LIIKUNNAN vaikutus LIHAKSEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIIKUNNAN vaikutus LIHAKSEEN"

Transkriptio

1 LIIKUNNAN vaikutus LIHAKSEEN Liikunta vaikuttaa lihaksen toimintaan monella eri tasolla. Se lisää lihaksen kestävyyttä, tehoa, voimaa yhtä hyvin kuin äärirasituksen sietokykyäkin. Se vaikuttaa sekä lihaksen rakenteeseen että toimintaan. Liikunnalla on myös monia positiivisia vaikutuksia koko ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen elämänhallintaan. Tässä artikkelissa käsitellään lihaksen rakenteellisia ja toiminnallisia tekijöitä, energiantuotannon yleisiä periaatteita, elimistön energiavarastoja, energiantuottoa erilaisissa liikuntasuorituksissa sekä liikunnan ja liikkumattomuuden vaikutuksia lihakseen. LIHAKSEN RAKENNE JA TOIMINNALLISET TEKIJÄT Lihaskudos Lihaskudokselle on ominaista ennen kaikkea supistumiskyky. Suurimman osan lihaskudoksesta muodostavat lihassolut eli lihassyyt. Lihaskudosta on kolmea lajia poikkijuovainen lihas, sileä lihas ja sydänlihas. Poikkijuovainen lihaskudos muodostaa lihaksia, joiden avulla ihminen liikkuu. Ne ovat tahdonalaisia lihaksia. Poikkijuovainen lihaskudos on muodostunut 5-50 mm pitkistä lihassyistä. Lihassyyt ovat asettuneet lihaksen pituussuuntaan ja ne ovat täynnä pituussuuntaisia myofibrillejä, jotka koostuvat ohuista myofilamenteista. Fibrillit muodostuvat pitkässä jonossa peräkkäin olevista perusyksiköistä, sarkomeerestä. Filamenttejä on aktiinifilamentteja ja myosiinifilamentteja. Filamentit koostuvat valkuaisainemolekyyleistä ja ne ovat toistensa lomassa. Sileä lihaskudos muodostaa erityisesti lihaskerroksia putkimaisten ja pussimaisten elinten seinämiin. Tällaisia ovat esim. verisuonten, hengityselinten ja ruoansulatuskanavan lihaskerrokset. Sydänlihaskudosta on sydämessä ja sillä sekä poikkijuovaisen että sileän lihassolun ominaisuuksia.

2 Lihassupistus Poikkijuovaisen lihaksen supistuksen eli kontraktion saa aikaan aksonin haaraa pitkin tulevat hermoimpulssit, jotka siirtyvät lihassoluun hermo-lihasliitoksen kautta. Motorisen päätelevyn kohdalta alkanut aktiopotentiaali kulkee pitkin lihassyyn kalvoa samalla tavoin kuin aksoninkin kalvossa. Se leviää myös lihassyyn sisään. Lihassolun sisällä sijaitseva sarkoplastimaattinen kalvosto vapauttaa aktiopotentiaalin aikana kalsiumioneja, jonka vaikutuksesta aktiini reagoi myosiinin kanssa. Lihaksen rakenne Lihaksen tärkeimmät rakenteelliset tekijät ovat verisuonet, lihassolut, solujen rakenteelliset osat ja sidekudos. Lihaksessa on lihaskudoksen lisäksi sidekudosta, joka vähentää lihaksen repeytymisvaaraa. Lihasrungon molemmissa päissä on jänteinen osa, jonka avulla lihas kiinnittyy, yleensä luuhun tai rustoon. Lihasta ympäröi sidekudoksinen peitinkalvo. Lihaksen molemmat päät eivät ole koskaan kiinni samassa luussa. Lihakset kulkevat yhden tai joskus kahdenkin nivelen yli luusta toiseen. Supistuessaan ne koukistavat niveltä ja kahden nivelen ylittäessään myös ojentavat toista niveltä ja aiheuttavat näin liikettä. Lihaksen toiminta Lihaksen supistusvoima riippuu ennen kaikkea siitä montako motorista yksikköä siinä toimii. Lisäksi supistusvoimaan vaikuttaa mm. lihassyiden laatu ja liikehermosyiden impulssien tiheys, liikkeen nopeus ja lihassyiden pituus ennen liikkeen alkamista. Lihassyitä on kahta päälajia, nopeita ja hitaita, joita on yleensä sekaisin lihaksessa. Punaiset lihakset ovat hitaita, mutta kestäviä, sillä niissä on pääasiassa hitaita lihassyitä. Valkeissa lihaksissa on vastaavasti runsaasti nopeita lihassyitä. Valkeat lihakset ovat nopeita reagoimaan, mutta myös väsymään, sillä ne eivät käytä happea niin tehokkaasti kuin punaiset. LIHAKSEN ENERGIANTUOTANNON YLEISET PERIAATTEET Lihaksen tärkeimmät toiminnalliset tekijät ovat ravinteiden ja hapen saanti, energiavarastot, aineenvaihdunnan aktiivisuus (anaerobinen eli ilman happea ja aerobinen hapen avulla tapahtuva aineenvaihdunta) sekä kuonaaineiden kertyminen ja poistuminen. Ruoan sisältämä energia muuttuu muotoon, jota lihakset voivat käyttää hyväkseen. Lyhyitä ja nopeita suorituksia varten energiaa (korkeaenergisiä fosfaattiyhdisteitä ATP:tä eli adenosiinitrifosfaattia ja KP:tä eli kreatiinifosfaattia) on pieniä määriä varastoituneena lihassolun eri osiin. Lihastyön jatkuessa energiaa tuotettaan lihaksen rasva- ja glykogeenivarastoista. Verenkierron ja hikoilun avulla tapahtuva haihtuminen suojaa kehoa liialliselta kuumenemiselta ja kuona-aineiden, maitohapon ja hiilidioksidin kertymiseltä. Veri kuljettaa energiantuotannossa syntyneet palamisjätteet pois. Se kuljettaa hiilidioksidin uloshengitykseen ja maitohapon maksan poltettavaksi. Adenosiinitrifosfaatti ja kreatiinifosfaatti ATP:tä eli adenosiinitrifosfaattia on varastoituneena lihassolun eri osissa: sarkoplasmisessa retikulumissa, mitokondrioissa ja sytoplasmassa. Tämän lisäksi ATP:tä on varastoituneena aktiini- ja myosiinikomponenttia yhdistävissä aktiivisissa välisilloissa. Lihastyössä on todettu ATP ja KP -pitoisuuden pienenevän. Ei kuitenkaan tiedetä onko yhteys kausaalinen vai ilmenevätkö reaktiot samanaikaisesti. Varastot pienenevät eniten korkeatehoisessa lihastyössä, jossa lihaksen toimintakyky heikkenee jyrkästi paikallisen lihasväsymyksen takia 0,5-15 minuutissa. Lihas elpyy ja voima palaa pikemmin nopeissa kuin hitaissa lihassoluissa.

