Kappale 3. Lihaksisto. (The Neuromyofascial Web)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kappale 3. Lihaksisto. (The Neuromyofascial Web)"

Transkriptio

1 Kappale 3 Lihaksisto (The Neuromyofascial Web) YOGASOURCE FINLAND 2016 LIHAKSISTO 1

2 Lihaksisto kostuu 3 eri lihaskudoksesta Lihaskudos jaetaan kolmeen tyyppiin: luustolihas - (yhdistää luita) sydänlihas - (vain sydämessä) sileä lihaskudos (monissa paikoin kehoa mm. sisäelimet, hermojärjestelmässä, virtsaelimet jne.) Kaikilla lihaskudostyypeillä on sama tarkoitus: ne supistuvat. Muuten eri lihaskudokset näyttävät mikroskoopin läpi katsottuna biokemiallisesti erilaisilta. Kun tässä ohjekirjassa puhutaan lihaksista, niin tarkoitetaan vain luustolihaksia, jotka yhdistävät luurangon lihaksia toisiinsa. Lihaksisto ja jooga Lihakset mahdollistavat kehon liikkumisen. Lihakset aiheuttavat liikkeen supistumalla ja vetämällä luita itseään kohti. Lisäksi lihakset vakauttavat kehoa, varastoivat ravintoaineita ja kehittävät lämpöä käyttäen niveliä apuna. Kehossa on noin luustolihasta. Yleensä joogaharjoitus aktivoi kaikkia näitä lihaksia jonkin verran. Tietyt asanat aktivoivat tiettyjä lihaksia. Informaatiota siitä mitkä asanat aktivoivat mitäkin lihaksia löytyy Ray Longin kirjasta: The key muscles of yoga Avainlihakset Joogaharjoituksessa ja joogakirjallisuudessa tulee jatkuvasti eteen noin 33 lihasta, joita voidaan pitää joogan avainlihaksina: Ulompi puremalihas Päänkiertäjälihas Epäkäslihas LAPALUUN NOSTAJA ISO RINTALIHAS Iso liereälihas Lavanaluslihas Suunnikaslihas Ylempi lapalihas Etumainen sahalihas HARTIALIHAS HAUISLIHAS KOLMIPÄINEN OLKALIHAS Olka-värttinäluulihas PALLLEA VATSALIHAKSET Leveä selkälihas Selän ojentajalihas NELIKULMAINEN LANNELIHAS Lannelihas SUOLILUULIHAS PÄÄRYNÄNMUOTOINEN LIHAS NELIPÄINEN REISLIHAS ISO PAKARALIHAS KESKIMMÄINEN PAKARALIHAS TAKAREISILIHAKSET Leveän peitinkalvon jännittäjälihas Säärilihas Leveä kantalihas Polvitaivelihas POHJELIHAS Isovarpaan lyhyt koukistajalihas Varpaiden lyhyt koukistajalihas YOGASOURCE FINLAND 2016 LIHAKSISTO 2

3 Sanastoa: Lihasjännitys - lihasten vastustus lepotilanteessa passiivista venytystä vastaan. Lihasten joustavuus - lihasten periksi antaminen lepotilanteessa passiivista venytystä vastaan. ylijännittynyt lihas lihas, joka on liian jännittynyt lepotilassa. veltto lihas - lihas, jossa on liian vähän jännitystä lepotilanteessa. Lihaksen lähtökohta - Lihaksen pää, joka lähtee liikkumattomasta luusta. Lihaksen kiinnityskohta Lihaksen toinen pää, joka kiinnittyy liikkuvaan luuhun. Lihaksen keskiosa - lihaksen punainen keskiosa, jossa lihassyyt sijaitsevat. Jänne - vahva sidekudos lihaksen päissä, jossa ei ole lihassyitä ja, joka yhdistää lihaksen luuhun. Lihaksen supistusvoima siirtyy luuhun jänteen välityksellä. Nivelside - samankaltaista sidekudosta kuin jänteet, mutta ei ole osa lihasta. Nivelsiteet yhdistävät kaksi (tai kolme) luuta nivelten yli. Peitinkalvo eli faskia - paksu tai ohut sidekudoskalvo, joka ympäröi ja yhdistää kaikkea kehon sisällä kuten lihaksia, hermoja, sisäelimiä jne. Proprioseptio - proprioseptio on osa hermojärjestelmää. Periaatteessa kyse on kaksisuuntaisesta kommunikaatiojärjestelmästä aivojen ja luustolihasten välillä. Hermo-lihasjärjestelmä - hermoston ja lihaksiston vuorovaikutus keskenään mm. proprioseptio. Agonisti - lihas, joka aiheuttaa liikkeen, jota vastavaikuttajalihas (antagonisti) estää. Agonisti synnyttää liikkeen lepotilanteesta ja on sen takia kutsuttu ensisijaiseksi vaikuttajaksi. Antagonisti - lihas joka aiheuttaa päinvastaisen liikkeen kuin agonistilihas. Antagonisti yleisesti viedä lihaksen takaisin lepotilanteeseen ja on sen takia kutsuttu vastavaikuttajalihaksi. Lihasten nimet Periaatteessa lihasten nimet kuvailevat: lihaksen lähtö - ja kiinnityskohtaa lihaksen muotoa lihaksen toimintaa Mitä lihakset tekevät Lihakset mahdollistavat kehon liikkumisen. Lihakset aiheuttavat liikkeen supistumalla ja vetämällä luita itseään kohti käyttäen niveliä apuna. Lisäksi lihakset vakauttavat kehoa, varastoivat ravintoaineita ja kehittävät lämpöä. Miten lihakset supistuvat Miten lihakset saavat liikkeen aikaan? Liikkeet ovat monimutkainen biokemiallinen prosessi, johon hermosto, lihakset ja luuranko ottavat osa. Hermosto antaa impulssin lihaksen supistumiseksi hermon ja lihaksen välisen interaktion kautta, mitä kutsutaan hermo-lihas-synapsiksi. Hermo-lihas-synapsin toiminta aiheuttaa biokemiallisen reaktion lihassyyssä, johon liittyvät mm. kalsium, magnesium ja ATP. Tämä kemiallinen reaktio aiheuttaa lihaksen supistumisen. YOGASOURCE FINLAND 2016 LIHAKSISTO 3

