Eläinfysiologia ja histologia

Transkriptio

1 Eläinfysiologia ja histologia Näköaisti lattanan silmä Luento XV Eläin havaitsee: Valon tulosuunnan Valon voimakkuuden Eläin liikkuu pois valosta. Valo Valoreseptori Eläin havaitsee edestä tulevan valon. Näköpigmentti Hermot aivoihin Ocellus Pigmentti- kerros Pigmentti estää takaa tulevan valon pääsemisen aistinsoluihin. Näköaisti verkkosilmä Hyönteiset, t äyriäiset (Arthropoda), jotkut t monisukamadot (Annelida) Verkkosilmä on hyvä liikkeen havaitsemisessa. 300 Hz Joidenkin verkkosilmien i värinäkö äköon UV-alueella. ll Rhabdomi (aistiva osa, jossa näköpigmentti) Rhabdomeerin sisäpintaa peittävät mikrovillukset, joissa on valoherkkää pig- menttiä. Ommatidin 8 aistinsolua (rhabdomeeriä), joiden mikrovillukset muodostavat yhdessä rhabdomin. Aksonit Ommatidi Sarveiskalvo Linssi Kristallikartio Valoreseptorisolu (rhabdomeeri) Pigementtikerros estää valon pääsyn sivulta. Rhabdomeeri on yksi ommatidin kahdeksasta aistinsolusta.

2 Kovakalvo Suonikalvo Verkkokalvo Sädekehä Linssinripustimen säikeet Tarkannäkemisen alue (fovea) Sarveiskalvo Värikalvo (iris) Näköhermo Pupilli (mustuainen) Kammioneste Linssi (mykiö; koostuu soluista) Lasiainen (geelimäistä, viskoosia i massaa) Keskusvaltimon ja verkkokalvon laskimo Sokea täplä (näköhermon kohta) Ripustimen lihakset supistuvat ja vetävät suonikalvon reunaa lähemmäs linssiä ripustimen säikeet löystyvät linssi pyöristyy öi ja taittovoima i kasvaa. Suonikalvo Verkkokalvo Sädekehän lihakset Pyöreä linssi Sauvat Silmä - Aistinsolut ulkojäsen Lähinäkö (akkommodaation avulla) Sädekehän lihakset Linssin ripustimen säikeet Tapit Ripustimen lihakset veltostuvat ja suonikalvon reuna loitontuu linssistä ripustimen säikeet kiristyvät linssi litistyy ja taittovoima vähenee. Kaukonäkö Litteä linssi Sauvasolut (n. 120 milj.) ovat valoherkkiä ja toimivat pimeässä. Ne vastaavat musta-valkeasta hämäränäöstä. Tappisolut (n. 7 milj.) vastaavat värinäöstä. Niitä on kolmenlaisia: puna-, viher- ja siniherkkiä. Sauvojen rodopsiinissa on kaksi osaa: valon vangitsijana toimiva retinaali ja proteiiniosa opsiini. Tappisolujen näköpigmenteistä käytetään nimitystä fotopsiinit. Opsiini kuuluu 7-spanning proteiiniryhmään (7 kalvonläpäisevää osaa).

3 Silmä - Aistinsolut Sauvasolu Silmä Aistinsolujen signaalinvälitys PDE= fosfodiesteraasi Transdusiini on silmän verkkokalvon G-proteiini cgmp PDE GMP H 2 O H + Ulkojäsen Valo Aktiivinen rodopsiini PDE KIEKON SISÄPUOLI KUDOSNESTE Rodopsiini sijaitsee sauvasolun ulkojäsenen kalvokiekoissa. Valokvantin osuessa retinaaliin, se isomerisoituu cismuodosta trans-muotoon. Solukalvon jännite muuttuu vaikutus välittäjäaineen vapautumiseen. Solukeskus Kalvokiekot Kiekon sisäpuoli cis isomuoto Synapsipääte Valo Entsyymi Rodopsiini Retinaali Opsiini Sytosoli trans isomeeri Inaktiivinen rodopsiini Transdusiini (G-proteiini) Kalvokiekko GMP SYTOSOLI cgmp Solukalvo Na + Na + Kalvo jännite (mv) 0 pimeävalo 40 Hyperpolarisaatio 70 Aika (1) Retinaalin isomerisaatio. (2) Rodopsiini aktivoi G-proteiinin (transdusiinin). (3) Transdusiini aktivoi fosfodiesteraasin. (4) Fosfodiesteraasi hajottaa cgmp:tä, jolloin solukalvon Na-kanavat sulkeutuvat. (5) Solukalvo hyperpolarisoituu. Silmä Aistinsolujen signaalinvälitys Kun valokvantti iskee. Silmä - Värinäkö Näön prosessointi alkaa jo verkkokalvossa, joka on oikeastaan osa hermostoa. Kaikki sauva- ja tappisolut ovat yhteydessä bipolaarisiin neuroneihin. Pimeässä aistinsolut ovat depolarisoituneita ja vapauttavat glutamaattia synapsiin. Reseptorista riippuen glutamaatti joko hyperpolarisoi tai depolarisoi bipolaarisolua. Pimeävasteet Inaktiivinen rodopsiini Na + kanavat auki Sauva depolarisoitunut Glutamaattia vapautuu Bipolaarisolu on joko depolarisoitunut tai hyperpolarisoitunut glutamaattireseptorista riippuen. Valovasteet Aktiivinen rodopsiini Na + kanavat kiinni Sauva hyperpolarisoitunut Glutamaattia ei vapaudu Depolarisoitunut bipolaarisolu hyperpolarisoituu; hyperpolari- soitunut bipolaarisolu depolarisoituu glutamaattireseptorityypistä riippuen. Kolmenlaisia tappisoluja: puna-, viher- ja siniherkkiä. Perustuu tappisolujen erilaisiin fotopsiineihin.

4 Silmä Aistinsolujen signaalinvälitys Verkkokalvossa on vielä 3 muuta hermosolutyyppiä: horisontaalisolut, amakriinisolut ja gangliosolut. Gangliosolut vievät informaation aivoihin bipolaarisoluista. Horisontaalisolut ja amakriinisolut integroivat informaatiota verkkokalvossa, ennen kuin se lähtee gangliosoluista aivoihin. Horisontaalisolut terävöittävät ääriviivoja ja lisäävät kontrastia lateraalisen inhibiition avulla (valaistut aistinsolut stimuloivat horisontaalisoluja, minkä seurauksena jälkimmäiset inhiboivat viereisiä aistinsoluja ja bipolaarisoluja). Rti Retina Näköhermo Aivoihin Retina Valoreseptorit Neuronit Tapit Sauvat Amakriinisolu Horisontaalisolu Näkö hermo Gangliosolu Bipolaarisolu syyt Pigmentti epiteeli Verkkokalvon reseptiivinen kenttä Gangliosolu Bipolaarisolut Aistinsolu (tappi/sauva) Keskitarkka Tarkka Epätarkka Yhden gangliosolun informaatio vastaa yhtä reseptiivistä kenttää: mitä vähemmän aistinsoluja on kytketty yhteen gangliosoluun, sitä terävämpi on näkökyky sillä verkkokalvon alueella. Silmä - näköradat Vasen näkö kenttä Oikea näkö kenttä Näköhermo Näköhermoristi Lateral geniculate nucleus (talamuksen ulompi polvitumake) Primaarinen näkökuori Vasen silmä Oikea silmä Kummassakin näköhermossa on noin miljoona aksonia. Näköinformaatio menee isoaivokuoren takaraivolohkoon talamuksen tumakkeiden kautta. Jopa 30% aivokuoren soluista osallistuu näköhavainnon tuottamiseen. Vasemman silmän verkkokalvon oikean puoleisista näkökentästä informaatio menee aivojen oikeaan puoliskoon; oikean silmän verkkokalvon vasemmasta puoliskosta aivojen vasempaan puoliskoon. Merkitys: samasta kohteesta eri silmiin (eri kulmassa) tulevat kuvat menevät samalle aivoalueelle ja yhdistyvät mielekkääksi kokonaisuudeksi.

5 Miten tämä on mahdollista? Aistien rajallisuus Kuulo ja tasapainoaistit Aistimet ja keskushermosto muodostavat ulkomaailmasta mallin,,jossa vain tietyt piirteet ympäröivästä todellisuudesta ovat edustettuna. Jokainen laji elää lajispesifisessä maailmassa ja havaitsee ne piirteet, t jotka ovat sen kehityshistoriassa t i (evoluutiossa) olleet tärkeitä. Selkärangattomien statokystat (tasapainoaistit) Statokystat sisältävät karvasoluja ja tasapainokiviä. Ne toimivat tasapainoaistina. Tasapainokivien asema vaihtelee eläimen asennon mukaan ja ärsyttää karvasoluja. Ravuilla ja hummereilla (äyriäisillä) statokystat sijaitsevat antennien tyvellä. Ripselliset aistinsolut Ripset Tasapainokivet Tuntohermosyyt

6 Kuulo ja korvan aistit - Hyönteisten kuuloaistit Kuulo ja korvan aistit - Ihmisen korva Ulkokorva Keskikorva Sisäkorva Karvat: Hyttyskoiraan tuntosarvien karvat (eri pituiset ja jäykkyydeltään erilaiset i karvat) värähtelevät eri taajuuksilla. Sirkkojen raajoissa sijaitsevat korvat : Tärykalvo ja siihen liittyvät mekanosensitiiviset aistinsolut. Tärykalvo 1 mm Korvalehti Korva käytävä Karvasolut Tärykalvo Korvatorvi Katekalvo Puolikuukanavat Kallonluut Kuulohermo Soikea Tärykalvo ikkuna Pyöreä ikkuna Korvatorvi Simpukkatiehyt Luuta Jalustin Keski- Alasin korva Vasara Eteiskäytävä Sisäkorva simpukka Kuulohermo Tyvikalvo Sensorisen neuronin aksoneita Yhteys kuulohermoon Kuulo käytävä Cortin elin Simpukka a) Tyvikalvon heilahtelu aktivoi karvasolut b) Tyvikalvo: tyveltä kapea ja kärjestä leveä Siinä on säikeitä, jotka tekevät tyvestä jäykän ja kärjestä taipuisan (kuin harpun kielet). Korkeataajuiset äänet saavat at lyhyet kielet ja matalat äänet pitkät kielet värähtelemään. Jalustin Eteiskäytävä Soikea Perilymfaa ikkuna Sensorisen hermon aksoneita Simpukan kärki Simpukka suoristettuna Tyvikalvo Kärki (leveä ja joustava) Simpukan tyvi Pyöreä ikkuna Kuulokäytävä Tyvikalvo 500 Hz (matalat äänet) 2kHz 1 khz 4 khz2 8 khz 16 khz Taajuus, joka aiheuttaa (korkeat äänet) suurimman värähdyksen Tyvi perusasennosta. (kapea ja jäykkä)

7 oimakkuus Aänen vo Heikentynyt Kuulo ja korvan aistit - Sisäkorvan tasapainoaisti Utriculus ja sacculus kertovat pystysuunnan, ruumiin asennon ja lineaarisen kiihtyvyyden (liikesuunta eteen, taakse, ylös, alas). Ampullojen aistinosat kertovat pään liikkeistä (reagoivat kulmakiihtyvyyteen, so. pään kääntymiseen). Puolikuukanavat Ampulla Normaali Eteishermo Endolymfan virtaus Endolymfan virtaus Eteinen Utriculus Sacculus Hermosyyt Ruumiin liikesuunta Kupula Karvat Karvasolu Kuulo ja korvan aistit kalojen kylkiviiva-aisti aisti Kaloilla ei ole sisäkorvan simpukkaa Vain utriculus ja sacculus ja kanavat Ääniaallot välittyvät sisäkorvaan joko kallonluiden tai uimarakon kautta Kalojen kylkiviiva-aisti (on usein myös sammakkoeläimillä) on yhteydessä veteen aukkojen kautta Aistinosat neuromasteissa Karva- ja tukisolut Aistii veden liikkeen suhteessa kalaan Aistii liikkuvat kohteet Kylkiviiva Suomu Kylkiviivakanava Iho Neuromasti Lihakset Tukisolu Hermosyy Kylkiviivakanavan aukko Hermo Cupula (hyytelövaippa) Tuntokarvat Karvasolu Kemialliset aistit ihmisen makuaisti Makusilmu: makuaistinsolut ovat muuntuneita epiteelisoluja. l Umami (jap. herkullinen ) Umami-maun herättää aminhappo glutamaatti. Na-glutamaattia käytetään aromivahventeissa. Na-glutamaattia on lihassa, juustoissa, soijakastikkeessa Makuhuokonen Makusilmu Valli-, lehtija sieninystyt Karvas Suolainen Makea Umami ( 旨 味 ) Hapan

8 Sokerimolekyyli Reseptori G proteiini Kemialliset aistit - ihmisen hajuaisti Makuhuokonen Makusilmu Makuaistinsolu Kieli Sokeri Aistin- solut Fosfolipaasi-C o s PIP 2 Hajuaisti on nenäontelon katossa ylimmässä ä nenäkuorikossa. Reseptorit ovat erilaistuneita neuroneita. Ihmisen genomista 3% ohjaa hajureseptoreiden tuottoa (n erilaista reseptoria). Signaalin muutos tapahtuu G-proteiinin ja camp:n välittämänä. Hajuaisti on vuorovaikutuksessa makuaistin kanssa. Sensorinen hermo Tuma IP 3 (toisiolähetti) IP 3 :n avaama Ca-kanava Natrium- kanava Aivot Nenäontelo Hajukäämi Luuta Hajuaineet Epiteelisoluja IP 3 = inositolitrisfosfaatti (toisiolähetti) ER Ca 2+ Na + Hajureseptorit Solukalvo Kemoreseptorit Värekarvat Hajuaine Lima Kemialliset aistit - Kärpäsen makuaisti Kemialliset aistit - Kärpäsen makuaisti Kärpäsen makukarvat ovat jaloissa ja suuosissa. Niissä on neljänlaisia reseptorisoluja (makusoluja) Kemoreseptorit Aivoihin Pipetin kärki Makukarvat Mikroelektrodi Jännitemittariin Pipetissä on testattavaa Ainetta. Kärpäsellä on suolaiselle/umamille herkät aistinreseptorit. Toinen reseptorityyppi on herkkä sakkaroosille ja kolmas hunajalle (makealle). Suolainen + umami määrä ikana aalien lukum sekunnin ai ktiopotentia nsimmäisen Ak en M NaCl Liha 0.5 M Sakkaroosi Tutkittava a aine Kemoreseptorit (makusolut) Hunaja Makea Hunaja

9 Hyönteisen kemoreseptorit - feromonit Silkkiperhosen (Bombys mori) koiraan tuntosarvien hajukarvoja Hajukarvoissa on reseptoreita naaraan lähettämille feromoneille. Jokainen pikkukarva sisältää kaksi tuntohermosolua ja niiden dendriittejä. Toinen neuroneista on herkkä bombykolille toinen bombykalille (feromonin aineosat). 50b bombykol bklmolekyyliä/sekunti lk liä/ k i riittää synnyttämään aistimuksen. Lihakset ja liikkuminen Liikkumisen energetiikka: Energiakulut (J/kg/m) ovat suuremmat pienillä kuin suurilla eläimillä. Uinti halvinta, juokseminen kalleinta Maalla käveleminen ja juokseminen vaativat työtä maan vetovoimaa vastaan. Samoin lentäminen. Vesi kannattelee, mutta toisaalta veden virtausvastus on aika suuri. Ruumiin muoto on vesieläimelle tärkeä Lentäminen Juokseminen Uiminen Eläimen massa (g) 5-jalkainen eläin Jänteet toimivat jousien tavoin ja varastoivat liike-energiaa seuraavaan hyppyyn. Mitä pidempi hyppy, sitä enemmän jousi venyy ja varastoi energiaa. Energian kulutus pysyy samana vaikka vauhti nousee kuudesta kolmeen kymmeneen kilometriin tunnissa. Häntä tasapainottaa hyppimistä.

10 Sisäinen tukiranka Key Axial skeleton Appendicular skeleton Skull Examples of joints Luiden väliset niveltyypit (synoviaalinivelet): pallo-, sarana- ja kiertonivelet Tuki ja suoja Shoulder girdle Sternum Rib Humerus Clavicle Scapula Synoviaalinivel on varsinainen kahden luun välinen liikkeitä salliva liitos, jolle on ominaista kummassakin luussa oleva rustoinen nivelpinta ja niveltä ympäröivä nivelpussi. i Luiden väliin jää nivelnesteen (synovia) täyttämä tila, nivelontelo. l Vertebra Radius Ulna Pelvic girdle Carpals Olkaluun pää Olkaluu Lapaluu Phalanges Metacarpals Femur Kyynärluu Kyynärluu Värttinäluu Patella Pallonivel (olkanivel) Sarananivel (kyynärnivel) Kiertonivel Tibia Fibula Tarsals Metatarsals Phalanges Kolmiakselinen nivel, joka sallii liikkeet kaikissa suunnissa. Yksiakselinen nivel, jossa luun lieriömäinen niveltappi i kiertyy toisen luun syvennyksessä. Nivel, joka sallii kiertoliikkeen yhdessä tasossa. Lihakset toimivat vastavaikuttajapareina: koukistajat ja ojentajat. Lihas Koukistaja- lihas supistuu Vastavaikuttajalihas relaksoituu Ihminen (sisäinen tukiranka) Hauislihas supistuu Käsivarsi koukistuu Heinäsirkka (ulkoinen tukiranka) Ojentajalihas relaksoituu Raaja koukistuu Lihassyykimppu Lihassolu eli lihassyy Sarkolemma Myofibrilli Tumat I-vyöhyke Z-levy A-vyöhyke Sarkomeeri Vastavaikuttaja supistuu Hauis relaksoituu Käsivarsi ojentuu Ojentaja supistuu Koukistaja relaksoituu Raaja suoristuu Paksut filamentit (myosiini ym.) Ohuet filamentit (aktiini ym.) TEM I band Z-juova A band Mli line H zone Sarkomeeri 0.5 µm I band Z-levy Z, saks. zwischen=välissä H, saks. helle=kirkas M, saks. Mittel=keskellä oleva

