Kappale 3. Lihaksisto. (The Neuromyofascial Web)
|
|
- Erkki Salminen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kappale 3 Lihaksisto (The Neuromyofascial Web) YOGASOURCE FINLAND 2016 LIHAKSISTO 1
2 Lihaksisto kostuu 3 eri lihaskudoksesta Lihaskudos jaetaan kolmeen tyyppiin: luustolihas - (yhdistää luita) sydänlihas - (vain sydämessä) sileä lihaskudos (monissa paikoin kehoa mm. sisäelimet, hermojärjestelmässä, virtsaelimet jne.) Kaikilla lihaskudostyypeillä on sama tarkoitus: ne supistuvat. Muuten eri lihaskudokset näyttävät mikroskoopin läpi katsottuna biokemiallisesti erilaisilta. Kun tässä ohjekirjassa puhutaan lihaksista, niin tarkoitetaan vain luustolihaksia, jotka yhdistävät luurangon lihaksia toisiinsa. Lihaksisto ja jooga Lihakset mahdollistavat kehon liikkumisen. Lihakset aiheuttavat liikkeen supistumalla ja vetämällä luita itseään kohti. Lisäksi lihakset vakauttavat kehoa, varastoivat ravintoaineita ja kehittävät lämpöä käyttäen niveliä apuna. Kehossa on noin luustolihasta. Yleensä joogaharjoitus aktivoi kaikkia näitä lihaksia jonkin verran. Tietyt asanat aktivoivat tiettyjä lihaksia. Informaatiota siitä mitkä asanat aktivoivat mitäkin lihaksia löytyy Ray Longin kirjasta: The key muscles of yoga Avainlihakset Joogaharjoituksessa ja joogakirjallisuudessa tulee jatkuvasti eteen noin 33 lihasta, joita voidaan pitää joogan avainlihaksina: Ulompi puremalihas Päänkiertäjälihas Epäkäslihas LAPALUUN NOSTAJA ISO RINTALIHAS Iso liereälihas Lavanaluslihas Suunnikaslihas Ylempi lapalihas Etumainen sahalihas HARTIALIHAS HAUISLIHAS KOLMIPÄINEN OLKALIHAS Olka-värttinäluulihas PALLLEA VATSALIHAKSET Leveä selkälihas Selän ojentajalihas NELIKULMAINEN LANNELIHAS Lannelihas SUOLILUULIHAS PÄÄRYNÄNMUOTOINEN LIHAS NELIPÄINEN REISLIHAS ISO PAKARALIHAS KESKIMMÄINEN PAKARALIHAS TAKAREISILIHAKSET Leveän peitinkalvon jännittäjälihas Säärilihas Leveä kantalihas Polvitaivelihas POHJELIHAS Isovarpaan lyhyt koukistajalihas Varpaiden lyhyt koukistajalihas YOGASOURCE FINLAND 2016 LIHAKSISTO 2
3 Sanastoa: Lihasjännitys - lihasten vastustus lepotilanteessa passiivista venytystä vastaan. Lihasten joustavuus - lihasten periksi antaminen lepotilanteessa passiivista venytystä vastaan. ylijännittynyt lihas lihas, joka on liian jännittynyt lepotilassa. veltto lihas - lihas, jossa on liian vähän jännitystä lepotilanteessa. Lihaksen lähtökohta - Lihaksen pää, joka lähtee liikkumattomasta luusta. Lihaksen kiinnityskohta Lihaksen toinen pää, joka kiinnittyy liikkuvaan luuhun. Lihaksen keskiosa - lihaksen punainen keskiosa, jossa lihassyyt sijaitsevat. Jänne - vahva sidekudos lihaksen päissä, jossa ei ole lihassyitä ja, joka yhdistää lihaksen luuhun. Lihaksen supistusvoima siirtyy luuhun jänteen välityksellä. Nivelside - samankaltaista sidekudosta kuin jänteet, mutta ei ole osa lihasta. Nivelsiteet yhdistävät kaksi (tai kolme) luuta nivelten yli. Peitinkalvo eli faskia - paksu tai ohut sidekudoskalvo, joka ympäröi ja yhdistää kaikkea kehon sisällä kuten lihaksia, hermoja, sisäelimiä jne. Proprioseptio - proprioseptio on osa hermojärjestelmää. Periaatteessa kyse on kaksisuuntaisesta kommunikaatiojärjestelmästä aivojen ja luustolihasten välillä. Hermo-lihasjärjestelmä - hermoston ja lihaksiston vuorovaikutus keskenään mm. proprioseptio. Agonisti - lihas, joka aiheuttaa liikkeen, jota vastavaikuttajalihas (antagonisti) estää. Agonisti synnyttää liikkeen lepotilanteesta ja on sen takia kutsuttu ensisijaiseksi vaikuttajaksi. Antagonisti - lihas joka aiheuttaa päinvastaisen liikkeen kuin agonistilihas. Antagonisti yleisesti viedä lihaksen takaisin lepotilanteeseen ja on sen takia kutsuttu vastavaikuttajalihaksi. Lihasten nimet Periaatteessa lihasten nimet kuvailevat: lihaksen lähtö - ja kiinnityskohtaa lihaksen muotoa lihaksen toimintaa Mitä lihakset tekevät Lihakset mahdollistavat kehon liikkumisen. Lihakset aiheuttavat liikkeen supistumalla ja vetämällä luita itseään kohti käyttäen niveliä apuna. Lisäksi lihakset vakauttavat kehoa, varastoivat ravintoaineita ja kehittävät lämpöä. Miten lihakset supistuvat Miten lihakset saavat liikkeen aikaan? Liikkeet ovat monimutkainen biokemiallinen prosessi, johon hermosto, lihakset ja luuranko ottavat osa. Hermosto antaa impulssin lihaksen supistumiseksi hermon ja lihaksen välisen interaktion kautta, mitä kutsutaan hermo-lihas-synapsiksi. Hermo-lihas-synapsin toiminta aiheuttaa biokemiallisen reaktion lihassyyssä, johon liittyvät mm. kalsium, magnesium ja ATP. Tämä kemiallinen reaktio aiheuttaa lihaksen supistumisen. YOGASOURCE FINLAND 2016 LIHAKSISTO 3
