Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen
|
|
- Eeva-Kaarina Toivonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen Animal skeleton, muscle function and locomotor mechanisms (Campbell: luku 50.5 ja 50.6) Photograph courtesy of Editions Xavier Barral, in association with The Museum of Natural History, Paris. Tukiranka tehtävät: tukee, suojaa, mahdollistaa liikkeet kolme tyyppiä: 1) hydrostaattinen tukiranka 2) eksoskeleton l. ulkoinen tukiranka 3) endoskeleton l. sisäinen tukiranka Hydrostaattinen tukiranka kudosnesteiden muodostama tukijärjestelmä pehmeäihoisilla selkärangattomilla liikkeet nestetilojen tilavuutta säätelemällä esim. lampipolyyppi tukea antavien nesteiden liikettä säätelevät pitkittäisja rengaslihasten eriaikaiset supistukset (peristaltiikka) esim. kastemato
2 esim. kastemato Eksoskeleton useimmilla selkärangattomilla elimistön pinnalla oleva kova ulkokuori useimmilla nilviäisillä kalsiumkarbonaatista koostuva kuori niveljalkaisilla elimistön pintaa verhoava kerros = kutikula epidermin erittämä 30-50% kitiiniä kovuus orgaanisilla yhdisteillä ja kalsiumsuoloilla Endoskeleton sisäinen tukiranka koostuu kovista tukevista elementeistä sienieläimillä spikulat: kalkki- tai piipitoisia neulasia piikkinahkaisilla ossikkelit: luulevyjä, joissa piikkejä ja nystermiä selkäjänteisillä endoskeletonin rakenteet rustoa ja/tai luuta nisäkkäiden tukiranka koostuu useista kymmenistä, jopa sadoista luista kaksi osaa: aksiaalinen ja appendiksi luusto Luut ja liittymät 1. pitkät luut - varsiosa = diafyysi - pää = epifyysi 2. lyhyet luut 3. litteät luut Liittymät: - luuliittymä - sideliittymä - rustoliittymä - nivel: varsinainen liikkuva liittymä - liikelaajuuden määrää nivelpintojen muoto, niveltä tukevat nivelsiteet ja lihakset sekä lihasten supistustila - nivelneste - nivellevy, nivelkierukka, nivelside
3 Niveltyyppejä Lihaksisto 1. kolmiakselinen nivel - pallonivel 2. kaksiakselinen nivel - sarananivel - munanivel 3. yksiakselinen nivel - satulanivel - kiertonivel pienikin liike vaatii monien lihasten yhteistoimintaa yksittäinen lihas voi osallistua monenlaisiin liikkeisiin synergistiset lihakset = lihakset, jotka ovat yhteistoiminnassa jonkin liikkeen aikana antagonistiset lihakset = lihakset, jotka supistuessaan pyrkivät toisiinsa nähden vastakkaiseen liikkeeseen esim. hauislihas ja kolmipäinen olkalihas Lihakset, yleistä lihaskudosta, sidekudosta lihasrunko + jänteinen osa (sidekudosta tai jänne) lihasrunko voi olla monenmuotoinen lihaksen ympärillä peitinkalvo l. epimysium jokaisen lihassyykimpun ympärillä perimysium jokaisen lihassyyn ympärillä endomysium yleensä lihakset kulkevat yhden nivelen yli luusta toiseen Lihaskudos selkärankaisten lihaskudos ryhmitellään rakenteellisten ja toiminnallisten ominaisuuksien perusteella kolmeen tyyppiin: 1) Luustolihaskudos muodostuu 5-50 mm pitkistä ja μm paksuista lihassyistä, joissa useita tumia poikkijuovaista tahdonalainen säätely
4 2) Sileä lihaskudos muodostaa lihaskerroksia putkimaisten ja pussimaisten elinten seinämiin ei ole koskaan kiinni luussa ei voida säädellä tahdonalaisesti koostuu sukkulamaisista, mm pitkistä ja 3-10 μm paksuista poikkijuovattomista soluista ohutsuolen seinämän sileää lihasta 3) Sydänlihaskudos soluilla sekä luustolihassolun että sileän lihassolun ominaisuuksia poikkijuovaista hieman sileitä lihassoluja suurempia, μm paksuja vain yksi tuma keskellä solua lihassolut voivat haarautua ja muodostaa liitoksia viereisten lihassolujen kanssa 1. sydänlihassolu 2. tuma 3. kytkylevy Purkinjen syyt Luustolihaksen rakenne erilaistuneet sydänlihassoluista erikoistuneet sähköisten impulssien johtumiseen endokardiumin alla, erityisesti Hisin kimpun lähellä myös muualla sydämen johtoradan osissa sisältävät runsaasti glykogeeniä
5 Sarkomeeri Aktiinifilamentin hienorakenne poikkijuovaisen lihaksen toiminnallinen yksikkö pituus n. 2 μm myofibrillissä peräkkäisiä sarkomeereja erottavat toisistaan z-levyt yhdessä fibrillissä satoja sarkomeereja vierekkäisten fibrillien sarkomeerit solussa kohdakkain poikkijuovaisuus Myosiinifilamentin hienorakenne Lihassolun kalvorakenteet 1. solukalvo l. plasmamembraani tehtävät: - ekstra- ja intrasellulaaritilan erottaminen toisistaan - lepopotentiaalin syntyminen - ärsykkeiden johtuminen - komponenttien kulkeutuminen 2. sarkoplasmaattinen kalvosto (SR) sijoittuminen myofibrillien lomaan pitkittäin suljettu järjestelmä jaetaan kevyeen ja raskaaseen muotoon tehtävä: sytoplasman kalsiumkonsentraation säätely suurin osa kalsiumista ns. lateraalisissa säkeissä 3. t-putket muodostaa jatkuvan poikittaisen (T = transverse) kalvoston, myös pitkittäisiä T-putkia erityisesti solukalvon alla esiintyy lähes kaikissa lihassoluissa sijaitsevat joko Z-levyn (sammakkoeläimet) tai A-I liitoksen kohdalla hitaissa lihassoluissa mitokondriot häiritsevät sijoittumista
6 Lihassolun supistuminen eli kontraktio Sarkomeerin pituus vs. lihasjännitys Huxley & Huxley 1954: sliding-filament theory teorian mukaan sarkomeerin lyheneminen perustuu aktiini- ja myosiinifilamenttien liukumiseen toistensa lomiin Poikkijuovaisen lihaksen supistuminen 1. Solukalvoa ja T-putkea pitkin kulkeva aktiopotentiaali vapauttaa kalsiumioneja sarkoplasmaattisesta kalvostosta 2. kalsiumionit sitoutuvat troponiiniin 3. troponiini siirtää tropomyosiinin pois aktiinin aktiivisten kohtien päältä 4. myosiinin pää tarttuu aktiiniin 5. myosiinin pään kiinnittymiskulma muuttuu, aktiinifilamentti liukuu kohti sarkomeerin keskustaa, myosiini irtoaa aktiinista ATP:n sitoutumisen jälkeen 6. myosiinin pää ojentuu takaisin ja etsii uuden aktiivisen kohdan aktiinista 7. lihassupistus päättyy kun suurin osa vapaasta kalsiumista on pumpattu takaisin SR:ään Supistumisen säätely Ringer & Buxton 1800-luvun lopussa: eristetty sammakon sydän lopettaa sykkimisen mikäli kalsium poistetaan liuoksesta c Ca 2+ sytosolissa: 10-6 M troponiini ainoa filamenttien proteiini, joka sitoo kalsium-ioneja suurella affiniteetilla jokainen troponiinikompleksi sitoo neljä kalsium-ionia kalsium sitoutuessaan troponiiniin poistaa inhibition aktiini- ja myosiinimolekyylien väliltä
7 Aktiini-myosiini -kompleksi Rigor mortis eli kuolonkankeus 1. myosiinin kiinnittyminen aktiiniin 2. myosiinin irtoaminen aktiinista aktiini (A) ja myosiini (M) muodostavat stabiilin kompleksin = aktomyosiini (AM) ATP aiheuttaa dissosiaation AM + ATP = A + M-ATP sitouduttuaan ATP hydrolysoituu nopeasti hajoamistuotteiden vapautuminen on hidasta aktiini nopeuttaa hajoamistuotteiden vapautumista alkaa ihmisellä sydänlihaksesta ja palleasta h kuluttua kuolemasta saavuttaa suuret alaraajojen lihakset 6-8 tunnin kuluttua vaikuttaa myös karvakohottajalihaksiin vastaa normaalissa lihastyössä syntyvää jännitystä ympäristön lämpötila ja rasituksen taso ennen kuolemaa vaikuttavat kuolonkankeuden syntymis- ja häviämisnopeuteen ilmiötä voidaan käyttää kuolinajan suurpiirteiseen arviointiin ja kuolinasennon selvittämiseen merkitystä etenkin lihan ja kalan valmistuksessa (riiputus) kalan kuolonkankeus kestää lyhyemmän ajan kuin lihan Ärsytys-supistus kytkentä, luustolihas 1. asetyylikoliinin vapautuminen motorisesta hermopäätteestä 2. asetyylikoliinin sitoutuminen asetyylikoliinireseptoriin (AChR, solukalvolla), kanavan aukeaminen 3. Na + -ionivirta AChR:n kautta, solukalvon depolarisaatio 4. T-putken depolarisaatio 5. jänniteherkän kalsiumkanavan (dihydropyridiinireseptori, DHPR) konformaation muutos 6. sarkoplasmassa sijaitsevan kalsiumkanavan (ryanodiinireseptori, RyR) aukeaminen 7. kalsiumin vapautuminen sytosoliin 8. lihassolun supistuminen
Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen II
Hermo-lihasliitos (NMJ) Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen II synapsi, joka rakenteellisesti ja toiminnallisesti erikoistunut siirtämään signaalin motoneuronista lihassoluun rakentuu viidestä komponentista:
LisätiedotPoikkijuovainen lihassolu 1. Erilaistuneita soluja. Lihassolu. Poikkijuovainen lihassolu 2. Lihaskudokset. Poikkijuovainen lihassolu 3
Poikkijuovainen lihassolu 1 Erilaistuneita soluja 1. Glykolyyttiset syyt: anaerobinen, energia glykolyysistä vähän mitokondrioita paksu nopea, kehittää runsaasti voimaa lyhyessä ajassa lyhytkestoiseen
LisätiedotLihaksen Fysiologia. Luurankolihas
Lihaksen Fysiologia Luurankolihas Rakenteelliset erikoisuudet Jättimäiset raidalliset solut Raidallisuus johtuu - myofibrilleistä jotka ovat muodostuneet myofilamenteistä Rakenteelliset erikoisuudet Z-viiva
LisätiedotSeepia 3 Torstai 21. 8. 2000. kehittyy aikaisemmin ylempänä olevissa ruumiinosissa. Kuolonkankeudella on merkitystä
Elävien lihasten elämä on jatkuvaa jäykistymistä ja rentoutumista. Kuoleman tultua lihaksistossa koittaa viimeinen ponnistus, kun jäykkyys valtaa koko kehon asteittain. Ilmiö tunnetaan nimellä rigor mortis,
LisätiedotLIIKUNNAN vaikutus LIHAKSEEN
LIIKUNNAN vaikutus LIHAKSEEN Liikunta vaikuttaa lihaksen toimintaan monella eri tasolla. Se lisää lihaksen kestävyyttä, tehoa, voimaa yhtä hyvin kuin äärirasituksen sietokykyäkin. Se vaikuttaa sekä lihaksen
LisätiedotLIHASKUDOS. Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN
Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia LIHASKUDOS HEIKKI HERVONEN Luurankolihasta. University of Kansas Medical center -verkkosivuilta imuroitu kuva Luku 1 LIHASKUDOS Monet
LisätiedotLihaskudos /Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Solubiologia ja peruskudokset opintojakso
Lihaskudos /Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Solubiologia ja peruskudokset opintojakso Monet solut pystyvät liikkumaan, koska kaikista tumallisista soluissa löytyy aktiinimyosiini-mikrofilamentteja.
LisätiedotSidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)
Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä
LisätiedotKappale 3. Lihaksisto. (The Neuromyofascial Web)
Kappale 3 Lihaksisto (The Neuromyofascial Web) YOGASOURCE FINLAND 2016 LIHAKSISTO 1 Lihaksisto kostuu 3 eri lihaskudoksesta Lihaskudos jaetaan kolmeen tyyppiin: luustolihas - (yhdistää luita) sydänlihas
LisätiedotSYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012
SYDÄMEN JA VERENKIERTOELIMISTÖN TEHTÄVÄ elimistön sisäisen tasapainon eli homeostaasin ylläpitäminen SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012 kunkin elimen ja elinjärjestelmän verensaannin sovittaminen solujen
LisätiedotFysiologia Syksy 2015
Fysiologia Syksy 2015 Anatomia - oppi elimistön rakenteesta Fysiologia - oppi elimistön toiminnasta Käsitteet ja ajattelutapa Mieti miten voit (mahdollisesti) hyödyntää oppimaasi Fysiologian lähitieteet
LisätiedotPieni käsikirja linnunradanliftareille siitä, miten läpäistä Fysiologian tentti. by Cursus Leinonen Cursus Kormi
Pieni käsikirja linnunradanliftareille siitä, miten läpäistä Fysiologian tentti by Cursus Leinonen Cursus Kormi 2007 1 Sisällys Luurankolihaksen supistumismekanismi 4 Luurankolihaksen supistuksen säätely
LisätiedotValkosolujen tehtävät useimmat tehtävät verenkierron ulkopuolella!
Valkosolujen tehtävät useimmat tehtävät verenkierron ulkopuolella! Erikoistunut sidekudos liikuntakyky & fagosytoosi: neutrofiili > monosyytti > basofiili valkosoluja siirtyy jatkuvasti verestä muihin
LisätiedotLihassolu. Erilaistuneita soluja. Poikkijuovainen lihas. Lihaskudokset. poikkijuovainen lihas BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2013
Lihassolu Erilaistuneita soluja poikkijuovainen lihas sileälihas sydänlihas fiber = solu, fibril = säie myofibrilli (kreikk. myos = lihas, latinaksi fibrilla = pieni säie) Lihaskudokset Poikkijuovainen
LisätiedotBiomekaniikka I Tenttitärpit Panu Moilanen 2008
1 Lihaskudos ja lihaksen supistuminen Ihmisen kehossa on kolmenlaista lihaskudosta: sydänlihaskudosta sekä sileää ja poikkijuovaista lihaskudosta. Poikkijuovainen lihaskudos muodostuu 5-50 mm pitkistä
LisätiedotLaatua raaka-aineiden jalostamiseen Elintarvike- ja poroalan koulutushanke
porotietokansio teurastus Hannu Pekkala 2006 Laatua raaka-aineiden jalostamiseen Elintarvike- ja poroalan koulutushanke SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 2 2 Stressi... 2 3 Teurastusprosessi... 3 4 Teurastuksen
LisätiedotBiomekaniikka I. Luennot
Luennot Panu Moilanen Jyväskylän yliopisto - 2005-2008 1 Luentorunko 1. Hermolihasjärjestelmän yleinen rakenne 2. Luurankolihaksen perusrakenne ja toiminta 3. Lihasmekaniikka 4. Lihastyön kontrolli 5.
LisätiedotAktiini-myosiini-kompleksi. Sähköinen dipoliteoria ja aktomyosiinin molekyylimoottori lihassupistuksessa
Sähköinen dipoliteoria ja aktomyosiinin molekyylimoottori lihassupistuksessa Markku Lampinen & Tuula Noponen TKK, soveltavan termodynamiikan laboratorio J Theor Biol 2005, 236:397-421 Myomesin Nebulin
Lisätiedot2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit
2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit Tiivistelmä Esitumaisiset eli alkeistumalliset solut ovat pieniä (n.1-10µm), niissä on vähän soluelimiä, eikä tumaa (esim. arkeonit, bakteerit) Tumalliset eli aitotumalliset
LisätiedotURHEILIJAN YKSILÖLLINEN VOIMANTUOTTO
URHEILIJAN YKSILÖLLINEN VOIMANTUOTTO Ari Moilanen AmVT 2002 Eri urheilijat tuottavat erilaisia maksimaalisia voimia samanlaisissa liikkeissä. Nämä variaatiot johtuvat pääasiassa kahdesta tekijästä: yksilön
LisätiedotSisällys Maapallo täynnä elämää Ympäri Eurooppaa
Sisällys Maapallo täynnä elämää 1 Erilaisia eliöitä... 8 2 Pieni ja kestävä itiö... 12 3 Siemenestä kasviksi... 18 4 Tasalämpöiset selkärankaiset... 22 5 Vaihtolämpöiset selkärankaiset... 26 6 Selkärangattomia
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä
LisätiedotKateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa
Mikroskopiatyö 3: Solubiologia ja peruskudokset 2013 Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos /MA/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita
LisätiedotKateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa
Mikroskopiatyö 3: Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos/ 2012/ Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita
LisätiedotSYDÄMEN TOIMINTA L2/H L Peltonen
SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2013 28.10.2013 L Peltonen 1 SYDÄMEN TEHTÄVÄ SYDÄMEN JA VERENKIERTOELIMISTÖN TEHTÄVÄ William Harvey 1628: It has been shown by reason and experiment that blood by the beat of the
LisätiedotSYDÄMEN TOIMINTA L2/H L Peltonen
SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012 L Peltonen 1 SYDÄMEN JA VERENKIERTOELIMISTÖN TEHTÄVÄ elimistön sisäisen tasapainon eli homeostaasin ylläpitäminen kunkin elimen ja elinjärjestelmän verensaannin sovittaminen
LisätiedotToni Joutjärvi. Biomekaniikan pro gradu -tutkielma 2014 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Työn ohjaajat: Taija Juutinen Harri Piitulainen
MONIKANAVAELEKTRODILLA MITATTU ALUEELLINEN LIHASAKTIIVISUUS ERI NIVELKULMILLA ISOMETRI- SESSÄ TAHDONALAISESSA JA SÄHKÖSTIMULAATIOLLA AIHEUTETUSSA LIHASTYÖSSÄ Toni Joutjärvi Biomekaniikan pro gradu -tutkielma
LisätiedotESTROGEENITASON VAIKUTUS LIHASAKTIVAATION JÄLKEISEEN VOIMANTUOTON POTENTOITUMISEEN
ESTROGEENITASON VAIKUTUS LIHASAKTIVAATION JÄLKEISEEN VOIMANTUOTON POTENTOITUMISEEN Eero Rikkonen Biomekaniikan pro gradu -tutkielma Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Syksy 2017 Ohjaaja:
LisätiedotLuennon 5 oppimistavoitteet. Soluseinän biosynteesi. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia. Solun organelleja. Elävä kasvisolu
Luennon 5 oppimistavoitteet Soluseinän biosynteesi Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia saat listata puuaineksen muodostumisen vaiheet. Ymmärrät, kuinka soluseinän tapahtuu. saat lyhyesti kuvata soluseinän
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli
LisätiedotISOMETRISEN MAKSIMIVOIMAN YHTEYS LIHASKUNTOON JA KESTÄVYYTEEN
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU ISOMETRISEN MAKSIMIVOIMAN YHTEYS LIHASKUNTOON JA KESTÄVYYTEEN Pro gradu -tutkielma Kadetti Jaakko Niemi Kadettikurssi 92 Tiedustelu- ja liikuntalinja Maaliskuu 2009 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU
LisätiedotVerisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet
venytysanturi Suonen pala Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet Farmakologian kurssityö Sydän, verenkierto ja munuainen Syksy 2012 Valtimo- ja laskimosuonen rakenne Verisuonen
LisätiedotMonivalintakysymykset 1, 2, 3, 4, 5 ja 6: Merkitse O, jos väite on oikein; V, jos väite on väärin. Oikea vastaus +1 p, väärä vastaus -1 p, tyhjä 0 p.
(Tenttiä tiivistetty nettiin laitettaessa, oikeassa tentissä 14 sivua/samat kysymykset) FYSIOLOGIA I KESKIPITKÄ LOPPUKUULUSTELU Yleisfysiologia 9.5.2001 80 p Nimi vsk Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4,
LisätiedotKORIPALLOA PELAAVIEN NUORTEN VENYTTELY- JA LIIKKUVUUSHARJOITTELU
KORIPALLOA PELAAVIEN NUORTEN VENYTTELY- JA LIIKKUVUUSHARJOITTELU Anna-Elisa Nieminen Johanna Rajala Opinnäytetyö Elokuu 2010 Fysioterapian koulutusohjelma Tampereen ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ 2 Tampereen
LisätiedotRuora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013
1 Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013 Mikrokopiatyön kulku: - Mikroskopoidaan valmisteet näyteryhmittäin monisteen ohjeen mukaan. - Täydennetään jo
LisätiedotPäästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto
OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0
LisätiedotSOLUT LIIKKUVAT JA MUUTTAVAT MUOTOAAN
Solun tukiranka SOLUT LIIKKUVAT JA MUUTTAVAT MUOTOAAN MA 2013 BLL/anatomia Kuva: Ismo Virtanen Banaanikärpäsen varhaiskehitys light-sheet microscopy Tomer et al. (2012) Nature Methods Nopeutettu ~1000x
LisätiedotMiten harjoittelua tulisi muuttaa, kun ikää tulee lisää? Käytännön vinkit ja harjoitteet ammattilaisilta
Tarvitseeko höntsääjä oheisharjoittelua? Miten harjoittelua tulisi muuttaa, kun ikää tulee lisää? Käytännön vinkit ja harjoitteet ammattilaisilta Tarvitseeko höntsääjä oheisharjoittelua? - Taito (tasapaino,
LisätiedotSukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20
elsingin yliopisto/tampereen yliopisto enkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe ukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 olujen kalvorakenteiden perusrakenteen muodostavat amfipaattiset
LisätiedotNeuronifysiologia 2. Jänniteherkät ionikanavat
Neuronifysiologia 2 Jänniteherkät ionikanavat Jänniteherkät ionikanavat Tyyppi Na + kanavat K + kanavat Ca 2+ kanavat Merkitys aktiopotentiali aktiopotentiali inhibiitio transmitteri vapautuminen plastisiteetti
LisätiedotNeuronin Fysiologia. Lepojännite ja aktiopotentiaali
Neuronin Fysiologia Lepojännite ja aktiopotentiaali Molekyylitasolla hermosolun toiminnalliset yksiköt koostuvat hermovälittjä-reseptoreista sekä Receptors and channels Ionotropic G-protein coupled Enzyme
LisätiedotMikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta
Eläinfysiologian ja histologian luennot (30 t) (140176) (4 op) I. Luento Loppukuulustelun vaatimukset ja tenttipäivät Luennoidut asiat + Campbell, Biology 8.painos: sivut 850-996 ja 1047-1119 9.painos:
LisätiedotPERSONAL TRAINER -KOULUTUS, JAKSO I
PERSONAL TRAINER -KOULUTUS, JAKSO I TRAINER4YOU PERSONAL TRAINER -KOULUTUKSEN TEEMAT LUKUJÄRJESTYS 1. LÄHIJAKSOLLE 1. JAKSO: TOIMINNALINEN ANATOMIA, TOIMINNALLINEN HARJOITTELU, MITÄ ON PERSONAL TRAINING?
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi
LisätiedotYogaSource. Kappale 5. Nivelet ANATOMIA & FYSIOLOGIA RYT 200 NIVELET YOGASOURCE FINLAND 2016 NIVELET 1
Kappale 5 Nivelet YOGASOURCE FINLAND 2016 NIVELET 1 YLEISTIETOA Nivel (tai artikulaatio) on liitos, joka on aina kahden (tai kolmen) luun, luun tai ruston tai luun ja hampaiden välissä. Nivelet luokitellaan
LisätiedotTAAJUUSVASTEMENETELMÄ EKSENTRISELLÄ VÄSYTYKSELLÄ AIHEUTETTUJEN LIHASVAURIOIDEN MITTARINA
TAAJUUSVASTEMENETELMÄ EKSENTRISELLÄ VÄSYTYKSELLÄ AIHEUTETTUJEN LIHASVAURIOIDEN MITTARINA Kari Miettunen Pro Gradu tutkielma Kevät 2004 Hyvinvointiteknologia Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto
LisätiedotTarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.
1. Pääryhmien ominaispiirteitä Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. Merkitse aukkoihin mittakaavan tuttujen yksiköiden lyhenteet yksiköitä ovat metri,
LisätiedotHermoimpulssi eli aktiopotentiaali
Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali Piirrä opettajan johdolla kuvat hermoimpulssin etenemisestä 1. KAIKKI solut ovat sähköisesti varautuneita o sähköinen varaus solun sisäpuolella on noin 70 millivolttia
LisätiedotSYDÄMEN TOIMINTA L2/H L Peltonen
SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2017 18.9.2017 L Peltonen 1 Sisältö Sydämen tehtävä Sydänlihassolun sähköinen toiminta - aktiopotentiaali Sähköisen aktivaation muuttuminen mekaaniseksi työksi Johtoratajärjestelmän
LisätiedotTeoriatietoa lihasten toiminnasta, huollosta, palautumisesta ja aineenvaihdunnasta
Teoriatietoa lihasten toiminnasta, huollosta, palautumisesta ja aineenvaihdunnasta Tässä tarkastelen liikunnan vaikutusta lihasten aineenvaihduntaan ja rakenteeseen sekä sitä miten lihas palautuu rasituksesta.
LisätiedotVerenkierto (circulation)
Yleistä: Verenkierto (circulation) monisoluisten eläinten ruumiinnesteiden kuljetusjärjestelmä tehtävät: - kudosten ravinnonsaannista huolehtiminen - kuona-aineiden poiskuljetus - kemiallisten viestien
LisätiedotLIHAS-JÄNNEKOMPLEKSIN PITUUDEN MUUTOKSET KÄVELYN AIKANA IN VIVO
LIHAS-JÄNNEKOMPLEKSIN PITUUDEN MUUTOKSET KÄVELYN AIKANA IN VIVO Juho Pakaslahti Pro gradu tutkielma Biomekaniikka Syksy 2006 Työnohjaajat: Komi P. Avela J. Jyväskylän yliopisto Liikuntabiologian laitos
LisätiedotKumulatiivisen maksimivoimaharjoittelun vaikutus hermoston valmiuteen ja suorituskykyyn CheckMyLevelmenetelmätutkimus.
Kumulatiivisen maksimivoimaharjoittelun vaikutus hermoston valmiuteen ja suorituskykyyn CheckMyLevelmenetelmätutkimus Pekko Pirhonen Opinnäytetyö Liikunnan- ja vapaa-ajan koulutusohjelma 2015 Tiivistelmä
LisätiedotHamstring-lihaksille suoritetun aktiivisen kohdevenyttelyn vaikutus lonkkanivelen fleksio-suuntaiseen liikkuvuuteen naisjalkapalloilijoilla
Hamstring-lihaksille suoritetun aktiivisen kohdevenyttelyn vaikutus lonkkanivelen fleksio-suuntaiseen liikkuvuuteen naisjalkapalloilijoilla Jyväskylän Pallokerho, edustusjoukkue Heli Pinoniemi Petrus Puputti
LisätiedotAktiini. Solun tukiranka. Tukiranka 1. Tukiranka 2
Aktiini Solun tukiranka runsaasti solun sisällä 1-5 % kaikista proteiineista Ihmisellä 6 aktiinigeeniä Geenien tuotteet: -4 α-aktiinia - β- ja γ-aktiini poikkeavat vain muutaman aminohapon verran Tukiranka
LisätiedotVerryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet
Tampereen Urheilulääkäriaseman iltaseminaari 6.5.2008 Tavoitteena menestyvä urheilija Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Juha Koskela Lasketaanpa arvio: Alkuverryttelyyn 20 min (on aika vähän nopeus-,
LisätiedotPROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS
PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS 1.1 Endoplasmakalvosto Endoplasmakalvosto on organelli joka sijaitsee tumakalvossa kiinni. Se on topologisesti siis yhtä tumakotelon kanssa. Se koostuu kahdesta osasta:
LisätiedotAineenvaihdunta: Ruuansulatus
Aineenvaihdunta: Ruuansulatus pääravintoaineet ravinnonotto sulatus imeytys eritys suu ja hampaat sylkirauhaset ruokatorvi maksa vatsalaukku sappirakko haima phutsuoli paksusuoli umpilisäke peräsuoli Aineenvaihdunta:
LisätiedotSisällysluettelo. EPIONEN Biologia 2013
Sisällysluettelo Esipuhe ja käyttöohje... 9 1 Solu... 10 1.1 Soluelimet... 10 1.1.1 Tuma... 10 1.1.2 Ribosomit... 10 1.1.3 Solulimakalvosto... 10 1.1.4 Golgin laite... 10 1.1.5 Lysosomit... 11 1.1.6 Mitokondriot...
LisätiedotThe Plant Cell / Sytoskeleton
The Plant Cell / Sytoskeleton Sytoskeleton koostuu solulimassa olevista polymeeriverkostoista Informaatiota rakenteiden 3- ulotteisesta järjestäytymisestä. Solubiologian luennot 2003, kasvitiede Sytoskeletonin
LisätiedotVerenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009
Verenkierto Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 valtimo pikkuvaltimo hiussuoni pikkulaskimo laskimo Muistisääntö: Valtimo vie verta sydämestä pois, laskimo laskee sydämeen.
LisätiedotMa > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING
Ma 5.12. -> GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Cell-Surface Receptors Relay Extracellular Signals via Intracellular Signaling Pathways Some Intracellular Signaling Proteins Act as Molecular Switches
LisätiedotYhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen
Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II Niko Lankinen Sisältö Neuroneille tyypilliset molekyylit Suoraa jatkoa Niinan esitykseen Alkion aivojen vertailua Neuromeerinen malli Neuromeerisen mallin
LisätiedotTerveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli
TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta
LisätiedotAleksi Jokinen, Timo Viljanen & Lassi 81: 1 &82: 4 Ti 3.3.
Biologian kurssi 4: Ihmisen biologia Laadi monisteen tehtäviä apuna käyttäen selkeä suullinen esitelmä ihmisen elimistä, niiden rakenteista, toiminnan säätelystä ja yleisimmistä toimintahäiriöistä. Aihe:
Lisätiedotporotietokansio Yleinen osa
porotietokansio Yleinen osa 1. Poronlihan laatu ja tuotanto 2. Poronlihan ominaisuudet 3. Lihan kemiallinen koostumus 4. Lihan raakakypsyttäminen 5. Lihan vedensidonta 6. lihan väri Hannu Pekkala 2006
LisätiedotSolun tukiranka. Tukirangan uudelleenjärjestäytyminen fibroblastin jakautumisen aikana. Epiteelisolun tukirangan organisoituminen.
Solun tukiranka Chapter 16 Mikrotubulukset vihreällä Aktiinifilamentteja punaisella Tuman DNA sinisellä Figure 16-1 Molecular Biology of the Cell ( Garland Science 2008) Tukirangan uudelleenjärjestäytyminen
LisätiedotLIHAN LUONTAINEN MUREUTTAMINEN
LIHAN LUONTAINEN MUREUTTAMINEN Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelma Hämeenlinna, kevät 2016 Teemu Virtanen Teemu Virtanen TIIVISTELMÄ Visamäki Bio- ja elintarviketekniikan
LisätiedotSISÄLTÖ. Luuston tehtävät Luuston rakenne Luuston muodostuminen ja uusiutuminen Luuston ja hampaiden hyvän huollon merkitys Luustoterveyden kulmakivet
LUUSTO 2018 SISÄLTÖ Luuston tehtävät Luuston rakenne Luuston muodostuminen ja uusiutuminen Luuston ja hampaiden hyvän huollon merkitys Luustoterveyden kulmakivet LUUSTON TEHTÄVÄT Tukiranka Hampaat (syöminen)
LisätiedotHERMOSTON FYSIOLOGIA I
Hermoston fysiologia I 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA I Biosähköiset ilmiöt Kalvopotentiaali Hermosolun lepopotentiaali Hermosolun aktiopotentiaali Ionikanavat Intrasellulaarinen/ekstrasellulaarinen mittaus Neuronin
LisätiedotJonne Seppälä. Lectio praecursoria
Jonne Seppälä Lectio praecursoria 22.5.2015 Structural Studies on Filamin Domain Interactions Rakennetutkimuksia filamiini-proteiinin domeenivuorovaikutuksilla Mitä solu- ja molekyylibioginen tutkimus
LisätiedotVastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan
1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.
LisätiedotEliökunnan kehitys. BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma
Eliökunnan kehitys BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma elämän historia on jaoteltu kausiin: elämän esiaika elämän vanha aika elämän keskiaika elämän uusi aika maailmankausien rajoilla on selkeitä muutoksia
LisätiedotIMMUNOHISTOKEMIALLISET LIHASBIOPSIAVÄRJÄYKSET LIHASTAUTIEN DIAGNOSTIIKASSA
IMMUNOHISTOKEMIALLISET LIHASBIOPSIAVÄRJÄYKSET LIHASTAUTIEN DIAGNOSTIIKASSA Sanni Nieminen Menna Sirola Opinnäytetyö Elokuu 2016 Bioanalyytikkokoulutus TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Bioanalyytikkokoulutus
LisätiedotRUUANSULATUS. Enni Kaltiainen
RUUANSULATUS Enni Kaltiainen Ruuansulatus Mitä solu tarvitsee? Ruuan reitti - suu - nielu, ruokatorvi - maha - ohutsuoli - paksusuoli Säätely h"p://mediaserver- 2.vuodatus.net/g/79900/1235391893_karvinen.jpg
LisätiedotHermoston toiminnallinen jako
Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,
LisätiedotAnatomia ja fysiologia 1
Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...
LisätiedotKäsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen
Käsitteitä Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 1/2 Umpirauhanen vs. sisäeriterauhanen Endokrinologia Parakriininen Autokriininen Neurotransmitteri Reseptori Sisäeriterauhanen
LisätiedotSolutyypit Soluorganellit Solujen tukiranka Solukalvo Solunulkoinen matriksi. Kirsi Sainio 2012
Kirsi Sainio 2012 Solutyypit Soluorganellit Solujen tukiranka Solukalvo Solunulkoinen matriksi Ensimmäiset solujen kaltaiset rakenteet syntyivät n. 3,5 miljardia vuotta sitten, kun solujen peruskomponentit
LisätiedotPalauteluento. 9. elokuuta 12
Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!
LisätiedotPotilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon
Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä
LisätiedotPostsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät
Postsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät Pienmolekylaariset mm. asetyylikoliini, noradrenaliini, serotoniini, histamiini käytetäänuudestaan vapautumisen jälkeen ja kuljetetaan takaisin vesikkeleihin
LisätiedotSOLUBIOLOGIAN LUENTORUNKO (syksy 2013) Seppo Saarela ;
SOLUBIOLOGIAN LUENTORUNKO (syksy 2013) Seppo Saarela seppo.saarela@oulu.fi ; http://cc.oulu.fi/~ssaarela/sb.htm 1 Solubiologisten kysymysten tekeminen uteliaisuus 2 Solubiologian historia 3 Solubiologiset
LisätiedotLiikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet
Liikkuvuus ja stabiliteetti 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus Liikkuvuuden määrittelyä Kykyä tehdä mahdollisimman laajoja liikkeitä joko omin voimin tai jonkin ulkoisen voiman avustamana
LisätiedotLataa Rakenna oma ihminen - Dorling Kindersley. Lataa
Lataa Rakenna oma ihminen - Dorling Kindersley Lataa Kirjailija: Dorling Kindersley ISBN: 9789522207340 Sivumäärä: 32 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 23.84 Mb Ryhdy kehonrakentajaksi! Rakenna oma jättikokoinen
LisätiedotSolun kalvorakenteet ja niiden välinen kuljetus
Solun kalvorakenteet ja niiden välinen kuljetus Solun kalvorakenteet ja kalvoliikenne Elina Ikonen akatemiaprofessori Biolääketieteen laitos, Anatomia Suomen Akatemia Kalvotutkimuksen huippuyksikkö 22.10.2013
LisätiedotUrheiluvammat. 10 Urheiluvammat ennaltaehkäisy, hoito, kuntoutus ja kinesioteippaus. Sarkkoplasmaattinen retikkeli. T-putket.
10 Urheiluvammat ennaltaehkäisy, hoito, kuntoutus ja kinesioteippaus Urheiluvammat Luurankolihasten rakenne Luurankolihaksen toiminnallista yksikköä, lihassolua nimitetään lihassyyksi. Lihassyyt ovat pitkiä
LisätiedotSIMULOITU VALINTAKOE
KANDIDAATTIKUSTANNUS OY VALMENNUSKURSSIT SIMULOITU VALINTAKOE 29.4.2017 VASTAUSMONISTE Tämä on simuloidun kokeen vastausmoniste. Annettuja vastaustiloja EI SAA YLITTÄÄ ja tekstiä saa kirjoittaa vain yhden
LisätiedotFARMASIAN valintakoe 24.5.2013
1 FARMASIAN valintakoe 24.5.2013 Helsingin yliopisto Itä-Suomen yliopisto Åbo Akademi OHJEITA: 1. Tarkista, että olet saanut tehtäväpaperinipun (8 numeroitua sivua) ja vastauslomakkeen. 2. Sinulla on yhteensä
LisätiedotVTE.214 Valmennusopin jatkokurssi Raporttiseminaari (1. raportti) Marko Haverinen
VTE.214 Valmennusopin jatkokurssi Raporttiseminaari (1. raportti) Marko Haverinen Nonuniform Response of Skeletal Muscle to Heavy Resistance Training: Can Bodybuilders Induce Regional Muscle Hypertrophy
LisätiedotVoimaharjoittelun perusteet
Voimaharjoittelun perusteet Niki Andersson P.E. AND HEALTH ED. TEACHER 1 Sisältö MITEN FYYSINEN KUNTO KEHITTYY... 3 Ärsyke... 3 Sopeutuminen... 3 Kehittymisen takuutekijöitä... 3 Harjoitusrytmitys ja palautuminen...
LisätiedotSydänglykosidit. Sydänglykosidien alkuperä ja kemia. 31. Sydänglykosidit
31. Sydänglykosidit Sydänglykosidit Sydänglykosidien alkuperä ja kemia Sydänglykosideja saadaan kasveista, joista tärkeimmät ovat Digitalis purpurea, Digitalis lanata, Strophantus gratus ja Scilla maritima.
LisätiedotGastrulaatio neurulaatio elinaiheet
sammakko (Xenopus) Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet Heti gastrulaation jälkeen: chorda selkäjänne mesodermi jakautuu kolmeen osaan: selkäjänteen aihe (notochorda), paraksiaalinen mesodermi, lateraalimesodermi
LisätiedotKemiallinen reaktio
Kemiallinen reaktio REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Johdantoa: Syömme elääksemme, emme elä syödäksemme! sanonta on totta. Kun elimistömme hyödyntää ravintoaineita metaboliassa eli aineenvaihduntareaktioissa,
LisätiedotVUOROKAUDEN ERI AIKOINA SUORITETUN VOIMAHARJOITTELUN VAIKUTUS HYPERTROFIAAN JA VOIMAAN
VUOROKAUDEN ERI AIKOINA SUORITETUN VOIMAHARJOITTELUN VAIKUTUS HYPERTROFIAAN JA VOIMAAN Markus Lind Pro gradu työ Syksy 2005 Jyväskylä Yliopisto Liikuntabiologian laitos Markus Lind Työn ohjaaja Avela J.
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTO. Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos. EKT-sarja 1653 SOIJAKASTIKKEEN VAIKUTUS NAUDANLIHAN MUREUTUMISEEN.
ISSN 0355-1180 HELSINGIN YLIOPISTO Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos EKT-sarja 1653 SOIJAKASTIKKEEN VAIKUTUS NAUDANLIHAN MUREUTUMISEEN Henna Aaltonen Helsinki 2014 HELSINGIN YLIOPISTO -HELSINGFORS
LisätiedotALAMÄKIJUOKSUN VAIKUTUKSET JUOKSUN TALOUDELLISUUTEEN
ALAMÄKIJUOKSUN VAIKUTUKSET JUOKSUN TALOUDELLISUUTEEN Vesa Erojärvi Pro gradu -tutkielma Biomekaniikka Kevät 2007 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Työn ohjaaja: Teemu Pullinen 2 TIIVISTELMÄ
LisätiedotLIIKEHALLINTAKYKYÄ KUNTOSALILTA?
LIIKEHALLINTAKYKYÄ KUNTOSALILTA? Kuuden viikon säännöllisen ja ohjatun kuntosaliharjoittelun vaikutus keski-ikäisten liikehallintakykyyn Essi Hiltunen Samuli Kietäväinen Marjut Leppälä Opinnäytetyö Sosiaali-,
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI. Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat.
TUTKIMUSRAPORTTI Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat. KEUHKOT JA SYDÄN Meidän ryhmämme aloitti tutkimuksen keuhkoista ja sydämestä.
LisätiedotOsteologinen raportti Juankoski Akonpohja / T. Jussila 2004
Osteologinen raportti Juankoski Akonpohja / T. Jussila 2004 Kati Salo 28.7.2004 1 Sisällys: 1. Johdanto... 2 2. Materiaali... 2 3. Metodit... 2 4. Fragmenttimäärät (NISP) ja Vähimmäisyksilömäärät (MNI)...
Lisätiedot