Viime keväänä Työfysioterapeutit ry:n hallituksen toiminta oli erittäin aktiivista. Yhdistys tarjosi

Transkriptio

1 3_08.indd :51:27

2 Työfysioterapeutti 3/2008 sisällys 3 Hallituksen ilmoitustaulu 6 Työfysioterapeuttiyrittäjän monet haasteet 9 Onko sattumaa olemassa? 11 NES-konferenssi 13 Työkyky, Kansallinen tuki- ja liikuntaelinohjelma (KTO) ja työfysioterapeutit 17 Kolmannelta sektorilta yhteistyökumppani työterveyshuoltoon 22 Artikkelisarja Työfysioterapeutit työssä 26 Hoito- ja hoivasektori tekee tulosta riskien puristuksessa 29 Hallituksen jäsenten haastattelut Syksy on taas hyvässä vauhdissa Viime keväänä Työfysioterapeutit ry:n hallituksen toiminta oli erittäin aktiivista. Yhdistys tarjosi jäsenilleen mahdollisuuksia useaan koulutukseen. Maaliskuussa oli TTP-päivät yhdessä muiden työterveys- ja työsuojelualan ammattilaisten kanssa. Huhtikuussa järjestimme yrittäjille suunnatun koulutuspäivän, jonka osaanotto oli runsaslukuinen ja yllätti meidät järjestäjät erittäin positiivisesti. Koulutuksessa muodostunut yrittäjäverkosto kokoontui kesäkuussa jo ensimmäisen kerran. Näyttääkin siltä, että tällaiselle toiminnalle on jäsenkunnassamme tarvetta, koska yhä useammat jäsenet toimivat nykyään yrittäjinä. Toukokuun lopussa järjestimme yhteistyössä Kuopion yliopiston ja Suomen ergonomiayhdistyksen kanssa Ergonomian asiantuntijuus seminaarin, johon jäseniämme osallistui myös erittäin runsaasti. Tarkoituksena oli avata keskustelu siitä, kuka on ergonomian asiantuntija Suomessa. Kaikille osallistujille lähetettiin seminaarin jälkeen kirje, jossa keskustelujen perusteella suunnitellut jatkotoimet selvitettiin. Seminaari käynnisti keskustelun aiheesta, ja nyt on asiaa vietävä eteenpäin kaikkien mukana olleiden yhteistyönä. Asia ei ole ihan yksinkertainen. Valmistelutyötä tehdään jatkossa pienemmässä ryhmässä. Kannattaa seurata ERY:n kotisivuja. Ne ovat paikka, jossa asiasta tullaan tiedottamaan ja joka voi myös jatkossa toimia keskustelufoorumina. Mahdollisuuksien mukaan myös meidän omilla kotisivuilla tiedotetaan tästä asiasta. Yhdistyksen hallitus, ja erityisesti Aija Moilanen, on työstänyt talven ja kevään aikana yhteistyössä Suomen fysioterapeuttien kanssa työfysioterapian erikoisasiantuntijanimikkeen kriteerit. Suomen Fysioterapeuttien liittohallitus on hyväksynyt viime keväänä työfysioterapian uudeksi erikoisasiantuntijanimikealueeksi. Tätä työfysioterapian erikoisasiantuntijanimikettä voi hakea liiton jäsenet ensimmäisen kerran Jatkossa nimikettä voi hakea vuosittain huhti- ja lokakuussa. Nimikkeen myöntämismenettelyssä noudatetaan Suomen Fysioterapeuttien laatimaa erikoisasiantuntijakriteeristöä. Tästä syksystä lähtien voi siis hakea myös meidän alamme erikoisosaajan pätevyyttä. Toivottavasti mahdollisiman useat jäsenemme innostuvat sitä hakemaan. Syksy on taas hyvässä vauhdissa. Lomat on vietetty ja energiaa varastoitu talven haasteisiin. Syksyn ohjelmassa hallituksella on tuttuun tapaan opintopäivät aiheena Tavoitteena toimintakykyinen työntekijä. Opintopäivät järjestetään tänä vuonna Helsingissä Metropolia ammattikorkeakoulussa. Toisena koulutustilaisuutena yhdistys järjestää lokakuussa mentorointikoulutuspäivän, joka on mentorointiohjelman aloitus. Siinä pyritään saattamaan yhteen mentori/aktoripareja ja aloittamaan ammattikunnassamme hyvin tärkeä mentoritoiminta. Tavoitteena on työfysioterapeutin asiantuntijuuden tukeminen. Se on suunnattu sekä alalla aloittaville tai lyhyemmän aikaa ammatissa olleille mutta myös konkareille, joille tarjoutuu nyt hyvä tilaisuus siirtää omaa kokemustaan ja hiljaista tietoaan nuoremmille. Tarkemmat ohjeet ovat tässä lehdessä. Edessä on siis mielenkiintoinen syksy! Työn iloa ja imua sekä hyvää syksyn alkua kaikille. JOhanna Koroma TYÖFYSIOTERAPEUTTI: Julkaisija: Työfysioterapeutit Ry Taitto: Mainostoimisto Hasardi TYÖFYSIOTERAPEUTIT Ry: Perustettu: 1976 Jäsenmäärä: 680 Jäsenmaksu: 35e/vuosi Jäsenlehti: 4 krt vuodessa Koulutusta: 2 krt vuodessa Varsinaiseksi jäseneksi hyväksytään fysioterapeutti, joka toimii työterveyshuollossa tai yhteistyössä muun työterveyshenkilöstön kanssa. Varsinaisen jäsenen on oltava Suomen Fysioterapeutit ry:n jäsen 3_08.indd :51:29

3 Palkittu Puheenjohtajan ter veiset Johanna Koroma on palkittu 05/2008 Suomen ergonomiayhdistyksen opiskelijastipendillä Kuopion yliopistoon tekemästä pro gradu työstä: Työntekijöiden kokemukset mobiilin työn työympäristöjen ja -välineiden ominaisuuksista työhyvinvoinnin kannalta. HAE Työfysioterapeutit ry:n stipendiä ks. hakuohjeet wwwsivuilta Elokuussa Johanna Koroman työ kilpaili Suomen edustajana NES-kongressissa, Reykjavikissä pohjoismaiden välisessä kilpailussa parhaasta pro gradutyöstä. Kilpailussa Johanna sai Student award palkinnon työstään. Tarvitsetko Työfysioterapeutit ry: n päivitettyjä esitteitä, esitteitä voi tilata Hanna Nummilalta, hanna. nummila@yle.fi. Esitteitä on suomen-, ruotsin ja englanninkielisinä. Päivitä tietosi Jäsenrekisterissä oli elokuun lopussa noin 700 jäsentä, joista reilut 600 oli ilmoittanut sähköpostiosoitteensa. Loppukevään ja alkusyksyn aikana jäsenistölle on lähetetty tiedotuksia sähköpostitse. Seuraa postiasi jäsenkysely tulossa! Joka lähetyskerralla 15 %:n postista on tullut ilmoitus virheellisestä osoitetiedosta. Muista siis tehdä ilmoitus myös sähköpostisi muutoksesta, joko nettisivujen kaavakkeella tai sähköpostitse hanna.nummila@yle.fi. Päivitä myös työnantajatiedot ajan tasalle. 3 3_08.indd :51:29

4 KOULUTUSPÄIVÄT MARRASKUUSSA 2008 TYÖFYSIOTERAPEUTIT ry. SYYSOPINTOPÄIVÄT Tavoitteena toimintakykyinen työntekijä METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU Vanha viertotie 23, Helsinki TORSTAI Ilmoittautuminen, aamukahvi ja näyttely Tervetuloa Johanna Koroma, Työfysioterapeutit ry, pj Lounas ja näyttely Kokemuksia mobiilityön ergonomiasta Johanna Koroma, TtM, tft, Nokian työterveyspalvelut Tietotyön vaatimukset aivoille: Miten niistä selvitään? Marja-Leena Haavisto, työ- ja organisaatiops kologian erikoispsykologi, Aivot ja työ tutkimuskeskus Kahvi ja näyttely Työfysioterapeutit ry, vuosikokous Päivän päätös Tauko ja näyttely Mobiilityön työpaikkaselvitys Ursula Hyrkkänen, tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja, Turun ammattikorkeakoulu 3_08.indd :51:30

5 Koulutuspäivien osallistumismaksut: jäsenet 200 / 2 päivää ja 120 / 1 päivä. Osallistumismaksu sisältää luentomateriaalit ja ruokailut. Ilmoittautuminen on sitova. Varsinaisen ilmoittautumisajan jälkeen tapahtuvasta peruutuksesta veloitetaan 50 % osallistumismaksusta. Perumatta jättämisestä veloitetaan täysi osallistumismaksu. Päivät lasketaan kuuluviksi työterveyshuoltolain edellyttämään asiantuntijoiden täydennyskoulutukseen. Ilmoittautumiset mennessä Hanna Nummilalle hanna.nummila@yle.fi ilmoita erikoisruokavalio ilmoittautumisen yhteydessä. Laita ilmoittautumisen yhteydessä toiveita näytteilleasettajista, jotta osaamme kysyä osallistujia hyödyttäviä esittelijöitä. Osallistumismaksu maksetaan yhdistyksen tilille Maksun viestiksi on merkittävä syysopintopäivä 2008, osallistuminen torstai / perjantai sekä osallistujan nimi ja työnantaja. PERJANTAI Ilmoittautuminen, aamukahvi ja näyttely Työterveyshuollon ja maahanmuuttajien kohtaaminen Barbara Bergbom, tutkija, psykologi, Työterveyslaitos Tauko ja näyttely Työterveyskirjasto: Parantaako tieto työhyvinvointiamme? Jukka Kilpiö, markkinointipäällikkö, Kustannus Oy Duodecim Toimia-hanke: Toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi, Kansallinen verkostohanke Päivi Sainio, projektipäällikkö, Kansanterveyslaitos Facultas-hanke: toimintakyvyn arviointi alaselkä- ja niskasairauksissa Timo Pohjolainen, ylilääkäri, Orton Päivän päätös Johanna Koroma Lounas ja näyttely 3_08.indd :51:31

6 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2008 Työfysioterapeuttiyrittäjän monet haasteet Rii a Partia, FM, Suomen Fysioterapeutit 46 Toiminnan käynnistäminen Kun työfysioterapeutti päättää ryhtyä yrittäjäksi tai hänelle tarjoutuu tilaisuus aloittaa yrittäjätoiminta, työfysioterapian sisältö on tuttua, mutta mistä aloittaa muun tarpeellisen tiedon hankinta ja mitä kaikkea pitää tehdä? Yleistä yrittäjyystietoa on saatavilla runsaasti ja olennaisen tiedon löytäminen vie oman aikansa. Aloittavalle yrittäjille hyödyllisiä internet-osoitteita ovat mm. ja Fysioterapia-alan yrittäjätoimintaa määrittelevät kaikkea yritystoimintaa koskevat lait ja asetukset, kuten kirjanpito- ja verolait sekä henkilötietolaki. Terveydenhuollon yrittäjyyttä säätelevät mm. laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä ja asetus potilasasiakirjojen laatimisesta ja niiden säilyttämisestä. Fysioterapiaalalle on laadittu eettiset periaatteet ja laadun suuntaviivat. Työfysioterapian erikoisalaa koskevat lisäksi työterveyshuollon säädökset ja toimintaperiaatteet. Kun työfysioterapeutti suunnittelee liiketoimintaansa, ensin on ratkaistava, toimiiko itsenäisenä ammatinharjoittajana vai luvanvaraisena palveluntuottajana. Itsenäinen ammatinharjoittaja ilmoittaa toiminnastaan lääninhallitukselle ja yhtiömuodossa toimiva tai terapia- tai hoitohenkilökuntaa palkkaava tarvitsee lääninhallituksen luvan palvelujen 3_08.indd :51:31

7 Liiketoimintasuunnitelman tekemiseen kannattaa käyttää aikaa. Vaikka liikeideana olisi tuottaa esimerkiksi ennaltaehkäisevän työfysioterapian palveluita, rekisterin tulee olla säädösten mukainen. Rekisteriin tulee kerätä vain sellaisia tietoja, jotka ovat työfysioterapian toteuttamisen kannalta tarpeellisia. Hyvin hoidettu ja ajan tasalla oleva rekisteri takaa sekä asiakkaiden että fysioterapeutin oikeusturvan. Rekisterinpitäjä eli työfysioterapeuttiyrittäjä vastaa potilasasiakirjojen säilytyksestä. Itsenäiset ammatinharjoittajat tai fysioterapiapalvelujen tuottajat, jotka toimivat esim. lääkäriasemalta vuokratuissa tiloissa, voivat antaa kirjallisen sopimuksen perusteella osan rekisterinpitäjän tehtävistään, esimerkiksi potilasasiakirjojen säilyttämisen ja arkistoinnin, lääkäriaseman hoidettavaksi. Vastuu rekisteristä säilyy tässäkin tapauksessa fysioterapeuttiyrittäjällä. Myös asiakkaita on informoitava säilyttämistavasta. Rekisterin sisältämiä tietoja ei voida luovuttaa muille ilman asiakkaan kirjallista suostumusta. Tietyillä viranomaisilla tai yhteisöillä on tiedonsaantiin laissa säädetty oikeus (mm. Kela ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskus). Rekisteriseloste Rekisterinpitäjän laatii henkilörekisteristään rekisteriselosteen, josta ilmenee mm. rekisterinpitäjän ja yhteystiedot sekä henkilötietojen käsittelyn tarkoitus, esimerkiksi työfysioterapiapalvelut. tuottamiseen. Kaikki terveydenhuollon yrittäjät jättävät lääninhallitukselle vuosittain toimintakertomuksen. Liiketoimintasuunnitelman tekemiseen kannattaa käyttää aikaa. Palveluvalikoiman suunnittelu ja toiminnan kuvaaminen niin, että alaa tuntematokin ymmärtää työfysioterapian tuottaman hyödyn, vaatii useamman illan ja ehkä päivänkin työn. Markkinointisuunnitelmaa varten on hyvä miettiä, ketkä ovat tärkeimmät yhteistyökumppanit (palveluiden tilaajat, käyttäjät ja maksajat). Palveluiden hinnoittelussa fysioterapeuttiyrittäjät ovat usein liian vaatimattomia ja varovaisia. Yrittäjyys on kuitenkin liiketoimintaa ja siitä saaduilla tuotoilla yrittäjä hankkii elantonsa Dokumentoinnista ja tietosuojasta Fysioterapeuttiyrittäjän tulee aina pitää asiakkaistaan rekisteriä, jota laissa kutsutaan potilasrekisteriksi. Henkilörekisterille annetaan nimi esim. X:n Fysioterapian asiakasrekisteri. Selosteeseen merkitään yksiselitteisesti, mitä tietoja rekisteröidystä talletetaan henkilörekisteriin. Näitä ovat fysioterapiassa henkilön nimi, syntymäaika (henkilötunnus), osoite, tutkimus- ja hoitotiedot. Rekisterin suojauksesta voidaan mainita esim. manuaalisen aineiston säilytyksestä lukitussa tilassa. Tietokoneelle talletettujen tietojen osalta voidaan kertoa, että vain määrätyillä henkilöillä pääsy tietoihin ja se edellyttää käyttäjätunnuksen ja salasanan antamista. Rekisteriseloste säilytetään vastaanotolla asiakkaiden nähtävillä. Tietosuojavaltuutetun toimiston sivuilta löytyy lomakkeita ja ohjeita, joita voi käyttää hyväksi rekisteriselostetta laatiessa. Tietosuojavastaava Tietosuojavastaava tulee olla nimettynä kaikilla lääninhallituksen luvalla toimivilla yksityisillä palveluntuottajilla. Itsenäisillä ammatinharjoittajien ei lain mukaan tarvitse nimetä tietosuojavaltuutettua. Velvoite 7 3_08.indd :51:31

8 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2008 tietosuojavastaavan nimeämisestä on peräisin laista sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä, joka tuli voimaan Tietosuojavastaavan tehtävänä on muun muassa lisätä yksikön henkilökunnan tietämystä asiakastietojen sähköiseen käsittelyyn liittyvistä tietosuojanäkökohdista ja tuoda esille mahdollisia puutteita yksikön käytänteissä. Tietosuojavastaava voidaan valita yksikön sisältä tai ulkopuolelta, mutta fysioterapiayksikön toiminnan tuntemus on aina ehdoton vaatimus tehtävässä onnistumisen kannalta. Tulevaisuuttakin pitää suunnitella Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta toiminnan kehittämiselle tulee laatia suuntaviivat. Millaisia palveluja tarjotaan ja miten palvelujen sisältöä kehitetään? Ympäröivän yhteiskunnan tapahtumia on hyödyllistä seurata ja tuntea myös kilpailijoiden toimintaa. Yhteiskunnalliset muutokset, sosiaalija terveydenhuollon paikalliset, alueelliset ja valtakunnalliset suunnitelmat tuovat haasteita ja mahdollisuuksia myös työfysioterapeuttiyrittäjän toimintaan. Lähteet FCG Efeko: Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojavastaavien nimeäminen ja tehtävät. Koulutustilaisuus Helsinki Sosiaali- ja terveysministeriö: Potilasasiakirjojen laatiminen ja niiden säilyttäminen. Opas Suomen Fysioterapeutit: Fysioterapeutti Yrittäjänä opas Terveydenhuollon oikeusturvakeskus: Yksityisen terveydenhuollon potilasasiakirjat Ohje Ylipartanen A: Tietosuoja terveydenhuollossa. Potilaan asema ja oikeudet henkilötietojen käsittelyssä. Tietosanoma Oy. Hakapaino Oy. Helsinki _08.indd :51:32

9 Kirsti Niskala työfysioterapeu i, BBAT-terapeu i, NLP Master, Kiireenkesytysvalmentaja Onko sattumaa olemassa? Tutustuin kiireenkesytyskonseptiin ensimmäisen kerran keväällä Kävin kuuntelemassa Forum humanum luentosarjaa Helsingin Porthaniassa. Pääkiireenkesyttäjä, konseptin luoja Anja Kulovesi oli kertomassa aiheesta ja huomasin nyökytteleväni päätäni todella usein. Olin työskennellyt jo pitkään ihmisten kanssa, joilla oli kiire ja stressi tahtoi pukata pintaan. Vuonna 2004 julkaistiin myös Kuntoutus ORTO- Nin tutkimushankkeen Työstressi, uupumus ja koettu työkyky Mittaaminen ja rentoutuksen vaikutus tutkimustulokset, joista ilmenee, että Sovellettu rentoutus koettiin työstressin oireita lievittäväksi. Olin tutkimushankkeessa Sovelletun rentouden opettajana yrityksessä, jonka palveluksessa silloin työskentelin. Koulutin noin 75 tutkimushankkeessa mukana ollutta rentouden saloihin. Jatkaessani tutkimuksen jälkeen rentoutuskurssien pitämistä, monet ovat kertoneet asenteensa kiireeseen muuttuneen. Totesin, että Kiireenkesytys ja Sovellettu rentoutus sopivat hyvin yhteen. Niinpä kävin kiireenkesytys -valmennusprosessin läpi Anja Kuloveden koulutuksessa. Mitä Kiireenkesytys on? Kiireenkesytys on yksilöä kunnioittava, jokaisen ihmisen omista lähtökohdista lähtevä eräänlainen malli tutkia omaa suhdetta aikaan. Käytössä on erilaisia luovia, raikkaita menetelmiä, jotka suorastaan saattelevat oivallusten poluille. Valmennuksissa jokainen voi löytää itselleen tavaksi tulleita toimintamalleja, jotka saattavat aiheuttaa varsinaisen kiireen. Täydellisyyden tavoittelija eli perfektionisti esimerkiksi saattaa nostaa koko ajan rimaa, joten työhön kuluu paljon enemmän aikaa kuin ehkä alun perin laskettiin. Melkein sitoutuja innostuu kaikesta uudesta 9 3_08.indd :51:33

10 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2008 Aikaa omasta hyvinvoinnista huolehtimiselle tuntuu jäävän yhä vähemmän. yhä vähemmän. Unohdetaan oman kehon kunnioitus ja arvostus. Ja kovassa kiireessä usein huomiokyky kapeutuu, kehon kuuntelu unohtuu ja näin tapaturmariski kasvaa. Seurauksia saamme hoitaa pitkään. Voisimmeko me työfysioterapeutit omalta osaltamme jakaa enemmän tietoa myös kiireestä, ennen kaikkea siitä miten sitä voidaan kesyttää monilla eri tavoin? ja mielenkiintoisesta, haluaa olla mukana, mutta jonain kauniina päivänä huomaa tekemättömien töiden vanan perässään, jolloin hän herää ja ottaa haasteen vastaan ja opettelee arvostamaan valitsemaansa tehtävää ja tekee sen ensin valmiiksi ennen kuin aloittaa uutta aikaa vie- neissa taitoja voi harjoitella myös mm. rentoutumisen ja kehotietoisuuden kautta. Tänäänkin eräs ihminen löysi rauhoittumisen, sisäisen levollisuuden rentoutusharjoituksessa. On hyvä oppia pysäyttämään mieli, kun se laukkaa nonstop-ajatusten pyörteissä. Osaanko hiljen- olla!) vää tehtävää. Näitä erilaisia tapoja toimia suhteessa aikaan voidaan löytää kiireenkesyttäjien peilisalista yhdeksän. tää mieleni? Nukahdanko illalla helposti? Nukunko levollisesti kelloon soittoon asti? Osaanko purkaa jännitykset kehostani? Kesytä kiire!, v. 2007, (kirjakaupoissa ja myydään myös koulutusten yhteydessä!) Kiireenkesyttäjillä on käytössään myös vertauskuvallinen talo, jossa on kolme kerrosta ja jokaisessa kerroksessa on kolme huonetta ja jokaiseen huoneeseen pääsee avainkysymyksillä. Huoneissa voi pysähtyä ja tarkastella ajankohtaisia kysymyksiä. Pysähtyminen asioiden äärellä tuottaa usein oivalluksia, jotka vievät yksilöä tai yhteisön kyseessä ollen koko yhteisöä mukavalla tavalla eteenpäin. On hyvä välillä pohtia yhdessä tekemisen tarkoitusta, toimivatko systeemi entä työvälineet ja mikä on asioiden tärkeysjärjestys? Jokainen syttyy ja sitoutuu omista lähtökohdistaan. Talon ylimmässä kerroksessa voidaan tarkastella terveitä rajoja, pysähtymisiä ja esim. kehittymisen tarpeita. Ja taloissahan on usein vintti. Tässä talossa on viimetipan vintti, joka lienee tuttu lähes kaikille! Mutta mitkä tehominuutit voimme viimetipan vintiltä löytääkään? Miten ne osaisi siirtää sopivaan kohtaan? Saisimmeko enemmän aikaan huomattavasti rennommissa merkeissä? Palautuminenkin tapahtuisi kuin itsestään! Talon keskimmäisessä kerroksessa on keskittymisen, mielen hallinnan ja läsnäolon huoneet. Näissä huo- Työfysioterapeutti ja kiireenkesytys Tapaamme jatkuvasti ihmisiä, joilla on stressin aiheuttamia erilaisia vaivoja. Kiire tuntuu joka puolella kehoa. Aikaa omasta hyvinvoinnista huolehtimiselle tuntuu jäävän Anja Kulovesi on kirjoittanut kaksi kirjaa kiireenkesytyksestä : Kiireen kesyttäjän käsikirja, v (painos loppu, kirjastoissa saattaa Kun haluat tietää lisää kiireenkesytyksestä höystettynä Sovelletulla rentoudella ja kehontietoisuusharjoituksilla (BBAT), ota yhteys! Kiireenkesytysvalmentajakoulutusta pitää ja organisoi: Anja Kulovesi Kirsti Niskala työfysioterapeutti, BBAT-terapeutti, NLP Master, Kiireenkesytysvalmentaja Tmi Kirsti Niskala, Less is more! _08.indd :51:33

11 NES Nordic Ergonomics Society 40th Annual Conference Kati Karhula Työfysioterapeu i, TtM 4 0. Pohjoismainen ergonomiakonferenssi järjestettiin elokuuta Reykjavikissa. Ilmoittautuneita oli noin 220 henkeä 24 maasta. Osallistujamäärä ylitti Islannin ergonomiayhdistyksen VINNISin Þórunn Sveinsdóttirin mukaan heidän odotuksensa. Viisi vuotta sitten järjestetyssä ensimmäisessä Islannin konferenssissa oli vajaa 200 osallistujaa, eikä Pohjoismaiden kaukaisimpaan kolkkaan odotettu ainakaan suurempaa osallistujamäärää näin pian uudestaan. Konferenssin teemana oli Ergonomics is a lifestyle. Ergonomia vaikutti olevan osa konferenssin osallistujien elämäntapaa, sillä monet -varsinkin mannereurooppaisetmahduttivat konferenssin perheensä kesäloman viettoon. Pelkästään konferenssiin matkustaneetkin pääsivät tutustumaan islantilaiseen elämänmenoon tehokkaalla ajankäytöllä. Aamuvirkut saattoivat käydä ennen kongressipäivän alkua kylpemässä ja uimassa Laugardalurin termisissä altaissa. Kahvitauon saattoi puolestaan viettää esimerkiksi viereisessä Ásmundun Sveinssonin patsasmuseossa. Iltaohjelman ansiosta osallistujat tutustuivat Hellisheidin geotermiseen lämpövoimalaan ja illallistivat hiljakseen pyörivässä Perlan ravintolassa. Konferenssiin osallistui 19 suomalaista, joista suurimmalla osalla oli kongressissa suullinen esitys. Luennoimaan kutsuttujen kuuden asiantuntijan joukossa oli Työterveyslaitoksen tiimipäällikkö Mikael Sallinen. Hänen luentonsa Avoid fatigue and improve occupational safety and health in a 24 hour society viesti oli, että univaje ja yötyö heikentävät merkittävästi toimintakykyä ja työssä suoriutumista jo ennen kuin väsymys johtaa varsinaiseen nukah11 3_08.indd :51:34