4 Supistus vetää lihasta sen kiinnityskohdasta (liikkuva luu) kohti sen lähtökohtaa (liikkumaton luu). Tämä lihaksen liike tapahtuu yleensä nivelen kautta, mikä mahdollistaa kehon liikkeet. Vipuvarret ja tukipisteet Lihaksilla on vain yksi toiminto supistuminen. Kun lihas supistuu, se tekee työtä. Anatomisilla termeille lihaksen tekemän työn määrä riippuu fysiikan periaatteista kuten vipuvarresta, tukipisteestä, voimanponnistuksesta ja painosta. Vipuvarsi on kiinteä rakenne, joka voi liikkua pysyvän tukipisteen ympäri. Yleensä vipuvarsi kehossa nostaa painoa. Yleisin tällainen tapahtuma on, kun kädellä nostetaan jotakin. Kädessä vipuvarsi on esimerkiksi kyynärvarren kyynärluu ja tukipiste on kyynärnivel. Voimanponnistuksen määrä riippuu siitä onko vipuvarrella ja tukipisteellä etu puolellaan, jolloin tarvitaan vähän voimanponnistusta, vai onko vipuvarsi ja tukipiste epäedullisessa asemassa, jolloin tarvitaan paljon voimaa. Suurin osa kehon lihaksista on sijoittunut siten, että vipuvarsi ja tukipiste ovat epäedullisessa asemassa. Keho tarvitsee asanassa olemiseen voimanponnistuksen, mutta oikea linjaus asanoita tehdessä vähentää voimanponnistuksen määrää. Edullinen v. Epäedullinen Selkä suorana niskaan kohdistuu 4-5 kilon paino, 15 asteen kulmassa 12 kilon paino, 30 asteen kulmassa 18 kilon paino ja 45 asteen kulmassa 22 kilon paino. 60 asteen kulmassa niska joutuu kannattelemaan peräti 27 kiloa. Proprioseptorit Proprioseptorit ovat osa hermo- lihasjärjestelmää. Proprioseptorit ovat aistireseptoreita, jotka muodostavat tärkeimmän kaksisuuntaisen viestintämekanismin aivojen ja lihasten väillä. a) Propriseption tuojahermotsyyt välittävät aivoihin tietoa (pikkuaivojen kautta) kehon sijainnista tilassa ja kehon osien kesken. Tämä tapahtuu käyttämällä kolmea erilaista proprioseptoria: Käämisoluja - jotka sijaitsevat lihaksen keski-osassa Golgin jänne elimiä - jotka sijaitsevat lihaksen jänteissä Nivelpussien reseptoriteita - jotka sijaitsevat nivelpusseissa Proprioseptoreiden kautta keho havaitsee onko lihas liian löysä tai liian tiukka tai onko nivel liian venyttänyt. Tieto lähtee aivoihin (pikkuaivojen kautta) ja aivot vertailevat uutta juuri saatua informaatiota sen tiedon kanssa, jonka aivot tunnistavat normaaliksi jännitystilaksi. Estääkseen lihasvammoja, aivot (pikkuaivojen ja viejähermosyiden kautta) löysättävät liian tiukalla olevia lihaksia tai supistavat liian löysinä olevia lihaksia motoristen hermosyiden kautta. Huom: On tärkeä tietää, että proprioseptio järjestelmä voidaan ohittaa tietoisella valinnalla ja tahdolla. Joku halu aa kovasti tehdä esimerkiksi kieroliikkeen seurauksista välittämättä. Tuloksena voi olla lihaksen tai jänteen venähtäminen tai jopa repeytyminen tai nivelen ylikääntyminen. YOGASOURCE FINLAND 2016 LIHAKSISTO 4
5 Proprioseptoreista välittyy viejähermosyiden kautta jooga-asanan venytysaikana uutta tietoa lihaksien venytyskyvystä aivoille. Säännöllinen venytys johtaa siihen, että aivojen käsitys normaalitilaisesta jännityksestä muuttuu uuden tiedon hitaasti syrjäyttäessä vanhan. Näin vanha lihasten jännittyneisyyttä ylläpitänyt ohjelmointi väistyy. LIHASKUDOS Lihaskudoksen ominaisuudet Lihaskudoksella on neljä ominaisuutta: Biokemiallinen herkkyys sähkölle - on lihassyyn kyky supistua biokemiallisen sähkövarauksen vuoksi. Sähkövaraus aiheuttaa aktiopotentiaalin. Aktiopotentiaali on verrattavissa siihen mitä tapahtuu, kun sytytystulppa käynnistää auton moottorin. Aktiopotentiaalit syntyvät tai saavat yleensä alkunsa lihaksen sisäisistä kemiallisista prosesseista tai vuorovaikutuksesta hermoston kanssa (esim. proprioseptio). Supistumiskyky - Lihaksilla on vain yksi tarkoitus: ne supistuvat, kun aktiopotentiaalia stimuloidaan. Supistusvoima riippuu lihassyiden määrästä ja aktiopotentiaalin vahvuudesta. Venymiskyky - on lihaksen kyky venyä ilman vauriota. Joogassa keskitytään usein lihasten venymiseen. Lihakset ovat eri syiden vuoksi usein ylijännittyneitä. Syitä ylijännittymiseen voivat olla lihaksen vääränlainen käyttö, biokemiallinen epätasapaino tai stressi (tunne-, fyysinen-, psyykkinen - tai henkinen). Joustamis-/Kimmoisuuskyky - on lihaksen kyky palautua lepotilanteeseen supistumisen tai venymisen jälkeen. Lihaksen kimmoisuus/joustavuus riippuu paljon aivojen oppimista toimintamalleista. Lihas voi joutua "alkuperäisestä" tilastaan epätasapainoon monin eri tavoin, kuten stressin ja vääränlaisen käytön vuoksi. Joogan asanaharjoitus on yksi parhaista tavoista saada lihaksen alkuperäinen joustamis- /kimmoisuuskyky takaisin. Luustolihasyiden energia-aineenvaidunta Verrattuna muihin soluihin kehon lihassyyt ovat ainutlaatuisia, koska niillä on kyky vaihtaa nopeasti intensiivisen ja vähäisen toiminnan välillä. Intensiivisen toiminnan aikana (liikunta) lihassyyt tarvitsevat paljon enemmän energia (ATP -adeniini trifosfaatti). ATP on kehon tapa varastoida energiaa. Aktiopotentiaali vapauttaa kalsiumia sarkoplasmasta, joka aktivoi supistumiskierron. Supistumiskierto käyttää ATP:ta supistumiseen. Lihassyyllä itsellään on riittävästi energiaa (ATP) vain pariksi sekunniksi. Pidempi lihaskäyttö saa ATP:ta seuraavista lähteistä: YOGASOURCE FINLAND 2016 LIHAKSISTO 5
