a saus PUUTAVARAN AUTOKUWETUKSEN RESURSSIEN SUUNNITTELUMALLI Antti Korpilahti 12/1989 JOHDANTO
|
|
- Helmi Kyllönen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MITSATIHON a saus 1/1 PUUTAVARAN AUTOKUWETUKSEN RESURSSIEN SUUNNITTELUMALLI Antti Korpilahti Puunhankinnan resurssien suunnittelussa varsinkin puutavaran autokuljetuksen mitoitus on usein laskettu suurpiirteisesti; se on lähinnä ollut vuositavoitteiden arviointia. Autokuljetuksen tarkempi mitoitus edellyttää, että laskelmat perustuvat puutavaralajeittaisiin, kuukausittaisiin puumääriin ja niistä laskettuun kuljetustyön määrään ja että lasketaan kuljetusresurssien kuukausittainen työllistyminen sekä kuljetuskustannukset tapauksittain. Tässä katsauksessa esitetään näiden periaatteiden mukaan rakennettu autokuljetusresurssien suunnittelumalli, jolla voidaan laskea organisaatioyksikön puutavaran autokuljetuksen työmäärä ja autojen käyttö kuukausittain ja siitä seuraavat vuosisuoritteet ja kuljetuskustannukset eri tilanteissa. Halli on toteutettu mikrotietokoneella taulukkolaskentaa ja siihen kytkeytyvää lineaarista ohjelmointia käyttäen. Hallin käyttö ja muokkaus edellyttävät tavanomaista taulukkolaskennan osaamista. JOHDANTO Puutavara-autojen tehokas käyttö edellyttää, että autojen määrä on mitoitettu kuljetustarpeeseen nähden sopivaksi ja että kuljetuksia on tasaisesti läpi vuoden. Kun puunhankinta on talvella vilkkaampaa kuin kesällä ja puutavara pyritään kuljettamaan pois metsävarastoista kesän alkuun mennessä, on myös autokuljetus talvella vilkkaampaa. Sellaisella alueella, jossa uiton osuus on merkit- tävä, puutavara-autojen työllisyyshuippu on uittokauden alussa puutavaraa veteen ajettaessa. Silloin vakinaista kuljetuskalustoa helposti varataan lyhytaikaistenkin kuljetushuippujen edellyttämä määrä tai tilapäistä kalustoa otetaan ajoon todellista tarvetta enemmän. Kun eri olosuhteiden kuljetukset muunnetaan yhteismitallisiksi, kuukausittaisiksi työmääriksi ja autojen työllistyminen lasketaan vastaavasti kuukausittain, voidaan merkittävästi helpottaa sen tarkastelua, kuinka hyvin käytettävissä oleva autokalusto vastaa kuljetustarpeita ja minkälaisiin kuljetuskustannuksiin toiminta johtaa. Tarkastelu puutavaralajeittain ja kuukausittain edellyttää runsasta laskentaa. Käytännössä autokuljetuksen resurssit mitoitetaan yleensä varsin suurpiirteisesti, lähinnä arvioidaan vuotuinen työmäärä ja ansiokertymä. Puunhankinnan tietojärjestelmien hajauttamisen ansiosta myös tarkempi, esimerkiksi piireittäinen toimintasuunnittelu ja vaihtoehtojen laskenta ovat olennaisesti helpottuneet. Tässä katsauksessa kuvataan Metsätehossa laadittua puutavaran autokuljetuksen resurssien suunnittelumallia, jolla lasketaan organisaatioyksikön puutavaran autokuljetuksen vaatima työmäärä ja autojen työllistyminen kuukausittain sekä sen mukaiset vuotuiset suoritteet ja kustannukset. Mallin avulla voidaan helposti tarkastella esimerkiksi kuljetusten ajoituksen, kuljetusmuotojen osuuksien, autojen määrän ja kantavuuden muutosten vaikutusta autojen työllisyyteen ja puutavarankuljetuskustannuksiin.
2 MALLIN RAKENNE JA KUVAUS Resurssien ja kustannusten tarkastelussa ensiksi lasketaan malliin syötettyjen kuljetustietojen mukaan kuljetustyön vaatima autonkåyttöaika kuukausittain. Sen jälkeen ratkaistaan puutavara-autojen työllistyminen lineaarisen ohjelmoinnin avulla. Lopuksi lasketaan autojen käyttökustannukset ja esitetään tulokset. Puutavaraa kuljetetaan autoilla uittopaikoille, rautatieasemille ja suoraan tehtaille. Kun mm. kuljetusmatkat ja kuormankoot vaihtelevat puutavaralajeittain, eivät puumäärät tai kuljetussuoritteet (m~) kuvaa eri puutavaralajien kuljetusta yhteismitallisesti. Yhteismitallisuus voidaan kuvata kuljetustyön vaatiman autonkäyttöajan avulla. Se lasketaan puutavaralajeittain ja kuljetuspaikoittain tarvittavien ajokertojen ja ajokertaaikojen tulona kuukausittain. Malliin annetaan seuraavat kuukausittaiset puutavaralajeittaiset tiedot: - Autokuljetusmäärät uittoon, rautatieasemille ja tehtaille - Ajomatkat uittoon, rautatieasemille ja tehtaille - Tilavuuspainot uittoon, rautatieasemille ja tehtaille ajettaessa Autokalustoa koskevat syöttötiedot ovat: - vakinaisten autojen määrä vakinaisten autojen työvuorot ja käyttöaikojen laskentaperusteet varan kuljetuskustannukset puutavarankuljetuksen ohjemaksuperusteiden mukaisesti. Tilapäisen kaluston kustannukset määritetään erikseen tai käytetään vakinaisen kaluston kustannuksia. Tuloksista kuljetusmäärät, kuljetusten vaatimat työtunnit ja puutavara-autojen työllisyys esitetään kuvina. Autokohtaiset suorite- ja ansiotiedot sekä kokonaiskuljetuskustannukset tulostetaan taulukkona. LASKENTAESIMERKKI Perusteet Suunnittelumallin käyttöä ja tuloksia havainnollistetaan seuraavassa tarkastelemalla erään metsäteollisuusyrityksen kahta hankintapiiriä. Puutavaran autokuljetusta koskevat tiedot on saatu hankintasuunnitelmista. Piirin A kuljetusmäärä on m. Siitä suuntautuu uittoon %, rautatieasemille 1 prosenttia ja suoraan tehtaille %. Piirin B kuljetukset ovat m. Siitä % on suunniteltu ajettavaksi uittoon ja loput tehtaille. Piirin A kuljetussuunnitelmien puumäärät ovat uittoonajon vuoksi kesäkuukausina noin kolminkertaiset muiden kuukausien kuljetusmääriin nähden. Sen sijaan piirin B vuoden ensimmäiselle kolmannekselle on suunniteltu kuljetuksia huomattavasti runsaammin kuin kesälle tai syksylle (kuva 1). Puutavaran autokuljetusmatkat ovat: - tilapäiskaluston käyttöaikojen laskentaperusteet ja - kantavuus. Malli sisältää lisäksi ajokerta-aikojen laskennan perusteet. km Uittoon Rautatieasemille Tehtaille Keskimäärin Puutavara-autot ovat erikoiskalustoa, jolla ei juurikaan ole vaihtoehtoisia käyttöalueita. Siten kaluston määrää ei yleensä tarkastelujakson aikana muuteta. Autokaluston kapasiteetti måäritetään käyttötunteinajkk. Käyttötehokkuus kuvataan 1-, -, ja -vuoroajona tai seisokkina. Jos vakinaisen kaluston kapasiteetti ei riitä, ajoa osoitetaan tilapäiselle kalustolle. Periaatteena on, että ensisijaisesti työllistetään vakinaista kalustoa. Siten ajoa osoitetaan ensin 1vuoroajona, sitten -vuoroajona jne. Vakinaisten autojen vuotuisen käyttöajan ja tarkastelutilanteen keskimääräisten olosuhteiden kuormankoko, kuljetusmatka, ajonopeus jne. - mukaan lasketaan auton vuotuiset käyttökustannukset sekä edelleen puuta- Piiri B Piiri A Kummassakin piirissä ajaa vakinaisesti puutavara-autoa. Niiden kuormankoko lasketaan tonnin kantavuuden ja puutavaralajeittaisten tilavuuspainojen mukaan. Rautatieasemille- ja tehtailleajossa käytetään Etelä-Suomessa sijaitsevien tehtaiden vastaanottomittauksista saatuja tuoreen puutavaran tilavuuspainoja, jotka on esitetty Metsätehon katsauksessa 1/1. Uittoon ajettavan puutavaran arvioidaan kuivuvan tienvarsivarastoinnin aikana siten, että se on kesälokakuussa kevyempää kuin rautatieasemille ja tehtaille ajettava puutavara. Suoranaista tutkimustietoa näistä tilavuuspainoista ei ole, mutta tässä laskelmassa kuitupuun tilavuuspainoerojen oletetaan olevan suurimmillaan elokuussa kgjm ja tukkien kgjm.
3 Autoja 1 m P 1 1 R1 P I I R1 A A r r t ~~ Tehtaille ~ [J Asemille P I I RI 1 ~ Uittoon II B 1-vuo roajo - vuoroaj o -vuoroajo P I I R1 m B 1 Seisokki Tilapäiset Kuu ka usi Kuukaus i Kuva 1. Autokuljetuksen puumäärät kuukausittain hankintapiireissä A ja B Ajokerta-ajat p erustuvat ukaisiin arvoihin: maksuperusteiden - Kuormauksen vakioaika - Purkamisaika - Varsinainen kuormausaika - havutukit - lehtipuutukit - havukuitupuu, m - lehtikuitupuu, m minjkuorma minjkuorma. minjm 1. - ". - " 1. - " - - Kuormattuna- ja tyhjänäajoaika riippuu ajomatkasta ja se lasketaan funktiolla:. (. +.1 L- L + _ ), jossa L - ajomatka yhteen suuntaan. Vakinaisen kaluston päivittä iset käyttöajat ovat 1-vuoroajossa tuntia, -vuoroajossa 1 ja -vuoroajossa tuntia. Työpäiviä kuukaudessa on 1. Jos vakinaisen kaluston kapasiteetti ei riitä, ylimenevä työmäärä osoitetaan tilapäis ille autoille. Niiden Kuva. Puutavara- autojen työllistyminen, kun vakinaisia autoja ei ohjata piiristä toiseen kapasiteetti perustuu -vuoroajoon. Kuljetukset tilapäisellä kalustolla hinnoitetaan vakinaisen kaluston käyttökustannusten mukaan. Tuloksia Autojen työllistymiskuvauksista (kuva ) havaitaan, että piirissä A vakinaisten autojen kapasiteetti ei riitä kesällä, kun puutavaranajo uittoon on vilkkaimmillaan. Piirissä B tilanne on sikäli parempi, että vakinaisten autojen -vuoroajon kapasiteetti riittää kuljetusten suorittamiseen vilkkaimpanakin aikana - maaliskuussa. Kuljetusmäärät ovat kuitenkin touko-marraskuussa huomattavasti pienemmät kuin talvikuukausina, ja silloin koko kalustolle ei riitä ajoa edes 1vuoroaj ossa. Autojen vuotuinen käyttöaika jääkin varsin alhaiseksi, noin tuntiin.