11 Poikkijuovaisen lihaksen sarkomeerirakenne k I H I 0.5 µm Poikkijuovaisen lihaksen sarkomeerirakenne k I H I 0.5 µm (a) Relaksoituneessa (veltostuneessa) lihaksessa I- ja H-vyöhykkeet ovat suhteellisen leveät. (b) Supistuvassa lihaksessa ne kapenevat filamenttien liukuessa lomittain. () (c) Täysin supistuneessa lihaksessa ohuet filamentit menevät päällekkäin ja siten häivyttävät H-vyöhykkeen. Paksut filamentit ulottuvat Z-levyyn asti, joten myös I-vyöhyke häviää näkyvistä. Z H A Sarkomeeri Relaksoitunut lihassyy I (a) Relaksoituneessa (veltostuneessa) lihaksessa I- ja H-vyöhykkeet ovat suhteellisen leveät. (b) Supistuvassa lihaksessa ne kapenevat filamenttien liukuessa lomittain. () (c) Täysin supistuneessa lihaksessa ohuet filamentit menevät päällekkäin ja siten häivyttävät H-vyöhykkeen. Paksut filamentit ulottuvat Z-levyyn asti, joten myös I-vyöhyke häviää näkyvistä. Z H A Sarkomeeri Relaksoitunut lihassyy I Supistuva lihassyy Supistuva lihassyy Täysin supistunut lihassyy Täysin supistunut lihassyy Poikkijuovaisen lihaksen sarkomeerirakenne k I H I 0.5 µm (a) Relaksoituneessa (veltostuneessa) lihaksessa I- ja H-vyöhykkeet ovat suhteellisen leveät. (b) Supistuvassa lihaksessa ne kapenevat filamenttien liukuessa lomittain. () (c) Täysin supistuneessa lihaksessa ohuet filamentit menevät päällekkäin ja siten häivyttävät H-vyöhykkeen. Paksut filamentit ulottuvat Z-levyyn asti, joten myös I-vyöhyke häviää näkyvistä. Z H A Sarkomeeri Relaksoitunut lihassyy Supistuva lihassyy I Täysin supistunut lihassyy

12 Myofilamenttien toiminta lihassupistuksessa Myosiini-ATPaasi: ATP ADP + P i + energiaa. Paksu filamentti Paksu filamentti G-aktiini Myosiinin i pää (matalaenerginen Paksu filamentti F-aktiini (1) ATP on kiinni myosiinin nupissa (matalaenerginen Myosiinin pää (matalaenerginen Paksu filamentti (2) ATP hajoaa myosiini- ATPaasin toimesta (korkeaenerginen Aktiini Poikkisillan ill muodostumiskohta Myosiinin pää (korkea- energinen Paksu filamentti Paksu filamentti (4) ADP ja P i vapautuvat: filamentit liukuvat limittäin ja myosiini i palaa matalaenergiseen tilaan. Myosiinin pää (matalaenerginen Myosiinin pää (matalaenerginen Paksu filamenttit Paksu filamentti Aktiini Poikkisillan muodostumiskohta liukuu kohti sarkomeerin keskustaa. Aktiini Poikkisillan muodostumiskohta (3) Aktiinin ja myosiinin välinen poikkisilta muodostuu. Myosiinin pää (korkeaenerginen Myosiinin pää (matalaenerginen Myosiinin pää (korkeaenerginen Poikkisilta Poikkisilta

13 Luustolihassolun (lihassyyn) hienorakenne Motoneuronin aksoni Mitokondriot Synapsipääte T putki Sarkoplasma- kalvosto Myofibrilli Sarkomeeri Sarkoplasmakalvostosta vapautuneet kalsiumionit Sarkolemma (solukalvo) Luustolihassolun ärsytys-supistuskytkentä (excitation-contraction coupling) ACh Motoneuronin synaptinen pääte SARKOLEMMA Synapsirako TPUTKI Ca 2+ SYTOSOLI Ca 2+ SR Triadi Solunsisäiset Ca-pitoisuuden muutokset säätelevät lihaksen supistumista Ca-transientti = lyhytkestoinen Ca-pitoisuuden nousu solun sisällä Tropomyosiini peittää poikkisillan muodostukseen tarvittavat kohdat Troponiiniryhmä: Troponiini-C toimii Careseptorina Troponiini-C siirtää tropomyosiinin pois tieltä. Tropomyosiini Aktiini Ca 2+ :n sitoutumiskohdat Troponiiniryhmä Myosiinin sitoutumiskohta on peitetty. Myosiinin sitoutumiskohta Ca 2+ Myosiinin sitoutumiskohta on paljaana.

14 Motorinen yksikkö Selkäydin Luustolihassolut toimivat motorisina yksikköinä. Motorinen yksikkö muodostuu yhden liikehermon hermottamista lihassoluista. Ne aktivoituvat aina yhtä aikaa. Lihaksissa, jotka ohjaavat hienomotorisia liikkeitä, motoriset yksiköt ovat pieniä (yksikköön kuuluu vähän Lihas lihassoluja). Motoneuronin solukeskus Motoneuronin aksoni Motorinen yksikkö-1 Hermo Motorinen yksikkö-2 Hermolihas-liitos Lihassolut eli lihassyyt Lihassupistus - Refraktaariaika Palautumisaika. Aktiopotentiaalin jälkeen solu ei hetkeen kykene tuottamaan uutta aktiopotentiaalia (supistusta) tai ärsytyskynnys sille on kohonnut. Absoluuttinen refraktaariaika: voimakaskaan ärsytys ei saa aikaan aktiopotentiaalia. Relatiivinen refraktaariaika: normaalia voimakkaampi ärsytys saa aikaan aktiopotentiaalin. Luustolihaksella on lyhyt refraktaariaika lihas voi mennä kouristustilaan eli tetanukseen. Sydänlihaksella on pitkä refraktaari ei tetanusta. Jänne Sydänlihas Luustolihas Lihasnykäysten summautuminen - tetanus Luurankolihaksissa supistumisen voiman määrää se, kuinka moni lihassolu aktivoituu yhtäaikaisesti. Mitä suurempi voima tarvitaan, sitä suurempi joukko motorisia yksiköitä aktivoidaan. Yhden aktiopotentiaalin aktivoimasta lihassupistuksesta käytetään nimitystä lihasnykäys. Koska luustolihassolun aktiopotentiaali on hyvin lyhyt y (2-10 ms), sama lihassolu voi ärtyä pian uudelleen lihasnykäykset summautuvat osittaiseen tai täydellinen tetanus. Lihaksen maksimaalinen voima saadaan aikaan tetanuksessa. Sydänlihas ei mene tetanukseen, koska aktiopotentiaalin kesto on pitkä (>300 ms). Sydän ei voi supistua välittömästi edellisen aktiopotentiaalin jälkeen. Sydänlihaksessa jokainen solu supistuu sydämen lyönnin aikana. Sen vuoksi supistuksen säätely sydämessä tapahtuu yksittäisen sydänsolun tasolla. Lihassyytyypit lihasnykäyksen kesto 1 2 Supistu usvoima Lihasnykäysten y summautuminen Lihasnykäys Aktio- Aika potentiaali Kaksi perättäistä aktiopotentiaalia Tetanus Aktiopotentiaalisarja suurella taajuudella 1. Lihas joka koostuu pääasiallisesti nopeista lihassyistä (esim. silmän lihakset). 2. Lihas,,joka koostuu pääasiallisesti hitaista lihassyistä (esim. pohkeen m. soleus)

15 Lihassyytyypit Lihassyytyypit Tyyppi-I (hitaat-oksidatiiviset) Tyyppi-IIA (nopeat-oksidatiiviset) Tyypit IIX ja IIB (nopeat-glykolyyttiset) Myosiinin isomuotojen mukaisesti: I, IIA, IIB ja IIX Metabolian ja supistumisnopeuden mukaisesti: hitaat-oksidatiiviset oksidatiiviset, nopeatoksidatiiviset ja nopeat-glykolyyttiset. Huom! Jäykkäkouristustauti on Clostridium tetani bakteerin aiheuttama Anaerobinen maabakteeri. Tetanolysiini ja tetanospasmiini myrkyt. 175 nanogramma tetanospasmiinia on tappava annos ihmiselle. Myrkky estää inhibitoristen välittäjäaineiden (glysiini, gamma- aminovoihappo) ih vapautumisen synapseista.