3 Glykogeeni Lihastyössä sisäiset glykogeenivarastot pienenevät. Glykogeenivarastot ovat tasaisesti jakautuneet sekä hitaisiin että nopeisiin lihassoluihin. Pienillä staattisilla lihassupistusvoimakkuuksilla glykogeeniä kuluu ensisijaisesti hitaista lihassoluista ja suuremmilla voimilla lähinnä nopeista lihassoluista. Erityisesti adrealiini edistää glykogeenin hajoamista. Kestävyysharjoittelulla voidaan lisätä lihaksen sisäisiä glykogeenivarastoja ja siten viivästyttää varastojen loppumista ja parantaa lihaskestävyyttä. Vapaat rasvahapot Lihaksen sisäinen glykogeeni on ensisijainen energialähden voimakastehoisessa lyhyessä lihastyössä samoin kuin ensimmäisen 10 minuutin aikana kohtuullisella teholla tehdyssä työssä. Seuraavien minuutin aikana vapaiden rasvahappojen ja triklyseridien pitoisuus veressä nousee. Pitkään kestävässä matalatehoisessa lihastyössä saadaan energia vapaista rasvahapoista ja triglyserideistä sekä glykogeenistä. Vapaiden rasvahappojen käyttö lihaksen energia-aineenvaihdunnassa riippuu siitä, miten vapaat rasvahapot pystytään siirtämään rasvakudoksesta. Kestävyysharjoittelu lisää rasvahappojen ja triglyseridien käyttöä energianlähteenä, mikä säästää glykogeenivarastoja ja lisää kestävyyttä. Kestävyysharjoittelu lisää myös vapaiden rasvahappojen kuljettamista mitokondrioihin. Happi Riittävä hapensaanti on lihakselle elintärkeä pitkäkestoisessa dynaamisessa lihastyössä. Staattisessa lihastyössä hapenpuute ei rajoita terveen ihmisen suorituskykyä, koska ATP, KP ja glykogeeni ovat silloin pääasialliset energialähteet. Energiavarastot ATP:n ja KP:n varastojen suuruudella ei ole juurikaan merkitystä arkipäivän liikunnassa. Keskeiset energialähteet ovat lihasten ja maksan glykogeenivarastot ja rasvakudos. Lihaksen glykogeenivarastoja voidaan kasvattaa 1,5-2 kertaiseksi harjoittelulla ja hiilihydraattipitoisella ruokavaliolla. ENERGIANTUOTTO ERILAISISSA LIIKUNTASUORITUKSISSA Lihaksen energiatuotto ja -lähteiden käyttö vaihtelee suorituksen tehon ja keston mukaan. Lihas pyrkii tuottamaan liikunnan vaatiman energian suorituksen kannalta tehokkaimmalla mutta myös taloudellisimmalla tavalla. Aineenvaihduntatapaan ja energiakulutukseen vaikuttaa ratkaisevasti harjaantuneisuus suoritukseen. Paljon liikuntaa harrastaneiden elimistö toimii taloudellisemmin ja tehokkaammin kuin vain vähän liikuntaa harrastaneen. Nopeutta ja voimaa vaativassa liikuntasuorituksessa, 1-7 sekunttia esimerkiksi yksittäisessä hypyssä, heitossa tai pallopelin lyhyessä pyrähdyksessä lihakset tuottavat energian ATP:stä ja KP:stä. Äärimmäiseen uupumukseen johtavassa lyhytkestoisessa liikuntasuorituksessa, 7 sekuntia - 2 minuuttia, esimerkiksi 200 tai 400 metrin juoksussa, uinnissa tai pallopelin tiukassa taistelutilanteessa energia tuotetaan ilman happea anaerobisesti. Lihaksiin syntyy happivelka ja maitohappea. Energialähteinä ovat KP ja lihasglykogeeni. Lyhytaikaisessa kestävyyttä vaativassa liikuntasuorituksessa, 2-15 minuuttia, esimerkiksi Cooperin testi energia tuotetaan pääasiallisesti hapen avulla. Energialähteinä ovat hiilihydraatit, erityisesti lihaksiin varastoituneet glykogeenit. Pitkäaikaista kestävyyttä vaativassa liikuntasuorituksessa, 15 minuuttia - 2 tuntia, esimerkiksi kävelyssä, hiihdossa, juoksussa ja suunnistuksessa energia tuotetaan hapen avulla aerobisesti. Kevyessä liikunnassa energialähteinä ovat rasvat, mutta omaa maksimisuoritusta lähellä olevassa liikunnassa glykogeenit.