6 Kreatiini-fosfaatti - lihassyy tuottaa kreatiini-fosfaatti molekyylit itse. Kreatiini-fosfaatti ja lihaksen ATP varaus tuottavat riittävästi energiaa noin viiteentoista sekuntiin ja ei tuota maitohappoa. Anaerobinen soluhengitys - anaerobisessa soluhengityksessä lihassyy pilkkoo glukoosia solulimassa. Tämä energiatuotanto ei tarvitse happea ja antaa energia noin sekunniksi. Tämä prosessi tuottaa maitohappoa. Aerobinen soluhengitys - aerobinen soluhengitys vaatii happea ja tuottaa energia (ATP) mitokondrion kautta. Mitokondriot ovat solujen energiatehtaita. Tämä menetelmä tarvitsee happea toimiakseen. Periaatteessa niin kauan kuin happea ja riittäviä ravintoaineita (glukoosia ja rasvanhappoja) on saatavilla lihakset käyttävät aerobista soluhengitystä pitempiaikaisessa toiminnassa. Lihaskudoksen anatomia ja biokemia Lihaskudoksen koko anatomia ja biokemia on liian monimutkainen selitettäväksi tässä oppikirjassa. On tärkeä tietää, että aikuisen kehossa on tietty määrä lihassyitä eli keho ei kasvata uusia lihasyitä syntymän jälkeen. Luustolihakset muodostuvat monista lihassyykimpuista. Lihassyykimpussa on monta lihassyytä. Koko lihasta, lihassyykimppuja ja jokaista lihassyytä erikseen ympäröi sidekudos. Lihaksen sidekalvoa kutsutaan peitinkalvoksi. Lihassyyn kalvo on sarkoplasmakalvo, joka on ohut sidekudoskalvo. Sarkoplasmakalvon sisäpuolella on sarkoplasmaa, jossa on glykogeenia (paljon glukoosi molekyylejä) ja lihaspunaa (myoglobiini). Glykogeenista lihassyy tuottaa ATP:ta. Lihaspunassa on paljon happea, jota tarvitaan energiatuotannon aikana. Sarkoplasma on tiivisti pakkautunut myofibrillien kanssa. Niitä ympäröi sarkoplasminen verkko. Sarkoplasmisessa verkossa on paljon kalsiummolekyylejä, joita aktivoivat lihassyyn supistuksen. Myofibrillissa on paljon pieniä pientä myofilamentteja - ohuita filamentteja ja paksu filamentteja. Nämä filamentit ovat varsinaiset rakenteet, jotka supistuvat lihaksen toimiessa. Filamentit muodostuvat neljästästa eri proteiinista aktiinista, myosiinista, troponinista ja tropomyosinista, Supistumiseen tarvitaan energiaa (ATP), kalsiumia ja magnesiumia (rentoutumista varten). Hermo-lihasjärjestelmän kautta lihassyyt saavat supistumisimpulssin (aktiopotentiaali). Aktiopotentiaali (hermojen sähköimpulssi) vapauttaa kalsiumia sarkoplasmasta, mikä aktivoi supistumiskierron. ATP n ja kalsiumin vuorovaikutus aiheuttaa lihaksen supistumisen. Supistumisen aikana ohuet ja paksut filamentit liukuvat keskenään. Tämä liike lyhentää lihassyitä ja aiheuttaa supistuksen. Supistumiskierto voi jatkua niin kauan kuin lihaksissa on riittävästi ATP tä ja kalsiumia. YOGASOURCE FINLAND 2016 LIHAKSISTO 6
7 Jänteet ja nivelsiteet Jänteet ovat luustolihaksen paksu ja rustollinen peitinkalvonjatke lihaksen molemmissa päissä. Jänteet kiinnittävät lihaksen luukalvoon. Vaikka nivelsiteet ovat samanmuotoisia kuin jänteet, ne eivät ole osa lihasta. Nivelsiteet yhdistävät kaksi luuta nivelen yli ja antavat tukea niveleen. Peitinkalvo eli faskia Peitinkalvo eli faskia on sidekudoskalvoa, jota on kaikkialla kehossa. Peitinkalvo/faskia jatkuu katkeamaton päälaesta varpaisiin ja ympäröi lihaksia, verisuonia, hermoja, elimiä jne. Peitinkalvo toimii kun muovinen voileipäkelmu, joka pitää kaikki ainekset yhdessä. Peitinkalvolla on kolme kerrosta: Pinnallinen peitinkalvo Syvä peitinkalvo Sisäelinpeitinkalvo Peitinkalvolla on tärkeä tehtävä eri hoitomenetelmässä kuten kiropraktiikkassa, osteopaatiassa, kraniosakraaliterapiassa ja faskial release -tekniikassa. JOOGAOHJAAJAN KANNATTAA TIETÄÄ... Lihaskivut liikunnan jälkeen Aikaisemmin pitkään jatkuneen liikunnanjälkeisten lihaskipujen syynä pidettiin maitohappojen kertymistä lihakseen. Nykyään lääketieteentutkimus on pitää mahdollisena, että kipu johtuukin lihassyihin syntyvistä mikrotraumoista. Lihasten ylijännittyminen (hypertoniset lihakset) Klassisen lääketieteen mukaan ylijännitys lihaksessa tarkoittaa lihastonus, joka on lihaksilla jatkuvasti oleva supistustila. Periaatteessa ylijännittyneet lihakset ovat koko ajan toimimassa, eivätkä rentoudu kunnolla lepotilanteessa. Lihasten ylijännittyneisyys johtaa: heikentyneeseen joustavuuteen/kimmoisuuteen liikeradan pienentymiseen kipuun Eniten lihasten ylijännittyneisyyttä aiheuttavat: tunnestressi väärä ryhti tai väärät liikkumistavat kehonrakennus YOGASOURCE FINLAND 2016 LIHAKSISTO 7
