Kuhan kalastus ja säätely. Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä

Transkriptio

1 Kuhan kalastus ja säätely Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä

2 Kalastuksen ekologinen kestävyys? Kalastus ei saa uhata kalakantaa tai pitää sitä luonnottoman pienenä Kalastusvalinta ei saa muuttaa kalakannan perimää Kalakannan kokorakenteen, kasvun ja sukupuolten runsaussuhteen pitäisi säilyä lähellä luontaista Kalastus ei saa vaikuttaa haitallisesti muihin kalalajeihin tai vesiluontoon Kalastus ei saa heikentää vesistön ekologista tilaa

3 Sopiiko yhden kutukerran periaate ekologisen kestävyyden mittariksi? Käytetään suureksi kasvavien ja myöhään sukukypsyvien lajien kalastuksen ohjauksessa Kieltämällä nuorten kalojen pyynti pyritään varmistamaan riittävä emokalamäärä Välttämään kalakannan valikoitumista nuorempana tai pienempänä sukukypsyväksi Rekrytointi-ikä siis vähintään vuosi sukukypsyyden saavuttamisen jälkeen

4 Kuinka toimii kuhan kalastuksen ohjauksessa? Riittävän tarkkaa tietoa sukukypsyyden saavuttamisesta ei yleensä ole Tieto hankittava tai tyydyttävä keskimääräiseen sukukypsyysikään Kasvutiedot tarvitaan, vaihtelu vuosien ja vuosiluokkien välillä asettaa vaatimuksia näytteelle. Näiden tietojen perusteella asetetaan alamitta ja sopiva solmuvälirajoitus

5 Taloudellinen kestävyys Periaatteessa helppoa mitata Ei saa hukata kalakannan potentiaalista tuottoa, mutta kuinka se mitataan? Kalaa, ruokaa, rahaa vai elämyksiä? Tässäkin avainasemassa eri kalastustapojen ja kalastajaryhmien intressien yhteensovittaminen Kilpakalastus syntyy helposti ja johtaa pahimmillaan ylikalastukseen ja kannan romahdukseen Vakaa kalakanta ja saalistaso helpottaisi, mutta (ihmis-)luonto potkii vastaan

6 Sosiaalinen kestävyys Tasapuolisuus, oikeudenmukaisuus Kaikki kalastajat tyytyväisiä? Mutta kalastajaryhmät ovat jo lakiin perustuen eriarvoisia Omistajat, asukkaat, jokamiehet, ammattilaiset

7 Onko kuhan kalastuksessa kestävyysvajetta? Asetuksen alamitta 37 cm Perustuu kauppakokoon ja 196-luvulla tehtyyn tutkimukseen, usein määrätty 45 mm solmuvälirajoitus tämän perusteella Jos kuha kasvaa nopeasti, 37 cm alamitta on liian pieni Saaliskalat 3-4-vuotiaita, naaraat kutukypsiä vasta viisivuotiaina. Jos kalastus on hyvin tehokasta, niin kutukanta on pieni Lähes koko vuosiluokka pyydetään ennen kuin on ehtinyt lisääntyä kertaakaan Voi johtaa tilanteeseen, jossa vain hidaskasvuisimmat kalat pääsevät lisääntymään Tämä voi valikoida kuhakannan hidaskasvuisemmaksi ajan oloon Jos suuria emokuhia on riittävästi, niin ei vaikuta perimään kasvua hidastavasti Pyyntikoon kasvattaminen parantaisi nopeakasvuisista kuhakannoista saatavaa saalista, hidaskasvuisissa kannoissa vaikutus epävarma Kuha on kaikkien kalastajaryhmien tavoittelema saalis, kilpailu saaliista voi johtaa liian tehokkaaseen pyyntiin

8 Helsingin yliopiston ja Riistan- ja kalantutkimuksen yhteinen tutkimus Tavoitteena arvioida kuhan kalastuksen ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä Vanajanselällä, Pääjärvellä ja Vesijärvellä Tutkia alamitan noston ja solmuvälirajoituksen vaikutuksia kuhakantoihin ja kuhasaaliisiin Antaa suosituksia kuhan kalastuksen ohjauksesta

9 Kuhanaaraan hedelmällisyys ja mätimunan koko kasvavat kalan koon mukana Pääjärven (=valkoinen pallo) ja Vesijärven (=musta kolmio) emokalojen pituus suhteessa mätimunien määrään Mätijyvän keskimääräinen kuivapaino (mg) suhteessa emokalan pituuteen (cm). Pääjärvi = valkoinen pallo, Vesijärvi = musta kolmio ja Pyhäjärvi = punainen neliö

