PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III KALATALOUSTARKKAILU 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III KALATALOUSTARKKAILU 2014"

Transkriptio

1 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III KALATALOUSTARKKAILU 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1724

2 Pyhäjoen yhteistarkkailu 214 i PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU Jyrki Salo, FM Sisällysluettelo: YHTEENVETO JOHDANTO TARKKAILUN TOTEUTUS KIRJANPITOKALASTUS PYHÄJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS TULOKSET KIRJANPITOKALASTUS Haapajärven yläpuoli Haapajärvi Pyhäjokisuu Meriedusta Kalastajien kommentit PYHÄJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VIITTEET LIITTEET Liite 1. Kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot v. 214 Liite 2. Kalastuskirjanpidon yksikkösaaliit v Liite 3. Pyhäjärven Junttiselän verkkokoekalastusten perustulokset v. 214 Copyright Ahma ympäristö Oy Teollisuustie ROVANIEMI p Pohjakartat: Maanmittauslaitoksen Maastotietokanta 3/215

3 Pyhäjoen yhteistarkkailu 214 YHTEENVETO Pyhäjoen yhteistarkkailun kalataloustarkkailuun kuului vuonna 214 jatkuva kirjanpitokalastus, sekä Pyhäjärven Junttiselän verkkokoekalastukset. Vuodenvaihteen poikkeuksellisten sää- ja virtaamaolojen vuoksi talvikalastuskausi päästiin aloittamaan poikkeuksellisen myöhään tammikuulla. Haapajärven yläpuolisen Pyhäjoen alueella kalastavan kirjanpitokalastajan haukisaaliit ovat olleet kasvussa vuosituhannen alkuvuosien heikoista vuosista lähtien ja myös vuotta 213 koskeneen kalastustiedustelun tulokset olivat samansuuntaisia. Haapajärvellä kirjanpitokalastajien verkkokalastus oli varsin aktiivista tammikuulta aina lokakuulle saakka, kunnes sääolot ja heikko jäätilanne vähensivät kalastusta. Haapajärven saaliit olivat vuonna 214 varsin hyviä ja kalastajakohtainen saalis nousi noin 15 :aan. Erityisen positiivisena voidaan nähdä Haapajärven kuhasaaliin kehitys, joskin myös haukisaalis kääntyi nyt hieman nousuun muutamien heikompien vuosien jälkeen. Kesäaikana pyydysten likaantuminen vaikeuttaa Haapajärven kalastusta. Pyhäjokisuun rysäpyytäjien nahkiaissaalis pysytteli jokseenkin edellisvuoden tasolla. Nahkiaissaaliisiin vaikuttavat tyypillisesti voimakkaasti kunkin syksyn virtaamaolot. Kirjanpitokalastajien verkkokalastusmäärät ovat Pyhäjoen meriedustalla viime vuosina hieman kasvaneet. Vuoden 214 osalta niin verkko- kuin rysäkalastuksenkin siikasaaliit olivat kohtalaisia ja myös taimenen yksikkösaalis oli rysäpyynnin osalta aiempaa parempi. Hylkeet vaikeuttavat merialueella niin kirjanpitokalastajien kuin vuoden 213 tiedusteluvastausten perusteella myös muidenkin alueella kalastavien pyyntiä. Pyhäjärven Junttiselän verkkokoekalastusten saalis muodostui pääosin ahvenista ja särjistä. Molempien lajien yksilöiden kasvunopeudet ovat Pyhäjärvellä ilmeisesti kohtalaisen hyviä ja varsin kookkaita yksilöitä saatiin myös koekalastusten yhteydessä saaliiksi molemmista lajeista. Ahven on tulosten valossa myös kenties merkittävin petokalalaji alueella. Kilomääräiset kokonaisyksikkösaaliit olivat laskentatavasta riippumatta kohtalaisen korkeita (n. 2 /verkkoyö), mutta kappalemääräiset saaliit ja särkikalojen suhteellisen vähäinen osuus kilomääräisestä kokonaissaaliista viittasivat kilomääräistä saalista parempiin tilaluokituksiin. Koekalastusten tuloksissa on ollut vaihtelua vuosien välillä, mutta ahven ja särki ovat olleet säännöllisesti Junttiselän valtalajeja. 1

4 Pyhäjoen yhteistarkkailu JOHDANTO Tarkkailujaksolla kalataloustarkkailua on jatkettu edellisen tarkkailujakson periaatteiden mukaisesti ja samoin tarkkailumenetelmin. Ohjelman mukaisia menetelmiä ovat siten jatkuva kirjanpitokalastus, kalastustiedustelut, sähkökoekalastukset, verkkokoekalastukset ja kalojen metallipitoisuusmääritykset. Tarkkailuohjelman on laatinut Pöyry Finland Oy (Lehtinen ym. 211). Jatkuvaa kirjanpitokalastusta on edelleen Haapajärvellä, Piipsanojan-Haapajärven välisellä Pyhäjoella, sekä Pyhäjokisuulla ja Pyhäjokisuun meriedustalla. Haapajärven alapuolisella alueella kirjanpitokalastusta ei enää tällä ohjelmakaudella jatkettu. Kalastustiedusteluja toteutetaan ohjelmakaudella kaksi kertaa Pyhäjoella ja sen sivujoilla. Tiedustelut toteutetaan vuosien 213 ja 216 tiedoista. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen teettämän Pyhäjärven säännöstelyn tarkkailuun liittyvän kalastustiedustelun tuloksia Pyhäjärveltä (vuosien 214 ja 217 kalastus) esitetään tarkkailuraportissa yhteenvetoina siinä vaiheessa kun tiedustelutiedot ovat käytettävissä. Pyhäjoen ja sivujokien sähkökoekalastukset ja koealojen habitaattikuvaukset tehdään vuosina 213 ja 216 samoilla kohteilla kuin vuosina 27 ja 21 lisättynä Lohvanjoen pisteillä. Verkkokoekalastuksia tehdään ohjelmakaudella Nordic-yleiskatsausverkoilla Pyhäjärven Junttiselällä elokuussa 214. Koekalastuksilla saadaan tietoa kalakannan rakenteesta ja sen mahdollisesta muuttumisesta pitkällä aikavälillä. Pyhäjärven hauista ja kookkaista ahvenista tehdään metallimääritykset vuosina 213 ja 216. Tässä raportissa esitetään vuoden 214 kirjanpitokalastuksen ja Pyhäjärven verkkokoekalastusten tulokset TARKKAILUN TOTEUTUS 2.1 Kirjanpitokalastus Kalastuskirjanpito on jatkunut Haapajärven alueella vuodesta 1987 ja Pyhäjokisuulla vuodesta 1998 lähtien. Tarkkailuohjelman mukaan kirjanpitäjiä tulee olla (taulukko 1). Ohjelmakaudella kirjanpitäjien määrä oli vähentynyt puoleen tavoitteesta ja kirjanpito järjestettiin tavoitetasolle uudelleen keväällä 23, jolloin alueelle hankittiin 8 uutta kirjanpitokalastajaa. Vuosien 21 ja 211 välillä kirjanpitokalastajien määrä jälleen putosi, mutta syksyllä 213 saatiin värvättyä jälleen kaksi uutta kalastajaa, joten vuonna 214 kirjanpitokalastajien kokonaismäärä on jälleen suhteellisen lähellä tavoitetta. Vuonna 214 tiedot saatiin 12 kalastajalta. Kalastajien pyynti- ja saalistiedot sekä kalastukseen liittyvät kommentit vuodelta 214 on esitetty liitteessä 1. Pyynti- ja saalistiedoista on laskettu alueittain koku- tai kalassakäyntikertakohtaisia yksikkösaaliita kullekin saalislajille. Yksikkösaaliiden kehittymistä on lisäksi kuvattu tärkeimpien kalalajien osalta sekä todellisina vuosiarvoina että kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina kuvissa 1-6. Tässä raportissa on esitetty tulokset taulukkomuodossa v (liite 2) ja kuvalliset esitykset v Vuosien yksikkösaalistiedot ovat raporteista Lapin Vesitutkimus Oy 1998, 1999, 22 ja 23. Vuosien alueittaiset yksikkösaalis-tiedot on esitetty vuoden 1996 tarkkailuraportissa (Pohjois-Suomen Vesitutkimustoimisto Oy 1996). Vuosien tulokset ovat vuoden 211 tarkkailuraportista (Taskila 212).

5 Pyhäjoen yhteistarkkailu 214 Taulukko 1. Kirjanpitokalastajien määrä Pyhäjoella, Haapajärvellä ja Pyhäjokisuulla v (osa kalastajista kalastanut useammalla osa-alueella). Alue Tavoite Haapajärven yläpuoli-piipsanoja Haapajärvi Pyhäjokisuu Kalastajia yhteensä Pyhäjärven verkkokoekalastus Pyhäjärven Junttiselän Nordic yleiskatsausverkoilla toteutettavan verkkokoekalastukset toteutetaan kuluvalla ohjelmakaudella kerran, eli vuonna 214. Edellisen kerran vastaavat koekalastukset on toteutettu vuonna 21. Koekalastuksilla saadaan tietoa kalakannan rakenteesta ja sen mahdollisesta muuttumisesta pidemmällä aikavälillä. Kalastukset toteutettiin , eikä kalastusten venyminen ohjelman mukaisesta elokuusta pitkälle syyskuun puolelle vaikuttanut veden lämpötilojen ja saaliiden perusteella merkittävästi kalastusten onnistumiseen. Kesä 214 oli lämmin ja vesien lämpötilat nousivat monin paikoin poikkeuksellisen korkeiksi, joten syyskuulla toteutettujen kalastusten aikaan veden lämpötilaolot vastasivat jokseenkin normaalikesää/ -elokuuta. Verkkokoekalastukset toteutettiin ohjelman mukaisesti 19 verkkoyön laajuisina ja verkot sijoitettiin ohjelmassa osoitetuille paikoille ja syvyyksiin. Koekalastusten perustulokset raportoidaan pyyntipaikoittain verkon eriharvuista osaa kohden kalalajeittain yksilömäärinä ja kokonaispainoina. Lisäksi esitetään koekalastusten kokonaistulokset, eli keskimääräinen saalis kalalajeittain ja solmuväleittäin, sekä lisäksi kokonaissaalis yhtä verkkoa kohden. Koekalastustulokset myös tallennettiin ympäristöhallinnon ylläpitämään koekalastusrekisteriin. 3. TULOKSET 3.1 Kirjanpitokalastus Haapajärven yläpuoli Piipsanojan ja Haapajärven välisellä Pyhäjoella on harjoitettu vuosittain pienimuotoista vapakalastusta yksittäisen kirjanpitokalastajan toimesta. Vuoden 214 aikana kalastaja uisteli kaikkiaan 17 kertaa käyttäen 2 vapaa kullakin kalastuskerralla. Kalastusmäärät ovat pysyneet viime vuodet suhteellisen tasaisina, mikä parantaa osaltaan tulosten vertailtavuutta. Kalastajan haukisaalis oli noin 65 grammaa vapakalastuskertaa kohden ja vaikka tämä ns. yksikkösaalis hieman putosikin vuodesta 213, oli se edelleen aiempaan tarkasteluhistoriaan nähden korkealla tasolla. Yksikkösaaliiden kolmen vuoden liukuvien keskiarvojen mukaan alueen haukisaalis on ollut kasvussa vuosituhannen alun heikoista vuosista lähtien. Tulokset perustuvat kuitenkin yksittäisen kalastajan kalastukseen, mikä puolestaan heikentää niiden luotettavuutta. Muu vapakalastussaalis koostui vähäisestä ahvensaaliista (vajaa 1 ) ja kahdesta kuhasta, joista suurempi oli noin kilon painoinen. Tarkkaa tietoa kuhien pyyntipaikoista ei ole, mutta todennäköisesti ne on saatu läheltä Haapajärveä. Vuotta 213 koskeneen kalastustiedustelun tulosten mukaan alueen haukisaaliit ovat olleet kasvussa, joskin yksittäisen aktiivisen kalastajan ilmoittamat saaliit vaikuttivat voimakkaasti tuloksiin. Tiedusteluvastauksissa ilmoitettiin myös yksittäisistä kuhasaaliista Haapajärven yläpuolelta. (Kuva 1, liitteet 1 ja 2.)

6 Pyhäjoen yhteistarkkailu g/kalassakäyntikerta Hauki, uistin (g/kkr) Kuva 1. Kirjanpitokalastajien kalastuskertakohtainen heittovapa/vetouistelusaalis vapaa kohden (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Pyhäjoella Piipsanojan ja Haapajärven välisellä alueella v Haapajärvi Haapajärven verkkokalastus jakautui suhteellisen tasaisesti tammikuun ja lokakuun välisenä aikana. Tammikuun kalastusmääriin vaikuttivat ilmeisesti vielä osaltaan vuodenvaihteeseen saakka jatkuneet lauhat säät ja runsaat virtaamat, jotka vaikeuttivat yleisesti talvikalastusta. Kevättalven ja kevään verkkokalastus oli kuitenkin varsin aktiivista. Kesä oli helteinen ja tämä näkyi pienenä notkahduksena kalastusmäärissä. Osa kalastajista ilmoitti kesäaikaisen verkkokalastuksen olevan vaikeaa pyydysten nopean likaantumisen vuoksi. Syksyllä säiden ja vesien viilennyttyä verkkokalastusmäärät jälleen hieman kasvoivat, kunnes taittuivat marras-joulukuulla selvästi sään kylmenemisen ja heikon jäätilanteen vuoksi. (Kuva 2.) 25 Verkkokalastuksen pyyntiponnistukset Haapajärvellä I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 2. Kirjanpitokalastajien verkkokalastuksen ajoittuminen Haapajärvellä vuonna 214.

7 Pyhäjoen yhteistarkkailu 214 Haapajärven kirjanpitokalastajien määrä (7) kasvoi vuodelle 214 yhdellä vuosista 212 ja 213, mikä vaikutti osaltaan myös kalastajien kokonaissaaliin (1 69 ) kasvuun. Kokonaan se ei kuitenkaan saaliin kasvua selittänyt, vaan myös kalastajakohtainen saalis (153 ) kasvoi parisenkymmentä kiloa edellisvuodesta. Pääosa saaliista muodostui edellisvuosien tapaan hauesta, kuhasta ja lahnasta. Hauen osuus kokonaissaaliista oli noin 48 %, kuhan noin 26 % ja lahnan noin 15 % (muut yhteensä noin 12 %). Kilomääräinen kuhasaalis oli nyt toista vuotta peräkkäin lahnasaalista suurempi ja kuhan saalisosuuskin pysytteli suunnilleen samalla tasolla edellisvuoden kanssa (28 % 26 %). Lahnasaalis on kahtena viimeisimpänä tarkkailuvuotena pudonnut poikkeuksellisen pieneksi johtuen osaltaan harvojen lahnaverkkojen käytön vähenemisestä ja pyynnin keskittymisestä muihin lajeihin. Osin muutos lienee kuitenkin todellinen ja samansuuntainen kehitys on ollut nähtävissä myös toteutettujen kalastustiedustelujen tuloksista. Haapajärven kirjanpitokalastajien haukisaalis oli vuonna 214 selvästi vuosia parempi katkaisten näin saaliin heikolta näyttäneen kehityssuunnan. Samalla hauen saalisosuus nousi tarkasteluhistorian korkeimmalle tasolleen. Uuden kirjanpitokalastajan saalis ei eronnut merkittävästi muiden kalastajien haukisaaliista, joten tämä ei selitä hauen saalisosuuden kasvua. Noin 15 :n kalastajakohtaista saalista voidaan edelleen pitää kotitarvekalastukselle merkittävänä etenkin, kun se koostuu pääosin käyttökelpoisista lajeista. (Taulukko 2, liite 1.) Taulukko 2. Kalastuskirjanpidon kokonaissaalis () Haapajärvellä v (n = kalastajien määrä) Vuosi n Hauki Lahna Kuha Ahven Kirjol. Siika Made Särki Muut Yhteensä saalis/ () kalastaja () Harvoilla verkoilla (pääasiassa # 4-6 mm) Haapajärvestä saadut hauki-, kuha- ja lahnasaaliit olivat edelleen varsin pieniä (n g/kokukerta, kuva 3). Em. lajien lisäksi verkoilla saatiin vähäisempiä määriä kirjolohta (n. 6 ), ahventa (n. 23 ), madetta (n. 17 ) ja särkeä (n. 15 ). Pyyntikokoisina istutettujen kirjolohien osalta pyydyskokukertakohtainen (pkk) yksikkösaalis oli verkkokalastuksen osalta noin 31 g. (Liitteet 1 ja 2.) Verkkokalastuksen hauen yksikkösaalis Haapajärvellä oli tarkkailun alusta aina vuoteen 22 saakka kohtalainen, eli suunnilleen 5-8 g/pkk. Vuodesta 23 lähtien yksikkösaaliit ovat jääneet selvästi pienemmiksi, noin 2-3 gramman tuntumaan. Muutos ei johtune suoraan haukikannan muutoksesta vaan pääasiassa kirjanpitäjien vaihtumisesta ja uusien kirjanpitäjien aktiivisesta kesäkalastuksesta, mikä heijastuu myös yksikkösaaliisiin (Taskila 212). Myös verkkokohtaiset lahnasaaliit ovat tarkkailun aikana pienentyneet. Lahnan osalta yksikkösaalis riippuu oleellisesti kulloinkin käytössä olleista verkkoharvuuksista ja tavallista parempi yksikkösaalis v voikin johtua muita vuosia runsaammasta harvojen lahnaverkkojen käytöstä (Taskila 212). (Kuva 3.) Istutettu kuha on ollut Haapajärvellä merkittävä saalislaji 199-luvun puolivälistä lähtien, joskin lajin yksikkösaaliit ovat kuitenkin olleet koko ajan melko pieniä. Kirjanpitokalastajissa vuonna 23

8 Pyhäjoen yhteistarkkailu 214 tapahtuneiden muutosten jälkeen yksikkösaaliin taso on säilynyt melko tasaisesti noin 1 g/pkk tuntumassa. Pieniä merkkejä kuhasaaliiden mahdollisesta paranemisesta voidaan kuitenkin yksikkösaaliidenkin perusteella havaita ja seuraavat tarkkailuvuodet näyttävät onko kehityssuunta todellinen vai onko kyse vain vuosien välisestä normaalista vaihtelusta. (Kuva 3.) 6 9 g/pkk HAUKI Verkot # 35-1 mm g/pkk LAHNA Verkot # 35-1 mm g/pkk KUHA Verkot # 35-1 mm Kuva 3. Kirjanpitokalastajien pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Haapajärvellä v Ahven- ja särkisaaliit ovat olleet viime vuosina korkeintaan 1 g/pkk tasolla ja pysytelleet alle 5 g/pkk:ssa jo 1-15 vuotta. Todellisuudessa Haapajärven ahven- ja särkikannat eivät ole niin heikkoja kuin yksikkösaaliista voisi päätellä, vaan syynä on käytettyjen verkkojen harvuus. Myös verkkokalastuksen madesaaliit ovat olleet koko tarkkailuhistorian ajan varsin pieniä ja kirjanpitokalastajissa tapahtuneiden muutosten jälkeen (23) vielä aiempaakin pienempiä. Viitteitä madekannan

9 Pyhäjoen yhteistarkkailu 214 heikkenemisestä on saatu myös toteutettujen kalastustiedustelujen tuloksista. Verkkokalastuksella tavoitellaan Haapajärvellä pääasiassa haukea ja kuhaa. (Kuva 4.) 7 4 g/pkk AHVEN Verkot # 35-1 mm g/pkk SÄRKI Verkot # 35-1 mm g/pkk MADE Verkot # 35-1 mm, I-IIX g/pkk MADE Verkot # 35-1 mm, I-IV Kuva Kirjanpitokalastajien pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Haapajärvellä v

10 Pyhäjoen yhteistarkkailu 214 Yksittäinen kirjanpitokalastaja harjoitti Haapajärvellä vuoden 213 tapaan kevään kutuaikaan myös rysäkalastusta. Tätä ennen rysäpyyntiä on kirjanpitokalastajien toimesta harjoitettu järvellä vuonna 24. Vuoden 214 pyynti epäonnistui ainakin saaliiden valossa, sillä rysän kokukertakohtainen haukisaalis jäi alle sataan grammaan kun se edellisvuotena oli noin 87 grammaa. Muu rysäsaalis koostui muutamasta särjestä. (Liitteet 1 ja 2.) Myös katiskoiden käyttö rajoittui Haapajärvellä vuonna 214 yksittäisen kalastajan pyyntiin. Kirjanpitokalastaja harjoitti katiskapyyntiä nyt edellisvuosista poiketen myös loppusyksystä, eikä pelkästään kevään kutuaikana. Yksittäisen katiskan keskimääräinen kokukertakohtainen haukisaalis jäi 13 grammaan ja ahvensaalis reiluun sataan grammaan. Pääosa saaliista (n. 7-8 % ) saatiin keväällä, mutta kutuaikaisenkin katiskapyynnin yksikkösaaliit jäivät vähäisiksi (n. 17 g haukea ja n. 13 g ahventa). Kutuaikaisen pyynnin onnistuminen vaihtelee voimakkaasti vuosittain mm. pyynnin tarkan ajoittumisen, veden lämpötilojen ja vedenkorkeuksien/jäätilanteen mukaan, mikä selittää niin rysä- kuin katiskapyynninkin saaliiden heilahteluja. Muu katiskasaalis koostui vähäisistä määristä särkeä ja lahnaa. (Liitteet 1 ja 2.) Yksittäinen kalastaja piti helmi-maaliskuulla pyynnissä myös iskukoukkuja, joiden määrä vaihteli 6-14 välillä helmikuun jälkipuoliskolle painottuen. Koukuilla saatu haukisaalis oli kohtalaisen hyvä (reilut 4 ) ja vain neljänä kertana 27:stä kalastaja jäi kokonaan ilman saalista. Suuremmat haukiyksilöt puuttuivat edellisvuoden tapaan koukkusaaliista, mutta yhden koukun kokukertaa kohden laskettu yksikkösaalis oli silti noin 14 grammaa ja selvästi edellisvuotta parempi. (Liite 1.) Kaksi kalastajaa harjoitti myös vapakalastusta, toinen vetouistellen ja toinen pariin otteeseen helmikuussa pilkkien. Kahden pilkkireissun kokonaissaaliiksi muodostui 4 grammaa ahventa ja 7 grammaa särkeä, joten yksikkösaaliit olivat puolet näistä. Vetouistelumäärä oli sen sijaan jonkin verran suurempi kalastajan käytyä kesä-heinäkuulla kaikkiaan 14 kertaa vesillä. Uistelija tavoitteli ilmeisesti ensisijaisena saaliina kuhaa, jonka lisäksi sai sivusaaliina reilut 1 haukea. Kuhasaalis jäi tästä jonkin verran ollen noin 8. Suurimmat kuhat olivat noin kilon painoisia. Uistelukertakohtaiseksi haukisaaliiksi muodostui noin 9 grammaa ja kuhasaaliiksi noin 56 grammaa. Ilman kuhasaalista kalastaja jäi keskimäärin vain noin joka kolmannella kalastuskerralla, joten kuhaa voidaan nykyisellään pitää Haapajärvellä merkittävänä saalislajina myös vapakalastuksen kannalta. Myös vuotta 213 koskeneen kalastustiedustelun tulosten mukaan Haapajärvellä harjoitetaan jonkin verran kuhan vapakalastusta. Em. lajien lisäksi vetouistelija sai vähäisen määrän kirjolohta. (Liitteet 1 ja 2.) Katiskapyytäjä ilmoitti saaneensa huhti-lokakuun välisenä aikana katiskoistaan kaikkiaan 16 täplärapua Pyhäjokisuu Pyhäjokisuulla ei ollut lainkaan kirjanpitokalastajia vuonna 22 ja alueelle järjestettiin yhtä lukuun ottamatta uudet kirjanpitäjät vuodeksi 23, millä on ollut vaikutusta tuloksiin. Jokisuun kirjanpitokalastajien verkkokalastus painottui kevään kutuaikaan huhti-toukokuulle ja syksyyn lokamarraskuulle. Verkkokalastus Haapakosken alapuolisella jokiosuudella on kielletty kesäkuusta alkaen ja tässä käsitelty syksyn verkkokalastus kohdistuikin kieltoalueen ulkopuoliselle jokisuun läheiselle alueelle. Kalastusalueita ei kuitenkaan voitu luokitella varsinaiseen meriedustan alueeseenkaan kuuluvaksi ja jaottelu tehtiin pääasiassa kalastuksen kohdelajien, saaliiden ja verkkomäärien perusteella. Lisäksi alueella on harjoitettu emosiianpyyntiä mädinhankintaan. Vuoden 214 syksyinen verkkokalastus keskittyi siikaan, kun taas kevään kutuaikana saalislajisto oli monipuolisempi. Alkuvuodesta jokisuulla pyydettiin lisäksi koukuilla madetta ja haukea ja

11 Pyhäjoen yhteistarkkailu 214 yksittäisellä kalastajalla oli lisäksi keväällä käytössään metalliverkosta tehtyjä mertoja. Elo-lokakuun pyyntiaikana harjoitettiin lisäksi nahkiaisten rysäpyyntiä kahden kirjanpitokalastajan toimesta. Verkoilla saatu hauen yksikkösaalis putosi vuonna 214 jonkin verran, vaikka olikin edelleen reilut 1,1 /pkk. Kun aineistosta erotetaan syksyinen siianpyynti pois, kohoaa alkuvuoden keskimääräinen haukisaalis hieman yli 2 :aan verkon kokukertaa kohden, mitä voidaan pitää kohtalaisen hyvänä yksikkösaaliina. Alkuvuoden ja kevään aikaan saatiin lisäksi noin 635 g lahnaa, noin 425 g ahventa ja noin 35 g madetta kokukertaa kohden. Kun tähän lisätään vielä noin 27 gramman keskimääräinen kuhasaalis, saadaan tammi- ja toukokuun välisen verkkokalastuksen kokonaisyksikkösaaliiksi noin 3,8 yhden verkon kokukertaa kohden. Lähes neljän kilon keskimääräistä verkkokohtaista saalista voidaan pitää merkittävänä etenkin, kun se muodostuu käyttökelpoisista lajeista. Alkuvuoden verkkokalastuksesta voidaan erottaa vielä tammi-helmikuun, eli perinteisen mateenpyyntijakson kalastus erilleen. Tuon aikavälin keskimääräinen madesaalis oli reilut 1,2 /pkk. Lahnan ja mateen osalta saaliit riippuvat merkittävästi käytetyistä verkoista ja kalastusalueista, eli toisin sanoen kalastuksen kohdistumisesta kyseisiin lajeihin. Käytettyjen verkkojen silmäharvuus myös rajoittaa merkittävästi ahven- ja särkisaaliita. Jokisuun loppuvuoden siianpyynti painottui voimakkaasti lokakuun loppuun, jolloin on pyydetty myös emosiikaa mädinhankintaa varten. Siianpyynnin keskimääräinen saalis oli noin 1 37 g/pkk. (Kuva 5, liitteet 1 ja 2.) Pyhäjokisuulla on harjoitettu myös varsin aktiivista hauen ja mateen talvista koukkukalastusta. Tammi-maaliskuussa 214 koukkukalastusta harjoitti jokisuulla kaksi kirjanpitokalastajaa ja heidän käyttämiensä made- ja iskukoukkujen määrä vaihteli 5-12 välillä. Kaikkiaan heille kertyi kalastuspäiviä tämän pyyntimuodon osalta 27 kpl. Haukikoukuilla saatiin keskimäärin noin 33 g saalis yksittäisen koukun kokukertaa kohden ja vastaava madekoukkujen madesaalis oli noin 27 grammaa. Hauen osalta tämä ns. yksikkösaalis kohosi noin 5 grammaa edellisvuodesta ja mateen osalta putosi noin 2 g. Yksikkösaaliit ovat nykyisellään kuitenkin kohtuullisia ja vain yhdellä kalastuskerralla toinen kalastajista jäi kokonaan ilman saalista. (Liitteet 1 ja 2.) Yksittäinen kirjanpitokalastaja harjoitti kevään kutuaikaan myös pienimuotoista mertapyyntiä, joskin hänen ilmoittamansa pyyntimäärät olivat hieman epäselviä. Huhti-toukokuulle ajoittuneen kalastuksen pyydysten kokukertojen määrä oli kuitenkin noin 12 ja saatu saalis (n. 175 ) koostui pääosin särjistä (n. 41 %), lahnoista (n. 29 %) ja hauista (n. 25 %). Muu saalis muodostui vähäisestä määrästä ahventa, madetta ja säynettä. (Liitteet 1 ja 2.) Nahkiaisen rysäpyyntiä harjoitti v. 214 jokisuulla 2 kirjanpitokalastajaa, joiden saama yksikkösaalis, noin 5 kpl/pkk, oli samaa tasoa edellisvuoden kanssa. Yksikkösaalis oli kuitenkin edelleen lähellä vuoden 23 uusien kirjanpitokalastajien värväämisen jälkeistä keskimääräistä tasoa, vaikka jäikin vuosien ja parempien vuosien saaliista keskimäärin vajaat 2 kpl. Yksikkösaaliiden laskemista on ajoittain vaikeuttanut myös yksittäisten pyytäjien ilmoittamat kilomääräiset saaliit, jotka on muunnettu kappalemääräisiksi saaliiksi käyttämällä nahkiaisen keskipainona 5 grammaa. Nahkiaisen kutunousuun vaikuttaa merkittävästi syksyn virtaamatilanne. Esimerkiksi syksyllä 23 ja 25 virtaama joessa oli varsin pieni, mikä heikensi nahkiaisen nousua jokeen. Syksyt 24, 27, 28, 21, 211 olivat taas melko runsassateisia ja vuoden 212 syksy monin paikoin Pohjois-Pohjanmaata ennätyssateinen, mikä edisti nahkiaisen kutunousua. Vuosien 213 ja 214 syksyt olivat virtaamien suhteen jälleen haastavampia. (Kuva 5, liitteet 1 ja 2.) 9

12 Pyhäjoen yhteistarkkailu g/pkk HAUKI Verkot # mm, I-XII g/pkk LAHNA Verkot # mm, I-XII g/pkk MADE Verkot # mm, I-IV kpl/pkk NAHKIAINEN rysät Kuva 5. Kirjanpitokalastajien pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk, kpl/pkk) vuosi-arvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Pyhäjokisuulla v

13 Pyhäjoen yhteistarkkailu Meriedusta Pyhäjokisuun meriedustalla ei ollut lainkaan kirjanpitokalastajia vuonna 22 ja alueelle rekrytoitiinkin yhtä lukuun ottamatta uudet kirjanpitäjät vuodeksi 23, millä on ollut vaikutusta tuloksiin. Verkkokalastuksen volyymi oli vuosina moninkertainen aiempiin vuosiin verrattuna. Sen jälkeen kirjanpitokalastajien verkkokalastusmäärät vähenivät selvästi, mutta ovat sittemmin kääntyneet jälleen kasvuun (Taskila 212, kuva 6). Kuva Verkkokalastuksen pyyntiponnistusmäärät Pyhäjoen meriedustalla Pyhäjoen meriedustan kirjanpitokalastajien verkkokalastusmäärät (pyydyskokukerrat) vuosina (Vuoden 214 osalta tiheiden verkkojen pyyntiä ei voitu erottaa muusta verkkokalastuksesta) Maivanpyyntiä on vain kokeiltu joinakin vuosina, ja saaliit ovat vaihdelleet vuosittain huomattavasti. Viime vuosina maivaa ei ole kalastettu lainkaan. Tiheiden verkkojen (# 27-33) pyyntimäärät ovat olleet viime vuosina vähäisiä ja vuoden 214 osalta niiden käyttöä ei voitu kirjanpitoaineistosta erottaa erilleen. Tästä syystä näiden verkkojen vähäisen kalastuksen saaliit ja kalastusmäärät yhdistettiin harvojen verkkojen kanssa ja tulokset käsitellään siten kokonaisuutena. Lähes kaksi kolmannesta (n. 63 %) verkkokalastuksen saaliista oli siikaa, vaikka lajin saalisosuus onkin hieman pudonnut tiheiden verkkojen käytön vähenemisen myötä. Keskimääräinen siian yksikkösaalis yksittäisen verkon kokukertaa kohden oli noin 4 grammaa. Yksikkösaaliin vertailu aiempiin vuosiin on hieman hankalaa eri verkkoharvuuksien tulosten yhdistämisen myötä, mutta koska tiheiden verkkojen kalastusmäärät olivat joka tapauksessa vähäisiä, voidaan yksikkösaaliin arvioida olleen ainakin jonkin verran edellisvuotta paremman. Myös kalastajien ja kalastuspaikkojen välillä on tapahtunut vuosien välillä muutoksia ja syksyiseen siianpyyntiin vaikuttavat myös sääolot ja mm. hyljekannat. Sivusaaliina saatiin myös jonkin verran muita lajeja, joista särjen, ahvenen, hauen ja lahnan saalismäärät olivat merkittävimpiä (n ). Taimenta on saatu harvoilla verkoilla harvakseltaan ja vuonna 214 lajin yksikkösaalis oli tältä osin vain noin 2 g/pkk. Taimenten keskipaino oli 1,5. (Taskila 212, Kuva 7, Liitteet 1 ja 2.) tiheät harvat yht

14 Pyhäjoen yhteistarkkailu g/pkk SIIKA verkot mm g/pkk SIIKA verkot mm Kuva 7. Kirjanpitokalastajien pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Pyhäjokisuun meriedustalla v Harvojen rysien/loukkujen osalta lohen yksikkösaaliit ovat olleet laskussa vuosituhannen alkuvuosista lähtien ja vuoden 214 aikana kirjanpitokalastussaaliiseen ei kuulunut ainoatakaan lohta. Taimenen osalta yksikkösaaliiden kehityssuunta on ollut sen sijaan viime vuosina positiivinen ja vuoden 214 keskimääräinen kokukertakohtainen taimensaalis (4,5 ) oli tarkasteluhistoria paras. Kun otetaan silakkarysätkin mukaan tarkasteluun, oli yhdistetyn aineiston taimenen yksikkösaalis noin 2,8. Myös siian osalta yksikkösaalis (n. 2 /pkk) parani edellisvuodesta palautuen jokseenkin vuosien keskimääräiselle tasolle. Siikasaaliit ovat olleet vuodesta 27 lähtien selvästi tätä edeltäneitä vuosia parempia. Kesäkuisen silakkarysäpyynnin yksikkösaalis oli silakan osalta noin 13 /pkk. Rysäsaaliissa esiintyi lisäksi jonkin verran (n. 8 ) ahventa. Hylkeet vaikeuttavat merialueella kalastajien ilmoitusten mukaan niin rysä- kuin verkkokalastustakin. (Kuva 8, Liitteet 1 ja 2.)

15 Pyhäjoen yhteistarkkailu g/pkk LOHI Harvat rysät/loukut g/pkk TAIMEN Harvat rysät/loukut g/pkk SIIKA Harvat rysät/loukut Kuva 8. Kirjanpitokalastajien pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Pyhäjokisuun meriedustalla v Kalastajien kommentit Kalastajakohtaiset kommentit pyydysten likaantumisesta, kalojen makuvirheistä ja muista huomioista on esitetty liitteessä 1. Haapajärvellä verkkojen likaantuminen vaikeutti kesäaikaista verkkokalastusta ja loppuvuoden kalastusta vähensivät kovat tuulet ja heikko jäätilanne. Merialueella taas hylkeet vaikeuttavat niin verkko- kuin rysäkalastustakin.

16 Pyhäjoen yhteistarkkailu Pyhäjärven verkkokoekalastus Pyhäjärven Junttiselän verkkokoekalastus toteutettiin tarkkailuohjelman laajuisena aiemmin vakioiduilla pyyntipaikoilla Kalastukset toteutettiin yön yli kestävinä pyynteinä (n. klo. 18-8) kahtena peräkkäisenä yönä. Sää oli kalastusten aikaan aurinkoinen ja ilman lämpötila päivällä noin 15 ºC ja aamuisin verkkojen noston aikaan noin 7-8 ºC. Pintaveden lämpötilat olivat 15 ºC :n tasolla. Tuulet olivat heikkoja. Edellisen kerran vastaava koekalastus on toteutettu vuonna 21. Koekalastusten perustulokset on esitetty liitteessä 3. Junttiselän koekalastussaalis koostui kaikkiaan seitsemästä lajista, joista ahven ja särki muodostivat lukumääräisesti suurimman osan (yht. n. 87 %). Kilomääräisen saaliin osalta myös hauen saalisosuus muodostui kohtalaiseksi. Molemmilla tavoin tarkasteltuna oli ahven kuitenkin selvästi yleisin saalislaji saalisosuuden ollessa noin 55 %. Muita saatuja lajeja olivat lahna, kiiski, salakka ja kuha, jota saatiin kaksi kesänvanhaa poikasta. Junttiselälläkin salakkakanta saattaa olla selvästi koekalastuksella havaittua runsaampi, sillä laji kuuluu ns. parvikaloihin, jolloin sen saaliit vaihtelevat suuresti riippuen siitä, liikkuvatko parvet kulloinkin koekalastettavilla alueilla. Kuhan ohella järveen on istutettu myös siikaa, taimenta ja järvilohta, mutta näistä ei saatu koekalastusten yhteydessä havaintoja. (Kuva 9, taulukko 3, Tuohino ym. 213.) Ahventen keskikoko oli verkkokoekalastuksille tyypillisesti kohtalaisen pieni, noin 12,4 cm (mediaani 11 cm) ja 33 g. Joukossa oli kuitenkin myös kookkaita yksilöitä (suurin 39 cm, 84 g). Ahvenen ruokavaliossa kaloilla alkaa olla merkitystä kalan saavuttaessa noin 15-2 cm pituuden, mutta vasta 25-3 cm:n ahvenet käyttävät pääasiallisena ravintonaan kaloja. Yli 25 cm mittaisten ahventen osuus koko kappalemääräisestä ahvensaaliista oli Junttiselällä noin 6,3 % ja 15 cm ylittävien ahventen osuus noin 27 %, joten ahventen kasvu on alueella varsin tasaista ja moniin muihin alueen järviin nähden jopa hyvällä tasolla. Tasainen kasvu on havaittavissa myös ahventen pituusjakaumasta, josta on erotettavissa useampia eri ikäluokkia, vaikka osittain ikäluokkien pituudet ovatkin päällekkäisiä. Ahvenista ei otettu näytteitä tarkempia ikämäärityksiä varten. (Kuvat 9 ja 1, taulukot 3 ja 4.) Särkien keskikoko oli hieman ahventen keskikokoa suurempi ja runsaimpana kokoryhmänä näyttäytyi n cm kalojen joukko. Tämä sisältänee useampien ikäluokkien kaloja, sillä tavanomaisesti nuorimmat ikäluokat ovat runsaimpia ja tätä vanhemmat kuolleisuuden myötä aina vähitellen niukkalukuisempia. Toisaalta yleiskatsausverkoilla saadaan yleisesti varsin heikosti nuorimpien ikäluokkien särkikaloja. Särkienkin kokojakaumasta on kuitenkin havaittavissa runsaussuhteiltaan vaihtelevia kokoryhmiä, joten särkien kasvunopeus on ahventen tapaan kohtalaisen hyvä. Koekalastussaaliin suurimmat särjet olivat lähes 25 cm:n mittaisia. Koon karttumisen myötä ahventen ja särkien ravinnonkäyttö eriää toisistaan ahventen siirtyessä vähitellen petokaloiksi ja särkien alkaessa käyttää ravintonaan pohjaeläimiä planktonin sijaan. (Kuvat 9 ja 1, taulukot 3 ja 4.) Suurikokoiset ahvenet näyttäisivät muodostavan koekalastussaaliin perusteella Junttiselän tärkeimmän petokalaryhmän, joskin alueelta saatiin myös kohtalaisen suuria haukia ja haukikanta lienee todellisuudessa koekalastusten perusteella arvioitua suurempi. Myös kuhalla lienee oma osuutensa Junttiselän petokalalajistossa, vaikka nyt saadut havainnot lajista rajoittuivatkin kahteen nuoreen yksilöön. Kuhat liikkunevat Pyhäjärvelläkin vaihtelevasti eri selkävesien välillä syönnöstämässä mm. lämpötilaoloista ja saalislajien esiintymisestä riippuen. (Kuvat 9 ja 1, taulukot 3 ja 4.) Verkkokoekalastuksilla saatujen lahnojen keskikoko oli jopa hieman pienempi kuin ahventen ja särkien vastaava, vaikkakin alueella esiintyy myös selvästi suurempia lahnoja. Näitä saadaan kuitenkin tavanomaisesti heikosti Nordic-verkoilla. Suurimmat saadut lahnat olivat hieman yli 25 cm mittaisia. Suhteellisen vähäisestä yksilömäärästä johtuen varsinaisia kokoluokkia ei voitu runsainta, n.9-13 cm, ryhmää lukuun ottamatta erottaa. Lahnaa käytetään nykyisten vesien ekologisten tilaluokitusten menetelmissä yhtenä vesistöjen rehevyyden indikaattorilajeista. (Kuvat 9 ja 1, taulukot 3 ja 4.) 14

17 Pyhäjoen yhteistarkkailu Kuva 9. Pyhäjärven Junttiselän verkkokoekalastuksen saaliin yksilömäärien ja biomassan lajijakaumat prosenttiosuuksittain. Taulukko 3. Pyhäjärven Junttiselän verkkokoekalastuksen saalis kalalajeittain. laji Reisjärvi kpl g Ahven Särki Lahna Kiiski Salakka Hauki Kuha 2 11 yhteensä Ahventen ja särkien kokojakauma Junttiselällä 214 ahven särki Kuva 9. Pyhäjärven Junttiselän koekalastussaaliin ahventen ja särkien pituusjakaumat.

18 Pyhäjoen yhteistarkkailu 214 Taulukko 4. Pyhäjärven Junttiselän koekalastussaaliin lajikohtaiset keskikoot (s=keskihajonta, ±95 % = 95 % luottamusväli). pituus, cm paino, g laji kpl mediaani ka. s ±95 % ka. Ahven , 12,4 6,,5 33 Särki , 13,6 3,2,4 28 Lahna 71 11, 11,8 5,3 1,4 26 Kiiski 62 8, 7,9 1,9,5 6 Salakka 22 15,5 15,3 2,4 1, 29 Hauki 4 59, 58,5 25,9 25, Kuha 2 8,5 8,5 3,5 4, Junttiselällä havaittiin vuoden 214 kerrostuneisuuskausilla happiongelmia ja myös alusveden pharvot painuivat selvästi alle viiteen. Koekalastusten aikaan täyskierto oli kuitenkin jo tapahtunut, mutta ajoittaisilla vedenlaatuongelmilla voi olla oma vaikutuksensa myös Junttiselän kalastoon. Happamuusongelmat liittyvät alusveden hapettomuudesta seuraavaan raudan ja rikin kertymiseen alusveteen ja niiden hapettumisreaktioissa syntyvään happoon, joka voi laskea nopeasti koko Junttiselän ph:n alhaisiin lukemiin. Koekalastussaaliissa esiintyi kuitenkin myös happamoitumiselle suhteellisen herkkiä lajeja, kuten särkeä. Ajoittaiset happamuuspiikit voivat kuitenkin näkyä esim. tiettyjen ikäluokkien puuttumisena, joskin koekalastusten valossa tätäkään ei voitu havaita. Kalojen mäti, ruskuaispussivaiheen poikaset ja nuorimmat ikäluokat ovat herkempiä vedenlaadun muutoksille kuin vanhemmat ikäluokat. (mm. Räisänen ym. 21, Räisänen & Mäkinen 27, Sutela ym. 21, Sutela ym. 212.) Junttiselän keskisyvyys on noin 2,-2,5 m ja pinta-ala noin 57 hehtaaria, josta yli 6 m syvyistä vettä on noin 1,2 ha, 3-6 m vettä noin 25 ha, 1,5-3 m vettä noin 21 ha ja -1,5 m vettä noin 1 ha. Pyydysyksikkösaaliit laskettiin tämän osa-aluejaon mukaisesti painottamalla eri osa-alueille sijoitettujen verkkojen yksikkösaaliita osa-alueiden pinta-alojen ja tilavuuksien suhteessa. Laskentatavasta riippumatta kokonaisyksikkösaaliit olivat noin 2 :n luokkaa, jota ei voida pitää järven rehevyyttä ajatellen hälyttävän suurena, vaikka se kohtalainen onkin. Yksikkösaaliiden perusteella voidaan havaita suurimpien ahventen suosineen 3-6 metrin syvyysvyöhykettä, kun taas syvännealueelta saatu varsin runsas ahvensaalis koostui pienistä yksilöistä. Syvännealueella ja toisaalta myös syvyysvyöhykkeellä -1,5 metriä tulokset perustuvat kuitenkin vain yksittäisten verkkojen saaliisiin, eivätkä niiden pohjalta lasketut tulokset ole siten erityisen luotettavia. Pyydysyksikkösaaliit on esitetty taulukoissa 5-7. Taulukko 5. Pyhäjärven Junttiselän verkkokoekalastusten pyydysyksikkösaaliit (CPUE, saalis/koe-verkko, kpl ja g) tilastollisine tunnuslukuineen ilman syvyysvyöhykkeiden mukaista painotusta (keskivirhe (SE), sekä 9 ja 95 %:n luottamusvälit). laji kpl g CPUE SE 9 % 95 % CPUE SE 9 % 95 % Ahven 36,5 9,6 15,7 18, ,8 325,4 387,7 Särki 18,5 2,9 4,8 5, ,6 116,1 138,3 Lahna 3,7 2,7 4,4 5, ,5 73,2 87,3 Kiiski 3,3 1,3 2,2 2,6 2 6,8 11,2 13,4 Salakka 1,2,5,8, ,6 24,1 28,7 Hauki,2,1,2, ,8 383, 456,4 Kuha,1,1,2,2 1,6 1, 1,1 Yhteensä 63,5 14,3 23,5 28, ,1 621,9 741,

19 Pyhäjoen yhteistarkkailu 214 Taulukko 6. Pyhäjärven Junttiselän osa-aluejaon mukaiset verkkokoekalastusten pyydysyksikkösaaliit (CPUE, saalis/koe-verkko, kpl ja g) ja koko Junttiselän pyydysyksikkösaaliit osa-alueiden pinta-alojen mukaisesti painotettuina lajeittain. -1,5 m 1,5-3 m 3-6 m > 6 m yht. kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g Ahven Särki Lahna Kiiski Salakka Hauki Kuha 2 11 Yhteensä Taulukko 7. Pyhäjärven Junttiselän pyydysyksikkösaaliit osa-alueiden tilavuuksien mukaisesti painotettuina lajeittain. Junttiselkä kpl g Ahven Särki Lahna 1 65 Kiiski 2 11 Salakka 1 25 Hauki 36 Kuha Yhteensä Pintavesien ekologisen tilan luokittelussa kalastoperusteinen tilanarviointi järvivesillä perustuu neljään muuttujaan: biomassa- ja lukumääräyksikkösaaliiseen, särkikalojen biomassaosuuteen ja indikaattorilajien esiintymiseen. Menetelmä ei kuitenkaan sovellu säännöstellyissä vesistöissä säännöstelyn vaikutusten arviointiin vaan on kehitetty rehevöitymispaineen tunnistamiseen. Säännösteltyjen järvien ekologista tilaa voidaan arvioida Sutelan ym. (211, 213) kehittämällä rantavyöhykkeen kalastoon perustuvalla menetelmällä, jossa näytteet otetaan sähkökoekalastuksella. Tällaista aineistoa ei kuitenkaan Pyhäjoen yhteistarkkailun puitteissa saada. Järvikalaluokittelun laskennan ja tallentamisen HERTTA-rekisterin VEMU2-osioon toteuttaa Luonnonvarakeskus, joten tarkempia laskelmia ei tässä yhteydessä esitetä. Toiselle luokittelukaudelle päivitettyjen vertailuarvojen ja luokkarajojen perusteella Junttiselän tila voidaan kuitenkin kilomääräisten yksikkösaaliiden osalta luokitella huonoksi (vähähumuksiset järvet (Vh), luokan Hu alarajat CPUE > 2 9 g/vvrk). Toisaalta kappalemääräiset yksikkösaaliit viittasivat tyydyttävään / välttävään tilaan (T: 41,8-56,9 yks./vvrk, V: 56,9-88,8 yks./vvrk). Särkikalojen biomassaosuus (n. 38 %) viittasi jopa erinomaiseen tilaluokkaan (< 42,7 %). Rehevyyden indikaattorilajeista järvellä esiintyy lahnaa. Junttiselällä on toteutettu verkkokoekalastuksia myös ainakin vuosina ja 28. Tulosten tarkastelussa tulee ottaa huomioon kalastusmenetelmien, ajankohtien ja työryhmien väliset erot vuosien välillä. Kappalemääräiset yksikkösaaliit ovat vaihdelleet välillä yks./vvrk ja kilomääräiset saaliit noin 1,-3,1 :n välillä. Ainakin vuoden 24 keväällä ja alkukesästä Junttiselän ph-arvot painuivat hyvin alas, millä saattoi olla vaikutusta vielä koekalastusten saaliisiinkin. Tuloksista voidaan havaita ainakin ahventen keskikoon kasvu verrattaessa vuoden 214 tuloksia aiempiin ja yksikkösaaliiden heikkeneminen viimeisimpiin koekalastusvuosiin. Tätä ei voida

20 Pyhäjoen yhteistarkkailu 214 kuitenkaan tuloksista luotettavasti todeta vaan heilahtelu lienee osittain luontaista ja mm. koekalastusajankohtien sääoloista riippuvaista. Ahven ja särki ovat kuitenkin olleet säännönmukaisesti merkittävimmät saalislajit, joskin ahven näyttäisi etenkin kilomääräisen saaliin osalta vahvistaneen asemaansa särjen kustannuksella. Tämä voi mahdollisesti ainakin osittain liittyä ajoittain havaittuihin happamuusongelmiin särjen ollessa happamuudelle lajina ahventa herkempi. Kuhaa tavattiin nyt saalisaineistossa ensimmäistä kertaa vuoden 23 jälkeen. (Taulukko 8, Tuohino ym. 27, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 28.) Taulukko 8. Vuosien 22-25, 28 ja 214 Pyhäjärven Junttiselän verkkokoekalastusten yksikkösaaliit kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g Ahven Särki Lahna Kiiski Salakka, ,9 14,6 8, Hauki,3 267,1 124,1 16,3 142,1 3,2 344 Kuha - -, ,1,6 Siika - -, , Yhteensä VIITTEET Lapin Vesitutkimus Oy Pyhäjoen kalaston ja kalastuksen yhteistarkkailu. Vuosiraportti tuloksista v Moniste. Lapin Vesitutkimus Oy Pyhäjoen kalaston ja kalastuksen yhteistarkkailu. Vuoden1998 tulokset ja yhteenveto. Moniste. Lapin Vesitutkimus Oy 22. Pyhäjoen kalaston ja kalastuksen yhteistarkkailu. Vuoden 21 tulokset ja vuosien yhteenveto. Moniste. Lapin Vesitutkimus Oy 23. Pyhäjoen kalaston ja kalastuksen yhteistarkkailu v. 22. Moniste. Lehtinen, L., Anttila, E-L., Taskila, E., Majuri, P Pyhäjoen kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma vuosille Pöyry Finland Oy, Oulu. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 28. Julkaisematon aineisto. Pohjois-Suomen Vesitutkimustoimisto Oy Haapaveden Haapajärven kalataloustarkkailu v Moniste. Räisänen, M. L. & Mäkinen, J. 27. Pyhäjärven Junttiselän veden ja pintasedimenttien vuodenaikainen koostumusvaihtelu, Raportti S49//27/44. Geologian tutkimuskeskus, Itä-Suomen yksikkö. Kuopio. 5 s. Räisänen, M. L. 21. Junttiselän ilmastuksen vaikutus veden laatuun keväällä 21. Geologian tutkimuskeskus, Kuopio. Sutela, T., Vehanen, T. & Jounela, P. 21. Response of fish assemblages to water quality in boreal rivers. Hydrobiologia 641: 1-1.

21 Pyhäjoen yhteistarkkailu 214 Sutela, T., Vehanen., T. & Rask, M Assesment of the ecological status of regulated lakes: stressor-specific metrics from littoral fish assemblages. Hydrobiologia 675: Sutela, T., Vuori, K-M., Louhi, P., Hovila, K., Jokela, S., Karjalainen, S. M., Keinänen, M., Rask, M., Teppo, A., Urho, L., Vehanen, T., Vuorinen, P. J. & Österholm, P Happamien sulfaattimaiden aiheuttamat vesistövaikutukset ja kalakuolemat Suomessa. Suomen ympäristö Suomen ympäristökeskus. Helsinkin. 5 s + 11 liites. Sutela, T., Aroviita, J. & Keto, A Assessing ecological status of regulated lakes with littoral macrophyte, macroinvertebrate and fish assemblages. Ecological Indicators 24: Taskila, E Pyhäjoen yhteistarkkailu 211. Osa III Kalataloustarkkailu. Pöyry Finland Oy, Oulu. Tuohino, J., Aronsuu, K., ja Wennman, K. 27. Parkkimajärven ja -joen järjestelyyn liittyvä kalataloudellinen ja vedenlaadun tarkkailu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Moniste 37 s. + liitteet. Tuohino, J., Aronsuu, K. & Wennman, K Pyhäjärven kalastus ja kalakantojen tila Yhteenveto vuosien velvoitetarkkailujen tuloksista sekä esitys kalakantojen hoitoohjelmaksi. Elinvoimaa alueelle 4/213. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Oulu. 36 s. 19

22 LIITE 1 KALASTUSKIRJANPIDON PYYNTI- JA SAALISTIEDOT V. 214 Merkinnät: kuukaudet (I-XII), käytössä olleet pyydykset (kpl), verkon solmuväli (# mm), pyydyskokukerrat (pkk), kalastuskerrat (kkr) ja saatu saalis (), nahkiainen (kpl) PYHÄJOKI (Haapajärvi Piipsanojansuu) Vetouistelu, lippa, uistin vapoja kalastus-* kalastus- Ahven Hauki Kuha kk pyynnissä kertoja aika (h) V VI 2 4 9,1 5, - VII ,1 7,9 1,5 VIII ,1 7,3 - IX 2 4 7,6 2,1 - V-IX ,8 22,3 1,5 g/kkr *vapakertoja HAAPAJÄRVI Verkot # 4-8 mm kk # pkk Ahven Särki Hauki Made Kuha Lahna Kirjolohi I ,6 1,5 31,4 3,8 1,5 II ,8 1,3 16,9 11,5 5,5 III ,3 1, 18,5 14,8 - IV ,8,4 59,5 4,8 28,4 5,4 2, V ,9 7, 33,9 8, 36,3 34,4 5, VI , - 4,5-21,4 12,5 7,5 VII , - 16, - 27, VIII , 3, 15, - 34,9 5,8 9,8 IX , 4, 7,9-34,7 12,2 2,2 X ,,3 41,9-18, 53,2 - XI ,8-7, 2,2 - XII , - 5,4 - - I-XII ,7 14,7 447,2 16,6 268,9 155,8 6,5 g/pkk Vetouistelu, uistin vapoja kalastus-* kalastus- Hauki Kuha Kirjolohi kk pyynnissä kertoja aika (h) VI ,7 4, - VII ,8 3,8 2, VI-VII ,5 7,8 2, g/kkr *vapakertoja

23 Rysä kk kpl pkk Särki Hauki IV 2 6,1 1,4 V 1-2 9,3 - IV-V ,4 1,4 g/pkk Katiska kk kpl pkk Ahven Särki Hauki Lahna V ,2-4,4 2, VI ,2,3 1,3 - X ,9-1,6,2 V-X ,3,3 7,3 2,2 g/pkk Iskukoukut kk kpl pkk Hauki II ,3 III 1 7 7,1 II-III ,4 g/pkk 137 Pilkki vapoja kalastus- kalastus- Ahven Särki kk pyynnissä kertoja aika (h) II 1 2 5,4,7 g/kkr 2 35 Kalastajakohtaiset kommentit II-III Verkot puhtaita. IV Pyydysten likaantumista limasta ja roskasta. V-VI Verkot alkoivat likaantua. Toukokuun lopun ja kesäkuun lopun välillä likaantumista on, mutta vähän. Likaantumisen laatu limaa, ei makuhaittoja. VII-VIII Verkot poissa heinäkuun alun, liian lämmintä, verkot likaantuvat saman tien. Syvemmällä ei kuulemma samaa ongelmaa. Heinäkuun alusta elokuun loppuun likaantuminen vaikeuttaa pyyntiä ja aiheuttaa lisätyötä. Likaantumisen laatu limaa, ei makuhaittoja. IX Likaantumishaittaa on, mutta vähän. Likaantumisen laatu lima ja roskat. X Välillä myrskytuulia, vesi puhdistui loppukuusta. XI Jäät huonot.

24 JOKISUU Verkot # 45-6 mm kk # pkk Ahven Hauki Siika Made Kuha Lahna Säyne I , 33, - 22, 7, 5, 1, II , 15, - 1, 3, 3, - IV , 3, , - V , 58, - - 8, 27, 2, X , XI , XII 6 6 1, 7, - 6, I-XII , 143, 74, 29, 18, 42, 3, g/pkk Koukut ja iskukoukut kk kpl pkk Hauki Made I ,9 II , - III , - I-III , 25,9 g/pkk* * yksikkösaaliit laskettu erikseen tammikuun mateenpyynnille ja helmi-maaliskuun hauenpyynnille Merrat kk kpl pkk Ahven Särki Hauki Made Lahna Säyne IV 1 1 2,4 39,6 41,9 2,3 51,,8 V 1 2 1,5 32, 2, IV-V ,9 71,6 43,9 2,3 51,,8 g/pkk* Nahkiaisrysät kk kpl pkk nahkiaisia (kpl) VIII IX X VIII-X kpl/pkk 5 Kalastajakohtaiset kommentit I Huonosti mateita, syy tuntematon.

25 MERIALUE Verkot # 27-6 mm kk # pkk Ahven Särki Hauki Taimen Siika Made Kuha Lahna Säyne Kirjolohi V , - 9, - 1, 2, - 5, 1, - VI , - 4, 2, 28, VII , - - 2, 1, VIII , 176, 17, 2, 329, 22, 5, 55, - 1, IX ,2 225, 2, - 481,6 6, 2, X , 45, 95, - 962, 85, - 64, - - XII , 3, 3, V-XII ,2 446, 127, 9, 1823,6 118, 7, 124, 1, 1, g/pkk Rysät kk kpl pkk Ahven Taimen Silakka Siika VII 3 3 8, 48, 387, - VIII , - 435, VI-VII , 147, 387, 435, /pkk* * ahvenen, silakan ja siian yksikkösaaliit laskettu vain sen kuukauden pyyntimäärien perusteella, jolloin kyseisiä lajeja on saatu (silakka- ja siikarysät eroteltu) Kalastajakohtaiset kommentit I-II Pyydysten likaantuminen vähäistä. III-IV Maaliskuun loppupuolelta alkaen pyydysten roskaantuminen lisääntyi aiheuttaen lisätyötä. V Likaantuminen taas vähäisempää. VI Pyydysten likaantuminen aiheuttaa lisätyötä. Hylkeet repineet lähes joka kerta. Ei makuhaittoja. VII Rysäpyynnissä hyljeongelma. Likaantuminen vähäistä, ei makuhaittoja. VIII Verkot likaantuvat jonkin verran, kovat tuulet. IX Likaantuminen vähäistä. X Kohonneiden virtaamien vuoksi likaantuminen kuun loppua kohden voimakasta. IX Alkukuusta likaantuminen voimakasta. Jäätilanne vaikeutti pyyntiä loppukuusta.

26 LIITE 2 YKSIKKÖSAALIIT Kalastuskertakohtainen heittovapa/vetouistelusaalis vapaa kohden (g/krr) Pyhäjoella Piipsanojansuun ja Haapajärven välillä v Vuosi kkr Hauki Ahven Kirjolohi Kuha Vetouistelu Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Pyhäjoella Piipsanojansuun ja Haapajärven välillä v Verkot. Vuosi pkk Hauki Lahna Verkot # 45-6 mm Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Haapajärvellä v Verkot. Vuosi pkk Hauki Ahven Made Kuha Lahna Kirjolohi Siika Särki Taimen Verkot # 35-8 mm

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III KALATALOUSTARKKAILU 2015

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III KALATALOUSTARKKAILU 2015 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III KALATALOUSTARKKAILU 2015 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10724 i PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2015 30.3.2016 Heikki Laitala, FM Sisällysluettelo: YHTEENVETO... 1 1. JOHDANTO...

Lisätiedot

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012 Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa

Lisätiedot

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy 16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY

FORTUM POWER AND HEAT OY KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 2.4.215 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet Sotkamon ja Hyrynsalmen

Lisätiedot

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä.

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA

Lisätiedot

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2015

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2015 KALATALOUSTARKKAILU 2015 16X269928 2.5.2015 OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2015 Kalastuskirjanpidon perustulokset Oulujoen ja sen sivuvesistöjen kalataloustarkkailu v. 2015 Kalastuskirjanpidon

Lisätiedot

Rappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018

Rappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Rappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Johdanto Luonnonvarakeskus (LUKE) koekalasti Rantasalmella sijaitsevan Rappusen kesällä 2017. Verkkokoekalastusten

Lisätiedot

Suuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017

Suuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017 Suuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Johdanto Luonnonvarakeskus (LUKE) koekalasti Rantasalmella sijaitsevat Suuren ja Pienen Raudanveden kesällä

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa 2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY

FORTUM POWER AND HEAT OY KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 6.5.2016 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 2011-2015 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu

Lisätiedot

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2014

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2014 KALATALOUSTARKKAILU 2014 16WWE1933 16.3.2015 OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2014 Kalastuskirjanpidon perustulokset Oulujoen ja sen sivuvesistöjen kalataloustarkkailu v. 2014 Kalastuskirjanpidon

Lisätiedot

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III KALATALOUSTARKKAILU 2016

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III KALATALOUSTARKKAILU 2016 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III KALATALOUSTARKKAILU 2016 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10724 i PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2016 22.6.2017 Heikki Laitala, FM Sisällysluettelo: YHTEENVETO... 1 1. JOHDANTO...

Lisätiedot

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012 Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU AHMA YMPÄRISTÖ OY 2014_10724 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III KALATALOUSTARKKAILU 2013 AHMA YMPÄRISTÖ OY ii PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2013 OSA III: KALATALOUSTARKKAILU Copyright Ahma ympäristö Oy 26.5.2014

Lisätiedot

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu KALAJOEN TURVETARKKAILUT 2014 16X165600 24.3.2015 VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu Kalajoen turvetarkkailujen kalataloustarkkailut

Lisätiedot

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 19.10.2010, täydennys 16.11.2010 Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & LUKE/KAINUUN KALANTUTKIMUS

FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & LUKE/KAINUUN KALANTUTKIMUS KALATALOUSTARKKAILU 214 16WWE1947 4.3.215 FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & LUKE/KAINUUN KALANTUTKIMUS Oulujärven kalataloustarkkailu v. 214 Fortum Power and

Lisätiedot

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2008

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2008 Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena

Lisätiedot

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014 POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 182 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 8.6.215 Simo Paksuniemi, iktyonomi Sisällysluettelo:

Lisätiedot

KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKOJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS

KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKOJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 5284 PRO RUOKOJÄRVI RY KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKOJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS 29.-31.8.2017 MIIKA SARPAKUNNAS 5.10.2017 1. KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKO- JÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS

Lisätiedot

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv. 1 KIRJANPITOKALASTUS 1.1. Menetelmät 1.2. Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 1.3. Kalastus 1.4. Yksikkösaaliit 1.4.1. Siika 1.4.2. Taimen 1.4.3. Hauki 1.4.4. Made 1.4.5. Lahna 1.4.6. Kuha 1.4.7. Muikku

Lisätiedot

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007 Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 7 Sami Vesala, Jukka Ruuhijärvi ja Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema 97, Evo. Johdanto Hiidenveden verkkokoekalastusten

Lisätiedot

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007 LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten

Lisätiedot

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa PUHTI-tilastomylly 7/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Kuva: Mikko Kela Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa Vapaa-ajankalastuksella on useita tärkeitä

Lisätiedot

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Jomiset Oy Miska Etholén Johdanto Tyystiö on noin 14 hehtaaria suuri järvi joka sijaitsee Salon kaupungissa, Lounais Suomessa. Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri-seura teetti

Lisätiedot

RAUMAN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN VELVOITE- TARKKAILU VUOSINA 2008 2012. Anna Väisänen ja Heikki Holsti. Julkaisu 696 ISSN 0781-8645

RAUMAN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN VELVOITE- TARKKAILU VUOSINA 2008 2012. Anna Väisänen ja Heikki Holsti. Julkaisu 696 ISSN 0781-8645 RAUMAN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN VELVOITE- TARKKAILU VUOSINA 2008 2012 Anna Väisänen ja Heikki Holsti ISSN 0781-8645 Julkaisu 696 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TARKKAILUALUE... 2 3. KUORMITUS

Lisätiedot

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Näsijärven siikaselvitys v. 2010 2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

Saarijärven koekalastus 2014

Saarijärven koekalastus 2014 Saarijärven koekalastus 2014 Johdanto Saarijärvi on keskisuuri, pinta-alaltaan 1020 ha järvi Mikkelin ja Juvan rajalla. Järvin on humuspitoisuudeltaan keskihumuksinen ja sen ekologinen tila on vuonna 2013

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY KALATALOUSTARKKAILU 16X170583 10.4.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2013 Osa IVc Kalataloustarkkailu Talvivaaran kaivoksen kalataloustarkkailu v. 2013 1 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU 16WWE1931 12.5.2014 FORTUM POWER AND HEAT OY, OULUN ENERGIA, VAPO OY ENERGIA, TURVERUUKKI OY, PETÄJÄKOS- KEN KALA OY, MONTAN LOHI OY, VAALAN KUNTA, ARTO

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA

SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA VAPO OY SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 20942 i VAPO OY SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA 22.9.2016 Perttu Tamminen,

Lisätiedot

Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012

Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012 Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Raportti Eero Hiltunen 2013 1. Johdanto Oulun Kalatalouskeskus suoritti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimeksiannosta

Lisätiedot

9M UPM Kymmene Oyj

9M UPM Kymmene Oyj 9M5277 2.3.26 UPM Kymmene Oyj STORSTRÖMMENIN KALATIEN TOIMIVUUS VUONNA 25 Storströmmenin kalatien käyttö ja toimivuus vuonna 25 Sisällys 1. PYYNTI... 1 2. STORSTRÖMMENIN KALATIEN SAALIS 25... 1 3. STORSTRÖMMENIN

Lisätiedot

Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit

Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit Kuhasaalis kg/vvrk Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven 55-6-65 mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit 21 215 K-S Kalatalouskeskus ry, Matti Havumäki Leppäveden kalastusalueen kalastonseuranata

Lisätiedot

HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 2010

HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 2010 HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 1 Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Marraskuu 1 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti

Lisätiedot

KISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015

KISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015 KISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015 Olli Ylönen L-S Kalatalouskeskus ry 2015 Puutarhakatu 19 A 20100 Turku 1 1. Johdanto Kirkkojärvi on Kiskonjoen vesistön toiseksi suurin järvi, 717 hehtaaria.

Lisätiedot

Simpelejärven verkkokoekalastukset

Simpelejärven verkkokoekalastukset Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN

Lisätiedot

RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2015

RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2015 SSAB EUROPE OY, RAAHEN VESI OY RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA II: KALATALOUSTARKKAILU AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10662 i RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA II: KALATALOUSTARKKAILU

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

Someron Painion verkkokoekalastukset vuonna 2017 Samuli Sairanen, Luonnonvarakeskus, Marraskuu 2017

Someron Painion verkkokoekalastukset vuonna 2017 Samuli Sairanen, Luonnonvarakeskus, Marraskuu 2017 Someron Painion verkkokoekalastukset vuonna 2017 Samuli Sairanen, Luonnonvarakeskus, Marraskuu 2017 Johdanto Vuonna 2005 voimaan tulleen vesienhoitolain mukaan kalataloushallinto ja Luonnonvarakeskus (aikaisemmin

Lisätiedot

Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista

Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista vuonna 2012 Janne Ruokolainen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Jani Hakkola 2012 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 23/2012 JOHDANTO Koekalastukset

Lisätiedot

Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016

Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016 Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016 Jomiset Oy Miska Etholén 2016 Sisällysluettelo Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016...1...2 Johdanto...3 Yleistä...3 Koekalastus...3 Saalis...3 Kalojen

Lisätiedot

SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS

SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 5278 VESI-EKO OY SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS 6.-9.8.2017 MIIKA SARPAKUNNAS 11.9.2017 1. SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOE- VERKKOKALASTUS 1.1. Koeverkkokalastuksen

Lisätiedot

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009 Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 9 Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16 - ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16- ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula

Lisätiedot

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa Esimerkkinä: Kulo- ja Rautavesi sekä Kokemäenjoki ja sen suualue 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Tarkkailualue Pihlavanlahti ja Ahlaisten

Lisätiedot

Karhijärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Karhijärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Karhijärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Lavian Karhijärven kesällä. Verkkokoekalastusten

Lisätiedot

Pudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 2013 Raportti

Pudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 2013 Raportti Pudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 213 Raportti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Eero Hiltunen 1. Johdanto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus suoritti elokuussa 213 Pudasjärven Panumajärvellä verkkokoekalastuksen.

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy B 5193.100 Anne Simanainen (email) Henna Mutanen (email) 18.12.2012 Tiedoksi: Pohjois-Karjalan ely-keskus (email) Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Sorsajoen kalataloudellisessa tarkkailuohjelmassa tutkittiin velvoitetarkkailuna valuma-alueella sijaitsevien

Lisätiedot

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto 1. Johdanto Hauki ja ahven ovat avainlajeja monissa vesistöissä Laaja levinneisyys ja runsaus Kuha tärkeä erityisesti

Lisätiedot

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU AHMA YMPÄRISTÖ OY 10 577 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA II KALATALOUSTARKKAILU 2013 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2013 OSA II: KALATALOUSTARKKAILU Copyright Ahma ympäristö Oy 17.3.2014 Simo Paksuniemi, iktyonomi

Lisätiedot

No 2175/17 YLÄMAAN PUKALUS-JÄRVEN KOEVERKKOKALAS- TUS Lappeenrannassa 10 päivänä elokuuta Matti Vaittinen limnologi

No 2175/17 YLÄMAAN PUKALUS-JÄRVEN KOEVERKKOKALAS- TUS Lappeenrannassa 10 päivänä elokuuta Matti Vaittinen limnologi No 2175/17 YLÄMAAN PUKALUS-JÄRVEN KOEVERKKOKALAS- TUS 2016 Lappeenrannassa 10 päivänä elokuuta 2017 Matti Vaittinen limnologi SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008

POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma AYNS07 POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008 Heiskanen Tuulia, Kempas Anita, Räsänen Riika ja Tossavainen Tarmo SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Littoistenjärven kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuonna 2017

Littoistenjärven kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuonna 2017 Tutkimusraportti 214/217 3.11.217 Littoistenjärven kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuonna 217 Nab Labs Oy Heikki Alaja Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Tarkkailuvesistö... 1 3 Aineisto ja menetelmät...

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE KIRJANPITOKALASTUSRAPORTTI VUODET 21-27 Sanna Ojalammi/ Jussi Siivari Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ISBN 952-9856-48-2 ISSN 789-975 25

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013

Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013 TUTKIMUSRAPORTTI 20 - ROVANIEMI 2014 Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy proj 10816/2014 KEMIJOKI OY SELVITYS KALASTUKSESTA KITISELLÄ VUONNA 2013

Lisätiedot

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Lisäselvitys Päivämäärä Marraskuu 2011 RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON

Lisätiedot

Matkusjoen kalataloudellisen yhteistarkkailun ohjelma vuodesta 2018 lähtien

Matkusjoen kalataloudellisen yhteistarkkailun ohjelma vuodesta 2018 lähtien TARKKAILUOHJELMA Matkusjoen kalataloudellisen yhteistarkkailun ohjelma vuodesta 2018 lähtien Nab Labs Oy Pekka Sundell Sisällys 1 TARKKAILUVELVOITE... 1 2 TUTKIMUSALUE... 1 2.1 Valumavedet... 1 2.2 Vesistöt

Lisätiedot

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hiidenveden kesällä. Verkkokoekalastusten

Lisätiedot

Pälkäneveden Jouttesselän

Pälkäneveden Jouttesselän Pälkäneveden Jouttesselän kalataloudellinen velvoitetarkkailuohjelma vuodesta 2019 alkaen Ari Westermark RAPORTTI 2019 nro 377/19 Pälkäneveden Jouttesselän kalataloudellinen velvoitetarkkailuohjelma vuodesta

Lisätiedot

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 359 Heikki Auvinen Toivo Korhonen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1

Lisätiedot

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 239 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 Enonkoski 2001 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Joulukuu

Lisätiedot

Karhijärven kalaston nykytila

Karhijärven kalaston nykytila Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Hämeenlinnan Tuuloksen Leheen, Takasen, Pyhä-, Oks-, Suoli- ja Teuronjärvien kalastoselvitys 2012

Hämeenlinnan Tuuloksen Leheen, Takasen, Pyhä-, Oks-, Suoli- ja Teuronjärvien kalastoselvitys 2012 Hämeenlinnan Tuuloksen Leheen, Takasen, Pyhä-, Oks-, Suoli- ja Teuronjärvien kalastoselvitys 212 Mikko Känkänen & Sami Vesala Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 21 212 Kannen kuva: Verkkojen kokemista Pyhäjärvellä.

Lisätiedot

LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 2018

LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 2018 LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 18 Karels Oy Kalatalous ja ympäristö Aarno Karels tutkija / FT Lappeenranta 14.12.18 - - LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 18 1. JOHDANTO.. 2

Lisätiedot

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto Hiidenveden kalasto 100 vuotta sitten Hellevaaran ja Jääskeläisen aineistot 1913-1928 Kuhakanta runsas, tehokkaan

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009

EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009 EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009 Pyhäjärvi-instituutti Henri Vaarala Marraskuu 2009 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...3 3. TULOKSET...4 3.1. Eurakosken koeala...4

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA 2006 ja 2007

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA 2006 ja 2007 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA 2006 ja 2007 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 172/2008 Janne Raunio & Jussi Mäntynen ISSN 1458-8064

Lisätiedot

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu

Lisätiedot

Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 2010-2013

Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 2010-2013 POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 21-213 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Marko Puranen & Matti Havumäki Jyväskylä 214 Sisältö Tiivistelmä 1 1. Johdanto

Lisätiedot

RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2016

RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2016 SSAB EUROPE OY, RAAHEN VESI OY RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2016 OSA II: KALATALOUSTARKKAILU AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10662 i RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2016 OSA II: KALATALOUSTARKKAILU

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

ESITYS HANKASALMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLISEKSI TARKKAILUOHJELMAKSI VUODESTA 2019 ALKAEN

ESITYS HANKASALMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLISEKSI TARKKAILUOHJELMAKSI VUODESTA 2019 ALKAEN ESITYS HANKASALMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLISEKSI TARKKAILUOHJELMAKSI VUODESTA 2019 ALKAEN 30.10.2018 Verkkokoekalastusta Viinikkalanselällä vuonna 2015 ESITYS HANKASALMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA 2008-2010 Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tarkkailuohjelma 2.2.2010 1 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko

Lisätiedot

proj 20479/2013 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 2009-2012

proj 20479/2013 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 2009-2012 proj 2479/213 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 29-212 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 29-212 Copyright Ahma ympäristö Oy 31.1.213

Lisätiedot