4 Supistus vetää lihasta sen kiinnityskohdasta (liikkuva luu) kohti sen lähtökohtaa (liikkumaton luu). Tämä lihaksen liike tapahtuu yleensä nivelen kautta, mikä mahdollistaa kehon liikkeet. Vipuvarret ja tukipisteet Lihaksilla on vain yksi toiminto supistuminen. Kun lihas supistuu, se tekee työtä. Anatomisilla termeille lihaksen tekemän työn määrä riippuu fysiikan periaatteista kuten vipuvarresta, tukipisteestä, voimanponnistuksesta ja painosta. Vipuvarsi on kiinteä rakenne, joka voi liikkua pysyvän tukipisteen ympäri. Yleensä vipuvarsi kehossa nostaa painoa. Yleisin tällainen tapahtuma on, kun kädellä nostetaan jotakin. Kädessä vipuvarsi on esimerkiksi kyynärvarren kyynärluu ja tukipiste on kyynärnivel. Voimanponnistuksen määrä riippuu siitä onko vipuvarrella ja tukipisteellä etu puolellaan, jolloin tarvitaan vähän voimanponnistusta, vai onko vipuvarsi ja tukipiste epäedullisessa asemassa, jolloin tarvitaan paljon voimaa. Suurin osa kehon lihaksista on sijoittunut siten, että vipuvarsi ja tukipiste ovat epäedullisessa asemassa. Keho tarvitsee asanassa olemiseen voimanponnistuksen, mutta oikea linjaus asanoita tehdessä vähentää voimanponnistuksen määrää. Edullinen v. Epäedullinen Selkä suorana niskaan kohdistuu 4-5 kilon paino, 15 asteen kulmassa 12 kilon paino, 30 asteen kulmassa 18 kilon paino ja 45 asteen kulmassa 22 kilon paino. 60 asteen kulmassa niska joutuu kannattelemaan peräti 27 kiloa. Proprioseptorit Proprioseptorit ovat osa hermo- lihasjärjestelmää. Proprioseptorit ovat aistireseptoreita, jotka muodostavat tärkeimmän kaksisuuntaisen viestintämekanismin aivojen ja lihasten väillä. a) Propriseption tuojahermotsyyt välittävät aivoihin tietoa (pikkuaivojen kautta) kehon sijainnista tilassa ja kehon osien kesken. Tämä tapahtuu käyttämällä kolmea erilaista proprioseptoria: Käämisoluja - jotka sijaitsevat lihaksen keski-osassa Golgin jänne elimiä - jotka sijaitsevat lihaksen jänteissä Nivelpussien reseptoriteita - jotka sijaitsevat nivelpusseissa Proprioseptoreiden kautta keho havaitsee onko lihas liian löysä tai liian tiukka tai onko nivel liian venyttänyt. Tieto lähtee aivoihin (pikkuaivojen kautta) ja aivot vertailevat uutta juuri saatua informaatiota sen tiedon kanssa, jonka aivot tunnistavat normaaliksi jännitystilaksi. Estääkseen lihasvammoja, aivot (pikkuaivojen ja viejähermosyiden kautta) löysättävät liian tiukalla olevia lihaksia tai supistavat liian löysinä olevia lihaksia motoristen hermosyiden kautta. Huom: On tärkeä tietää, että proprioseptio järjestelmä voidaan ohittaa tietoisella valinnalla ja tahdolla. Joku halu aa kovasti tehdä esimerkiksi kieroliikkeen seurauksista välittämättä. Tuloksena voi olla lihaksen tai jänteen venähtäminen tai jopa repeytyminen tai nivelen ylikääntyminen. YOGASOURCE FINLAND 2016 LIHAKSISTO 4

5 Proprioseptoreista välittyy viejähermosyiden kautta jooga-asanan venytysaikana uutta tietoa lihaksien venytyskyvystä aivoille. Säännöllinen venytys johtaa siihen, että aivojen käsitys normaalitilaisesta jännityksestä muuttuu uuden tiedon hitaasti syrjäyttäessä vanhan. Näin vanha lihasten jännittyneisyyttä ylläpitänyt ohjelmointi väistyy. LIHASKUDOS Lihaskudoksen ominaisuudet Lihaskudoksella on neljä ominaisuutta: Biokemiallinen herkkyys sähkölle - on lihassyyn kyky supistua biokemiallisen sähkövarauksen vuoksi. Sähkövaraus aiheuttaa aktiopotentiaalin. Aktiopotentiaali on verrattavissa siihen mitä tapahtuu, kun sytytystulppa käynnistää auton moottorin. Aktiopotentiaalit syntyvät tai saavat yleensä alkunsa lihaksen sisäisistä kemiallisista prosesseista tai vuorovaikutuksesta hermoston kanssa (esim. proprioseptio). Supistumiskyky - Lihaksilla on vain yksi tarkoitus: ne supistuvat, kun aktiopotentiaalia stimuloidaan. Supistusvoima riippuu lihassyiden määrästä ja aktiopotentiaalin vahvuudesta. Venymiskyky - on lihaksen kyky venyä ilman vauriota. Joogassa keskitytään usein lihasten venymiseen. Lihakset ovat eri syiden vuoksi usein ylijännittyneitä. Syitä ylijännittymiseen voivat olla lihaksen vääränlainen käyttö, biokemiallinen epätasapaino tai stressi (tunne-, fyysinen-, psyykkinen - tai henkinen). Joustamis-/Kimmoisuuskyky - on lihaksen kyky palautua lepotilanteeseen supistumisen tai venymisen jälkeen. Lihaksen kimmoisuus/joustavuus riippuu paljon aivojen oppimista toimintamalleista. Lihas voi joutua "alkuperäisestä" tilastaan epätasapainoon monin eri tavoin, kuten stressin ja vääränlaisen käytön vuoksi. Joogan asanaharjoitus on yksi parhaista tavoista saada lihaksen alkuperäinen joustamis- /kimmoisuuskyky takaisin. Luustolihasyiden energia-aineenvaidunta Verrattuna muihin soluihin kehon lihassyyt ovat ainutlaatuisia, koska niillä on kyky vaihtaa nopeasti intensiivisen ja vähäisen toiminnan välillä. Intensiivisen toiminnan aikana (liikunta) lihassyyt tarvitsevat paljon enemmän energia (ATP -adeniini trifosfaatti). ATP on kehon tapa varastoida energiaa. Aktiopotentiaali vapauttaa kalsiumia sarkoplasmasta, joka aktivoi supistumiskierron. Supistumiskierto käyttää ATP:ta supistumiseen. Lihassyyllä itsellään on riittävästi energiaa (ATP) vain pariksi sekunniksi. Pidempi lihaskäyttö saa ATP:ta seuraavista lähteistä: YOGASOURCE FINLAND 2016 LIHAKSISTO 5

6 Kreatiini-fosfaatti - lihassyy tuottaa kreatiini-fosfaatti molekyylit itse. Kreatiini-fosfaatti ja lihaksen ATP varaus tuottavat riittävästi energiaa noin viiteentoista sekuntiin ja ei tuota maitohappoa. Anaerobinen soluhengitys - anaerobisessa soluhengityksessä lihassyy pilkkoo glukoosia solulimassa. Tämä energiatuotanto ei tarvitse happea ja antaa energia noin sekunniksi. Tämä prosessi tuottaa maitohappoa. Aerobinen soluhengitys - aerobinen soluhengitys vaatii happea ja tuottaa energia (ATP) mitokondrion kautta. Mitokondriot ovat solujen energiatehtaita. Tämä menetelmä tarvitsee happea toimiakseen. Periaatteessa niin kauan kuin happea ja riittäviä ravintoaineita (glukoosia ja rasvanhappoja) on saatavilla lihakset käyttävät aerobista soluhengitystä pitempiaikaisessa toiminnassa. Lihaskudoksen anatomia ja biokemia Lihaskudoksen koko anatomia ja biokemia on liian monimutkainen selitettäväksi tässä oppikirjassa. On tärkeä tietää, että aikuisen kehossa on tietty määrä lihassyitä eli keho ei kasvata uusia lihasyitä syntymän jälkeen. Luustolihakset muodostuvat monista lihassyykimpuista. Lihassyykimpussa on monta lihassyytä. Koko lihasta, lihassyykimppuja ja jokaista lihassyytä erikseen ympäröi sidekudos. Lihaksen sidekalvoa kutsutaan peitinkalvoksi. Lihassyyn kalvo on sarkoplasmakalvo, joka on ohut sidekudoskalvo. Sarkoplasmakalvon sisäpuolella on sarkoplasmaa, jossa on glykogeenia (paljon glukoosi molekyylejä) ja lihaspunaa (myoglobiini). Glykogeenista lihassyy tuottaa ATP:ta. Lihaspunassa on paljon happea, jota tarvitaan energiatuotannon aikana. Sarkoplasma on tiivisti pakkautunut myofibrillien kanssa. Niitä ympäröi sarkoplasminen verkko. Sarkoplasmisessa verkossa on paljon kalsiummolekyylejä, joita aktivoivat lihassyyn supistuksen. Myofibrillissa on paljon pieniä pientä myofilamentteja - ohuita filamentteja ja paksu filamentteja. Nämä filamentit ovat varsinaiset rakenteet, jotka supistuvat lihaksen toimiessa. Filamentit muodostuvat neljästästa eri proteiinista aktiinista, myosiinista, troponinista ja tropomyosinista, Supistumiseen tarvitaan energiaa (ATP), kalsiumia ja magnesiumia (rentoutumista varten). Hermo-lihasjärjestelmän kautta lihassyyt saavat supistumisimpulssin (aktiopotentiaali). Aktiopotentiaali (hermojen sähköimpulssi) vapauttaa kalsiumia sarkoplasmasta, mikä aktivoi supistumiskierron. ATP n ja kalsiumin vuorovaikutus aiheuttaa lihaksen supistumisen. Supistumisen aikana ohuet ja paksut filamentit liukuvat keskenään. Tämä liike lyhentää lihassyitä ja aiheuttaa supistuksen. Supistumiskierto voi jatkua niin kauan kuin lihaksissa on riittävästi ATP tä ja kalsiumia. YOGASOURCE FINLAND 2016 LIHAKSISTO 6

7 Jänteet ja nivelsiteet Jänteet ovat luustolihaksen paksu ja rustollinen peitinkalvonjatke lihaksen molemmissa päissä. Jänteet kiinnittävät lihaksen luukalvoon. Vaikka nivelsiteet ovat samanmuotoisia kuin jänteet, ne eivät ole osa lihasta. Nivelsiteet yhdistävät kaksi luuta nivelen yli ja antavat tukea niveleen. Peitinkalvo eli faskia Peitinkalvo eli faskia on sidekudoskalvoa, jota on kaikkialla kehossa. Peitinkalvo/faskia jatkuu katkeamaton päälaesta varpaisiin ja ympäröi lihaksia, verisuonia, hermoja, elimiä jne. Peitinkalvo toimii kun muovinen voileipäkelmu, joka pitää kaikki ainekset yhdessä. Peitinkalvolla on kolme kerrosta: Pinnallinen peitinkalvo Syvä peitinkalvo Sisäelinpeitinkalvo Peitinkalvolla on tärkeä tehtävä eri hoitomenetelmässä kuten kiropraktiikkassa, osteopaatiassa, kraniosakraaliterapiassa ja faskial release -tekniikassa. JOOGAOHJAAJAN KANNATTAA TIETÄÄ... Lihaskivut liikunnan jälkeen Aikaisemmin pitkään jatkuneen liikunnanjälkeisten lihaskipujen syynä pidettiin maitohappojen kertymistä lihakseen. Nykyään lääketieteentutkimus on pitää mahdollisena, että kipu johtuukin lihassyihin syntyvistä mikrotraumoista. Lihasten ylijännittyminen (hypertoniset lihakset) Klassisen lääketieteen mukaan ylijännitys lihaksessa tarkoittaa lihastonus, joka on lihaksilla jatkuvasti oleva supistustila. Periaatteessa ylijännittyneet lihakset ovat koko ajan toimimassa, eivätkä rentoudu kunnolla lepotilanteessa. Lihasten ylijännittyneisyys johtaa: heikentyneeseen joustavuuteen/kimmoisuuteen liikeradan pienentymiseen kipuun Eniten lihasten ylijännittyneisyyttä aiheuttavat: tunnestressi väärä ryhti tai väärät liikkumistavat kehonrakennus YOGASOURCE FINLAND 2016 LIHAKSISTO 7

8 Lihasten velttous Klassinen lääketieteen mukaan veltto lihas tarkoittaa lihasta, jossa on jatkuvasti liian pieni lihastonus. Veltossa lihaksessa on huomaavasti vähemmän voima. Lihasten velttoutta aiheuttavat: liikunnan puute liian vähän makro-ravintoaineita (proteiineja ja hiilihydraatteja) liian vähän mineraaleja ja hivenaineita Isotonisia supistuksia Isotoniset supistukset lyhentävät lihaksen pituutta, mutta eivät muuta jännityksen määrää lihaksessa. Isotoninen supistus liikuttavat raajaa, johon lihas on kiinnittynyt. Kirjan nostamiseen pöydältä tarvitaan isotoninen supistus. Kaikki asanat, jotka liikkuvat kehoa, ovat isotonisia supistuksia. Isotoniset supistukset antavat: voimaa joustavuutta lisäävät liikerataa Isometrisia supistuksia Isometriset supistukset lisäävät jännitystä lihaksessa, mutta eivät muutu lihaksen pituutta. Painamalla molempia kämmeniä toisiaan vasten rinnan edessä teet isometrisen liikkeen. Lihakset tekevät aina isometrisia supistuksia, kun keho pysyy asanassa. Isometriset supistukset lisäävät: lihasmassaa voimaa ja vahvuutta Lihaksiston yleiset vaivat Joogaohjaaja kannattaa tietää lihaksiston yleisiä vaivoja. Lihaskramppi Lihaskrampin yleisimmät aiheuttajat ovat lihaksen liikakäyttö ja hivenainepuute. Lihaksen liikakäyttö väsyttää lihassyyt ja kuluttaa hivenaineita loppuun. Usein magnesiumin puute aiheuttaa krampin. Magnesium tasapainottaa lihaksen kalsiumintasoa. Magnesiumin puutteen aiheuttaa usein stressi. YOGASOURCE FINLAND 2016 LIHAKSISTO 8

