Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 162/2009 vp Osa-aikaeläkkeen ehtojen kohtuullistaminen lomautetuille työntekijöille Eduskunnan puhemiehelle Lomautukset ovat lisääntyneet nopeasti talouden taantuman myötä. Tilanne on muodostunut kohtuuttomaksi sellaisille työntekijöille, jotka ovat osa-aikaeläkkeellä. Osa-aikaeläkkeeltä töissä käy yli henkilöä. Eläkettä ei makseta, jos osa-aikatyöhön tulee yli kuuden viikon mittainen tauko. Vuosi- tai sairauslomaa ei katsota tällaiseksi katkoksi, mutta lomautus kyllä. Katkennut osa-aikaeläke myönnetään entisin ehdoin niissä tapauksissa, joissa lomautus kestää alle kuusi kuukautta. Yli puoli vuotta kestäneen lomautuksen jälkeen eläkettä täytyy hakea uudelleen, mutta juuri ennen osa-aikaeläkkeen alkamista työtä olisi pitänyt tehdä vähintään vuoden ajan kokopäiväisesti. Jos osa-aikatyö loppuu lomautuksen jälkeen kokonaan, myös osa-aikaeläkkeen maksaminen lopetetaan pysyvästi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä lomautettujen työntekijöiden osa-aikaeläkkeen ehtojen kohtuullistamiseksi? Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 2009 Pauliina Viitamies /sd Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pauliina Viitamiehen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 162/2009 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä lomautettujen työntekijöiden osa-aikaeläkkeen ehtojen kohtuullistamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Osa-aikaeläkkeen saamisen edellytyksenä on siirtyminen kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön. Osaaikatyön tulee olla yhdenjaksoista. Pääsääntö on, ettei työstä saa olla yhdenjaksoisesti poissa kuutta viikkoa pidempää aikaa. Tähän kuuden viikon poissaoloaikaan ei lueta vuosilomaa eikä aikaa, jolta työntekijälle on maksettu sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa, sairausajan palkkaa, liikennevakuutuslain nojalla myönnettyä ansionmenetyskorvausta tai tapaturmavakuutuslain säännöksiin perustuvaa päivärahaa siltä osin kuin työntekijä on saanut mainittuja päivärahoja yhteensä enintään 12 kuukauden ajalta. Lomautusaika ei ole kuuden viikon poissaoloaikaa pidentävää aikaa. Jos osa-aikaeläkkeellä olevan työstä poissaolo muodostuu yli kuuden viikon pituiseksi, oikeus osa-aikaeläkkeeseen lakkautetaan ja eläkkeen maksaminen päättyy sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana kuuden viikon poissaoloraja ylittyy. Jos osa-aikaeläke on lakkautettuna yhdenjaksoisesti enintään kuusi kuukautta, uusi osa-aikaeläke myönnetään entisin perustein. Osa-aikaeläkkeen myöntäminen entisin perustein tarkoittaa muun muassa, ettei osa-aikaeläkkeen myöntämisen edellytyksenä olevaa vaatimusta työeläkkeen ansaitsemisesta vähintään viisi vuotta osaaikaeläkettä edeltäneeltä 15 vuoden aikana eikä vaatimusta 12 kuukauden kokoaikatyöstä viimeisten 18 kuukauden aikana tutkita uudelleen. Lisäksi entisin perustein myönnetyn osa-aikaeläkkeen perusteena oleva vakiintunut ansiotaso on sama kuin osa-aikaeläkettä ensimmäisen kerran myönnettäessä. Jos osa-aikaeläkkeellä olleen henkilön osa-aikaeläke on työstä poissaolon vuoksi lakkautettuna yli kuusi kuukautta, hänelle voidaan myöntää uudelleen osa-aikaeläke ainoastaan silloin, kun hän täyttää uudelleen kaikki osa-aikaeläkkeen saamisen edellytykset. Lomautustilanteet ovat erilaisia. Henkilö voidaan lomauttaa esimerkiksi siten, että hän on kokonaan poissa työstä tai hän on työssä vain osan viikkoa tai vuoroviikoin. Osa-aikaeläkkeensaajalla on velvollisuus ilmoittaa eläkelaitokselle välittömästi, jos hänet lomautetaan osa-aikatyöstä. Kun osa-aikaeläkkeensaaja lomautetaan kokonaan toistaiseksi tai yli kuudeksi viikoksi, osa-aikaeläke lakkautetaan lomautuksen alkamista seuraavan kuuden viikon kuluttua. Näin menetellään myös silloin, jos lomautus alkuperäisestä alle kuusi viikkoa kestäväksi tarkoitetusta lomautuksesta poiketen jatkuu yli kuuden viikon ajan. Osittaisessa lomautustilanteessa henkilö työskentelee säännöllisesti, mutta osa-aikatyöstä sovittua työaikaa vähemmän. Työeläkejärjestelmässä osittainen lomautus rinnastetaan muusta kuin lomautuksesta johtuvaan muutokseen osaaikatyössä. Osittaisen lomautuksen aikana osaaikaeläkkeen saamisen edellytysten tulee täyttyä. Siten lomautuksesta huolimatta osa-aikatyön ansioiden tulee olla % vakiintuneesta ansiosta ja työajan ja työansioiden vähentymisen tulee lähtökohtaisesti vastata toisiaan. Jos osa-aikaeläkkeen saamisen edellytykset eivät 2

3 Ministerin vastaus KK 162/2009 vp Pauliina Viitamies /sd täyty, osa-aikaeläke lakkautetaan lomautuksen alkamiskuukauden loppuun tai jos lomautus on alkanut kalenterikuukauden ensimmäisenä päivänä, sitä edeltävän kalenterikuukauden loppuun. Osa-aikaeläkeoikeus tarkastellaan uudelleen lomautuksen päättyessä. Jos osa-aikaeläkkeen myöntämisen edellytykset täyttyvät, osa-aikaeläke myönnetään lomautuksen päättymispäivää seuraavan kuukauden alusta lukien. Osa-aikaeläke myönnetään entisin perustein, jos eläke on lakkautettuna enintään kuusi kuukautta. Jos osa-aikaeläke on ollut lomautuksen vuoksi lakanneena yli kuusi kuukautta ja henkilö työskentelee lomautuksen jälkeen kokoaikatyössä siten, että työskentelyehto täyttyy, hänelle voidaan myöntää uusi osa-aikaeläke. Työskentelyehto täyttyy, kun henkilö on ollut osa-aikaeläkkeen alkamista välittömästi edeltäneiden 18 kuukauden aikana kokoaikaisessa ansiotyössä vähintään 12 kuukautta. Julkisten alojen eläkelakien mukainen osa-aikaeläke voidaan myöntää eräissä tilanteissa uudelleen myös vähintään kuusi kuukautta kestäneen kokoaikatyön jälkeen. Osaaikaeläkkeen uudelleen myöntämisen edellytyksenä on myös, että kaikki muutkin osa-aikaeläkkeen saamisen edellytykset ovat edelleen olemassa. Hallitus ja keskeiset työmarkkinajärjestöt ovat neuvotelleet ja sitoutuneet ratkaisuun, jossa tavoitteena on nostaa suomalaisten keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää vähintään kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Ratkaisulla haetaan vaihtoehtoisia malleja hallituksen linjaukselle eläkeiän alarajan nostamisesta. Linjaukset laaditaan vuoden 2009 loppuun mennessä Eläkeneuvotteluryhmässä, jonka puheenjohtajana on Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala. Eläkeneuvotteluryhmä toimii tässä työssä yhteistyössä valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön edustajan (1+1) kanssa. Edellä mainitussa ratkaisussa todettiin, että niin sanotun sosiaalitupon uudistukset toteutetaan keskeisten työmarkkinajärjestöjen esittämällä tavalla. Sosiaalitupossa päätettiin, että vuoden 1952 jälkeen syntyneiden osa-aikaeläkkeen alaikäraja korotetaan 58 ikävuodesta 60 ikävuoteen ja että eläkkeen karttuminen ansion alenemasta poistetaan. Lisäksi sovittiin, että Eläkeneuvotteluryhmässä ratkaistaan erikseen osaaikaeläkkeen hallinnollisen toimeenpanon helpottamista edellyttävät muutokset. Osa-aikaeläkemuutoksien on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2011 alusta. Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 2009 Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 162/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Pauliina Viitamies /sd: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att göra deltidspensionsvillkoren skäligare för permitterade arbetstagare? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Ett villkor för att få deltidspension är att man övergår från heltidsarbete till deltidsarbete. Deltidsarbetet ska vara fortlöpande. Huvudregeln är att man inte får vara borta från arbetet över sex veckor i ett sträck. I denna sex veckors frånvaro inräknas inte semester eller sådan tid för vilken till den anställda utbetalats dagpenning enligt sjukförsäkringslagen, lön under sjukdomstid, ersättningar för inkomstbortfall som beviljats med stöd av trafikförsäkringslagen eller dagpenning i enlighet med olycksfallsförsäkringslagen till de delar som den anställda erhållit nämnda dagpenningar under inalles 12 månader. Permitteringstiden är inte sådan tid som förlänger frånvarotiden på sex veckor. Om frånvaroperioden från arbetet för den deltidspensionerade blir över sex veckor lång indras rätten till deltidspension och utbetalningen av pensionen upphör vid slutet av den månad under vilken gränsen på sex veckors frånvaro överskrids. Om deltidspensionen är indragen i ett sträck i högst sex månader, beviljas ny deltidspension på samma grunder som den tidigare. Att deltidspensionen beviljas enligt tidigare grunder betyder bland annat att kravet på intjäning av arbetspension under minst fem år under de 15 år som föregår deltidspensionen, som är en förutsättning för beviljande av deltidspension, inte undersöks på nytt och inte heller kravet på 12 månaders heltidsarbete under de 18 senaste månaderna. Dessutom är den stabiliserade inkomsten som ligger som grund för den enligt tidigare grunder beviljade deltidspensionen samma som när deltidspensionen första gången beviljades. Om en deltidspensionerad persons deltidspension är indragen på grund av frånvaro från arbetet i över sex månader kan personen beviljas deltidspension på nytt endast i det fall personen i fråga på nytt uppfyller alla villkor för erhållandet av deltidspension. Permitteringssituationerna är olika. En person kan till exempel bli permitterad så att han eller hon helt och hållet är borta från arbetet eller att han eller hon arbetar endast en del av en vecka eller varannan vecka. En deltidspensionerad person är skyldig att omedelbart meddela pensionsanstalten om han eller hon blir permitterad från sitt deltidsarbete. När en deltidspensionerad person helt och hållet permitteras tills vidare eller över sex veckor dras deltidspensionen in efter att det gått sex veckor från det permitteringen trädde i kraft. Så förfar man också i det fall att en permittering, avvikande från den ursprungliga avsikten att den skulle pågå en kortare tid än sex veckor, fortsätter i över sex veckor. I partiella permitteringssituationer arbetar personen regelbundet men med kortare arbetstid än vad som avtalats om deltidsarbetet. I arbetspensionssystemet jämställs en partiell permittering med ändringar i arbetstiden som beror på annat än permittering. Under den partiella permitteringen ska villkoren för erhållandet av deltids- 4

5 Ministerns svar KK 162/2009 vp Pauliina Viitamies /sd pension uppfyllas. Sålunda ska oberoende av permitteringen inkomsterna från deltidsarbetet utgöra % av den stabiliserade inkomsten och utgångspunkten är att minskningen i arbetstid och i arbetsinkomster ska motsvara varandra. Om villkoren för erhållandet av deltidspension inte uppfylls, dras deltidspensionen in i slutet av den månad då permitteringen började eller om permitteringen började den första dagen i en kalendermånad, i slutet av fö-regående kalendermånad. Rätten till deltidspension granskas på nytt när permitteringen upphör. Om villkoren för erhållandet av deltidspension uppfylls beviljas deltidspensionen från början av den månad som följer efter den dag som permitteringen upphörde. Deltidspensionen beviljas enligt tidigare grunder om deltidspensionen varit indragen i högst sex månader. Om deltidspensionen på grund av permittering varit indragen i över sex månader och personen efter permitteringen arbetar i heltidsarbete så att arbetsvillkoret uppfylls kan personen beviljas ny deltidspension. Arbetsvillkoret uppfylls när personen varit i heltidsförvärvsarbete i minst 12 månader under de 18 månader som omedelbart föregår den tidpunkt då deltidpensionen började. Deltidspension enligt pensionslagarna som gäller de offentliga branscherna kan i vissa situationer beviljas på nytt också efter ett heltidsarbete som varat minst sex månader. Ett villkor för att bevilja deltidspension på nytt är också att också alla andra villkor för att få deltidspension fortfarande uppfylls. Regeringen och de centrala arbetsmarknadsorganisationerna har förhandlat om och förbundit sig till en lösning där målet är att höja finländarnas genomsnittliga pensioneringsålder med minst tre år före år Genom lösningen söker man efter alternativa modeller till regeringens linjedragning om att höja pensionsålderns nedre gräns. Linjedragningarna uppgörs före slutet av år 2009 i Pensionsförhandlingsgruppen vars ordförande är Pensionsskyddscentralens verkställande direktör Jukka Rantala. Pensionsförhandlingsgruppen verkar i detta arbete i samarbete med representanter (1+1) för finansministeriet och social- och hälsovårdsministeriet. I ovan nämnda lösning konstaterades att reformerna enligt den s.k. socialinpon genomförs på det sätt som de centrala arbetsmarknadsorganisationerna har föreslagit. I socialinpon beslutades att den nedre åldersgränsen för deltidspension höjs från 58 år till 60 år för 1952 eller senare födda och att pensionsintjäningen av inkomstminskningen slopas. Dessutom överenskoms att man inom Pensionsförhandlingsgruppen separat avgör de ändringar som förutsätts för att underlätta det administrativa verkställandet av deltidspension. Ändringarna gällande deltidspensioner är avsedda att träda i kraft från början av år Helsingfors den 26 mars 2009 Social- och hälsovårdsminister Liisa Hyssälä 5