Kokemuksia järvikunnostusten ekologisesta vaikuttavuudesta
|
|
- Asta Toivonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ongelma Kokemuksia järvikunnostusten ekologisesta vaikuttavuudesta Kunnostus hoito Kunnostustoimenpide? Aika Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus/vesienhoito Ympäristöhallinnon vesistökunnostuksen neuvottelupäivä Helsinki?
2 Muuttujan arvo jälkeen Kunnostuksen vaikuttavuus = mitattua muuttujien arvon vähenemistä/kasvua Muutos voi olla o Tavoiteltu o Alle tai yli tavoitteen o Odottamaton tai/ja sivuvaikutus Edellyttää seurantaa toimenpidettä ennen ja sen jälkeen Muuttujan arvo ennen 2
3 Vesienhoidossa tarvitaan vielä vesiensuojelua ja kunnostamista v luokitellusta järvipinta-alasta 85 % vähintään hyvässä tilassa, mutta jäljelle jäävässä 15 % osuudessa on alueellisesti tärkeitä järviä: Tyydyttävä tila : 598 järveä/3900 km² (X = 631 ha) välttävä tila : 117 järveä / 361 km² (X = 308 ha) huono tila: 382 järveä / 29 km² (X = 10 ha) Kunnostustoimenpiteitä esitetään vesienhoidossa paitsi järville, jotka eivät ole saavuttaneet ympäristötavoitetta, myös sellaisille, joiden tila on hyvä, mutta vaarassa heikentyä (Aronsuu ym. 2013) Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Luokittelematta % < T km² Suomen järvien pinta-alajakautuma ekologisen luokittelun perusteella kpl Suomen järvien lukumääräjakautuma 3 ekologisen luokittelun perusteella
4 Kokonaisfosforipitoisuus luokitelluissa järvissä: Luokiteltujen järvien laskennallinen vs. yli 10-kertainen ero välttävän ja erinomaisen välillä havaittu kokonaisfosforipitoisuus Pohjois-Savon järvien toimenpideohjelma Juha Riihimäki SYKE/Vesikeskus/Vesistömalliryhmä/KiertoVesi-hanke 4
5 Klorofyllipitoisuus luokitelluissa järvissä yli 8-kertainen ero huonon ja erinomaisen välillä Juha Riihimäki SYKE/Vesikeskus/Vesistömalliryhmä/KiertoVesi-hanke 5
6 Ekologisen tilan kannalta keskeisiä järvialtaaseen kohdistettavia menetelmiä Biomanipulaatio - Ravintoketjukunnostus Kokonaisfosfori (TP) muuttujana ja reunaehtona Tehokalastuksen saalistavoite särkikalavaltaisille sinileväkukintajärville [kg/ha]= 16.9 TP 0.52 Klorofylli ja klorofylli/fosfori-suhde Geoengineering - Sedimentin /& veden kemiallinen käsittely Alumiinikloridi (Phoslock) Veden kokonaisfosfori ja sedimentin fosforimobilisaation potentiaali Alkaliniteetin reunaehdot Hapettaminen ja vesimassan kierrättäminen Happikadon ja talvisten kalakuolemien estäminen Fosforipitoisuuden alentaminen Myös ammoniumtypen denitrifikaatio, sinilevien kilpailuedun vähentäminen (kierrätyshapettaminen, kerrosteisuuden purkaminen) 6
7 Tanskan rehevissä järvissä fosfori ja klorofylli vähenivät > jopa >50 %, vaikutus pisimmillään 6-10 v Ruotsin tiedeakatemian tilaama yhteenveto ravintoketjukunnostuksesta: 123 järven tutkimusartikkelin perusteella tehokas poistokalastus vähentää planktonlevien määrää ja parantaa näkösyvyyttä rehevissäkin järvissä 7
8 Alumiinikloridin ja Phoslockin vaikutuksia, toimivuutta ja reunaehtoja on tutkittu. Usein on havaittu yli 50 % fosforipitoisuuden vähennys, jonka kestoaika noin viidestä useisiin/ kymmeniin vuosiin. Paikallisia savia on myös alettu kokeilla (CH, UK) 8
9 Hapetus ja/tai vesimassan kierrättäminen voi parantaa syvänteen/ alusveden happitilannetta, estää kalakuolemia ja auttaa pohjaeläimiä, mutta harvoin vähentää päällysveden fosforipitoisuutta 9
10 Ravintoketjukunnostus Edellytyksiä/kriteerejä: kun kalasto on syyllinen Klorofylli/fosfori > 0.4, säännöllisiä sinileväkukintoja Fosforipitoisuus ulkoisesta kuormituksesta laskettua suurempi ja kaksin-kolminkertaistuu kesällä, koska tiheä kalasto osaltaan voimistaa sisäistä kuormitusta Nordic koeverkkojen yksikkösaaliit ja särkikala% Isojen ahventen puuttuminen/väheneminen Kun tärkeä kohde, tavoitekuormitukseen on vaikea päästä kohtuuajassa ja pitkäjänteistä paikallista rahoituspotentiaalia on olemassa (esim. Tuusulanjärvi) Vaikuttavuuden arviointi Klorofylli/fosfori < 0.4, sinileväkukinnat vähenevät Fosforipitoisuus laskettua tasoa Koekalastuksen yksikkösaaliir, särkikalavaltaisuuden väheneminen, ahventen keskikoon kasvu Nuottauksen/rysäpyynnin yksikkösaaliin lasku 10
11 Biomanipulaation tarve ja kalasto? Ravinnekuormitus ekologisessa luokittelussa kalayhteisöjen EQR4 arvot laskevat särkikalavaltaisuuden kasvaessa. Rask, Olin & Ruuhijärvi Fish manage. Ecol.11: R=referenssikohteet I=impacted l. kuormitetut 11
12 Klorofylli-a µg/l Alle hyvän tilan järvien klorofylli-/kokonaisfosforipitoisuus Chl/TP Chl/TP-suhde enimmäkseen korkea (>0.4) Onko ravintoketjuvaikutus järvien levämäärään näin suuri?! Pienet vesikirput 0.6-suhde VHS kohteet 0.4-suhde Isot vesikirput Kokonaisfosfori µg/l 12 Keto et al Vesistökunnostusverkoston seminaari, Rauma
13 Klorofylli/fosfori-suhde luokitelluissa järvissä Kaikissa ekologisissa luokissa Chl/TP-suhde valtaosin > 0.4 ja luokkien välillä on vain pieniä eroja Tulos viittaa suureen kalaston vaikutukseen, vai olisiko Chl/TP raja-arvoa 0.4 myös tarkistettava? 0.4 Juha Riihimäki SYKE/Vesikeskus/Vesistömalliryhmä/KiertoVesi-hanke 13
14 Vuosisaalis, t Yksikkösaalis kg/apaja Tuusulanjärven ravintoketjukunnostus Teho- ja hoitokalastus 1997 alkaen Keskisaalis kg/ha, 79 kg/ha/v (46.7 t/v) Yksikkösaalis laski1997 jälkeen, nousi 2009 (lahna, pasuri) Vaikka kuhakanta on hyvä, Tuusulanjärveä on vielä hoitokalastettava jatkuvasti, koska särkikalojen tuotanto voi olla yli 50 kg/ha/v nykyisen, liian suuren kuormituksen ansiosta kg/apaja 14
15 Kesän klorofyllipitoisuus µg/l Tuusulanjarven klorofyllipitoisuus Jaana Hietala & Mauri Pekkarinen Poistokalastus ja alusveden onnistunut mixox-hapetus vähensivät ravinteiden, klorofyllin ja sinilevien määrää Chl/TP ennen tehokalastusta , Ekologinen tila luokittelussa vielä välttävä, paranee koko ajan Ulkoinen kuormitus on vasta hyvin hitaasti vähentynyt mittavista maatalous- ja hulevesikosteikoista huolimatta Tyyppikoht. ekologisen tilan rajaarvoja Huono Välttävä Tyydyttävä Hyvä 15
16 Salo Ylisjärvi Hoitokalastettu 2000-luvulla. Vuoden 2005 jälkeen kesän fosfori- ja klorofyllipitoisuus ja laskivat ja näkösyvyys kasvoi (vihreät pisteet) Paha happikato talvella 2003 ( ) todennäköisesti kalakuolema vähensi särkikaloja, mutta niiden tiheys säilyi kohtuullisena hoitokalastuksella Vrt. Äimäjärvi, jossa petoahvenet kalastettiin vähiin (Ruuhijärvi ym. 2010) Järviwiki VARELY 16
17 Case Säkylän Pyhäjärvi (155 km²) Tehokas kalastus vaikuttaa fosforitaseisiinkin Ventelä et al Ammattikalastuksen ja hoitokalastuksen saaliissa poistuu n. 25 % järveen tulleesta fosforista Tehokas kalastus vähentää kasviplanktonin määrää ja klorofylli/fosfori-suhdetta Vaikutus? Vähentääkö myöhempää sisäisen kuormituksen potentiaalia? Luusua -18 % Lähivalumaalue 24 % Kalansaalis -25 % Laskeuma 10 % Sedimentaatio -56 % Suurimmat ojat 66 % 17
18 Geoengineering - alumiinikloridikäsittely Vesipatsaan käsittelyllä on nopea, mutta usein lyhytkestoinen vaikutus AlCl3-käsittelyn vaikuttavuus järven fosforipitoisuuden alentajana toimii etenkin sedimentin käsittelynä ja sen tuloksellisuuten vaikuttavat eniten (Huser ym. 2016): AlCl3 annostus suhteessa 10 cm kerroksen mobiilin fosforin määrään (määritetty fraktioinneista) valuma-alueen ja järven pinta-alasuhde Järven keskisyvyys särkikalat (karppi, lahna) lyhentävät vaikutusaikaa matalissa järvissä 18
19 Sedimentin ja veden kemialliset käsittelyt Edellytyksiä/kriteerejä Havaittu fosforipitoisuus suurempi kuin ulkoisesta kuormituksesta laskettu: sisäinen kuormitus ongelma Sedimentissä paljon helposti vapautuvaa fosforia sitoviin metalleihin verrattuna (Al, Fe) Kun tavoitekuormitukseen on vaikea päästä kohtuuajassa ja kustannuksin Sedimentti vai vesi? Vai molemmat? Vaikuttaako kalasto sedimenttiin? Vaikuttavuuden arviointi TP X laskettu Sedimentin tila Kalasto? Ongelman ydin ei ole vedessä, vaan sedimentissä: fosforia sitovia metalleja (Fe, Al) on liian vähän (Kuva Emil Rydin) 19
20 Alumiinikloridi vai lantaanipohjainen savi? Vertailua alumiinikloridin ja Euroopassa uutena menetelmänä tutkitun ja kokeillun lantaanipitoisen saven (Phoslock) ominaisuuksista suomalaisten järvien kunnostamisessa. Ominaisuus Alumiinikloridi Lantaanipitoinen savi Happikadon vaikutus Ei heikennä Ei heikennä fosforin pidättämiseen Korkean ph:n vaikutus fosforin pidättämiseen aerobisissa olosuhteissa Vaikutus eliöstöön Toimivuus humuspitoisessa vedessä Toimivuus heikosti puskuroidussa vedessä Voi heikentää kun ph > 9 Rajoittaako käyttöä pohjoisen rehevissä järvissä? Ilman puskurointia letaali kaloille ja selkärangattomille ph:n laskiessa Voi olla rajoitteita Edellyttää puskurointia ettei ph laske kaloille tappavaksi Voi heikentää kun ph > 9 Rajoittaako käyttöä pohjoisen rehevissä järvissä? Lantaanin vaikutukset lieviä, mutta täydentävää tutkimusta aiheesta tehdään edelleen Ei sovellu humusvesiin? (Jäälinjärven allaskoe 2012) Saattaa olla rajoitettua. (Lahden Kymijärvi?) Käyttökustannukset Korkeat Erittäin korkeat 20
21 Oulu Jäälinjärvi allaskoe 2012 Korkein fosforipitoisuus Phoslock+särki-altaassa 3 Yllättävä tulos, humuksen ja raudan vaikutus? Allaskokeen tulos käsittelyä ei laajennettu koko järveen Saarinen, Kaisa 2013 Diplomityö Oulun yliopisto 21
22 Kuusamo Elijärvi Sisäkuormitteinen, lievästi rehevöitynyt järvi Alumiinikloridikäsittely 2006 Selvä vaikutus 5 vuoden ajan 2010-luvulla lievää pitoisuuden nousua Väisänen, T. 201X 22
23 Hämeenlinna Janakkala Hyvälammi Pieni rehevä, voimakkaasti kuormitettu lampi, jossa esiintyi voimakasta fosforin vapautumista hapettomissa olosuhteissa Alumiinikloridikäsittely lokakuussa 2007 (Reijo Oravainen Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys) Fosforipitoisuudet pysyivät matalina eikä vapautumista tapahtunut hapettomissakaan olosuhteissa (kuvassa punainen viiva on Vemala-mallin ennustama pitoisuus, mustat pisteet ovat vesinäytteistä mitattuja pitoisuuksia) Käsittely 23
24 Tukholman Flaten (63 ha, keskisyv. 7.4 m) Käsittelyn kohteena syvännealueen sedimentti v Erittäin selvä, pitkäaikainen sisäisen fosforikuormituksen väheneminen ja päällysveden fosforipitoisuuden lasku (Huser et al. 2016, Emil Rydin) 24
25 Hapettaminen Edellytyksiä/kriteerejä Havaittu fosforipitoisuus suurempi kuin ulkoisesta kuormituksesta laskettu: sisäinen kuormitus ongelma JA: Tilapäinen kerrostuminen ja sen purkautuminen alusveden happikato ja kesän fosforipitoisuuden kasvu Kun tavoitekuormitukseen on vaikea päästä kohtuuajassa ja kustannuksin Ammoniumtypen nitrifikaation voimistaminen Kalakuoleman estäminen (talvi petokalakannat) Sinilevien kasvun rajoittaminen kierrättämällä Vaikuttavuuden arviointi Alusveden happipitoisuus ja fosforipitoisuus Lämpötilakerrosteisuus (kierrätyshapettaminen) Päällysveden fosforipitoisuus laskettu Ammoniumtypen pitoisuuden lasku Kalasto? 25
26 Tuusulanjärven hapetuskokemukset I 1970-luvulta vuoteen 1997 II 1998 alkaen hapen kulutuksen mukaan mitoitettu kierrätys I Kokeilut ja ylläpitävä hapettaminen II Jatkuva hapettaminen 1-3 laitteella Talven happikato väheni Vähensi fosforipitoisuuden huippuja Poisti kalojen pyydyskuolemat Kuhakanta säilyi Kesän happikato väheni rajalliselta alueelta Ei vaikutusta päällysveden fosforiin tai sinileväkukintoihin III Mitoitettu sekoittava hapettaminen ei kerrosteisuuttta ei hapettomuutta pohjan yläpuolisen veden happikato eliminoitui, lämpötila nousi, fosfaatti ja kokonaisfosforpitoisuus kesällä ug/l Vaikutus päällysveden fosforipitoisuuteen vähäisempi kuin tehokalastuksen 26
27 Kokonaisfosforin ja ammoniumtypen pitoisuus Tuusulanjärven syvänteessä 8-9 m syvyydellä ennen v alkanutta tehostettua kierrätyshapetusta (pienet pisteet) ja (Saarijärvi & Heitto 2009) 27
28 Vesijärven hapetuskokemukset I 1970-luvulta vuoteen 1984 II 2009 alkaen tehostettu hapettaminen ja seuranta I a Jätevesikuormituksen jälkeinen järven tilan parantaminen I b Hapettaminen lopetettiin vuoteen 1984 kun toivottua vaikutusta leväkukintoihin ei todettu Kunnostaminen painotettiin biomanipulaatioon Sinileväkukinnat vähenivät tehokalastuksella , vaikka syvänteellä oli säännöllinen happikato 2000-luvulla tila ajoittain heikkeni III Tehostettu sekoitushapettaminen (Salmi ym. 2014) Alusvedessä talven ja kesän happikato ja fosfori vähenivät Päällysveden fosforipitoisuus ei laskenut Lämpötilan nousu pohjan lähellä hapen kulutus nousi Ammoniumtypen denitrifikaatio voimistui Syvänteen pohjaeläimistö elpyi, kuorekanta heikkeni 28
29 Johtopäätöksiä menetelmien vaikuttavuudesta ekologiseen tilaan Oikein mitoitettu ja toteutettu kunnostus voimistaa ja turvaa vesiensuojelun vaikutuksia ja toisinpäin Ulkoisen kuormituksen vähentäminen on tärkeä edellytys järvien tilan kestävälle kehitykselle ja kustannustehokkaalle kunnostamiselle, Korkea ravinnepitoisuus ei estä muutoksia mutta edellyttää jatkuvia ja intensiivisiä toimenpiteitä ja lisää kustannuksia Biomanipulaatio= suoria ja välillisiä vaikutuksia: parantaa oikein toteutettuna ekologista tilaa (kasvukauden ravinnepitoisuus ja levämäärä) ja on myös potentiaalinen keino poistaa ravinteita. Valtakunnallinen potentiaali: myös suuret järvet ja sininen biotalous Alumiinikloridikäsittely parantaa oikein toteutettuna ekologista tilaa. Suora vaikutusmekanismi pääkohde pienet ja keskikokoiset järvet Hapettaminen estää alusveden happikatoja ja niihin liittyvää fosforin vapautumista, mutta vaikuttaa harvoin päällysveden veden laatuun kasvukaudella Seuranta. Hankkeiden suunnittelu ja vaikutusten arviointi edellyttävät järvestä enemmän tietoja kuin tilan arviointi 29
30 Lähdeviitteitä Kiitos Aronsuu, K., Ulvi, T., Hakaste, T., Miettinen, T. & Airiola, S Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelun ohjeistus v Vesistöjen kunnostus, säännöstely ja rakentaminen- tiimi. Ympäristöministeriö. Bernes, C., Carpenter, S.R., Gårdmark, A. Larsson, P., Persson, L., Skov, C., Speed, J.D.M. & van Donk, E What is the influence of a reduction of planktivorous and benthivorous fish on water quality in temperate eutrophic lakes? A systematic review. Environmental Evidence, 4, 7. DOI: /s Huser,B., Egemose, S., Harvey, H., Hupfer, M. et al Longevity and effectiveness of aluminum addition to reduce sediment phosphorus release and restore lake water quality. Wat. Res. 97: Keto, A., Sammalkorpi, I. & Huttunen, M Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Mackay, E.B., Maberly, S., Pan, G., Reitzel, K. et al., Geoengineering in lakes: welcome attraction or fatal distraction? Inland Waters 4: Ruuhijärvi, J., Rask, M., Vesala, S., Westermark, A., Olin, M., Keskitalo, J. and Lehtovaara, A Recovery of the fish community and changes in the lower trophic levels in a eutrophic lake after a winter kill of fish. Hydrobiologia 646: Saarijärvi, E. & Heitto, A Tuusulanjärven hapettaminen v Vesi-Eko Oy, 20 s. Salmi, P., Malin, I. & Salonen, K Pumping of epilimnetic water into hypolimnion improves oxygen but not necessarily nutrient conditions in a large lake recovering from eutrophication. Inland Waters 4: Søndergaard, M., Liboriussen, L., Pedersen, A.R. & Jeppesen E Lake Restoration by Fish Removal: Short- and Long-Term Effects in 36 Danish Lakes. Ecosystems 11: Ventelä, A.-M., Tarvainen, M., Helminen, H., Sarvala, J., Long-term management of Pyhäjärvi (southwest Finland): eutrophication, restoration recovery? Lake Reserv. Manag. 23: Väisänen, T Sedimentin kemikalointikäsittely. Acta Univ. Oul. C
Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.
Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.2015 Rauma Esityksen sisältö Yleistä vesienhoidosta Hoitokalastuksen
LisätiedotVesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky
Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen
LisätiedotHiidenveden kunnostus ja hoitokalastus
Hiidenveden kunnostus ja hoitokalastus Voiko Hiidenvettä kunnostaa hoitokalastamalla? Millainen hoitokalastus sopisi Hiidenvedelle? SYKE 28.6.2018 TARKKA kaukokartoitustuotteet Avoin tieto Ilkka Sammalkorpi
LisätiedotKalasto, hoitokalastus ja järvikunnostuksien vaikuttavuus
Järvikunnostuksien vaikuttavuus Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Vesistökunnostusverkosto EMKR Ympäristöohjelma Helsinki 29.11.218 Kalasto, hoitokalastus ja järvikunnostuksien vaikuttavuus
LisätiedotKokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta
Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta 1997-2014 Jaana Hietala ja Mauri Pekkarinen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä www.tuusulanjarvi.org Pinta-ala 6,0 km2 Keskisyvyys 3,2 m Maksimisyvyys
LisätiedotYhteistyö onnistumisen edellytyksenä - esimerkkinä Harvanjärven kunnostus
Yhteistyö onnistumisen edellytyksenä - esimerkkinä Harvanjärven kunnostus Vesistökunnostusverkoston seminaari 11.-12.6.2014, Iisalmi Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys
LisätiedotPoistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset
Karvianjokiseminaari: miten vesistöt hyvään tilaan? Noormarkku 11.10.2012 Poistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus/vesivarayksikkö Määritelmiä
LisätiedotHoitokalastusta Lohjanjärvellä
Hoitokalastusta Lohjanjärvellä Lohjanjärvi Sijainti: Pinta-ala: Uudenmaan suurin järvi, 93 km 2 Syvin kohta: 55 m Keskisyvyys: 12.7 m Rannoilla ja saarissa lähes 3000 mökkiä ja huvilaa Taustaa Lohjanjärvellä
LisätiedotVesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus. Järven rehevyyteen vaikuttavat asiat. Luontainen tila. Rehev öityminen. Rehev öityminen menetelmät
Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö Pyhäjärvi -instituutti järviekosysteemi on kuin elollinen olento, jolla on muotonsa, kokonsa ja aineenvaihduntansa.
LisätiedotKirkkojärven hoitokalastus 2017
Kirkkojärven kaloista ja kasvillisuudesta 2017 Kangasala 12.12.2017 Kirkkojärven hoitokalastus 2017 Ilkka Sammalkorpi Vanhempi tutkija Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus/Vesienhoito Lahna ja särki,
LisätiedotMiksi sinileväkukinnat vähenevät toisella järvellä mutta toisella eivät?
Miksi sinileväkukinnat vähenevät toisella järvellä mutta toisella eivät? Ilkka Sammalkorpi & Marko Järvinen Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus Vesistökunnostusverkoston talviseminaari Lahti 26.1.2017
LisätiedotMiten mallit ja seuranta auttavat kunnostuksien suunnittelua ja toteutusta?
Vesistökunnostusverkosto Vuosiseminaari Oulu 12.6.2018 Miten mallit ja seuranta auttavat kunnostuksien suunnittelua ja toteutusta? Saija Koljonen & Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus
LisätiedotRavintoketjukunnostuksen mahdollisuudet. Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus / vesienhoito Vyyhti-seminaari Oulu 26.11.
Ravintoketjukunnostuksen mahdollisuudet Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus / vesienhoito Vyyhti-seminaari Oulu 26.11.2014 Helsingin Sanomat Elokuu 1997 Pien-Saimaa (kokonaisfosfori
LisätiedotLapinlahden Savonjärvi
Lapinlahden Savonjärvi Yleisötilaisuus 2.11.2011 Lapinlahden virastotalo Pohjois-Savon ELY -keskus, Veli-Matti Vallinkoski 3.11.2011 1 Savonjärvi 24.8.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011
LisätiedotLestijärven tila (-arvio)
Lestijärven tila (-arvio) Virallinen VHS Tyypittely: - Matalat humusjärvet järvi Luokittelu: - erinomainen ekologinen tila! - hyvä kemiallinen tila Mikä on TOTUUS Historia -järven vesi juomakelpoista 60-
LisätiedotKäytännön vinkkejä järvikunnostuksen seurantaan
Vesistökunnostusverkosto Vuosiseminaari Mikkeli 3.6.2019 Käytännön vinkkejä järvikunnostuksen seurantaan Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus Vesistökunnostusverkosto Vuosiseminaari
LisätiedotRanuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta
Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta Annukka Puro-Tahvanainen annukka.puro-tahvanainen@ ely-keskus.fi Ranua 18.4.2018 28.11.2018 1 Yleiskatsaus Ranuan vesistöjen tilaan Vaikuta vesiin
LisätiedotLintujen, kalojen ja veden vuorovaikutus
VELHO-hanke & Pro Saaristomeri ohjelma Poistokalastuksen ja ravintoketjukunnostuksen koulutusiltapäivä Salo 31.8.2011 Lintujen, kalojen ja veden vuorovaikutus Ilkka Sammalkorpi SYKE/Vesikeskus/Vesienhoitoyksikkö
LisätiedotHirvasjärven tilan parantaminen 2017 luonnoksen esittely
Hirvasjärven tilan parantaminen 2017 luonnoksen esittely 15.11.2017 15.11.2017 Eeva Kauppinen Erkki Saarijärvi Tehdyt selvitykset 2017 Maastotarkastelu (valuma-alueen kuormituslähteet) Sedimenttikartoitus
LisätiedotJärvien hoitokalastus
Maa- ja kotitalousnaisten ja Vesistökunnostusverkoston/Suomen ympäristökeskuksen yhteisen Ruokahukka ruotuun, katse vesistöihin -hankkeen päätavoitteena on tuoda kuluttajille tietoa mahdollisuuksista vaikuttaa
LisätiedotHollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut
Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotKokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä
Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti
LisätiedotTuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012
Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,
LisätiedotKokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä. Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut
Kokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut HS 11.11.2017 tiistai, 12. joulukuuta 2017 2 Kemiallisia käsittelyjä Oja Matjärvi Järvi
LisätiedotRiittääkö hapetus järvien kunnostamiseen? Jukka Horppila
Riittääkö hapetus järvien kunnostamiseen? Jukka Horppila 29.11. 2018 Hapetus on yleisesti käytetty kunnostusmenetelmä, jonka tarkoituksena on usein vähentää fosforivuota sedimentistä veteen ja alentaa
LisätiedotTausta ja tavoitteet
Vesistöjen kunnostus Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT 25.1.2011, Vesistöjen tila ja kunnostus 1 Tausta ja tavoitteet Järven kunnostamisella tarkoitetaan suoraan järveen kohdistettavia toimenpiteitä Tavoitteena
LisätiedotJärvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle?
Järvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle?, N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat
LisätiedotRehevöityneen järven kunnostamisen haasteet
Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet , N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat puskurimekanismit ehkäisevät muutosta
LisätiedotPyhäjärven hoitokalastus
Pyhäjärven hoitokalastus 1995-2015 Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 Toimikaudet PYHÄJÄRVEN SUOJELURAHASTO Perusrahoitus
LisätiedotKarvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset
Kuva: Sirpa Ala-Rämi Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset Kati Martinmäki ja Ilkka Sammalkorpi, Suomen ympäristökeskus Karvianjoki-seminaari 11.10.2012 KarTuTa 11.10.2012 Turo
LisätiedotVarsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät
Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien
LisätiedotKETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA
KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010
LisätiedotNurmesjärven tila, kunnostus ja hoito
Vesiensuojelua vuodesta 1963 Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito Rannat kuntoon hanke, 13.11.2015, Kangaslahti Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT. Esityksen sisältö eli miten vesistökunnostushanke
LisätiedotKalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa
Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven
LisätiedotKyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta
Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta Vesistöpäivä 15.6 Haukivuori Pekka Sojakka Kyyvesi Pinta-ala 129,9 km 2 Kokonaisrantaviiva 857,261 km Max syvyys 35,25 m Keskisyvyys 4,39 m Tilavuus n. 57
LisätiedotVesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi
Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari 18.3.2019, Iisalmi Antti Kanninen, Pohjois-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Iisalmen reitin vesien erityispiirteistä Vesien tila ja siihen
LisätiedotÄhtärinjärven tila ja kuormitus
Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtäri 24.11.2016 Anssi Teppo/Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Pertti Sevola/ Ähtärinjärvi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen
LisätiedotMitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?
Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon 1996-218? Jukka Ruuhijärvi (Luke), Tommi Malinen (HY) ja Martti Rask (HY)
LisätiedotKiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Esittelypuheenvuoro LC Kiiminki Jääli Jäälinmaja
Esittelypuheenvuoro LC Kiiminki Jääli Jäälinmaja 13.9.2012 Birger Ylisaukko-oja sihteeri Monipuolista vesienhoitoa Yhdistys perustettu keväällä 2011 Tavoite: parantaa vesistöjen tilaa toimialueellaan Henkilöjäseniä,
LisätiedotHAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN
Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari MaaMet-seurannan tuloksista, 9.5.2014 Helsinki HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN Jukka Aroviita SYKE, Vesikeskus Tapio Heikkilä Ympäristöhallinnon
LisätiedotJäälinjärvi-seminaari klo 9.00
Jäälinjärvi-seminaari 13.11.212 klo 9. Avaus: Eero Laine Timo Yrjänä Jäälinjärven yleistilanne: Analyysit, Birger Ylisaukko-oja Pohjasedimentti, Kari Kainua Rauta-humus, Kaisa Heikkinen Allaskoe: Limalevä:
LisätiedotVEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti
VEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? MAAILMAN SUURIN HOITOKALASTUSHANKE JA MUITA KALAJUTTUJA Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti KALASTUKSEN VAIKUTUS VEDENLAATUUN Perinteistä talvinuottausta
LisätiedotJärven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys
Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven
LisätiedotVesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella
Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella Kuormitus kuriin hankkeen infotilaisuus 5.6.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet Perustuu
LisätiedotSekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia
Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia Limnologipäivät 1.-11..13, Helsinki Pauliina Salmi Lammin biologinen asema Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Kalevi Salonen Jyväskylän
LisätiedotJärven kunnostaminen alumiinisuoloilla, viimeaikaisia edistysaskeleita ja potentiaalisia ongelmia*
Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Tampere 14.6.2017 Lake restoration using aluminium salts: recent advances, results, and potential hurdles (*epävirallinen suomennos: Ilkka Sammalkorpi) Järven kunnostaminen
LisätiedotURAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS
URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa
LisätiedotKalaston kehittyminen kosteikkoihin
Kalaston kehittyminen kosteikkoihin Voiko kosteikkojen kalaston hoito lisätä monimuotoisuutta ja auttaa vesiensuojelua? Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus - vesivarayksikkö Tuusulanjärven
LisätiedotValuma-alueen merkitys vesiensuojelussa
Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä
LisätiedotPuulan Kotalahden vedenlaadusta ja kuormituksesta
7.4.216 Juho Kotanen ja Antti Haapala Etelä-Savon ELY-keskus Puulan Kotalahden vedenlaadusta ja kuormituksesta 1. Järven ominaispiirteet Puulan Kotalahti (14.923.1.1_5) sijaitsee Mikkelin Otavan taajaman
LisätiedotVoidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto
Voidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Hoitokalastuksen tavoite: Pyritään vähentämään kalojen aiheuttamaa sisäistä kuormitusta ja vaikuttamaan ravintoketjujen
LisätiedotVanajavesi Hämeen helmi
Vanajavesi Hämeen helmi Tiedollisia ja tutkimuksellisia haasteita Lauri Arvola Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema lauri.arvola@helsinki.fi Vanajaveden lyhyt historia 8 vuotta sitten omaksi vesistöksi
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotKarhijärven kalaston nykytila
Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät
LisätiedotVesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu?
Tiedote 3.3.217, julkaisuvapaa 3.3.217 klo 14.3 Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu? Pyhäjärven vedenlaatu oli vuonna käyttäjien kannalta hyvä, mutta toisinkin
LisätiedotKANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali
KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, PJI Akvaattisen ekologian dosentti, TY SAALISPOTENTIAALIN
LisätiedotRavintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi
Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Esimerkkejä tavoitteista 1.Virkistyskäyttö Haittaava kasvillisuus, liettyminen,
LisätiedotVesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Jäälin ala-aste
Vesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Jäälin ala-aste 22.5.2012 Eero Laine Birger Ylisaukko-oja Kaisa Savolainen Puheenjohtaja sihteeri tekn. kand. Esittelyn kulku:, pj. Eero Laine Miten
LisätiedotUusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom
Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /
LisätiedotMuokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen
Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen Markku Puustinen RAVI-Seminaari Luumäki 13.1.2011 12.1.2011 Sisältö Maatalouden vesistökuormituksen hallinta Nykytilanne ja mahdollisuudet
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset
Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 14.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus
LisätiedotLiite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä
Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA
LisätiedotPotentiaalisten kunnostusmenetelmien esittely. Milja Vepsäläinen, MMT Vahanen Environment Oy
Potentiaalisten kunnostusmenetelmien esittely Milja Vepsäläinen, MMT Vahanen Environment Oy HANKKEEN ESITTELY: REHEV6 Selvitys Itämeren sisäisten ravinnevarastojen merkityksestä ja potentiaalisista kunnostusmenetelmistä
LisätiedotTuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009
Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 9 Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena
LisätiedotVesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena
Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Pauliina Salmi ja Kalevi Salonen 2nd Winter Limnology Symposium, Liebenberg, Saksa, 31.5.21 Mukailtu suomeksi
LisätiedotTavoitteet. Toimikaudet. Pyhäjärvi-instituuttisäätiö. Säkylän Pyhäjärven suojeluohjelma
9.9.11 Pyhäjärvi-instituutti, käytännön vesiensuojelua Lounais-Suomessa Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti TY 1 SÄÄTIÖN PERUSTAJAT Euran
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.
LisätiedotVesiekosysteemien kestävä kunnostus. ReEFFECT ja AQUADIGM
Vesiekosysteemien kestävä kunnostus ReEFFECT ja AQUADIGM Vesiekosysteemien kestävä hallinta edellyttää ihmistoiminnan vaikutusten kontrollointia Hoito Kunnostus ReEFFECT Virtavedet Björn Klöve, Oulun yliopisto
LisätiedotTuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013
Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Vedenlaadun seurannan historiaa Vedenlaadun seuranta aloitettiin -Tuusulanjärven
LisätiedotInarijärven tilan kehittyminen vuosina
Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 1960-2009 Annukka Puro-Tahvanainen, Jukka Aroviita, Erkki A. Järvinen, Minna Kuoppala, Mika Marttunen, Teemu Nurmi, Juha Riihimäki ja Erno Salonen Lähtökohtia mittarityölle
LisätiedotHauki-hankkeen toimet 2017 Ari Westermark Kangasala
12.12.2017 Hauki-hankkeen toimet 2017 Ari Westermark Kangasala 12.12.2017 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kunnostustoimien taustaa Kirkkojärvi pahasti rehevöitynyt (järveen johdettu aikanaan
LisätiedotTalviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä
13.6.2017 Limnologi Reijo Oravainen Talviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry COOLOX - tuotekehitys Havaittiin, että pienissä lammissa, joissa oli
LisätiedotLittoistenjärven kirkastaminen ja Loppijärvi
Littoistenjärven kirkastaminen ja Loppijärvi Vertailua ja päätelmiä Esa Tommila Loppijärven ystävät ry:n vuosikokous 23.7.2017 Littoistenjärvi on kuin Loppijärven pikkuveli Littoistenjärvi Loppijärvi Pinta-ala
LisätiedotSuomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu
Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu 1 Seurannan laatutekijät Biologia: Levästö, Vesikasvit, kalat, Pohjaeläimistö
LisätiedotHöytiäisen nykytila ja tulevaisuus
Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus 23.11.2018, Polvijärvi Huhmari Paula Mononen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Höytiäinen - Suuri vähähumuksinen järvi - Pinta-ala 281 km 2, lisäksi Rauanlahti ja Syvälahti
LisätiedotRavintoketjukunnostus vesien ja kalakantojen hoidossa
Ravintoketjukunnostus vesien ja kalakantojen hoidossa Jukka Ruuhijärvi RKTL Mikko Olin ja Tommi Malinen, HY ympäristötieteen laitos Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 11.-12.6.214 Ravintoketjukunnostuksen
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset
Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus
LisätiedotKokemuksia suomalaisten järvien kemikaloinnista
16.6.2017 Limnologi Reijo Oravainen Kokemuksia suomalaisten järvien kemikaloinnista Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry REHEVYYDEN SYYT Tutkimukset ovat kiistatta osoittaneet, että pääravinteet
LisätiedotSammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016
29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.
LisätiedotSOMPASEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS
SOMPASEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 268/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 25.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa
LisätiedotPUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012
LUVY/119 6.9.213 Puujärven VSY Olli Kilpinen Hulluksentie 1 e 25 243 Masala PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 212 Näytteet Puujärven kahdelta syvännehavaintopaikalta
LisätiedotRuokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Vuotnaisissa sijaitsevan Ruokjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotKaitalammin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin
LisätiedotMiten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Kuormituksen muodostuminen Automaattinen veden laadun seuranta ja
LisätiedotPyhäjärvi-instituutti - Vesiensuojelua ja elintarviketaloutta. Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö Akvaattisen ekologian dosentti (TY)
Pyhäjärvi-instituutti - Vesiensuojelua ja elintarviketaloutta Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö Akvaattisen ekologian dosentti (TY) 1 Pyhäjärvi-instituuttisäätiö SÄÄTIÖN PERUSTAJAT Euran kunta
LisätiedotKaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017
4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017
LisätiedotPINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE
PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:
LisätiedotKeski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kirkkotie 49, Tuusula
PÖYTÄKIRJA KTR 3/2018 TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: Perjantai 14.9.2018 klo 9.00 10.45 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kirkkotie 49, Tuusula Osallistujat:
LisätiedotRantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta
Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen
LisätiedotSeurantakriteerit ja Esimerkkihankkeet vesien kunnostamisessa. Saija Koljonen, SYKE, vesistökunnostusten neuvottelupäivä,
Seurantakriteerit ja Esimerkkihankkeet vesien kunnostamisessa Saija Koljonen, SYKE, vesistökunnostusten neuvottelupäivä, 30.10. 2014 Seurantakriteerit Mahdollisimman yleiset, mutta kattavat ohjeet eri
LisätiedotValkjärven tila. Elina Salo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pro Valkjärvi ry:n kokous 26.3.2014 Arkadian yhteislyseo
Valkjärven tila Elina Salo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pro Valkjärvi ry:n kokous 26.3.2014 Arkadian yhteislyseo Mikä Keski-Uudenmaan ympäristökeskus? Ympäristöterveydenhuollon & ympäristönsuojelun
LisätiedotSanginjoen ekologinen tila
Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä
LisätiedotRenkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo
Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009
LisätiedotHaukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015
1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen
LisätiedotRavintoketjukunnostus vesistön tilan kohentajana. Pia HögmanderH
Ravintoketjukunnostus vesistön tilan kohentajana Pia HögmanderH BIOP104 Limnologian perusteet luento 10.3.2010 Sisält ltö Teoriaa ja käsitteitk sitteitä Ravintoketjukunnostus (mitä?? missä?? milloin?)
LisätiedotTUUSJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS
TUUSJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 274/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa
LisätiedotEnäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko
Enäjärven kalasto - vuoden 23 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven hoitokalastushankkeen tulosten arvioimiseksi järven kalaston nykytila selvitettiin koeverkkokalastuksella elokuun alussa 23.
LisätiedotTUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA 1/2010 KUNNOSTAMISPROJEKTI Ohjausryhmä. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava
TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA 1/2010 KUNNOSTAMISPROJEKTI Ohjausryhmä OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika: Perjantai 12.2.2010 klo 9.10-10.30 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu
LisätiedotOutamonjärven veden laatu Helmikuu 2016
.3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää
Lisätiedot