9 Toisaalta lihassyyssä voi olla liikaa kalsiumia. Tällöin lihassyillä on taipumus supistua pitempään ja tahtomatta. Tämä johtaa myös kramppeihin. Venähtäneet ja revähtäneet lihakset Venähtänyt lihas on lihas, jota on venytty liian paljon. Venähtänyt lihas turpoaa ja tuntuu epämiellyttävältä. Revähtänyt lihas on lihas, jossa lihassyyt ovat revähtäneet ylivenyttämisen vuoksi. Oireet ovat mm. kipu, mustelma, punaisuus ja turvotus vaurioalueella. Nyrjähdys Nyrjähdys on nivelsiteen vaurio. Oireet ovat mm. kipu, mustelma, punaisuus, turvotus ja liikeradan pienentyminen. Fibromyalgia Fibromyalgia on suhteellisesti yleinen lihastauti, jossa esiintyy kipuja eri puolella kehoa ja lihaksistoa. Fibromyalgian pääoire on kipu, joka esiintyy, kun lihakseen kosketaan. Fibromyalgian syytä ei vielä tunneta, mutta sen syyt viittaavat mm. stressitilanteesta aiheutuvaan kemialliseen herkkyyteen. Jos sinulla on joogaoppilas, jonka lihakset kipeytyvät uudelleen ja uudelleen, pyydä häntä ottamaan yhteyttä lääkäriin. Voit myös ehdottaa meditaatiota, hengitysharjoituksia (esim. viloma pranayama) ja muita rentoutusmenetelmiä. Liikunnan vaikutusten ymmärtäminen Länsimäinen ja itämäinen lääketiede huomioivat liikunta hyödylliset vaikutukset koko kehoon ja erityisesti lihaksistoon. Liikunnan päähyödyt ovat: säännöllinen liikunta lisää sekä lihaksen voimaa että joustavuutta. muutokset lihaksen voimassa johtuvat lisääntyneestä energiatuotannosta solussa (tämä koskee molempia energiankäyttötapoja, lyhytaikaista - ja pitkäaikaista energiankäyttöä) lisääntynyt joustavuutta johtuu yleensä hermoston rentoutumisesta ja proprioseption palautemekanismin sopeutumisesta uuteen "ohjelmaan". liikunta polttaa ylimääräisiä glukoosia ja rasvoja. liikunta parantaa itsetuntoa. YOGASOURCE FINLAND 2016 LIHAKSISTO 9

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Terveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli

Terveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta

Lisätiedot

Venyttely ennaltaehkäisee vaivoja parhaiten

Venyttely ennaltaehkäisee vaivoja parhaiten Venyttely ennaltaehkäisee vaivoja parhaiten Lihaskireys ja alentunut nivelliikkuvuus syntyvät usein kehon yksipuolisesta kuormituksesta, joka pitkään jatkuessaan voi aiheuttaa lihaksiin tasapainohäiriön.

Lisätiedot

HARJOITUSOHJELMA PUOLAPUILLA

HARJOITUSOHJELMA PUOLAPUILLA HARJOITUSOHJELMA PUOLAPUILLA Istumaan nousu Suora vatsalihas, suora reisilihas, leveä peitinkalvon jännittäjälihas. Suoritus: Laita jalat puolapuun alle ja kädet joko niskaan kevyesti (muista kyynärpäät

Lisätiedot

Sisällys Maapallo täynnä elämää Ympäri Eurooppaa

Sisällys Maapallo täynnä elämää Ympäri Eurooppaa Sisällys Maapallo täynnä elämää 1 Erilaisia eliöitä... 8 2 Pieni ja kestävä itiö... 12 3 Siemenestä kasviksi... 18 4 Tasalämpöiset selkärankaiset... 22 5 Vaihtolämpöiset selkärankaiset... 26 6 Selkärangattomia

Lisätiedot

Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen

Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen Animal skeleton, muscle function and locomotor mechanisms (Campbell: luku 50.5 ja 50.6) Photograph courtesy of Editions Xavier Barral, in association with The Museum

Lisätiedot

Lasten ja nuorten harjoittelusta fyysisestä näkökulmasta

Lasten ja nuorten harjoittelusta fyysisestä näkökulmasta Lasten ja nuorten harjoittelusta fyysisestä näkökulmasta Harri Hakkarainen Lääketieteen Lisensiaatti Liikuntatieteen Maisteri Urheilulääkäri- ja valmentaja Perimästä Perimä Geneettinen perimä(

Lisätiedot

Petäjäveden kuntosaliopas

Petäjäveden kuntosaliopas Petäjäveden kuntosaliopas Osmo Reinikka Lähde: Teppo Kalaja & Timo Jaakkola, Kurssimoniste, Liikuntatieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto 2009 Kuvat: Eevi Reinikka & Osmo Reinikka Alataljaveto Aseta jalkasi

Lisätiedot

LIIKUNNAN vaikutus LIHAKSEEN

LIIKUNNAN vaikutus LIHAKSEEN LIIKUNNAN vaikutus LIHAKSEEN Liikunta vaikuttaa lihaksen toimintaan monella eri tasolla. Se lisää lihaksen kestävyyttä, tehoa, voimaa yhtä hyvin kuin äärirasituksen sietokykyäkin. Se vaikuttaa sekä lihaksen

Lisätiedot

Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen II

Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen II Hermo-lihasliitos (NMJ) Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen II synapsi, joka rakenteellisesti ja toiminnallisesti erikoistunut siirtämään signaalin motoneuronista lihassoluun rakentuu viidestä komponentista:

Lisätiedot

HETKESSÄ NOTKEEKS? Opas tanssijan itsenäiseen fasciaharjoitteluun

HETKESSÄ NOTKEEKS? Opas tanssijan itsenäiseen fasciaharjoitteluun HETKESSÄ NOTKEEKS? Opas tanssijan itsenäiseen fasciaharjoitteluun Ida Fredriksson Tuukka Kari Joonas Ryhänen Petri Sirviö Savonia AMK, fysioterapian koulutusohjelma Mitä fasciat ovat? Sidekudosrakenteista/tiukasti/tiheästi

Lisätiedot

Kehonhuoltoa FoamRollerilla

Kehonhuoltoa FoamRollerilla Kehonhuoltoa FoamRollerilla Foam rollerin käyttö on yksinkertaista. Rulla asetetaan lattialle ja lihasryhmiä hierotaan sen päällä omaa kehonpainoa apuna käyttäen. Rullauksen tarkoituksena on hieroa Faskioita

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE B-juniorit

VENYTTELYOHJE B-juniorit VENYTTELYOHJE B-juniorit Venyttelyn perusteet: Toisin kuin yleensä uskotaan, lihasta voidaan venyttää myös ennen tai jälkeen raskaan suorituksen. Venyttelyn ja lihaksen venyttämisen kesto riippuu siitä,

Lisätiedot

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Kestävyys sulkapallon kaksinpelissä kansainvälisellä tasolla Sulkapallo on intensiivinen jatkuvia suunnanmuutoksia vaativa intervallilaji Pallorallin ja

Lisätiedot

FOAM ROLLER MOBILISOINNIT WWW.MONKEYMOBILITY.NET

FOAM ROLLER MOBILISOINNIT WWW.MONKEYMOBILITY.NET FOAM ROLLER MOBILISOINNIT WWW.MONKEYMOBILITY.NET Mobilisointitekniikat Näitä tekniikoita voit soveltaa lähes jokaiseen lihakseen. Tekniikat on sovellettu erilaisista mekaanisista hierontatekniikoista,

Lisätiedot

YogaSource. Kappale 5. Nivelet ANATOMIA & FYSIOLOGIA RYT 200 NIVELET YOGASOURCE FINLAND 2016 NIVELET 1