4 Ylipitkissä liikuntasuorituksissa, yli 2 tuntia, jopa yli 4 tuntia, esimerkiksi kävelyssä, hiihdossa, pyöräilyssä tai vaelluksessa energia tuotetaan hapen avulla. Energialähteenä on lähes pelkästään rasvat. HARJOITTELUN VAIKUTUS LIHAKSEEN Liikunta vaikuttaa sekä lihaksen rakenteeseen että toimintaan. Liikunnan vaikutuksen laatu riippuu ratkaisevasti lihastyön laadusta ja kestosta. Harjoittelu voidaan jakaa karkeasti kolmeen tyyppiin voima ja tehoharjoitteluun, nopeusharjoitteluun ja pitkäkestoisen kestävyyden kehittämiseen. Erilaiset liikunnan muodot vaikuttavat eri tavoin lihaksen rakenteeseen ja aineenvaihduntaan. Voimaharjoittelu kasvattaa harjoituksessa kuormittuvia lihaksia. Lihassolujen määrä ei lisäänny vaan solujen koko kasvaa. Lihaskasvu on suurinta nopeissa lihassoluissa, mutta myös hitaat lihassolut kasvavat jonkin verran. Voimaharjoittelun aikaansaama lihasvoiman lisäys on usein suurempi kuin lihaksen poikkipinta-alan kasvusta voisi päätellä koska lihassupistukseen osallistuvien hermoyksiköiden määrä lisääntyy voimaharjoittelun aikana. Pelkän voimaharjoittelun seurauksena lihaksen hapenottokyky heikkenee lihaksessa tapahtuvien muutosten vuoksi. Mitokondrioiden määrä vähenee, energiavarastot (erityisesti rasvahapot) pienevät ja hiusverisuonten määrä suhteessa lihaksen pinta-alaan laskee. Vaikka voimaharjoittelu voikin heikentää lihaksen kestävyysominaisuuksia se tehostaa lihaksen muuta energiantuottoa. Ilman happea energiaa tuottavien entsyymien aktiviteetti lisääntyy ja ATP ja KP pitoisuudet lisääntyvät. Nopeusharjoittelu kuten pikajuoksu, ei erityisemmin kasvata nopeiden eikä hitaiden lihassolujen kokoa eikä lihassolujen ympärillä olevien hiusverisuonien määrä muutu. Runsas nopeusharjoittelu voi silti parantaa hapenottokykyä. Nopeusharjoittelu vaikuttaa anaerobisen aineenvaihdunnan tehokkuuteen. Kestävyysharjoittelu kuten pitkän matkan juoksu tai hiihto kasvattaa erityisesti hitaita lihassoluja, mutta myös jonkin verran nopeita. Vuosia jatkuva kestävyysharjoittelu muuttaa nopeiden solujen aineenvaihduntaa. Se muuttuu vähitellen entsyymipitoisuudeltaan hitaiden solujen suuntaan. Anaerobiseen energiatuotantoon kestävyysharjoittelu ei juurikaan vaikuta. Kestävyysharjoittelun vaikutuksesta lihaksessa tapahtuu muutoksia jotka parantavat hapenottokykyä. Kestävyysharjoittelun aiheuttamat keskeisimmät muutokset rakenteeseen ovat solujen ympärillä olevien hiusverisuonten tiheyden kasvu, rasituksessa avautuvien hiussuonten määrän kasvu, verenvirtauksen kokonaismäärän kasvu, lihaksen ravinnon saannin paraneminen ja hiussuonten seinämien kaasujen läpäisemiskyvyn ja solujen hapensaannin tehostuminen. Keskeiset muutokset energiantuotannossa ja tehokkuudessa ovat mitokondrioiden määrän lisääntyminen ja koon kasvu, lihakseen varastoituneen glykogeenin ja rasvan määrän kasvu ja niiden hyväksikäyttöön osallistuvien entsyymien aktiivisuuden nousu sekä happiaineenvaihduntaan osallistuvien keskeisten entsyymien aktiivisuuden nousu. LIIKUNNAN AIHEUTTAMA LIHAKSEN YLIRASITUS Eksentrisen lihastyön aiheuttama ylirasitus Intensiivinen kuntoilu, varsinkin jos siihen kuuluu runsaasti eksentristä lihastyötä, saattaa aiheuttaa sarkomeerien ylivenymistä, josta on seurauksena vaurio. Kuntoilun aiheuttamasta rasituksesta seuraa muutoksia myös lihaskalvoissa, mikä johtaa solun kalsiumtasapainon häiriintymiseen. Tästä seuraa solun sisäisen kalsiummäärän lisääntyminen, joka aiheuttaa seuraavien päivien aikana lihasten myofibrillien ja solukalvon lisärappeu-

5 tumista. Tämä johtuu todennäköisesti kalsiumin aiheuttamasta lihasentsyymien aktivoitumisesta. Lisäksi lihaksen fosfokreatiinitasot voivat pysyä alhaalla jopa 7 päivää rajun kuntoilun jälkeen. Samanaikaisesti selvät merkit lihas- ja soluvaurioista ovat havaittavissa verestä, kuten kreatiinikinaasi. Kuntoilun aiheuttama vaurio myofibrilleissa ja supistukseen liittyvissä rakenteissa saattaa olla päätekijä pitkään jatkuvassa lihasvoiman alenemisessa, joka on havaittavissa fyysisen ylirasituksen yhteydessä. Lihaksen suorituskyvyn palautuminen eksentrisen lihastyön jälkeen Lyhytaikainen lihasväsymys joka poistuu muutamassa tunnissa kuntoilun jälkeen, liittyy lihassolujen supistumiskyvyn väliaikaiseen heikkenemiseen. Liikunnan aiheuttamat muutokset lihaksissa esim. PH:n lasku, kaliumin menetys, ATP:n loppuminen, lihaksen glykogeenivarastojen häviäminen, kalsiumtasapainon häiriintyminen tai paikallinen hapenpuute saattavat olla syitä, jotka liittyvät lihaksen supistumiskyvyn häiriöön intensiivisen liikunnan aikana ja sen jälkeisenä väsymyksenä. On todennäköistä, että yksi lihasvoiman menetykseen liittyvä tekijä, joka seuraa intensiivistä liikuntaa, on lisääntynyt solun sisäinen happamuus, joka voi johtua maitohapon muodostumisesta ja kaliumin vähenemisestä. Happamuus todennäköisesti vaikuttaa lihaksen myofibrillien kykyyn tuottaa voimaa joko vähentämällä muodostuvien poikkisiltojen kokonaismäärää, tai yhden poikkisiltojen tuottamaa voimamäärää. Ylirasituksen aiheuttama lihaskipu Lihaskivun aiheuttajia ei edelleenkään täysin tunneta. Kipu on merkki suhteettomasta rasituksesta, kovasta liikunnasta. Kipu ja tulehdus kuuluvat kuitenkin lihaksen toimintaan. Rasituksen jälkeen lihakseen syntyy tulehdus, joka kivuntuntemisen ohella pienentää lihaksen voimaa. Lihaskipu kuuluu kuitenkin lihaksen voimistumistapahtumaan. Lihaskipuun voidaan määrätä kipulääkitystä, mutta mysteeriseksi asian tekee se, että tulehduksen poisto hidastaa paranemista. Elimistö on suunniteltu siten, että kipu ja tulehdus kehittävät lihasta. Lihaksen kehittymiseen kivun ja tulehduksen kautta vaikuttavia mekanismeja ei täysin tunneta. Lihaksen verenkiertoa, hapen ja ravinnon saantia lisäämällä voidaan mahdollisesti vaikuttaa positiivisesti edellä mainituihin asioihin. Parantunut verenkierto saattaa edistää maitohapon poistumista lihaksesta ja edistää näin palautumista. Kevyellä liikunnalla heti intensiivisen toiminnan jälkeen vaikutetaan positiivisesti lihasverenkiertoon, joka edistää paranemista normalisoimalla nämä tekijät. LIIKKUMATTOMUUDEN VAIKUTUS LIHAKSEEN Lihaksen käyttämättömyys johtaa lihaksen surkastumiseen. Lihassolujen poikkipinta-ala pienenee ja sekä nopeat että hitaat lihassolut surkastuvat. Surkastumisen seurauksena lihasvoima heikkenee. Lihaksen toiminta heikkenee kaikilta aineenvaihdunnan ominaisuuksiltaan liikkumattomuudesta. Hapenkäyttökyky heikkenee, rasvojen hyväksikäyttö vähenee, anaerobisen energiatuotannon teho laskee, lihaksen energiavarastot (erityisesti lihasglykogeenin) määrät pienenevät ja ATP:n ja KP:n pitoisuudet vähenevät. YHTEENVETO Paljon liikuntaa harrastaneiden elimistö toimii taloudellisemmin ja tehokkaammin kuin vain vähän liikuntaa harrastaneen. Liikunta lisää lihassoluissa olevien fibrillien ja lihaksen repeytymistä estävää sidekudoksen määrää ja kasvattaa valkuaisainetuotannon määrää. Lihaksen teho ja voima lisääntyvät ensin hermostollisista syistä ja myöhemmin lihaksen kasvun vaikutuksesta. Lihaksen kestävyys voi lisääntyä, pysyä ennallaan tai voimaharjoittelun yhteydessä jopa vähentyäkin. ATP:n ja KP:n määrä lisääntyy ja anaerobinen energiantuotannon teho lisääntyy nopeusharjoittelussa. Mitokondrioiden määrä ja hapen hyväksikäytössä tärkeiden entsyymien aktiivisuus lisääntyy. Kestävyys paranee koska rasvavarastot ja rasvojen hyväksikäyttö tehostuu. Rasituksen sietokyky paranee koska glykogeenivarastojen määrä lisääntyy. Rasituksessa kertyvien maitohappojen kertyminen vähenee, josta seuraa äärirasituksen siedon paraneminen.