4 Autoja 1r vain 1 - kuukautena vuodessa. Vaikuttaa siltä, että puutavara-autojen tehokkaampi käyttö edellyttää autojen alueellisen ohjauksen lisäksi kuljetusten (ja puunkorjuunkin) ajoituksen tarkistuksia. Mallilla tehty kustannuslaskenta, joka pohjautui piirien kuljetusolosuhteisiin ja resurssien käyttötarkastelun tuloksiin, antoi seuraavat tulokset (vuoden 1 lopun kustannusten mukaan) : VuosiKuljetusansio kustannukset Kuukausi Kuva. Puutavara-autojen tarve -vuoroajon mukaan kuukausittain piirissä A Jos -vuoroajo on käytännössä vain vähäisessä määrin mahdollista, antaa -vuoroajon mukaan laskettu kuukausittainen autojen tarve perustaa arvioida kaluston riittävyyttä. Esimerkissä heinäkuun kuljetukset edellyttävät piirissä A 1-1 autoa -vuoroajossa (kuva ). Kun vakinaisten autojen määrä nostetaan niin suureksi, se johtaa noin tunnin vuotuiseen käyttöaikaan. Kun piirien kuljetushuiput ajoittuvat eri vuodenaikoihin, ohjataan puutavara-autoja hankinta-alueessa piiristä toiseen mahdollisuuksien mukaan. Esimerkissä voidaan päätyä ratkaisuun, jossa piiristä A osoitetaan ~el mi-huhtikuussa yksi auto piiriin B ja toisaalta uittoonajokautena on kolme piirin B autoa piirin A ajoissa. Silloin on tarvetta -vuoroajoon jonkin verran vain uittoonajon aikana, vaikka autoja on yksi vähemmän kuin alkutilanteessa (kuva ). Alkutilanne Piiri A, autoa A, 1 " B, Yhteiskäyttö Piiri A, autoa B, " tuntia/v mjv Alkutilanne Piiri A, autoa A, 1 " B, n 1 Yhteiskäyttö Piiri A, autoa B, n 1 Mmk/v mkjm...,, 1,.., 1, Autoja P 1 1 R 1 A ~ 1-vuoroaj'b Resurssien käyttötehokkuutta arvioidaan myös vuotuisten autokohtaisten käyttöaikojen ja kuljetussuoritteiden perusteella. Siinä laskentamallilla saatiin seuraavat tulokset: Autokohtainen käyttöaika suorite " mk/auto D -vuorojo 1 Seisokki ~~~~ -vuoroaj o P 1 1 R 1 B Puutavara-autojen vuotuinen työllisyys ja suoritteet jäävät esimerkeissä alhaisiksi, jos autoja voidaan käyttää korkeintaan vuoroajossa ja kuljetuksessa on lyhytaikaisia huippuja. Täystyöllisyys saavutettaisiin 1 Kuukausi Kuva. Puutavara-autojen työllistyminen kaluston uudelleenmitoituksen ja piirien välisen yhteistyön mukaan
5 Puutavara-autojen käyttötehokkuus kuljetushuippujen aikana on alkutilanteessa ja yhteiskäytössä samantasoinen, kun alkutilanne lasketaan piirissä A 1 ajoneuvon mukaan.' Puutavarankulje tuskus tannukse t ovat silloin yhteensä 1. milj. mk vuodessa ja kuljetuskalustoon sitoutuu. milj. mk. Yhteiskäytössä kokonaiskuljetuskustannukset ovat 1. milj. mk ja kalustoon sitoutuu 1.1 milj. mk. Talvella sallittavan ajoneuvojen kokonaispainojen korotuksen (:sta tonniin) vaikutus kuljetusresursseihin ja -kustannuksiin riip puu kuljetusmäärien ajoittumisesta vuoden kuluessa. Esimerkissä valtaosa piirin A kuljetuksista tehdään muulloin kuin ns. talvipainojen soveltamisaikana. Kalustoa tarvitaan yhtä paljon kuin ennenkin, mutta suurempi kuormankoko tammi-maaliskuussa vähentää käyttötunteja ja kuljetuskustannukset pienenevät noin mk (1. % vuotuisista kuljetuskustannuksista). Piirissä B sen sijaan talvipainot vaikuttavat tuntuvammin. Kuljetukset voitaisiin talvella hoitaa yhtä autoa vähemmällä kalustolla, mutta kesä-heinäkuussa se johtaa -vuoroajoon vähintään puolella kalustolla. Puutavaran kuljetuskustannukset ovat talvipainojen ansiosta kalustomäärää muuttamatta noin markkaa (.1 %) ja yhtä autoa vähemmällä kalustolla vajaat mk (. %) vuodessa pienemmät. MALLIN HYÖDYNTÄMINEN Autokuljetusresurssien suunnittelumallia voidaan käyttää erityisesti puutavarankuljetusten vuosisuunnittelun yhteydessä resursse- ja mitoitettaessa. Sitä voidaan myös käyttää koska tahansa, kun halutaan havainnollistaa kuljetustoimintaa ja puutavara-autojen käyt töä kuukausittain. Varsinkin kuljetuskaluston työllistymistä vuoden kuluessa kuvaavia tuloksia voidaan käyttää informoitaessa autoilijoita, jotta he voivat suunnitella oman toimintansa vastaamaan kuljetusten tarpeita ja mahdollisuuksia. Laskentamallilla on helppo tarkastella kuljetusolojen muutosten uittoon-, rautatieasemille- tai tehtailleajon kuljetusmäärien ja matkojen muutosten - kustannusperusteiden, kuljetuskaluston jne. muutosten vaikutusta organisaatioyksikön autokuljetuksen resursseihin ja kustannuksiin. Malli on rakenteeltaan avoin ja tietosisällöltään varsin yksityiskohtainen ; tiedot annetaan tarkkuudella puutavaralaji/kk. Mallin käyttämiseen ja?muokkaamiseen - esimerkiksi erilaisten laskentaperusteiden kokeiluun - riittää tavanomainen taulukkolaskennan osaaminen. Vaikka autojen työllistyminen ratkaistiin esimerkissä lineaarisen ohjelmoinnin avulla, ehdoton edellytys ei ole tarkastella resursseja siten. Kaluston mi toitusta ja käyttöä koskevat päätelmät voidaan perustaa myös kuljetustyön tarjonnan (tuntia/kk) ja vakinaisten autojen erilaisten käyttötehokkuuksien mukaan laskettujen kapa siteettien vertailuun. Tässä kuvattu suunnittelu on siten helposti otettavissa käyttöön. Asiasanat: autokulje~us, resurssien suunnittelu Metsäteho Review 1/1 A SYSTEM FOR ANALYSING TRUCK HAULAGE OF TIMBER A microcomputer system has been developed for the purpose of determining the dimensioning of a machinery park and for analyzing the efficiency rate of timber truck utilization. The system is base d on a descrip tion of monthly timber transportation tasks and a calculation of the resulting employment of the available machinery park and the transportation costs. The microcomputer system utilizes worksheets and linear programming software. Key words: truck transport, planning of resources
6 METSÄTEHO SUOMEN METSÄTEOLLISUUDEN KESKUSLIITTO RY:N METSÄTYONTUTKIMUSOSASTO Pl 1 (Fabianinkatu ) HELSINKI Puhelin () ISSN - HELSINKI 1 PAINOVALMISTE
Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.
Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke
LisätiedotResurssitehokas puutavaran autokuljetus
Resurssitehokas puutavaran autokuljetus Metsätieteen päivä 2012 Sessio 4. Tulevaisuuden puunhankinnan olosuhteet Antti Korpilahti Erikoistutkija, MML, Metsäteho Oy Esityksen kohdat Puutavarakuljetukset
Lisätiedot3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat
3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.
LisätiedotMETSÄTEOLLISUUDEN RAAKA- JA JÄTEPUUN
8/978 METSÄTEOLLISUUDEN RAAKA JA JÄTEPUUN KAUKOKULJETUKSET VUONNA 977 Arno Tuovinen MITSATIHD Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90400 SE LOS TE 8/978 8/978 METSÄTEOLLISUUDEN RAAKA JA JÄTEPUUN
LisätiedotLaskuharjoitukset s2015 Annettu to 5.11.2015, palautettava viim. ti 24.11.2015 MyCourses-palautuslaatikkoon
Annettu to 5.11.2015, palautettava viim. ti 24.11.2015 MyCourses-palautuslaatikkoon Tehtävä 1 Ajoneuvon kapasiteettitiedot ovat: hyötykuorma 20 t laskettu keskinopeus 50 km/h kuormausaika 1 h / kuorma
LisätiedotAlemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet
Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet 1 Esityksen sisältö: 1. Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle 2. Tiestön kunto 3. Toimenpidetarpeet 4. Äänekosken biotuotetehtaan puulogistiikka
LisätiedotMETSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala
METSATEHO... ' 1 ~ ~.. ~ ' 1.. : 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE e Teppo Oijala Jari Terävä Metsätehossa on valmistunut metsäkoneiden ajanmenekkitutkimuksiin sekä PMP- ja VMI
LisätiedotPUUTAVARA-AUTOT TALVELLA 1974
14/1974 PUUTAVARA-AUTOT TALVELLA 1974 Raimo Savolainen Puutavara-autokalustomme on nopeasti järeytynyt. Varsinaisella perävaunulla varustettujen kolmiakselisten autojen osuus on nyt 73 puutavara- autojen
LisätiedotTALVELLA. Metsäteho keräsi helmikuussa 1976 tilastoa jäsenyritystensä ja metsähallituksen
IDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 Puhelin 90-11 SELOSTE 6/196 PUSKURIVARASTOT TALVELLA 1 9 6 Raimo Savolainen Metsäteho keräsi helmikuussa 196 tilastoa jäsenyritystensä ja metsähallituksen käyttämistä
LisätiedotKaukokuljetustilasto 2005
Kaukokuljetustilasto 25 Arto Kariniemi Kaukokuljetuksen tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Kuljetustilasto seuraa kotimaisen raakapuun kuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä
LisätiedotResurssitehokas autokuljetus. Puutavaralogistiikan tehostaminen seminaari LVM 13.8.2012 Antti Korpilahti
Resurssitehokas autokuljetus Puutavaralogistiikan tehostaminen seminaari LVM 13.8.2012 Antti Korpilahti Esityksen kohdat Autolla junalla - vesiteitse Optimoinnit Kustannusrakenne Missä parannettavaa 13.8.2012
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 214 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/215 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia
Lisätiedot8/1977 VAIHTOLAVAKALUSTO METSÄHAKKEEN AUTOKULJETUKSESSA. Markku Melkko
8/977 VAIHTOLAVAKALUSTO METSÄHAKKEEN AUTOKULJETUKSESSA Markku Melkko MDSATIHD Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 9o-400 SELOSTE 8/977 8/977 VAIHTOLAVAKALUSTO METSÄHAKKEEN AUTOKULJETUKSESSA Markku
LisätiedotKAUKOKULJETUSTILASTO 2004
KAUKOKULJETUSTILASTO 2004 Projektiryhmä Jouko Örn ja Jouni Väkevä Rahoittajat A. Ahlström Oy, Järvi-Suomen uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Metsäteollisuus
LisätiedotAluejaossa Lappi tarkoittaa Lapin lääniä, Oulu osapuilleen Oulun lääniä ja Itä-, Keski- ja Länsi-Suomi vastaavien puuyhtymien toiminta-alueita.
MDSATIHD Rauhankatu HELSINKI Puhelin - 8 SELOSTE /.. PUUTAVARA-AUTOT TALVELLA Raimo Savolainen Metsäteho keräsi helmikuussa tilastoa Metsätehon jäsenyritysten ja metsähallituksen puutavarankuljetuksissa
LisätiedotPuutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen. Antti Korpilahti
Puutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen 11/2013 Ajoneuvoasetuksen merkittävimmät muutokset 1.10.2013 Ajoneuvojen korkeutta lisättiin Auton teli- ja kokonaismassoihin muutoksia 8- ja 9-akseliset
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 215 Metsätehon tuloskalvosarja 4a/216 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia
Lisätiedotjäreä lehtipuu, havukuitupuu, lehtikuitupuu, metsähake, teollisuushake ja teollisuussahanpuru.
MOSATIHD Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90-400 SELOSTE /975 METSÄTEOLLISUUDEN RAAKAPUUN KAUKOKULJETUKSET V U 0 N N A 9 7 4 Arno Tuovinen MUUTOKSET Vuodesta 952 lähtien Suomen Metsäteollisuuden
LisätiedotPuuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996
Osakkaiden yhteishanke Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 57 11.6.1998 Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Jouko Örn Metsätehon raportti
LisätiedotMarkkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, elokuu 211 38/211 4.1.211 Elina Mäki-Simola Elokuun hakkuut 5, miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuivat elokuussa
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 1a/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 216 Metsätehon tuloskalvosarja 1a/217 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2016
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 216 Metsätehon tuloskalvosarja 1a/217 Markus Strandström Metsäteho Oy Päivitetty 17.8.218 Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen
LisätiedotKuljetusyritykset 1999-2002
Projektiryhmä Korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuus Kuljetusyritykset 1999-2002 Jouni Väkevä ja Kalle Kärhä Rahoittajat KULJETUSYRITYKSET Järvi-Suomen uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus,
LisätiedotIDSATIHD. Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90-140011 SELOSTE 10/1976 SAHANHAKKEEN SAHANPUHUN JA KEVÄÄLLÄ 1976. Raimo Savolainen JOHDANTO
IDSATIHD Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 Puhelin 90-400 SELOSTE 0/97 SAHANHAKKEEN SAHANPUHUN JA METSÄHAKKEEN MAANTIEKULJETUS KEVÄÄLLÄ 97 Raimo Savolainen JOHDANTO Metsäteho keräsi huhtikuussa 97 tilastoa
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2018 Markus Strandström Metsäteho Oy
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 217 Metsätehon tuloskalvosarja 8a/218 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia
LisätiedotPUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271
1 METSÄTEHON KATSAUS 18/1967 PUUNKORJUUMENETELMÄT JA KORJUUTEKNISET OLOSUHTEET HANKINTAVUONNA 1966/67 Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271 Maassamme käytössä olevien puunkorjuumen etelrnien ja korjuuteknisten
Lisätiedota saus TALVIPAINON MERKITYS PUUTAVARAN AUTOKULJETUKSELLE Jari Kivistö 15/1991
MITSATIHDN a saus 15/1991 TALVIPAINON MRKITYS PUUTAVARAN AUTOKULJTUKSLL Jari Kivistö Kahtena talvena tiehallitus on myöntänyt luvan korotetun yhdistelmäpainon (onnia) käyttöön kaikissa autokuljetuksissa.
LisätiedotERIKOKOISTEN KUORMATRAKTOREIDEN TUOTOSTASO
24/ 1974 ERIKOKOISTEN KUORMATRAKTOREIDEN TUOTOSTASO Lyhennelmä Metsätehon tiedotuksesta 334 Mikko Kahala Tutkimuksessa selvitetään erikokoisten kuormatraktoreiden keski~istä tuotortasoa ja taloudellisuutta
LisätiedotMetsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi
Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut
LisätiedotPuutavaran kaukokuljetus siirtoautolla
Puutavaran kaukokuljetus siirtoautolla Metsätieteen päivä 29.10.2013 31.10.2013 Petri Vitikainen, Kati Kontinen ja Timo Antero Leinonen Metsätalouden laitos, Mikkelin ammattikorkeakoulu Käsitteet Metsäauto
Lisätiedot- - METSÄTEHO ~METSÄTEOLLISUUS 10/1993 PUUTAVARAN ALUSKULJETUS TIIVISTELMÄ JOHDANTO. Teppo Oijala Jari Terävä Jukka Tohu
METSÄTEHO 1/1993 PUUTAVARAN ALUSKULJETUS Teppo Oijala Jari Terävä Jukka Tohu TIIVISTELMÄ Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet aluskuljetusten lisäämiseen Vuoksen
LisätiedotKäytännön kokemuksia jättirekoista
Käytännön kokemuksia jättirekoista Ari Siekkinen Metsähallitus Metsätalous Oy Vientikuljetus- ja laivauspäivät Oulu 17.05.2017 Metsähallitus 1/3 Suomen pinta-alasta; vesiä, talousmetsiä ja suojelualueita
Lisätiedota saus PUUTAVARALAJIEN TUORETIHEYKSIEN JA PUUTAVARAN AUTOKULJETUSMÄÄRIEN VAIHTELU Jari Marjomaa Teppo Oijala 10/1990 TUTKIMUSMENETELMÄ JA -AINEISTO
MITSATIHDN a saus / PUUTAVARALAJIEN TUORETIHEYKSIEN JA PUUTAVARAN AUTOKULJETUSMÄÄRIEN VAIHTELU Jari Marjomaa Teppo Oijala TutkiiiiUksessa carkasceleiin puucavaralajien Cuoretiheyksien vuodenaikaisca ja
LisätiedotLÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13
LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää
LisätiedotTARJOUSPYYNTÖ RAUTJÄRVEN KUNNAN HARJAANTUMISOPETUKSEN KOULUKULJE- TUKSESTA LUKUVUODELLE 2014-15 (+OPTIO 2015-16)
Rautjärven kunta 1 TARJOUSPYYNTÖ RAUTJÄRVEN KUNNAN HARJAANTUMISOPETUKSEN KOULUKULJE- TUKSESTA LUKUVUODELLE 2014-15 (+OPTIO 2015-16) Pyydämme tarjoustanne Rautjärven kunnan harjaantumisopetuksen koulukuljetuksesta
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 212 Markus Strandström Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 29 Arto Kariniemi Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä korjuumenetelmien
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 211 Markus Strandström Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä
LisätiedotPuunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 2006
Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 26 Arto Kariniemi Arto Kariniemi 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia
LisätiedotTeollisuuspuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 214 37/214 3.9.214 Elina Mäki-Simola Heinäkuun hakkuut 2,4 miljoonaa kuutiometriä
LisätiedotSAVOTTA Metsätyövoiman tarvelaskelmien keskeinen anti. Markus Strandström
SAVOTTA 2015 Metsätyövoiman tarvelaskelmien keskeinen anti Markus Strandström SAVOTTA 2015: keskeinen anti 1 Laskelman tausta ja tarkoitus Määräajoin päivitetty metsätyövoiman tarvetarkastelu edellinen
LisätiedotKATSAUS E R I 1 L I N E N KAHMAINNOSTURI PUUTAVARAN KUORMAUKSESSA TULOKSET
0 METSÄTEHON KATSAUS E R I 1 L I N E N PUUTAVARAN KAHMAINNOSTURI KUORMAUKSESSA Erilaisien hankintamenetelmien tutkimisen yhteydessä kerättiin aineistoa myös autoonkuormauksesta. Tällöin pyrittiin selvittämään
LisätiedotBiotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group
Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2
LisätiedotMarkkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2013
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, elokuu 213 38/213 3.9.213 Yrjö Sevola Elokuun hakkuut 4,6 miljoonaa kuutiometriä Teollisuuden puunhankinta vilkasta,
LisätiedotPUULOG - Bioenergian hankintalogistiikka Pohjois-Suomessa
PUULOG - Bioenergian hankintalogistiikka Pohjois-Suomessa Hankkeella pyritään kartoittamaan, kehittämään ja analysoimaan puuhakkeen hankintaketjun liiketaloudellisia ja logistisia toimintamalleja sekä
LisätiedotMarkkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 28 43/28 2.12.28 Elina Mäki-Simola Lokakuun hakkuut, miljoonaa kuutiometriä Puukaupan
LisätiedotMetsäenergian hankintaketjujen kannattavuus Terminaaliketjut vs. suora autokuljetus. Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen
Metsäenergian hankintaketjujen kannattavuus Terminaaliketjut vs. suora autokuljetus Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen 2 Johdanto 1/3 Tausta: Bioenergian käyttömäärät kasvavat kuljetusmatkat pidentyvät
LisätiedotMarkkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2013
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 213 36/213 4.9.213 Yrjö Sevola Heinäkuun hakkuut 2,2 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuus
LisätiedotPuutavaralogistiikan T&K-tarpeet
Puutavaralogistiikan T&K-tarpeet Heikki Pajuoja Toimitusjohtaja heikki.pajuoja@metsateho.fi Puutavaran kaukokuljetuksen tehostaminen Metsäalan strategisen ohjelman seminaari puutavaran kuljetuslogistiikasta
LisätiedotPUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN
PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN Vesivarastointi 1 Vesivarastointi (ja uitto) Vesivarastointi on vanhin käytössä oleva puun laadun säilyttämismenetelmä Uitolla tarkoitetaan vedessä tapahtuvaa puiden kuljetusta
LisätiedotRyhmähanke. vuonna Heikki Alanne
Ryhmähanke Metsäkone- ja puutavaraautokalusto ja sen työmäärät vuonna 1999 Heikki Alanne Metsätehon raportti 102 31.1.2001 Metsäkone- ja puutavara-autokalusto ja sen työmäärät vuonna 1999 Heikki Alanne
LisätiedotTeollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima Lokakuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 1.12.2004 748 Lokakuun hakkuut
LisätiedotÄänekosken biotuotetehdas
Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen
LisätiedotPUUTAVARA-AUTOJEN POLTTOAINEEN KULUTUS
Projektiryhmä PUUTAVARA-AUTOJEN POLTTOAINEEN KULUTUS Jouni Väkevä, Olavi Pennanen ja Jouko Örn Rahoittajat Metsähallitus, Metsäteollisuus ry, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo
LisätiedotMarkkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 25.3.2004 716 Helmikuun hakkuut
LisätiedotPuukuljetusten kaluston kehittäminen, investoinnit ja kustannustehokkuus
Puukuljetusten kaluston kehittäminen, investoinnit ja kustannustehokkuus BIOENERGIA JA PUUKULJETUSTEN TULEVAISUUS -seminaari 27.10.2010, Kemi Asko Poikela Sisältö Kaluston kehitysnäkymiä Kuormatilat Kokonaispainot
LisätiedotMarkkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2011
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 211 35/211 31.8.211 Elina Mäki-Simola Heinäkuun hakkuut 2, miljoonaa kuutiometriä Heinäkuussa
LisätiedotMarkkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, huhtikuu 11 3/11 9..11 Elina Mäki-Simola Huhtikuun hakkuut,7 miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuivat vilkkaina huhtikuussa.
LisätiedotMDSATIHD SELOSTE 1/1976. Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90-140011 VÄLIVARASTOKULJETUS PUUTAVARAN MAATALOUSTRAKTORILLA.
MDSATIHD Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90-140011 SELOSTE 1/1976 PUUTAVARAN VÄLIVARASTOKULJETUS MAATALOUSTRAKTORILLA Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksella on pyritty selvittämään kourakuormaimella
Lisätiedota saus METSATEHDN PUUTAVARA UITTOON UUSIN MENETELMIN TAUSTAA Jari Terävä Teppo Oijala Juha Nieminen 8/1991
METSATEHDN a saus 8/1991 PUUTAVARA UITTOON UUSIN MENETELMIN Juha Nieminen Teppo Oijala Jari Terävä Puutavaranippujen purkaminen autosta veteen kaataen lisää nykyisin kustannuksia noin,5 markkaa uittoonajettua
LisätiedotTeollisuuspuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2014 8/2014 10.3.2014 Elina Mäki-Simola Tammikuun hakkuut 5,6 miljoonaa kuutiometriä
LisätiedotMarkkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2012 10/2012 7.3.2012 Elina Mäki-Simola Tammikuun hakkuut 4,7 miljoonaa kuutiometriä
LisätiedotPuukuljetusten kaluston kehittäminen, investoinnit ja kustannustehokkuus. BIOENERGIAN METSÄ -seminaari 17.05.2011 Rovaniemi Antti Korpilahti
Puukuljetusten kaluston kehittäminen, investoinnit ja kustannustehokkuus BIOENERGIAN METSÄ -seminaari 17.05.2011 Rovaniemi Antti Korpilahti Sisältö Kustannusrakenne Mitat ja akseli- ja kokonaismassat Kaluston
LisätiedotHakkuumäärien ja pystykauppahintojen
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8
Lisätiedot6 PUUN KORJUU JA KULJETUS
6 PUUN KORJUU JA KULJETUS Luvussa käsitellään puun korjuun ja kaukokuljetuksen kalustoa, suoritteita ja kustannuksia. Tilastot osoittavat puunkorjuun koneellistuneen nopeasti. Vuonna 1996 pystykauppapuusta
LisätiedotTeollisuuspuun hakkuut ja työvoima, helmikuu 2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE n hakkuut ja työvoima, helmikuu 214 12/214 2.4.214 Elina Mäki-Simola Helmikuun hakkuut,7 miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuvat
LisätiedotMarkkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2006 Toimittaja: Yrjö Sevola 3.1.2007 848 Marraskuun hakkuut 5
LisätiedotTeollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima toukokuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.6.2004 730 Toukokuun hakkuut
LisätiedotLUKUVUODEN 2011-2012 KOULUKYYTIEN OPTIOISTA PÄÄTTÄMINEN LUKUVUODEKSI 2012-2013
Sivistyslautakunta 30 22.06.2011 Sivistyslautakunta 52 22.05.2012 LUKUVUODEN 2011-2012 KOULUKYYTIEN OPTIOISTA PÄÄTTÄMINEN LUKUVUODEKSI 2012-2013 Sivltk 30 Koululaisten kuljetuksista on pyydetty tarjoukset
LisätiedotUudistuva puuhankinta ja yrittäjyys
Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden
LisätiedotTILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015
LisätiedotÄänekosken biotuotetehdas
Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa
LisätiedotRUNKOJUONTOVARASTOILLA. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 302
/97 PUUTAVARAN KÄ S ITTELY RUNKOJUONTOVARASTOILLA Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 32 Metsäteho suoritti talvella 97 yhteistyössä EnsoGutzeit Osakeyhtiön kanssa tutkimuksen sahatukin kokoisten puiden
LisätiedotTARJOUSPYYNTÖ TOIMINTAKESKUKSEN KULJETUKSISTA
TARJOUSPYYNTÖ TOIMINTAKESKUKSEN KULJETUKSISTA Kurikan kaupunki pyytää tarjousta toimintakeskuksen työntekijöiden kuljetuksista ajalle 1.9.2011-31.8.2012. Mahdollinen vuoden optio. Tarjouskilpailu on avoin
LisätiedotSuometsien hoidon haasteet koneyrittäjien näkökulmasta. Koneyrittäjien liitto Timo Makkonen Helsinki
Suometsien hoidon haasteet koneyrittäjien näkökulmasta Koneyrittäjien liitto Timo Makkonen Helsinki 26.4.2017 Kausivaihtelu 8 Puunkorjuun kausivaihtelu (m 3 /kk) 1981-2016 7 6 Resurssimitoitus 5 4 3 2
LisätiedotHCT-kuljetukset. Pirjo Venäläinen Metsätehon iltapäiväseminaari
HCT-kuljetukset Pirjo Venäläinen 3.4.2019 Metsätehon iltapäiväseminaari Esityksen sisältö 1. Mikä on HCT? 2. Puutavaran ja hakkeen HCT-yhdistelmät 3. HCT-tutkimus 1. Mikä on HCT? HCT = High Capacity Transport
LisätiedotTeollisuuspuun hakkuut ja työvoima, syyskuu 2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE n hakkuut ja työvoima, syyskuu 214 4/214 4.11.214 Elina Mäki-Simola Syyskuun hakkuut,3 miljoonaa kuutiometriä Hakkuut ennätysvauhdissa
LisätiedotMarkkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2011
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2011 9/2011 9.3.2011 Elina Mäki-Simola Tammikuun hakkuut 4,7 miljoonaa kuutiometriä
LisätiedotTeollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat elokuussa 4,5 miljoonaa
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima elokuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 24.9.2004 741 Elokuun hakkuut
LisätiedotMetsäalan työvoimatarve Savotta Metsätehon tuloskalvosarja 15/2016 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy
Metsäalan työvoimatarve Savotta 2025 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy Tausta ja tavoite Tämän työn tavoitteena on tuottaa tietoa metsäalan ammatillisen koulutuksen saaneiden henkilöiden työvoimatarpeesta
LisätiedotMETSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600
Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut
LisätiedotMiten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group
Miten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät 28-29.1.2016 Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group Avainluvut METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 800 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys
LisätiedotRenotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä
Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Tuhkan hyötykäyttöön liittyvän logistisen ketjun suunnittelu Ville-Pekka Johansson Projektiin liittyvä verkosto Renotech Oy Turun AMK Varsinais-Suomen liitto
LisätiedotPuukauppoja tehtiin vuoden alkuneljänneksellä
A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa maaliskuu 2003 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 23.4.2003 669 Puukauppa hieman viimevuotista vilkkaampaa
LisätiedotTukkipuun hakkuut olivat 2,4 ja kuitupuun 2,6 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoden joulukuuhun verrattuna
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Joulukuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 27.1.2005 755 Joulukuun hakkuut 5
LisätiedotKantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2004 Toimittaja: Esa Uotila 31.5. 2005 775 Kantohintojen lasku pudotti
LisätiedotPuuta liikkeelle Kainuusta seminaari Kajaani 2.10.2012 Pasi Korhonen, QTeam
Puuta liikkeelle Kainuusta seminaari Kajaani 2.10.2012 Pasi Korhonen, QTeam QTeam verkosto ja sen palvelut Toimitusketjun tehostaminen laajavastuinen yrittäjyys kuljetusväylät informaatiovirtojen hallinta
Lisätiedotwili. HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU 20/1988 Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 1987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.
20/988 NSR- projekti HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU Markku Mäkelä Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.mu~~~n, joka. käö~.i:eli kuokmainha.avute!u..n käy~.i:öii
LisätiedotKuormauksen ja kuorman purkamisen ajanmenekki puutavaran autokuljetuksessa
Tampereen ammattikorkeakoulu Metsätalouden koulutusohjelma Johanna Huissi Opinnäytetyö Kuormauksen ja kuorman purkamisen ajanmenekki puutavaran autokuljetuksessa Työn ohjaaja Työn tilaaja Tampere 4/2009
LisätiedotPuukauppa, joulukuu 2013
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 3/2014 Puukauppa, joulukuu 2013 20.1.2014 Aarre Peltola Puukauppaa käytiin vuonna 2013 viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin
LisätiedotPuutavaran keräilyajon ajanmenekki
Ryhmähanke Puutavaran keräilyajon ajanmenekki Jouni Väkevä Jarmo Lindroos Juha Rajamäki Kari Uusi-Pantti Metsätehon raportti 96 10.8.2000 Puutavaran keräilyajon ajanmenekki Jouni Väkevä Jarmo Lindroos
LisätiedotKuljetusalan vastuullisuus nyt ja tulevaisuudessa
Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja Vastuulliset kuljetukset muuttuvilla markkinoilla 10.1.2017 Petri Murto Johtaja, asiantuntijapalvelut Kuorma-autoliikenne on Suomessa merkittävin kuljetusmuotomme Kotimaan
LisätiedotMetsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020. Markus Strandström ja Heikki Pajuoja
Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020 Markus Strandström ja Heikki Pajuoja 7/2013 Tausta ja tavoite Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa metsä-, puu- ja paperialan työvoimatarpeesta vuoteen 2020 asti
LisätiedotLiite 1. Rekisteröimättömän majoituksen arviointi vedenkulutuksen perusteella
LIITTEET Liite 1. Rekisteröimättömän majoituksen arviointi vedenkulutuksen perusteella Pasi Satokangas & Markku Vieru Luvussa Majoitukset ja majoittujat Lapissa (s. 19) kuvatun kartoituksen lisäksi rekisteröimätöntä
LisätiedotKATSAUS 11/1968 T A L V E L L A 1 9 6 8 PUUTAVARA - AUTOT
METSÄTEHON KATSAUS 11/1968 PUUTAVARA - AUTOT T A L V E L L A 1 9 6 8 Helmikuussa 1968 kerättiin tilastoa Metsätehon jäsenten ja metsähallituksen puutavaran kuljetuksissa käytetyistä autoista. Aikaisemmin
LisätiedotKORJUUKUSTANNUKSIIN. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 275
METSÄTEHON KATSAUS l0/968 PUUTAVARAN PITUUDEN J A K A R S I N N A N LAADUN VAIKUTUS KORJUUKUSTANNUKSIIN Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 275 Metsäteho on suorittanut useita tutkimuksia, joilla on pyritty
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS KUORMAINVAA AN KÄYTÖSTÄ PUUTAVARAN MITTAUKSESSA JA ERIEN ERILLÄÄN PIDOSSA
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 18/08 Päivämäärä 2.12.2008 Dnro 2593/01/2008 Voimassaoloaika 1.1.2009 toistaiseksi Kumoaa Maa- ja metsätalousministeriön määräys nro 47/99, Kuormainvaakamittaus
LisätiedotJani Laine. Puutavarakuljetusten kehittäminen
Jani Laine Puutavarakuljetusten kehittäminen Opinnäytetyö Syksy 2012 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Kone- ja tuotantotekniikka Auto- ja työkonetekniikka 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä
Lisätiedot