Sisällys. 1. Asennusvaihtoehdot ja ohjelmaan kirjautuminen Ohjelman yleisrakenne... 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällys. 1. Asennusvaihtoehdot ja ohjelmaan kirjautuminen... 3. 2. Ohjelman yleisrakenne... 4"

Transkriptio

1 Versio 2.0

2 Sisällys 1. Asennusvaihtoehdot ja ohjelmaan kirjautuminen Ohjelman yleisrakenne Kemian perusteet Atomit ja molekyylit Molekyylien rakentaminen Kemialliset merkit Alkuaineet Vedyn palaminen Hiilen palaminen Reaktioyhtälöt Hapan ja emäksinen Nesteiden sähkönjohtavuus Ilmakehä Ilmakehän aineet Otsonikato Kasvihuoneilmiö Maaperä Maaperän aineet Maaperän saasteet Vesi Sokerin ja suolan liukeneminen Lämpötilan vaikutus liukenemiseen Järven lämpötila kesällä ja talvella Vesistön puhdistaminen Puhdas juomavesi Happosateet Pintajännitys Pintajännitys Kapillaari-ilmiö Kestävä kehitys Lajittele oikein Päihteet ja tupakka Tupakka Alkoholi Huumeet Oppilaan etenemisen seuranta Kysymysten vastauksia... 19

3 Johdanto VirtuaaliAtomi versio 2 on peruskoulun luokkien 5 ja 6 kemian opetukseen tarkoitettu opetusohjelma, jonka pohjana on käytetty opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Ohjelma ei seuraa erityisesti minkään oppikirjan asiajärjestytystä. Siksi se soveltuu luokkien 5 ja 6 kemian opetukseen tarkoitettujen kaikkien oppikirjojen tueksi. Monissa harjoituksissa ohjelma on oppikirjoja laajempi. Näitä osioita opettaja voi käyttää harkintansa mukaan. Ohjelma sisältää kemian perusteiden lisäksi ympäristönsuojelun, terveyskasvatuksen ja kestävän kehityksen osuudet, jotka on integroitu kemiaan. Yhdessä VirtuaaliEnergia -ohjelman kanssa VirtuaaliAtomi muodostaa käyttökelpoisen ja motivoivan opetuspaketin, josta löytyy sopiva harjoitus suurimpaan osaan luokkien 5 ja 6 fysiikan ja kemian aihepiireistä. Ohjelma on helppokäyttöinen, joten kirjallisia ohjeita ohjelman varsinaiseen käyttöön ei ole laadittu. Tämä opas on tarkoitettu opettajan tueksi, jotta opettaja voi valita oppituntia varten sopivan harjoituksen ohjelmaa katsomatta. Versioon 1.0. verrattuna tähän versioon on tehty runsaasti lisäyksiä. Suurin yksittäinen lisäys on oppilasrekisteri, joka voidaan ottaa haluttaessa käyttöön. Mukana on myös joukko uusia harjoituksia: Veden yhteyteen on lisätty: C Lämpötila järvessä kesällä ja talvelle C Sokerin ja suolan liukeneminen C Lämpötilan vaikutus liukenemiseen C Pintajännitys 1 C Pintajännitys 2 C Kapillaari-ilmiö Uutena osa-alueena on kestävä kehitys, jossa on yksi harjoitus nimeltään Lajittele oikein. 1. Asennusvaihtoehdot ja ohjelmaan kirjautuminen Asennusvaihtoehtoja on neljä: C Yksittäiselle koneelle ilman oppilasrekisteriä. C Yksittäiselle koneelle oppilasrekisterin kanssa. C Verkkoasennuksena ilman oppilasrekisteriä. C Verkkoasennuksena oppilasrekisterin kanssa. Tarkemmat asennusohjeet löytyvät ohjelman mukana tulleesta Opetusohjelmien asennus- ja ylläpito-ohjeesta. Ennen oppilasrekisterin käyttämistä on rekisteriin lisättävä käyttäjätiedot (opettajat, oppilaat, luokat ja opetusryhmät). Katso tästä tarkemmin erillisestä LTO Opettajan työkalu käyttöohjeesta. Ohjelmaan kirjautuminen eroaa hieman eri asennusvaihtoehdoissa riippuen siitä, onko koululle asennettu oppilasrekisteri vai ei. 3

4 Käydään ensin läpi tapaus, jossa koululle on asennettu oppilasrekisteri. Kun VirtuaaliAtomi - ohjelma aukaistaan, valitaan ensimmäisenä, käytetäänkö oppilasrekisteriä vai ei. Jos käytetään oppilasrekisteriä, kirjoitetaan tyhjiin kenttiin käyttäjätunnus ja salasana sekä napsautetaan Jatka - painiketta. Jos oppilasrekisteriä ei haluta käyttää, napsautetaan Jatka kirjautumatta -painiketta. Jos jatketaan kirjautumatta, ilmestyy ikkuna, johon käyttäjän pitää kirjoittaa nimensä. Jos koululle ei ole asennettu oppilasrekisteriä, ohjelma ei kysy käyttäjätunnusta ja salasanaa. Ohjelma kysyy vain käyttäjän nimen. 2. Ohjelman yleisrakenne Harjoitukset on luokiteltu kolmeen vaikeusasteeseen. Harjoitukset, joiden vaikeusaste on joko 1 tai 2, on tarkoitettu kaikkien oppilaiden suoritettavaksi. Vaikeusasteen 1 tehtävät ovat kuitenkin helpompia ja useasti lyhyempiä kuin vaikeusasteen 2 tehtävät. Vaikeusasteen 3 tehtävät saattavat olla sellaisia, että esimerkiksi lukihäiriöisillä oppilailla saattaa olla vaikeuksia selviytyä niistä. Joissakin vaikeusasteen 3 harjoituksissa on lisäksi opetussuunnitelman ulkopuolista asiaa. Jokaisen harjoituksen vaikeusaste selviää tästä opettajan oppaasta. Kuva 1. VirtuaaliAtomin päävalikko. Ohjelma koostuu 28:sta eri harjoituksesta. Harjoitukset on jaettu kuuteen osa-alueeseen, jotka löytyvät ohjelman päävalikosta (ks.kuva 1). Päävalikosta voidaan aina myös tulostaa todistus tehdyistä harjoituksista. Opettaja voi seurata oppilaiden etenemistä myös tietokoneruuduilta, koska suoritetun harjoituksen kohdalle kyseisen osa-alueen valikossa tulee oikein-merkki. Harjoituksissa, joissa annetaan pisteitä, tulee harjoituksen kohdalle saavutettu pistemäärä. Kaikki suoritukset tallentuvat myös oppilasrekisteriin, jos se on käytössä. 4

5 Harjoituksen käyttöliittymä on kaikissa harjoituksissa lähes samanlainen (ks. kuva 2), mikä tekee ohjelmasta helppokäyttöisen. VirtuaaliEnergia -ohjelmaa jo käyttäneille VirtuaaliAtomi -ohjelman käyttö on jo tavallaan tuttua ohjelmien lähes samanlaisten käyttöliittymien takia. Tehtäväosiossa on tehtäväasettelu. Harjoitusten mittaukset tehdään työpajaosiossa. Mittaustulokset merkitään työkirjaosioon, jossa sijaitsevat myös oppimista testaavat kysymykset. Työkirjassa on harjoituksesta riippuen joko yksi sivu tai kaksi sivua. Tehtävän eri osiot on aina suoritettava järjestyksessä: mahdollinen työpajan mittaus, työkirjan sivu 1 ja työkirjan sivu 2. Osioiden suoritus muissa järjestyksissä on estetty. Ohjelmassa on runsaasti myös asiaa havainnollistavia ja oppimista edistäviä animaatioita (ks. kuva 3). Animaatioita on sekä työpaja- että teoriaosuudessa. Kuva 3. Yhden harjoituksen käyttöliittymä. Kaikki ohjelman ikkunat voidaan tulostaa ikkunan vasemmassa alareunassa olevasta TULOSTApainikkeesta. Vasemmassa reunassa olevat painikkeet ja niiden tausta eivät tule mukaan tulosteeseen 5

6 9 harjoitusta 3. Kemian perusteet Kuva 5. Kemian perusteet -alavalikko. Kuva 4. Animaatiot hiilen palamisesta riittävässä hapessa ja vähässä hapessa Atomit ja molekyylit Oppilas oppii atomin ja molekyylin eron sekä aineiden kemiallisia merkintöjä. Teoriaosiossa voi haluttaessa tutustua myös hiilen palamiseen. 6

7 Työpajassa on jaoteltava yhdeksän atomia tai molekyyliä seuraaviin ryhmiin: C Yhden alkuaineen atomit. C Yhden alkuaineen molekyylit. C Useammasta alkuaineesta koostuvat molekyylit. Vaikeusaste: 2. Työkirjan ensimmäisellä sivulla kysytään, kuinka monesta atomista annetut atomit tai molekyylit koostuvat. Työkirjan toisella sivulla kysytään seuraavien kemiallisten yhdisteiden nimiä.: C, O 2, H 2 O ja CO 2. Teoriassa on lyhyt esitus kemiallisista merkinnöistä. Teoriassa on esitetty hiilen palamisreaktio havainnollisella animaatiolla. Koska palamisesta ei vielä tässä harjoituksessa ole kysymyksiä, voi harjoituksen käydä, vaikka palamiskäsitettä ei ole tarkoitus vielä opiskella. Hiilen palaminen tulee uudelleen harjoituksessa Hiilen palaminen Molekyylien rakentaminen Oppilas oppii, kuinka molekyylit rakentuvat atomeista. Työpajassa rakennetaan pallomalleilla annetuista atomeista seuraavat molekyylit: H 2, O 2, N 2, H 2 O ja CO 2. Kaikki molekyylit löytyvät tarvittaessa teoriaosiosta sekä painikkeen takana olevasta ratkaisusta. Harjoituksesta annetaan pisteitä siten, että oikeasta vastauksesta saa aina 6 pistettä. Vääristä yrityksistä vähennetään aina 1 piste/yritys ja ratkaisun katsominen ennen omaa ratkaisua vie tehtävän pisteet nollaan. Maksimipistemäärä on 30 pistettä. Vaikeusaste: 2. Jos harjoitus 3.1. on jo suoritettu, vaikeusaste on Kemialliset merkit Oppilas oppii tärkeimpien aineiden kemiallisia merkintöjä. Oppimispeli, jossa helikopterilla puhkaistaan ilmapalloja, joissa on kulloinkin kysytyn aineen kemiallinen merkintä. Mukana on atomit H, O, C, N ja Fe sekä molekyylit H 2, O 2, N 2, H 2 O ja CO 2. Vaikeusaste: 1, jos edelliset harjoitukset on käyty. Muuten 2. 7

8 3.4. Alkuaineet Oppilas oppii alkuaineiden kemiallisia merkkejä. Oppimispeli, jossa helikopterilla puhkaistaan ilmapalloja, joissa on kulloinkin kysytyn alkuaineen kemiallinen merkki. Mukana on 24:n alkuaineen kemiallinen merkki, joista kerralla arvotaan harjoitukseen 13 alkuaineen kemiallista merkkiä. Apuna on teoriaosiossa oleva taulukko, jossa on 26:n alkuaineen kemiallinen merkki. Vaikeusaste: 1, tosin alkuaineiden kemiallisia merkkejä on enemmänkin kuin luokilla 5 ja 6 olisi tarpeellista opiskella. Kuitenkin tämän pelin avulla ne on helppo opiskella Vedyn palaminen Oppilas oppii vedyn palamisreaktion sekä palamiskäsitteen. Työpajan koeputkessa on vedyn ja hapen seos, johon tuodaan virtuaalisesti tulitikku. Ääniefektin ja koeputkesta tippuvien vesipisaroiden avulla koe on hyvin havainnollinen. Työkirjassa kysytään reagoivia aineita sekä reaktiossa syntynyttä ainetta. Vaikeusaste: Hiilen palaminen Oppilas oppii hiilen molemmat palamisreaktiot sekä palamiskäsitteen. Työpajassa pitää rakentaa pallomalleilla ensin reaktioyhtälö, kun hiili palaa hiilidioksidiksi. Kun tämä yhtälö on saatu oikein, tehdään vastaavasti reaktioyhtälö, jossa hiili palaa hiilimonoksidiksi. Tehtävän ratkaisuun löytyy apua joko teoriasta tai työpajassa olevista vihjeistä. Vihjeiden katsomisesta on kuitenkin seurauksena se, että oppilas ei saa tehtävästä suoritusmerkintää. Vihjeiden avulla oppilas voi kuitenkin tehdä harjoituksen niin kauan, että hän osaa ratkaista tehtävät ja voi sen jälkeen tehdä harjoituksen ilman vihjeitä. Teoriapuolella on animaatio, joka näyttää hiilen palamisen hiilidioksidiksi ja hiilimonoksidiksi. Vaikeusaste: 2 Työkirjassa kysytään hiilidioksidin ja hiilimonoksidin myrkyllisyydestä. Lisäksi kysytään, mitä tarkoitetaan palamisella Reaktioyhtälöt Oppilas oppii rakentamaan yksinkertaisia kemiallisia yhtälöitä. Työpajassa rakennetaan pallomalleilla reaktioyhtälöitä. Reaktioita on yhteensä 8

9 neljä, jotka ovat vedyn, hiilen, rikin ja typen palamisreaktiot. Tehtävän ratkaisuun löytyy apua työpajassa olevista vihjeistä. Vihjeiden katsomisesta on kuitenkin seurauksena se, että oppilas ei saa tehtävästä suoritusmerkintää. Vihjeiden avulla oppilas voi kuitenkin tehdä harjoituksen niin kauan, että hän osaa ratkaista tehtävät ja voi sen jälkeen tehdä harjoituksen ilman vihjeitä. Vaikeusaste: 3, koska asia ei suoranaisesti kuulu opetussuunnitelmaan. Suositellaan hyvien oppilaiden eriyttämiseen Hapan ja emäksinen Oppilas oppii käsitteen ph-luku sekä ympäristössämme olevia happamia ja emäksisiä aineita. Työpajassa mitataan indikaattoripaperilla kolmen aineen ph. Tulokset merkitään työkirjaan ja listoista valitaan kunkin ph:n mukainen aine. Mukana on emäksinen aine (pesuaineliuos), neutraali aine (puhdas vesi) ja hapan aine (musta kahvi tai omenamehu). Aineiden järjestys koeputkissa hieman vaihtelee eri harjoituskerroilla. Apuna tehtävän ratkaisemiseen voi käyttää teoriaosion taulukkoa eri aineiden ph-arvoista. Työkirjan kysymyksissä kysytään ovatko mitatut aineet happamia, neutraaleja vai emäksisiä. Lisäksi on yksi kysymys kolajuomista ja toteamus niiden vaikutuksesta hampaisiin. Vaikeusaste: Nesteiden sähkönjohtavuus Oppilas oppii, millaiset nesteet johtavat hyvin sähköä. Lisäksi oppilas oppii välttämään sähkölaitteiden käyttöä kosteissa tiloissa. Työpajassa tutkitaan, palaako lamppu kuvan 5 mukaisessa koejärjestelyssä, jossa neste on osa virtapiiriä. Tutkittavia nesteitä on 5. Teoriassa on selitetty, millaiset nesteet johtavat hyvin sähköä. Työkirjassa kysytään, mitä tarvitaan, jotta nesteet johtavat hyvin sähköä. Lisäksi on kysymys sähkölaitteiden käytöstä kosteissa tiloissa ja asiaan liittyvä varoitus. Kuva 6. Nesteiden sähkönjohtavuus. Vaikeusaste: 3, koska asia ei sellaisenaan kuulu opetussuunnitelmaan. Suositellaan hyvien oppilaiden eriyttämiseen. 9

10 4. Ilmakehä 3 harjoitusta. Kuva 7. Ilmakehä -alavalikko Ilmakehän aineet Vaikeusaste: Oppilas oppii puhtaassa ulkoilmassa esiintyvät yleisimmät aineet ja niiden kemialliset merkinnät sekä yleisimpiä ilman epäpuhtauksia. Lisäksi hän saa käsityksen ilmakehän eri kerroksista. Vaikka harjoituksessa on esitetty ilmakehän eri kerrokset, ne eivät ole harjoituksen pääasia eikä niiden nimien oppiminen ole vielä tarpeellista. Työpajassa poistetaan puhtaaseen ulkoilmaan kuulumattomia aineita. Työkirjan kysymyksissä kysytään puhtaan ilman aineiden nimiä. Lisäksi on kysymyksiä ilmakehän eri kerroksista, joihin löytyy nopeasti vastaukset teoriaosiosta. 1, mutta ilmakehän kerroksien nimien mukana olo on hieman yli opetussuunnitelman. 10

11 4.2. Otsonikato Oppilas oppii, mitä otsonikato tarkoittaa, mistä se johtuu ja mitä seurauksia siitä on. Työpajan animaatio näyttää havainnollisesti, kuinka otsonikerroksen oheneminen lisää ultraviolettisäteilyä maan pinnalla. Työkirjan kysymykset liittyvät otsonikadon syihin ja seurauksiin. Lisäksi kysytään, kuinka monta happiatomia on otsonimolekyylissä. Vaikeusaste: Kasvihuoneilmiö Vaikeusaste: Oppilas oppii, mitä kasvihuoneilmiö tarkoittaa, mistä se johtuu, mitä seurauksia siitä on ja miten sitä voidaan ehkäistä. Työpajan animaatio selittää, mitä kasvihuoneilmiö on, mistä se johtuu ja mitä seurauksia siitä on. Kysymykset liittyvät kasvihuoneilmiön syntyyn, seurauksiin ja ehkäisemiseen. 2, koska tämä on oppilaalle paljon uutta tietoa sisältävä ja pitkä harjoitus. 5. Maaperä 2 harjoitusta. Kuva 8. Maaperä -alavalikko. 11

12 5.1. Maaperän aineet Vaikeusaste: Oppilas oppii, mitä aineita maaperä sisältää. Työpajassa maaperään on lisättävä annetusta ainelistasta ne maaperästä saatavat aineet, joita ihminen käyttää hyväkseen. Nämä aineet ovat öljy, uraani, rauta, alumiini, kupari ja kulta. Ainelistassa on ylimääräisenä muutamia ilmakehän kaasuja ja fenoli. Kysymyksissä pitää tietää kolme fossiilista polttoainetta, kaksi metallia, joita löytyy luonnosta puhtaina alkuaineina, timantin kaksi esiintymismuotoa, Suomen yleisin kivilaji ja ydinpolttoaineena käytetty alkuaine. 2, koska tämä on oppilaalle paljon uutta tietoa sisältävä ja pitkä harjoitus Maaperän saasteet Vaikeusaste: Oppilas oppii maaperän rakenteen sekä varjelemaan maaperää sinne kuulumattomilta aineilta. Työpajassa maaperä puhdistetaan sinne joutuneista saasteista. Puhdistaminen tapahtuu klikkaamalla hiirellä niitä aineita, jotka ovat saasteita. Työkirjan ensimmäisessä kysymyksessä kysytään maaperässä olevia raskasmetalleja, jotka ovat saasteita. Toisessa kysymyksessä on oikein tai väärin väittämiä maaperän saasteista. 2, koska harjoitus sisältää muutamia kemiallisia aineita, jotka eivät kuulu opetussuunnitelmaan. Tämä ei estä harjoituksen läpikäyntiä kaikille, koska harjoitus ei ole ylipitkä eikä ylivaikea ja harjoituksesta saa paljon hyödyllistä tietoa. 12

13 6. Vesi 9 harjoitusta. Kuva 9. Vesi -alavalikko Sokerin ja suolan liukeneminen Oppilas oppii käsitteen kylläinen liuos sekä sokerin ja suolan erilaisen liukenevuuden veteen. Työpajassa mitataan, kuinka paljon sokeria ja suolaa liukenee 100 grammaan vettä. Ensimmäisessä kysymyksessä varmennetaan mittaustulosten ymmärtäminen. Toinen kysymys koskee kylläistä liuosta. Vaikeusaste: Lämpötilan vaikutus liukenemiseen Oppilas oppii, miten lämpötila vaikuttaa aineen liukoisuuteen veteen. Työpajassa mitataan, kuinka paljon sokeria liukenee veteen eri lämpötiloissa. Lämpötilat ovat 10 EC, 20 EC ja 60 EC. Kysymyksissä varmennetaan mittaustulosten ymmärtäminen. Vaikeusaste: 1 13

14 6.3. Järven lämpötila kesällä ja talvella Oppilas oppii järven lämpötilojen vaihtelut eri syvyyksissä kesällä ja talvella. Työpajassa mitataan järven lämpötila veden pinnalla, pohjalla ja kahdessa muussa syvyydessä. Mittaukset tehdään kesällä ja talvella. Harjoituksessa on kaksi kysymystä. Ensimmäisessä kysymyksessä kysytään, millä syvyydellä järvessä on kylmintä vettä kesällä. Toisessa kysymyksessä kysytään veden lämpötilaa järven pohjassa talvella. Vaikeusaste: Vesistön puhdistaminen Oppilas oppii veden fysikaaliset ja kemialliset perusominaisuudet sekä yleisimpiä vesistöjen rehevöitymisen syitä. Työpajassa järvi puhdistetaan sinne joutuneista saasteista. Puhdistaminen tapahtuu klikkaamalla hiirellä niitä aineita, jotka ovat saasteita. Työkirjan ensimmäisessä kysymyksessä kysytään yhteyttämisessä syntyviä aineita. Tämän kysymyksen oikea vastaus on tietysti happi ja sokeri. Muut kysymykset liittyvät veden ominaisuuksiin ja vesistöjen saastumiseen. Vaikeusaste: Puhdas juomavesi Oppilas oppii, mitä epäpuhtauksia juomavesi voi sisältää ja mistä puhdasta juomavettä saadaan. Työpajassa juomavedestä poistetaan epäpuhtaudet. Poistaminen tapahtuu klikkaamalla hiirellä kyseisiä aineita. Työkirjan kysymyksissä kysytään, mistä Suomessa otetaan puhdasta juomavettä sekä likaisen juomaveden käytön seurauksista. Vaikeusaste: Happosateet Oppilas oppii, mitä tarkoitetaan happosateilla, niiden aiheuttajia ja toimenpiteitä happosateiden vähentämiseksi. Työpajassa käydään läpi animaatioiden ja tekstin avulla happosateiden synty, seuraukset ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Työkirjan kysymyksissä kysytään happosateita aiheuttavia aineita, happosateiden seurauksia sekä tehtaiden puhdistusmenetelmien ja katalysaattorin vaikutuksesta päästöihin. Harjoitus voisi olla myös osa-alueessa Maaperä. 14

15 Vaikeusaste: 2, koska tämä on oppilaalle paljon uutta tietoa sisältävä ja pitkä harjoitus Pintajännitys 1 Oppilas oppii, mitä veden pintajännityksestä seuraa ja miten pintajännitystä voidaan pienentää. Työpajassa tehdään lyhyt koe. Kokeessa pudotetaan veteen pesuainetta ja katsotaan, miten käy veden pinnalla pintajännityksen takia olevalle ohuelle neulalle. Työkirjan kysymyksissä syvennetään pintajännityksen tuntemusta. Vaikeusaste: Pintajännitys 2 Oppilas oppii, mitä nesteen pintajännitys vaikuttaa nesteen vaahtoamiseen. Työpajassa tutkitaan, miten puhdas vesi ja pesuainetta sisältävä vesi vaahtoavat. Kysymyksissä oppilas joutuu päättelemään syyn, joka aiheuttaa eron edellä mainittujen nesteiden vaahtoamisessa. Vastaus löytyy myös teoriaosuudesta. Vaikeusaste: Kapillaari-ilmiö Oppilas oppii käsitteen kapillaari-ilmiö ja saa käsityksen ilmiön syystä. Työpajassa tutkitaan, miten puhdas vesi ja pesuaineliuos nousevat ohuissa putkissa kapillaari-ilmiön seurauksena. Kysymykset liittyvät kapillaari-ilmiön syihin. Vaikeusaste: 1. Yksi harjoitus. 7. Kestävä kehitys 7.1. Lajittele oikein Oppilas oppii lajittelemaan kotitalouksissa kertyvän jätteen. Tehtävänä on siirtää yli 22 roskaa jäteastioihin. Jokainen väärään astiaan mennyt roska tulee myöhemmin uudestaan esille. Jokaisesta oikeaan astiaan menneestä roskasta saa pisteen. Pisteiden yhteydessä ilmoitetaan myös jo esiintyneiden roskien lukumäärä. Näin pisteistä selviää myös vääriin astioihin menneiden roskien lukumäärä. 15

16 Vaikeusaste: 1 Ensimmäisessä kysymyksessä on neljä jätettä (hehkulamppu, paristo, maali ja loisteputki). Näistä pitää merkitä ongelmajätteisiin menevät. Toisessa kysymyksessä kysytään, mihin jätteisiin laitetaan kahvinporot. Teoriaosuudessa on esitetty jätteiden lajittelu niin laajasti, jotta useissa kotitalouksissa ei ole sellaiseen lajitteluun edes mahdollisuutta. Oikeat astiat eri roskien tapauksille pohjautuvat teoriaosuuteen, ei siihen, mihin oppilas on mahdollisesti tottunut kotona. 3 harjoitusta terveyskasvatuksen alueelta. 8. Päihteet ja tupakka Kuva 10. Päihteet ja tupakka -alavalikko Tupakka Vaikeusaste: Oppilas oppii tupakan terveydellisiä haittoja ja suhtautumaan kriittisesti tupakointiin. Työpajassa esitetään tupakan terveydellisiä ja muita seurauksia. Myös tupakkalain pääkohdat on esitetty. Kysymykset liittyvät suoraan työpajassa esitettyihin tosiasioihin. 2. Laajahko, mutta ilman muuta lapsille ja nuorille tärkeä tietopaketti. 16

17 Kuva 11. Tupakka-harjoituksen animaatiossa keuhkojen väri tupakoinnin alkaessa ja myöhemmin Alkoholi Oppilas oppii alkoholin vaikutukset, runsaan alkoholin käytön vaarat ja alkoholin vaarallisuuden nuorille. Työpajassa tutkitaan alkoholin vaikutusta aikuisen ihmisen kävelyyn ja näköaistiin. Työkirjan kysymykset liittyvät alkoholin vaikutuksiin. Vaikeusaste: Huumeet Vaikeusaste: Oppilas oppii huumausaineiden vaikutukset ja vaarat. Työpajan animaation ja tekstin avulla tutkitaan huumausaineiden vaikutuksia ja vaaroja. Tarkastelussa on seitsemän yleisintä huumausainetta. Eri huumausaineiden vaikutukset näkyvät havainnollisimmin ja nopeimmin animaatiosta. Tämä kannattaa myös huomauttaa oppilaille, jos he eivät heti huomaa käyttää animaatiota hyväkseen kysymyksiin vastatessaan. Kysymykset koskevat huumeiden haittavaikutuksia. 3, koska melkoisen pitkä harjoitus ja perusteellisempi kuin opetussuunnitelma edellyttää. Animaatiossa esiintyy ihmisen biologiaa, joka ei ole vielä opetussuunnitelmassa, mutta se ei estä harjoituksen läpi käyntiä. 17

18 9. Oppilaan etenemisen seuranta Opettaja voi seurata jatkuvasti oppilaan suorituksia. Suoritukset näkyvät joko tehtävävalikoista (ks. kuva 12) tai sitten opiskelijan tulostamasta todistuksesta (ks. kuva13 ). Kuva 12. Suoritetut harjoitukset näkyvät valikossa. Kuva 13. Todistus suoritetuista harjoituksista. Jos ohjelman oppilasrekisteri on käytössä, voi opettaja seurata sieltä oppilaan edistymistä jatkuvasti, koska sinne tallentuvat kaikki oppilaan suoritukset. Oppilasrekisterin käyttöön voi tutustua tarkemmin erillisestä LTO Opettajan työkalu käyttöohjeesta.. 18

19 10. Kysymysten vastauksia Kemian perusteet Atomit ja molekyylit 1. kysymys. Aine Atomeja H 2 O 3 CO 2 3 C 1 CO 2 O kysymys. Aine C O 2 H 2 O CO 2 Nimi hiili happi vesi hiilidioksidi Myös muita vastausvaihtoehtoja (esimerkiksi hiiliatomi) hyväksytään. Vedyn palaminen Reagoivat aineet ovat vety ja happi. Lopputuloksena syntyy vettä. Hiilen palaminen 1. kysymys. Hiilidioksidi ei ole myrkyllistä. 2. kysymys. Hiilimonoksidi on myrkyllistä. Hapan ja emäksinen Tutkittavat aineet ovat omenamehu tai kahvi (hapan), puhdas vesi (neutraali) ja pesuaineliuos (emäksinen). Ohjelma arpoo happamaksi aineeksi joko omenamehun tai kahvin. Kolajuomat eivät maistu karvaalta, koska niissä on runsaasti sokeria. 19

20 Nesteiden sähkönjohtavuus 1. kysymys. ioneiksi 2. kysymys.... Tämä johtuu sähköiskun vaarasta. Työpajan oikea ratkaisu: Ilmakehä Ilmakehän aineet 1. kysymys. Puhtaan ilman sisältämiä aineita Aine N 2 O 2 Ar CO 2 Nimi typpi happi argon hiilidioksidi 2. kysymys. Ilmakehän alin kerros on nimeltään troposfääri. 3. kysymys. Ulkoilmassa on eniten seuraavia kaasuja: typpi, happi ja argon. 4. kysymys. Ilmakehän kerroksia eivät ole kaasufääri ja atmosfääri. Otsonikato 1. kysymys. Oikeat väittämät ovat Otsonikadon vaikutuksesta ultraviolettisäteily maanpinnalla lisääntyy. Otsonikadon vaikutuksesta ihosyöpäriski lisääntyy. Otsonikadon vaikutuksesta ilma lämpenee maanpinnan läheisyydessä. 2. kysymys. Otsonimolekyylissä on kolme happiatomia. 3. kysymys. Otsonia tuhoavaa freonia on kylmälaitteissa ja aerosolipulloissa. 4. kysymys. Otsonikato lisää kasvihuoneilmiötä. 20

21 Kasvihuoneilmiö 1. kysymys. Kasvihuoneilmiötä edistävät vesihöyry, freonit, metsien tuhoaminen, fossiilisten polttoaineiden polttaminen, hiilidioksidi, liikennepäästöt sekä puun ja turpeen polttaminen. 2. kysymys. Kasvihuoneilmiötä voidaan vähentää - fossiilisten polttoaineiden käytön rajoittamisella - energian kulutuksen vähentämisellä - metsien suojelemisella, - freonien käytön vähentämisellä 3. kysymys. Kasvihuoneilmiön seurauksia ovat - napajäätiköt sulavat - aavikot leviävät - sääolot muuttuvat - sairaudet lisääntyvät. Maaperä Maaperän aineet Työpajan oikea ratkaisu (maaperässä luonnostaan olevia aineita, joita ihminen käyttää hyödykseen): 1. kysymys. Fossiilisia polttoaineita ovat (kolmea kysytään): kivihiili, öljy, turve ja maakaasu. 2. kysymys. Luonnosta löytyy puhtaana seuraavia metalleja (kahta kysytään): kulta, hopea, kupari ja platina. 3. kysymys. Hiilen fysikaalisilta ja kemiallisilta ominaisuuksiltaan erilaiset esiintymismuodot ovat (kahta kysytään) grafiitti, timantti ja fulleriini, joista viimeksi mainittua ei ole teoriassa mainittu. 21

22 4. kysymys. Suomen yleisin kivilaji on graniitti. 5. kysymys. Ydinvoimaloissa käytetään polttoaineena uraania. Maaperän saasteet Työpajan oikea ratkaisu (maaperän saasteita): 1. kysymys. Maaperässä olevia raskasmetallisaasteita ovat elohopea, kadmium ja lyijy. 2. kysymys. Oikeat väittämät ovat: Monet raskasmetallit ovat luontoon joutuessaan saasteita. Dioksiinit ovat monille eliöille myrkyllisiä. Sahateollisuudesta luontoon päässeet fenolit ovat ympäristöongelma. 22

23 Vesi Sokerin ja suolan liukeneminen 1. kysymys. Sokeria liukenee eteen enemmän kuin suolaa. 2. kysymys. Sokeriliuosta, johon ei liukene enää sokeria, kutsutaan kylläiseksi. Lämpötilan vaikutus liukenemiseen 1. kysymys. Sokeria liukenee lämpimään veteen enemmän kuin kylmään veteen. 2. kysymys. Happea liukenee kylmään veteen enemmän kuin lämpimään veteen. Järven lämpötila kesällä ja talvella 1. kysymys. Kesällä on kaikkein kylmintä vettä järven pohjassa. 2. kysymys. Talvella järven pohjassa on veden lämpötila. 4 EC. Työpajan oikea ratkaisu: Vesistön puhdistaminen 1. kysymys. Kasvien yhteyttämisessä syntyy sokeria ja happea. 2. kysymys. Oikeat väittämät ovat: Vesimolekyyli koostuu yhdestä happiatomista ja kahdesta vetymolekyylistä. Kasvit tarvitsevat vettä yhteyttämiseen. Vesivoima on uusiutuva energianlähde. 23

24 Vesi on hyvä lämmön varastoija. 3. kysymys. Oikeat väittämät ovat: Vesi on hyvä liuotin. Kalat kuolevat, jollei vedessä ole riittävästi happea. Puhdistamattomat kotitalouksien jätevedet saastuttavat vesistöjä. Typpi ja fosfaatti ovat vesistöjen pahimmat rehevöittäjät. Teollisuuden jätevedet saastuttavat merkittävästi vesistöjä. 4. kysymys. Vesistön arvokalat kuolevat, jos veden ph on alle 4. Työpajan oikea ratkaisu: Puhdas juomavesi 1. kysymys. Suomessa juomavettä otetaan pintavedestä ja pohjavedestä. 2. kysymys. Oikeat väittämät ovat: Merivesi ei kelpaa juomavedeksi, koska siinä on suolaa. Bakteereiden saastuttama juomavesi aiheuttaa vatsasairauksia. Likainen juomavesi levittää tauteja kehitysmaissa. Happosateet 1. kysymys. Happosateita aiheuttavat rikkioksidit ja typpioksidit. 2. kysymys. Oikeat väittämät ovat: Happosateet happamoittavat maaperän. Happosateet vahingoittavat kasvien lehtiä. Happosateet happamoittavat vesistöjä. 3. kysymys. Tehtaan savukaasujen puhdistusjärjestelmä vähentää rikin oksideja. 4. kysymys. typeksi 24

25 Pintajännitys 1 1. kysymys. Neula uppoaa, kun pesuaine on liuennut veteen. 2. kysymys. Neula pysyy kokeen alussa veden pinnalla, koska veden pintajännitys piti neulan veden pinnalla. 3. kysymys. Kun veteen lisätään pesuainetta, neula uppoaa, koska pesuaine pienentää veden pintajännitystä. 1. kysymys. Ei tapahdu mitään. Pintajännitys 2 2. kysymys. Veden pinnalle muodostuu paljon kuplia. 3. kysymys. Pesuainetta sisältävällä vedellä on pienempi pintajännitys kuin puhtaalla vedellä. Kapillaari-ilmiö 1. kysymys. Oikeat väittämät ovat: Vesi nousee ohuessa putkessa korkeammalle kuin paksussa putkessa. Veden kapillaarinen nousu aiheutuu pintajännityksestä. Pesuaineliuoksella on pienempi pintajännitys kuin vedellä. Kestävä kehitys Lajittele oikein 1. kysymys. Ongelmajätteitä ovat paristo, maali ja loisteputki. 2. kysymys. Kahvinporot laitetaan biojätteeseen. Päihteet ja tupakka Tupakka 1. kysymys. Oikeat väittämät ovat: Tupakointi aiheuttaa yhdeksän kymmenestä keuhkosyöpätapauksesta. Tupakansavussa on noin 50 syöpää aiheuttavaa kemikaalia. Kolmasosa sydän- ja verisuonitaudeista aiheutuu tupakoinnista. Tupakansavun sisältämä nikotiini aiheuttaa riippuvuutta. Tupakointi vaurioittaa hampaita ja ikeniä. Tupakointi haurastaa luustoa. Tupakansavun sisältämä terva aiheuttaa keuhkosyöpää. 25

26 2. kysymys. Tunnetuimmat tupakansavun haitta-aineet ovat terva, kysymys. Tupakoitsijalla keuhkojen pinnan punainen väri muuttuu mustaksi. 4. kysymys. Tupakkatuotteiden myyminen tai luovuttaminen alle 18-vuotiaille on lain mukaan kiellettyä. Alkoholi 1. kysymys. Oikeat väittämät ovat: Humalatilan aikana reaktiokyky hidastuu. Humalatilan aikana tasapaino heikkenee. Humalatilan aikana arviointi- ja havaintokyky heikkenee. 2. kysymys. Oikeat väittämät ovat: Pitkäaikainen ja runsas alkoholin käyttö - kohottaa verenpainetta - lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin - aiheuttaa maksasairauksia - heikentää muistia - aiheuttaa aivokudoksen surkastumista - aiheuttaa vieroitusoireita - aiheuttaa vatsasairauksia - aiheuttaa työkyvyttömyyttä 1. kysymys. Huumeet 2. kysymys. Oikeat väittämät ovat: Imppaaminen vaurioittaa aivoja, munuaisia, maksaa ja sydäntä. LSD:n vaikutukset voivat palata jopa vuosien kuluttua. Kokaiini rasittaa sydäntä, verisuonia, keuhkoja, vatsaa ja munuaisia. Amfetamiini aiheuttaa valheellista ylienergisyyttä. LSD aiheuttaa aistiharhoja. Heroiini aiheuttaa voimakkaita vieroitusoireita. Kannabiksen käyttö lisää riskiä sairastua suu- ja keuhkosyöpään. 26

Sisällys. 1. Laitteistovaatimukset ja ohjelman asentaminen... 3. 2. Ohjelman yleisrakenne... 4

Sisällys. 1. Laitteistovaatimukset ja ohjelman asentaminen... 3. 2. Ohjelman yleisrakenne... 4 Opettajan opas Sisällys 1. Laitteistovaatimukset ja ohjelman asentaminen... 3 2. Ohjelman yleisrakenne... 4 3. Kemian perusteet... 5 3.1. Atomit ja molekyylit... 6 3.2. Molekyylien rakentaminen... 7 3.3.

Lisätiedot

Johdanto. 1. Asennusvaihtoehdot. Tarkemmat asennusohjeet löytyvät ohjelman mukana tulleesta Opetusohjelmien asennus- ja ylläpito-ohjeesta.

Johdanto. 1. Asennusvaihtoehdot. Tarkemmat asennusohjeet löytyvät ohjelman mukana tulleesta Opetusohjelmien asennus- ja ylläpito-ohjeesta. Johdanto Kolme iloista matemaatikkoa on alakoulun matematiikan opetukseen tarkoitettu opetusohjelma, jonka pohjana on käytetty opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Ohjelma ei seuraa erityisesti

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

HAPPOSADE. Tehtävä 2: HAPPOSADE

HAPPOSADE. Tehtävä 2: HAPPOSADE HAPPOSADE Alla on valokuva patsaista, jotka tunnetaan nimellä karyatidit. Ne on pystytetty Ateenaan Akropolis-kukkulalle yli 2 500 vuotta sitten. Patsaat on veistetty marmorista. Marmori on kivilaji, joka

Lisätiedot

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

NIMI: Luokka: c) Atomin varaukseton hiukkanen on nimeltään i) protoni ii) neutroni iii) elektroni

NIMI: Luokka: c) Atomin varaukseton hiukkanen on nimeltään i) protoni ii) neutroni iii) elektroni Peruskoulun kemian valtakunnallinen koe 2010-2011 NIMI: Luokka: 1. Ympyröi oikea vaihtoehto. a) Ruokasuolan kemiallinen kaava on i) CaOH ii) NaCl iii) KCl b) Natriumhydroksidi on i) emäksinen aine, jonka

Lisätiedot

c) Mitkä alkuaineet ovat tärkeitä ravinteita kasveille?

c) Mitkä alkuaineet ovat tärkeitä ravinteita kasveille? ke1 kertaustehtäviä kurssin lopussa 1. Selitä Kerro lyhyesti, mitä sana tarkoittaa. a) kemikaali b) alkuaine c) molekyyli d) vesiliukoinen 2. Kemiaa kotona ja ympärillä a) Kerro yksi kemian keksintö, jota

Lisätiedot

Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali

Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali Hapot ja emäkset 19 Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali happamuuden aiheuttavat oksoniumionit Monet marjat, hedelmät ja esimerkiksi piimä maistuvat happamilta. Happamuus seuraa siitä kun happo

Lisätiedot

Puhtaat aineet ja seokset

Puhtaat aineet ja seokset Puhtaat aineet ja seokset KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Määritelmä: Puhdas aine sisältää vain yhtä alkuainetta tai yhdistettä. Esimerkiksi rautatanko sisältää vain Fe-atomeita ja ruokasuola vain NaCl-ioniyhdistettä

Lisätiedot

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia

Lisätiedot

FyKe-Mopin opettajanohje

FyKe-Mopin opettajanohje 1 FyKe-Mopin opettajanohje Ohjelma jakautuu aihepiireittäin Opiskelen ja opin ja Testi osioihin. Miten saan FyKe-Mopin nopeasti käyttöön? Ensimmäisenä on ohjelma asennettava joko yksittäiselle koneelle

Lisätiedot

Sisällys. Vesi... 9. Avaruus... 65. Voima... 87. Ilma... 45. Oppilaalle... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan... 5

Sisällys. Vesi... 9. Avaruus... 65. Voima... 87. Ilma... 45. Oppilaalle... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan... 5 Sisällys Oppilaalle............................... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan........ 5 Vesi................................... 9 2. Vesi on ikuinen kiertolainen........... 10 3. Miten saamme puhdasta

Lisätiedot

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Kemiaa tutkimaan 1. TYÖTURVALLISUUS 2 opetuskertaa S1 - Turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot - Tutkimusprosessin eri vaiheet S2 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä

Lisätiedot

VirtuaaliKemia. Versio 2.0 Lahden Teho-Opetus Oy

VirtuaaliKemia. Versio 2.0 Lahden Teho-Opetus Oy VirtuaaliKemia Versio 2.0 Lahden Teho-Opetus Oy 1. Johdanto... 3 2. Asennusvaihtoehdot ja ohjelmaan kirjautuminen... 3 3. Ohjelman yleisrakenne... 4 4. Ohjelman sisältö... 7 4.1. Aineen rakenne... 7 4.1.1.

Lisätiedot

Osio 1. Laskutehtävät

Osio 1. Laskutehtävät Osio 1. Laskutehtävät Nämä palautetaan osion1 palautuslaatikkoon. Aihe 1 Alkuaineiden suhteelliset osuudet yhdisteessä Tehtävä 1 (Alkuaineiden suhteelliset osuudet yhdisteessä) Tarvitset tehtävään atomipainotaulukkoa,

Lisätiedot

ORGAANINEN KEMIA. = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY

ORGAANINEN KEMIA. = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY ORGAANINEN KEMIA = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY Yleistä hiilestä: - Kaikissa elollisen luonnon yhdisteissä on hiiltä - Hiilen määrä voidaan osoittaa väkevällä

Lisätiedot

Hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen

Hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen Hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen hapetuslukumenetelmällä MATERIAALIT JA TEKNO- LOGIA, KE4 Palataan hetkeksi 2.- ja 3.-kurssin asioihin ja tarkastellaan hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottamista.

Lisätiedot

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan

Lisätiedot

Tutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja.

Tutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja. JIPPO-POLKU Jippo-polku sisältää kokeellisia tutkimustehtäviä toteutettavaksi perusopetuksessa, kerhossa tai kotona. Polun tehtävät on tarkoitettu suoritettavaksi luonnossa joko koulun tai kerhon lähimaastossa,

Lisätiedot

Kemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö

Kemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö Kemia 3 op Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut Kurssin sisältö 1. Peruskäsitteet ja atomin rakenne 2. Jaksollinen järjestelmä,oktettisääntö 3. Yhdisteiden nimeäminen 4. Sidostyypit 5. Kemiallinen

Lisätiedot

Veden ja glukoosin mallinnus

Veden ja glukoosin mallinnus Veden ja glukoosin mallinnus Jääskeläinen, Piia. Mallinnus, vesi ja glukoosi, http://www.helsinki.fi/kemia/opettaja/ont/jaaskelainen-p-2008.pdf Harjoitustöissä mallinnetaan vesi- ja glukoosimolekyyli ArgusLab-ohjelmalla.

Lisätiedot

VESI JA VESILIUOKSET

VESI JA VESILIUOKSET VESI JA VESILIUOKSET KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä

Lisätiedot

Paula Kajankari 2015. LUMA-kerho Kokeellista kemiaa. Kohderyhmä 5 6 luokkalaiset. Laajuus 90 minuuttia x 5 kerhokertaa

Paula Kajankari 2015. LUMA-kerho Kokeellista kemiaa. Kohderyhmä 5 6 luokkalaiset. Laajuus 90 minuuttia x 5 kerhokertaa LUMA-kerho Kokeellista kemiaa Kohderyhmä 5 6 luokkalaiset Laajuus 90 minuuttia x 5 kerhokertaa Tavoite Tavoitteena on osoittaa oppilaille, että luonnontieteiden opiskelu voi olla muutakin kuin kirjasta

Lisätiedot

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus Huomaat, että vedenkeittimessäsi on valkoinen saostuma. Päättelet, että saostuma on peräisin vedestä. Haluat varmistaa, että vettä on turvallista juoda ja viet sitä tutkittavaksi laboratorioon. Laboratoriossa

Lisätiedot

KALKINPOISTOAINEET JA IHOMME

KALKINPOISTOAINEET JA IHOMME KALKINPOISTOAINEET JA IHOMME Martta asuu kaupungissa, jossa vesijohtovesi on kovaa 1. Yksi kovan veden Martalle aiheuttama ongelma ovat kalkkisaostumat (kalsiumkarbonaattisaostumat), joita syntyy kylpyhuoneeseen

Lisätiedot

Kemia 7. luokka. Nimi

Kemia 7. luokka. Nimi Kemia 7. luokka Nimi 1. Turvallinen työskentely Varoitusmerkit Kaasupolttimen käyttö Turvallinen työskentely Turvallinen työskentely Kaasupolttimen käyttö 1. Varmista että ilma-aukot ovat kiinni. 2. Sytytä

Lisätiedot

Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos

Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos Juha Siitonen 14. Elokuuta 2011 Alkuaineita jos tunne sä et Niiden kykyjä vähättelet minaisuudet peittelet Turha sun on koittaa Sieluja voittaa Goethe

Lisätiedot

Työohjeet Jippo- polkuun

Työohjeet Jippo- polkuun Työohjeet Jippo- polkuun TUTKIMUSPISTE 1: Kelluuko? Tarvikkeet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja. Tutkimus 1a: Tee hypoteesi

Lisätiedot

Luku 3. Ilmakehä suojaa ja suodattaa. Manner 2

Luku 3. Ilmakehä suojaa ja suodattaa. Manner 2 Luku 3 Ilmakehä suojaa ja suodattaa Sisällys Ilmakehä eli atmosfääri Ilmakehän kerrokset Ilmakehä kaasukoostumuksen mukaan Ilmakehä lämpötilan mukaan Säteilytase ja säteilyn absorboituminen Kasvihuoneilmiö

Lisätiedot

VirtuaaliKemia. Lahden Teho-Opetus Oy

VirtuaaliKemia. Lahden Teho-Opetus Oy VirtuaaliKemia Lahden Teho-Opetus Oy 1. Johdanto VirtuaaliKemia (VK) on peruskoulun yläasteen, ammattioppilaitosten ja lukion peruskurssien kemian opetukseen tarkoitettu opetusohjelma. Ohjelman lähestymistapa

Lisätiedot

17. Tulenkestävät aineet

17. Tulenkestävät aineet 17. Tulenkestävät aineet Raimo Keskinen Peka Niemi - Tampereen ammattiopisto Alkuaineiden oksidit voidaan jakaa kemiallisen käyttäytymisensä perusteella luonteeltaan happamiin, emäksisiin ja neutraaleihin

Lisätiedot

Opettajan opas. Versio 3.0

Opettajan opas. Versio 3.0 Opettajan opas Versio 3.0 Johdanto... 3 1. Asennusvaihtoehdot ja ohjelmaan kirjautuminen... 3 2. Ohjelman yleisrakenne... 5 3. Harjoitukset... 7 3.1. Mittayksiköt... 7 3.1.1. Yksikköpeli... 7 3.2. Liike

Lisätiedot

1. Malmista metalliksi

1. Malmista metalliksi 1. Malmista metalliksi Metallit esiintyvät maaperässä yhdisteinä, mineraaleina Malmiksi sanotaan kiviainesta, joka sisältää jotakin hyödyllistä metallia niin paljon, että sen erottaminen on taloudellisesti

Lisätiedot

HIILIVOIMA JA HAPPAMAT SATEET

HIILIVOIMA JA HAPPAMAT SATEET Johdanto HIILIVOIMA JA HAPPAMAT SATEET Happosateesta alettiin huolestua 1960- luvulla. Pohjois- Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa havaittiin järvieliöiden kuolevan ja metsien vahingoittuvan happosateiden

Lisätiedot

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle Solun toiminta II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle 1. Avainsanat 2. Fotosynteesi eli yhteyttäminen 3. Viherhiukkanen eli kloroplasti 4. Fotosynteesin reaktiot 5. Mitä kasvit

Lisätiedot

Myös normaali sadevesi on hieman hapanta (ph n.5,6) johtuen ilman hiilidioksidista, joka liuetessaan veteen muodostaa hiilihappoa.

Myös normaali sadevesi on hieman hapanta (ph n.5,6) johtuen ilman hiilidioksidista, joka liuetessaan veteen muodostaa hiilihappoa. sivu 1/5 Kohderyhmä: Aika: Työ sopii sekä yläasteelle, että lukion biologiaan ja kemiaan käsiteltäessä ympäristön happamoitumista. Lukion kemiassa aihetta voi myös käsitellä typen ja rikin oksideista puhuttaessa.

Lisätiedot

RAPORTTI. Kemian mallit ja visualisointi. Raportti. Elina Rautapää. Piia Tikkanen

RAPORTTI. Kemian mallit ja visualisointi. Raportti. Elina Rautapää. Piia Tikkanen RAPORTTI Kemian mallit ja visualisointi Raportti Elina Rautapää Piia Tikkanen 1 Johdanto Mallinnusharjoitusta suunniteltiin 5. luokan opetussuunnitelman perusteisiin pohjautuen. Opettajaa konsultoitiin

Lisätiedot

Ilman vettä ei ole elämää

Ilman vettä ei ole elämää Ilman vettä ei ole elämää Elämä alkoi merestä. Meressä syntyi kaikki kalat ja muut elukat. Meressä on todella hienot maisemat. Suolaista vettä ei kannata juoda koska se on tosi pahaa. Kuolleessa meressä

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KE4, KPL. 3 muistiinpanot Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KPL 3: Ainemäärä 1. Pohtikaa, miksi ruokaohjeissa esim. kananmunien ja sipulien määrät on ilmoitettu kappalemäärinä, mutta makaronit on ilmoitettu

Lisätiedot

Tupakointi vähenee koko ajan

Tupakointi vähenee koko ajan TOSITIETOA Tupakka Tupakointi vähenee koko ajan Ennen vanhaan tupakoitiin paljon. Tupakointi oli sallittua ravintoloissa, junissa, lentokoneissa ja työpaikoilla. Nykyään tupakointia sisätiloissa rajoittaa

Lisätiedot

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme

Lisätiedot

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KESTO: 15min 1h riippuen työn laajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Arkipäivän kemian ilmiöiden tarkastelu

Lisätiedot

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus: K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat

Lisätiedot

1. (*) Luku 90 voidaan kirjoittaa peräkkäisen luonnollisen luvun avulla esimerkiksi

1. (*) Luku 90 voidaan kirjoittaa peräkkäisen luonnollisen luvun avulla esimerkiksi Matematiikan pulmasivu Koonnut Martti Heinonen martti.heinonen@luukku.com Vaikeustaso on merkitty tähdillä: yhden tähden (*) tehtävä on helpoin ja kolmen (***) haastavin. 1. (*) Luku 90 voidaan kirjoittaa

Lisätiedot

KPL1 Hiili ja sen yhdisteet. KPL2 Hiilivedyt

KPL1 Hiili ja sen yhdisteet. KPL2 Hiilivedyt KPL1 Hiili ja sen yhdisteet 1. Mikä on hiilen kemiallinen kaava? C 2. Mitkä ovat hiilen 4 eri esiintymismuotoa? Miten ne eroavat toisistaan? Timantti, grafiitti, fullereeni, nanoputki. Eroavat rakenteelta

Lisätiedot

Opinajan käytön aloittaminen koulussa/oppilaitoksessa

Opinajan käytön aloittaminen koulussa/oppilaitoksessa Opinajan käytön aloittaminen koulussa/oppilaitoksessa Yleistä Opinaika löytyy osoitteesta: http://www.opinaika.fi Jokainen oppilas ja opettaja tarvitsevat oman käyttäjätunnuksen ja siihen liittyvän salasanan

Lisätiedot

Määritelmä, metallisidos, metallihila:

Määritelmä, metallisidos, metallihila: ALKUAINEET KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Metalleilla on tyypillisesti 1-3 valenssielektronia. Yksittäisten metalliatomien sitoutuessa toisiinsa jokaisen atomin valenssielektronit tulevat yhteiseen käyttöön

Lisätiedot

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Mitä on kemia? Johdantoa REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, jotka liittyvät vanhojen sidosten

Lisätiedot

Kaikki ympärillämme oleva aine koostuu alkuaineista.

Kaikki ympärillämme oleva aine koostuu alkuaineista. YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme

Lisätiedot

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Reaktioyhtälö. Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi. Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava

Reaktioyhtälö. Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi. Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava Reaktioyhtälö Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava Empiirinen kaava (suhdekaava) ilmoittaa, missä suhteessa yhdiste sisältää eri alkuaineiden

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Vesimolekyylien kiehtova maailma

Vesimolekyylien kiehtova maailma Vesimolekyylien kiehtova maailma Luokka-aste Oppitunti molekyylimallinnuksesta oli suunniteltu 8. luokan oppilaille. Tavoitteet Tavoitteena on tarkastella kemiallista mallia ja syventää kemiallisen mallin

Lisätiedot

7. luokan kemia. Nimi

7. luokan kemia. Nimi 7. luokan kemia Nimi Kurssin arviointi arvosana socrative 1: turvallinen työskentely hyväksytty/hylätty socrative 2: työvälineet 410 socrative 3: kemialliset merkit 410 socrative 4: alkuaine, yhdiste,

Lisätiedot

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona. 3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman

Lisätiedot

*Tarkoituksena on tuoda esille, että kemia on osa arkipäiväämme siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin

*Tarkoituksena on tuoda esille, että kemia on osa arkipäiväämme siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin *arkoituksena on tuoda esille, että kemia on osa arkipäiväämme siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin Joka päivä markkinoille tulee uusia, usein olet kuulut, että tuotteita

Lisätiedot

Reaktiosarjat

Reaktiosarjat Reaktiosarjat Usein haluttua tuotetta ei saada syntymään yhden kemiallisen reaktion lopputuotteena, vaan monen peräkkäisten reaktioiden kautta Tällöin edellisen reaktion lopputuote on seuraavan lähtöaine

Lisätiedot

Kemian opiskelun avuksi

Kemian opiskelun avuksi Kemian opiskelun avuksi Ilona Kuukka Mukana: Petri Järvinen Matti Koski Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. AINE JA ENERGIA Aine aine, nominatiivi ainetta, partitiivi

Lisätiedot

Fysiikka ja kemia VUOSILUOKAT 5 6

Fysiikka ja kemia VUOSILUOKAT 5 6 Fysiikka ja kemia VUOSILUOKAT 5 6 Fysiikan ja kemian opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja

Lisätiedot

Asetyylisalisyylihapon energiaprofiili. - Konformaatioisomeria

Asetyylisalisyylihapon energiaprofiili. - Konformaatioisomeria Asetyylisalisyylihapon energiaprofiili - Konformaatioisomeria Kemian mallit ja visualisointi Tom Olsson Simo Tolvanen 25.4.2008 Suoritus Kohderyhmänä on lukion kemian 2- kurssi. Aiheena on Asetyylisalisyylihapon

Lisätiedot

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Kemiaa tutkimaan 1. TYÖTURVALLISUUS 2 opetuskertaa S1 - Turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot - Tutkimusprosessin eri vaiheet S2 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä

Lisätiedot

Erilaisia entalpian muutoksia

Erilaisia entalpian muutoksia Erilaisia entalpian muutoksia REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Erilaisille kemiallisten reaktioiden entalpiamuutoksille on omat terminsä. Monesti entalpia-sanalle käytetään synonyymiä lämpö. Reaktiolämmöllä eli

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta LUT laboratorio- ato o ja mittauspalvelut ut Esimerkkinä energiatehokkuus -> keskeinen keino ilmastomuutoksen hallinnassa Euroopan sähkönkulutuksesta n. 15 % kuluu pumppusovelluksissa On arvioitu, että

Lisätiedot

Kiteet kimpaleiksi (Veli-Matti Ikävalko)

Kiteet kimpaleiksi (Veli-Matti Ikävalko) Kiteet kimpaleiksi (Veli-Matti Ikävalko) VINKKEJÄ OPETTAJALLE: Työ voidaan suorittaa 8 luokalla ionisidosten yhteydessä. Teoria ja kysymysosa osa voidaan suorittaa kotitehtävänä. Kirjallisuudesta etsimiseen

Lisätiedot

782630S Pintakemia I, 3 op

782630S Pintakemia I, 3 op 782630S Pintakemia I, 3 op Ulla Lassi Puh. 0400-294090 Sposti: ulla.lassi@oulu.fi Tavattavissa: KE335 (ma ja ke ennen luentoja; Kokkolassa huone 444 ti, to ja pe) Prof. Ulla Lassi Opintojakson toteutus

Lisätiedot

Kokeellisen työskentelyn ohjeet Kalevan lukion kemian luokassa

Kokeellisen työskentelyn ohjeet Kalevan lukion kemian luokassa Kokeellisen työskentelyn ohjeet Kalevan lukion kemian luokassa 1 TURVALLINEN TYÖSKENTELY Turvallinen työskentely on keskeinen osa kemian osaamista. Kokeellisissa töissä noudatetaan kemikaali, jäte ja työturvallisuuslainsäädäntöä.

Lisätiedot

Lukion kemiakilpailu

Lukion kemiakilpailu MAL ry Lukion kemiakilpailu/avoinsarja Nimi: Lukion kemiakilpailu 11.11.010 Avoin sarja Kaikkiin tehtäviin vastataan. Aikaa on 100 minuuttia. Sallitut apuvälineet ovat laskin ja taulukot. Tehtävät suoritetaan

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Aine koostuu atomeista Nimitys tulee sanasta atomos = jakamaton (400 eaa, Kreikka) Atomin kuvaamiseen käytetään atomimalleja Pallomalli

Lisätiedot

Kodin vaaralliset jätteet talteen. Materiaalitehokas jätehuolto hanke (A31559) saa Päijät-Hämeen liiton myöntämää EAKR -rahoitusta

Kodin vaaralliset jätteet talteen. Materiaalitehokas jätehuolto hanke (A31559) saa Päijät-Hämeen liiton myöntämää EAKR -rahoitusta Kodin vaaralliset jätteet talteen Materiaalitehokas jätehuolto hanke (A31559) saa Päijät-Hämeen liiton myöntämää EAKR -rahoitusta Ongelmajäte on nyt vaarallinen jäte Uudessa jätelaissa otetaan käyttöön

Lisätiedot

Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia. Leena Piiroinen Luento 2 2015

Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia. Leena Piiroinen Luento 2 2015 Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia Leena Piiroinen Luento 2 2015 Reaktioyhtälöön liittyviä laskuja 1. Reaktioyhtälön kertoimet ja tuotteiden määrä 2. Lähtöaineiden riittävyys 3. Reaktiosarjat 4. Seoslaskut

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

ENERGIAA! ASTE/KURSSI AIKA 1/5

ENERGIAA! ASTE/KURSSI AIKA 1/5 1/5 ASTE/KURSSI Yläasteelle ja lukioon elintarvikkeiden kemian yhteydessä. Sopii myös alaasteryhmille opettajan avustaessa poltossa, sekä laskuissa. AIKA n. ½ tuntia ENERGIAA! Vertaa vaahtokarkin ja cashewpähkinän

Lisätiedot

POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ

POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ MUSTIKKATRIO KOHDERYHMÄ: Työ voidaan suorittaa kaikenikäisten kanssa, jolloin teoria sovelletaan osaamistasoon. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Arkipäivän ruokakemian ilmiöiden tarkastelu uudessa kontekstissa.

Lisätiedot

Erilaisia entalpian muutoksia

Erilaisia entalpian muutoksia Erilaisia entalpian muutoksia REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Erilaisille kemiallisten reaktioiden entalpiamuutoksille on omat terminsä. Monesti entalpia-sanalle käytetään synonyymiä lämpö. Reaktiolämmöllä eli

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU HARJOITUSTYÖOHJE SISÄLLYS SYMBOLILUETTELO 3 1 JOHDANTO 4 2 TYÖOHJE

Lisätiedot

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa TkT Jari Aromaa Teknillinen korkeakoulu Korroosion ja materiaalikemian laboratorio TAUSTAA Kuparin yleinen korroosio voi

Lisätiedot

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa Solun toiminta II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa 1. Avainsanat 2. Solut tarvitsevat jatkuvasti energiaa 3. Soluhengitys 4. Käymisreaktiot 5. Auringosta ATP:ksi 6. Tehtävät 7. Kuvat Avainsanat:

Lisätiedot

TÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA

TÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA sivu 1/8 TÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA LUOKKA-ASTE/KURSSI TAUSTA Työ soveltuu peruskoulun yläasteelle ja lukioon. Työn tavoite on tutustua proteiinien kokeellisiin tunnistusmenetelmiin. POHDITTAVAKSI

Lisätiedot

ISIS Draw (Windows versio 2.5)

ISIS Draw (Windows versio 2.5) 1 ISIS Draw (Windows versio 2.5) ISIS Draw on helppokäyttöinen kemian piirto-ohjelma, jolla voidaan muun muassa piirtää kemiallisia rakenteita, reaktioyhtälöitä ja yksinkertaisia proteiinirakenteita. Lisäksi

Lisätiedot

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos ympäristö ympäristö 15.12.2016 REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos Kaikilla aineilla (atomeilla, molekyyleillä) on asema- eli potentiaalienergiaa ja liike- eli

Lisätiedot

Tiedelimsa. Vedestä saadaan hapotettua vettä lisäämällä siihen hiilidioksidia, mutta miten hiilidioksidi jää nesteeseen?

Tiedelimsa. Vedestä saadaan hapotettua vettä lisäämällä siihen hiilidioksidia, mutta miten hiilidioksidi jää nesteeseen? Vedestä saadaan hapotettua vettä lisäämällä siihen hiilidioksidia, mutta miten hiilidioksidi jää nesteeseen? TAUSTAA Moni ihminen lapsista aikuisiin saakka on varmasti joskus pohtinut hiilidioksidiin liittyviä

Lisätiedot

LEIRITOIMINNAN YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA YMPÄRISTÖTOIMINTOJEN KARTOITUSLOMAKE. Järjestävä taho Leirin nimi Vierailun ajankohta 1. LEIRIN PERUSTIEDOT

LEIRITOIMINNAN YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA YMPÄRISTÖTOIMINTOJEN KARTOITUSLOMAKE. Järjestävä taho Leirin nimi Vierailun ajankohta 1. LEIRIN PERUSTIEDOT LEIRITOIMINNAN YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA YMPÄRISTÖTOIMINTOJEN KARTOITUSLOMAKE Järjestävä taho Leirin nimi Vierailun ajankohta 1. LEIRIN PERUSTIEDOT Osallistujamäärä alle 20 Leirialue nimi (leiriläiset) 2050 koko

Lisätiedot

TKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006

TKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006 TKK, TTY, LTY, Y, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 1.5.006 1. Uraanimetallin valmistus puhdistetusta uraanidioksidimalmista koostuu seuraavista reaktiovaiheista: (1) U (s)

Lisätiedot

Nuuskan käyttö lisää syöpäriskiä.

Nuuskan käyttö lisää syöpäriskiä. TOSITIETOA NUUSKA NUUSKA ON TERVEYDELLE HAITALLINEN TUPAKKATUOTE Vaikka nuuska ei sisällä savun mukana elimistöön leviäviä myrkyllisiä aineita, se on silti terveydelle haitallinen tuote. Nuuska sisältää

Lisätiedot

VÄRIKÄSTÄ KEMIAA. MOTIVAATIO: Mitä tapahtuu teelle kun lisäät siihen sitruunaa? Entä mitä havaitset kun peset mustikan värjäämiä sormia saippualla?

VÄRIKÄSTÄ KEMIAA. MOTIVAATIO: Mitä tapahtuu teelle kun lisäät siihen sitruunaa? Entä mitä havaitset kun peset mustikan värjäämiä sormia saippualla? VÄRIKÄSTÄ KEMIAA KOHDERYHMÄ: Työ voidaan suorittaa kaikenikäisten kanssa, jolloin teoria sovelletaan osaamistasoon. Parhaiten työ soveltuu alakouluun kurssille aineet ympärillämme tai yläkouluun kurssille

Lisätiedot

Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe

Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe 1.4.017 Tee kuusi tehtävää. 1. Tämä tehtävä koostuu kuudesta monivalintaosiosta, joista jokaiseen on yksi oikea vastausvaihtoehto. Kirjaa vastaukseksi numero-kirjainyhdistelmä

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

TÄS ON PROTSKUU! Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine?

TÄS ON PROTSKUU! Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine? TÄS ON PROTSKUU! KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu parhaiten yläkouluun kurssille elollinen luonto ja yhteiskunta, sekä lukioon kurssille KE1. KESTO: Työ koostuu kahdesta osasta: n. 30 min/osa. MOTIVAATIO: Mitä

Lisätiedot

Share toiminto ja Seinä

Share toiminto ja Seinä Share toiminto ja Seinä Top 7 opetusaineisto jakautuu kahteen osaan: Top 7 Sähköiseen opetusaineistoon, joka on tarkoitettu opettajajohtoiseen työskentelyyn ja Top 7 Oppilaan aineistoon (Student -osio,

Lisätiedot

OAMK TEKNIIKAN YKSIKKÖ MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIO

OAMK TEKNIIKAN YKSIKKÖ MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIO OAMK TEKNIIKAN YKSIKKÖ MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIO Työ 5 ph-lähettimen konfigurointi ja kalibrointi 2012 Tero Hietanen ja Heikki Kurki 1 JOHDANTO Työssä tutustutaan nykyaikaiseen teollisuuden yleisesti

Lisätiedot

Työn toteutus Lisää pullosta kolmeen koeputkeen 1 2 cm:n kerros suolahappoa. Pudota ensimmäiseen koeputkeen kuparinaula, toiseen sinkkirae ja kolmanteen magnesiumnauhan pala. Tulosten käsittely Mikä aine

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN VALINTAKOE

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN VALINTAKOE AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN VALINTAKOE /5 TEHTÄVÄOSA/ Ongelmanratkaisu..08 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN VALINTAKOE OHJEITA Valintakokeessa on kaksi osaa: TEHTÄVÄOSA: Ongelmanratkaisu VASTAUSOSA:

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot