Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennestrategia ja visio 2025

Transkriptio

1 Liite 1: Työohjelma Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennestrategia ja visio 2025 Viite: tarjouspyyntö Sisältö 1. Tausta Työn tavoitteet ja rajaus Työvaiheiden sisältö Joukkoliikenteen visio ja strategia Palvelutason määritys ja päivittäminen Kilpailuttamisstrategia Raportointi Aikataulu Tausta Kuopion kaupungin strategia 2020 valmistui vuonna Vision mukaan Kuopio on asukkaan elävä ja kansainvälistynyt yliopistokaupunki, jossa on vahva yhdessä tekemisen henki. Strategian tavoitteena on Kuopion kaupungin kasvun ja kilpailukyvyn vahvistaminen sekä asiakaslähtöisten palvelujen tehokas toteuttaminen. Kaupungissa tavoitellaan kestävää kaupunkirakennetta, jonka edellytyksenä on mm. joukkoliikenteen toimivuus ja kustannustehokkuus sekä kuntarajoista riippumaton tehokas maankäytön, palveluverkon ja liikennejärjestelmän suunnittelu. Kuopion KASVU-ohjelma toteuttaa Kuopion kaupungin strategiaa. Siilinjärven kuntastrategiassa määritetään visio 2025, viisi strategista suuntaa ja niille asetetut päämäärät. Kuopion toiminnalliselle alueelle on vuosina määritetty kuntarajoista riippumaton rakennemalli ns. Loikka 2030, jossa on tarkasteltu maankäytön, asumisen ja liikenteen kokonaisuutta. KASVU-ohjelman joukkoliikenteen tavoitteita ovat mm. kampusalueen maankäytön ja joukkoliikenteen kehittäminen, sujuvat yhteydet ja logistiset solmut, matkakeskushanke ja innovatiiviset joukkoliikenneratkaisut kuten laatukäytävät, yhteinen valtakunnallinen lippu- ja informaatiojärjestelmä ja henkilökuljetusten yhdistäminen. Kuopion seudulle on valmistunut viisaan liikkumisen hanke Hankkeen jatkovaiheessa on tarkoitus mm. luoda viisaan liikkumisen imago ja ulkoasu. Viisaan liikkumisen ohjelmassa pyritään lisäämään joukkoliikenteen käyttöä madaltamalla joukkoliikenteen käyttökynnystä ja parantamalla joukkoliikenteen käytettävyyttä osana viisaan liikkumisen kokonaisuutta. Kuopion kaupunki on Kuopion seudulla joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen. Seudulliseen viranomaiseen kuuluvat Kuopion ja Siilinjärven kunnat. Seudun palvelutason määrittely on hyväksytty vuonna Kuntaliitosten myötä seudullisen viranomaisen maantieteellinen alue on laajentunut merkittävästi aiemman palvelutason määrittelyn jälkeen. Kuopion maankäytön kehittymisen ja joukkoliikenteen kysynnän perusteella on tarpeen arvioida palvelutason määrittelyn päivittämistä. Linja-autoliikenne on ensi kertaa kilpailutettu siten, että uusien sopimusten mukainen liikenne on alkanut Kuopiossa käytettiin kilpailuttamisessa kannusteurakkamallia, kun puolestaan useat muut ensi kertaa liikennettä kilpailuttaneet kaupungit käyttivät bruttomallia. Kilpailuttamisten jälkeen saatujen kokemusten perusteella on perusteltua arvioida eri mallien toimivuutta eri kaupungeissa ja päättää, millä tavoin linjaautoliikennettä kilpailutetaan jatkossa Kuopion seudulla.

2 2. Työn tavoitteet ja rajaus Työn tavoitteena on tuottaa Kuopion seudun joukkoliikenteen visio ja sitä tukeva strategia Työssä keskitytään Kuopion seudun joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisen toimivalta-alueeseen lähtien kattavasta nykytilan kuvauksesta. Vision ja strategian laadinnassa tukeudutaan Kuopion kaupungin strategiaan, Siilinjärven kuntastrategiaan, KASVU-ohjelmaan sekä Loikka -rakennemalliin erityisesti liikenteellisten periaatteiden osalta sekä muihin keskeisiin strategioihin sekä kuntien tavoitteisiin ja linjauksiin. Viisaan liikkumisen hankkeen toimenpidekokonaisuudet huomioidaan. Vision ja strategian tähtäin on osin myös pidemmällä kuin vuodessa Kun joukkoliikennettä kilpailutetaan ja sopimuskauden pituudet ovat 5 6 vuotta+optiot, täytyy viranomaisella olla käsitys joukkoliikenteen tarjonnasta pitkälle tulevaisuuteen, jopa vuoteen 2030 asti, kun liikennettä seuraavalla tarjouskierroksella kilpailutetaan. Joukkoliikenne nivoutuu useassa kohdassa kaupungin strategiaan asiakasnäkökulman, yhteistyön, palvelujen kehittämisen ja resurssien tehokkaan käytön sekä alueen vetovoiman, kehittämisen ja kilpailukyvyn kautta. Strategiatyön haasteita ovat toteutus ja seuranta. Sen vuoksi työssä esitetään vision toteuttamiseksi strategiset toimenpiteet, arvioidaan vaikutukset sekä määritetään mittarit, joiden perusteella strategian toteutumista voidaan seurata. Lisäksi työssä määritellään konkreettiset toimenpiteet, vastuutahot sekä rahoitustarpeet. Kuopiossa on pitkät perinteet joukkoliikenteen ja maankäytön yhteensovittamisesta. Mallia kutsutaan joukkoliikennekaupungiksi. Visiossa esitetään tuore näkemys joukkoliikenteen ja maankäytön yhteensovittamisesta. Mikä on joukkoliikenteen rooli kaupunkiseudun strategisessa maankäytössä ja liikennejärjestelmäsuunnittelussa? Näkemyksen toteuttamiseksi esitetään tarvittavat strategiset toimenpiteet ja valinnat. Esimerkiksi Jyväskylässä on tehty maankäytön suunnittelussa valintoja, jossa keskeinen osa uudesta maankäytöstä sijoittuu kahden runkolinjan pysäkkien vaikutusalueille. Vision ja strategian laatimisessa otetaan palvelumuotoilun näkökulma voimakkaasti mukaan ja hyödynnetään siinä käytettäviä työkaluja. Palvelumuotoilu voidaan kuvata kokonaisvaltaisena innovaatioprosessina, johon sisältyy tutkimusta ja analyyseja, ideoiden tuottamista, kehittämistä, tuotteistamista ja soveltamista. Käyttäjäkeskeisyys sekä vuorovaikutus ovat avainasioita prosessin joka vaiheessa. Tällöin varmistetaan aidosti käyttäjälähtöisen strategian syntyminen. Palvelumuotoilu kytkee käyttäjän kokemuksen ja taustajärjestelmän yhteen, mikä ilmenee seuraavasta kuvasta. Kuva 1. Palvelumuotoilun avulla joukkoliikennepalvelu eritellään palvelunäyttämöön (Service Interface) ja takahuoneeseen (Organisation). Palvelunäyttämö on palvelun asiakkaalle näkyvä puoli. Siinä asiakas kohtaa palvelun lukuisien kosketuspisteiden (Designed touchpoints) kautta. Näitä ovat esimerkiksi lipunmyyntitila, nettisivut, bussi, pysäkki jne. Tärkeimmille kosketuspisteille muodostetaan myöhemmin yhtenäinen visuaalinen ilme. Kuva: Stefan Moritz. 2/10 Viite: tarjouspyyntö Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennestrategia ja visio 2025

3 3. Työvaiheiden sisältö Työn jakautuminen kolmeen työvaiheeseen ja niiden sisältöä on esitetty seuraavassa kuvassa. Kuva 2. Työn jakautuminen tehtäviin ja tehtävien sisältö sekä työvaiheet. 3/10 Viite: tarjouspyyntö Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennestrategia ja visio 2025

4 3.1. Joukkoliikenteen visio ja strategia Lähtötietojen keräys ja analysointimenetelmät Kunta- ja palvelurakenteen kehittämistyötä hyödynnetään lähtötietona. Maankäytön osalta tilaajalta toivotaan tietoa siitä, missä määrin maankäyttö on toteutunut Kuopion alueella ja kuinka paljon eri alueilla on toteutumatonta maankäyttöä. Uudet kehittyvät alueet Saaristokaupunki ja Neulaniemi painottuvat kuvauksessa, mutta on mielenkiintoista koota tietoa, millä tavoin muut alueet kehittyvät täydennysrakentamisen myötä. Eräänä näkökulmana voisivat olla myös kaupunkien alueittaiset ja ikäryhmittäiset väestöennusteet. Joukkoliikenteen käsittelyä yleis- ja asemakaavoituksessa mm. kaavamääräyksissä on myös hyvä tarkastella. Keskeisenä lähtötietona, varsinkin henkilökuljetusten yhdistelyn kannalta, on kaupungin ja valtion henkilökuljetuksiin käyttämän rahoitustiedon kokoaminen. Tärkeää on eritellä eri kuljetuksiin käytettävät rahat. Valtion osalta on olennaista tunnistaa myös Kelan matkakorvausten määrät. Vertailutietoa on melko helposti saatavissa muista keskisuurista kaupunkiseuduista. Auton omistukseen liittyvät muutokset vaikuttavat myös joukkoliikenteen käyttöön. Henkilöliikennetutkimuksesta (HLT) voidaan käyttää keskisuurten kaupunkien aineistoa olettaen, että muutokset ovat samankaltaisia samankokoisilla kaupunkiseuduilla Suomessa. HLT:ssä on kysytty mm. kulkutapaan ja auton omistukseen liittyviä tietoja. Lähtökohdaksi joukkoliikennestrategialle tuotetaan lisäksi joukkoliikenteen matkustajamäärille lyhyen (5 vuotta) ja pidemmän aikavälin (>10 vuotta) ennuste nykytilanteen trendillä sekä edellä kuvatut muutostekijät huomioiden. Nykytilanteen trendillä arvioidaan matkustajamäärien kehitystä, mikäli kehitys olisi samankaltaista kuin esimerkiksi 5 10 vuoden kuluessa matkustajamäärät ovat kehittyneet Vuorovaikutteiset työmenetelmät Joukkoliikenteen visiota ja strategiaa työstetään tiiviissä vuorovaikutuksessa käyttäjien ja kaupunkiseudun edustajien kanssa. Esitämme, että työ käynnistetään kuntajohtajien ja Kuopion kaupunkiseudun liike-elämän johdon haastatteluilla (6-8 kpl). Tavoitteena on muodostaa käsitys Kuopion ja Siilinjärven kehittämistavoitteista, kehittämisen painopistealueista sekä joukkoliikenteen merkityksestä osana alueen kehittämistä. Liike-elämän johdon haastattelujen tavoitteena on tunnistaa, millä tavoin kaupan palveluita aiotaan kehittää tulevina vuosina, millaisena joukkoliikenteen rooli koetaan kaupan menestystekijänä ja miten joukkoliikennettä toivotaan kehitettävän. Mielenkiintoisena näkökulmana on myös, millaisena keskustan kehittäminen koetaan, sillä koko seudulta tarjotaan suoria ja hyviä yhteyksiä Kuopion keskustaan, jonka merkitys kaupallisena keskuksena on vähentynyt moottoritien varren palveluiden kehittyessä. Keskeisenä työmenetelmänä on palvelumuotoilu. Tulevaisuuden käyttäjien näkökulma otetaan mukaan strategian luontiin osallistamalla kaupunkilaisia ja erityisesti nuoria strategian luomiseen. Työn alussa lanseerataan netissä toteutettava kysely Kuopion seudun asukkaille joukkoliikenteen nykytilasta ja kysytään heidän toiveistaan tulevaisuuden joukkoliikennettä kohtaan. Vastausten saamiseksi ehdotetaan pientä palkintoa: esimerkiksi ilmainen kahvikupillinen torilla, jonne joukkoliikenteellä on helppo päästä. Kyselyn jälkeen toteutettava vuotiaiden nuorten osallistamisprojekti nimetään Future Lab:ksi uteliaisuuden lisäämiseksi. Tämä ikäluokka on erityisen kiinnostuksen kohteena, koska he ovat ajokortin hankkimis- ja auton ostamisiässä. Työpajan tarkoitus on osaltaan tuottaa tulevaisuustietoa ja ideoita strategian sisältöön. Future Lab -paja voidaan organisoida myös yhdessä jonkin koulun kanssa, osana koulupäivää. Tämä työpaja järjestetään visio & strategia -työpajan yhteydessä (ennen sitä, esimerkiksi samana päivänä). Tilaisuuteen voidaan kutsua myös median edustajia, jolloin tapahtuma sinänsä palvelee jo Kuopion joukkoliikenteen markkinointikampanjaa. Viisaan liikkumisen hankkeessa on jo kohderyhmänä kouluikäiset lapset, joten näin saadaan mukaan kattava tulevaisuuden liikkujien osallistaminen. 4/10 Viite: tarjouspyyntö Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennestrategia ja visio 2025

5 Joukkoliikennevision ja -strategian tulee onnistuakseen olla yhteinen eri kaupunkiseudun toimijoille. Erityisesti strategisen maankäytön suunnittelun rooli, eri hallintokuntien yhteistyö ja rahoitustarkastelut, ovat tässä keskeisiä teemoja. Vision ja strategian työstämiseksi järjestetään Visio 2025 & Strategia -työpaja, jossa tavoitteena on saada eri osapuolten näkemykset esille ja määritellä yhteinen tahtotila. Vision ja strategian työstämiseksi työpajatyöskentely on keskeinen menetelmä, jolla edistetään eri osapuolten sitoutumista työn tuloksiin. Konsultin puolesta työpajat suunnittelee ja järjestää Mari Siikonen, joka on ollut vetämässä useita työpajoja joukkoliikenneprojekteissa. Työpajassa hyödynnetään tietoa joukkoliikenteen palvelutasosta ja imagosta ja keskustellaan keinoista, joilla imagoa ja matkustajamääriä voidaan tavoitetilanteessa nostaa ja toisaalta, kuinka suurta joukkoliikennematkustuksen osuutta on realistista tavoitella. Vision ja strategian määrittelyä tuetaan vaikutusten arvioinnilla. Matkustajamääräennusteita tarkastellaan suhteessa tavoitetilanteeseen. Visiotyöpajassa olisi hyvä pyrkiä tarkastelemaan liikkumisen tapojen ja tarpeiden muutosta myös pidemmällä aikatähtäimellä vuoteen Kun visio on valmis, määritetään strategiset toimet ja painopistealueet vision toteuttamiseksi. Strategiatyöhön kytkeytyvän tiiviin projekti- ja ohjausryhmätyöskentelyn avulla konsultti työstää Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennevision ja -strategian lopulliseen muotoonsa. Joukkoliikenteen kehittämisen painopistealueet ja toimenpideohjelma työstetään tämän jälkeen yhdessä tilaajan edustajien kanssa toimenpiteet ja rahoitus -työpajassa. Vastuutahot, seuranta ja mittarit määritetään osana työpajatyöskentelyä Työvaiheen tulokset: visio, strategiset toimenpiteet ja toimenpideohjelma Joukkoliikenteen visio kuvaa, millaista Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikenteen halutaan olevan tulevaisuudessa. Vision toteuttamiseksi tuotetaan strategiset toimenpiteet ja tärkeimmät kehittämisvalinnat. Lisäksi kootaan mittaristo, jotka kuvaavat strategian toteutumista. Visio, strategiset tavoitteet, seuranta ja mittarit täsmentyvät työn aikana yhdessä tilaajan kanssa. Olemme tässä vaiheessa tunnistaneet seuraavat keskeiset strategiset kehittämisalueet: - Joukkoliikenteen yleiset kehittämisen painopistealueet esim. matkakeskushanke, sujuvat yhteydet ja solmupisteet, joukkoliikenteen ydinvyöhyke ja laatukäytävät - Keinot joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden säilyttämiseksi nykytasolla ja nostamiseksi. - Joukkoliikenteen rahoitus mahdollisesti palvelutason parantamiseksi, kulkumuoto-osuuden kasvattamiseksi ja uusien maankäyttöalueiden joukkoliikennepalveluiden toteuttamiseksi (onko kokonaisrahoitus ennallaan, jolloin uusien alueiden palvelut edellyttävät nykyisen palvelutason laskua) - Henkilökuljetusten yhdistelyn strategiset periaatteet, integrointi avoimeen joukkoliikenteeseen (asiointiliikenne, koululaiskuljetukset, sosiaalihuollon kuljetukset, Kela, VPL) - Asiointiliikenteen järjestämisperiaatteet haja-asutusalueella - Viestintä- ja markkinointistrategia; esim. vaikutusten parempi hyödynnettävyys - Strategiset toimenpiteet ja mittarit - Palvelumuotoilu, esim. palvelun kosketuspisteiden muotoilun periaatteet ja priorisointi ml. visuaalisen ilmeen käyttö eli missä laajuudessa ja miten ilmettä käytetään Toimenpideohjelman toimenpiteet jakautuvat lyhyen (n. 3 5 vuotta) ja pidemmän aikavälin (>10 vuotta) toimenpiteisiin ja koostuvat mm. seuraavista aiheista: - Maankäytön suunnittelun keinot (vrt. yleiskaavoituksen keinot esim. Jyväskylä) - Määritetyn palvelutason toteuttaminen ja palvelutason päivitys - Linjaston ja tarjonnan kehittäminen yleisellä tasolla (varsinainen linjasto- tai kalustosuunnittelu kuuluu jatkotöihin) - Kuntatoimijan sisäiset toimintamallit, yhteistyö ja tietojärjestelmät (ns. takahuone) - Matkaketjujen toimivuus 5/10 Viite: tarjouspyyntö Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennestrategia ja visio 2025

6 - Liikkumisen ohjaus - Lippujen hinnoittelu - Palvelumuotoilu esim. toimeksiantokuvaus ilmeen suunnittelijoille eli brändibrief järjestettävää kilpailua varten (Viisaan liikkumisen imago hankekortti) - Kilpailuttaminen - Infran kehittäminen - Viestintä ja markkinointi (suunnitelma kuuluu jatkotöihin) - Arvio rahoitustarpeen kehittymisestä ja rahoituksen varmistamisen keinot 3.2. Palvelutason määritys ja päivittäminen Lähtötietojen keräys ja nykytilan analyysi Palvelutason määrittelyn lähtötietojen keräys ja nykytilanteen analyysin työstäminen voidaan aloittaa heti työn alkaessa. Palvelutason määrittelyä varten kerättävät lähtötiedot palvelevat myös työn muita vaiheita, vaikka ovatkin luonteeltaan tarkempia. Työn onnistumisen kannalta on keskeistä, että lähtötiedot ovat kattavia ja luotettavia. Lähtötietoina kaupunki toimittaa: - maankäyttö-, väestö- ja työpaikka-aineistot (nykytilanne ja ennusteet) - liikenteen kysyntää kuvaavat tiedot (mm. pysäkkikohtaiset nousumäärät talviarkipäivältä) - muutokset tie- ja katuverkostossa - koulu- ja palveluverkosto (nykytilanne ja suunnitelmat) - pohjakartta karttoja varten Tilaaja toimittaa lähtötiedot teksti-, kuva- sekä paikkatietomuodossa. Lähtötietojen perusteella kootaan nykytilanteen kuvaus sekä koostetaan tiedot suunnitelmista, jotka vaikuttavat palvelutason määrittelyn päivittämiseen. Pohjana työssä toimii aiempi palvelutason määrittely, johon tehdään vain tarvittavia muutoksia Työmenetelmät Konsultti tuottaa lähtöaineistoista suunnitelman tarpeisiin kuvia ja koosteita nykytilanteen kuvauksessa. Aineistoja käsitellään soveltuvin osin paikkatietomuodossa, kuten MapInfo- tai ArcGIS-ohjelmilla. Väestön ja työpaikkojen määristä alueittain tuotetaan seuraavien kuvien kaltaiset kuvat. Kuvissa voidaan tällöin esittää väestön ja työpaikkojen määrät pienalueittain. Vaihtoehtoisesti väestön ja työpaikkojen sijoittuminen voidaan esittää Suomen ympäristökeskuksen ja Tilastokeskuksen tuottamasta 250 x 250 metrin ruutuaineistosta. Aineisto on maksullista. Tilaaja vastaisi tällöin aineiston hankintakustannuksista sekä julkaisulupien aiheuttamista kustannuksista. Keskeisimmät maankäytön muutokset voidaan esittää kartalla samoin kuin keskeisimmät tie- ja katuverkon muutokset. Palvelutason mitoituksen osalta havainnollisia tunnuslukuja voivat olla esimerkiksi nousumäärät arkipäivän ruuhkatunnin aikana sekä talviarkipäivänä. Mikäli tilaajalla on toimitettavissa näitä tietoja, voi konsultti tuottaa havainnolliset kuvat näistä. 6/10 Viite: tarjouspyyntö Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennestrategia ja visio 2025

7 Kuva 3. Esimerkki väestön esittämisestä pienalueittain. Vastaavalla tavoin voidaan tuottaa kuva työpaikkojen määrästä pienalueittain. Kuvassa on esitetty väestön määrä Kuopion keskustassa ja pohjoisilla alueilla (Kuoma 2012, Kuopion alueen liikennemalli, nykytilanteen maankäyttötiedot). Kuva on Kuopion ja Siilinjärven joukkoliikennesuunnitelmasta, jossa konsulttina on ollut WSP. Kuva 4. Vaihtoehtoisesti väestön ja työpaikkojen sijainti voidaan esittää ruutuaineiston avulla. Ruutuaineistoa tuottavat Suomen ympäristökeskus ja Tilastokeskus. Tilaaja vastaa tällöin aineiston hankintakustannuksista. Kuva on Länsi-Vantaan linjastosuunnitelmasta, jossa konsulttina on ollut WSP. Konsultti tuottaa työssä palvelutasoanalyysin Liikenneviraston palvelutason määrittely -ohjeen mukaisesti. Palvelutasoanalyysissä tehdään tarkastelu, millainen palvelutaso on kullakin pysäkillä Liikenneviraston uuden ohjeistuksen mukaisesti Palvelutason määrittelyn päivittäminen Lähtökohtana palvelutason määrittelylle toimii aiempi palvelutason määrittely, joka on esitetty vuonna 2012 valmistuneessa Kuopion ja Siilinjärven joukkoliikennesuunnitelmassa. Kuopioon liittyneiden kuntien osalta aiempana palvelutason määrittelynä toimii Pohjois-Savon ELY-keskuksen tekemä palvelutason määrittely. Palvelutason määrittelyssä sovelletaan Liikenneviraston uutta ohjeistusta palvelutason määrittelyä varten. Työssä päivitetään palvelutason määrittely. Lähtökohtina toimivat aiemmat palvelutason määrittelyt, Liikenneviraston ohje, nykytilanteen kuvaus sekä tulevat maankäytön sekä tie- ja katuverkon muutokset palvelutasoa määritettäessä. Palvelutaso voidaan määrittää kaupunkimaisessa liikenteessä alueittain nykyiseen tapaan. Maaseutumaisessa liikenteessä palvelutaso määritetään yhteysväleittäin. 7/10 Viite: tarjouspyyntö Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennestrategia ja visio 2025

8 Kuva 5. Keskeisimmät maankäyttösuunnitelmat voidaan koota tarvittaessa kartalle. Kartalla on luontevaa esittää joukkoliikenteen kannalta keskeisimmät aluerakentamiskohteet, esimerkiksi mikäli alueen asukasmäärä kasvaa ainakin asukkaalla. Kuvassa on esitetty maankäytön muutoksia Keravalla. Kuva on Seudun joukkoliikennesuunnitelmasta , jossa konsulttina on ollut WSP Finland Oy. Kuva 6. Esimerkki pysäkkikohtaisten nousumäärien havainnollistamisesta. Kuvassa on esimerkkinä bussiliikenteen keskimääräiset pysäkkikohtaiset nousumäärät lokakuun 2012 arkipäivinä (M-P) Länsi- Vantaan alueella. Kuva on Länsi-Vantaan linjastosuunnitelmasta, jossa konsulttina on ollut WSP. Aiemmassa joukkoliikennesuunnitelmassa palvelutason määrittely ja linjastosuunnitelma olivat samassa työssä. Suosituksena Liikenneviraston ohjeessa on, että kaupunkiseuduilla palvelutason määrittämisen yhteydessä voidaan tehdä karkea linjastosuunnitelma, jotta kustannukset voidaan arvioida riittävällä tarkkuudella. Ohjeessa toisaalta todetaan, että toimivaltainen viranomainen voi itse arvioida, millä tarkkuudella suunnittelua on tehtävä, jotta kustannustaso saadaan riittävän luotettavasti. Olettaen, että palvelutason määrittelystä ei aiheudu merkittäviä muutoksia liikenteen tarjontaan, voidaan karkeasti arvioida linjastomuutokset ja niiden kustannusvaikutukset. Palvelutason määrittelyssä asetetaan myös laadullisia tavoitteita. Tässä yhteydessä voidaan määrittää astetta konkreettisempia laatutavoitteita esim. kalustolle ja pysäkeille. Liikenneviraston ohjeistuksen mukaisesti palvelutason määrittelyn yhteydessä määritellään solmupysäkit. Solmupysäkkien valinnassa painotetaan pysäkin sijaintia (eri liikennemuotojen/linjaston risteäminen) sekä myös käyttäjämääriä Vuorovaikutus Palvelutason määrittelyn konsultti tuottaa pitkälti omana työnään. Työvaiheessa voidaan pitää palvelutasotyöpaja, joka on projektiryhmän kokousta suppeampi tilaisuus. Työpajassa on tarkoitus tarkastella konsultin esitystä palvelutason määrittelystä ja tehdä tarkistuksia palvelutason määrittelyyn. Työpajaan 8/10 Viite: tarjouspyyntö Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennestrategia ja visio 2025

9 on luontevaa kutsua myös ELY:n edustus, koska palvelutason määrittelyssä olennaisena vaiheena on määritellä palvelutaso Kuopioon liittyneille kunnille, joissa aiemmin toimivaltaisena viranomaisena on toiminut ELY-keskus Työvaiheen tulokset Työvaiheessa tuotetaan joukkoliikenteen nykytilan analyysi, palvelutason määrittely, palvelutasoanalyysit ja arvioidaan karkealla tarkkuudella palvelutason muutosten kustannusvaikutukset. Palvelutason määrittelystä voidaan tehdä myöhemmin toimivaltaisen viranomaisen erillinen palvelutasopäätös Kilpailuttamisstrategia Lähtötietojen keräys ja nykytilan analyysi Konsultilla on käytössään Kuopion ja Siilinjärven kilpailuttamisen tarjouspyyntöaineistot sekä keskeisimmät aineistot tarjouksista. Ennen keskisuurten kaupunkien kilpailutuksia tehtiin useissa kaupungeissa joukkoliikenteen järjestämistapojen vertailuja. Linja-autoliikennettä kilpailutettiin useammalla eri malleilla. Bruttomalli oli lopulta suosituin kilpailuttamismalli. Kuopio ja Joensuu kilpailuttivat kannusteurakkamallilla. HSL kilpailutti Sipoon, Kirkkonummen ja Keravan liikennettä melko samankaltaisella kysyntäkannustemallilla. Lisäksi liikennettä on kilpailutettu nettomallilla, alueellisina ja reittipohjaisina käyttöoikeussopimuksina Työmenetelmät Keskeinen kysymys on, millä tavoin Kuopiossa linja-autoliikennettä kilpailutetaan jatkossa. Onko kannusteurakkamalli hyvä kilpailuttamismuoto vai pitäisikö liikennettä kilpailuttaa muiden kaupunkien tapaan bruttomallilla? Tätä varten työvaiheessa tehdään kooste eri linja-autoliikenteen järjestämistavoista sekä kerätään tietoa, missä ko. malleja on käytetty. Lisäksi tuotetaan tietoa, millä tavoin eri mallit ovat toimineet. Oman varjonsa työvaiheelle antaa joukkoliikennelain uudistus, jonka perusteella sallittaisiin PSA-liikenteen kanssa päällekkäinen markkinaehtoinen liikenne. Seuraavassa vaiheessa arvioidaan, mitä käytännössä merkitsisi, jos ko. kilpailuttamismallia sovellettaisiin Kuopion seudulla. Soveltuisiko malli koko seudulle vai tulisiko esimerkiksi kaupunki- ja maaseutuliikenteessä käyttää eri mallia? Työvaiheessa arvioidaan mallin vaikutuksia paitsi kilpailutilanteeseen myös viranomaiselle aiheutuviin lisätehtäviin ja niiden aiheuttamiin kustannuksiin (esim. aikataulu- ja autokiertosuunnittelu sekä informaatioon liittyvät tehtävät). Työvaiheessa hyödynnetään kilpailuttamistutkimuksessa (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 1/2015) tunnistettuja joukkoliikenteen kilpailutuksen tavoitteita, joihin eri järjestämistapoja peilataan. Lisäksi hyödynnetään kilpailuttamistutkimuksen tavoitteita ja keinovalikoimaa. Voisi olla suositeltavaa Kuopion lisäksi tarkastella kolmen verrokkikaupungin kilpailutuksia ja liikennettä. Verrokkikaupungeiksi voisivat soveltua esimerkiksi Joensuu, Lahti ja Jyväskylä. Kilpailuttamistutkimuksessa todettiin joukkoliikenteen kilpailuttamisen keskeiseksi tavoitteeksi hyvän joukkoliikennepalvelun tarjoaminen kohtuullisin kustannuksin. Tätä päätavoitetta tukevat alatavoitteet: toimivat joukkoliikennemarkkinat, hyvät palvelut asiakkaille, kohtuullinen kustannustaso ja liikennepalveluiden kehittämisen mahdollistaminen. Kilpailuttamistutkimuksessa esitetyt tavoitteet sekä näitä tukeva keinovalikoima ja tunnusluvut on esitetty kilpailuttamistutkimuksen sivuilla taulukossa 33 (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 1/2015). Työssä selvitetään tunnusluvut Kuopion ja verrokkikaupunkien (esim. Lahti, Jyväskylä ja Oulu) osalta. Eri järjestämistapojen osalta arvioidaan, miten tilanne kehittyisi Kuopiossa kutakin järjestämistapaa hyödyntäen Vuorovaikutus Työvaiheessa haastatellaan Kuopion seudulla toimivien liikennöitsijöiden näkemyksiä eri kilpailuttamismallien toimivuudesta. Toimivaltaisen viranomaisen näkemykset kuullaan ohjaus- ja projektiryhmätyöskentelyn avulla. 9/10 Viite: tarjouspyyntö Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennestrategia ja visio 2025

10 Työvaiheen tulos: kilpailuttamisstrategia Joukkoliikenteen järjestämistapojen vertailun perusteella tehdään suositus joukkoliikenteen järjestämistavasta Kuopion seudulla. Työvaiheessa tehdään myös suositukset kohteiden määristä, koosta, kilpailuttamisaikataulusta sekä muutoksista kohteiden maantieteelliseen jakoon. 4. Raportointi Raportti toimitetaan Microsoft Word -ohjelmiston tiedostomuodossa sekä pdf-tiedostona. Työssä tuotettavat kartat tuotetaan paikkatietomuodossa käyttäen tilaajan työn alkaessa toimittamaa karttapohjaa. Vaihtoehtoisesti työn alkaessa voidaan sopia, että työssä käytetään Maanmittauslaitoksen karttapalvelun karttoja. Lisäksi voidaan tuottaa PowerPoint-kalvosarja työn esittelyyn. 5. Aikataulu Työ alkaa sopimuksen allekirjoituksen jälkeen maaliskuussa 2016 ja päättyy Tarkempi aikataulu on esitetty alla olevassa päivitetyssä kaaviossa. Osatehtävä\kuukausi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka Joukkoliikennestrategia Lähtötietojen keräys ja nykytilan analyysi, haastattelut Joukkoliikenteen visio ja joukkoliikennestrategia Kyselytutkimus Future Lab: työpaja vuotiaille Visio- ja strategiatyöpaja Toimenpidetyöpaja Joukkoliikenteen painopistealueet ja toimenpideohjelma Palvelutason määrittely Lähtötietojen keräys ja nykytilan analyysi Palvelutason määrittely Kilpailuttamisstrategia Kilpailuttamisstrategia Kokoukset ja raportointi Ohjausryhmän kokoukset (3 kpl) Projektiryhmän kokoukset (5 kpl) Raportointi PowerPoint-kalvosarja 10/10 Viite: tarjouspyyntö Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennestrategia ja visio 2025