LIIKUNNAN vaikutus LIHAKSEEN
|
|
- Aku Mäkelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LIIKUNNAN vaikutus LIHAKSEEN Liikunta vaikuttaa lihaksen toimintaan monella eri tasolla. Se lisää lihaksen kestävyyttä, tehoa, voimaa yhtä hyvin kuin äärirasituksen sietokykyäkin. Se vaikuttaa sekä lihaksen rakenteeseen että toimintaan. Liikunnalla on myös monia positiivisia vaikutuksia koko ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen elämänhallintaan. Tässä artikkelissa käsitellään lihaksen rakenteellisia ja toiminnallisia tekijöitä, energiantuotannon yleisiä periaatteita, elimistön energiavarastoja, energiantuottoa erilaisissa liikuntasuorituksissa sekä liikunnan ja liikkumattomuuden vaikutuksia lihakseen. LIHAKSEN RAKENNE JA TOIMINNALLISET TEKIJÄT Lihaskudos Lihaskudokselle on ominaista ennen kaikkea supistumiskyky. Suurimman osan lihaskudoksesta muodostavat lihassolut eli lihassyyt. Lihaskudosta on kolmea lajia poikkijuovainen lihas, sileä lihas ja sydänlihas. Poikkijuovainen lihaskudos muodostaa lihaksia, joiden avulla ihminen liikkuu. Ne ovat tahdonalaisia lihaksia. Poikkijuovainen lihaskudos on muodostunut 5-50 mm pitkistä lihassyistä. Lihassyyt ovat asettuneet lihaksen pituussuuntaan ja ne ovat täynnä pituussuuntaisia myofibrillejä, jotka koostuvat ohuista myofilamenteista. Fibrillit muodostuvat pitkässä jonossa peräkkäin olevista perusyksiköistä, sarkomeerestä. Filamenttejä on aktiinifilamentteja ja myosiinifilamentteja. Filamentit koostuvat valkuaisainemolekyyleistä ja ne ovat toistensa lomassa. Sileä lihaskudos muodostaa erityisesti lihaskerroksia putkimaisten ja pussimaisten elinten seinämiin. Tällaisia ovat esim. verisuonten, hengityselinten ja ruoansulatuskanavan lihaskerrokset. Sydänlihaskudosta on sydämessä ja sillä sekä poikkijuovaisen että sileän lihassolun ominaisuuksia.
2 Lihassupistus Poikkijuovaisen lihaksen supistuksen eli kontraktion saa aikaan aksonin haaraa pitkin tulevat hermoimpulssit, jotka siirtyvät lihassoluun hermo-lihasliitoksen kautta. Motorisen päätelevyn kohdalta alkanut aktiopotentiaali kulkee pitkin lihassyyn kalvoa samalla tavoin kuin aksoninkin kalvossa. Se leviää myös lihassyyn sisään. Lihassolun sisällä sijaitseva sarkoplastimaattinen kalvosto vapauttaa aktiopotentiaalin aikana kalsiumioneja, jonka vaikutuksesta aktiini reagoi myosiinin kanssa. Lihaksen rakenne Lihaksen tärkeimmät rakenteelliset tekijät ovat verisuonet, lihassolut, solujen rakenteelliset osat ja sidekudos. Lihaksessa on lihaskudoksen lisäksi sidekudosta, joka vähentää lihaksen repeytymisvaaraa. Lihasrungon molemmissa päissä on jänteinen osa, jonka avulla lihas kiinnittyy, yleensä luuhun tai rustoon. Lihasta ympäröi sidekudoksinen peitinkalvo. Lihaksen molemmat päät eivät ole koskaan kiinni samassa luussa. Lihakset kulkevat yhden tai joskus kahdenkin nivelen yli luusta toiseen. Supistuessaan ne koukistavat niveltä ja kahden nivelen ylittäessään myös ojentavat toista niveltä ja aiheuttavat näin liikettä. Lihaksen toiminta Lihaksen supistusvoima riippuu ennen kaikkea siitä montako motorista yksikköä siinä toimii. Lisäksi supistusvoimaan vaikuttaa mm. lihassyiden laatu ja liikehermosyiden impulssien tiheys, liikkeen nopeus ja lihassyiden pituus ennen liikkeen alkamista. Lihassyitä on kahta päälajia, nopeita ja hitaita, joita on yleensä sekaisin lihaksessa. Punaiset lihakset ovat hitaita, mutta kestäviä, sillä niissä on pääasiassa hitaita lihassyitä. Valkeissa lihaksissa on vastaavasti runsaasti nopeita lihassyitä. Valkeat lihakset ovat nopeita reagoimaan, mutta myös väsymään, sillä ne eivät käytä happea niin tehokkaasti kuin punaiset. LIHAKSEN ENERGIANTUOTANNON YLEISET PERIAATTEET Lihaksen tärkeimmät toiminnalliset tekijät ovat ravinteiden ja hapen saanti, energiavarastot, aineenvaihdunnan aktiivisuus (anaerobinen eli ilman happea ja aerobinen hapen avulla tapahtuva aineenvaihdunta) sekä kuonaaineiden kertyminen ja poistuminen. Ruoan sisältämä energia muuttuu muotoon, jota lihakset voivat käyttää hyväkseen. Lyhyitä ja nopeita suorituksia varten energiaa (korkeaenergisiä fosfaattiyhdisteitä ATP:tä eli adenosiinitrifosfaattia ja KP:tä eli kreatiinifosfaattia) on pieniä määriä varastoituneena lihassolun eri osiin. Lihastyön jatkuessa energiaa tuotettaan lihaksen rasva- ja glykogeenivarastoista. Verenkierron ja hikoilun avulla tapahtuva haihtuminen suojaa kehoa liialliselta kuumenemiselta ja kuona-aineiden, maitohapon ja hiilidioksidin kertymiseltä. Veri kuljettaa energiantuotannossa syntyneet palamisjätteet pois. Se kuljettaa hiilidioksidin uloshengitykseen ja maitohapon maksan poltettavaksi. Adenosiinitrifosfaatti ja kreatiinifosfaatti ATP:tä eli adenosiinitrifosfaattia on varastoituneena lihassolun eri osissa: sarkoplasmisessa retikulumissa, mitokondrioissa ja sytoplasmassa. Tämän lisäksi ATP:tä on varastoituneena aktiini- ja myosiinikomponenttia yhdistävissä aktiivisissa välisilloissa. Lihastyössä on todettu ATP ja KP -pitoisuuden pienenevän. Ei kuitenkaan tiedetä onko yhteys kausaalinen vai ilmenevätkö reaktiot samanaikaisesti. Varastot pienenevät eniten korkeatehoisessa lihastyössä, jossa lihaksen toimintakyky heikkenee jyrkästi paikallisen lihasväsymyksen takia 0,5-15 minuutissa. Lihas elpyy ja voima palaa pikemmin nopeissa kuin hitaissa lihassoluissa.
3 Glykogeeni Lihastyössä sisäiset glykogeenivarastot pienenevät. Glykogeenivarastot ovat tasaisesti jakautuneet sekä hitaisiin että nopeisiin lihassoluihin. Pienillä staattisilla lihassupistusvoimakkuuksilla glykogeeniä kuluu ensisijaisesti hitaista lihassoluista ja suuremmilla voimilla lähinnä nopeista lihassoluista. Erityisesti adrealiini edistää glykogeenin hajoamista. Kestävyysharjoittelulla voidaan lisätä lihaksen sisäisiä glykogeenivarastoja ja siten viivästyttää varastojen loppumista ja parantaa lihaskestävyyttä. Vapaat rasvahapot Lihaksen sisäinen glykogeeni on ensisijainen energialähden voimakastehoisessa lyhyessä lihastyössä samoin kuin ensimmäisen 10 minuutin aikana kohtuullisella teholla tehdyssä työssä. Seuraavien minuutin aikana vapaiden rasvahappojen ja triklyseridien pitoisuus veressä nousee. Pitkään kestävässä matalatehoisessa lihastyössä saadaan energia vapaista rasvahapoista ja triglyserideistä sekä glykogeenistä. Vapaiden rasvahappojen käyttö lihaksen energia-aineenvaihdunnassa riippuu siitä, miten vapaat rasvahapot pystytään siirtämään rasvakudoksesta. Kestävyysharjoittelu lisää rasvahappojen ja triglyseridien käyttöä energianlähteenä, mikä säästää glykogeenivarastoja ja lisää kestävyyttä. Kestävyysharjoittelu lisää myös vapaiden rasvahappojen kuljettamista mitokondrioihin. Happi Riittävä hapensaanti on lihakselle elintärkeä pitkäkestoisessa dynaamisessa lihastyössä. Staattisessa lihastyössä hapenpuute ei rajoita terveen ihmisen suorituskykyä, koska ATP, KP ja glykogeeni ovat silloin pääasialliset energialähteet. Energiavarastot ATP:n ja KP:n varastojen suuruudella ei ole juurikaan merkitystä arkipäivän liikunnassa. Keskeiset energialähteet ovat lihasten ja maksan glykogeenivarastot ja rasvakudos. Lihaksen glykogeenivarastoja voidaan kasvattaa 1,5-2 kertaiseksi harjoittelulla ja hiilihydraattipitoisella ruokavaliolla. ENERGIANTUOTTO ERILAISISSA LIIKUNTASUORITUKSISSA Lihaksen energiatuotto ja -lähteiden käyttö vaihtelee suorituksen tehon ja keston mukaan. Lihas pyrkii tuottamaan liikunnan vaatiman energian suorituksen kannalta tehokkaimmalla mutta myös taloudellisimmalla tavalla. Aineenvaihduntatapaan ja energiakulutukseen vaikuttaa ratkaisevasti harjaantuneisuus suoritukseen. Paljon liikuntaa harrastaneiden elimistö toimii taloudellisemmin ja tehokkaammin kuin vain vähän liikuntaa harrastaneen. Nopeutta ja voimaa vaativassa liikuntasuorituksessa, 1-7 sekunttia esimerkiksi yksittäisessä hypyssä, heitossa tai pallopelin lyhyessä pyrähdyksessä lihakset tuottavat energian ATP:stä ja KP:stä. Äärimmäiseen uupumukseen johtavassa lyhytkestoisessa liikuntasuorituksessa, 7 sekuntia - 2 minuuttia, esimerkiksi 200 tai 400 metrin juoksussa, uinnissa tai pallopelin tiukassa taistelutilanteessa energia tuotetaan ilman happea anaerobisesti. Lihaksiin syntyy happivelka ja maitohappea. Energialähteinä ovat KP ja lihasglykogeeni. Lyhytaikaisessa kestävyyttä vaativassa liikuntasuorituksessa, 2-15 minuuttia, esimerkiksi Cooperin testi energia tuotetaan pääasiallisesti hapen avulla. Energialähteinä ovat hiilihydraatit, erityisesti lihaksiin varastoituneet glykogeenit. Pitkäaikaista kestävyyttä vaativassa liikuntasuorituksessa, 15 minuuttia - 2 tuntia, esimerkiksi kävelyssä, hiihdossa, juoksussa ja suunnistuksessa energia tuotetaan hapen avulla aerobisesti. Kevyessä liikunnassa energialähteinä ovat rasvat, mutta omaa maksimisuoritusta lähellä olevassa liikunnassa glykogeenit.
