Viime keväänä Työfysioterapeutit ry:n hallituksen toiminta oli erittäin aktiivista. Yhdistys tarjosi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Viime keväänä Työfysioterapeutit ry:n hallituksen toiminta oli erittäin aktiivista. Yhdistys tarjosi"

Transkriptio

1 3_08.indd :51:27

2 Työfysioterapeutti 3/2008 sisällys 3 Hallituksen ilmoitustaulu 6 Työfysioterapeuttiyrittäjän monet haasteet 9 Onko sattumaa olemassa? 11 NES-konferenssi 13 Työkyky, Kansallinen tuki- ja liikuntaelinohjelma (KTO) ja työfysioterapeutit 17 Kolmannelta sektorilta yhteistyökumppani työterveyshuoltoon 22 Artikkelisarja Työfysioterapeutit työssä 26 Hoito- ja hoivasektori tekee tulosta riskien puristuksessa 29 Hallituksen jäsenten haastattelut Syksy on taas hyvässä vauhdissa Viime keväänä Työfysioterapeutit ry:n hallituksen toiminta oli erittäin aktiivista. Yhdistys tarjosi jäsenilleen mahdollisuuksia useaan koulutukseen. Maaliskuussa oli TTP-päivät yhdessä muiden työterveys- ja työsuojelualan ammattilaisten kanssa. Huhtikuussa järjestimme yrittäjille suunnatun koulutuspäivän, jonka osaanotto oli runsaslukuinen ja yllätti meidät järjestäjät erittäin positiivisesti. Koulutuksessa muodostunut yrittäjäverkosto kokoontui kesäkuussa jo ensimmäisen kerran. Näyttääkin siltä, että tällaiselle toiminnalle on jäsenkunnassamme tarvetta, koska yhä useammat jäsenet toimivat nykyään yrittäjinä. Toukokuun lopussa järjestimme yhteistyössä Kuopion yliopiston ja Suomen ergonomiayhdistyksen kanssa Ergonomian asiantuntijuus seminaarin, johon jäseniämme osallistui myös erittäin runsaasti. Tarkoituksena oli avata keskustelu siitä, kuka on ergonomian asiantuntija Suomessa. Kaikille osallistujille lähetettiin seminaarin jälkeen kirje, jossa keskustelujen perusteella suunnitellut jatkotoimet selvitettiin. Seminaari käynnisti keskustelun aiheesta, ja nyt on asiaa vietävä eteenpäin kaikkien mukana olleiden yhteistyönä. Asia ei ole ihan yksinkertainen. Valmistelutyötä tehdään jatkossa pienemmässä ryhmässä. Kannattaa seurata ERY:n kotisivuja. Ne ovat paikka, jossa asiasta tullaan tiedottamaan ja joka voi myös jatkossa toimia keskustelufoorumina. Mahdollisuuksien mukaan myös meidän omilla kotisivuilla tiedotetaan tästä asiasta. Yhdistyksen hallitus, ja erityisesti Aija Moilanen, on työstänyt talven ja kevään aikana yhteistyössä Suomen fysioterapeuttien kanssa työfysioterapian erikoisasiantuntijanimikkeen kriteerit. Suomen Fysioterapeuttien liittohallitus on hyväksynyt viime keväänä työfysioterapian uudeksi erikoisasiantuntijanimikealueeksi. Tätä työfysioterapian erikoisasiantuntijanimikettä voi hakea liiton jäsenet ensimmäisen kerran Jatkossa nimikettä voi hakea vuosittain huhti- ja lokakuussa. Nimikkeen myöntämismenettelyssä noudatetaan Suomen Fysioterapeuttien laatimaa erikoisasiantuntijakriteeristöä. Tästä syksystä lähtien voi siis hakea myös meidän alamme erikoisosaajan pätevyyttä. Toivottavasti mahdollisiman useat jäsenemme innostuvat sitä hakemaan. Syksy on taas hyvässä vauhdissa. Lomat on vietetty ja energiaa varastoitu talven haasteisiin. Syksyn ohjelmassa hallituksella on tuttuun tapaan opintopäivät aiheena Tavoitteena toimintakykyinen työntekijä. Opintopäivät järjestetään tänä vuonna Helsingissä Metropolia ammattikorkeakoulussa. Toisena koulutustilaisuutena yhdistys järjestää lokakuussa mentorointikoulutuspäivän, joka on mentorointiohjelman aloitus. Siinä pyritään saattamaan yhteen mentori/aktoripareja ja aloittamaan ammattikunnassamme hyvin tärkeä mentoritoiminta. Tavoitteena on työfysioterapeutin asiantuntijuuden tukeminen. Se on suunnattu sekä alalla aloittaville tai lyhyemmän aikaa ammatissa olleille mutta myös konkareille, joille tarjoutuu nyt hyvä tilaisuus siirtää omaa kokemustaan ja hiljaista tietoaan nuoremmille. Tarkemmat ohjeet ovat tässä lehdessä. Edessä on siis mielenkiintoinen syksy! Työn iloa ja imua sekä hyvää syksyn alkua kaikille. JOhanna Koroma TYÖFYSIOTERAPEUTTI: Julkaisija: Työfysioterapeutit Ry Taitto: Mainostoimisto Hasardi TYÖFYSIOTERAPEUTIT Ry: Perustettu: 1976 Jäsenmäärä: 680 Jäsenmaksu: 35e/vuosi Jäsenlehti: 4 krt vuodessa Koulutusta: 2 krt vuodessa Varsinaiseksi jäseneksi hyväksytään fysioterapeutti, joka toimii työterveyshuollossa tai yhteistyössä muun työterveyshenkilöstön kanssa. Varsinaisen jäsenen on oltava Suomen Fysioterapeutit ry:n jäsen 3_08.indd :51:29

3 Palkittu Puheenjohtajan ter veiset Johanna Koroma on palkittu 05/2008 Suomen ergonomiayhdistyksen opiskelijastipendillä Kuopion yliopistoon tekemästä pro gradu työstä: Työntekijöiden kokemukset mobiilin työn työympäristöjen ja -välineiden ominaisuuksista työhyvinvoinnin kannalta. HAE Työfysioterapeutit ry:n stipendiä ks. hakuohjeet wwwsivuilta Elokuussa Johanna Koroman työ kilpaili Suomen edustajana NES-kongressissa, Reykjavikissä pohjoismaiden välisessä kilpailussa parhaasta pro gradutyöstä. Kilpailussa Johanna sai Student award palkinnon työstään. Tarvitsetko Työfysioterapeutit ry: n päivitettyjä esitteitä, esitteitä voi tilata Hanna Nummilalta, hanna. Esitteitä on suomen-, ruotsin ja englanninkielisinä. Päivitä tietosi Jäsenrekisterissä oli elokuun lopussa noin 700 jäsentä, joista reilut 600 oli ilmoittanut sähköpostiosoitteensa. Loppukevään ja alkusyksyn aikana jäsenistölle on lähetetty tiedotuksia sähköpostitse. Seuraa postiasi jäsenkysely tulossa! Joka lähetyskerralla 15 %:n postista on tullut ilmoitus virheellisestä osoitetiedosta. Muista siis tehdä ilmoitus myös sähköpostisi muutoksesta, joko nettisivujen kaavakkeella tai sähköpostitse Päivitä myös työnantajatiedot ajan tasalle. 3 3_08.indd :51:29

4 KOULUTUSPÄIVÄT MARRASKUUSSA 2008 TYÖFYSIOTERAPEUTIT ry. SYYSOPINTOPÄIVÄT Tavoitteena toimintakykyinen työntekijä METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU Vanha viertotie 23, Helsinki TORSTAI Ilmoittautuminen, aamukahvi ja näyttely Tervetuloa Johanna Koroma, Työfysioterapeutit ry, pj Lounas ja näyttely Kokemuksia mobiilityön ergonomiasta Johanna Koroma, TtM, tft, Nokian työterveyspalvelut Tietotyön vaatimukset aivoille: Miten niistä selvitään? Marja-Leena Haavisto, työ- ja organisaatiops kologian erikoispsykologi, Aivot ja työ tutkimuskeskus Kahvi ja näyttely Työfysioterapeutit ry, vuosikokous Päivän päätös Tauko ja näyttely Mobiilityön työpaikkaselvitys Ursula Hyrkkänen, tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja, Turun ammattikorkeakoulu 3_08.indd :51:30

5 Koulutuspäivien osallistumismaksut: jäsenet 200 / 2 päivää ja 120 / 1 päivä. Osallistumismaksu sisältää luentomateriaalit ja ruokailut. Ilmoittautuminen on sitova. Varsinaisen ilmoittautumisajan jälkeen tapahtuvasta peruutuksesta veloitetaan 50 % osallistumismaksusta. Perumatta jättämisestä veloitetaan täysi osallistumismaksu. Päivät lasketaan kuuluviksi työterveyshuoltolain edellyttämään asiantuntijoiden täydennyskoulutukseen. Ilmoittautumiset mennessä Hanna Nummilalle ilmoita erikoisruokavalio ilmoittautumisen yhteydessä. Laita ilmoittautumisen yhteydessä toiveita näytteilleasettajista, jotta osaamme kysyä osallistujia hyödyttäviä esittelijöitä. Osallistumismaksu maksetaan yhdistyksen tilille Maksun viestiksi on merkittävä syysopintopäivä 2008, osallistuminen torstai / perjantai sekä osallistujan nimi ja työnantaja. PERJANTAI Ilmoittautuminen, aamukahvi ja näyttely Työterveyshuollon ja maahanmuuttajien kohtaaminen Barbara Bergbom, tutkija, psykologi, Työterveyslaitos Tauko ja näyttely Työterveyskirjasto: Parantaako tieto työhyvinvointiamme? Jukka Kilpiö, markkinointipäällikkö, Kustannus Oy Duodecim Toimia-hanke: Toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi, Kansallinen verkostohanke Päivi Sainio, projektipäällikkö, Kansanterveyslaitos Facultas-hanke: toimintakyvyn arviointi alaselkä- ja niskasairauksissa Timo Pohjolainen, ylilääkäri, Orton Päivän päätös Johanna Koroma Lounas ja näyttely 3_08.indd :51:31

6 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2008 Työfysioterapeuttiyrittäjän monet haasteet Rii a Partia, FM, Suomen Fysioterapeutit 46 Toiminnan käynnistäminen Kun työfysioterapeutti päättää ryhtyä yrittäjäksi tai hänelle tarjoutuu tilaisuus aloittaa yrittäjätoiminta, työfysioterapian sisältö on tuttua, mutta mistä aloittaa muun tarpeellisen tiedon hankinta ja mitä kaikkea pitää tehdä? Yleistä yrittäjyystietoa on saatavilla runsaasti ja olennaisen tiedon löytäminen vie oman aikansa. Aloittavalle yrittäjille hyödyllisiä internet-osoitteita ovat mm. ja Fysioterapia-alan yrittäjätoimintaa määrittelevät kaikkea yritystoimintaa koskevat lait ja asetukset, kuten kirjanpito- ja verolait sekä henkilötietolaki. Terveydenhuollon yrittäjyyttä säätelevät mm. laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä ja asetus potilasasiakirjojen laatimisesta ja niiden säilyttämisestä. Fysioterapiaalalle on laadittu eettiset periaatteet ja laadun suuntaviivat. Työfysioterapian erikoisalaa koskevat lisäksi työterveyshuollon säädökset ja toimintaperiaatteet. Kun työfysioterapeutti suunnittelee liiketoimintaansa, ensin on ratkaistava, toimiiko itsenäisenä ammatinharjoittajana vai luvanvaraisena palveluntuottajana. Itsenäinen ammatinharjoittaja ilmoittaa toiminnastaan lääninhallitukselle ja yhtiömuodossa toimiva tai terapia- tai hoitohenkilökuntaa palkkaava tarvitsee lääninhallituksen luvan palvelujen 3_08.indd :51:31

7 Liiketoimintasuunnitelman tekemiseen kannattaa käyttää aikaa. Vaikka liikeideana olisi tuottaa esimerkiksi ennaltaehkäisevän työfysioterapian palveluita, rekisterin tulee olla säädösten mukainen. Rekisteriin tulee kerätä vain sellaisia tietoja, jotka ovat työfysioterapian toteuttamisen kannalta tarpeellisia. Hyvin hoidettu ja ajan tasalla oleva rekisteri takaa sekä asiakkaiden että fysioterapeutin oikeusturvan. Rekisterinpitäjä eli työfysioterapeuttiyrittäjä vastaa potilasasiakirjojen säilytyksestä. Itsenäiset ammatinharjoittajat tai fysioterapiapalvelujen tuottajat, jotka toimivat esim. lääkäriasemalta vuokratuissa tiloissa, voivat antaa kirjallisen sopimuksen perusteella osan rekisterinpitäjän tehtävistään, esimerkiksi potilasasiakirjojen säilyttämisen ja arkistoinnin, lääkäriaseman hoidettavaksi. Vastuu rekisteristä säilyy tässäkin tapauksessa fysioterapeuttiyrittäjällä. Myös asiakkaita on informoitava säilyttämistavasta. Rekisterin sisältämiä tietoja ei voida luovuttaa muille ilman asiakkaan kirjallista suostumusta. Tietyillä viranomaisilla tai yhteisöillä on tiedonsaantiin laissa säädetty oikeus (mm. Kela ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskus). Rekisteriseloste Rekisterinpitäjän laatii henkilörekisteristään rekisteriselosteen, josta ilmenee mm. rekisterinpitäjän ja yhteystiedot sekä henkilötietojen käsittelyn tarkoitus, esimerkiksi työfysioterapiapalvelut. tuottamiseen. Kaikki terveydenhuollon yrittäjät jättävät lääninhallitukselle vuosittain toimintakertomuksen. Liiketoimintasuunnitelman tekemiseen kannattaa käyttää aikaa. Palveluvalikoiman suunnittelu ja toiminnan kuvaaminen niin, että alaa tuntematokin ymmärtää työfysioterapian tuottaman hyödyn, vaatii useamman illan ja ehkä päivänkin työn. Markkinointisuunnitelmaa varten on hyvä miettiä, ketkä ovat tärkeimmät yhteistyökumppanit (palveluiden tilaajat, käyttäjät ja maksajat). Palveluiden hinnoittelussa fysioterapeuttiyrittäjät ovat usein liian vaatimattomia ja varovaisia. Yrittäjyys on kuitenkin liiketoimintaa ja siitä saaduilla tuotoilla yrittäjä hankkii elantonsa Dokumentoinnista ja tietosuojasta Fysioterapeuttiyrittäjän tulee aina pitää asiakkaistaan rekisteriä, jota laissa kutsutaan potilasrekisteriksi. Henkilörekisterille annetaan nimi esim. X:n Fysioterapian asiakasrekisteri. Selosteeseen merkitään yksiselitteisesti, mitä tietoja rekisteröidystä talletetaan henkilörekisteriin. Näitä ovat fysioterapiassa henkilön nimi, syntymäaika (henkilötunnus), osoite, tutkimus- ja hoitotiedot. Rekisterin suojauksesta voidaan mainita esim. manuaalisen aineiston säilytyksestä lukitussa tilassa. Tietokoneelle talletettujen tietojen osalta voidaan kertoa, että vain määrätyillä henkilöillä pääsy tietoihin ja se edellyttää käyttäjätunnuksen ja salasanan antamista. Rekisteriseloste säilytetään vastaanotolla asiakkaiden nähtävillä. Tietosuojavaltuutetun toimiston sivuilta löytyy lomakkeita ja ohjeita, joita voi käyttää hyväksi rekisteriselostetta laatiessa. Tietosuojavastaava Tietosuojavastaava tulee olla nimettynä kaikilla lääninhallituksen luvalla toimivilla yksityisillä palveluntuottajilla. Itsenäisillä ammatinharjoittajien ei lain mukaan tarvitse nimetä tietosuojavaltuutettua. Velvoite 7 3_08.indd :51:31

8 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2008 tietosuojavastaavan nimeämisestä on peräisin laista sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä, joka tuli voimaan Tietosuojavastaavan tehtävänä on muun muassa lisätä yksikön henkilökunnan tietämystä asiakastietojen sähköiseen käsittelyyn liittyvistä tietosuojanäkökohdista ja tuoda esille mahdollisia puutteita yksikön käytänteissä. Tietosuojavastaava voidaan valita yksikön sisältä tai ulkopuolelta, mutta fysioterapiayksikön toiminnan tuntemus on aina ehdoton vaatimus tehtävässä onnistumisen kannalta. Tulevaisuuttakin pitää suunnitella Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta toiminnan kehittämiselle tulee laatia suuntaviivat. Millaisia palveluja tarjotaan ja miten palvelujen sisältöä kehitetään? Ympäröivän yhteiskunnan tapahtumia on hyödyllistä seurata ja tuntea myös kilpailijoiden toimintaa. Yhteiskunnalliset muutokset, sosiaalija terveydenhuollon paikalliset, alueelliset ja valtakunnalliset suunnitelmat tuovat haasteita ja mahdollisuuksia myös työfysioterapeuttiyrittäjän toimintaan. Lähteet FCG Efeko: Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojavastaavien nimeäminen ja tehtävät. Koulutustilaisuus Helsinki Sosiaali- ja terveysministeriö: Potilasasiakirjojen laatiminen ja niiden säilyttäminen. Opas Suomen Fysioterapeutit: Fysioterapeutti Yrittäjänä opas Terveydenhuollon oikeusturvakeskus: Yksityisen terveydenhuollon potilasasiakirjat Ohje Ylipartanen A: Tietosuoja terveydenhuollossa. Potilaan asema ja oikeudet henkilötietojen käsittelyssä. Tietosanoma Oy. Hakapaino Oy. Helsinki _08.indd :51:32

9 Kirsti Niskala työfysioterapeu i, BBAT-terapeu i, NLP Master, Kiireenkesytysvalmentaja Onko sattumaa olemassa? Tutustuin kiireenkesytyskonseptiin ensimmäisen kerran keväällä Kävin kuuntelemassa Forum humanum luentosarjaa Helsingin Porthaniassa. Pääkiireenkesyttäjä, konseptin luoja Anja Kulovesi oli kertomassa aiheesta ja huomasin nyökytteleväni päätäni todella usein. Olin työskennellyt jo pitkään ihmisten kanssa, joilla oli kiire ja stressi tahtoi pukata pintaan. Vuonna 2004 julkaistiin myös Kuntoutus ORTO- Nin tutkimushankkeen Työstressi, uupumus ja koettu työkyky Mittaaminen ja rentoutuksen vaikutus tutkimustulokset, joista ilmenee, että Sovellettu rentoutus koettiin työstressin oireita lievittäväksi. Olin tutkimushankkeessa Sovelletun rentouden opettajana yrityksessä, jonka palveluksessa silloin työskentelin. Koulutin noin 75 tutkimushankkeessa mukana ollutta rentouden saloihin. Jatkaessani tutkimuksen jälkeen rentoutuskurssien pitämistä, monet ovat kertoneet asenteensa kiireeseen muuttuneen. Totesin, että Kiireenkesytys ja Sovellettu rentoutus sopivat hyvin yhteen. Niinpä kävin kiireenkesytys -valmennusprosessin läpi Anja Kuloveden koulutuksessa. Mitä Kiireenkesytys on? Kiireenkesytys on yksilöä kunnioittava, jokaisen ihmisen omista lähtökohdista lähtevä eräänlainen malli tutkia omaa suhdetta aikaan. Käytössä on erilaisia luovia, raikkaita menetelmiä, jotka suorastaan saattelevat oivallusten poluille. Valmennuksissa jokainen voi löytää itselleen tavaksi tulleita toimintamalleja, jotka saattavat aiheuttaa varsinaisen kiireen. Täydellisyyden tavoittelija eli perfektionisti esimerkiksi saattaa nostaa koko ajan rimaa, joten työhön kuluu paljon enemmän aikaa kuin ehkä alun perin laskettiin. Melkein sitoutuja innostuu kaikesta uudesta 9 3_08.indd :51:33

10 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2008 Aikaa omasta hyvinvoinnista huolehtimiselle tuntuu jäävän yhä vähemmän. yhä vähemmän. Unohdetaan oman kehon kunnioitus ja arvostus. Ja kovassa kiireessä usein huomiokyky kapeutuu, kehon kuuntelu unohtuu ja näin tapaturmariski kasvaa. Seurauksia saamme hoitaa pitkään. Voisimmeko me työfysioterapeutit omalta osaltamme jakaa enemmän tietoa myös kiireestä, ennen kaikkea siitä miten sitä voidaan kesyttää monilla eri tavoin? ja mielenkiintoisesta, haluaa olla mukana, mutta jonain kauniina päivänä huomaa tekemättömien töiden vanan perässään, jolloin hän herää ja ottaa haasteen vastaan ja opettelee arvostamaan valitsemaansa tehtävää ja tekee sen ensin valmiiksi ennen kuin aloittaa uutta aikaa vie- neissa taitoja voi harjoitella myös mm. rentoutumisen ja kehotietoisuuden kautta. Tänäänkin eräs ihminen löysi rauhoittumisen, sisäisen levollisuuden rentoutusharjoituksessa. On hyvä oppia pysäyttämään mieli, kun se laukkaa nonstop-ajatusten pyörteissä. Osaanko hiljen- olla!) vää tehtävää. Näitä erilaisia tapoja toimia suhteessa aikaan voidaan löytää kiireenkesyttäjien peilisalista yhdeksän. tää mieleni? Nukahdanko illalla helposti? Nukunko levollisesti kelloon soittoon asti? Osaanko purkaa jännitykset kehostani? Kesytä kiire!, v. 2007, (kirjakaupoissa ja myydään myös koulutusten yhteydessä!) Kiireenkesyttäjillä on käytössään myös vertauskuvallinen talo, jossa on kolme kerrosta ja jokaisessa kerroksessa on kolme huonetta ja jokaiseen huoneeseen pääsee avainkysymyksillä. Huoneissa voi pysähtyä ja tarkastella ajankohtaisia kysymyksiä. Pysähtyminen asioiden äärellä tuottaa usein oivalluksia, jotka vievät yksilöä tai yhteisön kyseessä ollen koko yhteisöä mukavalla tavalla eteenpäin. On hyvä välillä pohtia yhdessä tekemisen tarkoitusta, toimivatko systeemi entä työvälineet ja mikä on asioiden tärkeysjärjestys? Jokainen syttyy ja sitoutuu omista lähtökohdistaan. Talon ylimmässä kerroksessa voidaan tarkastella terveitä rajoja, pysähtymisiä ja esim. kehittymisen tarpeita. Ja taloissahan on usein vintti. Tässä talossa on viimetipan vintti, joka lienee tuttu lähes kaikille! Mutta mitkä tehominuutit voimme viimetipan vintiltä löytääkään? Miten ne osaisi siirtää sopivaan kohtaan? Saisimmeko enemmän aikaan huomattavasti rennommissa merkeissä? Palautuminenkin tapahtuisi kuin itsestään! Talon keskimmäisessä kerroksessa on keskittymisen, mielen hallinnan ja läsnäolon huoneet. Näissä huo- Työfysioterapeutti ja kiireenkesytys Tapaamme jatkuvasti ihmisiä, joilla on stressin aiheuttamia erilaisia vaivoja. Kiire tuntuu joka puolella kehoa. Aikaa omasta hyvinvoinnista huolehtimiselle tuntuu jäävän Anja Kulovesi on kirjoittanut kaksi kirjaa kiireenkesytyksestä : Kiireen kesyttäjän käsikirja, v (painos loppu, kirjastoissa saattaa Kun haluat tietää lisää kiireenkesytyksestä höystettynä Sovelletulla rentoudella ja kehontietoisuusharjoituksilla (BBAT), ota yhteys! Kiireenkesytysvalmentajakoulutusta pitää ja organisoi: Anja Kulovesi Kirsti Niskala työfysioterapeutti, BBAT-terapeutti, NLP Master, Kiireenkesytysvalmentaja Tmi Kirsti Niskala, Less is more! _08.indd :51:33

11 NES Nordic Ergonomics Society 40th Annual Conference Kati Karhula Työfysioterapeu i, TtM 4 0. Pohjoismainen ergonomiakonferenssi järjestettiin elokuuta Reykjavikissa. Ilmoittautuneita oli noin 220 henkeä 24 maasta. Osallistujamäärä ylitti Islannin ergonomiayhdistyksen VINNISin Þórunn Sveinsdóttirin mukaan heidän odotuksensa. Viisi vuotta sitten järjestetyssä ensimmäisessä Islannin konferenssissa oli vajaa 200 osallistujaa, eikä Pohjoismaiden kaukaisimpaan kolkkaan odotettu ainakaan suurempaa osallistujamäärää näin pian uudestaan. Konferenssin teemana oli Ergonomics is a lifestyle. Ergonomia vaikutti olevan osa konferenssin osallistujien elämäntapaa, sillä monet -varsinkin mannereurooppaisetmahduttivat konferenssin perheensä kesäloman viettoon. Pelkästään konferenssiin matkustaneetkin pääsivät tutustumaan islantilaiseen elämänmenoon tehokkaalla ajankäytöllä. Aamuvirkut saattoivat käydä ennen kongressipäivän alkua kylpemässä ja uimassa Laugardalurin termisissä altaissa. Kahvitauon saattoi puolestaan viettää esimerkiksi viereisessä Ásmundun Sveinssonin patsasmuseossa. Iltaohjelman ansiosta osallistujat tutustuivat Hellisheidin geotermiseen lämpövoimalaan ja illallistivat hiljakseen pyörivässä Perlan ravintolassa. Konferenssiin osallistui 19 suomalaista, joista suurimmalla osalla oli kongressissa suullinen esitys. Luennoimaan kutsuttujen kuuden asiantuntijan joukossa oli Työterveyslaitoksen tiimipäällikkö Mikael Sallinen. Hänen luentonsa Avoid fatigue and improve occupational safety and health in a 24 hour society viesti oli, että univaje ja yötyö heikentävät merkittävästi toimintakykyä ja työssä suoriutumista jo ennen kuin väsymys johtaa varsinaiseen nukah11 3_08.indd :51:34

12 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2008 tamiseen. Erityisesti turvallisuuskriittisissä työtehtävissä on tärkeää käyttää osana riskinhallintaa väsymystä vähentäviä keinoja, kuten ergonomisia työaikamalleja ja työn riittävää virikkeisyyttä. huoneeseen (17 %). Työympäristössä havaittuja puuteita olivat erityisesti tukitankojen puuttuminen ja heikko valaistus. (Ballandi T. Patient falls in the Tuscany regional healthcare service: an evaluation of the hospital environmental hazards.) Vuoden 2008 nuoren pohjoismaisen tutkijan palkinnon sai yhdistyksemme puheenjohtaja Johanna Koroma esityksellään Perceived features of environment and equipment related to wellbeing in mobile work, joka perustuu hänen vuonna 2007 valmistuneeseen ergonomian pro gradu -tutkielmaansa. Mobiilityötä koskeva artikkeli on julkaistu Työfysioterapeutti -lehden numerossa 2/2008. Onnittelut palkinnosta! Terveydenhuoltoalan ergonomiaan liittyville esityksille oli konferenssissa varattu kaksi omaa sessiota. Alla on esimerkkejä esitysten tuloksista ja johtopäätöksistä: Neljän standardoidun sekä yhden työntekijän itse valitseman istumaasennon vertailussa 30 minuutin tauoton työskentely samassa istumaasennossa aiheutti saman verran paikallisia oireita tuki- ja liikuntaelimistöön toimistotyötä tekevillä. Tietoa käytetään apuna kehitettäessä työtuolia, joka antaa taktiilista palautta muistuttamaan asennonvaihdosta. (Commissaris D. et. al. Musculoskeletal discomfort during VDU tasks; input for a smart office chair.) Sairaanhoitajien työtahti ja työnkuormittavuus on lisääntynyt viime vuosina. Korkean työkuormituksen havaittiin olevan yhteydessä emo- Ilta- ja aamuvuorojen välisen palautumisajan pidentäminen paransi sairaanhoitajien unta, vireystilaa, työhyvinvointia koettua terveyttä ja vapaa-ajan aktiivisuutta. (Hakola T., Paukkonen M. & Pohjonen T. In health care, quick returns mean greater well being.) tionaaliseen uupumiseen. Burn outin määrä oli hieman lisääntynyt verrattuna vuoteen (Gunnarsdóttir A. Nurses psychosocial work environment in acute inpatient surgical and medical wards at Icelandic hospital.) Vanhustenhoidossa työskentelvät lähihoitajat, joilla oli vähiten sairauspoissaoloja (alle 5 pv/v), olivat muita useammin alhaisesta arvostuksesta huolimatta toivomansa kaltaisessa työssä, he saivat tukea työpaikan sosiaalisesta verkosta ja heillä oli hyvä sopeutumiskyky. (Sandmark H. Understanding work ability: experiences of female assistant nurses in elderly care.) Italiassa kehitetyn riskinarviointimenetelmän mukaan sairaalapotilaille sattuu eniten tapaturmia sängystä pudotessa (31 %) ja matkalla kylpy- Vuoden 2009 pohjoismainen ergonomiakongressi järjestetään Tanskassa Helsingørissa. Silloin teemana on Globalized Ergonomics, The Consequences of Globalization. Toivottavasti juhannuksenvietto tanskalaisittain innostaa suomalaisosallistujia lähtemään mukaan! Ennakkotietoa kongressista löytyy Internet-sivuilta: Sairaanhoi- tajien työtahti ja työnkuormittavuus on lisääntynyt viime vuosina. 12 3_08.indd :51:35

13 Ilkka Vuori, LKT, professori emeritus Kansallisen TULE-ohjelman koordinaa ori Työkyky, Kansallinen tuki- ja liikuntaelinohjelma (KTO) ja työfysioterapeutit T yökyky on yhteiskunnan kannalta tärkeä tuottavuudelle, ja yksilöille sillä on suuri merkitys paitsi toimeentulon myös yleisen hyvinvoinnin keskeisenä edellytyksenä. Kansallisen tuki- ja liikuntaelinohjelman (KTO) yhtenä tavoitteena on parantaa toiminta- ja työkykyä tai hidastaa niiden heikkenemistä ja vähentää tätä kautta työkyvyttömyyden kustannuksia. Tämä on myös yksi työfysioterapeuttien työn tavoitteista. Työfysioterapeuteilla on mahdollisuus edistää työssään myös ohjelman muita tavoitteita, jotka ovat väestön parempi tule-terveys, väestön parempi tuletietoisuus, tule-sairauksien ja vammojen ilmaantuvuuden pieneneminen, tule-sairaiden hoidon tehostu- minen, kuntoutuksen tehostuminen ja laajeneminen sekä suomalaisten elämänlaadun paraneminen. Työkyvyn ydinrakenne on ihmisen voimavarojen ja työn ominaisuuksien tasapaino. Voimakkaimmin henkilön itse kokemaa työkykyä määrittäviksi tekijöiksi on osoitettu hänen terveytensä ja työnsä fyysinen ja henkinen rasittavuus (Gould ym. 2006). Itse arvioitu ja objektiivisemmilla tavoilla määritetty työkyky vastaavat varsin hyvin toisiaan. Kaikki yleiset kansansairaudet heikentävät väestön työkykyä. Jyrkimmin henkilön omaa arviota työkyvystään huonontavat mielenterveyden ongelmat ja sepelvaltimotauti sekä miehillä lonkan nivelrikko. Kaikki liikkumiskyvyn rajoitukset lisäävät voimakkaasti työkyvyttömyyttä. Siten esimerkiksi suurin osa niistä, jotka kokevat vaikeuksia 2 km kävelyssä tai portaiden nousussa, pitää itseään työkyvyttömänä. Kun sairauksien merkitystä työkyvylle tarkastellaan ottamalla huomioon niiden yleisyys, eniten työkykyä huonontavat koko työikäisessä väestössä masennus, selkä- ja niskasairaudet sekä verenpainetauti. Työssä käyvien työkykyä alentavat eniten masennus ja selkäsairaudet. Nivelrikon eri muodot sekä selkä- ja niskasairaudet lisäävät itse arvioidun työkyvyn rajoittuneisuutta 2 6 -kertaiseksi verrattuna saman ikäisiin henkilöihin, joilla kyseistä sairautta ei ole (Gould ym. 2006). 13 3_08.indd :51:36

14 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2008 Nämä tiedot tuovat yhdellä tavalla esiin tuki- ja liikuntaelimistön terveyden suuren merkityksen työkyvylle. Samaa osoittavat tule-sairauksien aiheuttamat työkyvyn rajoituksista johtuvat kustannukset ja menetykset. Esimerkiksi viime vuosien tietojen mukaan maksetuista sairauspäivärahapäivistä tule-sairauksien osuus on 31 % ja vammojen osuus 12 %. Joka neljäs työkyvyttömyyseläke on myönnetty tule-sairauden perusteella, ja ne aiheuttavat työpanosmenetyksiä toiseksi eniten, lähes 2 miljardia euroa vuodessa. Erittäin tärkeää on huomata, että tuki- ja liikuntaelimistön hyvä toimintakyky ja terveys ovat keskeisiä edellytyksiä myös muiden elinjärjestelmien terveyden ja toimintakyvyn säilymiselle. Esimerkiksi lihavuuden, diabeteksen tai sepelvaltimotaudin tehokas ehkäisy on vaikeaa ilman riittävää liikuntakykyä. Kansallinen TULE-ohjelma Kansallinen TULE-ohjelma (KTO) on tule-järjestöjen vahva yhteinen esitys suomalaisten tule-terveyden parantamiseksi. Nykyisen poliittisen käytännön mukaisesti sairausryhmäkohtaisten terveysohjelmien laatimisen ja toteuttamisen katsotaan kuuluvan ensisijaisesti järjestöjen vastuulle, ja valtionhallinnon tehtävänä on lähinnä tukea näitä toimintoja. Tämän takia ohjelman mittavien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tule-järjestöjen vahvaa panosta. KTO on puiteohjelma, ja tämän mukaisesti sen esitykset ovat varsin yleisellä tasolla ja niitä on runsaasti. Esitysten toteuttaminen edellyttää 14 järjestelmällistä suunnittelua tarpeellisten toimenpiteiden ja niiden toteuttamistapojen perustaksi. Tätä työtä on tehty kevään 2008 kuluessa. KTO:n työterveyteen liittyvät esitykset KTO:ssa työterveyden ja tätä kautta työkyvyn edistämiseen liittyy useita esityksiä. Työfysioterapeutit ovat osallistuneet aktiivisesti niiden laatimiseen. Heidän tietonsa, taitonsa, kokemuksensa, asemansa ja tehtävänsä antavat hyviä mahdollisuuksia osallistua niiden toteuttamiseen. Työfysioterapeuttien toimenkuvaan liittyvät selvimmin seuraavat esitykset: Työpaikkaselvityksissä selvitetään pätevillä menetelmillä tule-terveyden kannalta haitalliset fyysiset ja psyykkiset kuormitustekijät ja etsitään niihin ratkaisuja erityisesti työpisteiden ja -tehtävien suunnitteluvaiheessa. Työntekijän tule-terveydentilaa seurataan järjestelmällisesti työhöntulo- ja määräaikaistarkastuksissa ja niiden yhteydessä annetaan tarvittaessa terveysneuvontaa. Työterveyspainotteisessa sairaanhoidossa otetaan huomioon työntekijän ja työnantajan tarpeet. Oireiden ja sairauksien työperäisyyden ja työkyvyn arviointiin on työterveyshuollossa hyvät edellytykset, ja hoitoon voidaan luontevasti liittää vaikuttaminen työolosuhteisiin. Työterveyshuolto seuraa järjestelmällisesti sairauspoissaoloja ja tekee toimenpide-ehdotuksia työpaikalle työkyvyn palauttamisen nopeuttamiseksi ja työhön paluun helpottamiseksi. Yhteistyössä työntekijöiden ja työnantajan kanssa työterveyshuolto käynnistää työhön kohdistuvia muutoksia ja kuntoutusta työhön paluun helpottamiseksi. Liikuntaelinten sairauksista johtuvien poissaolojen hallinnassa pyritään aktiivisten ja varhain aloitettujen toimenpiteiden avulla hyödyntämään työntekijän jäljellä olevaa työkykyä. 3_08.indd :51:36

15 Esimerkiksi lihavuuden, diabeteksen tai sepelvaltimotaudin tehokas ehkäisy on vaikeaa ilman riittävää liikuntakykyä. Osasairauspäivärahalakia hyödynnetään Työn suorittamisen ja työympäristön helpottamaan tule-oireisen henkilön työhönpaluuta. Järjestelmää pyritään kehittämään siten, että osasairauspäivärahaa voidaan tietyin kriteerein maksaa jo sairauden alkuvaiheessa. Työterveyshuolto pyrkii yhdessä esimiesten kanssa tukemaan osatyökykyisten henkilöiden jäljellä olevan työkyvyn käyttöä. kehittämistä tule-terveyttä edis- täväksi jatketaan mm. vähentämällä työn liiallista tai virheellistä fyysistä ja psyykkistä kuormittavuutta sekä istumisen määrää ja keskeytymättömyyttä. Työtä, työympäristöä, työtapoja ja - menetelmiä, työn organisointia sekä kaikkien osapuolten asenteita ja käyttäytymistä kehitetään edelleen turvallisuutta lisääviksi. Työpaikoilla lisätään tietoa aktiivisten hoitomuotojen ja työssä jatkamista Yhteistyötä työterveyshuollon ja tukevien ratkaisujen hyödyistä ja muokataan työyhteisöjen asenteita muiden toimijoiden välillä vahvistetaan. myönteisemmiksi tule-oireisia työntekijöitä kohtaan. Työyhteisöjen liikuntaa edistetään kehittämällä eri osapuolille kannusteita. Työterveyshuolto pyrkii kirjaamaan työpaikkakäynteihin, terveystarkastuksiin ja sairaanhoitoon liittyvää tietoa järjestelmällisesti siten, että sitä Työfysioterapeutit toteuttavat näiden esitysten mukaisia ja muita työkykyä voidaan käyttää työpaikkatasolla edistäviä toimintoja päivittäi- ajantasaisesti ohjaamaan sairauksia ehkäisevää toimintaa. sessä työssään. Niiden tehostaminen on kuitenkin tarpeellista ja siihen on mahdollisuuksia. Parhaat tulokset esitysten toteuttamisessa saavutetaan analysoimalla perusteellisesti esitysten sisältö, pohtimalla käytännön toimenpiteitä niiden toteuttamiseksi ja laatimalla järjestelmällisiä toimintatapoja käytettäväksi päivittäisessä työssä. KTO:n toteuttamista edistäisi voimakkaasti, jos Työfysioterapeutit ry. tekisi esityksistä tällaisen analyysin ja toimintamalleja sekä välittäisi työn tulokset sekä jäsenistön käyttöön että KTO: ta koordinoivan Suomen Tule ry:n tietoon.. Vaikka merkittävä osa KTO: n esitysten toteuttamisesta jo sisältyy työfysioterapeuttien tavanomaiseen työhön, toisi niiden perusteellinen pohtiminen todennäköisesti esiin aikaisempaa tehokkaampia ja uusiakin mahdollisuuksia työkyvyn edistämiseen. Tärkeä tulos olisi järjestelmällisten toimintaohjeiden tuottaminen koko ammattikunnan jatkuvaan käyttöön. Kirjallisuutta Gould R, Ilmarinen J, Järvisalo J ja Koskinen S. Työkyvyn ulottuvuudet. Terveys 2000 tutkimuksen tuloksia. Eläketurvakeskus, Kansaneläkelaitos, Kansanterveyslaitos ja Työterveyslaitos. Helsinki, Kansallinen TULE-ohjelma _08.indd :51:36

16 TuleTERVEYDEN edistäminen työterveyshuollossa Aika: Paikka: Järjestäjät: Kohderyhmä: perjantai klo Ortonin auditorio, Tenholantie 10, HELSINKI Suomen Tule ry ja Suomen Selkäliitto ry työfysioterapeutit ja työterveyshoitajat Aiheina mm: - päivitetyt Aikuisten alaselän Käypä hoito suositukset - kansallinen Tule-ohjelma työterveyshuollon apuna - miten neuvoa akuutista selkäkivusta kärsivää - miten motivoida selkäoireista omaehtoiseen liikuntaharjoitteluun Tarkempi koulutuspäivän ohjelma tulee syyskuun aikana nettiin: sekä Koulutus on maksuton. Osallistujat maksavat ruokailunsa ja matkakustannukset. 3_08.indd :51:38

17 KOLMANNELTA SEKTORILTA YHTEISTYÖKUMPPANI TYÖTERVEYSHUOLTOON Pirjo Ailanto,, TtM, selkäneuvoja, Suomen Selkälii o ry Kirsi Töyrylä-Aapio,, TtM, selkäneuvoja, Suomen Selkälii o ry S uomen Selkäliitto ry on vuonna 1988 perustettu potilas-, kansanterveys- ja liikuntajärjestö. Liiton toiminnan tavoitteina ovat selkäsairauksien ja oireiden ehkäisy, selkäpotilaiden tukeminen ja neuvominen sekä selkäongelmien tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen edistäminen. Selkäliittoon kuuluu 30 selkäyhdistystä eri puolilla maata. Niihin kuuluu lähes jäsentä. Selkäyhdistysten toiminnan painopisteenä on vertaistukitoiminta ja selkäoireisten kuntouttaminen liikuntaryhmissä Selkäyhdistysten järjestämässä toiminnassa niin liikuntaryhmissä kuin retkillä korostuu vertaistuen merkitys saman kokemuksen omaavilla. Vertaistuki on erittäin tärkeää kuntoutumisen tukena eivätkä terveydenhuollon ammattilaiset pysty sitä korvaamaan. Toisaalta selkäyhdistykset järjestävät luentotilaisuuksia, joissa terveydenhuollon ammattilaiset luennoivat jakaen näin oikeaa tietoa selkäoireisille. Terveydenhuollon ammattilaisia työskentelee päätoimisesti myös Selkäliitossa: Etelä-Suomen selkäneuvojana toimii fysioterapeutti, TtM, Kirsi Töyrylä-Aapio, Itä-Suomen selkäneuvoja fysioterapeutti Marja-Terttu Alhaisen toimisto sijaitsee Joensuussa ja Länsi-Suomen selkäneuvoja, ft, TtM, Pirjo Ailannon toimisto Turussa. Selkäneuvojien työ alkoi Suomen Selkäliitto ry:ssä, kun järjestö toteutti vuosina Raha-automaattiyhdistyksen tuella valtakunnallisen Selkäneuvoja -projektin. Lähes 500 henkilöä sai silloin henkilökohtaista neuvontaa. Asiakkaista suurin osa (59 %) oli kroonisia selkäkipupotilaita, joiden oireet olivat kestäneet vähintään vuoden. 17 3_08.indd :51:39

18 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2008 Terveydenhoitohenkilöstö tarvitsee lisäkoulutusta selkäasioissa. Selkäneuvoja -projektin selvitykset vojakoulutukseen. Vuonna 2007 osoittivat, että selkäoireiset henkilöt Jyväskylän ammattikorkeakoulussa eivät koe saavansa riittävää tietoa ja Helsingin ammattikorkeakoulu selkäsairaudestaan eivätkä hoitopoluistaan. Usein tiedot sopivista kuntoutumisvaihtoehdoista Stadiassa toteutettiin koulutus: Selkäneuvonta fysioterapeutin työssä, ovat epä- ammatilliset erikoistumisopinnot selviä. Asiakkaat kokivat saavansa myös liian vähän tukea ja neuvontaa (laajuus 30 opintopistettä). Jouluna 2007 valmistui 27 selkäneuvojaa. ja selkäleikkausten jälkeen. Saadut Koulutus jatkuu todennäköisesti ohjeet koetaan riittämättömiksi. Projektissa selkäneuvojien työ painottui vuonna 2009 Helsingin ammattikorkeakoulu Metropoliassa. neuvontaan, tiedonvälitykseen ja asiantuntijana toimimiseen ja se jatkuu sellaisena. Vaikka selkäneuvojat ovat peruskoulutukseltaan fysioterapeutteja, varsinaisia käden taitoja ei käytetä. Selkäneuvonnan pääasiallinen toimintamuoto on puhelinneuvonta, joka asettaa erityishaasteita selkäneuvojille. Heidän keskustelu- ja kuuntelutaitonsa tulee tukea selkäoireisen henkilön tunnetta siitä, että hänellä on mahdollisuus itsehoidolla Selkäneuvojat ovat tuottaneet muutamia oppaita (Selkä, seksuaalisuus ja seksi, Method Martta -ryhtiohjelma ja Hanki kestävä keskivartalo selkäsi tueksi!), jotka ovat saaneet hyvää palautetta. Jatkossakin materiaalin tuottaminen selkäpotilaiden hoidon tueksi on yksi selkäneuvonnan tärkeä osa-alue, sillä opaslehtisten on päivitetyn Käypä hoito-suosituksen mukaan todettu lisäävän vaikuttaa omaan terveyteensä. potilaan tietämystä selkäkivusta. Uusimman, tiivistetyn tiedon tuottaminen Projektin aikana järjestettiin Tietoa taitoa selkäneuvontaan ja ohjaukseen -koulutuskokeilu vuonna 2005 ja se tuotti sisältörungon selkäneu- ammattilaisten käyttöön koulutusten muodossa on myös yksi Selkäliiton toimintamuodoista. Selkäliitto on järjestänyt yhdessä mm. Suomen Fysioterapeuttien kanssa Idea-ja koulutuspäiviä fysioterapeuteille useana vuonna. Terveydenhoitohenkilöstö tarvitsee lisäkoulutusta selkäasioissa. Esimerkiksi Käypä hoito suositukset eivät ole läheskään kaikille tuttuja, vaikka ne ovat hyvä työkalu. Olisi tärkeää, että kaikki terveydenhuollon ammattilaiset puhuisivat samaa kieltä selkäasioissa eli mikä on vaikuttavaa hoitoa ja mihin kannattaa panostaa. Hoidon ja kuntoutuksen ohella tulee kannustaa potilasta itsehoitoon ja löytämään vertaistukea. Oikeaa tietoa tulisi viedä kaikille ikäryhmille nuoria unohtamatta, jotta selkävaivojen ehkäisy tulee aloitettua riittävän aikaisin. Työterveyshuolto on tärkeässä asemassa viestittämässä oikeita selkäasioita työntekijöille. Kun selkäkipu iskee kerran, sillä on ikävä tapa uusiutua! Työterveyden ammattilaisen on hyvä muistaa, että jos selkäoireinen työntekijä tarvitsee tukea henkilöiltä, joka on kärsinyt samanlaisista kivuista eikä sellaista työpaikalta löydy, voi sellaisen löytää lähimmästä selkäyhdistyksestä! Suomen Selkäliitto juhlii tänä vuonna 20. toimintavuottaan. Yhtenä tapahtumista on Maailman Selkäpäivänä paikallisyhdistysten järjestämät tapahtumat. Teemalla Suomi selkäjumppaa yhdistykset esittelevät kaikille, etenkin selkäkipuisille sopivaa liikuntatarjontaansa. 18 3_08.indd :51:39

19 TYÖFYSIOTERAPIA Heli Kangas suunni elija uudeksi erikoisasiantuntijanimikealueeksi Suomen Fysioterapeuttien liittohallitus on hyväksynyt kokouksessaan työfysioterapian uudeksi erikoisasiantuntijanimikealueeksi. Työfysioterapian erikoisasiantuntijanimikettä voi hakea liiton jäsenet ensimmäisen kerran Jatkossa nimikettä voi hakea vuosittain huhti- ja lokakuussa. Nimikkeen myöntämismenettelyssä noudatetaan Suomen Fysioterapeuttien laatimaa erikoisasiantuntijakriteeristöä. Liiton päätös perustuu seuraavaan hallituksen antamaan selvitykseen: Erikoisasiantuntija-alue: Työfysioterapia Työterveyshuollon kuvaus Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö, työhön liittyvien terveysvaarojen ja haittojen ehkäisy samoin kuin työntekijän terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta työuran eri vaiheissa. Hyvään työterveyshuoltokäytäntöön kuuluu hyvä ammattikäytäntö, monitieteinen ja moniammatillinen toimintatapa, tarvittava tieto työpaikan työolosuhteista sekä työterveyshuoltolain edellyttämä yhteistyö ja -toiminta. Työterveyshuolto on jatkuvaa toimintaa, johon sisältyy työpaikan tarpeiden arviointi, toiminnan suunnittelu, varsinainen toiminta vaikutusten aikaansaamiseksi, seuranta ja arviointi sekä laadun jatkuva parantaminen. Yhteistyö ja yhteistoiminta ovat työterveyshuollon keino saavuttaa tavoitteensa. Oleellista yhteistyössä ja toiminnassa on asiakaskeskeinen toimintatapa. Yhteistyö työterveyshuollossa on laaja-alaista käsittäen asiakkaan (työpaikan toimijoiden) lisäksi konsulttitehtävät, työsuojeluviranomaisen, muun terveydenhuollon, kuntoutuksen, työvoimaviranomaisen, Kansaeläkelaitoksen ja vakuutusyhtiöt. Työterveyshuolto- ja työturvallisuuslaeissa on huomioitu Euroopan yhteisön puitedirektiivi (89/391/ETY), joka velvoittaa työnantajaa käyttä- 3_08.indd :51:39

20 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2008 mään työterveyshuolto- ja työsuojelutoimien toteuttamisessa pätevää henkilökuntaa. Pätevyys edellyttää myös ammatillista riippumattomuutta sekä työnantajasta että työntekijöistä. Työterveyshuoltolaki (1383/2001; 5 ) edellyttää työnantajaa käyttämään riittävästi työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja heidän tarpeelliseksi katsomiaan asiantuntijoita työterveyshuollon suunnittelua, toteuttamista sekä kehittämistä ja seurantaa koskevissa asioissa. Työfysioterapian kuvaus Työterveyshuollossa toimivalla työfysioterapeutilla tulee olla työterveyshuoltolain ja asetuksen perusteella fysioterapeutin pätevyyden lisäksi suoritettuna ammattikorkeakoulun erikoistumisopinnot (30 op) tai vähintään 7 opintoviikon (11 op) laajuinen työterveyshuollon koulutus kahden vuoden kuluessa työterveyshuollon tehtäviin siirtymisestä. (Työterveyshuoltolaki 1383/2001, Valtioneuvoston asetus 1484/2001). Työfysioterapeutti toimii oman alansa asiantuntijana työterveyshuollon moniammatillisessa tiimissä työntekijöiden kokonaisvaltaisen terveyden edistämiseksi. Työfysioterapeutilla tulee olla riittävät tiedot työn ja terveyden välisistä yhteyksistä sekä niiden hallinnasta. Tavoitteena on sovittaa yhteen työntekijän resursseja ja työn vaatimuksia niin, että turvallinen ja tuottava työ on mahdollista. Työfysioterapeutilta edellytetään toiminta-alueensa organisaatiokult- 20 tuurin ymmärtämistä, työn kuormittavuuden makro- ja mikrotason arviointia, erityisesti tuki- ja liikuntaelimistön sekä hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormittumisen kannalta. Työfysioterapeutti myös arvioi toiminta- ja työkykyä erityisosaamisalueenaan fyysiseen toimintakykyyn liittyvät motorisen taidon edellytykset. Oman asiantuntemuksensa lisäksi työfysioterapeutin tulee omata valmiuksia yhteisölliseen työotteeseen organisaatioiden työn kehittämisessä. Työn kohteena on yhtä lailla työpaikka kuin yksilötkin. Työntekijään itseensä kohdistuva toiminta on toiminta- ja työkyvyn sekä liikkumisen arviointia sekä siihen liittyvää ohjausta ja seurantaa. Työympäristöön, työvälineisiin ja työmenetelmiin kohdistuva toiminta on ergonomian, työhygienian sekä terveys- ja turvallisuusriskien arviointia ja työntekijän terveyden edistämistä ja työympäristön kehittämistä. Työfysioterapia painottuu ennaltaehkäisevään toimintaan. Työterveyspalvelujen laadun kehittämisessä työfysioterapeuttien osuus korostuu terveyden edistämisessä ja erityisesti ikääntyvän väestön työkyvyn ylläpitämisessä koko työuran ajan. Keskeistä on työntekijöiden tarpeiden mukaan räätälöityjen palvelujen tuottaminen, omaehtoisen terveyttä edistävän elämäntavan omaksumisen tukeminen, työympäristön kehittäminen työntekijän edellytyksiä vastaavaksi sekä varhaiskuntoutustoimenpiteiden kehittäminen. Toimintaympäristö Työfysioterapeutti työskentelee yritysten omilla tai yritysten yhteisillä työterveysasemilla, yksityisillä lääkäriasemilla, terveyskeskusten työterveyshuollossa, yrittäjinä tai ammatinharjoittajina. Työfysioterapiaa toteutetaan esimerkiksi työfysioterapeutin omalla vastaanotolla, työntekijän työympäristössä sekä kuntoutuskeskuksissa. Työfysioterapeutin osaaminen: Työfysioterapeutin tulee: - osata työterveyshuoltoa koskevat lait ja muut säännökset ja suositukset sekä ymmärtää työterveyshuollon suhde muuhun yhteiskuntaan - tuntea ja osata soveltaa käytäntöön työterveyshuoltoon, terveydenhuoltoon, työsuojeluun ja soveltuvin osin sosiaalitoimeen liittyvä lainsäädäntö ja direktiivit sekä muut säädökset - osata toimia työssään hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti - ymmärtää työterveyshuollon toimintaympäristö (työelämä, terveydenhuolto, työelämän muutokset ja niihin vaikuttavat tekijät) - osata toimia terveydenhuollon yleisten eettisten periaatteiden ja ammattikunnan eettisten sääntöjen mukaisesti - osata toimia asiantuntevasti työpaikkojen yhteistyökumppanina 3_08.indd :51:39

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

TYÖFYSIOTERAPEUTIN JA TYÖPAIKAN YHTEISHANKE TULE POISSAOLOJEN EHKÄISEMISEKSI Piuska Espola ja Teija Onnela Työfysioterapeutit Helsinki ja Turku

TYÖFYSIOTERAPEUTIN JA TYÖPAIKAN YHTEISHANKE TULE POISSAOLOJEN EHKÄISEMISEKSI Piuska Espola ja Teija Onnela Työfysioterapeutit Helsinki ja Turku TYÖFYSIOTERAPEUTIN JA TYÖPAIKAN YHTEISHANKE TULE POISSAOLOJEN EHKÄISEMISEKSI Piuska Espola ja Teija Onnela Työfysioterapeutit Helsinki ja Turku Taustaa ensimmäinen tule-pilotti L&T:n ja Terveystalon yhteishankkeena

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Organisaation asiakirjojen hoitaminen Ammattitaitovaatimukset o laatii asioiden valmistelua,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Työfysioterapeutit ry

Työfysioterapeutit ry Työfysioterapeutit ry JÄSENKYSELYN 2015 KESKEISET TULOKSET TYÖFYSIOTERAPEUTIT RY SYYSOPINTOPÄIVÄT TAMPERE 11.-12.2015 Sirpa Rauas-Huuhtanen kehittämiskonsultti, työfysioterapeutti Rauas-Huuhtanen Consulting

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Lapsiperheiden Tule Terveys -tapahtuma

Lapsiperheiden Tule Terveys -tapahtuma Lapsiperheiden Tule Terveys -tapahtuma Johanna Kujala Puh. 040 574 1922 johanna.kujala@suomentule.fi Innovaatio-projektin esittely, kevät 2014 Metropolia, Bulevardi 31, 24.1.2014 Vastuuopettaja: Mirka

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE OULU 13.10.2016 KARI HARING SAK RY ERI TARKASTELUMAHDOLLISUUKSIA TARPEESEEN Työelämän muutos Työsuojelullinen Lainsäädäntö edellyttää Taloudellinen

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Opiskelija Opiskeluryhmä. Työssäoppimisen ajankohta. Työssäoppimispaikka. Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja Puh.

Opiskelija Opiskeluryhmä. Työssäoppimisen ajankohta. Työssäoppimispaikka. Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja Puh. LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Kasvun tukeminen ja ohjaus TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja

Lisätiedot

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT 4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Permanenttikäsittelyn suunnittelu Permanenttikäsittelyn tekeminen ottaen huomioon leikkaus- ja kampausrakenteen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelujen käyttöönotto ja tuki Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: Työasemaympäristön suunnittelu ja toteuttaminen Kouluttaminen ja asiakastuki

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Tietoturvan ylläpito 15 osp Tietoturvan ylläpito Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset: työtehtävien suunnittelu ja valmistelu oman työn

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Finanssipalvelut 30 osp Tavoitteet: Opiskelija valmistautuu ja hoitaa finanssipalvelun työtehtäviä. Hän seuraa työnsä tuloksellisuutta ja

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila 28.10.2016 Sydänliiton kuntoutus Voimavarojen tukeminen -ideologia kautta linjan Vertaistuki, kokemuskouluttajat Verkkokuntoutus, pilotti 2015 SOPE 80-100 kurssia

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta ASLAK Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kelan järjestämää ryhmämuotoista varhaiskuntoutusta Tavoitteena työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyö työkyvyn turvaajana Jari Latvala apulaisylilääkäri Työterveyslaitos, Oulu Terveydenhuollon yhteistyön lainsäädäntöpohja Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus Hyvinvointipalveluiden erikoisalan hakulomake 2011

1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus Hyvinvointipalveluiden erikoisalan hakulomake 2011 1/6 Täytä hakulomake tietokoneella (lomakkeen saa sähköisesti osoitteesta: www.sosnet.fi) tai selvällä käsialalla. Valintaprosessin helpottamiseksi toivomme, ettet niittaa papereita yhteen, vaan käytät

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Työterveyshuollon ajankohtaisseminaari 7.2.2013 Lapin aluehallintovirasto, Rovaniemi Puheenvuoro yksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri Riitta Pöllänen, Lapin avi Diat kehittämispäällikkö Maria Rautio,

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Tutkinnon osan nimi ja laajuus: 2.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus, 20 osp. Pakollinen

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

Työhyvinvointi 15 osp

Työhyvinvointi 15 osp Työhyvinvointi 15 osp Ammattitaitovaatimukset ja moduulit Helmessä Oman toiminta- ja työkyvyn edistäminen 5 osp opiskelija - tiedostaa tulevan ammattinsa työkykyhaasteet ja oman toimintansa vaikutuksen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot