Viime keväänä Työfysioterapeutit ry:n hallituksen toiminta oli erittäin aktiivista. Yhdistys tarjosi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Viime keväänä Työfysioterapeutit ry:n hallituksen toiminta oli erittäin aktiivista. Yhdistys tarjosi"

Transkriptio

1 3_08.indd :51:27

2 Työfysioterapeutti 3/2008 sisällys 3 Hallituksen ilmoitustaulu 6 Työfysioterapeuttiyrittäjän monet haasteet 9 Onko sattumaa olemassa? 11 NES-konferenssi 13 Työkyky, Kansallinen tuki- ja liikuntaelinohjelma (KTO) ja työfysioterapeutit 17 Kolmannelta sektorilta yhteistyökumppani työterveyshuoltoon 22 Artikkelisarja Työfysioterapeutit työssä 26 Hoito- ja hoivasektori tekee tulosta riskien puristuksessa 29 Hallituksen jäsenten haastattelut Syksy on taas hyvässä vauhdissa Viime keväänä Työfysioterapeutit ry:n hallituksen toiminta oli erittäin aktiivista. Yhdistys tarjosi jäsenilleen mahdollisuuksia useaan koulutukseen. Maaliskuussa oli TTP-päivät yhdessä muiden työterveys- ja työsuojelualan ammattilaisten kanssa. Huhtikuussa järjestimme yrittäjille suunnatun koulutuspäivän, jonka osaanotto oli runsaslukuinen ja yllätti meidät järjestäjät erittäin positiivisesti. Koulutuksessa muodostunut yrittäjäverkosto kokoontui kesäkuussa jo ensimmäisen kerran. Näyttääkin siltä, että tällaiselle toiminnalle on jäsenkunnassamme tarvetta, koska yhä useammat jäsenet toimivat nykyään yrittäjinä. Toukokuun lopussa järjestimme yhteistyössä Kuopion yliopiston ja Suomen ergonomiayhdistyksen kanssa Ergonomian asiantuntijuus seminaarin, johon jäseniämme osallistui myös erittäin runsaasti. Tarkoituksena oli avata keskustelu siitä, kuka on ergonomian asiantuntija Suomessa. Kaikille osallistujille lähetettiin seminaarin jälkeen kirje, jossa keskustelujen perusteella suunnitellut jatkotoimet selvitettiin. Seminaari käynnisti keskustelun aiheesta, ja nyt on asiaa vietävä eteenpäin kaikkien mukana olleiden yhteistyönä. Asia ei ole ihan yksinkertainen. Valmistelutyötä tehdään jatkossa pienemmässä ryhmässä. Kannattaa seurata ERY:n kotisivuja. Ne ovat paikka, jossa asiasta tullaan tiedottamaan ja joka voi myös jatkossa toimia keskustelufoorumina. Mahdollisuuksien mukaan myös meidän omilla kotisivuilla tiedotetaan tästä asiasta. Yhdistyksen hallitus, ja erityisesti Aija Moilanen, on työstänyt talven ja kevään aikana yhteistyössä Suomen fysioterapeuttien kanssa työfysioterapian erikoisasiantuntijanimikkeen kriteerit. Suomen Fysioterapeuttien liittohallitus on hyväksynyt viime keväänä työfysioterapian uudeksi erikoisasiantuntijanimikealueeksi. Tätä työfysioterapian erikoisasiantuntijanimikettä voi hakea liiton jäsenet ensimmäisen kerran Jatkossa nimikettä voi hakea vuosittain huhti- ja lokakuussa. Nimikkeen myöntämismenettelyssä noudatetaan Suomen Fysioterapeuttien laatimaa erikoisasiantuntijakriteeristöä. Tästä syksystä lähtien voi siis hakea myös meidän alamme erikoisosaajan pätevyyttä. Toivottavasti mahdollisiman useat jäsenemme innostuvat sitä hakemaan. Syksy on taas hyvässä vauhdissa. Lomat on vietetty ja energiaa varastoitu talven haasteisiin. Syksyn ohjelmassa hallituksella on tuttuun tapaan opintopäivät aiheena Tavoitteena toimintakykyinen työntekijä. Opintopäivät järjestetään tänä vuonna Helsingissä Metropolia ammattikorkeakoulussa. Toisena koulutustilaisuutena yhdistys järjestää lokakuussa mentorointikoulutuspäivän, joka on mentorointiohjelman aloitus. Siinä pyritään saattamaan yhteen mentori/aktoripareja ja aloittamaan ammattikunnassamme hyvin tärkeä mentoritoiminta. Tavoitteena on työfysioterapeutin asiantuntijuuden tukeminen. Se on suunnattu sekä alalla aloittaville tai lyhyemmän aikaa ammatissa olleille mutta myös konkareille, joille tarjoutuu nyt hyvä tilaisuus siirtää omaa kokemustaan ja hiljaista tietoaan nuoremmille. Tarkemmat ohjeet ovat tässä lehdessä. Edessä on siis mielenkiintoinen syksy! Työn iloa ja imua sekä hyvää syksyn alkua kaikille. JOhanna Koroma TYÖFYSIOTERAPEUTTI: Julkaisija: Työfysioterapeutit Ry Taitto: Mainostoimisto Hasardi TYÖFYSIOTERAPEUTIT Ry: Perustettu: 1976 Jäsenmäärä: 680 Jäsenmaksu: 35e/vuosi Jäsenlehti: 4 krt vuodessa Koulutusta: 2 krt vuodessa Varsinaiseksi jäseneksi hyväksytään fysioterapeutti, joka toimii työterveyshuollossa tai yhteistyössä muun työterveyshenkilöstön kanssa. Varsinaisen jäsenen on oltava Suomen Fysioterapeutit ry:n jäsen 3_08.indd :51:29

3 Palkittu Puheenjohtajan ter veiset Johanna Koroma on palkittu 05/2008 Suomen ergonomiayhdistyksen opiskelijastipendillä Kuopion yliopistoon tekemästä pro gradu työstä: Työntekijöiden kokemukset mobiilin työn työympäristöjen ja -välineiden ominaisuuksista työhyvinvoinnin kannalta. HAE Työfysioterapeutit ry:n stipendiä ks. hakuohjeet wwwsivuilta Elokuussa Johanna Koroman työ kilpaili Suomen edustajana NES-kongressissa, Reykjavikissä pohjoismaiden välisessä kilpailussa parhaasta pro gradutyöstä. Kilpailussa Johanna sai Student award palkinnon työstään. Tarvitsetko Työfysioterapeutit ry: n päivitettyjä esitteitä, esitteitä voi tilata Hanna Nummilalta, hanna. Esitteitä on suomen-, ruotsin ja englanninkielisinä. Päivitä tietosi Jäsenrekisterissä oli elokuun lopussa noin 700 jäsentä, joista reilut 600 oli ilmoittanut sähköpostiosoitteensa. Loppukevään ja alkusyksyn aikana jäsenistölle on lähetetty tiedotuksia sähköpostitse. Seuraa postiasi jäsenkysely tulossa! Joka lähetyskerralla 15 %:n postista on tullut ilmoitus virheellisestä osoitetiedosta. Muista siis tehdä ilmoitus myös sähköpostisi muutoksesta, joko nettisivujen kaavakkeella tai sähköpostitse Päivitä myös työnantajatiedot ajan tasalle. 3 3_08.indd :51:29