4 Ylipitkissä liikuntasuorituksissa, yli 2 tuntia, jopa yli 4 tuntia, esimerkiksi kävelyssä, hiihdossa, pyöräilyssä tai vaelluksessa energia tuotetaan hapen avulla. Energialähteenä on lähes pelkästään rasvat. HARJOITTELUN VAIKUTUS LIHAKSEEN Liikunta vaikuttaa sekä lihaksen rakenteeseen että toimintaan. Liikunnan vaikutuksen laatu riippuu ratkaisevasti lihastyön laadusta ja kestosta. Harjoittelu voidaan jakaa karkeasti kolmeen tyyppiin voima ja tehoharjoitteluun, nopeusharjoitteluun ja pitkäkestoisen kestävyyden kehittämiseen. Erilaiset liikunnan muodot vaikuttavat eri tavoin lihaksen rakenteeseen ja aineenvaihduntaan. Voimaharjoittelu kasvattaa harjoituksessa kuormittuvia lihaksia. Lihassolujen määrä ei lisäänny vaan solujen koko kasvaa. Lihaskasvu on suurinta nopeissa lihassoluissa, mutta myös hitaat lihassolut kasvavat jonkin verran. Voimaharjoittelun aikaansaama lihasvoiman lisäys on usein suurempi kuin lihaksen poikkipinta-alan kasvusta voisi päätellä koska lihassupistukseen osallistuvien hermoyksiköiden määrä lisääntyy voimaharjoittelun aikana. Pelkän voimaharjoittelun seurauksena lihaksen hapenottokyky heikkenee lihaksessa tapahtuvien muutosten vuoksi. Mitokondrioiden määrä vähenee, energiavarastot (erityisesti rasvahapot) pienevät ja hiusverisuonten määrä suhteessa lihaksen pinta-alaan laskee. Vaikka voimaharjoittelu voikin heikentää lihaksen kestävyysominaisuuksia se tehostaa lihaksen muuta energiantuottoa. Ilman happea energiaa tuottavien entsyymien aktiviteetti lisääntyy ja ATP ja KP pitoisuudet lisääntyvät. Nopeusharjoittelu kuten pikajuoksu, ei erityisemmin kasvata nopeiden eikä hitaiden lihassolujen kokoa eikä lihassolujen ympärillä olevien hiusverisuonien määrä muutu. Runsas nopeusharjoittelu voi silti parantaa hapenottokykyä. Nopeusharjoittelu vaikuttaa anaerobisen aineenvaihdunnan tehokkuuteen. Kestävyysharjoittelu kuten pitkän matkan juoksu tai hiihto kasvattaa erityisesti hitaita lihassoluja, mutta myös jonkin verran nopeita. Vuosia jatkuva kestävyysharjoittelu muuttaa nopeiden solujen aineenvaihduntaa. Se muuttuu vähitellen entsyymipitoisuudeltaan hitaiden solujen suuntaan. Anaerobiseen energiatuotantoon kestävyysharjoittelu ei juurikaan vaikuta. Kestävyysharjoittelun vaikutuksesta lihaksessa tapahtuu muutoksia jotka parantavat hapenottokykyä. Kestävyysharjoittelun aiheuttamat keskeisimmät muutokset rakenteeseen ovat solujen ympärillä olevien hiusverisuonten tiheyden kasvu, rasituksessa avautuvien hiussuonten määrän kasvu, verenvirtauksen kokonaismäärän kasvu, lihaksen ravinnon saannin paraneminen ja hiussuonten seinämien kaasujen läpäisemiskyvyn ja solujen hapensaannin tehostuminen. Keskeiset muutokset energiantuotannossa ja tehokkuudessa ovat mitokondrioiden määrän lisääntyminen ja koon kasvu, lihakseen varastoituneen glykogeenin ja rasvan määrän kasvu ja niiden hyväksikäyttöön osallistuvien entsyymien aktiivisuuden nousu sekä happiaineenvaihduntaan osallistuvien keskeisten entsyymien aktiivisuuden nousu. LIIKUNNAN AIHEUTTAMA LIHAKSEN YLIRASITUS Eksentrisen lihastyön aiheuttama ylirasitus Intensiivinen kuntoilu, varsinkin jos siihen kuuluu runsaasti eksentristä lihastyötä, saattaa aiheuttaa sarkomeerien ylivenymistä, josta on seurauksena vaurio. Kuntoilun aiheuttamasta rasituksesta seuraa muutoksia myös lihaskalvoissa, mikä johtaa solun kalsiumtasapainon häiriintymiseen. Tästä seuraa solun sisäisen kalsiummäärän lisääntyminen, joka aiheuttaa seuraavien päivien aikana lihasten myofibrillien ja solukalvon lisärappeu-
5 tumista. Tämä johtuu todennäköisesti kalsiumin aiheuttamasta lihasentsyymien aktivoitumisesta. Lisäksi lihaksen fosfokreatiinitasot voivat pysyä alhaalla jopa 7 päivää rajun kuntoilun jälkeen. Samanaikaisesti selvät merkit lihas- ja soluvaurioista ovat havaittavissa verestä, kuten kreatiinikinaasi. Kuntoilun aiheuttama vaurio myofibrilleissa ja supistukseen liittyvissä rakenteissa saattaa olla päätekijä pitkään jatkuvassa lihasvoiman alenemisessa, joka on havaittavissa fyysisen ylirasituksen yhteydessä. Lihaksen suorituskyvyn palautuminen eksentrisen lihastyön jälkeen Lyhytaikainen lihasväsymys joka poistuu muutamassa tunnissa kuntoilun jälkeen, liittyy lihassolujen supistumiskyvyn väliaikaiseen heikkenemiseen. Liikunnan aiheuttamat muutokset lihaksissa esim. PH:n lasku, kaliumin menetys, ATP:n loppuminen, lihaksen glykogeenivarastojen häviäminen, kalsiumtasapainon häiriintyminen tai paikallinen hapenpuute saattavat olla syitä, jotka liittyvät lihaksen supistumiskyvyn häiriöön intensiivisen liikunnan aikana ja sen jälkeisenä väsymyksenä. On todennäköistä, että yksi lihasvoiman menetykseen liittyvä tekijä, joka seuraa intensiivistä liikuntaa, on lisääntynyt solun sisäinen happamuus, joka voi johtua maitohapon muodostumisesta ja kaliumin vähenemisestä. Happamuus todennäköisesti vaikuttaa lihaksen myofibrillien kykyyn tuottaa voimaa joko vähentämällä muodostuvien poikkisiltojen kokonaismäärää, tai yhden poikkisiltojen tuottamaa voimamäärää. Ylirasituksen aiheuttama lihaskipu Lihaskivun aiheuttajia ei edelleenkään täysin tunneta. Kipu on merkki suhteettomasta rasituksesta, kovasta liikunnasta. Kipu ja tulehdus kuuluvat kuitenkin lihaksen toimintaan. Rasituksen jälkeen lihakseen syntyy tulehdus, joka kivuntuntemisen ohella pienentää lihaksen voimaa. Lihaskipu kuuluu kuitenkin lihaksen voimistumistapahtumaan. Lihaskipuun voidaan määrätä kipulääkitystä, mutta mysteeriseksi asian tekee se, että tulehduksen poisto hidastaa paranemista. Elimistö on suunniteltu siten, että kipu ja tulehdus kehittävät lihasta. Lihaksen kehittymiseen kivun ja tulehduksen kautta vaikuttavia mekanismeja ei täysin tunneta. Lihaksen verenkiertoa, hapen ja ravinnon saantia lisäämällä voidaan mahdollisesti vaikuttaa positiivisesti edellä mainituihin asioihin. Parantunut verenkierto saattaa edistää maitohapon poistumista lihaksesta ja edistää näin palautumista. Kevyellä liikunnalla heti intensiivisen toiminnan jälkeen vaikutetaan positiivisesti lihasverenkiertoon, joka edistää paranemista normalisoimalla nämä tekijät. LIIKKUMATTOMUUDEN VAIKUTUS LIHAKSEEN Lihaksen käyttämättömyys johtaa lihaksen surkastumiseen. Lihassolujen poikkipinta-ala pienenee ja sekä nopeat että hitaat lihassolut surkastuvat. Surkastumisen seurauksena lihasvoima heikkenee. Lihaksen toiminta heikkenee kaikilta aineenvaihdunnan ominaisuuksiltaan liikkumattomuudesta. Hapenkäyttökyky heikkenee, rasvojen hyväksikäyttö vähenee, anaerobisen energiatuotannon teho laskee, lihaksen energiavarastot (erityisesti lihasglykogeenin) määrät pienenevät ja ATP:n ja KP:n pitoisuudet vähenevät. YHTEENVETO Paljon liikuntaa harrastaneiden elimistö toimii taloudellisemmin ja tehokkaammin kuin vain vähän liikuntaa harrastaneen. Liikunta lisää lihassoluissa olevien fibrillien ja lihaksen repeytymistä estävää sidekudoksen määrää ja kasvattaa valkuaisainetuotannon määrää. Lihaksen teho ja voima lisääntyvät ensin hermostollisista syistä ja myöhemmin lihaksen kasvun vaikutuksesta. Lihaksen kestävyys voi lisääntyä, pysyä ennallaan tai voimaharjoittelun yhteydessä jopa vähentyäkin. ATP:n ja KP:n määrä lisääntyy ja anaerobinen energiantuotannon teho lisääntyy nopeusharjoittelussa. Mitokondrioiden määrä ja hapen hyväksikäytössä tärkeiden entsyymien aktiivisuus lisääntyy. Kestävyys paranee koska rasvavarastot ja rasvojen hyväksikäyttö tehostuu. Rasituksen sietokyky paranee koska glykogeenivarastojen määrä lisääntyy. Rasituksessa kertyvien maitohappojen kertyminen vähenee, josta seuraa äärirasituksen siedon paraneminen.
6 Liikunnasta aiheutuneeseen lihaksen ylirasitukseen, kipuihin ja tulehdukseen, näyttäisi tämän päivän tieteellisen tutkimuksen valossa paras hoitokeino olevan liikunta. Yllättävää on, että vaikka nopeusharjoittelu lisää anaerobista suorituskykyä, anaerobisen energiatuoton entsyymien aktiivisuuksien ei ole kiistatta todettu kohoavan nopeusharjoittelulla. Kestävyysharjoittelun osalta asia on selkeä. Anerobisen energia-aineenvaihdunnan entsyymien aktiivisuus kohoaa lihaksessa jo kolmen viikon harjoittelun jälkeen. LÄHTEET Kolari, Maija - Louhevaara, Veikko Staattinen lihastyö: fysiologiset vaikutukset ja väsymisen ehkäisy.työ ja ihminen. Työympäristötutkimuksen aikakauskirja. 1/95 9. vuosikerta. Kukkonen, Sirkka - Piirainen, Arja Ihmisen perusliikkuminen ja sen edistäminen. Jyväskylä: Gummerus kirjapaino Oy. Nienstedt, Walter - Hänninen, Osmo - Arstila, Antti - Nienstedt, Irma Fysiologian ja anatomian perusteet. Porvoo: WSOY:n graafiset laitokset. Rehunen, Seppo Terveys ja liikunta. Jyväskylä: Gummerus kirjapaino Oy. Tiidus, Peter, M Manual massage and recovery of muscle function following exercise. Jospt 25, 2: Tikkanen, Heikki Urheiluvammaseminaari. Luento.
Terveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli
TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta
LisätiedotLiikunta. Terve 1 ja 2
Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan
LisätiedotFyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri
Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Kestävyys sulkapallon kaksinpelissä kansainvälisellä tasolla Sulkapallo on intensiivinen jatkuvia suunnanmuutoksia vaativa intervallilaji Pallorallin ja
LisätiedotTESTITULOSTEN YHTEENVETO
TESTITULOSTEN YHTEENVETO LIHASTEN VÄSYMINEN JA PALAUTUMINEN Lihaksesi eivät väsy niin helposti ja ne palautuvat nopeammin. Kehitettävä Hyvä AEROBINEN KUNTO Sinulla on edellytyksiä kasvattaa aerobista kuntoa
LisätiedotVALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen
VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN Marko Laaksonen VALMENTAJAKOULUTUS II-taso 28.-29.8.2004 Suomen Ampumahiihtoliitto ry. KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMISTÖÖN JA PALAUTUMINEN Teksti:
LisätiedotJari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut
Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut jari.salmi@varala.fi Kestävyysharjoittelun perusteet milloin tarvitaan kuntotestausta? Kestävyyskunto Tarkoittaa hengitys-
LisätiedotTE01 Koontimateriaali. Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet
TE01 Koontimateriaali Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet 6 TERVEYSLIIKUNTA sivut 65 73 2 Terveysliikunta terveyskunnon osa-alueet ja niiden kehittäminen? liikunnan motiivit ja niitä selittävät
LisätiedotVALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1
VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta
LisätiedotPolar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi
Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Suomen vanhin urheilujuoma, joka kehitettiin 80-luvulla. Alun perin Suomen suurimman virvoitusjuomien
LisätiedotEnergiantuottoteoria. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet
Energiantuottoteoria 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet ENERGIANTUOTTOTEORIA 1. Elimistön energiavarastot 2. Anaerobinen ja aerobinen energiantuotto 3. Energiavarastojen kuormittuminen ja palautuminen
LisätiedotTeoriatietoa lihasten toiminnasta, huollosta, palautumisesta ja aineenvaihdunnasta
Teoriatietoa lihasten toiminnasta, huollosta, palautumisesta ja aineenvaihdunnasta Tässä tarkastelen liikunnan vaikutusta lihasten aineenvaihduntaan ja rakenteeseen sekä sitä miten lihas palautuu rasituksesta.
LisätiedotLIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat
LIHASHUOLTO Lihashuolto tarkoittaa joukkoa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on valmistaa urheilijaa suoritukseen ja edistää palautumista harjoituksesta tai kilpailusta. Palautumisella tarkoitetaan fyysisen
LisätiedotMURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut www.murtokohta.fi 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 05.05.2015 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS
mittaus MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 5.5.215 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS Nimi: Erkki Esimerkki Päivämäärä: 5.5.215 Ikä: 27 Aika: 15:15 Pituus: 181 Perusaineenvaihdunta
LisätiedotFYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV
FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin
LisätiedotTuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen
Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen Animal skeleton, muscle function and locomotor mechanisms (Campbell: luku 50.5 ja 50.6) Photograph courtesy of Editions Xavier Barral, in association with The Museum
LisätiedotNäkökulmia kulmia palautumisesta
Näkökulmia kulmia palautumisesta Palaudu ja kehity -iltaseminaari 04.05.2010 Juha Koskela ft, TtYO, yu-valmentaja Näkökulmia kulmia palautumisesta Harjoittelun jaksotus ja palautuminen Liikeketju väsymistä
LisätiedotFyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala
Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen
LisätiedotLähtötaso: Et ole harrastanut juoksemista, mutta olet harrastanut liikuntaa muutaman kerran viikossa.
HARJOITUSOHJELMA 1 Et ole harrastanut juoksemista, mutta olet harrastanut liikuntaa muutaman kerran viikossa. Harjoitteet ovat kestoltaan hyvin samanpituisia siihen saakka kunnes pohjakunto on luotu vahvemmaksi
LisätiedotKESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU. Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA
KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA KESTÄVYYSURHEILU Säännöllinen ja oikein kuormitettu kestävyysharjoittelu parantaa verenkierto- ja hapenkuljetus elimtöä
LisätiedotValmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry
Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso Hermosto Taito Nopeus Sukuelimet Voima Tuki- ja liikuntaelimet Sisäelimet Aerobinen kestävyys Anaerobinen kestävyys Liikkuvuus 2 Fyysiset ominaisuudet Ikä Tasapaino
LisätiedotTestaus- ja kuntotutkimusasema TesKu www.tesku.fi tesku@tesku.fi
Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu www.tesku.fi tesku@tesku.fi Valviran toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista koulutusta,
LisätiedotLaatua raaka-aineiden jalostamiseen Elintarvike- ja poroalan koulutushanke
porotietokansio teurastus Hannu Pekkala 2006 Laatua raaka-aineiden jalostamiseen Elintarvike- ja poroalan koulutushanke SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 2 2 Stressi... 2 3 Teurastusprosessi... 3 4 Teurastuksen
LisätiedotVOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA
VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Johdanto Yksittäisten
LisätiedotTestaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay
Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista
LisätiedotEnergiaraportti Yritys X 1.8.2014
Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin
LisätiedotKilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu.
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nopeuskestävyys Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012 www.kihu.fi Nopeuskestävyys AerK AnK VO 2 max Peruskestävyys Vauhtikestävyys
LisätiedotPelastaja huolla lihaksistoasi
Pelastaja huolla lihaksistoasi KOULUTUSPAKETTI Pelastaja huolla lihaksistoasi 1 2 3 4 Pelastajien työn taustaa Lihaksiston väsyminen ja palautuminen Lihaksiston palautumista nopeuttavat menetelmät Johtopäätökset
LisätiedotTuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen II
Hermo-lihasliitos (NMJ) Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen II synapsi, joka rakenteellisesti ja toiminnallisesti erikoistunut siirtämään signaalin motoneuronista lihassoluun rakentuu viidestä komponentista:
LisätiedotPajulahdentie 167 15560 Nastola, puh (03) 885511 www.pajulahti.com. Matti Meikäläinen Sivu: 1 TESTIPALAUTE. Matti Meikäläinen
Sivu: 1 wwwpajulahticom TESTIPALAUTE Matti Meikäläinen 1322012 Sivu: 2 wwwpajulahticom KESTÄVYYSTESTIN PALAUTE Asiakastiedot Nimi: Sukupuoli: Matti Meikäläinen Syntymäaika: 111977 Mies Ikä: 35 Testaustiedot
LisätiedotHarjoittelun suunnittelu
Harjoittelun suunnittelu Helsingin ja Uudenmaan Neuroyhdistys / Naisten kymppi 2017 (@jalosaur) Edupoli - Koulutettu hieroja (2015-2016) Trainer4You - Personal trainer (2015-2016) Fysioterapia AMK (2017-)
LisätiedotFORMARE 2015. Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon
FORMARE 2015 Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon Yleistä ForMaresta 50 laskutus. Tulee toukokuun aikana. Vastuu tehkää parhaanne, olkaa aktiivisia. Tämä on ainutlaatuinen
LisätiedotNuoren moukarinheittäjän harjoittelu
Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu Liikuntaa vai harjoittelua Riittävä määrä liikuntaa Vähintään 20 tuntia liikuntaa viikossa Nouseva määrä harjoittelua Perusliikunta on hyvä asia urheilemisen kannalta,
LisätiedotFyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Sulkapallon lajianalyysiä Voima V-M Melleri
Sulkapallon lajianalyysiä Voima V-M Melleri Mihin voimaa tarvitaan? liikkuminen ja suunnanmuutokset lyönnit keskivartalon tuki (tärkeää kaikessa!) Jalat (=liikkuminen) Jalkoihin kohdistuvat pelin suurimmat
LisätiedotRavitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB
Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys suorituskyvylle Hyvä nestetasapaino on tärkeää kaikessa harjoittelussa
LisätiedotNuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja
Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja Luennon sisältö kasvun ja kehityksen piirteiden hyödyntäminen monipuolinen harjoittelu eri lajiryhmissä alkulämmittelyn
LisätiedotUrheilijan ravitsemus Suorituskyvyn parantaminen ja palautumisen edistäminen
Hämeenlinna, 9.2.2008 Urheilijan ravitsemus Suorituskyvyn parantaminen ja palautumisen edistäminen Mikael Fogelholm, ETT, dosentti, yksikönjohtaja Suomen Akatemia, terveyden tutkimus 1 2/27/08 Huippulahjakkuus
LisätiedotPITKÄKESTOISEEN SUORITUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA TANKKAUS SUORITUKSEN AIKANA. Miten optimoin valmistautumisen ja miten toimin suorituksen aikana?
PITKÄKESTOISEEN SUORITUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA TANKKAUS SUORITUKSEN AIKANA Miten optimoin valmistautumisen ja miten toimin suorituksen aikana? MIKKO LINNOLA Ravitsemusasiantuntija, ETK, kouluttaja Peak
LisätiedotPREDIALYYSIPOTILAAN LIIKUNTA
Sisäinen ohje 1 (5) PREDIALYYSIPOTILAAN LIIKUNTA Liikunnan vaikutukset Predialyysivaiheen kokonaisvaltaisessa hoidossa liikunnalla on tärkeä rooli. Säännöllisellä liikunnalla voi vaikuttaa positiivisesti
LisätiedotLämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen
LisätiedotEspoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas
Espoon Urheilijat ry Judojaos Fyysisen harjoittelun opas 1 Sisällysluettelo 1 KUNNON HARJOITTAMINEN... 3 2 KESTÄVYYSHARJOITTELU... 4 2.1 PERUSKESTÄVYYS... 4 2.2 VAUHTIKESTÄVYYS... 4 2.3 MAKSIMIKESTÄVYYS...
LisätiedotVerryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet
Tampereen Urheilulääkäriaseman iltaseminaari 6.5.2008 Tavoitteena menestyvä urheilija Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Juha Koskela Lasketaanpa arvio: Alkuverryttelyyn 20 min (on aika vähän nopeus-,
Lisätiedot18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela
Tavoitteena terve ja menestyvä urheilija Palaudu ja kehity 4.5.2010 UKK-instituutti, Tampere Palaudu ja kehity Ohjelma Johdantoa (klo 18.00-18.50) 18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha
LisätiedotKova kestävyysharjoittelu milloin ja miten? Timo Vuorimaa, LitT Yliopettaja, Haaga-Helia AMK Vierumäki
Kova kestävyysharjoittelu milloin ja miten? Timo Vuorimaa, LitT Yliopettaja, Haaga-Helia AMK Vierumäki Väite 1 Ilman kovaa harjoittelua ei voi olla kova kilpailussa Väite 2 Kun jätät harjoituksissa varaa,
LisätiedotFORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon
FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset
LisätiedotKEHONHUOLTO Janika Martinsalo
KEHONHUOLTO Janika Martinsalo Kehonhuolto AKTIVOINTI: 1) Mitä on kehonhuolto? Kehonhuolto Kehonhuollon perus idea on nopeuttaa palautumista suorituksesta ja/tai pitää kehon suorituskyky samanlaisena tai
LisätiedotKestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 16.4.2014
Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi Ari Nummela Jyväskylä 16.4.2014 Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi 1. Kestävyyssuorituskykyyn vaikuttavat tekijät 2. Kestävyysominaisuuksien harjoittelu 3.
LisätiedotHyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012
Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä
LisätiedotPalauteluento. 9. elokuuta 12
Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi
LisätiedotSidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)
Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä
LisätiedotOminaisuuksien kehittäminen
Ominaisuuksien kehittäminen Tapani Keränen Kihu & URHEA Tutkimusten mukaan... N = 1558. Aikainen harjoittelun aloitusikä, erikoistuminen ja lajinomainen tehoharjoittelu sekä keskittyminenyhteen lajien
LisätiedotTehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena. Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto 24.4.2014 ETM, Anna Ojala
Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto 24.4.2014 ETM, Anna Ojala Anna Ojala 25/4/14 1 Palautuminen ja superkompensaatio Ravinto, neste,
LisätiedotAgility ja lihaksisto. Luennoitsijana: Jakke Lehtonen
Agility ja lihaksisto Luennoitsijana: Jakke Lehtonen Säästä luontoa, älä printtaa Miksi agility-koira tarvitsee lihaskuntoa, nopeutta ja koordinaatiota Mitä lihaksistossa tapahtuu treenatessa Miten erilaiset
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli
LisätiedotMikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja
LOGO ON WHITE BACKGROUND Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja V iime talven Vasaloppetin paras suomalainen ja moninkertainen SM-mitalisti Mikko Koutaniemi on suunnitellut massahiihtäjien iloksi
LisätiedotMiten harjoittelua tulisi muuttaa, kun ikää tulee lisää? Käytännön vinkit ja harjoitteet ammattilaisilta
Tarvitseeko höntsääjä oheisharjoittelua? Miten harjoittelua tulisi muuttaa, kun ikää tulee lisää? Käytännön vinkit ja harjoitteet ammattilaisilta Tarvitseeko höntsääjä oheisharjoittelua? - Taito (tasapaino,
LisätiedotVENYTTELYOPAS ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT
VENYELYOPAS VENYELYOPAS 1. kaula-, niska- ja hartialihakset 2. käsien ja olkapään lihakset 3. rintalihakset 4. vatsalihakset 5. selkälihakset 6. alavartalon lihakset 7. lantion alueen lihakset KAULA-,
LisätiedotKotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?
Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia
LisätiedotUrheilijan ravinto ja syöminen
Urheilijan ravinto ja syöminen URHEILIJAN RAVINTO JA SYÖMINEN Urheilijan ravitsemuksen ABC A. Arkiruokailu kuntoon Arkiruokailulla ja sen rytmityksessä on suuri merkitys urheilijan suorituskykyyn. Mikäli
LisätiedotAivoterveysmateriaalia
Aivoterveysmateriaalia Lapin Muistikunto -hanke 1. Aivoterveyden edistäminen 2. Muistisairaiden ja heidän lähi-ihmisten tukeminen -> muistikuntoutuksen mallintaminen ja olemassa olevien menetelmien edelleen
LisätiedotNivelrikko ja liikunta - Mikä on hyväksi? Hanna Jungman Fysioterapeutti Aluesuunnittelija, Suomen Nivelyhdistys
Nivelrikko ja liikunta - Mikä on hyväksi? Hanna Jungman Fysioterapeutti Aluesuunnittelija, Suomen Nivelyhdistys Liikunta ja tule-sairaudet Lääketieteessä juuri millään ei ole yhtä vahva näyttö kuin liikunnan
LisätiedotFyysisten ominaisuuksien kehittäminen taekwondossa
Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen taekwondossa Taekwondo on nopeustaitavuuslaji, jossa menestyminen edellyttää riittäviä nopeusominaisuuksia ja pitkälle vietyä lajitaitavuutta. Näiden ominaisuuksien
LisätiedotLihaksen Fysiologia. Luurankolihas
Lihaksen Fysiologia Luurankolihas Rakenteelliset erikoisuudet Jättimäiset raidalliset solut Raidallisuus johtuu - myofibrilleistä jotka ovat muodostuneet myofilamenteistä Rakenteelliset erikoisuudet Z-viiva
Lisätiedot6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.
ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen
LisätiedotISOMETRISEN MAKSIMIVOIMAN YHTEYS LIHASKUNTOON JA KESTÄVYYTEEN
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU ISOMETRISEN MAKSIMIVOIMAN YHTEYS LIHASKUNTOON JA KESTÄVYYTEEN Pro gradu -tutkielma Kadetti Jaakko Niemi Kadettikurssi 92 Tiedustelu- ja liikuntalinja Maaliskuu 2009 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU
LisätiedotOsa 1. Hermolihasjärjestelmän rakenne ja toiminta. Kirjasta Urheiluvalmennus s. 37-42
HARJOITUSKOE, LIIKUNTAPEDAGOGIIKAN JA - BIOLOGIAN KIRJALLINEN KOE 2016 Pisteytys: Oikeasta vastauksesta saa 2 pistettä. Väärästä vastauksesta saa -1 pistettä. Vastaamatta jättämisesta saa 0 pistettä. Osa
LisätiedotTestaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi
Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista
LisätiedotImatran Ketterä Juniorit Ry KIEKKOKOULU
Imatran Ketterä Juniorit Ry KIEKKOKOULU Luennon sisältö Kasvun ja kehityksen piirteiden hyödyntäminen Monipuolinen harjoittelu eri ikäryhmissä Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu Pituuden, painon ja kehon osien
LisätiedotPoikkijuovainen lihassolu 1. Erilaistuneita soluja. Lihassolu. Poikkijuovainen lihassolu 2. Lihaskudokset. Poikkijuovainen lihassolu 3
Poikkijuovainen lihassolu 1 Erilaistuneita soluja 1. Glykolyyttiset syyt: anaerobinen, energia glykolyysistä vähän mitokondrioita paksu nopea, kehittää runsaasti voimaa lyhyessä ajassa lyhytkestoiseen
LisätiedotSuomen Suunnistusliitto
Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli
LisätiedotRoad Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008. Tomi Konttinen 2008
Road Racing Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008 Tomi Konttinen 2008 Menestymisen edellytykset LAJITEKNINEN VALMIUS mahdollistaa oikean suoritustavan FYYSINEN VALMIUS mahdollistaa taidon, kestävyyden
LisätiedotLiikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen
Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena
LisätiedotURHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN
Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota
LisätiedotUrheilullisuus. Harri Hakkarainen LL, LitM. SJL, HK Metallurg Magnitogorsk, HC Jokerit. www.terveystalo.com
Urheilullisuus Harri Hakkarainen LL, LitM SJL, HK Metallurg Magnitogorsk, HC Jokerit Urheilullisuus mitä se on? jokaisella urheilijalla 24 h aikaa aikaa harjoitella, palautua, kehittyä... Harjoitusaikaa
LisätiedotMitä ikääntyessä tapahtuu?
Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, kehonkoostumus Joni Keisala ODL Liikuntaklinikka Hormonitoiminta Endokriininen järjestelmä Hormonaalinen toiminta perustuu elimiin ja kudoksiin,
LisätiedotJos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin. Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry
Jos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry 15 64-vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiin (%)
LisätiedotEnergiaraportti Testi oyj 23.1.2014
Energiaraportti Testi oyj 23.1.2014 OSALLISTUJAT Energiatesti 23.1.2014 1 osallistuja Energiatestiin osallistui 1 henkilö ryhmästä. Testin osanottajista miehiä oli 100 % ja naisia 0 %. Osallistujien keski-ikä
LisätiedotNopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014
Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014 1. Nopeuskestävyys ominaisuutena 2. Nopeuskestävyysharjoittelu lapsilla 3. Nopeuskestävyysharjoittelun ohjelmointi Nopeuskestävyys nuoresta
LisätiedotHevosvalmennuksen sudenkuopat
Hevosvalmennuksen sudenkuopat Susanna Kinnunen, FT Suomen Hevostietokeskus ry susanna.kinnunen@hevostietokeskus.fi www.hevostietokeskus.fi Kuva: Hippos/Hanna Leppänen Liikkeet (biomekaniikka) Suorituskyky
LisätiedotMitä ikääntyessä tapahtuu?
Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, kehonkoostumus Rami Oravakangas LL, Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri ODL Liikuntaklinikka Hormonitoiminta Endokriininen järjestelmä
LisätiedotKehittyminen on tottumista TYÖHÖN
Liikuntaharjoittelun ihanuus ja kurjuus Kehittyminen on tottumista TYÖHÖN Timo Vuorimaa, LitT Mitä tottuminen työhön tarkoittaa? Fyysisen kuormituksen ja elimistön tasapainotilan järkyttämisen jälkeen
LisätiedotPuolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011
Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä
LisätiedotAvaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,
Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen
LisätiedotKESTÄVYYSVALMENTAJAN RAVITSEMUSOSAAMINEN. Hiihdon valmentajakerhon kevätseminaari Maria Heikkilä, ETM
KESTÄVYYSVALMENTAJAN RAVITSEMUSOSAAMINEN Hiihdon valmentajakerhon kevätseminaari 29.4.2017 Maria Heikkilä, ETM Luennon sisältö Taustatietoja tutkimuksesta Tulokset vielä julkaisemattomia Poimintoja tutkimuksesta
LisätiedotTIEDUSTELIJALTA VAADITTAVAT VOIMAOMINAISUUDET SUUNNASSA- TIEDUSTELUSSA
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU TIEDUSTELIJALTA VAADITTAVAT VOIMAOMINAISUUDET SUUNNASSA- TIEDUSTELUSSA Kandidaatintutkielma Kadetti Teemu Sairanen Kadettikurssi 93 Tiedustelu- ja liikuntalinja Huhtikuu 2009 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU
LisätiedotJuoksukoulu ( 3.5.2016
Juoksukoulu ( 3.5.2016 Klo 8:00 luento juoksuharjoi3elusta Klo 8:30-10:00 koordinaa8oharjoitus + videoklinikka Juoksuharjoituksen aikana mahdollisuus tehdä Asicsin askelanalyysi ja hankkia juoksukengät
LisätiedotTämä materiaali on osa opinnäytetyötä, liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma, Haaga-Helia, Johanna Salmela. Terveyttä tukeva harjoittelu
Tämä materiaali on osa opinnäytetyötä, liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma, Haaga-Helia, Johanna Salmela Terveyttä tukeva harjoittelu Sisällys 1 Harjoittelun suunnittelu... 1 2 Nuoren kasvupyrähdyksen
LisätiedotTavoite lähestyy. Syntyy kysymyksiä: Olenko harjoitellut riittävästi? Jaksanko juosta asetetun tavoitteen mukaisesti? Miten valmistaudun?
Tavoite lähestyy Syntyy kysymyksiä: Olenko harjoitellut riittävästi? Jaksanko juosta asetetun tavoitteen mukaisesti? Miten valmistaudun? Juoksusuorituksen onnistuminen on monen tekijän summa Onnistumisen
LisätiedotHarjoitusfysiologia ja harjoitusohjelman suunnittelu
Syventävä koulutus, phase 1 Harjoitusfysiologia ja harjoitusohjelman suunnittelu Liite 1/3 Tietoa jatkokoulutuksista Kenelle ja missä? Fysio ProFarm:n järjestämät syventävät jatkokoulutukset ovat suunnattu
LisätiedotHarjoitusohjeita synnyttäneille äideille. Potilasohje. www.eksote.fi
Harjoitusohjeita synnyttäneille äideille Potilasohje www.eksote.fi Fysioterapeutin ohjaus C1 aulassa maanantaisin ja torstaisin klo 10.15. Tervetuloa! Yleistä Lantionpohjan lihaksia tarvitaan normaalissa
LisätiedotSeepia 3 Torstai 21. 8. 2000. kehittyy aikaisemmin ylempänä olevissa ruumiinosissa. Kuolonkankeudella on merkitystä
Elävien lihasten elämä on jatkuvaa jäykistymistä ja rentoutumista. Kuoleman tultua lihaksistossa koittaa viimeinen ponnistus, kun jäykkyys valtaa koko kehon asteittain. Ilmiö tunnetaan nimellä rigor mortis,
LisätiedotALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN
ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN
LisätiedotNäin elämme tänään kuinka voimme huomenna?
Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna? Yrittäjälääkäri Ville Pöntynen 22.1.2015 Lupauksen toiminta-ajatukset Hoidamme ja ennaltaehkäisemme sairauksia sekä työ- ja toimintakyvyn laskua lääketieteen,
LisätiedotDanske Bank. Juoksukoulu
Danske Bank Juoksukoulu Ohjelma Keskiviikko 21.1.2015, klo 17-18:30 Luento 30 min @Olympiastadion -Kestävyysharjoittelun osa-alueet -Juoksuharjoittelu -Yleisimmät ongelmat ja miten korjataan -Harjoittele
LisätiedotMIKÄ KUVIA YHDISTÄÄ? Apetta aivoille avaimia aivoterveyteen -hanke
MIKÄ KUVIA YHDISTÄÄ? LÄHTEET Pusa Tuija 2017. Kuitu monipuolisen ruuan osana. https://sydan.fi/ruoka-ja-liikunta/kuitu-monipuolisen-ruuan-osana Pusa Tuija 2017. Suolaa vain kohtuudella. https://sydan.fi/ruoka-ja-liikunta/suolaa-vain-kohtuudella
LisätiedotKORIPALLOA PELAAVIEN NUORTEN VENYTTELY- JA LIIKKUVUUSHARJOITTELU
KORIPALLOA PELAAVIEN NUORTEN VENYTTELY- JA LIIKKUVUUSHARJOITTELU Anna-Elisa Nieminen Johanna Rajala Opinnäytetyö Elokuu 2010 Fysioterapian koulutusohjelma Tampereen ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ 2 Tampereen
LisätiedotVTE.214 Valmennusopin jatkokurssi Raporttiseminaari (1. raportti) Marko Haverinen
VTE.214 Valmennusopin jatkokurssi Raporttiseminaari (1. raportti) Marko Haverinen Nonuniform Response of Skeletal Muscle to Heavy Resistance Training: Can Bodybuilders Induce Regional Muscle Hypertrophy
LisätiedotNUOREN JUDOKAN KESTÄVYYSHARJOITTELU - PERUSTEET -
NUOREN JUDOKAN KESTÄVYYSHARJOITTELU - PERUSTEET - Luentomateriaalin nettiversio Jaana Sundberg Pajulahti 26.8.2016 Mitä kestävyyskunto on? à kykyä vastustaa väsymystä pitkäaikaisesti à elimistö kuljettaa
LisätiedotFyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Motorinen yksikkö V-M Melleri
Motorinen yksikkö V-M Melleri Motorinen yksikkö Motorinen yksikkö = yksi liikehermosolu ja sen kaikki hermottomat lihassolut Yksi liikehermosolu (nopea/hidas) hermottaa aina samankaltaisia lihassoluja
LisätiedotHigh Definition Body Lift selluliittigeeli
High Definition Body Lift selluliittigeeli Lehdistötiedote helmikuu 2009 Paras tapa huolehtia vartalon virtaviivaisesta ulkonäöstä on syödä terveellisesti ja liikkua säännöllisesti. Liikunta ja runsaasti
Lisätiedot