10 Järvien välillä suuria eroja kasvunopeudessa Vuosiluokat 2-6 Alamitat ja solmuvälit Vanajanselkä 37 cm, - Vesijärvi 42 cm, 5 mm Pääjärvi 45 cm, 5 mm Naaraiden koko ensimmäisellä kudulla (vuosiluokat 2-6) Vanajanselkä n. 45 cm Vesijärvi n. 47 cm Pääjärvi n. 41 cm Pituus cm Pituus (cm) 7 Kuhan kasvu Vesijärvi Enonselkä 3 Vanajanselkä 2 Pääjärvi Ikä (vuotta) 7 Pääjärvi Vanajanselkä Enonselkä Pääjärven kuhien kasvu hidastunut selvästi vuosina Ikä

11 214 noin puolet jo > 45 cm, alle 4 cm uistinsaaliissa niukasti (pieni aineisto) Vapapyynnin kuhasaaliin pituusjakaumat Pääjärvellä Suurin osa saaliskuhista alle korotetun alamitan Alamitta 45 cm

12 Kuhien nuolimerkinnät Kaikkiaan 398 kuhaa merkittiin Pyydettiin jigillä, merkittiin ja vapautettiin Merkittyjen alamitta noin 3 cm Monipalautettava merkki, voidaan tutkia vapautettujen kalojen eloonjääntiä

13 Pääjärven kuhien merkkipalautukset 114 palautusta 16 kalasta 8/214 mennessä (27 %) 43 saatu verkoilla, 46 uistimella 18 vapautettu, niistä 8 (44 %) saatu toisen kerran 213 saatiin 31 palautusta, kpl, tulossa vielä lisää Näyttävät liikkuvan eri puolilla järveä tai ainakin syvänteen eri reunoilla Merkki toimii, vapautetut näyttävät selviävän

14 Kuhalle tarjolla olevan ravinnon määrä vaihtelee paljon järvien ja vuosien välillä Alle 15 cm kalat NCPUE/ kuha NCPUE Pääjärvi Vanajanselkä Enonselkä Kajaanselkä Alle 15 cm kalojen määrä Nordic-verkossa yhtä kuhaa kohden

15 Petokalojen osuus Nordic-verkon yksikkösaaliissa Paino % Lkm % Pääjärvi Vanajanselkä Enonselkä Kajaanselkä

16 Kuhasaaliit kalastustiedustelujen Virkistyskalastajien verkkopyynti ja uistelulupien ostajat Ammattikalastus, viehekortti ja jokamiehenoikeudet puuttuvat näistä arvioista Vanajanselällä vakaa saalistaso 2-3 kg/ha Pääjärvellä on vapakalastajien saalis noussut, kokonaissaalis on kaksinkertaistunut Vesijärvellä voimakas nousu vuoteen 21, sitten saaliit laskuun perusteella Kg/ha Kg/ha Kg/ha 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, Vapavälineet Kiinteät pyydykset Vanajanselkä Pääjärvi Vesijärvi

17 Kalastajien käsitykset kuhan alamitasta Kannatus % Sopiva kuhan alamitta? Vanajanselkä Pääosin vapakalastusta Pääosin kiinteitä pyydyksiä Vapakalastusta ja kiinteitä pyydyksiä Kaikilla järvillä enemmistö kalastajista kannattaa korotettua kuhan alamittaa Kannatus % Kannatus % cm 42 cm 45 cm 5 cm Ei vast. Pääjärvi 37 cm 42 cm 45 cm 5 cm Ei vast. Vesijärvi Pääjärvellä ja Vesijärvellä nykyinen alamitta suosituin Vapakalastajat suosivat korkeampia alamittoja, paitsi Pääjärvellä 37 cm 42 cm 45 cm 5 cm Ei vast.

18 Solmuvälimielipiteet jakautuvat selvemmin Vanajalla 45 mm saa verkkokalastajilta edelleen eniten kannatusta Vesijärvellä ja Pääjärvellä nykyinen 5 mm säätely suosituin Vapakalastajilla selvästi enemmän halukkuutta korottaa solmuväliä kuin verkkopyytäjillä Kannatus % Kannatus % Kannatus % Sopiva harvan verkon pienin solmuväli? Vanajanselkä Pääosin vapakalastusta Pääosin kiinteitä pyydyksiä Vapakalastusta ja kiinteitä pyydyksiä 45 mm 5 mm 55 mm 6 mm Ei vast. Pääjärvi 45 mm 5 mm 55 mm 6 mm Ei vast. Vesijärvi 1 45 mm 5 mm 55 mm 6 mm Ei vast.