4 KOULUTUSPÄIVÄT MARRASKUUSSA 2008 TYÖFYSIOTERAPEUTIT ry. SYYSOPINTOPÄIVÄT Tavoitteena toimintakykyinen työntekijä METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU Vanha viertotie 23, Helsinki TORSTAI Ilmoittautuminen, aamukahvi ja näyttely Tervetuloa Johanna Koroma, Työfysioterapeutit ry, pj Lounas ja näyttely Kokemuksia mobiilityön ergonomiasta Johanna Koroma, TtM, tft, Nokian työterveyspalvelut Tietotyön vaatimukset aivoille: Miten niistä selvitään? Marja-Leena Haavisto, työ- ja organisaatiops kologian erikoispsykologi, Aivot ja työ tutkimuskeskus Kahvi ja näyttely Työfysioterapeutit ry, vuosikokous Päivän päätös Tauko ja näyttely Mobiilityön työpaikkaselvitys Ursula Hyrkkänen, tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja, Turun ammattikorkeakoulu 3_08.indd :51:30

5 Koulutuspäivien osallistumismaksut: jäsenet 200 / 2 päivää ja 120 / 1 päivä. Osallistumismaksu sisältää luentomateriaalit ja ruokailut. Ilmoittautuminen on sitova. Varsinaisen ilmoittautumisajan jälkeen tapahtuvasta peruutuksesta veloitetaan 50 % osallistumismaksusta. Perumatta jättämisestä veloitetaan täysi osallistumismaksu. Päivät lasketaan kuuluviksi työterveyshuoltolain edellyttämään asiantuntijoiden täydennyskoulutukseen. Ilmoittautumiset mennessä Hanna Nummilalle ilmoita erikoisruokavalio ilmoittautumisen yhteydessä. Laita ilmoittautumisen yhteydessä toiveita näytteilleasettajista, jotta osaamme kysyä osallistujia hyödyttäviä esittelijöitä. Osallistumismaksu maksetaan yhdistyksen tilille Maksun viestiksi on merkittävä syysopintopäivä 2008, osallistuminen torstai / perjantai sekä osallistujan nimi ja työnantaja. PERJANTAI Ilmoittautuminen, aamukahvi ja näyttely Työterveyshuollon ja maahanmuuttajien kohtaaminen Barbara Bergbom, tutkija, psykologi, Työterveyslaitos Tauko ja näyttely Työterveyskirjasto: Parantaako tieto työhyvinvointiamme? Jukka Kilpiö, markkinointipäällikkö, Kustannus Oy Duodecim Toimia-hanke: Toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi, Kansallinen verkostohanke Päivi Sainio, projektipäällikkö, Kansanterveyslaitos Facultas-hanke: toimintakyvyn arviointi alaselkä- ja niskasairauksissa Timo Pohjolainen, ylilääkäri, Orton Päivän päätös Johanna Koroma Lounas ja näyttely 3_08.indd :51:31

6 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2008 Työfysioterapeuttiyrittäjän monet haasteet Rii a Partia, FM, Suomen Fysioterapeutit 46 Toiminnan käynnistäminen Kun työfysioterapeutti päättää ryhtyä yrittäjäksi tai hänelle tarjoutuu tilaisuus aloittaa yrittäjätoiminta, työfysioterapian sisältö on tuttua, mutta mistä aloittaa muun tarpeellisen tiedon hankinta ja mitä kaikkea pitää tehdä? Yleistä yrittäjyystietoa on saatavilla runsaasti ja olennaisen tiedon löytäminen vie oman aikansa. Aloittavalle yrittäjille hyödyllisiä internet-osoitteita ovat mm. ja Fysioterapia-alan yrittäjätoimintaa määrittelevät kaikkea yritystoimintaa koskevat lait ja asetukset, kuten kirjanpito- ja verolait sekä henkilötietolaki. Terveydenhuollon yrittäjyyttä säätelevät mm. laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä ja asetus potilasasiakirjojen laatimisesta ja niiden säilyttämisestä. Fysioterapiaalalle on laadittu eettiset periaatteet ja laadun suuntaviivat. Työfysioterapian erikoisalaa koskevat lisäksi työterveyshuollon säädökset ja toimintaperiaatteet. Kun työfysioterapeutti suunnittelee liiketoimintaansa, ensin on ratkaistava, toimiiko itsenäisenä ammatinharjoittajana vai luvanvaraisena palveluntuottajana. Itsenäinen ammatinharjoittaja ilmoittaa toiminnastaan lääninhallitukselle ja yhtiömuodossa toimiva tai terapia- tai hoitohenkilökuntaa palkkaava tarvitsee lääninhallituksen luvan palvelujen 3_08.indd :51:31

7 Liiketoimintasuunnitelman tekemiseen kannattaa käyttää aikaa. Vaikka liikeideana olisi tuottaa esimerkiksi ennaltaehkäisevän työfysioterapian palveluita, rekisterin tulee olla säädösten mukainen. Rekisteriin tulee kerätä vain sellaisia tietoja, jotka ovat työfysioterapian toteuttamisen kannalta tarpeellisia. Hyvin hoidettu ja ajan tasalla oleva rekisteri takaa sekä asiakkaiden että fysioterapeutin oikeusturvan. Rekisterinpitäjä eli työfysioterapeuttiyrittäjä vastaa potilasasiakirjojen säilytyksestä. Itsenäiset ammatinharjoittajat tai fysioterapiapalvelujen tuottajat, jotka toimivat esim. lääkäriasemalta vuokratuissa tiloissa, voivat antaa kirjallisen sopimuksen perusteella osan rekisterinpitäjän tehtävistään, esimerkiksi potilasasiakirjojen säilyttämisen ja arkistoinnin, lääkäriaseman hoidettavaksi. Vastuu rekisteristä säilyy tässäkin tapauksessa fysioterapeuttiyrittäjällä. Myös asiakkaita on informoitava säilyttämistavasta. Rekisterin sisältämiä tietoja ei voida luovuttaa muille ilman asiakkaan kirjallista suostumusta. Tietyillä viranomaisilla tai yhteisöillä on tiedonsaantiin laissa säädetty oikeus (mm. Kela ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskus). Rekisteriseloste Rekisterinpitäjän laatii henkilörekisteristään rekisteriselosteen, josta ilmenee mm. rekisterinpitäjän ja yhteystiedot sekä henkilötietojen käsittelyn tarkoitus, esimerkiksi työfysioterapiapalvelut. tuottamiseen. Kaikki terveydenhuollon yrittäjät jättävät lääninhallitukselle vuosittain toimintakertomuksen. Liiketoimintasuunnitelman tekemiseen kannattaa käyttää aikaa. Palveluvalikoiman suunnittelu ja toiminnan kuvaaminen niin, että alaa tuntematokin ymmärtää työfysioterapian tuottaman hyödyn, vaatii useamman illan ja ehkä päivänkin työn. Markkinointisuunnitelmaa varten on hyvä miettiä, ketkä ovat tärkeimmät yhteistyökumppanit (palveluiden tilaajat, käyttäjät ja maksajat). Palveluiden hinnoittelussa fysioterapeuttiyrittäjät ovat usein liian vaatimattomia ja varovaisia. Yrittäjyys on kuitenkin liiketoimintaa ja siitä saaduilla tuotoilla yrittäjä hankkii elantonsa Dokumentoinnista ja tietosuojasta Fysioterapeuttiyrittäjän tulee aina pitää asiakkaistaan rekisteriä, jota laissa kutsutaan potilasrekisteriksi. Henkilörekisterille annetaan nimi esim. X:n Fysioterapian asiakasrekisteri. Selosteeseen merkitään yksiselitteisesti, mitä tietoja rekisteröidystä talletetaan henkilörekisteriin. Näitä ovat fysioterapiassa henkilön nimi, syntymäaika (henkilötunnus), osoite, tutkimus- ja hoitotiedot. Rekisterin suojauksesta voidaan mainita esim. manuaalisen aineiston säilytyksestä lukitussa tilassa. Tietokoneelle talletettujen tietojen osalta voidaan kertoa, että vain määrätyillä henkilöillä pääsy tietoihin ja se edellyttää käyttäjätunnuksen ja salasanan antamista. Rekisteriseloste säilytetään vastaanotolla asiakkaiden nähtävillä. Tietosuojavaltuutetun toimiston sivuilta löytyy lomakkeita ja ohjeita, joita voi käyttää hyväksi rekisteriselostetta laatiessa. Tietosuojavastaava Tietosuojavastaava tulee olla nimettynä kaikilla lääninhallituksen luvalla toimivilla yksityisillä palveluntuottajilla. Itsenäisillä ammatinharjoittajien ei lain mukaan tarvitse nimetä tietosuojavaltuutettua. Velvoite 7 3_08.indd :51:31