YogaSource. Kappale 5. Nivelet ANATOMIA & FYSIOLOGIA RYT 200 NIVELET YOGASOURCE FINLAND 2016 NIVELET 1 Kappale 5 Nivelet YOGASOURCE FINLAND 2016 NIVELET 1 YLEISTIETOA Nivel (tai artikulaatio) on liitos, joka on aina kahden (tai kolmen) luun, luun tai ruston tai luun ja hampaiden välissä. Nivelet luokitellaan

Lisätiedot

T-1001. Peck-Deck -rintaprässi. Säädöt: istuimen korkeus ja oteleveys Mitat: P 102 L 105 K 167 Painopakka: 80 kg

T-1001. Peck-Deck -rintaprässi. Säädöt: istuimen korkeus ja oteleveys Mitat: P 102 L 105 K 167 Painopakka: 80 kg T-1001 Peck-Deck -rintaprässi Säädöt: istuimen korkeus ja oteleveys Mitat: P 102 L 105 K 167 T-1002 Rintapunnerruskone Säädöt: istuimen korkeus Erityistä: luonnollisesti kaareva liikerata, tasa- tai vuorotahtiin

Lisätiedot

Kunto-ohjelma amputoiduille

Kunto-ohjelma amputoiduille Kunto-ohjelma amputoiduille Yleistä harjoituksista Tässä kirjasessa esitellään harjoitukset, joista kuntoutuksesi alkaa proteesin sovituksen jälkeen. Harjoitukset voi tehdä proteesin kanssa tai ilman

Lisätiedot

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa Solun toiminta II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa 1. Avainsanat 2. Solut tarvitsevat jatkuvasti energiaa 3. Soluhengitys 4. Käymisreaktiot 5. Auringosta ATP:ksi 6. Tehtävät 7. Kuvat Avainsanat:

Lisätiedot

Venyttelyopas. Venyttelyopas tarjoaa kaikille tärkeimmille kehonosille yhteensä 32 tehokasta venyttelyohjetta.

Venyttelyopas. Venyttelyopas tarjoaa kaikille tärkeimmille kehonosille yhteensä 32 tehokasta venyttelyohjetta. Venyttelyopas Venyttelyopas tarjoaa kaikille tärkeimmille kehonosille yhteensä 32 tehokasta venyttelyohjetta. Venyttely ennaltaehkäisee vaivoja parhaiten Lihaskireys ja alentunut nivelliikkuvuus syntyvät

Lisätiedot

Anatomia ja fysiologia 1

Anatomia ja fysiologia 1 Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...

Lisätiedot

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden

Lisätiedot

Aksoneja. Aksoneja. Ranvierin kurouma. Motorinen päätelevy. Motorisen yksikön tyyppi S FR FF. Myosiinin ATPaasi-aktiivisuus matala korkea korkea

Aksoneja. Aksoneja. Ranvierin kurouma. Motorinen päätelevy. Motorisen yksikön tyyppi S FR FF. Myosiinin ATPaasi-aktiivisuus matala korkea korkea Motoriset yksiköt ja niiden ominaisuudet 107 Liikehermosolu Dendiittejä Hermo Aksoneja Aksoneja Ranvierin kurouma Motorinen yksikkö Aktiopotentiaalin kulkusuunta Aksonikeila Aksoonihaaroja Motorinen päätelevy

Lisätiedot

VENYTTELYOPAS ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT

VENYTTELYOPAS ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT VENYELYOPAS VENYELYOPAS 1. kaula-, niska- ja hartialihakset 2. käsien ja olkapään lihakset 3. rintalihakset 4. vatsalihakset 5. selkälihakset 6. alavartalon lihakset 7. lantion alueen lihakset KAULA-,

Lisätiedot

PERSONAL TRAINER -KOULUTUS, JAKSO I

PERSONAL TRAINER -KOULUTUS, JAKSO I PERSONAL TRAINER -KOULUTUS, JAKSO I TRAINER4YOU PERSONAL TRAINER -KOULUTUKSEN TEEMAT LUKUJÄRJESTYS 1. LÄHIJAKSOLLE 1. JAKSO: TOIMINNALINEN ANATOMIA, TOIMINNALLINEN HARJOITTELU, MITÄ ON PERSONAL TRAINING?

Lisätiedot

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm.

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm. Liikkuvuuden kehittäminen Venyttelyn merkitys koripalloilijalle voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: Valmistava venyttely: suoritetaan ennen harjoitusta tai peliä! Valmistavassa venyttelyssä avataan

Lisätiedot

Lihaksen Fysiologia. Luurankolihas

Lihaksen Fysiologia. Luurankolihas Lihaksen Fysiologia Luurankolihas Rakenteelliset erikoisuudet Jättimäiset raidalliset solut Raidallisuus johtuu - myofibrilleistä jotka ovat muodostuneet myofilamenteistä Rakenteelliset erikoisuudet Z-viiva

Lisätiedot

T1002 Rintapunnerruskone

T1002 Rintapunnerruskone T-Series -laitevalikoima on uudistunut entistä monikäyttöisemmäksi, turvallisemmaksi ja kestävämmäksi. Easy Start -poljin, kahvat ja käden ulottuvilla olevat vastuksen säädöt helpottavat laitteiden käyttöä.

Lisätiedot

JALKAPALLOILIJOIDEN VENYTTELYOHJEET

JALKAPALLOILIJOIDEN VENYTTELYOHJEET JALKAPALLOILIJOIDEN VENYTTELYOHJEET MIKSI VENYTELLÄ? Notkeus on fyysisen kunnon osatekijä ja tärkeä osa jalkapalloilijan lihastasapainon ylläpitoa. Lihas koostuu lihaksen massasta ja jänteistä joiden avulla

Lisätiedot

Vaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa

Vaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa Venyttelyohje: Jalat 1. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa. Paina lantiota eteen. 2. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja

Lisätiedot

Seepia 3 Torstai 21. 8. 2000. kehittyy aikaisemmin ylempänä olevissa ruumiinosissa. Kuolonkankeudella on merkitystä

Seepia 3 Torstai 21. 8. 2000. kehittyy aikaisemmin ylempänä olevissa ruumiinosissa. Kuolonkankeudella on merkitystä Elävien lihasten elämä on jatkuvaa jäykistymistä ja rentoutumista. Kuoleman tultua lihaksistossa koittaa viimeinen ponnistus, kun jäykkyys valtaa koko kehon asteittain. Ilmiö tunnetaan nimellä rigor mortis,

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen VENYTTELYOHJE EVU - 00 Mika Laaksonen MIKSI ON HYVÄ VENYTELLÄ PELIEN JA HARJOITUSTEN JÄLKEEN? Kova harjoittelu ja treeni kiristävät lihaksia, jos venyttely laiminlyödään. Näin lihakset väsyvät nopeammin

Lisätiedot

ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN

ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN 1 Hyvä Nuori! Niska on kipeä, selkää särkee, päätä jomottaa Kuulostaako tutulta? Et ole yksin näiden ongelmien kanssa. Nuorten niska-hartiakivut ja päänsärky ovat yleistyneet

Lisätiedot

Liike Sarjat Toistot

Liike Sarjat Toistot 1 Liike Sarjat Toistot A1 Kyykky tuettuna 3 12 15 A2 Lantionnosto 3 12 15 B1 Punnerrus kädet korokkeella 3 12 15 B2 Kulmasoutu yhdellä kädellä 3 12 15 C Kuppi-keskivartalopito 3 30 45 sekuntia Näin treeni

Lisätiedot

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET Ojenna toinen jalka suoraksi eteen ja pidä toinen jalka koukistettuna vieressä. Nojaa ylävartaloa eteen kohti venytettävää jalkaa. Pidä selkä suorana.tunne

Lisätiedot

Lonkan lähennys istuen (reiden lähentäjälihas, hoikkalihas ja harjannelihas)

Lonkan lähennys istuen (reiden lähentäjälihas, hoikkalihas ja harjannelihas) 2-6 kuukautta amputaatiosta: ensiproteesi Tässä vaiheessa on aika aloittaa vaativammat harjoitteet, joilla tähdätään vartalon kokonaisvaltaisempaan vahvistukseen, tasapainon hallitsemiseen seisoma-asennossa

Lisätiedot

Harjoitus Bones ja Skin

Harjoitus Bones ja Skin LIITE 3 1(6) Harjoitus Bones ja Skin Harjoituksessa käsiteltävät asiat: Yksinkertaisen jalan luominen sylinteristä Luurangon luominen ja sen tekeminen toimivaksi raajaksi Luurangon yhdistäminen jalka-objektiin

Lisätiedot

TYYPILLISIMMÄT RASITUSVAIVAT OMAHOITO JA ENNALTAEHKÄISY

TYYPILLISIMMÄT RASITUSVAIVAT OMAHOITO JA ENNALTAEHKÄISY TYYPILLISIMMÄT RASITUSVAIVAT OMAHOITO JA ENNALTAEHKÄISY LT Heidi Haapasalo Ortopedian, traumatologian ja liikuntalääketieteen el RASITUSVAMMAAN ON AINA SYY Harjoituksen määrä / intensiteetti / alusta ->

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Liikuntaohjelma: viikot 1-6

Liikuntaohjelma: viikot 1-6 Liikuntaohjelma: viikot 1-6 Tässä on erinomainen koko kehoa hyödyntävä liikuntaohjelma, joka tarkoitettu aloittelijoille. Se sopii täydellisesti normaaliin elämäntyyliin, sillä voit harjoitella koska sinulle

Lisätiedot

Liikuntakoneiston huolto

Liikuntakoneiston huolto Liikuntakoneiston huolto Lihakset kaipaavat vahvistamisen lisäksi myös huoltoa. Huolla liikuntakoneistoasi säännöllisin venytyksin ja liikkuvuusharjoituksin. Sisällytä huoltoa jokaiseen harjoitukseesi

Lisätiedot

Palauteluento. 9. elokuuta 12

Palauteluento. 9. elokuuta 12 Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!

Lisätiedot

2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit

2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit 2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit Tiivistelmä Esitumaisiset eli alkeistumalliset solut ovat pieniä (n.1-10µm), niissä on vähän soluelimiä, eikä tumaa (esim. arkeonit, bakteerit) Tumalliset eli aitotumalliset

Lisätiedot

TESTITULOSTEN YHTEENVETO

TESTITULOSTEN YHTEENVETO TESTITULOSTEN YHTEENVETO LIHASTEN VÄSYMINEN JA PALAUTUMINEN Lihaksesi eivät väsy niin helposti ja ne palautuvat nopeammin. Kehitettävä Hyvä AEROBINEN KUNTO Sinulla on edellytyksiä kasvattaa aerobista kuntoa

Lisätiedot

ENERGIAINDEKSI

ENERGIAINDEKSI ENERGIAINDEKSI 02.04.2015 Essi Esimerkki 2h 33min 12h 53min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaa-aikaan.

Lisätiedot

KEPPIJUMPAN PERUSLIIKKEITÄ "Keppijumpan isän" Juhani Salakan ohjeita oikeisiin liikesuorituksiin. Perusohje: Aluksi suurin huomio oikeaan suoritustekniikkaan (opetellaan ensin "uimaan" ja mennään vasta

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli

Lisätiedot

OHJEET SYDÄMEN JA VERISUONIEN TERVEYTEEN. Kuopiolaistutkimus: Sydänperäinen äkkikuolema kaataa myös nuoria ja kovakuntoisia

OHJEET SYDÄMEN JA VERISUONIEN TERVEYTEEN. Kuopiolaistutkimus: Sydänperäinen äkkikuolema kaataa myös nuoria ja kovakuntoisia OHJEET SYDÄMEN JA VERISUONIEN TERVEYTEEN Kuopiolaistutkimus: Sydänperäinen äkkikuolema kaataa myös nuoria ja kovakuntoisia Kymmenvaiheinen ohjelma sepelvaltimoiden terveyden ylläpitoon luontaishoidoilla

Lisätiedot

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet:

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet: Niskahartiajumppa Useimmat meistä kärsivät jossain vaiheessa matkan varrella niskahartiaseudun vaivoista. Syitä vaivoihin voi olla useita, huonot tai toispuoleiset työasennot, huono tyyny, huono nukkuma-asento,

Lisätiedot

Kuntosalikurssi. Kurssimoniste / LPEP005 & LPEA004 Teppo Kalaja & Timo Jaakkola Liikuntatieteiden laitos

Kuntosalikurssi. Kurssimoniste / LPEP005 & LPEA004 Teppo Kalaja & Timo Jaakkola Liikuntatieteiden laitos 1 Kuntosalikurssi Kurssimoniste / LPEP005 & LPEA004 Teppo Kalaja & Timo Jaakkola Liikuntatieteiden laitos 2 1. YLEISTÄ 1.1 Kurssin tavoitteet - Tutustua kuntosaliharjoittelun perusteisiin ja mahdollisuuksiin.

Lisätiedot

Kappale 1. Peruskemia

Kappale 1. Peruskemia Kappale 1 Peruskemia YOGASOURCE FINLAND 2016 PERUSKEMIA 1 PERUS BIOKEMIAA Biokemia on elämää molekyylitasolla tutkiva tiede, joka on myös monien muiden biologisten ja lääketieteellisten tieteenalojen perusta.

Lisätiedot

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. ENERGIAINDEKSI 22.08.2014 lotta laturi 13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. Stressitaso

Lisätiedot

Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä

Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä 1. Hartiat ja yläselkä Olkapäiden pyörittely. Pyörittele olkapäitä rennosti eteenja taaksepäin. Varo, ettet jännitä liikaa hartioita. Hartioiden pyörittelyjen

Lisätiedot

Street workout Aloittelijan opas

Street workout Aloittelijan opas Street workout Aloittelijan opas Street workout on liikuntamuoto, jossa käytetään omaa kehonpainoa vastuksena. Laji on vapaamuotoista kehonpainoharjoittelua. Kehonpainoharjoittelu sopii kaikille lähtötasosta

Lisätiedot

19627430.00 SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON

19627430.00 SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON 19627430.00 SWE/FIN A FIN SISÄLLYS 1. Syke opastaa liikkumaan oikein... 3 2. Monipuoliset käyttövaihtoehdot... 4 3. Tavoitesykealue... 6 4. Oikein suoritettu liikuntakerta...

Lisätiedot

Taso 4: Kuntosaliharjoitteet InnoSport

Taso 4: Kuntosaliharjoitteet InnoSport 1 / 7 8.10.2009 20:38 Taso 4: Kuntosaliharjoitteet Taso 4: Kuntosaliharjoitteet 4. taso koostuu harjoitteista, jotka tehdään kuntosaliharjoitteluna ja toiminnallisena harjoitteluna. Kuntosaliharjoittelussa

Lisätiedot

Loppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys

Loppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys Johdanto Tässä oppaassa on kuvattu ja esitetty jalkapalloilijan tärkeimpiin lihasryhmiin kohdistuvat venytykset. Tavoitteena on selkeyttää pelaajille ja valmentajille sekä pelaajien vanhemmille mitä venytyksiä

Lisätiedot

Lepää liikkeiden välillä noin sekuntia tai kunnes syke on hieman tasaantunut ja tunnet olevasi valmis jatkamaan.

Lepää liikkeiden välillä noin sekuntia tai kunnes syke on hieman tasaantunut ja tunnet olevasi valmis jatkamaan. 1 Liike Toistot 1. Yleisliike 10 2. Lapapunnerrus 10 3. Kyykkyhyppy 20 4. Lantiosilta marssilla 10/jalka 5. Hiihtotäppäys 20/jalka 6. Jalan ojennus lantiohypyllä 10/jalka Tässä treenissä vuorotellaan sykkeennostoa

Lisätiedot

Ohjeita synnytyksen jälkeen

Ohjeita synnytyksen jälkeen Ohjeita synnytyksen jälkeen 2 3 4 5 1 6 Lantionpohja 1. Lantionpohjan lihaksisto 2. Selkäranka 3. Peräsuoli 4. Kohtu ja emätin 5. Virtsarakko 6. Häpyluu Lantionpohjan lihakset Loppuraskauden aikana ja

Lisätiedot

Laatua raaka-aineiden jalostamiseen Elintarvike- ja poroalan koulutushanke

Laatua raaka-aineiden jalostamiseen Elintarvike- ja poroalan koulutushanke porotietokansio teurastus Hannu Pekkala 2006 Laatua raaka-aineiden jalostamiseen Elintarvike- ja poroalan koulutushanke SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 2 2 Stressi... 2 3 Teurastusprosessi... 3 4 Teurastuksen

Lisätiedot

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15 Tampereen yliopisto Henkilötunnus - Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe 18.5.2018 Tehtävä 1 Pisteet / 15 1. Alla on esitetty urheilijan

Lisätiedot

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn

Lisätiedot

Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan eriytyneitä ja tilanteeseen sopivia harjoitteita sekä riittävän kuormittavaa, säännöllistä ja useamman kuukauden

Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan eriytyneitä ja tilanteeseen sopivia harjoitteita sekä riittävän kuormittavaa, säännöllistä ja useamman kuukauden 1 2 Niskavaivojen pitkittyessä fyysinen harjoittelu on tärkeää. Esimerkiksi lihasten jännittämisen vuoksi verenkierto voi olla paikallisesti heikentynyt, jolloin lihakset eivät saa riittävästi happea eivätkä

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä

Lisätiedot

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin

Lisätiedot

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeistä

Lisätiedot

Puistopenkkitreeni. Liike Sarjat Toistot. A2 Punnerrus A3 Lantionnosto kahdella tai yhdellä jalalla 4 (jalka)

Puistopenkkitreeni. Liike Sarjat Toistot. A2 Punnerrus A3 Lantionnosto kahdella tai yhdellä jalalla 4 (jalka) Liike Sarjat Toistot A1 Harppaus penkille 4 10 15/ jalka A2 Punnerrus 4 10 15 A3 Lantionnosto kahdella tai yhdellä jalalla 4 10 15/ (jalka) A4 Jalanojennus maaten 4 10 15/ (jalka) Näin treeni toteutetaan:

Lisätiedot

Liike Sarjat Toistot. A1 Yhden jalan kyykky A2 Polvenkoukistus, kantapäät pyyhkeellä B1 Punnerrus

Liike Sarjat Toistot. A1 Yhden jalan kyykky A2 Polvenkoukistus, kantapäät pyyhkeellä B1 Punnerrus 1 Liike Sarjat Toistot A1 Yhden jalan kyykky 4 10 12 A2 Polvenkoukistus, kantapäät pyyhkeellä 4 10 12 B1 Punnerrus 4 10 12 B2 Kulmasoutu: kyynär kyljen vierestä ylös, kyynär sivulla alas TAI tarpeeksi

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi ja kehonkoostumusmittaus ravintovalmennuksessa. - Olli Patja - www.fairpro.fi

Hyvinvointianalyysi ja kehonkoostumusmittaus ravintovalmennuksessa. - Olli Patja - www.fairpro.fi Hyvinvointianalyysi ja kehonkoostumusmittaus ravintovalmennuksessa - Olli Patja - www.fairpro.fi Ravintovalmentajan sudenkuopat Sanat eivät riitä kertomaan Tarvitaan tietoa todellisesta tilasta Kuinka

Lisätiedot

Kevein jaloin kohti kesää

Kevein jaloin kohti kesää Kevein jaloin kohti kesää The human foot is a masterpiece of engineering and a work of art - Leonardo da Vinci Ihminen sitkeä kestävyysjuoksija Ihminen on evoluution myötä kehittynyt liikkumaan kahdella

Lisätiedot

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Mistä Ultherapy -hoidossa on kysymys? Ultherapy kohdistaa fokusoitua ultraäänienergiaa siihen ihokerrokseen, jota tyypillisesti käsitellään

Lisätiedot

Olkanivelen leikkauksen jälkeinen peruskuntoutusohjelma (Acromioplastia, AC-resectio yms.)

Olkanivelen leikkauksen jälkeinen peruskuntoutusohjelma (Acromioplastia, AC-resectio yms.) Kuntoutus Olkanivelen leikkauksen jälkeinen peruskuntoutusohjelma (Acromioplastia, AC-resectio yms.) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki

Lisätiedot

Fysioterapeutin ohjeita olkapääpotilaalle

Fysioterapeutin ohjeita olkapääpotilaalle Fysioterapia Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki puh. 06 415 4111 Ähtärin sairaala Sairaalantie 4 E 63700 Ähtäri puh. 06 415 7111 Fysioterapia 2

Lisätiedot

Etunoja ja käden ojennus

Etunoja ja käden ojennus Ryhtijumppa Tämä jumppa sisältää tehokkaita liikkeitä, jotka kannustavat vahvaan ja ryhdikkääseen vartalon asentoon. Liikkeet kohdistuvat keski- ja ylävartalon lihaksiin. Jumpassa vuorottelevat lihaskuntoliikkeet

Lisätiedot

FORMARE 2015. Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon

FORMARE 2015. Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon FORMARE 2015 Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon Yleistä ForMaresta 50 laskutus. Tulee toukokuun aikana. Vastuu tehkää parhaanne, olkaa aktiivisia. Tämä on ainutlaatuinen

Lisätiedot

JES! Virtuaali juoksukoulu - Kuntopiiri

JES! Virtuaali juoksukoulu - Kuntopiiri JES! Virtuaali juoksukoulu - Kuntopiiri Lämmittele kuntopiirin ensimmäinen kierros eli tee liikkeet huomattavasti kevyemmin kuin kolme muuta kierrosta. -työ osuus per liike 30sek -Palautus liikkeiden välissä

Lisätiedot

LIPO221 TENS. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:

LIPO221 TENS. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin: LIPO221 TENS Sähköstimulaattori sisältää itse laitteen lisäksi neljä elektrodia, kaksi neljällä ulostulolla varusteltua kaapelia ja kaksi AAA paristoa. Kannettava TENS - Sähköstimulaattori on elektroninen

Lisätiedot

Aivoterveysmateriaalia

Aivoterveysmateriaalia Aivoterveysmateriaalia Lapin Muistikunto -hanke 1. Aivoterveyden edistäminen 2. Muistisairaiden ja heidän lähi-ihmisten tukeminen -> muistikuntoutuksen mallintaminen ja olemassa olevien menetelmien edelleen

Lisätiedot

Perhevalmennus. Fysioterapian osuus

Perhevalmennus. Fysioterapian osuus Perhevalmennus Fysioterapian osuus Liikunta on tärkeää raskauden aikana Liikunta on osa synnytykseen valmentautumista Hyvä kunto auttaa jaksamaan paremmin raskauden aikana, synnytyksessä sekä synnytyksestä

Lisätiedot

Teuraskypsyys Elävästä eläimestä. Teuraskypsyyskoulutus Lehmoinen, Kannonkoski 20.03.2013 Maiju Pesonen

Teuraskypsyys Elävästä eläimestä. Teuraskypsyyskoulutus Lehmoinen, Kannonkoski 20.03.2013 Maiju Pesonen Teuraskypsyys Elävästä eläimestä Teuraskypsyyskoulutus Lehmoinen, Kannonkoski 20.03.2013 Maiju Pesonen Ulkonäkö arviointia Katso ryhmää kokonaisuutena, riittävän etäältä. Muodosta yleisvaikutelma, havaitse

Lisätiedot

TE01 Koontimateriaali. Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet

TE01 Koontimateriaali. Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet TE01 Koontimateriaali Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet 6 TERVEYSLIIKUNTA sivut 65 73 2 Terveysliikunta terveyskunnon osa-alueet ja niiden kehittäminen? liikunnan motiivit ja niitä selittävät

Lisätiedot

MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN

MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN Kokemukseen pohjautuvaa tietoa tarkoitettu fysioterapeuteille, jotka suorittavat t määräaikaistarkastuksia ä i k t k i tekonivelpotilaille

Lisätiedot

KYYNÄRPÄÄN JA RANTEEN HOITO-OPAS

KYYNÄRPÄÄN JA RANTEEN HOITO-OPAS KYYNÄRPÄÄN JA RANTEEN HOITO-OPAS Yleisimmät työperäiset sairaudet ovat yläraajojen alueelle kohdistuvat rasitusvammat. Ranneseudun yleisiä vaivoja ovat rasitusvammat jänteiden alueella. Jännetupen ja jänteiden

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

Näkökulmia kulmia palautumisesta

Näkökulmia kulmia palautumisesta Näkökulmia kulmia palautumisesta Palaudu ja kehity -iltaseminaari 04.05.2010 Juha Koskela ft, TtYO, yu-valmentaja Näkökulmia kulmia palautumisesta Harjoittelun jaksotus ja palautuminen Liikeketju väsymistä

Lisätiedot

Taso 3: Liikkeet pienvälineillä InnoSport

Taso 3: Liikkeet pienvälineillä InnoSport 1 / 16 8.10.2009 19:41 Taso 3: Liikkeet pienvälineillä Taso 3: Liikkeet pienvälineillä 3. taso sisältää kehonhallinta harjoitteita erilaisia pienvälineitä hyödyntäen. Mukana harjoitteissa käytetään mm.

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI. Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat.

TUTKIMUSRAPORTTI. Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat. TUTKIMUSRAPORTTI Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat. KEUHKOT JA SYDÄN Meidän ryhmämme aloitti tutkimuksen keuhkoista ja sydämestä.

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Suomen vanhin urheilujuoma, joka kehitettiin 80-luvulla. Alun perin Suomen suurimman virvoitusjuomien

Lisätiedot

Sisältö. Osa 1. xi xv xvi xviii. Miten Fascial Stretch Therapy sai alkunsa Esipuhe Kiitoksen sanat Johdanto

Sisältö. Osa 1. xi xv xvi xviii. Miten Fascial Stretch Therapy sai alkunsa Esipuhe Kiitoksen sanat Johdanto Sisältö v Miten Fascial Stretch Therapy sai alkunsa Esipuhe Kiitoksen sanat Johdanto xi xv xvi xviii Osa 1 Luku 1 Suuri väittely venyttelystä 3 Johdanto 3 Kielteisiä tutkimustuloksia 4 Vammat 4 Voima ja

Lisätiedot

JALKAPALLOILIJOIDEN PELEIHIN VALMISTAUTUMINEN JA VENYTYSOPAS

JALKAPALLOILIJOIDEN PELEIHIN VALMISTAUTUMINEN JA VENYTYSOPAS JALKAPALLOILIJOIDEN PELEIHIN VALMISTAUTUMINEN JA VENYTYSOPAS MIKSI PITÄÄ VENYTELLÄ? Notkeus on fyysisen kunnon osatekijä ja tärkeä osa jalkapalloilijan lihastasapainon ylläpitoa. Lihas koostuu lihaksen

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

VOIMAHARJOITTELU Janika Martinsalo

VOIMAHARJOITTELU Janika Martinsalo VOIMAHARJOITTELU Janika Martinsalo Voimaharjoittelu AKTIVOINTI: 1) Mitä hyötyä voimaharjoittelulla on salibandypelaajalle? 2) Mihin kolmeen osa-alueeseen voima jaetaan? Voiman merkitys salibandyssa Salibandypelaajan

Lisätiedot

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus ja stabiliteetti 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus Liikkuvuuden määrittelyä Kykyä tehdä mahdollisimman laajoja liikkeitä joko omin voimin tai jonkin ulkoisen voiman avustamana

Lisätiedot

Mitä rentoutuminen on?

Mitä rentoutuminen on? Rentoutuminen Fysioterapeutti Miikka Pesola Paavo Nurmi -keskus Mitä rentoutuminen on? Elimistön toiminnan ja mielen rauhoittamista - harjoitteilla Mielen ja kehon vapauttamista häiritsevistä tekijöistä

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

klo 10:00 Ryhmän omaa aikaa

klo 10:00 Ryhmän omaa aikaa Voimaa vertaisuudesta 13.-18.3.2015 Suomen Parkinsonliitto -11:30 Lempeää liikuntaa Liikelaajuuksilla tasapainoa aikaa 12:00 lounas 12:00 lounas 12:15 lounas 12:15 lounas 11:15 lounas Ravinto osana itsehoitoa.

Lisätiedot