19 Kertooko kalakannan rakenne kalastuksen kestävyydestä? Suomi- Ruotsi maaottelu Standardin mukaisesti koekalastettuja kuhajärviä kummastakin maasta Eri kokoisten kuhien yksikkösaaliit Nordicverkoissa Suomen järvissä enemmän pieniä ja vähemmän suuria kuhia kuin Ruotsin järvissä Selittävätkö erot verkkokalastuksessa? < 1 cm 1-19 cm Suomi Ruotsi cm 3-39 cm ,7, cm 5-59 cm,6,5,5,4,4,3,3,2,2,1, ,3 6 cm,2,

20 Ongelmia ja kritiikkiä Onko ensimmäisellä kudulla merkitystä? Kuinka varmistaa suurten monikiloisten emokuhien kohtuullinen määrä? Pyyntikoon nosto voi jopa vähentää sitä Alamitan nosto voi hidastaa kasvua varsinkin karuissa vesissä Onko joskus parempi pyytää pieniä ja säästää suuret? Kalastuksen rakennetta voi säädellä, mutta kalastustehon säätely on hankalaa

21 Kuhaa riittää Pohjois-Karjalassa Höytiäisellä on 45 cm kuhan alamitta ja 55 mm solmuvälirajoitus talviverkoille Pohjois-Karjala klo 8:4 päivitetty klo 8:4 Kärsiikö kalastus silppukuhista? Niin sanotut silppukuhat ovat vallanneet Pohjois-Karjalassa Esimerkiksi Höytiäisen ja Koitereen. Esimerkiksi yhdellä vetouistelureissulla on saatu 18 kuhaa, joista puolenkymmentä on ylämittaista. Kokeneen kalastajan mukaan sukukypsien kalojen koko on kutistunut. Kärsiikö kalastus silppuhista? Vieläkö suuria saaliita nousee? Kalastajilla on verkossaan paljon pieniä kuhia Höytiäisellä. Kuva: YLE / Heikki Haapalainen Itä-Suomen yliopistossa tutkitaan Höytiäisen ja Pielisen kuhien kasvunopeutta sekä sitä, minkä ikäisinä ja kokoisina kalat tulevat sukukypsiksi. Kokenut kalastaja sanoo, ettei verkkokalastajille ole mitään haittaa silppukuhista. Sukukypsien kuhien koko on kuitenkin kutistunut vuosien aikana 1,5 kilosta,5 kiloon. Urheilukalastajat puolestaan ovat kyllästyneet tilanteeseen, jossa saalista riittää, mutta se on alamittaista. Kärsiikö kalastus silppukuhista? Vieläkö suuria saaliita nousee Pohjois-Karjalan järvistä? Pitäisikö kuhan alamittaa laskea? Itä-Suomen yliopisto tutkii Höytiäisen kuhakantaa

22 Entäs Ruotsissa? Ammattikalastajat esittävät 5 cm alamittaa Fiskare vill höja minimimåttet på Hjälmargösen Publicerat: torsdag 1 augusti kl 16:, Nyheter P4 Örebro Jansson/Scanpix Sweden Foto: Leif R Hjälmarens Yrkesfiskarförbund kommer skicka in en begäran till havs- och vattenmyndigheten för att få minimimåttet på gösen höjd med ytterligare fem centimeter. Hjälmaren kuhan alamitta on 45 cm ja verkon solmuvälirajoitus 6 mm Ammattilaiset pyytävät kuhaa pääasiassa rysillä

23 Kuhasaaliiden kehitys Ruotsin suurilla järvillä Hjälmaren: alamitta 4 45 cm, solmuväli 5 mm 6 mm Vänern alamitta 4 45 cm, solmuv 5 mm 55 mm Mälaren 212 alkaen samoin kuin Hjälm. Fiskbestånd och miljö i hav och sötvatten. Resurs- och miljööversikt 212. SLU

24 Rysien ja harvojen verkkojen kuhayksikkösaaliit Ulrika Beier (SLU)

25 Vesijärven esimerkki 28 alusta 42 cm alamitta ja 5 mm solmuvälirajoitus voimaan koko järvelle 29-1 kuhasaaliit erittäin hyvät (noin 5 t v. 21) Perustui vahvoihin vuosiluokkiin 25-6 Kalastus kiihtyi, myös ammattikalastusta uusille vesialueille Osa kotitarvekalastuksesta muuttui ammattikalastukseksi kuhasaaliit romahtivat Vuosiluokat 27-8 heikkoja Kalastajat syyttävät toisiaan, eripuraa myös kalastusalueen toimintaan

26 Enonselän kuhien pituusikäjakaumia viime vuosilta mm verkot loppusyksyllä 26 ja 21 viime vuosien ainoat vahvat vuosiluokat Kaksi peräkkäistä heikkoa vuosiluokkaa romauttaa kuhasaaliit 7väliaikaisesti

27 Solmuvälin vaikutus Vesijärven kuhasaaliin koko- ja ikäjakaumaan 5 mm verkon kuhasaalis 5 mm verkon saaliskuhien ikäjakauma kpl naaras koiras nuori kpl naaras koiras nuori < > Pituus cm Ikä kasvukautta 55 mm verkon kuhasaalis 55 mm verkon saaliskuhien ikäjakauma kpl < >58 naaras koiras nuori 1 8 kpl naaras koiras nuori Pituus cm Ikä kasvukautta

28 Vesijärven kuhan kasvunopeus ja sukukypsyyskoko puoltavat 5 cm alamittaa ja 6 mm solmuvälirajoitusta 6 mm verkon kuhasaalis kpl 1 5 naaras koiras nuori < >58 Pituus cm 6 mm verkon saaliskuhien ikäjakauma kpl naaras koiras nuori Lahden kaupunki korotti omalla vesialueellaan kuhan alamittasuosituksen 5 cm ja verkkojen pienimmän sallitun solmuvälin 6 mm v. 214 alusta ikä kasvukautta

29 Keski-Suomen kalastusalueiden säätelypäätöksiä Alue Kuhan alamitta Verkon solmuvälirajoitus Kivijärvi mm Saarijärvi 45 cm Pääjärvi 4 cm mm yli 6 m syv. Keuruu Leppävesi 45 cm 4 cm Pohjois-Päijänne 4 cm mm Suontee 45 cm mm talvella

30 Solmuvälin ja kuhan alamitan yhteensovittaminen 45 mm 37 cm saaliskoko noin,6 kg 5 mm 42 cm saaliskoko noin,9 kg 55 mm 45 cm saaliskoko noin 1,2 kg 6 mm 5 cm saaliskoko noin 1,5 kg Näillä yhdistelmillä verkkosaaliissa ei ole merkittäviä määriä alamittaisia kuhia

31 Johtopäätöksiä Nopeakasvuisten (Vesijärvi, Vanajanselkä) kuhakantojen kalastus ei ole ekologisesti kestävää mikäli alamittaa ei nosteta vähintään 45-5 cm Tällöin myös kuhasaaliit useimmiten paranevat Hidaskasvuisilla kannoilla ja karuissa järvissä voi johtaa kasvun hidastumiseen ravintopulan vuoksi, niissäkin maltillinen korotus on yleensä eduksi (Pääjärvi) Alamitan noston vaikutukset riippuvat myös kalastuksen rakenteesta ja tehosta Jos kalastuspaine on liian kova, niin pyynnin määrää on myös syytä rajoittaa (pyydysmäärät, saaliskiintiöt, rauhoitukset) Kuhakannat vaihtelevat joka tapauksessa, tulosten arviointiin tarvitaan usean vuoden seuranta

32 Mitä tietoa tarvitaan kuhan kalastuksen ohjaamiseksi? Kuhan kasvunopeus ja sukukypsyysikä- ja koko Parhaiten sopivat syksyllä ja talvella kerätyt näytteet, täydet kasvukaudet ja sukukypsät kalat on helppo erottaa nuorista Mieluusti vähintään 1 suomunäytettä eri kokoisista kuhista, tiedot sukukypsyydestä kerätään samalla Kalastus ja saaliit ja kalastajien käsitykset kalastustiedustelulla Kuhakannan rakenne, petokalojen ja saaliskalojen runsaus ja laatu verkkokoekalastuksella

33 Päätöksenteko ja vaikutusten seuranta Nykyään kalastusalue saa korottaa alamittaa ja määrätä solmuvälirajoituksen viideksi vuodeksi, ylämittaa voi vain suositella Kalastuksen tehoa voidaan säädellä rauhoitusajoilla ja alueilla, pyydysmääriin ja saaliisiin puuttuminen vaikeampaa Viidessä vuodessa vaikutusten pitäisi jo näkyä Tosin kuhan vuosiluokkien vaihtelut vaikuttavat voimakkaasti tuloksiin Kuhakantaa ja sen rakennetta sekä kalastusta ja saalista pitää seurata, muuten tuloksia vaikea ymmärtää ja tulkita

34 Kiitokset mielenkiinnosta