8 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2008 tietosuojavastaavan nimeämisestä on peräisin laista sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä, joka tuli voimaan Tietosuojavastaavan tehtävänä on muun muassa lisätä yksikön henkilökunnan tietämystä asiakastietojen sähköiseen käsittelyyn liittyvistä tietosuojanäkökohdista ja tuoda esille mahdollisia puutteita yksikön käytänteissä. Tietosuojavastaava voidaan valita yksikön sisältä tai ulkopuolelta, mutta fysioterapiayksikön toiminnan tuntemus on aina ehdoton vaatimus tehtävässä onnistumisen kannalta. Tulevaisuuttakin pitää suunnitella Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta toiminnan kehittämiselle tulee laatia suuntaviivat. Millaisia palveluja tarjotaan ja miten palvelujen sisältöä kehitetään? Ympäröivän yhteiskunnan tapahtumia on hyödyllistä seurata ja tuntea myös kilpailijoiden toimintaa. Yhteiskunnalliset muutokset, sosiaalija terveydenhuollon paikalliset, alueelliset ja valtakunnalliset suunnitelmat tuovat haasteita ja mahdollisuuksia myös työfysioterapeuttiyrittäjän toimintaan. Lähteet FCG Efeko: Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojavastaavien nimeäminen ja tehtävät. Koulutustilaisuus Helsinki Sosiaali- ja terveysministeriö: Potilasasiakirjojen laatiminen ja niiden säilyttäminen. Opas Suomen Fysioterapeutit: Fysioterapeutti Yrittäjänä opas Terveydenhuollon oikeusturvakeskus: Yksityisen terveydenhuollon potilasasiakirjat Ohje Ylipartanen A: Tietosuoja terveydenhuollossa. Potilaan asema ja oikeudet henkilötietojen käsittelyssä. Tietosanoma Oy. Hakapaino Oy. Helsinki _08.indd :51:32

9 Kirsti Niskala työfysioterapeu i, BBAT-terapeu i, NLP Master, Kiireenkesytysvalmentaja Onko sattumaa olemassa? Tutustuin kiireenkesytyskonseptiin ensimmäisen kerran keväällä Kävin kuuntelemassa Forum humanum luentosarjaa Helsingin Porthaniassa. Pääkiireenkesyttäjä, konseptin luoja Anja Kulovesi oli kertomassa aiheesta ja huomasin nyökytteleväni päätäni todella usein. Olin työskennellyt jo pitkään ihmisten kanssa, joilla oli kiire ja stressi tahtoi pukata pintaan. Vuonna 2004 julkaistiin myös Kuntoutus ORTO- Nin tutkimushankkeen Työstressi, uupumus ja koettu työkyky Mittaaminen ja rentoutuksen vaikutus tutkimustulokset, joista ilmenee, että Sovellettu rentoutus koettiin työstressin oireita lievittäväksi. Olin tutkimushankkeessa Sovelletun rentouden opettajana yrityksessä, jonka palveluksessa silloin työskentelin. Koulutin noin 75 tutkimushankkeessa mukana ollutta rentouden saloihin. Jatkaessani tutkimuksen jälkeen rentoutuskurssien pitämistä, monet ovat kertoneet asenteensa kiireeseen muuttuneen. Totesin, että Kiireenkesytys ja Sovellettu rentoutus sopivat hyvin yhteen. Niinpä kävin kiireenkesytys -valmennusprosessin läpi Anja Kuloveden koulutuksessa. Mitä Kiireenkesytys on? Kiireenkesytys on yksilöä kunnioittava, jokaisen ihmisen omista lähtökohdista lähtevä eräänlainen malli tutkia omaa suhdetta aikaan. Käytössä on erilaisia luovia, raikkaita menetelmiä, jotka suorastaan saattelevat oivallusten poluille. Valmennuksissa jokainen voi löytää itselleen tavaksi tulleita toimintamalleja, jotka saattavat aiheuttaa varsinaisen kiireen. Täydellisyyden tavoittelija eli perfektionisti esimerkiksi saattaa nostaa koko ajan rimaa, joten työhön kuluu paljon enemmän aikaa kuin ehkä alun perin laskettiin. Melkein sitoutuja innostuu kaikesta uudesta 9 3_08.indd :51:33