12 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2008 tamiseen. Erityisesti turvallisuuskriittisissä työtehtävissä on tärkeää käyttää osana riskinhallintaa väsymystä vähentäviä keinoja, kuten ergonomisia työaikamalleja ja työn riittävää virikkeisyyttä. huoneeseen (17 %). Työympäristössä havaittuja puuteita olivat erityisesti tukitankojen puuttuminen ja heikko valaistus. (Ballandi T. Patient falls in the Tuscany regional healthcare service: an evaluation of the hospital environmental hazards.) Vuoden 2008 nuoren pohjoismaisen tutkijan palkinnon sai yhdistyksemme puheenjohtaja Johanna Koroma esityksellään Perceived features of environment and equipment related to wellbeing in mobile work, joka perustuu hänen vuonna 2007 valmistuneeseen ergonomian pro gradu -tutkielmaansa. Mobiilityötä koskeva artikkeli on julkaistu Työfysioterapeutti -lehden numerossa 2/2008. Onnittelut palkinnosta! Terveydenhuoltoalan ergonomiaan liittyville esityksille oli konferenssissa varattu kaksi omaa sessiota. Alla on esimerkkejä esitysten tuloksista ja johtopäätöksistä: Neljän standardoidun sekä yhden työntekijän itse valitseman istumaasennon vertailussa 30 minuutin tauoton työskentely samassa istumaasennossa aiheutti saman verran paikallisia oireita tuki- ja liikuntaelimistöön toimistotyötä tekevillä. Tietoa käytetään apuna kehitettäessä työtuolia, joka antaa taktiilista palautta muistuttamaan asennonvaihdosta. (Commissaris D. et. al. Musculoskeletal discomfort during VDU tasks; input for a smart office chair.) Sairaanhoitajien työtahti ja työnkuormittavuus on lisääntynyt viime vuosina. Korkean työkuormituksen havaittiin olevan yhteydessä emo- Ilta- ja aamuvuorojen välisen palautumisajan pidentäminen paransi sairaanhoitajien unta, vireystilaa, työhyvinvointia koettua terveyttä ja vapaa-ajan aktiivisuutta. (Hakola T., Paukkonen M. & Pohjonen T. In health care, quick returns mean greater well being.) tionaaliseen uupumiseen. Burn outin määrä oli hieman lisääntynyt verrattuna vuoteen (Gunnarsdóttir A. Nurses psychosocial work environment in acute inpatient surgical and medical wards at Icelandic hospital.) Vanhustenhoidossa työskentelvät lähihoitajat, joilla oli vähiten sairauspoissaoloja (alle 5 pv/v), olivat muita useammin alhaisesta arvostuksesta huolimatta toivomansa kaltaisessa työssä, he saivat tukea työpaikan sosiaalisesta verkosta ja heillä oli hyvä sopeutumiskyky. (Sandmark H. Understanding work ability: experiences of female assistant nurses in elderly care.) Italiassa kehitetyn riskinarviointimenetelmän mukaan sairaalapotilaille sattuu eniten tapaturmia sängystä pudotessa (31 %) ja matkalla kylpy- Vuoden 2009 pohjoismainen ergonomiakongressi järjestetään Tanskassa Helsingørissa. Silloin teemana on Globalized Ergonomics, The Consequences of Globalization. Toivottavasti juhannuksenvietto tanskalaisittain innostaa suomalaisosallistujia lähtemään mukaan! Ennakkotietoa kongressista löytyy Internet-sivuilta: Sairaanhoi- tajien työtahti ja työnkuormittavuus on lisääntynyt viime vuosina. 12 3_08.indd :51:35

13 Ilkka Vuori, LKT, professori emeritus Kansallisen TULE-ohjelman koordinaa ori Työkyky, Kansallinen tuki- ja liikuntaelinohjelma (KTO) ja työfysioterapeutit T yökyky on yhteiskunnan kannalta tärkeä tuottavuudelle, ja yksilöille sillä on suuri merkitys paitsi toimeentulon myös yleisen hyvinvoinnin keskeisenä edellytyksenä. Kansallisen tuki- ja liikuntaelinohjelman (KTO) yhtenä tavoitteena on parantaa toiminta- ja työkykyä tai hidastaa niiden heikkenemistä ja vähentää tätä kautta työkyvyttömyyden kustannuksia. Tämä on myös yksi työfysioterapeuttien työn tavoitteista. Työfysioterapeuteilla on mahdollisuus edistää työssään myös ohjelman muita tavoitteita, jotka ovat väestön parempi tule-terveys, väestön parempi tuletietoisuus, tule-sairauksien ja vammojen ilmaantuvuuden pieneneminen, tule-sairaiden hoidon tehostu- minen, kuntoutuksen tehostuminen ja laajeneminen sekä suomalaisten elämänlaadun paraneminen. Työkyvyn ydinrakenne on ihmisen voimavarojen ja työn ominaisuuksien tasapaino. Voimakkaimmin henkilön itse kokemaa työkykyä määrittäviksi tekijöiksi on osoitettu hänen terveytensä ja työnsä fyysinen ja henkinen rasittavuus (Gould ym. 2006). Itse arvioitu ja objektiivisemmilla tavoilla määritetty työkyky vastaavat varsin hyvin toisiaan. Kaikki yleiset kansansairaudet heikentävät väestön työkykyä. Jyrkimmin henkilön omaa arviota työkyvystään huonontavat mielenterveyden ongelmat ja sepelvaltimotauti sekä miehillä lonkan nivelrikko. Kaikki liikkumiskyvyn rajoitukset lisäävät voimakkaasti työkyvyttömyyttä. Siten esimerkiksi suurin osa niistä, jotka kokevat vaikeuksia 2 km kävelyssä tai portaiden nousussa, pitää itseään työkyvyttömänä. Kun sairauksien merkitystä työkyvylle tarkastellaan ottamalla huomioon niiden yleisyys, eniten työkykyä huonontavat koko työikäisessä väestössä masennus, selkä- ja niskasairaudet sekä verenpainetauti. Työssä käyvien työkykyä alentavat eniten masennus ja selkäsairaudet. Nivelrikon eri muodot sekä selkä- ja niskasairaudet lisäävät itse arvioidun työkyvyn rajoittuneisuutta 2 6 -kertaiseksi verrattuna saman ikäisiin henkilöihin, joilla kyseistä sairautta ei ole (Gould ym. 2006). 13 3_08.indd :51:36

14 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2008 Nämä tiedot tuovat yhdellä tavalla esiin tuki- ja liikuntaelimistön terveyden suuren merkityksen työkyvylle. Samaa osoittavat tule-sairauksien aiheuttamat työkyvyn rajoituksista johtuvat kustannukset ja menetykset. Esimerkiksi viime vuosien tietojen mukaan maksetuista sairauspäivärahapäivistä tule-sairauksien osuus on 31 % ja vammojen osuus 12 %. Joka neljäs työkyvyttömyyseläke on myönnetty tule-sairauden perusteella, ja ne aiheuttavat työpanosmenetyksiä toiseksi eniten, lähes 2 miljardia euroa vuodessa. Erittäin tärkeää on huomata, että tuki- ja liikuntaelimistön hyvä toimintakyky ja terveys ovat keskeisiä edellytyksiä myös muiden elinjärjestelmien terveyden ja toimintakyvyn säilymiselle. Esimerkiksi lihavuuden, diabeteksen tai sepelvaltimotaudin tehokas ehkäisy on vaikeaa ilman riittävää liikuntakykyä. Kansallinen TULE-ohjelma Kansallinen TULE-ohjelma (KTO) on tule-järjestöjen vahva yhteinen esitys suomalaisten tule-terveyden parantamiseksi. Nykyisen poliittisen käytännön mukaisesti sairausryhmäkohtaisten terveysohjelmien laatimisen ja toteuttamisen katsotaan kuuluvan ensisijaisesti järjestöjen vastuulle, ja valtionhallinnon tehtävänä on lähinnä tukea näitä toimintoja. Tämän takia ohjelman mittavien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tule-järjestöjen vahvaa panosta. KTO on puiteohjelma, ja tämän mukaisesti sen esitykset ovat varsin yleisellä tasolla ja niitä on runsaasti. Esitysten toteuttaminen edellyttää 14 järjestelmällistä suunnittelua tarpeellisten toimenpiteiden ja niiden toteuttamistapojen perustaksi. Tätä työtä on tehty kevään 2008 kuluessa. KTO:n työterveyteen liittyvät esitykset KTO:ssa työterveyden ja tätä kautta työkyvyn edistämiseen liittyy useita esityksiä. Työfysioterapeutit ovat osallistuneet aktiivisesti niiden laatimiseen. Heidän tietonsa, taitonsa, kokemuksensa, asemansa ja tehtävänsä antavat hyviä mahdollisuuksia osallistua niiden toteuttamiseen. Työfysioterapeuttien toimenkuvaan liittyvät selvimmin seuraavat esitykset: Työpaikkaselvityksissä selvitetään pätevillä menetelmillä tule-terveyden kannalta haitalliset fyysiset ja psyykkiset kuormitustekijät ja etsitään niihin ratkaisuja erityisesti työpisteiden ja -tehtävien suunnitteluvaiheessa. Työntekijän tule-terveydentilaa seurataan järjestelmällisesti työhöntulo- ja määräaikaistarkastuksissa ja niiden yhteydessä annetaan tarvittaessa terveysneuvontaa. Työterveyspainotteisessa sairaanhoidossa otetaan huomioon työntekijän ja työnantajan tarpeet. Oireiden ja sairauksien työperäisyyden ja työkyvyn arviointiin on työterveyshuollossa hyvät edellytykset, ja hoitoon voidaan luontevasti liittää vaikuttaminen työolosuhteisiin. Työterveyshuolto seuraa järjestelmällisesti sairauspoissaoloja ja tekee toimenpide-ehdotuksia työpaikalle työkyvyn palauttamisen nopeuttamiseksi ja työhön paluun helpottamiseksi. Yhteistyössä työntekijöiden ja työnantajan kanssa työterveyshuolto käynnistää työhön kohdistuvia muutoksia ja kuntoutusta työhön paluun helpottamiseksi. Liikuntaelinten sairauksista johtuvien poissaolojen hallinnassa pyritään aktiivisten ja varhain aloitettujen toimenpiteiden avulla hyödyntämään työntekijän jäljellä olevaa työkykyä. 3_08.indd :51:36

15 Esimerkiksi lihavuuden, diabeteksen tai sepelvaltimotaudin tehokas ehkäisy on vaikeaa ilman riittävää liikuntakykyä. Osasairauspäivärahalakia hyödynnetään Työn suorittamisen ja työympäristön helpottamaan tule-oireisen henkilön työhönpaluuta. Järjestelmää pyritään kehittämään siten, että osasairauspäivärahaa voidaan tietyin kriteerein maksaa jo sairauden alkuvaiheessa. Työterveyshuolto pyrkii yhdessä esimiesten kanssa tukemaan osatyökykyisten henkilöiden jäljellä olevan työkyvyn käyttöä. kehittämistä tule-terveyttä edis- täväksi jatketaan mm. vähentämällä työn liiallista tai virheellistä fyysistä ja psyykkistä kuormittavuutta sekä istumisen määrää ja keskeytymättömyyttä. Työtä, työympäristöä, työtapoja ja - menetelmiä, työn organisointia sekä kaikkien osapuolten asenteita ja käyttäytymistä kehitetään edelleen turvallisuutta lisääviksi. Työpaikoilla lisätään tietoa aktiivisten hoitomuotojen ja työssä jatkamista Yhteistyötä työterveyshuollon ja tukevien ratkaisujen hyödyistä ja muokataan työyhteisöjen asenteita muiden toimijoiden välillä vahvistetaan. myönteisemmiksi tule-oireisia työntekijöitä kohtaan. Työyhteisöjen liikuntaa edistetään kehittämällä eri osapuolille kannusteita. Työterveyshuolto pyrkii kirjaamaan työpaikkakäynteihin, terveystarkastuksiin ja sairaanhoitoon liittyvää tietoa järjestelmällisesti siten, että sitä Työfysioterapeutit toteuttavat näiden esitysten mukaisia ja muita työkykyä voidaan käyttää työpaikkatasolla edistäviä toimintoja päivittäi- ajantasaisesti ohjaamaan sairauksia ehkäisevää toimintaa. sessä työssään. Niiden tehostaminen on kuitenkin tarpeellista ja siihen on mahdollisuuksia. Parhaat tulokset esitysten toteuttamisessa saavutetaan analysoimalla perusteellisesti esitysten sisältö, pohtimalla käytännön toimenpiteitä niiden toteuttamiseksi ja laatimalla järjestelmällisiä toimintatapoja käytettäväksi päivittäisessä työssä. KTO:n toteuttamista edistäisi voimakkaasti, jos Työfysioterapeutit ry. tekisi esityksistä tällaisen analyysin ja toimintamalleja sekä välittäisi työn tulokset sekä jäsenistön käyttöön että KTO: ta koordinoivan Suomen Tule ry:n tietoon.. Vaikka merkittävä osa KTO: n esitysten toteuttamisesta jo sisältyy työfysioterapeuttien tavanomaiseen työhön, toisi niiden perusteellinen pohtiminen todennäköisesti esiin aikaisempaa tehokkaampia ja uusiakin mahdollisuuksia työkyvyn edistämiseen. Tärkeä tulos olisi järjestelmällisten toimintaohjeiden tuottaminen koko ammattikunnan jatkuvaan käyttöön. Kirjallisuutta Gould R, Ilmarinen J, Järvisalo J ja Koskinen S. Työkyvyn ulottuvuudet. Terveys 2000 tutkimuksen tuloksia. Eläketurvakeskus, Kansaneläkelaitos, Kansanterveyslaitos ja Työterveyslaitos. Helsinki, Kansallinen TULE-ohjelma _08.indd :51:36

16 TuleTERVEYDEN edistäminen työterveyshuollossa Aika: Paikka: Järjestäjät: Kohderyhmä: perjantai klo Ortonin auditorio, Tenholantie 10, HELSINKI Suomen Tule ry ja Suomen Selkäliitto ry työfysioterapeutit ja työterveyshoitajat Aiheina mm: - päivitetyt Aikuisten alaselän Käypä hoito suositukset - kansallinen Tule-ohjelma työterveyshuollon apuna - miten neuvoa akuutista selkäkivusta kärsivää - miten motivoida selkäoireista omaehtoiseen liikuntaharjoitteluun Tarkempi koulutuspäivän ohjelma tulee syyskuun aikana nettiin: sekä Koulutus on maksuton. Osallistujat maksavat ruokailunsa ja matkakustannukset. 3_08.indd :51:38

17 KOLMANNELTA SEKTORILTA YHTEISTYÖKUMPPANI TYÖTERVEYSHUOLTOON Pirjo Ailanto,, TtM, selkäneuvoja, Suomen Selkälii o ry Kirsi Töyrylä-Aapio,, TtM, selkäneuvoja, Suomen Selkälii o ry S uomen Selkäliitto ry on vuonna 1988 perustettu potilas-, kansanterveys- ja liikuntajärjestö. Liiton toiminnan tavoitteina ovat selkäsairauksien ja oireiden ehkäisy, selkäpotilaiden tukeminen ja neuvominen sekä selkäongelmien tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen edistäminen. Selkäliittoon kuuluu 30 selkäyhdistystä eri puolilla maata. Niihin kuuluu lähes jäsentä. Selkäyhdistysten toiminnan painopisteenä on vertaistukitoiminta ja selkäoireisten kuntouttaminen liikuntaryhmissä Selkäyhdistysten järjestämässä toiminnassa niin liikuntaryhmissä kuin retkillä korostuu vertaistuen merkitys saman kokemuksen omaavilla. Vertaistuki on erittäin tärkeää kuntoutumisen tukena eivätkä terveydenhuollon ammattilaiset pysty sitä korvaamaan. Toisaalta selkäyhdistykset järjestävät luentotilaisuuksia, joissa terveydenhuollon ammattilaiset luennoivat jakaen näin oikeaa tietoa selkäoireisille. Terveydenhuollon ammattilaisia työskentelee päätoimisesti myös Selkäliitossa: Etelä-Suomen selkäneuvojana toimii fysioterapeutti, TtM, Kirsi Töyrylä-Aapio, Itä-Suomen selkäneuvoja fysioterapeutti Marja-Terttu Alhaisen toimisto sijaitsee Joensuussa ja Länsi-Suomen selkäneuvoja, ft, TtM, Pirjo Ailannon toimisto Turussa. Selkäneuvojien työ alkoi Suomen Selkäliitto ry:ssä, kun järjestö toteutti vuosina Raha-automaattiyhdistyksen tuella valtakunnallisen Selkäneuvoja -projektin. Lähes 500 henkilöä sai silloin henkilökohtaista neuvontaa. Asiakkaista suurin osa (59 %) oli kroonisia selkäkipupotilaita, joiden oireet olivat kestäneet vähintään vuoden. 17 3_08.indd :51:39

18 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2008 Terveydenhoitohenkilöstö tarvitsee lisäkoulutusta selkäasioissa. Selkäneuvoja -projektin selvitykset vojakoulutukseen. Vuonna 2007 osoittivat, että selkäoireiset henkilöt Jyväskylän ammattikorkeakoulussa eivät koe saavansa riittävää tietoa ja Helsingin ammattikorkeakoulu selkäsairaudestaan eivätkä hoitopoluistaan. Usein tiedot sopivista kuntoutumisvaihtoehdoista Stadiassa toteutettiin koulutus: Selkäneuvonta fysioterapeutin työssä, ovat epä- ammatilliset erikoistumisopinnot selviä. Asiakkaat kokivat saavansa myös liian vähän tukea ja neuvontaa (laajuus 30 opintopistettä). Jouluna 2007 valmistui 27 selkäneuvojaa. ja selkäleikkausten jälkeen. Saadut Koulutus jatkuu todennäköisesti ohjeet koetaan riittämättömiksi. Projektissa selkäneuvojien työ painottui vuonna 2009 Helsingin ammattikorkeakoulu Metropoliassa. neuvontaan, tiedonvälitykseen ja asiantuntijana toimimiseen ja se jatkuu sellaisena. Vaikka selkäneuvojat ovat peruskoulutukseltaan fysioterapeutteja, varsinaisia käden taitoja ei käytetä. Selkäneuvonnan pääasiallinen toimintamuoto on puhelinneuvonta, joka asettaa erityishaasteita selkäneuvojille. Heidän keskustelu- ja kuuntelutaitonsa tulee tukea selkäoireisen henkilön tunnetta siitä, että hänellä on mahdollisuus itsehoidolla Selkäneuvojat ovat tuottaneet muutamia oppaita (Selkä, seksuaalisuus ja seksi, Method Martta -ryhtiohjelma ja Hanki kestävä keskivartalo selkäsi tueksi!), jotka ovat saaneet hyvää palautetta. Jatkossakin materiaalin tuottaminen selkäpotilaiden hoidon tueksi on yksi selkäneuvonnan tärkeä osa-alue, sillä opaslehtisten on päivitetyn Käypä hoito-suosituksen mukaan todettu lisäävän vaikuttaa omaan terveyteensä. potilaan tietämystä selkäkivusta. Uusimman, tiivistetyn tiedon tuottaminen Projektin aikana järjestettiin Tietoa taitoa selkäneuvontaan ja ohjaukseen -koulutuskokeilu vuonna 2005 ja se tuotti sisältörungon selkäneu- ammattilaisten käyttöön koulutusten muodossa on myös yksi Selkäliiton toimintamuodoista. Selkäliitto on järjestänyt yhdessä mm. Suomen Fysioterapeuttien kanssa Idea-ja koulutuspäiviä fysioterapeuteille useana vuonna. Terveydenhoitohenkilöstö tarvitsee lisäkoulutusta selkäasioissa. Esimerkiksi Käypä hoito suositukset eivät ole läheskään kaikille tuttuja, vaikka ne ovat hyvä työkalu. Olisi tärkeää, että kaikki terveydenhuollon ammattilaiset puhuisivat samaa kieltä selkäasioissa eli mikä on vaikuttavaa hoitoa ja mihin kannattaa panostaa. Hoidon ja kuntoutuksen ohella tulee kannustaa potilasta itsehoitoon ja löytämään vertaistukea. Oikeaa tietoa tulisi viedä kaikille ikäryhmille nuoria unohtamatta, jotta selkävaivojen ehkäisy tulee aloitettua riittävän aikaisin. Työterveyshuolto on tärkeässä asemassa viestittämässä oikeita selkäasioita työntekijöille. Kun selkäkipu iskee kerran, sillä on ikävä tapa uusiutua! Työterveyden ammattilaisen on hyvä muistaa, että jos selkäoireinen työntekijä tarvitsee tukea henkilöiltä, joka on kärsinyt samanlaisista kivuista eikä sellaista työpaikalta löydy, voi sellaisen löytää lähimmästä selkäyhdistyksestä! Suomen Selkäliitto juhlii tänä vuonna 20. toimintavuottaan. Yhtenä tapahtumista on Maailman Selkäpäivänä paikallisyhdistysten järjestämät tapahtumat. Teemalla Suomi selkäjumppaa yhdistykset esittelevät kaikille, etenkin selkäkipuisille sopivaa liikuntatarjontaansa. 18 3_08.indd :51:39

19 TYÖFYSIOTERAPIA Heli Kangas suunni elija uudeksi erikoisasiantuntijanimikealueeksi Suomen Fysioterapeuttien liittohallitus on hyväksynyt kokouksessaan työfysioterapian uudeksi erikoisasiantuntijanimikealueeksi. Työfysioterapian erikoisasiantuntijanimikettä voi hakea liiton jäsenet ensimmäisen kerran Jatkossa nimikettä voi hakea vuosittain huhti- ja lokakuussa. Nimikkeen myöntämismenettelyssä noudatetaan Suomen Fysioterapeuttien laatimaa erikoisasiantuntijakriteeristöä. Liiton päätös perustuu seuraavaan hallituksen antamaan selvitykseen: Erikoisasiantuntija-alue: Työfysioterapia Työterveyshuollon kuvaus Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö, työhön liittyvien terveysvaarojen ja haittojen ehkäisy samoin kuin työntekijän terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta työuran eri vaiheissa. Hyvään työterveyshuoltokäytäntöön kuuluu hyvä ammattikäytäntö, monitieteinen ja moniammatillinen toimintatapa, tarvittava tieto työpaikan työolosuhteista sekä työterveyshuoltolain edellyttämä yhteistyö ja -toiminta. Työterveyshuolto on jatkuvaa toimintaa, johon sisältyy työpaikan tarpeiden arviointi, toiminnan suunnittelu, varsinainen toiminta vaikutusten aikaansaamiseksi, seuranta ja arviointi sekä laadun jatkuva parantaminen. Yhteistyö ja yhteistoiminta ovat työterveyshuollon keino saavuttaa tavoitteensa. Oleellista yhteistyössä ja toiminnassa on asiakaskeskeinen toimintatapa. Yhteistyö työterveyshuollossa on laaja-alaista käsittäen asiakkaan (työpaikan toimijoiden) lisäksi konsulttitehtävät, työsuojeluviranomaisen, muun terveydenhuollon, kuntoutuksen, työvoimaviranomaisen, Kansaeläkelaitoksen ja vakuutusyhtiöt. Työterveyshuolto- ja työturvallisuuslaeissa on huomioitu Euroopan yhteisön puitedirektiivi (89/391/ETY), joka velvoittaa työnantajaa käyttä- 3_08.indd :51:39

20 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2008 mään työterveyshuolto- ja työsuojelutoimien toteuttamisessa pätevää henkilökuntaa. Pätevyys edellyttää myös ammatillista riippumattomuutta sekä työnantajasta että työntekijöistä. Työterveyshuoltolaki (1383/2001; 5 ) edellyttää työnantajaa käyttämään riittävästi työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja heidän tarpeelliseksi katsomiaan asiantuntijoita työterveyshuollon suunnittelua, toteuttamista sekä kehittämistä ja seurantaa koskevissa asioissa. Työfysioterapian kuvaus Työterveyshuollossa toimivalla työfysioterapeutilla tulee olla työterveyshuoltolain ja asetuksen perusteella fysioterapeutin pätevyyden lisäksi suoritettuna ammattikorkeakoulun erikoistumisopinnot (30 op) tai vähintään 7 opintoviikon (11 op) laajuinen työterveyshuollon koulutus kahden vuoden kuluessa työterveyshuollon tehtäviin siirtymisestä. (Työterveyshuoltolaki 1383/2001, Valtioneuvoston asetus 1484/2001). Työfysioterapeutti toimii oman alansa asiantuntijana työterveyshuollon moniammatillisessa tiimissä työntekijöiden kokonaisvaltaisen terveyden edistämiseksi. Työfysioterapeutilla tulee olla riittävät tiedot työn ja terveyden välisistä yhteyksistä sekä niiden hallinnasta. Tavoitteena on sovittaa yhteen työntekijän resursseja ja työn vaatimuksia niin, että turvallinen ja tuottava työ on mahdollista. Työfysioterapeutilta edellytetään toiminta-alueensa organisaatiokult- 20 tuurin ymmärtämistä, työn kuormittavuuden makro- ja mikrotason arviointia, erityisesti tuki- ja liikuntaelimistön sekä hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormittumisen kannalta. Työfysioterapeutti myös arvioi toiminta- ja työkykyä erityisosaamisalueenaan fyysiseen toimintakykyyn liittyvät motorisen taidon edellytykset. Oman asiantuntemuksensa lisäksi työfysioterapeutin tulee omata valmiuksia yhteisölliseen työotteeseen organisaatioiden työn kehittämisessä. Työn kohteena on yhtä lailla työpaikka kuin yksilötkin. Työntekijään itseensä kohdistuva toiminta on toiminta- ja työkyvyn sekä liikkumisen arviointia sekä siihen liittyvää ohjausta ja seurantaa. Työympäristöön, työvälineisiin ja työmenetelmiin kohdistuva toiminta on ergonomian, työhygienian sekä terveys- ja turvallisuusriskien arviointia ja työntekijän terveyden edistämistä ja työympäristön kehittämistä. Työfysioterapia painottuu ennaltaehkäisevään toimintaan. Työterveyspalvelujen laadun kehittämisessä työfysioterapeuttien osuus korostuu terveyden edistämisessä ja erityisesti ikääntyvän väestön työkyvyn ylläpitämisessä koko työuran ajan. Keskeistä on työntekijöiden tarpeiden mukaan räätälöityjen palvelujen tuottaminen, omaehtoisen terveyttä edistävän elämäntavan omaksumisen tukeminen, työympäristön kehittäminen työntekijän edellytyksiä vastaavaksi sekä varhaiskuntoutustoimenpiteiden kehittäminen. Toimintaympäristö Työfysioterapeutti työskentelee yritysten omilla tai yritysten yhteisillä työterveysasemilla, yksityisillä lääkäriasemilla, terveyskeskusten työterveyshuollossa, yrittäjinä tai ammatinharjoittajina. Työfysioterapiaa toteutetaan esimerkiksi työfysioterapeutin omalla vastaanotolla, työntekijän työympäristössä sekä kuntoutuskeskuksissa. Työfysioterapeutin osaaminen: Työfysioterapeutin tulee: - osata työterveyshuoltoa koskevat lait ja muut säännökset ja suositukset sekä ymmärtää työterveyshuollon suhde muuhun yhteiskuntaan - tuntea ja osata soveltaa käytäntöön työterveyshuoltoon, terveydenhuoltoon, työsuojeluun ja soveltuvin osin sosiaalitoimeen liittyvä lainsäädäntö ja direktiivit sekä muut säädökset - osata toimia työssään hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti - ymmärtää työterveyshuollon toimintaympäristö (työelämä, terveydenhuolto, työelämän muutokset ja niihin vaikuttavat tekijät) - osata toimia terveydenhuollon yleisten eettisten periaatteiden ja ammattikunnan eettisten sääntöjen mukaisesti - osata toimia asiantuntevasti työpaikkojen yhteistyökumppanina 3_08.indd :51:39