8 Lihasten velttous Klassinen lääketieteen mukaan veltto lihas tarkoittaa lihasta, jossa on jatkuvasti liian pieni lihastonus. Veltossa lihaksessa on huomaavasti vähemmän voima. Lihasten velttoutta aiheuttavat: liikunnan puute liian vähän makro-ravintoaineita (proteiineja ja hiilihydraatteja) liian vähän mineraaleja ja hivenaineita Isotonisia supistuksia Isotoniset supistukset lyhentävät lihaksen pituutta, mutta eivät muuta jännityksen määrää lihaksessa. Isotoninen supistus liikuttavat raajaa, johon lihas on kiinnittynyt. Kirjan nostamiseen pöydältä tarvitaan isotoninen supistus. Kaikki asanat, jotka liikkuvat kehoa, ovat isotonisia supistuksia. Isotoniset supistukset antavat: voimaa joustavuutta lisäävät liikerataa Isometrisia supistuksia Isometriset supistukset lisäävät jännitystä lihaksessa, mutta eivät muutu lihaksen pituutta. Painamalla molempia kämmeniä toisiaan vasten rinnan edessä teet isometrisen liikkeen. Lihakset tekevät aina isometrisia supistuksia, kun keho pysyy asanassa. Isometriset supistukset lisäävät: lihasmassaa voimaa ja vahvuutta Lihaksiston yleiset vaivat Joogaohjaaja kannattaa tietää lihaksiston yleisiä vaivoja. Lihaskramppi Lihaskrampin yleisimmät aiheuttajat ovat lihaksen liikakäyttö ja hivenainepuute. Lihaksen liikakäyttö väsyttää lihassyyt ja kuluttaa hivenaineita loppuun. Usein magnesiumin puute aiheuttaa krampin. Magnesium tasapainottaa lihaksen kalsiumintasoa. Magnesiumin puutteen aiheuttaa usein stressi. YOGASOURCE FINLAND 2016 LIHAKSISTO 8
9 Toisaalta lihassyyssä voi olla liikaa kalsiumia. Tällöin lihassyillä on taipumus supistua pitempään ja tahtomatta. Tämä johtaa myös kramppeihin. Venähtäneet ja revähtäneet lihakset Venähtänyt lihas on lihas, jota on venytty liian paljon. Venähtänyt lihas turpoaa ja tuntuu epämiellyttävältä. Revähtänyt lihas on lihas, jossa lihassyyt ovat revähtäneet ylivenyttämisen vuoksi. Oireet ovat mm. kipu, mustelma, punaisuus ja turvotus vaurioalueella. Nyrjähdys Nyrjähdys on nivelsiteen vaurio. Oireet ovat mm. kipu, mustelma, punaisuus, turvotus ja liikeradan pienentyminen. Fibromyalgia Fibromyalgia on suhteellisesti yleinen lihastauti, jossa esiintyy kipuja eri puolella kehoa ja lihaksistoa. Fibromyalgian pääoire on kipu, joka esiintyy, kun lihakseen kosketaan. Fibromyalgian syytä ei vielä tunneta, mutta sen syyt viittaavat mm. stressitilanteesta aiheutuvaan kemialliseen herkkyyteen. Jos sinulla on joogaoppilas, jonka lihakset kipeytyvät uudelleen ja uudelleen, pyydä häntä ottamaan yhteyttä lääkäriin. Voit myös ehdottaa meditaatiota, hengitysharjoituksia (esim. viloma pranayama) ja muita rentoutusmenetelmiä. Liikunnan vaikutusten ymmärtäminen Länsimäinen ja itämäinen lääketiede huomioivat liikunta hyödylliset vaikutukset koko kehoon ja erityisesti lihaksistoon. Liikunnan päähyödyt ovat: säännöllinen liikunta lisää sekä lihaksen voimaa että joustavuutta. muutokset lihaksen voimassa johtuvat lisääntyneestä energiatuotannosta solussa (tämä koskee molempia energiankäyttötapoja, lyhytaikaista - ja pitkäaikaista energiankäyttöä) lisääntynyt joustavuutta johtuu yleensä hermoston rentoutumisesta ja proprioseption palautemekanismin sopeutumisesta uuteen "ohjelmaan". liikunta polttaa ylimääräisiä glukoosia ja rasvoja. liikunta parantaa itsetuntoa. YOGASOURCE FINLAND 2016 LIHAKSISTO 9
Liikunta. Terve 1 ja 2
Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan
LisätiedotTerveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli
TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta
LisätiedotVenyttely ennaltaehkäisee vaivoja parhaiten
Venyttely ennaltaehkäisee vaivoja parhaiten Lihaskireys ja alentunut nivelliikkuvuus syntyvät usein kehon yksipuolisesta kuormituksesta, joka pitkään jatkuessaan voi aiheuttaa lihaksiin tasapainohäiriön.
LisätiedotHARJOITUSOHJELMA PUOLAPUILLA
HARJOITUSOHJELMA PUOLAPUILLA Istumaan nousu Suora vatsalihas, suora reisilihas, leveä peitinkalvon jännittäjälihas. Suoritus: Laita jalat puolapuun alle ja kädet joko niskaan kevyesti (muista kyynärpäät
LisätiedotSisällys Maapallo täynnä elämää Ympäri Eurooppaa
Sisällys Maapallo täynnä elämää 1 Erilaisia eliöitä... 8 2 Pieni ja kestävä itiö... 12 3 Siemenestä kasviksi... 18 4 Tasalämpöiset selkärankaiset... 22 5 Vaihtolämpöiset selkärankaiset... 26 6 Selkärangattomia
LisätiedotTuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen
Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen Animal skeleton, muscle function and locomotor mechanisms (Campbell: luku 50.5 ja 50.6) Photograph courtesy of Editions Xavier Barral, in association with The Museum
LisätiedotLasten ja nuorten harjoittelusta fyysisestä näkökulmasta
Lasten ja nuorten harjoittelusta fyysisestä näkökulmasta Harri Hakkarainen Lääketieteen Lisensiaatti Liikuntatieteen Maisteri Urheilulääkäri- ja valmentaja Perimästä Perimä Geneettinen perimä(
LisätiedotPetäjäveden kuntosaliopas
Petäjäveden kuntosaliopas Osmo Reinikka Lähde: Teppo Kalaja & Timo Jaakkola, Kurssimoniste, Liikuntatieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto 2009 Kuvat: Eevi Reinikka & Osmo Reinikka Alataljaveto Aseta jalkasi
LisätiedotLIIKUNNAN vaikutus LIHAKSEEN
LIIKUNNAN vaikutus LIHAKSEEN Liikunta vaikuttaa lihaksen toimintaan monella eri tasolla. Se lisää lihaksen kestävyyttä, tehoa, voimaa yhtä hyvin kuin äärirasituksen sietokykyäkin. Se vaikuttaa sekä lihaksen
LisätiedotTuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen II
Hermo-lihasliitos (NMJ) Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen II synapsi, joka rakenteellisesti ja toiminnallisesti erikoistunut siirtämään signaalin motoneuronista lihassoluun rakentuu viidestä komponentista:
LisätiedotHETKESSÄ NOTKEEKS? Opas tanssijan itsenäiseen fasciaharjoitteluun
HETKESSÄ NOTKEEKS? Opas tanssijan itsenäiseen fasciaharjoitteluun Ida Fredriksson Tuukka Kari Joonas Ryhänen Petri Sirviö Savonia AMK, fysioterapian koulutusohjelma Mitä fasciat ovat? Sidekudosrakenteista/tiukasti/tiheästi
LisätiedotKehonhuoltoa FoamRollerilla
Kehonhuoltoa FoamRollerilla Foam rollerin käyttö on yksinkertaista. Rulla asetetaan lattialle ja lihasryhmiä hierotaan sen päällä omaa kehonpainoa apuna käyttäen. Rullauksen tarkoituksena on hieroa Faskioita
LisätiedotVENYTTELYOHJE B-juniorit
VENYTTELYOHJE B-juniorit Venyttelyn perusteet: Toisin kuin yleensä uskotaan, lihasta voidaan venyttää myös ennen tai jälkeen raskaan suorituksen. Venyttelyn ja lihaksen venyttämisen kesto riippuu siitä,
LisätiedotFyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri
Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Kestävyys sulkapallon kaksinpelissä kansainvälisellä tasolla Sulkapallo on intensiivinen jatkuvia suunnanmuutoksia vaativa intervallilaji Pallorallin ja
LisätiedotFOAM ROLLER MOBILISOINNIT WWW.MONKEYMOBILITY.NET
FOAM ROLLER MOBILISOINNIT WWW.MONKEYMOBILITY.NET Mobilisointitekniikat Näitä tekniikoita voit soveltaa lähes jokaiseen lihakseen. Tekniikat on sovellettu erilaisista mekaanisista hierontatekniikoista,
LisätiedotYogaSource. Kappale 5. Nivelet ANATOMIA & FYSIOLOGIA RYT 200 NIVELET YOGASOURCE FINLAND 2016 NIVELET 1
Kappale 5 Nivelet YOGASOURCE FINLAND 2016 NIVELET 1 YLEISTIETOA Nivel (tai artikulaatio) on liitos, joka on aina kahden (tai kolmen) luun, luun tai ruston tai luun ja hampaiden välissä. Nivelet luokitellaan
LisätiedotT-1001. Peck-Deck -rintaprässi. Säädöt: istuimen korkeus ja oteleveys Mitat: P 102 L 105 K 167 Painopakka: 80 kg
T-1001 Peck-Deck -rintaprässi Säädöt: istuimen korkeus ja oteleveys Mitat: P 102 L 105 K 167 T-1002 Rintapunnerruskone Säädöt: istuimen korkeus Erityistä: luonnollisesti kaareva liikerata, tasa- tai vuorotahtiin
LisätiedotKunto-ohjelma amputoiduille
Kunto-ohjelma amputoiduille Yleistä harjoituksista Tässä kirjasessa esitellään harjoitukset, joista kuntoutuksesi alkaa proteesin sovituksen jälkeen. Harjoitukset voi tehdä proteesin kanssa tai ilman
LisätiedotSolun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa
Solun toiminta II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa 1. Avainsanat 2. Solut tarvitsevat jatkuvasti energiaa 3. Soluhengitys 4. Käymisreaktiot 5. Auringosta ATP:ksi 6. Tehtävät 7. Kuvat Avainsanat:
LisätiedotVenyttelyopas. Venyttelyopas tarjoaa kaikille tärkeimmille kehonosille yhteensä 32 tehokasta venyttelyohjetta.
Venyttelyopas Venyttelyopas tarjoaa kaikille tärkeimmille kehonosille yhteensä 32 tehokasta venyttelyohjetta. Venyttely ennaltaehkäisee vaivoja parhaiten Lihaskireys ja alentunut nivelliikkuvuus syntyvät
LisätiedotAnatomia ja fysiologia 1
Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...
LisätiedotPotilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa
Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden
LisätiedotAksoneja. Aksoneja. Ranvierin kurouma. Motorinen päätelevy. Motorisen yksikön tyyppi S FR FF. Myosiinin ATPaasi-aktiivisuus matala korkea korkea
Motoriset yksiköt ja niiden ominaisuudet 107 Liikehermosolu Dendiittejä Hermo Aksoneja Aksoneja Ranvierin kurouma Motorinen yksikkö Aktiopotentiaalin kulkusuunta Aksonikeila Aksoonihaaroja Motorinen päätelevy
LisätiedotVENYTTELYOPAS ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT
VENYELYOPAS VENYELYOPAS 1. kaula-, niska- ja hartialihakset 2. käsien ja olkapään lihakset 3. rintalihakset 4. vatsalihakset 5. selkälihakset 6. alavartalon lihakset 7. lantion alueen lihakset KAULA-,
LisätiedotPERSONAL TRAINER -KOULUTUS, JAKSO I
PERSONAL TRAINER -KOULUTUS, JAKSO I TRAINER4YOU PERSONAL TRAINER -KOULUTUKSEN TEEMAT LUKUJÄRJESTYS 1. LÄHIJAKSOLLE 1. JAKSO: TOIMINNALINEN ANATOMIA, TOIMINNALLINEN HARJOITTELU, MITÄ ON PERSONAL TRAINING?
Lisätiedot3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm.
Liikkuvuuden kehittäminen Venyttelyn merkitys koripalloilijalle voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: Valmistava venyttely: suoritetaan ennen harjoitusta tai peliä! Valmistavassa venyttelyssä avataan
LisätiedotLihaksen Fysiologia. Luurankolihas
Lihaksen Fysiologia Luurankolihas Rakenteelliset erikoisuudet Jättimäiset raidalliset solut Raidallisuus johtuu - myofibrilleistä jotka ovat muodostuneet myofilamenteistä Rakenteelliset erikoisuudet Z-viiva
LisätiedotT1002 Rintapunnerruskone
T-Series -laitevalikoima on uudistunut entistä monikäyttöisemmäksi, turvallisemmaksi ja kestävämmäksi. Easy Start -poljin, kahvat ja käden ulottuvilla olevat vastuksen säädöt helpottavat laitteiden käyttöä.
LisätiedotJALKAPALLOILIJOIDEN VENYTTELYOHJEET
JALKAPALLOILIJOIDEN VENYTTELYOHJEET MIKSI VENYTELLÄ? Notkeus on fyysisen kunnon osatekijä ja tärkeä osa jalkapalloilijan lihastasapainon ylläpitoa. Lihas koostuu lihaksen massasta ja jänteistä joiden avulla
LisätiedotVaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa
Venyttelyohje: Jalat 1. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa. Paina lantiota eteen. 2. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja
LisätiedotSeepia 3 Torstai 21. 8. 2000. kehittyy aikaisemmin ylempänä olevissa ruumiinosissa. Kuolonkankeudella on merkitystä
Elävien lihasten elämä on jatkuvaa jäykistymistä ja rentoutumista. Kuoleman tultua lihaksistossa koittaa viimeinen ponnistus, kun jäykkyys valtaa koko kehon asteittain. Ilmiö tunnetaan nimellä rigor mortis,
LisätiedotVENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen
VENYTTELYOHJE EVU - 00 Mika Laaksonen MIKSI ON HYVÄ VENYTELLÄ PELIEN JA HARJOITUSTEN JÄLKEEN? Kova harjoittelu ja treeni kiristävät lihaksia, jos venyttely laiminlyödään. Näin lihakset väsyvät nopeammin
LisätiedotENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN
ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN 1 Hyvä Nuori! Niska on kipeä, selkää särkee, päätä jomottaa Kuulostaako tutulta? Et ole yksin näiden ongelmien kanssa. Nuorten niska-hartiakivut ja päänsärky ovat yleistyneet
LisätiedotLiike Sarjat Toistot
1 Liike Sarjat Toistot A1 Kyykky tuettuna 3 12 15 A2 Lantionnosto 3 12 15 B1 Punnerrus kädet korokkeella 3 12 15 B2 Kulmasoutu yhdellä kädellä 3 12 15 C Kuppi-keskivartalopito 3 30 45 sekuntia Näin treeni
LisätiedotKOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET
KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET Ojenna toinen jalka suoraksi eteen ja pidä toinen jalka koukistettuna vieressä. Nojaa ylävartaloa eteen kohti venytettävää jalkaa. Pidä selkä suorana.tunne
LisätiedotLonkan lähennys istuen (reiden lähentäjälihas, hoikkalihas ja harjannelihas)
2-6 kuukautta amputaatiosta: ensiproteesi Tässä vaiheessa on aika aloittaa vaativammat harjoitteet, joilla tähdätään vartalon kokonaisvaltaisempaan vahvistukseen, tasapainon hallitsemiseen seisoma-asennossa
LisätiedotHarjoitus Bones ja Skin
LIITE 3 1(6) Harjoitus Bones ja Skin Harjoituksessa käsiteltävät asiat: Yksinkertaisen jalan luominen sylinteristä Luurangon luominen ja sen tekeminen toimivaksi raajaksi Luurangon yhdistäminen jalka-objektiin
LisätiedotTYYPILLISIMMÄT RASITUSVAIVAT OMAHOITO JA ENNALTAEHKÄISY
TYYPILLISIMMÄT RASITUSVAIVAT OMAHOITO JA ENNALTAEHKÄISY LT Heidi Haapasalo Ortopedian, traumatologian ja liikuntalääketieteen el RASITUSVAMMAAN ON AINA SYY Harjoituksen määrä / intensiteetti / alusta ->
LisätiedotKotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?
Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia
LisätiedotLiikuntaohjelma: viikot 1-6
Liikuntaohjelma: viikot 1-6 Tässä on erinomainen koko kehoa hyödyntävä liikuntaohjelma, joka tarkoitettu aloittelijoille. Se sopii täydellisesti normaaliin elämäntyyliin, sillä voit harjoitella koska sinulle
LisätiedotLiikuntakoneiston huolto
Liikuntakoneiston huolto Lihakset kaipaavat vahvistamisen lisäksi myös huoltoa. Huolla liikuntakoneistoasi säännöllisin venytyksin ja liikkuvuusharjoituksin. Sisällytä huoltoa jokaiseen harjoitukseesi
LisätiedotPalauteluento. 9. elokuuta 12
Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!
Lisätiedot2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit
2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit Tiivistelmä Esitumaisiset eli alkeistumalliset solut ovat pieniä (n.1-10µm), niissä on vähän soluelimiä, eikä tumaa (esim. arkeonit, bakteerit) Tumalliset eli aitotumalliset
LisätiedotTESTITULOSTEN YHTEENVETO
TESTITULOSTEN YHTEENVETO LIHASTEN VÄSYMINEN JA PALAUTUMINEN Lihaksesi eivät väsy niin helposti ja ne palautuvat nopeammin. Kehitettävä Hyvä AEROBINEN KUNTO Sinulla on edellytyksiä kasvattaa aerobista kuntoa
LisätiedotENERGIAINDEKSI
ENERGIAINDEKSI 02.04.2015 Essi Esimerkki 2h 33min 12h 53min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaa-aikaan.
LisätiedotKEPPIJUMPAN PERUSLIIKKEITÄ "Keppijumpan isän" Juhani Salakan ohjeita oikeisiin liikesuorituksiin. Perusohje: Aluksi suurin huomio oikeaan suoritustekniikkaan (opetellaan ensin "uimaan" ja mennään vasta
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli
LisätiedotOHJEET SYDÄMEN JA VERISUONIEN TERVEYTEEN. Kuopiolaistutkimus: Sydänperäinen äkkikuolema kaataa myös nuoria ja kovakuntoisia
OHJEET SYDÄMEN JA VERISUONIEN TERVEYTEEN Kuopiolaistutkimus: Sydänperäinen äkkikuolema kaataa myös nuoria ja kovakuntoisia Kymmenvaiheinen ohjelma sepelvaltimoiden terveyden ylläpitoon luontaishoidoilla
LisätiedotNiskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet:
Niskahartiajumppa Useimmat meistä kärsivät jossain vaiheessa matkan varrella niskahartiaseudun vaivoista. Syitä vaivoihin voi olla useita, huonot tai toispuoleiset työasennot, huono tyyny, huono nukkuma-asento,
LisätiedotKuntosalikurssi. Kurssimoniste / LPEP005 & LPEA004 Teppo Kalaja & Timo Jaakkola Liikuntatieteiden laitos
1 Kuntosalikurssi Kurssimoniste / LPEP005 & LPEA004 Teppo Kalaja & Timo Jaakkola Liikuntatieteiden laitos 2 1. YLEISTÄ 1.1 Kurssin tavoitteet - Tutustua kuntosaliharjoittelun perusteisiin ja mahdollisuuksiin.
LisätiedotKappale 1. Peruskemia
Kappale 1 Peruskemia YOGASOURCE FINLAND 2016 PERUSKEMIA 1 PERUS BIOKEMIAA Biokemia on elämää molekyylitasolla tutkiva tiede, joka on myös monien muiden biologisten ja lääketieteellisten tieteenalojen perusta.
Lisätiedot13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.
ENERGIAINDEKSI 22.08.2014 lotta laturi 13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. Stressitaso
LisätiedotKirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä
Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä 1. Hartiat ja yläselkä Olkapäiden pyörittely. Pyörittele olkapäitä rennosti eteenja taaksepäin. Varo, ettet jännitä liikaa hartioita. Hartioiden pyörittelyjen
LisätiedotStreet workout Aloittelijan opas
Street workout Aloittelijan opas Street workout on liikuntamuoto, jossa käytetään omaa kehonpainoa vastuksena. Laji on vapaamuotoista kehonpainoharjoittelua. Kehonpainoharjoittelu sopii kaikille lähtötasosta
Lisätiedot19627430.00 SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON
HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON 19627430.00 SWE/FIN A FIN SISÄLLYS 1. Syke opastaa liikkumaan oikein... 3 2. Monipuoliset käyttövaihtoehdot... 4 3. Tavoitesykealue... 6 4. Oikein suoritettu liikuntakerta...
LisätiedotTaso 4: Kuntosaliharjoitteet InnoSport
1 / 7 8.10.2009 20:38 Taso 4: Kuntosaliharjoitteet Taso 4: Kuntosaliharjoitteet 4. taso koostuu harjoitteista, jotka tehdään kuntosaliharjoitteluna ja toiminnallisena harjoitteluna. Kuntosaliharjoittelussa
LisätiedotLoppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys
Johdanto Tässä oppaassa on kuvattu ja esitetty jalkapalloilijan tärkeimpiin lihasryhmiin kohdistuvat venytykset. Tavoitteena on selkeyttää pelaajille ja valmentajille sekä pelaajien vanhemmille mitä venytyksiä
LisätiedotLepää liikkeiden välillä noin sekuntia tai kunnes syke on hieman tasaantunut ja tunnet olevasi valmis jatkamaan.
1 Liike Toistot 1. Yleisliike 10 2. Lapapunnerrus 10 3. Kyykkyhyppy 20 4. Lantiosilta marssilla 10/jalka 5. Hiihtotäppäys 20/jalka 6. Jalan ojennus lantiohypyllä 10/jalka Tässä treenissä vuorotellaan sykkeennostoa
LisätiedotOhjeita synnytyksen jälkeen
Ohjeita synnytyksen jälkeen 2 3 4 5 1 6 Lantionpohja 1. Lantionpohjan lihaksisto 2. Selkäranka 3. Peräsuoli 4. Kohtu ja emätin 5. Virtsarakko 6. Häpyluu Lantionpohjan lihakset Loppuraskauden aikana ja
LisätiedotLaatua raaka-aineiden jalostamiseen Elintarvike- ja poroalan koulutushanke
porotietokansio teurastus Hannu Pekkala 2006 Laatua raaka-aineiden jalostamiseen Elintarvike- ja poroalan koulutushanke SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 2 2 Stressi... 2 3 Teurastusprosessi... 3 4 Teurastuksen
LisätiedotLääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15
Tampereen yliopisto Henkilötunnus - Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe 18.5.2018 Tehtävä 1 Pisteet / 15 1. Alla on esitetty urheilijan
LisätiedotTEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille
TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn
LisätiedotTilanteen korjaamiseksi tarvitaan eriytyneitä ja tilanteeseen sopivia harjoitteita sekä riittävän kuormittavaa, säännöllistä ja useamman kuukauden
1 2 Niskavaivojen pitkittyessä fyysinen harjoittelu on tärkeää. Esimerkiksi lihasten jännittämisen vuoksi verenkierto voi olla paikallisesti heikentynyt, jolloin lihakset eivät saa riittävästi happea eivätkä
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä
LisätiedotFYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV
FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin
LisätiedotOhjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle
Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeistä
LisätiedotPuistopenkkitreeni. Liike Sarjat Toistot. A2 Punnerrus A3 Lantionnosto kahdella tai yhdellä jalalla 4 (jalka)
Liike Sarjat Toistot A1 Harppaus penkille 4 10 15/ jalka A2 Punnerrus 4 10 15 A3 Lantionnosto kahdella tai yhdellä jalalla 4 10 15/ (jalka) A4 Jalanojennus maaten 4 10 15/ (jalka) Näin treeni toteutetaan:
LisätiedotLiike Sarjat Toistot. A1 Yhden jalan kyykky A2 Polvenkoukistus, kantapäät pyyhkeellä B1 Punnerrus
1 Liike Sarjat Toistot A1 Yhden jalan kyykky 4 10 12 A2 Polvenkoukistus, kantapäät pyyhkeellä 4 10 12 B1 Punnerrus 4 10 12 B2 Kulmasoutu: kyynär kyljen vierestä ylös, kyynär sivulla alas TAI tarpeeksi
LisätiedotHyvinvointianalyysi ja kehonkoostumusmittaus ravintovalmennuksessa. - Olli Patja - www.fairpro.fi
Hyvinvointianalyysi ja kehonkoostumusmittaus ravintovalmennuksessa - Olli Patja - www.fairpro.fi Ravintovalmentajan sudenkuopat Sanat eivät riitä kertomaan Tarvitaan tietoa todellisesta tilasta Kuinka
LisätiedotKevein jaloin kohti kesää
Kevein jaloin kohti kesää The human foot is a masterpiece of engineering and a work of art - Leonardo da Vinci Ihminen sitkeä kestävyysjuoksija Ihminen on evoluution myötä kehittynyt liikkumaan kahdella
LisätiedotUltraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle
Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Mistä Ultherapy -hoidossa on kysymys? Ultherapy kohdistaa fokusoitua ultraäänienergiaa siihen ihokerrokseen, jota tyypillisesti käsitellään
LisätiedotOlkanivelen leikkauksen jälkeinen peruskuntoutusohjelma (Acromioplastia, AC-resectio yms.)
Kuntoutus Olkanivelen leikkauksen jälkeinen peruskuntoutusohjelma (Acromioplastia, AC-resectio yms.) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki
LisätiedotFysioterapeutin ohjeita olkapääpotilaalle
Fysioterapia Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki puh. 06 415 4111 Ähtärin sairaala Sairaalantie 4 E 63700 Ähtäri puh. 06 415 7111 Fysioterapia 2
LisätiedotEtunoja ja käden ojennus
Ryhtijumppa Tämä jumppa sisältää tehokkaita liikkeitä, jotka kannustavat vahvaan ja ryhdikkääseen vartalon asentoon. Liikkeet kohdistuvat keski- ja ylävartalon lihaksiin. Jumpassa vuorottelevat lihaskuntoliikkeet
LisätiedotFORMARE 2015. Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon
FORMARE 2015 Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon Yleistä ForMaresta 50 laskutus. Tulee toukokuun aikana. Vastuu tehkää parhaanne, olkaa aktiivisia. Tämä on ainutlaatuinen
LisätiedotJES! Virtuaali juoksukoulu - Kuntopiiri
JES! Virtuaali juoksukoulu - Kuntopiiri Lämmittele kuntopiirin ensimmäinen kierros eli tee liikkeet huomattavasti kevyemmin kuin kolme muuta kierrosta. -työ osuus per liike 30sek -Palautus liikkeiden välissä
LisätiedotLIPO221 TENS. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:
LIPO221 TENS Sähköstimulaattori sisältää itse laitteen lisäksi neljä elektrodia, kaksi neljällä ulostulolla varusteltua kaapelia ja kaksi AAA paristoa. Kannettava TENS - Sähköstimulaattori on elektroninen
LisätiedotAivoterveysmateriaalia
Aivoterveysmateriaalia Lapin Muistikunto -hanke 1. Aivoterveyden edistäminen 2. Muistisairaiden ja heidän lähi-ihmisten tukeminen -> muistikuntoutuksen mallintaminen ja olemassa olevien menetelmien edelleen
LisätiedotPerhevalmennus. Fysioterapian osuus
Perhevalmennus Fysioterapian osuus Liikunta on tärkeää raskauden aikana Liikunta on osa synnytykseen valmentautumista Hyvä kunto auttaa jaksamaan paremmin raskauden aikana, synnytyksessä sekä synnytyksestä
LisätiedotTeuraskypsyys Elävästä eläimestä. Teuraskypsyyskoulutus Lehmoinen, Kannonkoski 20.03.2013 Maiju Pesonen
Teuraskypsyys Elävästä eläimestä Teuraskypsyyskoulutus Lehmoinen, Kannonkoski 20.03.2013 Maiju Pesonen Ulkonäkö arviointia Katso ryhmää kokonaisuutena, riittävän etäältä. Muodosta yleisvaikutelma, havaitse
LisätiedotTE01 Koontimateriaali. Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet
TE01 Koontimateriaali Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet 6 TERVEYSLIIKUNTA sivut 65 73 2 Terveysliikunta terveyskunnon osa-alueet ja niiden kehittäminen? liikunnan motiivit ja niitä selittävät
LisätiedotMITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN
MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN Kokemukseen pohjautuvaa tietoa tarkoitettu fysioterapeuteille, jotka suorittavat t määräaikaistarkastuksia ä i k t k i tekonivelpotilaille
LisätiedotKYYNÄRPÄÄN JA RANTEEN HOITO-OPAS
KYYNÄRPÄÄN JA RANTEEN HOITO-OPAS Yleisimmät työperäiset sairaudet ovat yläraajojen alueelle kohdistuvat rasitusvammat. Ranneseudun yleisiä vaivoja ovat rasitusvammat jänteiden alueella. Jännetupen ja jänteiden
LisätiedotVALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1
VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta
LisätiedotNäkökulmia kulmia palautumisesta
Näkökulmia kulmia palautumisesta Palaudu ja kehity -iltaseminaari 04.05.2010 Juha Koskela ft, TtYO, yu-valmentaja Näkökulmia kulmia palautumisesta Harjoittelun jaksotus ja palautuminen Liikeketju väsymistä
LisätiedotTaso 3: Liikkeet pienvälineillä InnoSport
1 / 16 8.10.2009 19:41 Taso 3: Liikkeet pienvälineillä Taso 3: Liikkeet pienvälineillä 3. taso sisältää kehonhallinta harjoitteita erilaisia pienvälineitä hyödyntäen. Mukana harjoitteissa käytetään mm.
LisätiedotKAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry
KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat
LisätiedotPäästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto
OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0
LisätiedotLiikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys
Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI. Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat.
TUTKIMUSRAPORTTI Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat. KEUHKOT JA SYDÄN Meidän ryhmämme aloitti tutkimuksen keuhkoista ja sydämestä.
LisätiedotEnergiaraportti Yritys X 1.8.2014
Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin
LisätiedotPolar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi
Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Suomen vanhin urheilujuoma, joka kehitettiin 80-luvulla. Alun perin Suomen suurimman virvoitusjuomien
LisätiedotSisältö. Osa 1. xi xv xvi xviii. Miten Fascial Stretch Therapy sai alkunsa Esipuhe Kiitoksen sanat Johdanto
Sisältö v Miten Fascial Stretch Therapy sai alkunsa Esipuhe Kiitoksen sanat Johdanto xi xv xvi xviii Osa 1 Luku 1 Suuri väittely venyttelystä 3 Johdanto 3 Kielteisiä tutkimustuloksia 4 Vammat 4 Voima ja
LisätiedotJALKAPALLOILIJOIDEN PELEIHIN VALMISTAUTUMINEN JA VENYTYSOPAS
JALKAPALLOILIJOIDEN PELEIHIN VALMISTAUTUMINEN JA VENYTYSOPAS MIKSI PITÄÄ VENYTELLÄ? Notkeus on fyysisen kunnon osatekijä ja tärkeä osa jalkapalloilijan lihastasapainon ylläpitoa. Lihas koostuu lihaksen
LisätiedotTERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT
Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia
LisätiedotVOIMAHARJOITTELU Janika Martinsalo
VOIMAHARJOITTELU Janika Martinsalo Voimaharjoittelu AKTIVOINTI: 1) Mitä hyötyä voimaharjoittelulla on salibandypelaajalle? 2) Mihin kolmeen osa-alueeseen voima jaetaan? Voiman merkitys salibandyssa Salibandypelaajan
LisätiedotLiikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet
Liikkuvuus ja stabiliteetti 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus Liikkuvuuden määrittelyä Kykyä tehdä mahdollisimman laajoja liikkeitä joko omin voimin tai jonkin ulkoisen voiman avustamana
LisätiedotMitä rentoutuminen on?
Rentoutuminen Fysioterapeutti Miikka Pesola Paavo Nurmi -keskus Mitä rentoutuminen on? Elimistön toiminnan ja mielen rauhoittamista - harjoitteilla Mielen ja kehon vapauttamista häiritsevistä tekijöistä
LisätiedotFORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon
FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset
Lisätiedotklo 10:00 Ryhmän omaa aikaa
Voimaa vertaisuudesta 13.-18.3.2015 Suomen Parkinsonliitto -11:30 Lempeää liikuntaa Liikelaajuuksilla tasapainoa aikaa 12:00 lounas 12:00 lounas 12:15 lounas 12:15 lounas 11:15 lounas Ravinto osana itsehoitoa.
Lisätiedot