10 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2008 Aikaa omasta hyvinvoinnista huolehtimiselle tuntuu jäävän yhä vähemmän. yhä vähemmän. Unohdetaan oman kehon kunnioitus ja arvostus. Ja kovassa kiireessä usein huomiokyky kapeutuu, kehon kuuntelu unohtuu ja näin tapaturmariski kasvaa. Seurauksia saamme hoitaa pitkään. Voisimmeko me työfysioterapeutit omalta osaltamme jakaa enemmän tietoa myös kiireestä, ennen kaikkea siitä miten sitä voidaan kesyttää monilla eri tavoin? ja mielenkiintoisesta, haluaa olla mukana, mutta jonain kauniina päivänä huomaa tekemättömien töiden vanan perässään, jolloin hän herää ja ottaa haasteen vastaan ja opettelee arvostamaan valitsemaansa tehtävää ja tekee sen ensin valmiiksi ennen kuin aloittaa uutta aikaa vie- neissa taitoja voi harjoitella myös mm. rentoutumisen ja kehotietoisuuden kautta. Tänäänkin eräs ihminen löysi rauhoittumisen, sisäisen levollisuuden rentoutusharjoituksessa. On hyvä oppia pysäyttämään mieli, kun se laukkaa nonstop-ajatusten pyörteissä. Osaanko hiljen- olla!) vää tehtävää. Näitä erilaisia tapoja toimia suhteessa aikaan voidaan löytää kiireenkesyttäjien peilisalista yhdeksän. tää mieleni? Nukahdanko illalla helposti? Nukunko levollisesti kelloon soittoon asti? Osaanko purkaa jännitykset kehostani? Kesytä kiire!, v. 2007, (kirjakaupoissa ja myydään myös koulutusten yhteydessä!) Kiireenkesyttäjillä on käytössään myös vertauskuvallinen talo, jossa on kolme kerrosta ja jokaisessa kerroksessa on kolme huonetta ja jokaiseen huoneeseen pääsee avainkysymyksillä. Huoneissa voi pysähtyä ja tarkastella ajankohtaisia kysymyksiä. Pysähtyminen asioiden äärellä tuottaa usein oivalluksia, jotka vievät yksilöä tai yhteisön kyseessä ollen koko yhteisöä mukavalla tavalla eteenpäin. On hyvä välillä pohtia yhdessä tekemisen tarkoitusta, toimivatko systeemi entä työvälineet ja mikä on asioiden tärkeysjärjestys? Jokainen syttyy ja sitoutuu omista lähtökohdistaan. Talon ylimmässä kerroksessa voidaan tarkastella terveitä rajoja, pysähtymisiä ja esim. kehittymisen tarpeita. Ja taloissahan on usein vintti. Tässä talossa on viimetipan vintti, joka lienee tuttu lähes kaikille! Mutta mitkä tehominuutit voimme viimetipan vintiltä löytääkään? Miten ne osaisi siirtää sopivaan kohtaan? Saisimmeko enemmän aikaan huomattavasti rennommissa merkeissä? Palautuminenkin tapahtuisi kuin itsestään! Talon keskimmäisessä kerroksessa on keskittymisen, mielen hallinnan ja läsnäolon huoneet. Näissä huo- Työfysioterapeutti ja kiireenkesytys Tapaamme jatkuvasti ihmisiä, joilla on stressin aiheuttamia erilaisia vaivoja. Kiire tuntuu joka puolella kehoa. Aikaa omasta hyvinvoinnista huolehtimiselle tuntuu jäävän Anja Kulovesi on kirjoittanut kaksi kirjaa kiireenkesytyksestä : Kiireen kesyttäjän käsikirja, v (painos loppu, kirjastoissa saattaa Kun haluat tietää lisää kiireenkesytyksestä höystettynä Sovelletulla rentoudella ja kehontietoisuusharjoituksilla (BBAT), ota yhteys! Kiireenkesytysvalmentajakoulutusta pitää ja organisoi: Anja Kulovesi Kirsti Niskala työfysioterapeutti, BBAT-terapeutti, NLP Master, Kiireenkesytysvalmentaja Tmi Kirsti Niskala, Less is more! _08.indd :51:33

11 NES Nordic Ergonomics Society 40th Annual Conference Kati Karhula Työfysioterapeu i, TtM 4 0. Pohjoismainen ergonomiakonferenssi järjestettiin elokuuta Reykjavikissa. Ilmoittautuneita oli noin 220 henkeä 24 maasta. Osallistujamäärä ylitti Islannin ergonomiayhdistyksen VINNISin Þórunn Sveinsdóttirin mukaan heidän odotuksensa. Viisi vuotta sitten järjestetyssä ensimmäisessä Islannin konferenssissa oli vajaa 200 osallistujaa, eikä Pohjoismaiden kaukaisimpaan kolkkaan odotettu ainakaan suurempaa osallistujamäärää näin pian uudestaan. Konferenssin teemana oli Ergonomics is a lifestyle. Ergonomia vaikutti olevan osa konferenssin osallistujien elämäntapaa, sillä monet -varsinkin mannereurooppaisetmahduttivat konferenssin perheensä kesäloman viettoon. Pelkästään konferenssiin matkustaneetkin pääsivät tutustumaan islantilaiseen elämänmenoon tehokkaalla ajankäytöllä. Aamuvirkut saattoivat käydä ennen kongressipäivän alkua kylpemässä ja uimassa Laugardalurin termisissä altaissa. Kahvitauon saattoi puolestaan viettää esimerkiksi viereisessä Ásmundun Sveinssonin patsasmuseossa. Iltaohjelman ansiosta osallistujat tutustuivat Hellisheidin geotermiseen lämpövoimalaan ja illallistivat hiljakseen pyörivässä Perlan ravintolassa. Konferenssiin osallistui 19 suomalaista, joista suurimmalla osalla oli kongressissa suullinen esitys. Luennoimaan kutsuttujen kuuden asiantuntijan joukossa oli Työterveyslaitoksen tiimipäällikkö Mikael Sallinen. Hänen luentonsa Avoid fatigue and improve occupational safety and health in a 24 hour society viesti oli, että univaje ja yötyö heikentävät merkittävästi toimintakykyä ja työssä suoriutumista jo ennen kuin väsymys johtaa varsinaiseen nukah11 3_08.indd :51:34

12 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2008 tamiseen. Erityisesti turvallisuuskriittisissä työtehtävissä on tärkeää käyttää osana riskinhallintaa väsymystä vähentäviä keinoja, kuten ergonomisia työaikamalleja ja työn riittävää virikkeisyyttä. huoneeseen (17 %). Työympäristössä havaittuja puuteita olivat erityisesti tukitankojen puuttuminen ja heikko valaistus. (Ballandi T. Patient falls in the Tuscany regional healthcare service: an evaluation of the hospital environmental hazards.) Vuoden 2008 nuoren pohjoismaisen tutkijan palkinnon sai yhdistyksemme puheenjohtaja Johanna Koroma esityksellään Perceived features of environment and equipment related to wellbeing in mobile work, joka perustuu hänen vuonna 2007 valmistuneeseen ergonomian pro gradu -tutkielmaansa. Mobiilityötä koskeva artikkeli on julkaistu Työfysioterapeutti -lehden numerossa 2/2008. Onnittelut palkinnosta! Terveydenhuoltoalan ergonomiaan liittyville esityksille oli konferenssissa varattu kaksi omaa sessiota. Alla on esimerkkejä esitysten tuloksista ja johtopäätöksistä: Neljän standardoidun sekä yhden työntekijän itse valitseman istumaasennon vertailussa 30 minuutin tauoton työskentely samassa istumaasennossa aiheutti saman verran paikallisia oireita tuki- ja liikuntaelimistöön toimistotyötä tekevillä. Tietoa käytetään apuna kehitettäessä työtuolia, joka antaa taktiilista palautta muistuttamaan asennonvaihdosta. (Commissaris D. et. al. Musculoskeletal discomfort during VDU tasks; input for a smart office chair.) Sairaanhoitajien työtahti ja työnkuormittavuus on lisääntynyt viime vuosina. Korkean työkuormituksen havaittiin olevan yhteydessä emo- Ilta- ja aamuvuorojen välisen palautumisajan pidentäminen paransi sairaanhoitajien unta, vireystilaa, työhyvinvointia koettua terveyttä ja vapaa-ajan aktiivisuutta. (Hakola T., Paukkonen M. & Pohjonen T. In health care, quick returns mean greater well being.) tionaaliseen uupumiseen. Burn outin määrä oli hieman lisääntynyt verrattuna vuoteen (Gunnarsdóttir A. Nurses psychosocial work environment in acute inpatient surgical and medical wards at Icelandic hospital.) Vanhustenhoidossa työskentelvät lähihoitajat, joilla oli vähiten sairauspoissaoloja (alle 5 pv/v), olivat muita useammin alhaisesta arvostuksesta huolimatta toivomansa kaltaisessa työssä, he saivat tukea työpaikan sosiaalisesta verkosta ja heillä oli hyvä sopeutumiskyky. (Sandmark H. Understanding work ability: experiences of female assistant nurses in elderly care.) Italiassa kehitetyn riskinarviointimenetelmän mukaan sairaalapotilaille sattuu eniten tapaturmia sängystä pudotessa (31 %) ja matkalla kylpy- Vuoden 2009 pohjoismainen ergonomiakongressi järjestetään Tanskassa Helsingørissa. Silloin teemana on Globalized Ergonomics, The Consequences of Globalization. Toivottavasti juhannuksenvietto tanskalaisittain innostaa suomalaisosallistujia lähtemään mukaan! Ennakkotietoa kongressista löytyy Internet-sivuilta: Sairaanhoi- tajien työtahti ja työnkuormittavuus on lisääntynyt viime vuosina. 12 3_08.indd :51:35

13 Ilkka Vuori, LKT, professori emeritus Kansallisen TULE-ohjelman koordinaa ori Työkyky, Kansallinen tuki- ja liikuntaelinohjelma (KTO) ja työfysioterapeutit T yökyky on yhteiskunnan kannalta tärkeä tuottavuudelle, ja yksilöille sillä on suuri merkitys paitsi toimeentulon myös yleisen hyvinvoinnin keskeisenä edellytyksenä. Kansallisen tuki- ja liikuntaelinohjelman (KTO) yhtenä tavoitteena on parantaa toiminta- ja työkykyä tai hidastaa niiden heikkenemistä ja vähentää tätä kautta työkyvyttömyyden kustannuksia. Tämä on myös yksi työfysioterapeuttien työn tavoitteista. Työfysioterapeuteilla on mahdollisuus edistää työssään myös ohjelman muita tavoitteita, jotka ovat väestön parempi tule-terveys, väestön parempi tuletietoisuus, tule-sairauksien ja vammojen ilmaantuvuuden pieneneminen, tule-sairaiden hoidon tehostu- minen, kuntoutuksen tehostuminen ja laajeneminen sekä suomalaisten elämänlaadun paraneminen. Työkyvyn ydinrakenne on ihmisen voimavarojen ja työn ominaisuuksien tasapaino. Voimakkaimmin henkilön itse kokemaa työkykyä määrittäviksi tekijöiksi on osoitettu hänen terveytensä ja työnsä fyysinen ja henkinen rasittavuus (Gould ym. 2006). Itse arvioitu ja objektiivisemmilla tavoilla määritetty työkyky vastaavat varsin hyvin toisiaan. Kaikki yleiset kansansairaudet heikentävät väestön työkykyä. Jyrkimmin henkilön omaa arviota työkyvystään huonontavat mielenterveyden ongelmat ja sepelvaltimotauti sekä miehillä lonkan nivelrikko. Kaikki liikkumiskyvyn rajoitukset lisäävät voimakkaasti työkyvyttömyyttä. Siten esimerkiksi suurin osa niistä, jotka kokevat vaikeuksia 2 km kävelyssä tai portaiden nousussa, pitää itseään työkyvyttömänä. Kun sairauksien merkitystä työkyvylle tarkastellaan ottamalla huomioon niiden yleisyys, eniten työkykyä huonontavat koko työikäisessä väestössä masennus, selkä- ja niskasairaudet sekä verenpainetauti. Työssä käyvien työkykyä alentavat eniten masennus ja selkäsairaudet. Nivelrikon eri muodot sekä selkä- ja niskasairaudet lisäävät itse arvioidun työkyvyn rajoittuneisuutta 2 6 -kertaiseksi verrattuna saman ikäisiin henkilöihin, joilla kyseistä sairautta ei ole (Gould ym. 2006). 13 3_08.indd :51:36

14 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2008 Nämä tiedot tuovat yhdellä tavalla esiin tuki- ja liikuntaelimistön terveyden suuren merkityksen työkyvylle. Samaa osoittavat tule-sairauksien aiheuttamat työkyvyn rajoituksista johtuvat kustannukset ja menetykset. Esimerkiksi viime vuosien tietojen mukaan maksetuista sairauspäivärahapäivistä tule-sairauksien osuus on 31 % ja vammojen osuus 12 %. Joka neljäs työkyvyttömyyseläke on myönnetty tule-sairauden perusteella, ja ne aiheuttavat työpanosmenetyksiä toiseksi eniten, lähes 2 miljardia euroa vuodessa. Erittäin tärkeää on huomata, että tuki- ja liikuntaelimistön hyvä toimintakyky ja terveys ovat keskeisiä edellytyksiä myös muiden elinjärjestelmien terveyden ja toimintakyvyn säilymiselle. Esimerkiksi lihavuuden, diabeteksen tai sepelvaltimotaudin tehokas ehkäisy on vaikeaa ilman riittävää liikuntakykyä. Kansallinen TULE-ohjelma Kansallinen TULE-ohjelma (KTO) on tule-järjestöjen vahva yhteinen esitys suomalaisten tule-terveyden parantamiseksi. Nykyisen poliittisen käytännön mukaisesti sairausryhmäkohtaisten terveysohjelmien laatimisen ja toteuttamisen katsotaan kuuluvan ensisijaisesti järjestöjen vastuulle, ja valtionhallinnon tehtävänä on lähinnä tukea näitä toimintoja. Tämän takia ohjelman mittavien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tule-järjestöjen vahvaa panosta. KTO on puiteohjelma, ja tämän mukaisesti sen esitykset ovat varsin yleisellä tasolla ja niitä on runsaasti. Esitysten toteuttaminen edellyttää 14 järjestelmällistä suunnittelua tarpeellisten toimenpiteiden ja niiden toteuttamistapojen perustaksi. Tätä työtä on tehty kevään 2008 kuluessa. KTO:n työterveyteen liittyvät esitykset KTO:ssa työterveyden ja tätä kautta työkyvyn edistämiseen liittyy useita esityksiä. Työfysioterapeutit ovat osallistuneet aktiivisesti niiden laatimiseen. Heidän tietonsa, taitonsa, kokemuksensa, asemansa ja tehtävänsä antavat hyviä mahdollisuuksia osallistua niiden toteuttamiseen. Työfysioterapeuttien toimenkuvaan liittyvät selvimmin seuraavat esitykset: Työpaikkaselvityksissä selvitetään pätevillä menetelmillä tule-terveyden kannalta haitalliset fyysiset ja psyykkiset kuormitustekijät ja etsitään niihin ratkaisuja erityisesti työpisteiden ja -tehtävien suunnitteluvaiheessa. Työntekijän tule-terveydentilaa seurataan järjestelmällisesti työhöntulo- ja määräaikaistarkastuksissa ja niiden yhteydessä annetaan tarvittaessa terveysneuvontaa. Työterveyspainotteisessa sairaanhoidossa otetaan huomioon työntekijän ja työnantajan tarpeet. Oireiden ja sairauksien työperäisyyden ja työkyvyn arviointiin on työterveyshuollossa hyvät edellytykset, ja hoitoon voidaan luontevasti liittää vaikuttaminen työolosuhteisiin. Työterveyshuolto seuraa järjestelmällisesti sairauspoissaoloja ja tekee toimenpide-ehdotuksia työpaikalle työkyvyn palauttamisen nopeuttamiseksi ja työhön paluun helpottamiseksi. Yhteistyössä työntekijöiden ja työnantajan kanssa työterveyshuolto käynnistää työhön kohdistuvia muutoksia ja kuntoutusta työhön paluun helpottamiseksi. Liikuntaelinten sairauksista johtuvien poissaolojen hallinnassa pyritään aktiivisten ja varhain aloitettujen toimenpiteiden avulla hyödyntämään työntekijän jäljellä olevaa työkykyä. 3_08.indd :51:36

15 Esimerkiksi lihavuuden, diabeteksen tai sepelvaltimotaudin tehokas ehkäisy on vaikeaa ilman riittävää liikuntakykyä. Osasairauspäivärahalakia hyödynnetään Työn suorittamisen ja työympäristön helpottamaan tule-oireisen henkilön työhönpaluuta. Järjestelmää pyritään kehittämään siten, että osasairauspäivärahaa voidaan tietyin kriteerein maksaa jo sairauden alkuvaiheessa. Työterveyshuolto pyrkii yhdessä esimiesten kanssa tukemaan osatyökykyisten henkilöiden jäljellä olevan työkyvyn käyttöä. kehittämistä tule-terveyttä edis- täväksi jatketaan mm. vähentämällä työn liiallista tai virheellistä fyysistä ja psyykkistä kuormittavuutta sekä istumisen määrää ja keskeytymättömyyttä. Työtä, työympäristöä, työtapoja ja - menetelmiä, työn organisointia sekä kaikkien osapuolten asenteita ja käyttäytymistä kehitetään edelleen turvallisuutta lisääviksi. Työpaikoilla lisätään tietoa aktiivisten hoitomuotojen ja työssä jatkamista Yhteistyötä työterveyshuollon ja tukevien ratkaisujen hyödyistä ja muokataan työyhteisöjen asenteita muiden toimijoiden välillä vahvistetaan. myönteisemmiksi tule-oireisia työntekijöitä kohtaan. Työyhteisöjen liikuntaa edistetään kehittämällä eri osapuolille kannusteita. Työterveyshuolto pyrkii kirjaamaan työpaikkakäynteihin, terveystarkastuksiin ja sairaanhoitoon liittyvää tietoa järjestelmällisesti siten, että sitä Työfysioterapeutit toteuttavat näiden esitysten mukaisia ja muita työkykyä voidaan käyttää työpaikkatasolla edistäviä toimintoja päivittäi- ajantasaisesti ohjaamaan sairauksia ehkäisevää toimintaa. sessä työssään. Niiden tehostaminen on kuitenkin tarpeellista ja siihen on mahdollisuuksia. Parhaat tulokset esitysten toteuttamisessa saavutetaan analysoimalla perusteellisesti esitysten sisältö, pohtimalla käytännön toimenpiteitä niiden toteuttamiseksi ja laatimalla järjestelmällisiä toimintatapoja käytettäväksi päivittäisessä työssä. KTO:n toteuttamista edistäisi voimakkaasti, jos Työfysioterapeutit ry. tekisi esityksistä tällaisen analyysin ja toimintamalleja sekä välittäisi työn tulokset sekä jäsenistön käyttöön että KTO: ta koordinoivan Suomen Tule ry:n tietoon.. Vaikka merkittävä osa KTO: n esitysten toteuttamisesta jo sisältyy työfysioterapeuttien tavanomaiseen työhön, toisi niiden perusteellinen pohtiminen todennäköisesti esiin aikaisempaa tehokkaampia ja uusiakin mahdollisuuksia työkyvyn edistämiseen. Tärkeä tulos olisi järjestelmällisten toimintaohjeiden tuottaminen koko ammattikunnan jatkuvaan käyttöön. Kirjallisuutta Gould R, Ilmarinen J, Järvisalo J ja Koskinen S. Työkyvyn ulottuvuudet. Terveys 2000 tutkimuksen tuloksia. Eläketurvakeskus, Kansaneläkelaitos, Kansanterveyslaitos ja Työterveyslaitos. Helsinki, Kansallinen TULE-ohjelma _08.indd :51:36

16 TuleTERVEYDEN edistäminen työterveyshuollossa Aika: Paikka: Järjestäjät: Kohderyhmä: perjantai klo Ortonin auditorio, Tenholantie 10, HELSINKI Suomen Tule ry ja Suomen Selkäliitto ry työfysioterapeutit ja työterveyshoitajat Aiheina mm: - päivitetyt Aikuisten alaselän Käypä hoito suositukset - kansallinen Tule-ohjelma työterveyshuollon apuna - miten neuvoa akuutista selkäkivusta kärsivää - miten motivoida selkäoireista omaehtoiseen liikuntaharjoitteluun Tarkempi koulutuspäivän ohjelma tulee syyskuun aikana nettiin: sekä Koulutus on maksuton. Osallistujat maksavat ruokailunsa ja matkakustannukset. 3_08.indd :51:38

17 KOLMANNELTA SEKTORILTA YHTEISTYÖKUMPPANI TYÖTERVEYSHUOLTOON Pirjo Ailanto,, TtM, selkäneuvoja, Suomen Selkälii o ry Kirsi Töyrylä-Aapio,, TtM, selkäneuvoja, Suomen Selkälii o ry S uomen Selkäliitto ry on vuonna 1988 perustettu potilas-, kansanterveys- ja liikuntajärjestö. Liiton toiminnan tavoitteina ovat selkäsairauksien ja oireiden ehkäisy, selkäpotilaiden tukeminen ja neuvominen sekä selkäongelmien tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen edistäminen. Selkäliittoon kuuluu 30 selkäyhdistystä eri puolilla maata. Niihin kuuluu lähes jäsentä. Selkäyhdistysten toiminnan painopisteenä on vertaistukitoiminta ja selkäoireisten kuntouttaminen liikuntaryhmissä Selkäyhdistysten järjestämässä toiminnassa niin liikuntaryhmissä kuin retkillä korostuu vertaistuen merkitys saman kokemuksen omaavilla. Vertaistuki on erittäin tärkeää kuntoutumisen tukena eivätkä terveydenhuollon ammattilaiset pysty sitä korvaamaan. Toisaalta selkäyhdistykset järjestävät luentotilaisuuksia, joissa terveydenhuollon ammattilaiset luennoivat jakaen näin oikeaa tietoa selkäoireisille. Terveydenhuollon ammattilaisia työskentelee päätoimisesti myös Selkäliitossa: Etelä-Suomen selkäneuvojana toimii fysioterapeutti, TtM, Kirsi Töyrylä-Aapio, Itä-Suomen selkäneuvoja fysioterapeutti Marja-Terttu Alhaisen toimisto sijaitsee Joensuussa ja Länsi-Suomen selkäneuvoja, ft, TtM, Pirjo Ailannon toimisto Turussa. Selkäneuvojien työ alkoi Suomen Selkäliitto ry:ssä, kun järjestö toteutti vuosina Raha-automaattiyhdistyksen tuella valtakunnallisen Selkäneuvoja -projektin. Lähes 500 henkilöä sai silloin henkilökohtaista neuvontaa. Asiakkaista suurin osa (59 %) oli kroonisia selkäkipupotilaita, joiden oireet olivat kestäneet vähintään vuoden. 17 3_08.indd :51:39

18 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2008 Terveydenhoitohenkilöstö tarvitsee lisäkoulutusta selkäasioissa. Selkäneuvoja -projektin selvitykset vojakoulutukseen. Vuonna 2007 osoittivat, että selkäoireiset henkilöt Jyväskylän ammattikorkeakoulussa eivät koe saavansa riittävää tietoa ja Helsingin ammattikorkeakoulu selkäsairaudestaan eivätkä hoitopoluistaan. Usein tiedot sopivista kuntoutumisvaihtoehdoista Stadiassa toteutettiin koulutus: Selkäneuvonta fysioterapeutin työssä, ovat epä- ammatilliset erikoistumisopinnot selviä. Asiakkaat kokivat saavansa myös liian vähän tukea ja neuvontaa (laajuus 30 opintopistettä). Jouluna 2007 valmistui 27 selkäneuvojaa. ja selkäleikkausten jälkeen. Saadut Koulutus jatkuu todennäköisesti ohjeet koetaan riittämättömiksi. Projektissa selkäneuvojien työ painottui vuonna 2009 Helsingin ammattikorkeakoulu Metropoliassa. neuvontaan, tiedonvälitykseen ja asiantuntijana toimimiseen ja se jatkuu sellaisena. Vaikka selkäneuvojat ovat peruskoulutukseltaan fysioterapeutteja, varsinaisia käden taitoja ei käytetä. Selkäneuvonnan pääasiallinen toimintamuoto on puhelinneuvonta, joka asettaa erityishaasteita selkäneuvojille. Heidän keskustelu- ja kuuntelutaitonsa tulee tukea selkäoireisen henkilön tunnetta siitä, että hänellä on mahdollisuus itsehoidolla Selkäneuvojat ovat tuottaneet muutamia oppaita (Selkä, seksuaalisuus ja seksi, Method Martta -ryhtiohjelma ja Hanki kestävä keskivartalo selkäsi tueksi!), jotka ovat saaneet hyvää palautetta. Jatkossakin materiaalin tuottaminen selkäpotilaiden hoidon tueksi on yksi selkäneuvonnan tärkeä osa-alue, sillä opaslehtisten on päivitetyn Käypä hoito-suosituksen mukaan todettu lisäävän vaikuttaa omaan terveyteensä. potilaan tietämystä selkäkivusta. Uusimman, tiivistetyn tiedon tuottaminen Projektin aikana järjestettiin Tietoa taitoa selkäneuvontaan ja ohjaukseen -koulutuskokeilu vuonna 2005 ja se tuotti sisältörungon selkäneu- ammattilaisten käyttöön koulutusten muodossa on myös yksi Selkäliiton toimintamuodoista. Selkäliitto on järjestänyt yhdessä mm. Suomen Fysioterapeuttien kanssa Idea-ja koulutuspäiviä fysioterapeuteille useana vuonna. Terveydenhoitohenkilöstö tarvitsee lisäkoulutusta selkäasioissa. Esimerkiksi Käypä hoito suositukset eivät ole läheskään kaikille tuttuja, vaikka ne ovat hyvä työkalu. Olisi tärkeää, että kaikki terveydenhuollon ammattilaiset puhuisivat samaa kieltä selkäasioissa eli mikä on vaikuttavaa hoitoa ja mihin kannattaa panostaa. Hoidon ja kuntoutuksen ohella tulee kannustaa potilasta itsehoitoon ja löytämään vertaistukea. Oikeaa tietoa tulisi viedä kaikille ikäryhmille nuoria unohtamatta, jotta selkävaivojen ehkäisy tulee aloitettua riittävän aikaisin. Työterveyshuolto on tärkeässä asemassa viestittämässä oikeita selkäasioita työntekijöille. Kun selkäkipu iskee kerran, sillä on ikävä tapa uusiutua! Työterveyden ammattilaisen on hyvä muistaa, että jos selkäoireinen työntekijä tarvitsee tukea henkilöiltä, joka on kärsinyt samanlaisista kivuista eikä sellaista työpaikalta löydy, voi sellaisen löytää lähimmästä selkäyhdistyksestä! Suomen Selkäliitto juhlii tänä vuonna 20. toimintavuottaan. Yhtenä tapahtumista on Maailman Selkäpäivänä paikallisyhdistysten järjestämät tapahtumat. Teemalla Suomi selkäjumppaa yhdistykset esittelevät kaikille, etenkin selkäkipuisille sopivaa liikuntatarjontaansa. 18 3_08.indd :51:39

19 TYÖFYSIOTERAPIA Heli Kangas suunni elija uudeksi erikoisasiantuntijanimikealueeksi Suomen Fysioterapeuttien liittohallitus on hyväksynyt kokouksessaan työfysioterapian uudeksi erikoisasiantuntijanimikealueeksi. Työfysioterapian erikoisasiantuntijanimikettä voi hakea liiton jäsenet ensimmäisen kerran Jatkossa nimikettä voi hakea vuosittain huhti- ja lokakuussa. Nimikkeen myöntämismenettelyssä noudatetaan Suomen Fysioterapeuttien laatimaa erikoisasiantuntijakriteeristöä. Liiton päätös perustuu seuraavaan hallituksen antamaan selvitykseen: Erikoisasiantuntija-alue: Työfysioterapia Työterveyshuollon kuvaus Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö, työhön liittyvien terveysvaarojen ja haittojen ehkäisy samoin kuin työntekijän terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta työuran eri vaiheissa. Hyvään työterveyshuoltokäytäntöön kuuluu hyvä ammattikäytäntö, monitieteinen ja moniammatillinen toimintatapa, tarvittava tieto työpaikan työolosuhteista sekä työterveyshuoltolain edellyttämä yhteistyö ja -toiminta. Työterveyshuolto on jatkuvaa toimintaa, johon sisältyy työpaikan tarpeiden arviointi, toiminnan suunnittelu, varsinainen toiminta vaikutusten aikaansaamiseksi, seuranta ja arviointi sekä laadun jatkuva parantaminen. Yhteistyö ja yhteistoiminta ovat työterveyshuollon keino saavuttaa tavoitteensa. Oleellista yhteistyössä ja toiminnassa on asiakaskeskeinen toimintatapa. Yhteistyö työterveyshuollossa on laaja-alaista käsittäen asiakkaan (työpaikan toimijoiden) lisäksi konsulttitehtävät, työsuojeluviranomaisen, muun terveydenhuollon, kuntoutuksen, työvoimaviranomaisen, Kansaeläkelaitoksen ja vakuutusyhtiöt. Työterveyshuolto- ja työturvallisuuslaeissa on huomioitu Euroopan yhteisön puitedirektiivi (89/391/ETY), joka velvoittaa työnantajaa käyttä- 3_08.indd :51:39