6 Liikunnasta aiheutuneeseen lihaksen ylirasitukseen, kipuihin ja tulehdukseen, näyttäisi tämän päivän tieteellisen tutkimuksen valossa paras hoitokeino olevan liikunta. Yllättävää on, että vaikka nopeusharjoittelu lisää anaerobista suorituskykyä, anaerobisen energiatuoton entsyymien aktiivisuuksien ei ole kiistatta todettu kohoavan nopeusharjoittelulla. Kestävyysharjoittelun osalta asia on selkeä. Anerobisen energia-aineenvaihdunnan entsyymien aktiivisuus kohoaa lihaksessa jo kolmen viikon harjoittelun jälkeen. LÄHTEET Kolari, Maija - Louhevaara, Veikko Staattinen lihastyö: fysiologiset vaikutukset ja väsymisen ehkäisy.työ ja ihminen. Työympäristötutkimuksen aikakauskirja. 1/95 9. vuosikerta. Kukkonen, Sirkka - Piirainen, Arja Ihmisen perusliikkuminen ja sen edistäminen. Jyväskylä: Gummerus kirjapaino Oy. Nienstedt, Walter - Hänninen, Osmo - Arstila, Antti - Nienstedt, Irma Fysiologian ja anatomian perusteet. Porvoo: WSOY:n graafiset laitokset. Rehunen, Seppo Terveys ja liikunta. Jyväskylä: Gummerus kirjapaino Oy. Tiidus, Peter, M Manual massage and recovery of muscle function following exercise. Jospt 25, 2: Tikkanen, Heikki Urheiluvammaseminaari. Luento.

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Kestävyys sulkapallon kaksinpelissä kansainvälisellä tasolla Sulkapallo on intensiivinen jatkuvia suunnanmuutoksia vaativa intervallilaji Pallorallin ja

Lisätiedot

TESTITULOSTEN YHTEENVETO

TESTITULOSTEN YHTEENVETO TESTITULOSTEN YHTEENVETO LIHASTEN VÄSYMINEN JA PALAUTUMINEN Lihaksesi eivät väsy niin helposti ja ne palautuvat nopeammin. Kehitettävä Hyvä AEROBINEN KUNTO Sinulla on edellytyksiä kasvattaa aerobista kuntoa

Lisätiedot

VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen

VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN Marko Laaksonen VALMENTAJAKOULUTUS II-taso 28.-29.8.2004 Suomen Ampumahiihtoliitto ry. KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMISTÖÖN JA PALAUTUMINEN Teksti:

Lisätiedot

Energiantuottoteoria. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet

Energiantuottoteoria. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Energiantuottoteoria 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet ENERGIANTUOTTOTEORIA 1. Elimistön energiavarastot 2. Anaerobinen ja aerobinen energiantuotto 3. Energiavarastojen kuormittuminen ja palautuminen

Lisätiedot

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Suomen vanhin urheilujuoma, joka kehitettiin 80-luvulla. Alun perin Suomen suurimman virvoitusjuomien

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

Teoriatietoa lihasten toiminnasta, huollosta, palautumisesta ja aineenvaihdunnasta

Teoriatietoa lihasten toiminnasta, huollosta, palautumisesta ja aineenvaihdunnasta Teoriatietoa lihasten toiminnasta, huollosta, palautumisesta ja aineenvaihdunnasta Tässä tarkastelen liikunnan vaikutusta lihasten aineenvaihduntaan ja rakenteeseen sekä sitä miten lihas palautuu rasituksesta.

Lisätiedot

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat LIHASHUOLTO Lihashuolto tarkoittaa joukkoa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on valmistaa urheilijaa suoritukseen ja edistää palautumista harjoituksesta tai kilpailusta. Palautumisella tarkoitetaan fyysisen

Lisätiedot

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin

Lisätiedot

Näkökulmia kulmia palautumisesta

Näkökulmia kulmia palautumisesta Näkökulmia kulmia palautumisesta Palaudu ja kehity -iltaseminaari 04.05.2010 Juha Koskela ft, TtYO, yu-valmentaja Näkökulmia kulmia palautumisesta Harjoittelun jaksotus ja palautuminen Liikeketju väsymistä

Lisätiedot

MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut www.murtokohta.fi 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 05.05.2015 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS

MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut www.murtokohta.fi 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 05.05.2015 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS mittaus MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 5.5.215 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS Nimi: Erkki Esimerkki Päivämäärä: 5.5.215 Ikä: 27 Aika: 15:15 Pituus: 181 Perusaineenvaihdunta

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso Hermosto Taito Nopeus Sukuelimet Voima Tuki- ja liikuntaelimet Sisäelimet Aerobinen kestävyys Anaerobinen kestävyys Liikkuvuus 2 Fyysiset ominaisuudet Ikä Tasapaino

Lisätiedot

KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU. Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA

KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU. Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA KESTÄVYYSURHEILU Säännöllinen ja oikein kuormitettu kestävyysharjoittelu parantaa verenkierto- ja hapenkuljetus elimtöä

Lisätiedot

Laatua raaka-aineiden jalostamiseen Elintarvike- ja poroalan koulutushanke

Laatua raaka-aineiden jalostamiseen Elintarvike- ja poroalan koulutushanke porotietokansio teurastus Hannu Pekkala 2006 Laatua raaka-aineiden jalostamiseen Elintarvike- ja poroalan koulutushanke SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 2 2 Stressi... 2 3 Teurastusprosessi... 3 4 Teurastuksen

Lisätiedot

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu.

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nopeuskestävyys Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012 www.kihu.fi Nopeuskestävyys AerK AnK VO 2 max Peruskestävyys Vauhtikestävyys

Lisätiedot

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Johdanto Yksittäisten

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu www.tesku.fi tesku@tesku.fi

Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu www.tesku.fi tesku@tesku.fi Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu www.tesku.fi tesku@tesku.fi Valviran toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista koulutusta,

Lisätiedot

Pelastaja huolla lihaksistoasi

Pelastaja huolla lihaksistoasi Pelastaja huolla lihaksistoasi KOULUTUSPAKETTI Pelastaja huolla lihaksistoasi 1 2 3 4 Pelastajien työn taustaa Lihaksiston väsyminen ja palautuminen Lihaksiston palautumista nopeuttavat menetelmät Johtopäätökset

Lisätiedot

Pajulahdentie 167 15560 Nastola, puh (03) 885511 www.pajulahti.com. Matti Meikäläinen Sivu: 1 TESTIPALAUTE. Matti Meikäläinen

Pajulahdentie 167 15560 Nastola, puh (03) 885511 www.pajulahti.com. Matti Meikäläinen Sivu: 1 TESTIPALAUTE. Matti Meikäläinen Sivu: 1 wwwpajulahticom TESTIPALAUTE Matti Meikäläinen 1322012 Sivu: 2 wwwpajulahticom KESTÄVYYSTESTIN PALAUTE Asiakastiedot Nimi: Sukupuoli: Matti Meikäläinen Syntymäaika: 111977 Mies Ikä: 35 Testaustiedot

Lisätiedot

FORMARE 2015. Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon

FORMARE 2015. Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon FORMARE 2015 Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon Yleistä ForMaresta 50 laskutus. Tulee toukokuun aikana. Vastuu tehkää parhaanne, olkaa aktiivisia. Tämä on ainutlaatuinen

Lisätiedot

Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja

Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja Luennon sisältö kasvun ja kehityksen piirteiden hyödyntäminen monipuolinen harjoittelu eri lajiryhmissä alkulämmittelyn

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus Suorituskyvyn parantaminen ja palautumisen edistäminen

Urheilijan ravitsemus Suorituskyvyn parantaminen ja palautumisen edistäminen Hämeenlinna, 9.2.2008 Urheilijan ravitsemus Suorituskyvyn parantaminen ja palautumisen edistäminen Mikael Fogelholm, ETT, dosentti, yksikönjohtaja Suomen Akatemia, terveyden tutkimus 1 2/27/08 Huippulahjakkuus

Lisätiedot

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen

Lisätiedot

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela Tavoitteena terve ja menestyvä urheilija Palaudu ja kehity 4.5.2010 UKK-instituutti, Tampere Palaudu ja kehity Ohjelma Johdantoa (klo 18.00-18.50) 18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha

Lisätiedot

Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB

Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys suorituskyvylle Hyvä nestetasapaino on tärkeää kaikessa harjoittelussa

Lisätiedot

Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu

Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu Liikuntaa vai harjoittelua Riittävä määrä liikuntaa Vähintään 20 tuntia liikuntaa viikossa Nouseva määrä harjoittelua Perusliikunta on hyvä asia urheilemisen kannalta,

Lisätiedot

Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja

Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja LOGO ON WHITE BACKGROUND Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja V iime talven Vasaloppetin paras suomalainen ja moninkertainen SM-mitalisti Mikko Koutaniemi on suunnitellut massahiihtäjien iloksi

Lisätiedot

Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 16.4.2014

Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 16.4.2014 Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi Ari Nummela Jyväskylä 16.4.2014 Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi 1. Kestävyyssuorituskykyyn vaikuttavat tekijät 2. Kestävyysominaisuuksien harjoittelu 3.

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Kova kestävyysharjoittelu milloin ja miten? Timo Vuorimaa, LitT Yliopettaja, Haaga-Helia AMK Vierumäki

Kova kestävyysharjoittelu milloin ja miten? Timo Vuorimaa, LitT Yliopettaja, Haaga-Helia AMK Vierumäki Kova kestävyysharjoittelu milloin ja miten? Timo Vuorimaa, LitT Yliopettaja, Haaga-Helia AMK Vierumäki Väite 1 Ilman kovaa harjoittelua ei voi olla kova kilpailussa Väite 2 Kun jätät harjoituksissa varaa,

Lisätiedot

Palauteluento. 9. elokuuta 12

Palauteluento. 9. elokuuta 12 Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Tampereen Urheilulääkäriaseman iltaseminaari 6.5.2008 Tavoitteena menestyvä urheilija Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Juha Koskela Lasketaanpa arvio: Alkuverryttelyyn 20 min (on aika vähän nopeus-,

Lisätiedot

Ominaisuuksien kehittäminen

Ominaisuuksien kehittäminen Ominaisuuksien kehittäminen Tapani Keränen Kihu & URHEA Tutkimusten mukaan... N = 1558. Aikainen harjoittelun aloitusikä, erikoistuminen ja lajinomainen tehoharjoittelu sekä keskittyminenyhteen lajien

Lisätiedot

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä

Lisätiedot

Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena. Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto 24.4.2014 ETM, Anna Ojala

Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena. Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto 24.4.2014 ETM, Anna Ojala Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto 24.4.2014 ETM, Anna Ojala Anna Ojala 25/4/14 1 Palautuminen ja superkompensaatio Ravinto, neste,

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen

Lisätiedot

Imatran Ketterä Juniorit Ry KIEKKOKOULU

Imatran Ketterä Juniorit Ry KIEKKOKOULU Imatran Ketterä Juniorit Ry KIEKKOKOULU Luennon sisältö Kasvun ja kehityksen piirteiden hyödyntäminen Monipuolinen harjoittelu eri ikäryhmissä Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu Pituuden, painon ja kehon osien

Lisätiedot

ISOMETRISEN MAKSIMIVOIMAN YHTEYS LIHASKUNTOON JA KESTÄVYYTEEN

ISOMETRISEN MAKSIMIVOIMAN YHTEYS LIHASKUNTOON JA KESTÄVYYTEEN MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU ISOMETRISEN MAKSIMIVOIMAN YHTEYS LIHASKUNTOON JA KESTÄVYYTEEN Pro gradu -tutkielma Kadetti Jaakko Niemi Kadettikurssi 92 Tiedustelu- ja liikuntalinja Maaliskuu 2009 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas Espoon Urheilijat ry Judojaos Fyysisen harjoittelun opas 1 Sisällysluettelo 1 KUNNON HARJOITTAMINEN... 3 2 KESTÄVYYSHARJOITTELU... 4 2.1 PERUSKESTÄVYYS... 4 2.2 VAUHTIKESTÄVYYS... 4 2.3 MAKSIMIKESTÄVYYS...

Lisätiedot

Road Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008. Tomi Konttinen 2008

Road Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008. Tomi Konttinen 2008 Road Racing Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008 Tomi Konttinen 2008 Menestymisen edellytykset LAJITEKNINEN VALMIUS mahdollistaa oikean suoritustavan FYYSINEN VALMIUS mahdollistaa taidon, kestävyyden

Lisätiedot

VENYTTELYOPAS ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT

VENYTTELYOPAS ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT VENYELYOPAS VENYELYOPAS 1. kaula-, niska- ja hartialihakset 2. käsien ja olkapään lihakset 3. rintalihakset 4. vatsalihakset 5. selkälihakset 6. alavartalon lihakset 7. lantion alueen lihakset KAULA-,

Lisätiedot

Energiaraportti Testi oyj 23.1.2014

Energiaraportti Testi oyj 23.1.2014 Energiaraportti Testi oyj 23.1.2014 OSALLISTUJAT Energiatesti 23.1.2014 1 osallistuja Energiatestiin osallistui 1 henkilö ryhmästä. Testin osanottajista miehiä oli 100 % ja naisia 0 %. Osallistujien keski-ikä

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli

Lisätiedot

Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014

Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014 Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014 1. Nopeuskestävyys ominaisuutena 2. Nopeuskestävyysharjoittelu lapsilla 3. Nopeuskestävyysharjoittelun ohjelmointi Nopeuskestävyys nuoresta

Lisätiedot

Hevosvalmennuksen sudenkuopat

Hevosvalmennuksen sudenkuopat Hevosvalmennuksen sudenkuopat Susanna Kinnunen, FT Suomen Hevostietokeskus ry susanna.kinnunen@hevostietokeskus.fi www.hevostietokeskus.fi Kuva: Hippos/Hanna Leppänen Liikkeet (biomekaniikka) Suorituskyky

Lisätiedot

Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen taekwondossa

Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen taekwondossa Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen taekwondossa Taekwondo on nopeustaitavuuslaji, jossa menestyminen edellyttää riittäviä nopeusominaisuuksia ja pitkälle vietyä lajitaitavuutta. Näiden ominaisuuksien

Lisätiedot

Kehittyminen on tottumista TYÖHÖN

Kehittyminen on tottumista TYÖHÖN Liikuntaharjoittelun ihanuus ja kurjuus Kehittyminen on tottumista TYÖHÖN Timo Vuorimaa, LitT Mitä tottuminen työhön tarkoittaa? Fyysisen kuormituksen ja elimistön tasapainotilan järkyttämisen jälkeen

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

Osa 1. Hermolihasjärjestelmän rakenne ja toiminta. Kirjasta Urheiluvalmennus s. 37-42

Osa 1. Hermolihasjärjestelmän rakenne ja toiminta. Kirjasta Urheiluvalmennus s. 37-42 HARJOITUSKOE, LIIKUNTAPEDAGOGIIKAN JA - BIOLOGIAN KIRJALLINEN KOE 2016 Pisteytys: Oikeasta vastauksesta saa 2 pistettä. Väärästä vastauksesta saa -1 pistettä. Vastaamatta jättämisesta saa 0 pistettä. Osa

Lisätiedot

VTE.214 Valmennusopin jatkokurssi Raporttiseminaari (1. raportti) Marko Haverinen

VTE.214 Valmennusopin jatkokurssi Raporttiseminaari (1. raportti) Marko Haverinen VTE.214 Valmennusopin jatkokurssi Raporttiseminaari (1. raportti) Marko Haverinen Nonuniform Response of Skeletal Muscle to Heavy Resistance Training: Can Bodybuilders Induce Regional Muscle Hypertrophy

Lisätiedot

Danske Bank. Juoksukoulu

Danske Bank. Juoksukoulu Danske Bank Juoksukoulu Ohjelma Keskiviikko 21.1.2015, klo 17-18:30 Luento 30 min @Olympiastadion -Kestävyysharjoittelun osa-alueet -Juoksuharjoittelu -Yleisimmät ongelmat ja miten korjataan -Harjoittele

Lisätiedot

2. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen sekä perustaitoharjoittelu

2. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen sekä perustaitoharjoittelu 1 Lisäys Kuusamon lukion opetussuunnitelmaan 1.8.2004 lähtien KUUSAMON KAUPUNKI ALPPIKOULU 1. Alppikoulun opetussuunnitelman pää- ja yleistavoitteet Pakolliset kurssit 1.1. Päätavoitteet: Koulutuslau takunta

