Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (JOVARA)

Transkriptio

1 Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (JOVARA) Esittely joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten tapaamisessa Henriika Weiste, WayStep Consulting Oy

2 Esityksen sisältö 1. Johdanto, tavoitteet ja työn sisältö 2. Tavoiteltavat rahanjakokriteerien ominaisuudet 3. Valitut rahanjakokriteerit 4. Toimivalta-aluekohtaisia tarkasteluja 5. Ehdotukset rahanjakomalleista 6. Jatkoselvitystarpeet 7. Johtopäätökset ja suositukset 8. Kommenttipyyntö

3 Joukkoliikenteen valtionrahoitusta koskevan selvitystyön tavoitteet Työn tavoitteena selvittää joukkoliikenteen valtionrahoituksen jakoperusteita ja kehittämistarpeita laatia ehdotus tarvittavista uudistuksista vaiheittaisesta etenemisestä kohti tavoiteltavaa mallia. Tarkastelussa suurten, keskisuurten ja ELY-keskusten joukkoliikenteen valtionrahoitus Merenkulun ja lentoliikenteen valtionarahoitus ei mukana Junaliikenteen valtionrahoitus lvm:n vastuulla Tunnistettuja rahanjakomallien kehittämistarpeita Yleisiin rahanjakoperiaatteisiin selkeät periaatteet Rahoitukseen maltillisia muutoksia, pitkäjänteisyyttä ja ennakointia Valinnanvapaus rahoituksen käytössä, toisaalta selkeämpää ohjeistusta Seurannan kehittäminen Aluekehityksen näkökulmat

4 Tavoitteelliset rahanjakomallin ominaisuudet 1. Edistää joukkoliikenteen tavoitteita ja saa aikaan joukkoliikenteen palveluja, joita ei tarpeesta huolimatta muutoin olisi. 2. Kohtelee kuntia ja alueita oikeudenmukaisesti ottaen huomioon alueiden erityispiirteet ja erilaiset tarpeet sekä erot kuntien omissa joukkoliikennepanostuksissa ja -mahdollisuuksissa. 3. Kannustaa kuntia lisäämään tai säilyttämään omaa joukkoliikenteen rahoitustaan. 4. On peruslinjoiltaan pitkäjänteinen, mutta joustaa muuttuvien tilanteiden ja tarpeiden mukaan 5. Johtaa pitkäjänteisesti ennakoitavaan ja ennustettavaan rahanjakoon. 6. Perusteiltaan selkeä, läpinäkyvä ja eri osapuolten hyväksyttävissä. 7. Käytettävien kriteereiden lähtötiedot ovat luotettavasti saatavissa. 8. Kannustaa alueita joukkoliikenteen kehittämiseen, henkilökuljetusten tehokkuuteen ja joukkoliikennettä suosivaan maankäyttöön. 9. Hakuprosessi on kevyt. 10.Muutokset nykyisiin valtionavun määriin ovat ainakin aluksi mahdollisimman pieniä

5 Valitut kriteerit 1. Asukasmäärä Toimivalta-alueen väestön määrä Tilastokeskuksen tiedon mukaisena. Ottaa huomioon sekä joukkoliikenteen tarvetta että potentiaalista kysyntää. 2. Kunnan oma rahoitus Toimivalta-alueen kuntien valtionapukelpoiseen joukkoliikenteeseen käyttämä rahoitus viimeisimmän toteumatiedon mukaisena. Kannustaa oman rahoituksen lisäämiseen ja osoittaa tarpeiden todellisuuden 3. Maantiepituus Toimivalta-alueen maantiepituus (ELYjen alueilla toimivaltakaupunkien ja seutujen tiepituus mukaan lukien) Liikenneviraston tierekisterin mukaisena. Kuvaa palveltavan alueen laajuutta. Muut tarkastellut kriteerit: Asukasmäärä palvelutasovyöhykkeillä, Matkamäärä, Palvelutasopuute, Kehittämiskohteen rahoitustarve

6 Kriteerien tarkastelua suuret kaupungit Valtionrahoituksen jako väestömäärän perusteella Valtion rahoitus % Väestömäärän vaikutus valtionapuun -13 % -16 % -19 % HSL Oulu* Turku Tampere Valtionrahoituksen jako kuntien rahoitusosuuden perusteella Valtionapu % Rahoitusosuuden vaikutus -75 % -84 % -77 % HSL Oulu* Turku Tampere

7 Kriteerien tarkastelua keskisuuret kaupunkiseudut 30% Keskisuurten kaupunkien valtionavustuksen jakauma vs. väestön ja kuntien oman rahoituksen jakauma 2 20% 1 0% 11% 6% 14% 9% 6% 14% 1 7% 13% 4% Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta Pori Vaasa Valtionrahoituksen jakauma v Väestön jakauma Kuntarahoituksen jakauma

8 Kriteerien tarkastelua pienet 2 Pienten kaupunkien valtionavustuksen jakauma vs. väestön ja kuntien oman rahoituksen jakauma 20% 1 0% 8% 14% 13% 8% 9% 6% 2% 11% Rahoituksen jakauma v Väestön perusteella Kunnan osuuden perusteella

9 Kriteerien tarkastelua ELYt 30% Ely-keskusten alueen (ml. viranomaiskaupungit) nykyinen valtionrahoituksen jakauma vs. väestön ja tiepituuden jakauma 2 20% 1 0% 16% 9% 7% 23% 6% 11% 13% 11% UUD VAR PIR KAS POS KES EPO POP LAP Rahoituksen nykyinen jakauma Väestön jakauma Tiepituuden jakauma

10 Ehdotus aluetyypeittäisistä rahanjakomallista Suuret kaupungit asukasluku 85 % ja lisäksi 15 % kuntien oman joukkoliikennerahoituksen suhteessa Turun, Tampereen ja Oulun kaupunkiseuduille. Keskisuuret kaupungit asukasluku 70 % ja kuntien oma rahoitusosuus 30 % Pienet toimivaltaiset kaupungit asukasluku 50 % ja kuntien oma rahoitusosuus 50 % ELY-keskukset asukasluku 50 % ja yleisten teiden pituus 50 %. Isoon kolmijakoon ei ehdoteta muutoksia Joukkoliikenneviranomaisten lukumäärää ehdotetaan vähitellen vähennettävän. Toimivalta-alueiden muutokset on otettava huomioon rahoituksen kolmijaossa

11 Ehdotus suuret kaupunkiseudut 60% 50% Ehdotus suurten kaupunkien valtionavustuksen jakoperusteesta 48% 48% 40% 30% 20% 14% 1 16% 1 22% 22% 0% HSL Oulu Turku Tampere Valtionrahoituksen jakauma 2014 Väestö 85 % (kaikki suuret) - Kunnan oma rahoitus 15 % (Turku, Tre, Oulu)

12 Ehdotus keskisuuret kaupunkiseudut Ehdotus keskisuurten kaupunkien valtionavustuksen jakoperusteesta 2 20% 1 11% 9% 6% 7% 16% 14% 9% 6% 7% 14% 12% 1 21% 7% 7% 13% 9% 4% 6% 0% Valtionrahoituksen jakauma v Väestö 70 % - Kunnan oma rahoitus 30 %

13 Ehdotus - ELY-keskukset 2 Ehdotus Ely-keskusten alueen (ml. pienet viranomaiskaupungit) valtionrahoituksen jakoperusteista 23% 20% 1 18% 16% 9% 12% 7% 6% 17% 6% 6% 11% 14% 13% 13% 11% 0% UUD VAR PIR KAS POS KES EPO POP LAP Rahoituksen nykyinen jakauma Väestö 50% - Tiepituus 50 %

14 Joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten valtionrahoituksen lähteet

15 Ehdotus pienet kaupunkiseudut Ehdotus pienten kaupunkien valtionavustuksen jakoperusteista 18% 16% 14% 12% 8% 6% 4% 2% 8% 7% 14% 11% 13% 8% 7% 7% 9% 9% 8% 6% 16% 9% 6% 3% 2% 12% 11% 0% Rahoituksen jakauma v Väestö 50 % - Kuntaosuus 50 %

16 Jatkoselvitystarpeet 1. Valtionrahoituksen muutosten vaikutusten tarkempi alueellinen selvittäminen Mm. POSELY, Rauma, Kotka, Pori 2. Peruspalvelutason määrittely Voisi olla yksi toimiva rahanjaon kriteeri, mutta vaatii tarkemman määrittelyn Erilainen kaupunkiseuduilla ja maaseudulla Liikennejärjestelmänäkökulma, ihmisten liikkumistarpeet, saavutettavuusnäkökulmat, alueiden kehityksen näkökulma 3. Junaliikenteen ja joukkoliikenteen rahoituksen ja kohdentamisen yhteistarkastelu Rahanjakomallia tulee kehittää niin, että junaliikenteen rahoitus on mukana 4. Henkilökuljetusten ja joukkoliikenteen kokonaisuuden rahoitustarkastelu Kustannusten ja hyötyjen(säästöjen) jakaminen eri osapuolten kesken, Joukkoliikenteen rahoitusta ei kannata kohdentaa sellaisille alueille, joilla avoimen joukkoliikenteen kysyntä puuttuu. Osalla alueista tarpeen paitsi kehittää joukkoliikennettä erilliskuljetuksia palvelevaksi, myös erilliskuljetuksista joukkoliikenteen korvaajaa. Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten rahoituksen suhteet erilaiset eri aluetyypeillä

17 Johtopäätöksiä ja suosituksia Joukkoliikenteen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää positiivista kehittämisen kierrettä Nykyisellä valtionrahoituksella ei pystytä toteuttamaan asetettuja tavoitteita. Rahanjakomallin on oltava selkeä, läpinäkyvä, oikeudenmukainen ja ennakoitavissa oleva Asukasmäärä, kunnan oma rahoitusosuus ja tiekilometrit ovat käyttökelpoisimmat rahanjakokriteerit Isoon kolmijakoon ei ehdoteta muutoksia Joukkoliikenneviranomaisten lukumäärää ehdotetaan vähitellen vähennettävän. Toimivalta-alueiden muutokset on otettava huomioon rahoituksen kolmijaossa. Valtionapuprosessin ja seurannan kehittäminen Hakuprosessi sähköiseksi, samat tiedot eri järjestelmiin. Tilastotietojen luotettavuutta on parannettava. Tärkeimmät seurattavat asiat: alueen joukkoliikennetarjonta (linjakilometrit ja palvelutasoluokat), matkustajamäärät sekä kokonaissubventio. Muutoksiin sopeutuminen vaatii aikaa. Siirtyminen uuteen järjestelmään neljän vuoden aikana asteittain

18 Kommenttipyyntö Raporttiluonnos toimitetaan joukkoliikenteen toimivaltaisille viranomaisille kommentoitavaksi. Kommentit 5.5. mennessä. Pyydetään arvioimaan sitä, kuinka hyvin ehdotettu rahanjakomalli vastaa yhdessä asetettuihin tavoitteisiin (10 kohtaa) Voi tehdä perusteltuja muutosehdotuksia kriteereihin Työn ohjausryhmä käsittelee kommentit toukokuussa ja muokkaa lopullista ehdotusta tarvittaessa