20 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2008 mään työterveyshuolto- ja työsuojelutoimien toteuttamisessa pätevää henkilökuntaa. Pätevyys edellyttää myös ammatillista riippumattomuutta sekä työnantajasta että työntekijöistä. Työterveyshuoltolaki (1383/2001; 5 ) edellyttää työnantajaa käyttämään riittävästi työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja heidän tarpeelliseksi katsomiaan asiantuntijoita työterveyshuollon suunnittelua, toteuttamista sekä kehittämistä ja seurantaa koskevissa asioissa. Työfysioterapian kuvaus Työterveyshuollossa toimivalla työfysioterapeutilla tulee olla työterveyshuoltolain ja asetuksen perusteella fysioterapeutin pätevyyden lisäksi suoritettuna ammattikorkeakoulun erikoistumisopinnot (30 op) tai vähintään 7 opintoviikon (11 op) laajuinen työterveyshuollon koulutus kahden vuoden kuluessa työterveyshuollon tehtäviin siirtymisestä. (Työterveyshuoltolaki 1383/2001, Valtioneuvoston asetus 1484/2001). Työfysioterapeutti toimii oman alansa asiantuntijana työterveyshuollon moniammatillisessa tiimissä työntekijöiden kokonaisvaltaisen terveyden edistämiseksi. Työfysioterapeutilla tulee olla riittävät tiedot työn ja terveyden välisistä yhteyksistä sekä niiden hallinnasta. Tavoitteena on sovittaa yhteen työntekijän resursseja ja työn vaatimuksia niin, että turvallinen ja tuottava työ on mahdollista. Työfysioterapeutilta edellytetään toiminta-alueensa organisaatiokult- 20 tuurin ymmärtämistä, työn kuormittavuuden makro- ja mikrotason arviointia, erityisesti tuki- ja liikuntaelimistön sekä hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormittumisen kannalta. Työfysioterapeutti myös arvioi toiminta- ja työkykyä erityisosaamisalueenaan fyysiseen toimintakykyyn liittyvät motorisen taidon edellytykset. Oman asiantuntemuksensa lisäksi työfysioterapeutin tulee omata valmiuksia yhteisölliseen työotteeseen organisaatioiden työn kehittämisessä. Työn kohteena on yhtä lailla työpaikka kuin yksilötkin. Työntekijään itseensä kohdistuva toiminta on toiminta- ja työkyvyn sekä liikkumisen arviointia sekä siihen liittyvää ohjausta ja seurantaa. Työympäristöön, työvälineisiin ja työmenetelmiin kohdistuva toiminta on ergonomian, työhygienian sekä terveys- ja turvallisuusriskien arviointia ja työntekijän terveyden edistämistä ja työympäristön kehittämistä. Työfysioterapia painottuu ennaltaehkäisevään toimintaan. Työterveyspalvelujen laadun kehittämisessä työfysioterapeuttien osuus korostuu terveyden edistämisessä ja erityisesti ikääntyvän väestön työkyvyn ylläpitämisessä koko työuran ajan. Keskeistä on työntekijöiden tarpeiden mukaan räätälöityjen palvelujen tuottaminen, omaehtoisen terveyttä edistävän elämäntavan omaksumisen tukeminen, työympäristön kehittäminen työntekijän edellytyksiä vastaavaksi sekä varhaiskuntoutustoimenpiteiden kehittäminen. Toimintaympäristö Työfysioterapeutti työskentelee yritysten omilla tai yritysten yhteisillä työterveysasemilla, yksityisillä lääkäriasemilla, terveyskeskusten työterveyshuollossa, yrittäjinä tai ammatinharjoittajina. Työfysioterapiaa toteutetaan esimerkiksi työfysioterapeutin omalla vastaanotolla, työntekijän työympäristössä sekä kuntoutuskeskuksissa. Työfysioterapeutin osaaminen: Työfysioterapeutin tulee: - osata työterveyshuoltoa koskevat lait ja muut säännökset ja suositukset sekä ymmärtää työterveyshuollon suhde muuhun yhteiskuntaan - tuntea ja osata soveltaa käytäntöön työterveyshuoltoon, terveydenhuoltoon, työsuojeluun ja soveltuvin osin sosiaalitoimeen liittyvä lainsäädäntö ja direktiivit sekä muut säädökset - osata toimia työssään hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti - ymmärtää työterveyshuollon toimintaympäristö (työelämä, terveydenhuolto, työelämän muutokset ja niihin vaikuttavat tekijät) - osata toimia terveydenhuollon yleisten eettisten periaatteiden ja ammattikunnan eettisten sääntöjen mukaisesti - osata toimia asiantuntevasti työpaikkojen yhteistyökumppanina 3_08.indd :51:39

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio. Tervetuloa asiakkaaksi!

Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio. Tervetuloa asiakkaaksi! Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio Tervetuloa asiakkaaksi! PUITESOPIMUS Koskee kansanterveyslain edellyttämien kuntien lakisääteisten työterveyspalveluiden järjestämistä Paimion kaupungin ja Sauvon kunnan

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN LAKITAUSTA Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 4 : Työnantajan

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus tutkinnon osa (MAVI) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET Markkinointiviestinnän

Lisätiedot

ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon

ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijaseminaari 8.6.2012 Maija Lintula ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden parantaminen Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2013 Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa

Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa Medivire Työterveyspalvelut Oy Terveyttä ja hyvinvointia työhön n ja elämää ään Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa Jyväskyl skylä 22.05.2006 TFT Ippe Natunen Medivire Työterveyspalvelut Oy

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 19.9.2014 Työkykyinen työntekijä -yhteinen tavoitteemme terveydenhuollossa Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn verkostoseminaari 19.9.2014 Lahti Timo Leino, ylilääkäri TTL 19.9.2014

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

Työterveyshuollon uusi suuntaaminen ja uudet painotukset

Työterveyshuollon uusi suuntaaminen ja uudet painotukset Työterveyshuollon uusi suuntaaminen ja uudet painotukset SAK:n 21. Työympäristöseminaari 23.3.2013 Rea Lagerstedt, Helsingin yliopisto 1 Perhelääkäritkö tth:n tilalle? 2 Mitä erikoislääkärikoulutus pitää

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Työterveys on jokaisen oikeus. ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus

Työterveys on jokaisen oikeus. ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus Työterveys on jokaisen oikeus ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus Työter yöterveyshuoltolaki yshuoltolaki uudistui 1.1.2002 Työterveyshuoltolaki velvoittaa työnantajan järjestämään

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS. Rovaniemen malli. Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011

POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS. Rovaniemen malli. Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011 POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS Rovaniemen malli Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011 Potilassiirtokorttikoulutus Rovaniemen malli Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Liikelaitoksen johtaja Ylilääkäri

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. TYÖ- TERVEYS- HUOLTO Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. u Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. u Työnantajan,

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

4.3.1 YRITYSTOIMINTA Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö:

4.3.1 YRITYSTOIMINTA Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 4.3.1 YRITYSTOIMINTA Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Oman työn suunnittelu osallistuu yrityksen toiminnan suunnitteluun ja toimii ryhmän jäsenenä ottaa vastuun töistään

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS

KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS 1/10 KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS Yleistä Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa työterveyshuollon palvelujärjestelmän kehityksen ja toiminnan seurannasta.

Lisätiedot

Työhyvinvointikyselyn tulokset. Pirjo Saari Mela

Työhyvinvointikyselyn tulokset. Pirjo Saari Mela Työhyvinvointikyselyn tulokset Pirjo Saari Mela 2 Kysely Työhyvinvointiohjelman pohjaksi Nettikysely Vastaajia yhteensä 1 191, joista sidosryhmävastauksia 32 Lyhyt kysely, auki joulukuun alusta tammikuun

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot