LIIKENNÖINTISOPIMUSTEN EHTOJEN YHDENMUKAISTAMISEN SUUNTAVIIVOJA

Transkriptio

1 LIIKENNÖINTISOPIMUSTEN EHTOJEN YHDENMUKAISTAMISEN SUUNTAVIIVOJA Lähtökohtana joukkoliikenteen kilpailutuksia ja markkinoita koskeva tutkimus Liikennevirasto ja 11 kaupunkiseudun joukkoliikenneviranomaista tilasivat keväällä 2014 WSP:ltä ja sen alikonsulteilta tutkimuksen joukkoliikenteen kilpailutuksista ja markkinoista Tehtävänä selvittää, miten tulevista tarjouskilpailuista ja linjaautomarkkinoista yleisemminkin saadaan toimivampia Tutkimusaineistoa syvennettiin mm. haastatteluilla 14 liikennettä tilaavaa toimivaltaista viranomaista 23 liikenteenharjoittajaa (+ Linja-autoliitto) 3 kalustotoimittajaa Tutkimuksessa analysoitiin markkinatilannetta ja liikenteenharjoittajien taloudellista tilannetta Lopputuloksena suositukset ja ehdotukset kilpailun kehittämiseksi

2 Esimerkki kohteen automäärän yhteydestä tarjousten määrään 2 Kaupunkiseudut: Kohteen automäärä 1-2 autoa 3-8 autoa 9-15 autoa yli 15 autoa tarjousta/ kohde 2,1 3,1 3,5 2,2 ELY:t Kohteen automäärä 1-2 autoa 3-8 autoa 9-15 autoa yli 15 autoa tarjousta/ kohde 3,0 1,0 1,0 1,0

3 3 Miksi tarjouspyyntö- ja sopimusasiakirjoja pitää kehittää? Liikenteenharjoittajien esittämät syyt tarjouskilpailuihin osallistumiselle Kohteen koko oli sopiva yritykselle - isot yhtiöt: suuret kohteet houkuttelevat varsinkin toiminta-alueen ulkopuolelle paremmin - pienet yhtiöt: pienet kohteet houkuttelevat paremmin Liikenne sopii hyvin yhtiön kalustolinjauksiin Sopimusajat ovat riittävän pitkiä - pituusvaatimus riippuu siitä, miten paljon kalustoa joudutaan uusimaan

4 Miksi tarjouspyyntö- ja sopimusasiakirjoja pitää kehittää? 4 Liikenteenharjoittajien esittämät syyt tarjouskilpailuihin osallistumattomuudelle Liian monimutkaiset ja vaikeaselkoiset tarjousasiakirjat, asiakirjat poikkesivat toisistaan myös alueittain Vaativat ja liian tiukat kalustovaatimukset Epätarkat lähtötiedot - erityisesti käyttöoikeussopimuksissa Epäselvyydet toteutettavista lippu- ja maksujärjestelmistä Liian harvoin tehtävät indeksitarkistukset Liian suuret taloudelliset riskit

5 5 Miksi tarjouspyyntö- ja sopimusasiakirjoja pitää kehittää? Liikenteenharjoittajien esiin nostamat epäkohdat tarjouskilpailuissa Käyttöoikeussopimusten tarjouspyyntöjen epätarkat matkustajamäärätiedot Liian lyhyet tarjousajat Liian suuret liikenteen muutosrajat

6 Tutkittua tietoa vuosien tarjouskilpailuista - huolestuttavia piirteitä tulevaisuuden kannalta 6 Liikenteenharjoittajien määrä väheni tai pysyi ennallaan Joillekin seuduille muodostui oligopoli tai lähes monopoli Yleensä vain paikalliset yritykset osallistuivat kilpailutuksiin Pienet yritykset menestyivät huonosti Paljon tarjouskilpailuja, joissa saatiin vain yksi tarjous Hintataso oli paikoin odotettua korkeampi.

7 Hyvät joukkoliikennepalvelut kohtuullisin kustannuksin - sopimusten kehittämisen lähtökohdat ja tavoitteet Toimivat joukkoliikennemarkkinat - Tarjouskilpailuissa syntyy aitoa kilpailua. Erikokoisilla yrityksillä on mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuihin sekä tulla ja poistua markkinoilta kohtuullisin kustannuksin. 7 Hyvät palvelut asiakkaille - Liikenteenharjoittajalla on myös oma intressi tuottaa hyvää palvelua tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla. Kohtuullinen kustannustaso - Liikennepalveluiden kustannustaso on ennakoitavissa ja kustannustaso kehittyy linjassa mm. linja-autoliikenteen kustannusindeksin kanssa. Liikennepalveluiden kehittämisen mahdollistaminen - Liikennepalveluita on tärkeää kehittää asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Muutoksia on tarpeen tehdä aika ajoin myös sopimuskauden aikana.

8 8 Sopimusmallien kehittäminen, yleisperiaatteet Bruttomalli varsinkin silloin, kun liikenteen tilaajalla ei ole riittävää tietoa matkustuksesta ja lipputuloista. Bruttomalleja tulee kehittää siten, että niihin saadaan enemmän joustavuutta mahdollisille liikennemuutoksille ja lisää kannustavuutta parantavia tekijöitä. Alueellisia ja reittipohjaisia käyttöoikeussopimus- ja kysyntäkannustemalleja on kokemusten perusteella kehitettävä. Käyttöä kannattaa laajentaa vaiheittain, mikäli kokemukset ovat riittävän rohkaisevia. Kaupunkiseuduilla ei tule käyttää samalla liikennöintialueella yhtäaikaisesti erilaisia sopimusmalleja. Maaseutumaiseen liikenteeseen sopivat reittipohjaiset käyttöoikeussopimukset hyvin. Jos linja(t) liittyvät kiinteästi kaupunkimaiseen muuhun linjastoon, on perusteltua käyttää bruttosopimuksia. Sopimusmallien tulisi edistävää uusien innovaatioiden toteuttamista.

9 9 Kilpailukohteiden koko, määrä ja liikenteen rakenne Kilpailukohteita muodostettaessa olisi samalla edistettävä markkinoiden toimivuutta niin, että yritysten välinen kilpailutilanne säilyy myös tulevaisuudessa. Bruttosopimuksia käytettäessä tulisi olla kaikenkokoisia kohteita Pieniä (1-4 autoa), keskikokoisia (5-10 autoa) ja suuria (yli 10 autoa) Suuria ei kuitenkaan pienissä kaupungeissa eikä maaseutuliikenteessä Alueellisiin käyttöoikeussopimuksiin ja kysyntäkannustesopimuksiin Tulisi sisältyä keskikokoisia ja suuria kohteita. Reittipohjaiset käyttöoikeussopimukset ovat joko pieniä tai keskikokoisia kohteita. Kilpailuohteiden tulisi muodostaa liikenteellisesti yhtenäisiä kokonaisuuksia. Kohteiden suunnittelussa tulisi varmistaa kaluston mahdollisimman tehokas käyttö ja työaikojen järkevät järjestämismahdollisuudet.

10 10 Sopimuskauden pituus Bruttosopimuksissa ja reittipohjaisissa käyttöoikeussopimuksissa suositeltava sopimuksen kesto on 3 7 vuotta +optiot Elleivät erityiset syyt edellytä lyhyempää sopimuskautta. Erityskalustoa vaativissa kohteissa sopimusaika voi olla jopa 10 vuotta. Alueellisissa käyttöoikeussopimuksissa ja kysyntäkannusteisiin perustuvissa sopimuksissa optimaalinen sopimusaika on 6 8 vuotta +optiot. Sopimuskauden pituus riippuu mm. ympäristön (koulut, asuntorakentaminen, työpaikat ym.) odotettavissa olevista muutoksista (suuret muutokset ja lyhyet sopimuskaudet, stabiili ympäristö ja pidemmät sopimuskaudet)

11 Liikenteen muutosrajat ja indeksitarkistukset 11 Toimivaltaiset viranomaiset noudattavat hankinnoissa yhteisesti valmisteltavien hankintasopimusten ehtojen päälinjauksia. Liikenteen muutosrajat korkeintaan +/-10 % vuodessa ja +/-20 % koko sopimuskaudella. Liikennettä lisättäessä rajat voivat olla tätä suurempia varsinkin, jos lisääminen ei aiheuta kalustohankintoja sopimuskauden loppupuolella. Sopimusaika vaikuttaa muutosrajoihin. Lyhytkestoissa sopimuksissa muutosrajat yleensä alempia kuin pitkäkestoisissa sopimuksissa. Pitkissä sopimuksissa liikennetarpeisiin vaikuttavat olosuhteiden muutokset ovat todennäköisempiä. Indeksitarkistukset tehdään vähintään puolivuosittain, mutta mielellään ainakin suuremmissa kohteissa neljännesvuosittain. Ne tulisi tehdä Tilastokeskuksen linja-autoliikenteen kokonaisindeksin mukaan.

12 12 Varikot ja sosiaalitilat Varikon ja sosiaalitilojen tarjoaminen edistää toimivia joukkoliikennemarkkinoita ja kustannustason säilymistä kohtuullisena erityisesti kaupunkiliikennekohteissa Tarjousasiakirjoihin tullaan esittämään, että kaupunkiliikenteessä tilaaja tarjoaisi varikkotilaa tai -tonttia tai laatisi selvityksen varikkojen saatavuudesta. Sosiaalitilojen tarjoaminen ainakin keskeisimmillä paikoilla on perusteltua.

13 Yhtenäiset kalustomääräykset edistävät kilpailua ja säästävät kustannuksia Perusominaisuuksiltaan yhteiset, valtakunnalliset uusien bussien mitoitusta ja muita ominaisuuksia koskevat määrittelyt eri liikennetyypeille. Tämä edistää kalustomarkkinoiden toimivuutta ja hillitsee siten kustannuskehitystä. Kaluston ikävaatimukset, vaatimukset uusista autoista ja mahdollinen kaluston pisteytys voidaan kuitenkin päättää alueittain tilaajan resurssien ja painotusten mukaisesti. Kalustoa koskevilla määrittelyillä ja/tai -pisteytyksillä tulee pyrkiä siihen, että uutta tai uudehkoa kalustoa on riittävästi käytössä Vanhempaa hyväkuntoista kalustoa voidaan käyttää erityisesti ruuhka-ajan lisäkalustona. Uusien bussien lähipäästöt ovat jo nyt niin alhaiset, että niiden painoa valintakriteerinä voidaan jatkossa vähentää Painotusta voi siirtää aiempaa enemmän kasvihuonepäästöihin. 13

14 Sopimusehtojen erilliskysymyksiä 14 Yrittäjä- ja tilaajariskin hallinta; sopimusten päättäminen viimeisenä keinona Sopimusten irtisanominen ja purkaminen ennakoimattoman riskin kasvaessa Kilpaileva elinkeinotoiminta samalla PSA-alueella mahdollisena purkuperusteena ja tarjouskilpailuista sulkemisen perusteena Mahdollisten uusien kilpailevien järjestämisvaihtoehtojen vaikutus markkinoihin ja kilpailutilanteeseen joudutaan huomioimaan mm. irtisanomisperusteena Lippu- ja maksujärjestelmien yhtenäisyyden merkitys luotettavan tiedon keräämisessä Kannuste- ja sanktiojärjestelmien kehittäminen - Kannuste- ja sanktiojärjestelmillä on huomattava merkitys sopimusten toimivuudelle ja siten ylätason tavoitteiden toteutumiselle. Sopimusten muutosrajat ja joustavuus, - Muutoksissa noudatettavien periaatteiden kirjaaminen sopimuksiin, alueellisten kokonaisuuksien merkitys muutostilanteissa.

15 Mitä lähivuosina tulee tehdä? 15 Sopimusmallien toimivuuden ja vaikutusten seuranta sekä mallien jatkokehittäminen Seurannan on oltava jatkuvaa mm. tunnuslukujen avulla parin vuoden kuluttua, kun mallien toimivuudesta on saatu enemmän kokemuksia, tehdään laajempi sopimusmallien arviointi Yhtenäisten tarjousasiakirjojen valmistelu Yhtenäisillä tarjousasiakirjoilla ja yhtenäisillä sopimusehdoilla parannetaan liikenteenharjoittajien mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuihin ja edistetään sitä kautta joukkoliikennemarkkinoiden toimivuutta Yhtenäisten linja-autokaluston ominaisuuksia koskevien määrittelyiden valmistelu Valtakunnallisesti mahdollisimman yhtenäiset linja-autokaluston ominaisuuksia koskevat määrittelyt edistäisivät kalustomarkkinoiden toimivuutta, tarjouskilpailuihin osallistumista ja myös tarjoushintojen kohtuullisuutta Yhtenäinen tietopankki tulevista kilpailutuksista Joukkoliikenneviranomaisten ammattitaidon kehittäminen ja koulutus Informaatio- ja koulutustilaisuudet liikenteenharjoittajille