HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

Transkriptio

1 1 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 Kirkkonummen kunta Yhteistoimintaryhmä Henkilöstöjaosto

2 2 Sisällysluettelo SAATTEEKSI HENKILÖSTÖJAOSTON TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstön vaihtuvuus PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET Sopimustarkistukset ja muut palkkauksen tarkistukset Kannustaminen ja palkitseminen Palkkaus- ja henkilöstökustannukset vuonna TYÖAIKA JA TYÖPANOS Tuottavuus ja tehty työpanos Vuosityöaikaa lyhentävät poissaolot Sairauspoissaolot Lyhyet palkattomat virkavapaudet HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Henkilöstön koulutuskustannukset ja koulutukseen käytetty aika Keskitetyt koulutukset vuonna TYÖTERVEYSHUOLTO, TYÖSUOJELU JA TYÖHYVINVOINTI Työterveyshuolto Sairauslomien seuranta ja varhainen puuttuminen Työsuojelu Kunnan työsuojelun toimintaohjelma Uhka- ja vaaratilanneilmoitukset Työsuojelutarkastukset Sisäilmatyöryhmä Työhyvinvointiliikunta (TYHY-liikunta) YHTEISTOIMINTA Kunnan yhteistoimintaryhmä Yhteistoiminta toimialoilla Henkilökuntaneuvoston (HKN:n) toiminta vuonna TASA-ARVOSUUNNITELMAN JA YHDENVERTAISUUDEN TOTEUTUMINEN Tasapuolinen rekrytointipolitiikka Samapalkkaisuus Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen Äidinkieli TILASTO-OSA Henkilöstökertomuksen tunnuslukuja Kunnan palveluksessa olevat Kunnan palveluksessa olevat toimialoittain sukupuolen mukaan Keski-iät ja ikäprofiili toimialoittain , päätoimiset Keski-iät ja ikäprofiili toimialoittain , vakinaiset Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuosina Vakinaisen henkilöstön ikäprofiili vuosina Päätoiminen henkilöstömäärä / 1000 asukasta... 39

3 9.9 Vakinaisen henkilöstömäärän ja väestömäärän kehitys Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus vuosina Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus vuosina Sairauspoissaolot laskettuna vuoden keskimääräisen päätoimisen henkilöstömäärän mukaan, kalenteripäivinä Sairauspoissaolot keskimäärin per henkilö ja keskimääräinen päätoiminen henkilömäärä vuonna 2010 ja Sairauspoissaolot keskimäärin per henkilö, ikäryhmittäin, päätoimiset vuonna Työtapaturmapäivät Sairauspoissaolot kalenteripäivinä vuosina Sairauspoissaolot vuosina % työajasta (työaika ja sairauspoissaolot kalenteripäivinä) Vuorotteluvapaalla vuosina olleet, lukumäärä Koko henkilöstön palkat vuosina Peruspalkat sopimusaloittain Kirkkonummen kunta Kokonaisansiot sopimusaloittain Kirkkonummen kunta Kunnallisten virka- ja työehtosopimusten kustannusvaikutukset vuosina 2011 ja sopimuskausi , yhteenveto Lähde: Kt Henkilötyövuodet toimialoittain (ilman opettajia) vuosina Opettajatyövuodet vuosina Työterveyshuollon tapahtumat ja kustannukset Työterveyshuollon kustannukset Työterveyshuollon käynnit Työterveyshuollon kustannukset Kelan korvausluokittain (Diacor) Työterveyshuollon kustannukset toimialoittain (Diacor) Eläkepoistuma % Kirkkonummen kunta Ennuste vuosille ; ko. aikavälillä 64 vuotta täyttävät vakinaiset palveluksessa olleet henkilöt toimialoittain Suurimpien ammattiryhmien eläkepoistuma vuosina Eläkkeelle jääneet vuosina (sisältää myös VaEl-eläkkeet) KuEl vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä, Kirkkonummen kunta vrt. koko maa VaEl (opettajat) vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä Kirkkonummella vrt. koko maa vuosina

