Ravintoketjukunnostus lintuvesien hoidossa? Lintu-kala-hankkeen* tuloksia ja johtopäätöksiä

Transkriptio

1 Ravintoketjukunnostus lintuvesien hoidossa? Lintu-kala-hankkeen* tuloksia ja johtopäätöksiä Mustakurkku-uikku / Jukka Haapala Ilkka Sammalkorpi SYKE/VK Markku Mikkola-Roos SYKE/LK * YM 77 Sammalkorpi, Mikkola-Roos, Lammi & Aalto Linnut Vuosikirja 2013:

2 Ongelma Monilla tärkeillä lintuvesillä tapahtunut voimakasta pesivien ja/tai muuttavien vesilintujen, etenkin suojelun kannalta arvokkaiden pohjaeläimiä käyttävien lajien vähenemistä (tukka- ja punasotka, mustakurkku-uikku) Särkikalakannat yleensä voimistuvat rehevöitymisen myötä ilmiö on havaittu myös heikentyneillä lintuvesillä Haaste Pitäisikö biomanipulaatio lisätä lintuvesien hoitokeinoihin? Natura-lintuvesien ja VPD:n ekologisen tilan tavoitteet?

3 Kalaston vaikutus Natura-lintuvesien (23) ja rehevien vesi-muodostumien/ kosteikkojen (20) pesivien vesilintujen määrään ja suojeluarvoon Lajien suojeluarvot järven/kosteikon suojeluarvo Pesivien vesilintujen biomassa, Veden laatu (fosforipitoisuus) Särkikalavaltaiset vs. tasapainoisen kalaston järvet (särkikalojen määrä ja keskipaino, petoahvenen ja hauen osuus) Kalattomat lammet ja kosteikot Toimenpidetarve: mitä ja miten

4 Lajien suojeluarvot ja biomassat Parimäärän ja kannan kehitys lajikohtaiset suojeluarvot SA (SYKE/Mikkola- Roos 2014) Lintuveden SA lajien suojeluarvojen x parimäärän summa Keskipainot (Asanti ym. 2003) Biomassa [kg/ha]: parimäärä x keskipaino x 2 ha Laji Paino, gsuojeluarvo Kuikka ,04 Silkkiuikku 930 1,2 Härkälintu 840 2,18 Mustakurkku-uikku 560 6,75 Joutsen ,0 Kyhmyjoutsen ,64 Kanadanhanhi ,93 Valkoposkihanhi ,83 Nokikana 520 0,68 Liejukana 275 8,0 Haapana 700 0,56 Harmaasorsa 710 2,9 Tavi 300 0,25 Heinäsorsa ,3 Jouhisorsa 737 5,8 Heinätavi 360 6,5 Lapasorsa 603 0,56 Punasotka 870 5,8 Tukkasotka 720 5,8 Telkkä 750 0,29 Isokoskelo ,1 Tukkakoskelo 950 5,8

5 Särkikalavaltaiset vedet Melko reheviä TP 100 µg/l Biomassa X 0.6 kg/ha Sinisorsa, Silkkiuikku, Telkkä Sotkia vain vähän Särkikalavalt. k.a. Lpr Haapajärvi 2006 Karhijärvi 2012 Köyliönjärvi 2010 Kutajärvi 2008 Ekojärvi 2006 Savijärvi 2008 Puurijärvi 2007 Omenajärvi 2001 Sääperi 2005 Rantamo-Seitteli 2011 Tuusulanjärvi 2011 Pitkäjärvi 2008 Lippajärvi 2008 Lapinkylänjärvi 2009 Perälänjärvi 2009 Haapajärvi 2009 Hepari 2009 Lamminjärvi 2009 Karhujärvi 2009 Sääksjärvi 2007 Teutjärvi 2001 Littoistenjärvi ,0 0,5 kg/ha 1,0 1,5 Silkkiuikku Muut kalansyöjät Mustakurkkuuikku Punasotka Tukkasotka Telkkä Liejukana Nokikana Sinisorsa Haapana Muut puolisuk. Joutsen

6 Paremman kalaston vedet Melko reheviä TP 100 µg/l Biomassa X 2.1 kg/ha Sinisorsa, telkkä ja nokikana Silkkiuikun määrä ennallaan, osuus pienempi Tukka- ja punasotkaa esiintyy Vielä hyvä kalasto, tehokalastus, happikato tai kunnostaminen Tasap. kalasto k.a. Siikalahti 2004 Suomijärvi 2012 Kuorsumaanjärvi 2006 Koskeljärvi 2001 Otajärvi 2002 Enäjärvi 2004 Matalajärvi 2008 Ridasjärvi 2001 Kantele 2011 Salon altaat 2012 Ruutinlampi 2008 Lohilampi 2010 Vanjärvi kg/ha Silkkiuikku Muut kalansyöjät Mustakurkkuuikku Punasotka Tukkasotka Telkkä Liejukana Nokikana Sinisorsa Haapana Muut puolisuk. Joutsen

7 Kalattomat vedet Hyvin reheviä, TP µg/l Biomassa X 12 kg/ha Tukkasotka, ja punasotka yleisiä! Liejukanan ja mustakurkkuuikun tärkeä habitaatti Tavallisilla lajeilla huippubiomassoja, ei silkkiuikkua Silkkiuikku Muut kalansyöjät Mustakurkku-uikku Punasotka Tukkasotka Telkkä Liejukana Nokikana Sinisorsa Haapana Muut puolisuk. Joutsen Kalaton k.a. Järvelä 2013 Suomenoja 2008 Likolampi 2007 Hovi kg/ha

8 Waterfowl biomass kg/ha Pinta-ala ja kalasto vs. biomassa Hyvä kalasto lintujen biomassa on 5-10 x korkeampi kuin saman kokoisen särkikalavaltaisen järven Kalattomat kohteet omaa luokkaansa, myös rehevyytensä ansiosta 100,0 10,0 1,0 0,1 Total biomass Fishless Balanced Cyprinid Area of waterbody, ha

9 Site spefific conservation value Pinta-ala ja kalasto vs. suojeluarvo Pienten, 5-10 ha kalattomien vesien suojeluarvo on suurempi kuin ha järvien Reheviä, kalattomia kosteikkoja lisää maatalousvaltaisille valuma-alueille! Keskikokoisilla järvillä kalasto voi aiheuttaa 5-10 x vaihtelua järven suojeluarvoon Isoilla järvillä kuikka, koskelot ja parimäärän kasvu nostavat suojeluarvoa Suomenoja Siikalahti Koskeljärvi Fishless Balanced Cyprinid Unknown Area, ha

10 Johtopäätöksiä Särkikalavaltainen sinileväjärvi on myös huono lintujärvi, biomanipulaatio vähentää sinileviä ja auttaa vesilintuja Vesilintujen biomassa ja suojeluarvo ovat korkeampia tasapainoisen kalaston vähäravinteisilla ja suurilla järvillä (Otajärvi, ) kuin pienillä, rehevillä särkikalavaltaisilla järvillä (Pitkäjärvi, Ekojärvi) Lintuvesien hyvä suojeluarvo ei edellytä huonoa ekologista tilaa, päinvastoin Vesilinnut käyttävät tehokkaasti reheviäkin keinotekoisia pienvesiä (kosteikot, jätevesialtaat, luonnonravintolammikot ), kun niissä ei ole särkikalavaltainen kalasto (vrt. Mikko Alhaisen riistakosteikot)

11 Toimenpidetarvetta Särkikalat: valikoiva ja riittävä tehokalastus, jos pohjaeläinravintoa käyttävät lintulajit ovat vähentyneet, mutta ei kutupyyntiä pesimäaikana ja alueilla, vaan: - syysnuottaus tai loppukesän-syksyn rysäpyynti - talvinuottaus, talviverkot tai pilkki-/ongintakilpailut? - kalojen pääsykielto uusiin kosteikkoihin Iso hauki: potentiaalinen poikastuotantoa rajoittava tekijä matalissa järvissä kun ei ole täydellistä happikatoa tai kun on hyvä talvehtimispaikka: - esim. verkkokalastus syksyllä tai talvella Kalakantojen hoito osa lintuvesien hoitoa? Mahdollista lisätä yhteistyötä: vesienhoito, osakaskunnat, kunnat, yhdistykset, lintuharrastajat, vapaa-ajan kalastajat?

12 Hopearuutanaa Halikonlahden Naturaalueen jätevesialtaassa Hollolan Kutajärven koekalastussaalista Kiitokset: Ympäristöministeriö 77-momentti Esa Lammi, Tapio Aalto, Matti Huttunen, Natura-alueiden hoitosuunnitelmat, kuntien teettämät selvitykset