Lisätiedot

High Definition Body Lift selluliittigeeli

High Definition Body Lift selluliittigeeli High Definition Body Lift selluliittigeeli Lehdistötiedote helmikuu 2009 Paras tapa huolehtia vartalon virtaviivaisesta ulkonäöstä on syödä terveellisesti ja liikkua säännöllisesti. Liikunta ja runsaasti

Lisätiedot

Harjoitusohjeita synnyttäneille äideille. Potilasohje. www.eksote.fi

Harjoitusohjeita synnyttäneille äideille. Potilasohje. www.eksote.fi Harjoitusohjeita synnyttäneille äideille Potilasohje www.eksote.fi Fysioterapeutin ohjaus C1 aulassa maanantaisin ja torstaisin klo 10.15. Tervetuloa! Yleistä Lantionpohjan lihaksia tarvitaan normaalissa

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

Tavoite lähestyy. Syntyy kysymyksiä: Olenko harjoitellut riittävästi? Jaksanko juosta asetetun tavoitteen mukaisesti? Miten valmistaudun?

Tavoite lähestyy. Syntyy kysymyksiä: Olenko harjoitellut riittävästi? Jaksanko juosta asetetun tavoitteen mukaisesti? Miten valmistaudun? Tavoite lähestyy Syntyy kysymyksiä: Olenko harjoitellut riittävästi? Jaksanko juosta asetetun tavoitteen mukaisesti? Miten valmistaudun? Juoksusuorituksen onnistuminen on monen tekijän summa Onnistumisen

Lisätiedot

Urheilullisuus. Harri Hakkarainen LL, LitM. SJL, HK Metallurg Magnitogorsk, HC Jokerit. www.terveystalo.com

Urheilullisuus. Harri Hakkarainen LL, LitM. SJL, HK Metallurg Magnitogorsk, HC Jokerit. www.terveystalo.com Urheilullisuus Harri Hakkarainen LL, LitM SJL, HK Metallurg Magnitogorsk, HC Jokerit Urheilullisuus mitä se on? jokaisella urheilijalla 24 h aikaa aikaa harjoitella, palautua, kehittyä... Harjoitusaikaa

Lisätiedot

Seepia 3 Torstai 21. 8. 2000. kehittyy aikaisemmin ylempänä olevissa ruumiinosissa. Kuolonkankeudella on merkitystä

Seepia 3 Torstai 21. 8. 2000. kehittyy aikaisemmin ylempänä olevissa ruumiinosissa. Kuolonkankeudella on merkitystä Elävien lihasten elämä on jatkuvaa jäykistymistä ja rentoutumista. Kuoleman tultua lihaksistossa koittaa viimeinen ponnistus, kun jäykkyys valtaa koko kehon asteittain. Ilmiö tunnetaan nimellä rigor mortis,

Lisätiedot

Juoksukoulu ( 3.5.2016

Juoksukoulu ( 3.5.2016 Juoksukoulu ( 3.5.2016 Klo 8:00 luento juoksuharjoi3elusta Klo 8:30-10:00 koordinaa8oharjoitus + videoklinikka Juoksuharjoituksen aikana mahdollisuus tehdä Asicsin askelanalyysi ja hankkia juoksukengät

Lisätiedot

Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna?

Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna? Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna? Yrittäjälääkäri Ville Pöntynen 22.1.2015 Lupauksen toiminta-ajatukset Hoidamme ja ennaltaehkäisemme sairauksia sekä työ- ja toimintakyvyn laskua lääketieteen,

Lisätiedot

TIEDUSTELIJALTA VAADITTAVAT VOIMAOMINAISUUDET SUUNNASSA- TIEDUSTELUSSA

TIEDUSTELIJALTA VAADITTAVAT VOIMAOMINAISUUDET SUUNNASSA- TIEDUSTELUSSA MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU TIEDUSTELIJALTA VAADITTAVAT VOIMAOMINAISUUDET SUUNNASSA- TIEDUSTELUSSA Kandidaatintutkielma Kadetti Teemu Sairanen Kadettikurssi 93 Tiedustelu- ja liikuntalinja Huhtikuu 2009 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU

Lisätiedot

NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA

NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA T-klubin valmennusseminaari 23.10.2010, Hämeenlinna Heikki ja Hannu Hämäläinen 12,8 12,6 12,4 12,2 12,64 100m aj : 15v SM 1. 100m: 15v SM 4. Hannun ura ja kehitys 12,0

Lisätiedot

Edistyksellinen laite, jossa yhdistyy kaksi hyvin tunnettua ja toimivaa hoitomenetelmää: LYMFATERAPIA MAGNEETTITERAPIA

Edistyksellinen laite, jossa yhdistyy kaksi hyvin tunnettua ja toimivaa hoitomenetelmää: LYMFATERAPIA MAGNEETTITERAPIA Edistyksellinen laite, jossa yhdistyy kaksi hyvin tunnettua ja toimivaa hoitomenetelmää: LYMFATERAPIA MAGNEETTITERAPIA Mikä aiheuttaa nesteen kerääntymisen Epänormaali imunestekierto aiheuttaa muutoksia

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot

VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO. Markus Suontakanen

VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO. Markus Suontakanen VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO Markus Suontakanen LIHASHUOLTO Markus Suontakanen Sisältö Määritelmä Tavoitteet Lihastasapaino venyttely Hieronta Fysikaaliset hoidot Lihashuollon määritelmä Urhelijan

Lisätiedot

SUUNNISTUKSEN HARJOITTELU

SUUNNISTUKSEN HARJOITTELU SUUNNISTUKSEN HARJOITTELU Fyysinen harjoittelu Suunnistuksen fyysiset vaatimukset 1. Peruskestävyys JAKSAT JUOSTA 2. Lihaskunto MAASTOSSA, KETTERÄSTI 3. Vauhtikestävyys ja KOVAA! FYYSISEN HARJOITTELUN

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA

Lisätiedot

NivelTeho. 120 kaps. 32,90. (ovh. 40,70) 411,25 e/kg

NivelTeho. 120 kaps. 32,90. (ovh. 40,70) 411,25 e/kg NivelTeho Liiku nivelet lempeästi kuntoon. Kuuden tutkitun aktiiviaineen yhdistelmä: MSM, inkivääriuute, glukosamiini, hainrusto, kupari ja C-vitamiini. 120 kaps. 32,90 411,25 e/kg (ovh. 40,70) Luontainen

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä Olympiakomitea, Nuori Suomi ja Suomen Valmentajat ovat tehneet laajan selvityksen 8 18- vuotiaiden urheilevien nuorten liikuntamääristä ja harjoittelun karkeasta laadusta. Hyvä harjoittelu -selvitystyön

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin vaihde 06 415 4111 Faksi 06 415 4351 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Ähtärin sairaala

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet LUUSTO 17.11.2015 SISÄLTÖ Luuston viholliset: Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet Luuston haurastuminen 2 LUUSTON VIHOLLISET Nau+ntoaineista erityises+ alkoholilla,

Lisätiedot

Harjoitusfysiologia ja harjoitusohjelman suunnittelu

Harjoitusfysiologia ja harjoitusohjelman suunnittelu Syventävä koulutus, phase 1 Harjoitusfysiologia ja harjoitusohjelman suunnittelu Liite 1/3 Tietoa jatkokoulutuksista Kenelle ja missä? Fysio ProFarm:n järjestämät syventävät jatkokoulutukset ovat suunnattu

Lisätiedot

Ergo Selkäklinikka. Petteri Koski

Ergo Selkäklinikka. Petteri Koski Näkökantojakantoja AUDI-ik ikäistenisten urheilijoiden fyysisestä harjoittelusta Alppilajit Vuokatti 28.10.-06 Naprapaatti ; D.N. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Ergo - Selkäklinikka Kotka Uuperi Ski Team

Lisätiedot

TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA

TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA Kehittävä alkuverryttely Pasi Lind 14.12.2014 Hannele Hiilloskorpi Pekka Rindell Kati Pasanen Juha Koskela Harri Hakkarainen www.terveurheilija.fi Valmennushaasteita ENNEN NYT

Lisätiedot

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0

Lisätiedot

JÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI. Pekka Liikanen 8.4.2005

JÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI. Pekka Liikanen 8.4.2005 JÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI Pekka Liikanen 8.4.2005 Jääpalloilu on peli, joka koostuu rajattomasta määrästä jatkuvasti vaihtuvia tilanteita. Pelitilanteet vaihtuvat joukkueen pelaajien, vastustajien ja pallon

Lisätiedot

Mistä lihaskipu aiheutuu

Mistä lihaskipu aiheutuu Mistä lihaskipu aiheutuu Voimaharjoittelu ja lihasmassa Kirjoittanut: Lene Gilkrog Mistä lihaskipu aiheutuu - Lene Gilkrog 2 Jokainen on varmaan joskus kokenut kovaa lihaskipua kovan harjoituksen tai kilpailun

Lisätiedot

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus ja stabiliteetti 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus Liikkuvuuden määrittelyä Kykyä tehdä mahdollisimman laajoja liikkeitä joko omin voimin tai jonkin ulkoisen voiman avustamana

Lisätiedot

NOPEUS JA KOORDINAATIOHARJOITTEITA

NOPEUS JA KOORDINAATIOHARJOITTEITA NOPEUS JA KOORDINAATIOHARJOITTEITA NOPEUSHARJOITTELUN PERIAATTEET: 1. Suorituksen nopeus mahdollisimman nopea ja räjähtävä 2. Suorituksen kesto alle 10 sekuntia 3. Palautus 2 5 minuuttia 4. Määrä 1 5 räjähtävä

Lisätiedot

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä

Lisätiedot

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen.

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen. Kuntotestistä saat arvokasta tietoa tämänpäivän kunnostasi. Olit sitten aloittelija tai huippu-urheilija. Kuntotesti voidaan räätälöidä juuri sinulle sopivaksi kokokonaisuudeksi aikaisemman liikuntahistorian

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Vitamiinit A-vitamiini Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Välttämätön näköaistimuksen syntyyn hämärässä, solujen kasvuun ja erilaistumiseen sekä ihmisen lisääntymiseen.

Lisätiedot

Nivelrikkoisen liikunta

Nivelrikkoisen liikunta Nivelrikkoisen liikunta Jari Arokoski, dos. Nivelristeily Tukholmaan 17.-19.4.2016 Nivelen kuormitusta vaimentavat passiiviset rakenteet Kudos Vaimentuminen (%) Nivelkapseli / synovium Nivelneste 0 35

Lisätiedot

NYKYAIKAISEN TAISTELUKENTÄN KUVA

NYKYAIKAISEN TAISTELUKENTÄN KUVA NYKYAIKAISEN TAISTELUKENTÄN KUVA Taisteluihin liittyy: elektroninen sodankäynti erikoisjoukkojen käyttö ja niiden häikäilemättömät iskut maahanlaskut ilma-aseen voimakas, jatkuva ja syvyyteen ulottuva

Lisätiedot

www.terveurheilija.fi TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA

www.terveurheilija.fi TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA www.terveurheilija.fi TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA Pasi Lind Suomen Judoliitto Terve urheilijakouluttaja Suomen Kansallis Ooppera Viikarit Vauhdissakirjan kirjoittaja www.terveurheilija.fi Monipuolinen

Lisätiedot

Ohjelma. Huhtikuu 20.4. Juoksuharjoitus 60 min @RAPALA. -Videoklinikka -Juoksukoordinaatio. Juoksijan lihashuolto. 60 min @RAPALA

Ohjelma. Huhtikuu 20.4. Juoksuharjoitus 60 min @RAPALA. -Videoklinikka -Juoksukoordinaatio. Juoksijan lihashuolto. 60 min @RAPALA Juoksukoulu Ohjelma Maaliskuu 31.3. Luento 45 min @RAPALA -Kestävyysharjoittelun osaalueet -Juoksuharjoittelu -Yleisimmät ongelmat ja miten korjataan -Harjoittele terveenä! Juoksuharjoitus 75 min @RAPALA

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Ähtärin sairaala Sairaalantie 4 E 63700 Ähtäri Puhelinvaihde 06 415 4939 Faksi 06 415 4351 Puhelin

Lisätiedot

Yleistietoa Aloe Verasta ja ACTIValoesta

Yleistietoa Aloe Verasta ja ACTIValoesta Yleistietoa Aloe Verasta ja ACTIValoesta 2. Yleistietoa Aloe Verasta MITÄ ALOE VERA SISÄLTÄÄ Mono- ja polysakkaridit (useita) Antrakinonit (ainakin 13 erilaista) Ligniinit Saponiinit Salisyylihappo Entsyymit

Lisätiedot