Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon

Transkriptio

1 Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Jukka Ruuhijärvi ja Tapio Sutela, RKTL Mikko Olin, HY ympäristötieteen laitos Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari Helsinki

2 Kuinka kalastovaikutuksia seurataan? Kalasto on yksi biologisista laatutekijöistä joissa ja järvissä Ohjelman vesiä seurattu kolmen vuoden rotaatiolla vuodesta 2007 (2-3 seurantavuotta/vesimuodostuma tähän mennessä) Kaikki kohteet eivät sovellu kalastoseurantaan Hyvin matalat järvet Koskettomat joet Hajakuormituksen vaikutus arvioidaan ekologisella luokittelulla Kalaindeksit FIFI ja ELS 4 mittaavat hyvin rehevöitymispainetta Kiintoainekuormituksen ja hymo-muutosten vaikutukset vaikeammin havaittavissa etenkin järvissä

3 Maa- ja metsätalouden hajakuormituksen vaikutusmekanismit kalaston ekologiseen tilaan Kiintoaine liettää pohjia ja samentaa vettä Joissa tukkii kutusoraikkoja ja täyttää uomia Järvissä liettää kovia pohjia, haittaa etenkin syyskutuisten kalojen lisääntymistä Veden samentuminen suosii särkikaloja ja kuhaa, haittaa lohikaloja, haukea ja ahventa Ravinteet rehevöittävät Jokikalasto sietää rehevöitymistä aika hyvin, rehevyyttä suosivat lajit voivat runsastua ja syrjäyttää herkempiä lajeja Järvissä rehevöityminen suosii planktonia syöviä kaloja ja haittaa pohjaeläimiä ravinnokseen tarvitsevia Kalanpoikaset menestyvät paremmin ja isommat kalat kasvavat hitaammin -> paljon pientä kalaa Talvinen happikato voi hävittää herkkiä lajeja

4 Hydrologisilla muutoksilla on yhteisvaikutuksia hajakuormituksen kanssa Ojitukset ja ruoppaukset lisäävät virtaamien äärevyyttä Kuivuutta, uomaeroosiota ja jokisuistojen liettymistä Ruopatut uomat ja ojitetut valuma-alueet purkavat kuormituksen tehokkaammin järviin kuin luonnontilaiset Happamuus on ongelma ojitetuilla sulfaattimailla Alhainen ph estää kalojen lisääntymistä Toisaalta peltojen kalkitus puskuroi ja torjuu happamuutta

5 Pelto-% ja veden kokonaisfosforin suhteet jokikalaston ekologiseen tilaan 42 maamet-joella

6 MaaMet-aineistossa jokien kalasto osoitti huonompaa ekologista tilaa kuin päällyslevät ja pohjaeläimet 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono 0 % Lähde: Aroviita ym. (2014)

7 Ekologinen tila kalaston perusteella ja koko biologiseen ym. aineistoon perustuva lopullinen tilaluokitus (N=463) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kalat Koko aineisto Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Jokien kalaluokittelu näyttää reagoivan herkästi maamet-kuormitukseen

8 Pelto-% suhteet järvikalaston ekologiseen tilaan ja ELS 4:n muuttujiin 58 maamet-järvellä Järvien herkkyys kuormitukselle vaihtelee paljon

9 Kok P:n suhteet järvikalaston ekologiseen tilaan ja ELS 4:n muuttujiin 58 maamet-järvellä Rehevöitymisvaste erottuu kalaston tilassa selvästi

10 Kalojen ja muiden tekijöiden antama luokittelu MaaMet-hankkeen järviaineistossa Lähde: Aroviita ym. (2014)

11 Johtopäätöksiä Kalaston ekologinen tila on hyvä mittari maatalouden ravinnekuormituksen vesistövaikutuksille Mikäli kuormitus vähenee, niin kalasto tosin toipuu hitaasti Metsätalouden vaikutuksia kalastoon on vaikeampi osoittaa Vaikutukset episodimaisia ja pahimman kuormituksen aika uudisojituksen vuosikymmeninä on jo kaukana Maa- ja metsätalouden kuormituksen seuraaminen erillisillä kohteilla on kalastovaikutusten osalta aika hankalaa Pienimmät latvavedet, joissa metsätalouden vaikutus on voimakkain sopivat yleensä huonosti kalaseurantaan