Vastuullinen pyydyskalastus
|
|
- Aku Pääkkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vastuullinen Sivu 1 / 6 Saimaan lohikalayhdistys ry Vastuullinen pyydyskalastus Vastuullisen kalastuksen periaatteet nousevat sitä tärkeämpään rooliin mitä enemmän ja mitä tehokkaammin veden viljaa korjataan. Perinteinen nuottakalastus on ekologinen kalastustapa, joka mahdollistaa pyydykseen joskus joutuvien uhanalaisten kalojen vapauttamisen vahingoittumattomina. Kuva: Juha Köresaar. Taustaa Olen lähtöisin ammattikalastajaperheestä Eteläiseltä Saimaalta ja olen kalastanut pikkupojasta lähtien. Vaikka olen päätoimeltani virkamies, olen edelleen tiiviisti mukana kalastuksessa vapaa-aikoinani sivutoimisesti. Kalastusvälineinä ovat olleet ja ovat yhä verkot, nuotta, katiskat, rysät, iskukoukut ja osittain siimapyynti. Kalastus on koskenut kaikkia lajeja, joilla on ollut kaupallista arvoa, tosin nykyään esimerkiksi särkeä on turha pyytää keväällä. Tärkein laji on toki ollut muikku, mutta esimerkiksi kevät oli ennen Norjan pullalohen markkinoille tuloa tärkeä pyyntikausi. Joskus kuulee kirjoituspöydän takaa kommentteja hevosmiehen tietotoimistoista ja niin edelleen, kun kokemustietoa vähätellään. Isälläni on sitä jo 1930-luvulta lähtien, joten voinen väittää, että tiedän suunnilleen mistä kirjoitan. Kirjoituksen lähtökohta on siis ammattimainen pyydyskalastus, jota eteläisellä Saimaalla harjoitettiin erittäin aktiivisesti aina 1980-luvun loppupuolelle saakka, jolloin alkoi vuotta kestänyt muikkukato, josta kanta ei vieläkään ole noussut lähellekään sitä, mitä se oli ennen katoa. Edelleen täälläkin kalastetaan, mutta kalastajamäärä on romahtanut.
2 Vastuullinen Sivu 2 / 6 Saimaan lohikalayhdistys ry Yleistä Ihminen on vaikuttanut ja vaikuttaa kalakantoihin kahdella tavalla: kalastamalla ja aiheuttamalla muutoksia kalojen elinympäristöön. Molemmissa olemme valitettavasti äärimmäisen tehokkaita, jos siihen suodaan tarpeet ja mahdollisuus. Mitä tarkoittaa vastuullinen kalastaminen, oli sitten kyseessä vapa- tai pyydyskalastaja? Teoriassa vastaus löytyy esim. kalastuslain 1 :stä, mutta vain teoriassa. Pykälää tulkitaan eri tavoin ja se antaa mahdollisuuden politikointiin. Tietysti pitää huolehtia siitä, että pyynti ei tuhoa kutematonta kantaa siten, että se vaikuttaa kannan uusiutumiseen. Joka lajilla on oma lisääntymistehokkuutensa ja kutualueensa. Voidaan todeta, että saimaanlohi on tässä omassa luokassaan ja valitettavasti negatiivisessa mielessä. Pyyntivälineet Talviverkoilla yritetään saada pääasiassa kuhaa ja madetta. Siian osuus on tippunut johtuen suurikokoisen siian vähäisyydestä. Verkot laitetaan yleensä penkkoihin m syvyydelle. Silmäkoko on 55 mm tai suurempi. Lohta ja taimenta saadaan satunnaisesti, mutta niiden talvinen aktiivisuus ei ole kesän luokkaa. Nieriääkin tulee joskus. Keväällä verkkokalastus keskittyy matalille vesialueille, kun tavoitellaan pääasiassa ahventa ja haukea. Verkkoja laitetaan jään alle jo huhtikuun alusta ja kausi kestää siihen asti kun vesi lämpenee. Yleensä kevätkalastus verkoilla loppuu jo ennen kesäkuuta, lukuun ottamatta matalalla tapahtuvaa lahnan kutupyyntiä. Lisäksi keväällä jäiden lähdön jälkeen pyydettiin kuhaa samoilta syviltä penkoilta kuten talvella. Kun isoa siikaa oli enemmälti, pidettiin loppukesällä ja syksyllä siikaverkkoja. Loppusyksyllä on pyydetty myös kuhaa syvältä jäiden tuloon saakka. Muikkuverkkoja pidetään ammattimaisesti yleensä heinäkuun lopulta kudun alkuun, eli noin lokakuun loppuun. Kausi kesti noin 100 päivää. Kun muikkukannat olivat hyviä, Eteläisellä Saimaalla oli aktiivista tavinuottausta useamman porukan voimin Kyläniemen molemmin puolin. Ja kuten nimi kertoo, se aloitettiin, kun jäät kantoivat ja lopetettiin kun kevät tuli. Kesällä nuottaa alettiin vetää, kun pintavesi lämpeni ja muikku rantautui syömään illan suussa. Kausi alkoi yleensä kesäkuun alussa ja päättyi heinäkuun puolivälissä, jonka jälkeen siirryttiin muikun verkkopyyntiin. Toinen avoveden nuottakausi alkaa syksyllä, kun kutenut muikku käy suojarannoilla evästämässä. Se jatkuu jäiden tuloon saakka. Muikkukannan lisäksi tuulet ja apajien sijainti ratkaisevat kannattaako avovesiaikana mennä järvelle. Katiskoilla ja rysillä on täällä pyydetty matalissa ja niillä ei saada ns. arvokaloja. Pitkäsiimapyynti loppui käytännössä jo lukujen taitteessa ja lohisiiman pito 1970-luvulla. Iskukoukut olivat vain hauen pyyntiin matalassa vedessä keväällä. Näillä pyyntivälineillä ei saatu lohikaloja. Reilut 20 vuotta eteläiselläkin Saimaalla on pyydetty troolilla.
3 Vastuullinen Sivu 3 / 6 Saimaan lohikalayhdistys ry Arvokas sivusaalis ja sen välttäminen ja selviäminen Verkkopyynti on perinteinen ja vanha pyyntimuoto, joka tehostui synteettisten materiaalien myötä. Kuten jokainen tietää, pyydys ei ole valikoiva kohdalle sattuvan kalan suhteen, silmäkoko ja aika sekä paikka ratkaisevat saaliin. Kun harvaverkkopyynnissä halutaan välttää uhanalaisia lajeja voidaan siis kasvattaa silmäkokoa ja välttää tunnettuja paikkoja, kuten salmia, joissa lohi ja taimen liikkuvat. Alamittaisen lohikalan vapauttamien elävänä ja kunnossa on hyvin harvinaista verkkopyynnissä. Ruotsin Vänernin ja Vätternin esimerkit ovat osoittaneet, että sovituilla rajoituksilla verkkopyynti on mahdollista ja kestävää. Kirjoittaja pitelemässä 8-kiloista saimaanlohta alkysyksyllä luvun alussa. Kuva: Niilo Toivola. Muikkuverkoissa lohen ja taimenen määrä sivusaaliina on pientä, mikä johtuu verkkojen silmäkoosta mm. Sivusaaliin määrää on vähentänyt carlin-merkeistä luopuminen, joista kala tarttui verkkoon. Muutenkin merkkipalautusten perusteella tehty sivusaalisarvio eri pyyntimuodoille on erittäin kyseenalainen, koska se perustuu palautustahtoon. Kaikki eivät palauta merkkejä tai palauttavat niitä valikoiden. Viime pyyntikaudella porukallamme oli 38 pyyntipäivää (keskimäärin 10 verkkoa, korkeus 3 m ja pituus 30 m) ja saimme 2 taimenta. Kattelussaaressa vastaavat luvut 60 pyyntipäivää (keskimäärin 25 verkkoa, korkeus 5 m ja pituus 30 m), saaliin joukossa samoin 2 taimenta. Jostain syystä siellä on selvästi vähemmän muikkua sekä petolohikaloja? Eli muikkuverkko ei käytännössä ole uhka arvokaloille ainakaan eteläisellä Saimaalla. Lohi ja taimen ovat jo sen verran isoja ulapoituessaan (nykyisin valitettavasti pääosin istutettuina), että ne eivät tartu muikkuverkkoihin kuin korkeintaan hampaistaan mm. tavoitellessaan verkossa sätkivää muikkua. Verkkokalastuksen osalta Saimaannorpan suojelusopimukset ovat omalta osaltaan edesauttaneet petolohikalojen säilymistä, koska suurimmassa osassa Saimaata verkkokalastus sekä syöttikalastus iskukoukuilla ja täkysiimoilla on kielletty huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun. Uskon, että täälläkin voidaan osoittaa esimerkiksi tiettyjä salmialueita, joille voidaan asettaa lisää täsmärajoituksia, jotka eivät käytännössä haittaa kalastusta. Yksityiskohdista kannattaa sopia osakaskuntien kanssa. Perinteinen nuotta ja myös koneella kelattava nuotta ovat ekologisesti hyviä aktiivipyydyksiä. Niissä vetonopeus on niin pieni ( m tunnissa!), että kala ei pakkaudu perään kuin aivan vedon loppuvaiheessa. Saalis tyhjennetään haavimalla vedestä, eikä vinssaamalla ylös. Perinteinen nuotta onkin ehkä ekologisin pyyntimuoto, josta käytännössä kaikki alamittaiset arvokalat voidaan vapauttaa hyväkuntoisina uimaan,
4 Vastuullinen Sivu 4 / 6 Saimaan lohikalayhdistys ry jopa nieriä kuten meille on käynyt matalassa kesävedossa lämpimän veden aikaan! Sama koskee hyvin pitkälle koneella kelattavaa nuottaa. Eli ne eivät aiheuta haittaa uhanalaisille kalalajeille. Saimme esimerkiksi viime vuonna reilulla 20 nuotanvedolla 6 taimenta, joista 2 otettavaa (yli 50 cm!). Alamittaiset vapautettiin ja toinen isoistakin tyrittiin jatkamaan kasvuaan. Oltiin kyllä kyynärpäitä myöten märkiä kaverin kanssa, kun yritettiin kauhoa kalaa ylös matalasta ja vesi ei ollut kovin lämmintä marraskuussa. Katiskoista ja rysistä kala voidaan käytännössä vapauttaa elävänä ja pyynti kohdistuukin kaloihin, jotka ovat kaikkea muuta kuin uhanalaisia. Siimapyynti on käytännössä loppunut. Siitä alamittaisen lohen vapauttaminen elävänä ei käytännössä onnistunut. Uhanalaisten alamittaisten lohikalojen määrää ja selviytymistä troolista ei ole kunnolla tutkittu nykyaikaisilla kaupallisilla troolareilla ja vetonopeuksilla sekä vetoajoilla. Vähäisten selvitysten perusteella taimen saattaa selvitä paremmin kuin lohi, joka muutamien pienten selvitysten ja lyhyiden koevetojen perusteella kuolee lähes aina. Nieriä on ehkä vieläkin herkempi. Kutemattoman kannan tuhoutuminen Osalle kaloista on siis määrätty alamittoja, joiden pitäisi perustua siihen, että kala ehtii kutea vähintään kerran ennen mahdollista pannulle joutumistaan. Valitettavasti asetuksen alamitat eivät toimi näin, vaan vaikuttavat pääosin hihasta vedetyiltä. Keväällä otettu sodan aikainen kuva Peltoin Hietasaaren Pienestä Taipaleesta ja siitä pohjoiseen. Keskellä kuvan yläreunassa on Vetojako, joka on nykyään toinen valtareitti, mistä lohi vaeltaa etelän isoille selille syömään. Kuva: Niilo Toivola Suurelle osalle kalalajeista ei ole asetettu alamittaa, mikä on aivan järkevää. Haueltakin se poistettiin. Yleisesti voidaan todeta, että särkikalojen, ahvenen ja hauen lisääntymiselle on erinomaiset olosuhteet ja kutukantaa on liiankin kanssa. Tätä on edesauttanut nimenomaan ihmisen aiheuttama rehevöityminen, varsinkin karummilla vesillä kuten Saimaan altailla. Ilmaston todennäköinen lämpeneminen avittaa myös. Toisaalta hauki ja särkikalat eivät mene enää kunnolla kaupaksi eikä niitä kannata kalastaa. Ahventa menee jonkin verran, mutta ei juurikaan kokonaisena. Verkkopyynnissä voidaan siis turvata kalojen kutumahdollisuudet silmäkokoa säätämällä. Vaikeutena on se että, jos tavoittelee vaikka ahventa, joka vaatii pienemmän silmäkoon, voi saada saaliiksi alamittaisen lohen. Tätä ei voi kokonaan välttää, mutta ammattimaisessa pyynnissä ongelma ei ollut iso, koska verkkopyynti keskittyy matalaan veteen ja kevätaikaan. Nykyään norpparauhoitus estää suurimmalta osalta keväisen verkkopyynnin. Muikun osalta verkkopyynti on erittäin ekologista. Verkkojen silmäkoko on käytännössä
5 Vastuullinen Sivu 5 / 6 Saimaan lohikalayhdistys ry mm, kun muikkua on normaalisti tai paljon. Se tarkoittaa, että jokainen verkolla pyydetty muikku on ehtinyt kutea vähintään kerran. Nuottapyynnissä voidaan myös pienikokoinen muikku laskea takaisin uimaan. Jopa kesäaikaan reilusti yli 90 % kalasta selviää, syksyllä selviytymisprosentti lähestyy sataa. Tästä minulla on kohtuullisesti omakohtaista kokemusta. Selviytyminen johtuu pienestä vetonopeudesta ja siitä, että nuotan perää ei nosteta järvestä. Alkukesän tuhumuikku, eli keväällä kuoriutunut muikku (isompana = hotta), voi kulkea parvina rannan tuntumassa. Se selviää hyvin nuotasta. Kun vetoa hidastetaan, se ui harvojen siulojen (nuotan sivuverkot) läpi nuotan ulkopuolelle. Petri Suuronen teki väitöskirjan troolin läpi uineen hottamuikun selviytymisestä. Tulos oli se, että auringon laskun aikoihin käytännössä kaikki kuolivat, mutta aikaisemmin vedetyistä osa selviää hengissä. Eli hämärävedot ovat tuhoisimpia. Tosin vetonopeus ja aika olivat tutkimuksessa pienempiä kuin nykyisessä kaupallisessa troolauksessa. Pyydyskalastuksen vastuullisuus ja tulevaisuus? Onko sitä ja minkälaista se on? Luonnonkalojen vastuullinen pyynti, myös kaupallisesti, on mitä parhain ympäristöteko. Kalan kasvatus ei millään pysty ekologisesti kilpailemaan järkevästi pyydetyn luonnonkalan kanssa. Pullalohi on pullalohi, olkoon se kasvattamiseen käytetty uhanalaisten merikalojen kantoja, tai alkuperäisistä rannikkosademetsistä raivatuilla pelloilla kasvatettua soijaa tai mitä tahansa. Lisänä ovat antibiootit, kalataudit ja muut kivat yllärit. Ihmisten uusavuttomuus ja kasvatettu kala ovat vähentäneet muun muassa ahvenen hauen ja särkikalojen hyödyntämistä. Rehevöityminen on lisäksi hyödyntänyt näiden kalojen kantoja. Jotta näitä kantoja saataisiin hyödynnettyä, se edellyttää markkinointia, kalan käsittelyn opastamista pienestä pitäen, ehkäpä pienimuotoisen jalostuksen edistämistä ym. Norppatutkimukseen on syytä saada myös lisää rahaa, jotta voitaisiin alueellisesti selvittää etenkin kuuttien liikkumista paljon tarkemmin. Silloin voitaisiin ehkä tehdä täsmällisempiä rauhoitusalueita ja sallia keväinen kalastus alueilla, joilla jo nyt tiedetään, että kuutti ei liiku ison saarettoman selän yli. Kalakantojen järkevän käytön takia olisi hyvä, jos kevätkalastus olisi nykyistä laajemmin mahdollista myös rysillä ja verkoilla. Se on ainoa aika, jolloin voidaan tehokkaasti poistaa muun muassa ahventa ja särkikalaa pienin investoinein. Siis jos niille on markkinoita. Kun pohdimme Saimaata, meillä on vastuu norpan lisäksi lohesta, nieriästä, taimenesta ja harjuksesta. Tämä edellyttää kaikkien pyyntimuotojen tarkastelua. Poliittisista ja tukisyistä mitään ei saa jättää pois. Nythän niin on käymässä Saimaan lohikalahankkeessa. Hyvä tahto ja ohjeet eivät riitä. Ruotsin järvet ovat kuitenkin hyviä esimerkkejä, miten rajoituksia on tehty ja jopa onnistuttu. Lopuksi voi vielä nöyrästi toivoa, että uudessa kalastuslaissa annetaan mahdollisuus maaseudun asukkaille hyödyntää kalastusta yhtenä osana toimeentuloa. Ettei sorruttaisi suuruudenpalvontaan ja läänitettäisi kaupallista kalastusta muutamille toimijoille ja keveämmillä pyydyksillä pyytäville kalastajille ei jäisi muuta kuin ruoto käteen. Tai jopa estetään esimerkiksi nuotan käyttö! Joku tutkijantapainen oli kuulemme todennut, että pienimuotoinen ammattikalastus ei ole mahdollista! Mitä se tarkoittaa? Oliko kymmenien vuosien aktiivinen kalastus verkoilla, nuotilla, katiskoilla ym. tätä hyljeksittyä pienimuotoisuutta? Kun suhteellisen
6 Vastuullinen Sivu 6 / 6 Saimaan lohikalayhdistys ry pienillä investoinneilla saatiin esimerkiksi verkoilla yli kg muikkua sadan päivän sesongilla venekuntaa kohden, tai parhaat nuottasaaliit noin 2 ha vedoilla, nopeudella 200 m tunnissa, antoivat jopa yli 1500 kg? Ja aktiivikalastajia oli yli 30 venekuntaa? Vanhoja ei kuulemma saa muistella. Edes muikkukantaa, joka pysyi suhteellisen tasaisena kymmeniä vuosia ennen katoa. Sitä ei saa tavoitella! Mitä tarkoittaa hyvä muikkukanta? Onko pyyntimuoto ekologinen (ns. hiilijalanjälki) ja onko selvitetty miten se oikeasti vaikuttaa uhanalaisiin kaloihin? Nuo asiat ovat omien messujensa arvoisia. Vesa Toivola
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
LisätiedotVoidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT
Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Sisältö Kalastuksen säätelyn yleisiä periaatteita Alamittasäätely Säätelyn toimintaympäristö Alamittasäätely
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta
LisätiedotFORTUM POWER AND HEAT OY
KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 2.4.215 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet Sotkamon ja Hyrynsalmen
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...
LisätiedotNäsijärven siikaselvitys v. 2010
2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää
LisätiedotMitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto
Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto Hiidenveden kalasto 100 vuotta sitten Hellevaaran ja Jääskeläisen aineistot 1913-1928 Kuhakanta runsas, tehokkaan
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriö. Kannanottoja kalastuslain uudistukseen 17.9.2013. Yleistä
sisävesillä voidaan kalastaa ammattimaisesti muutenkin kuin troolilla. Jos kaupallisen kalastuksen Olemme jo aiemmin kirjelmöineet ministerlöön lakiuudistuksesta. Saamamme alustavat tiedot huolestuttavia,
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen... 5 2.2 Saaliskiintiö... 5 2.3 Koukkumäärärajoitus...
Lisätiedot16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy
16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Keski-Karjalan kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Keski-Karjalan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten
LisätiedotPielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä
ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.
LisätiedotVastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen
Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt Amorella 6.2.2019 Jarno Aaltonen Vuodet 2007-2010 Kalastusta Pyhärannassa. Yksi vene, verkkoja noin 1km. Saaliit vähäisiä.
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Vieremän kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vieremän kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ... 4 3. TOIMENPITEET... 5 3.1 Rasvaeväleikkausmenetelmään siirtyminen...
LisätiedotNÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008
NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika
LisätiedotKalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT
Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Mihin tarvitaan kalastuksen säätelyä? Halutaan turvata (taloudellisesti tärkeiden)
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Koirus-Sotkan kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Koirus-Sotkan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ... 4 3. TOIMENPITEET... 5 3.1 Rasvaeväleikkausmenetelmään siirtyminen...
LisätiedotVapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa
PUHTI-tilastomylly 7/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Kuva: Mikko Kela Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa Vapaa-ajankalastuksella on useita tärkeitä
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Kaavin-Juojärven kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaavin-Juojärven kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ... 4 3. TOIMENPITEET... 5 3.1 Rasvaeväleikkausmenetelmään
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen...5 2.2 Saaliskiintiö...5 2.3 Koukkumäärärajoitus...5
LisätiedotSuomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa
LisätiedotVaelluskalojen kestävä kalastus
Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien
LisätiedotNäsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13
Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN SAIMAANNIERIÄ... 4 2. TOIMENPITEET... 4 2.1 Saimaannieriän rauhoituspiiri... 4 2.2 Saimaannieriän lisääntymisalueet...
LisätiedotKokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???
Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun
LisätiedotPerämeren hylkeiden ravintotutkimus
Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen
LisätiedotPuulan kalastustiedustelu 2015
26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,
LisätiedotLuku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat
LisätiedotTäsmäpyydyskalastajan
Täsmäpyydyskalastajan RISTO JUSSILA aakkoset Millaisia pyydyksiä kannattaisi hankkia? Vastaus muodostuu summaamalla yhteen kalastuspaikan mahdollisuudet sekä henkilökohtaiset valmiudet ja näkökulmat. Täsmäkalastus
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Vuokalan kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vuokalan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...
LisätiedotTyösuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE
TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille
LisätiedotSaimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä
Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus 0 Loppuraportin tiivistelmä . Kyselytutkimuksen tausta ja tavoitteet Pohjois-Karjalan ELY-keskus kumppaneinaan muut Itä-Suomen ELY-keskukset
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Kuolimon kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kuolimon kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Harjus...4 1.2 Järvitaimen...4 1.3 Saimaannieriä...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaevällisten
LisätiedotNorpalle turvallisten pyydysten kehi3ämishanke
Norpalle turvallisten pyydysten kehi3ämishanke Amma7kalastajalähtöinen hanke, jonka päätavoi3eena mahdollistaa amma7kalastuksen jatkuminen saimaannorpan esiintymisalueilla 3- vuo=nen hanke Aluksi keskitytään
LisätiedotVastarannan kiiski Contrarian. Helsinki Jarno Aaltonen
Vastarannan kiiski Contrarian Helsinki 6.4.2018 Jarno Aaltonen Vuodet 2009-2010 Kalastusta Pyhärannassa. Yksi vene, verkkoja noin 1km. Saaliit vähäisiä. Enemmän harrastus kuin ammatti. Halu kehittyä kova.
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Luonterin kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Luonterin kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Järvitaimen...4 1.2 Saimaannieriä...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaeväleikkauksiin siirtyminen...5
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta
LisätiedotKalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä
Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen
LisätiedotMillä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot
LisätiedotKalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 239 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 Enonkoski 2001 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Joulukuu
LisätiedotSaimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen
FIC Consulting Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Jatkokyselyn 2014 loppuraportti Hannu Mölsä 9.5.2014 Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen - Jatkokyselyn 2014 Loppuraportti
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Suur-Saimaan kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Suur-Saimaan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Harjus...4 1.2 Järvilohi...4 1.3 Järvitaimen...4 1.4 Saimaannieriä...4 2. TOIMENPITEET...5
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Louhi-Yöveden kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Louhi-Yöveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Harjus...4 1.2 Järvilohi...4 1.3 Järvitaimen...4 1.4 Saimaannieriä...4 2. TOIMENPITEET...5
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Pitkälahden osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pitkälahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Järvitaimen...4 1.2 Saimaannieriä...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaeväleikkauksiin siirtyminen...5
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Ruunaan kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ruunaan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Pihlajaveden kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pihlajaveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...
Lisätiedot- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä
www.puula.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Projektipäällikkö Teemu
LisätiedotPyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet. Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti
Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti 1 Esityksen sisältö Haastatellut järvet, esittely Järvien kalastusinfra ja menetelmät Nykyiset saaliit
LisätiedotLiite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.
1 KIRJANPITOKALASTUS 1.1. Menetelmät 1.2. Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 1.3. Kalastus 1.4. Yksikkösaaliit 1.4.1. Siika 1.4.2. Taimen 1.4.3. Hauki 1.4.4. Made 1.4.5. Lahna 1.4.6. Kuha 1.4.7. Muikku
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Haukiveden kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Haukiveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Harjus...4 1.2 Järvilohi...4 1.3 Järvitaimen...4 1.4 Saimaannieriä...4 2. TOIMENPITEET...5
LisätiedotUnelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke
Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen
LisätiedotItä-Puulan - Korpijärven osakaskunta
Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta www.itapuula.net - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14
LisätiedotVesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!
Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä
LisätiedotTaimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern
Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa ja Mikko Jokilahti Jukka Syrjänen, Olli Sivonen, Kimmo Sivonen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä 13.12.2013
LisätiedotKalastustiedustelu 2016
Kuoksenjärven kalastusyhdistys Kalastustiedustelu 2016 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 3/2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tiedustelu... 3 2.1. Otanta ja postitus...
LisätiedotLapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena
Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu
LisätiedotKuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä
Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhaseminaari 2017 Tampere 18.5.2017 Heikki Auvinen, Luke 1 Teppo TutkijaHHeikki Auvinen Heikki Kalastus 2 Heikki Auvinen Kuhaseminaari Tampere 18.5.2017
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Koloveden kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Koloveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...
Lisätiedot100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus
100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014 Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus Evon kalanviljelylaitos Lammi 1892 Myllypuron kalanviljelylaitos Ylöjärvi 1916 toiminta
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET... 4 2.1 Saimaannieriän lisääntymisalueet... 4 2.2.
LisätiedotVerkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 330 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Irma Kolari Maija Hyttinen Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina 1998-2002 Helsinki 2004 Julkaisija Riista-
LisätiedotSaimaannorppa ja sen elinalue
SAIMAALLA Saimaannorppa ja sen elinalue Saimaalla elää yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä. Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis) on norpan kotoperäinen alalaji. Saimaannorppakanta on kasvanut 190
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Puumalan kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puumalan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Harjus...4 1.2 Järvilohi...4 1.3 Järvitaimen...4 1.4 Saimaannieriä...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1
LisätiedotParikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA HANKKEEN LOPPURAPORTTI
HANKKEEN LOPPURAPORTTI Hankkeen nimi: Muikulle tilaa Pyhäjärveen - hanke Hankkeen numero: 7264 Toteuttaja yhteystietoineen: Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue, Arvo Soikkeli, Melkoniementie 1453,
LisätiedotVARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Kyläniemen osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kyläniemen osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 5 2.1 Solmuvälirajoitus... 5 2.2 Rauhoitusalue... 5 3. LÄHTEET...
Lisätiedot28.2.2002 Drno --/---/2002
28.2.2002 Drno --/---/2002 Puulan kalastusalue Isännöitsijä Harri Liikanen Mikkelin kalatalouskeskus Viite puhelu 21.2.2002 Lausunto verkkokalastuksen järjestämisestä Puulalla Puulan kalastusalue on käyttö-
LisätiedotSelvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010
TUTKIMUSRAPORTTI 16 - ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16- ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula
Lisätiedot13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko
Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja
LisätiedotSisävesien vajaasti hyödynnettyjen ekologisesti kestävä saalispotentiaali
Sisävesien vajaasti hyödynnettyjen ekologisesti kestävä saalispotentiaali Timo Ruokonen Timo J. Marjomäki, Iia Suomi, Tapio Keskinen, Tero Forsman & Juha Karjalainen Jyväskylän yliopisto, Luonnonvarakeskus,
LisätiedotETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011
ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN
LisätiedotKYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012
KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu
LisätiedotPOSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014
POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 182 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 8.6.215 Simo Paksuniemi, iktyonomi Sisällysluettelo:
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Pielisen kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pielisen kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Harjus...4 1.2 Järvilohi...4 1.3 Järvitaimen...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen...5
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Kattelussaaren osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kattelussaaren osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 5 2.1 Solmuvälirajoitus... 5 2.2 Rauhoitusalue... 5
LisätiedotJoensuun kalastuskunta
Lupien myyntipaikat Pyydys- ja vieheluvat Koskikalastusluvat kalastuskunta Carelicum/ palvelut Koskikatu 5, p. (013) 267 5221 Neste Noljakka Kosti Aaltosentie 1, p.(013) 801 212 Jokierä Oy Joensuu/ Hasaniemi
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Jänhiälän vesialueiden osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Jänhiälän vesialueiden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 4 2.1 Solmuvälirajoitus... 4 3. LÄHTEET... 4
LisätiedotPilottihanke pohjarysän kehittäminen ammattikalastuskäyttöön
Pilottihanke pohjarysän kehittäminen ammattikalastuskäyttöön LOPPURAPORTTI Dnro 382/3561/9, hankenumero 93 1 Pilottihanke pohjarysän kehittäminen ammattikalastuskäyttöön Dnro 382/3561/9, hankenumero 93
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6
LisätiedotVETOUISTELIJOIDEN KYSELY KESKI JA ETELÄPÄIJÄNTEEN LUPA-ALUEEN KEHITTÄMISEKSI. Vetouistelijoiden kysely 1
VETOUISTELIJOIDEN KYSELY KESKI JA ETELÄPÄIJÄNTEEN LUPA-ALUEEN KEHITTÄMISEKSI Vetouistelijoiden kysely 1 Kysely toteutettiin nettikyselynä 12/2010-01/2011 välisenä aikana Vastaajia 174 kpl Kyselyn toteutus:
LisätiedotSäkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa
Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa EMMI NIEMINEN, TOHTORIKOULUTETTAVA EMMI.E.NIEMINEN@HELSINKI.FI TALOUSTIETEEN LAITOS, MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN TIEDEKUNTA HELSINGIN YLIOPISTO
LisätiedotMitä Itämeren hylkeet syövät?
Mitä Itämeren hylkeet syövät? Ja kuinka paljon? Tiedotusristeily kalastajille 5 helmikuu 2014 Karl Lundström, Sveriges lantbruksuniversitet (SLU) Mitkä ovat Itämeren hylkeet? Itämeren hylkeet Kirjohylje
LisätiedotToteuttaja yhteystietoineen: Läntisen Pien Saimaan kalastusalue, Jussi Salo, Willimiehenkatu 1, 53100 Lappeenranta
HANKKEEN LOPPURAPORTTI Hankkeen nimi: Kalavesi tuottavaksi Pien Saimaalla - hanke Hankkeen numero: 15700 Toteuttaja yhteystietoineen: Läntisen Pien Saimaan kalastusalue, Jussi Salo, Willimiehenkatu 1,
LisätiedotTaimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa
Taimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Taimenseminaari Jyväskylä 15.5.2012 Kalatalouden toimijat Osakaskunnat Kalatalousalueet
LisätiedotKALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1
KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1 Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Noitasaaren rannasta Pohjois-Konnevedeltä löytynyt tuhatkunta vuotta vanha uistin. Rautalammin
LisätiedotKestävää kalastusta Pielisellä
Kestävää kalastusta Pielisellä Elämyksellisiä kalastushetkiä toivottaen, Mirko Laakkonen Projektipäällikkö Pielisen järvilohi ja taimen -hanke www.jarvilohi.net Esipuhe Suomessa on lukuisia järviä, jokia
LisätiedotPuulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista
Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Taimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 (päivitys 4.11.2010) Sisältö Villit
LisätiedotKeskustelutilaisuus sisävesien lohikalojen kestävästä kalastuksesta Savonlinnassa 10.12.2013
Keskustelutilaisuus sisävesien lohikalojen kestävästä kalastuksesta Savonlinnassa 10.12.2013 Aloitus-lohikalojen nykytilanne sisävesissä Savonlinnaan 10.12.2013 kokoontui monipuolinen joukko vapaa-ajankalastajia,
LisätiedotNäsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014. - tiivistelmä jäsenten vastauksista
Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014 - tiivistelmä jäsenten vastauksista Kyselyn toteutus & otanta Kysely toteutettiin Google Drive-työkalulla Kyselyaika jäsenille
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Vekara-Lohilahden osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vekara-Lohilahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET LOHIKALAT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Solmuvälirajoitus...
LisätiedotEtelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007
Etelä-Kallaveden kalastusalue Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 26 huhtikuu 27 Vapaa-ajan kalastajien saalis pyydyksittäin ja lajeittain omistajan luvalla 1.5.26-3.4.27 Etelä- Kallavedellä,
LisätiedotVeden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto
Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Vain muutos on pysyvää? Alkupuula 9200 BP Tammipuula Vannipuula 5800 BP 5800 4500 BP Käläpuula
LisätiedotSärkikalaseminaari 4.5.2012. Klaus Berglund
Särkikalaseminaari 4.5.2012 Klaus Berglund Kuvat: Klaus Berglund 3.5.2012 It is not the strongest of the species that survives, nor the most intelligent that survives. It is the one that is the most adaptable
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6
LisätiedotOULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN
OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite
LisätiedotKalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 359 Heikki Auvinen Toivo Korhonen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI
LisätiedotTuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012
Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,
LisätiedotItämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa
U-kalat II Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max uzun Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri-seminaari, 7.. Riikka iraksinen, THL U-kalat II 9 ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri,
LisätiedotJärvitaimen ja lohi troolisaaliissa. Timo Turunen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Järvitaimen ja lohi troolisaaliissa Timo Turunen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus 5.11.2012 2 Järvitaimenen ja -lohen määrä troolisaaliissa (1/2) Pielinen v. 1988: 3,5 kpl /vetotunti (JT ja JL yhteensä) Höytiäinen,
LisätiedotMetsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen
Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään
Lisätiedot