4 4 SAATTEEKSI Vuosi 2011 oli työntäyteinen. Henkilöstöjaoston suunnitelman mukaisesti henkilöstöyksikkö teki tavoitteista 80 prosenttia. Tehtävälista oli haasteellinen, varsinkin kun pitkäaikainen henkilöstön kehittämispäällikkö Marjatta Komulainen vaihtoi työpaikkaa. Keväällä 2011 neuvoteltiin sopimusten järjestelyvaraerät. KVTES:n osalta haluttiin tehdä suurempi muutos, joka valmistelu jatkuu edelleenkin vuonna Teknisten sopimusten osalta muutostarpeesta ei päästy yksimielisyyteen. Kesäkuussa 2011 pitkäaikainen henkilöstöjaoston puheenjohtaja Kristo Savola menehtyi vaikeaan sairauteen. Hänen seuraajakseen nimettiin Pekka Poutanen. Syksyllä 2011 työn painopisteeksi nousi työterveys- ja työsuojeluohjelman muutokset. Diacorin talousarvion riittävyyden kanssa painittiin koko vuoden ja kahden eri muutoksen jälkeen saavutettiin talouden tasapainotila. Muutoksessa menetettiin oikeus käydä muissa työterveydenhuollon pisteissä paitsi Kirkkonummella ja Leppävaarassa. Tosin loppuvuodesta 2011 myönnettiin lisämääräraha varmuuden vuoksi, koska sairastuvuus on loppuvuodesta suurempaa. Tavoitteena oli sairauslomien lukumäärän lasku, joka toteutui. Lasku oli 17,1 kalenteripäivästä 16,5 kalenteripäivään. Täyttölupamenettely jatkui koko vuoden samoin kuin palkattomien vapaiden erikoistarjous. Lisäksi uutuutena oli paikallinen sopimus Jytyn kanssa lomarahojen vaihdosta. Henkilökunnan kokonaismäärä nousi 27 henkilöllä. Joulukuussa 2011 tapahtui muutto uuteen kunnantaloon 11 eri toimipisteestä. Haluan kiittää koko henkilöstöä jaksamisesta ja työpanoksestaan Kirkkonummen kunnan hyväksi. Henkilöstökertomuksen 2011 toimitti toimistosihteeri Anna Lisa Lähteenmäki. Henkilöstökertomuksen kirjoittivat - Henkilöstösuunnittelija Ulla Väyrynen - Henkilöstön kehittämispäällikkö Anu Karkinen - Työsuojeluvaltuutettu Reima Pulli - Henkilökuntaneuvoston puheenjohtaja Riitta Nylund ja Leena Sieviläinen henkilöstöjohtaja

5 5 1. HENKILÖSTÖJAOSTON TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Henkilöstöjaostossa (4/82 ) oli hyväksytty vuosisuunnitelma ja vuoden aikana tehtävät työt. Osa töistä liittyi henkilöstöstrategiaan, mm. KVTES ratkaisussa sovittiin, että kaikki toimistotöiden tehtäväkuvaukset käydään läpi. Tarkastelua on tehty liitteiden 2, 3 ja 4 osalta vuonna 2011 ja jatkuu vuonna Seuraavat henkilöstöjaoston tehtävät saatiin tehtyä: - Kuntatasoinen työsuojelun toimintaohjelma - Laadittu selvitys henkilöstöstrategian toteutumisesta heinä-joulukuussa OVTES tekijöiden tarkistus - Tehyn paikallisten järjestelyvaraerien valmistelu ja täytäntöönpano - Paikallisten järjestelyvaraerien valmistelu ja täytäntöönpano - Henkilöstökertomus - Henkilöstöstrategia tehty useampaan kertaan, päivitys hyväksyttiin - Palkkausjärjestelmien vaikutusselvitys - Muutto uuteen kunnantaloon - Henkilöstöhallinnolliset päätökset pohjan teko; mistä tehdään päätös, milloin tehdään ja mihin tehdään. Ne on tehty nykyisen hallintosäännön mukaisesti. KVTES:n uudistus - osittain tehty - TS palkkausjärjestelmän kehitystä ei tehty, vaan tilalle tuli KVTES:n palkkausjärjestelmän kehitys. Teknisten sopimusten palkkausjärjestelmän kehittämisestä ei syntynyt yksimielistä näkemystä järjestöjen kanssa, joten edettiin KVTES:n palkkausjärjestelmässä. Jaoksessa oli työnjohdollisten päätösten kokoava lista, mutta se haluttiin jättää pöydälle uuden hallintosäännöksen valmistelun takia. Tärkeää olisi saada nämä selventävät listat päätökseen, jotta esimiehet tietäisivät, miten pitää toimia missäkin tilanteessa. Seuraavat henkilöstöjaoksen seuraavat tehtävät jäivät tekemättä: - Uusittu päihdeohjelma - HR-ohjekirjan teko, 1. versio Uusittu päihdeohjelma ja HR-käsikirjan ensimmäinen versio jäivät tekemättä henkilövaihdoksen takia.

6 6 2. HENKILÖSTÖRESURSSIT Kirkkonummen kunnan henkilöstömäärä ilman työllistettyjä ja sivutoimisia tuntiopettajia oli vuoden 2011 lopussa henkilöä, 27 henkilöä enemmän kuin vuoden 2010 lopussa. Vuoden aikana vakituisen ja sivutoimisten henkilöstön määrä pysyi suurin piirtein samana ja määräaikaisen lukumäärä kasvoi 29 henkilöllä. Taulukko 1. Henkilöstömäärä ilman työllistettyjä ja sivutoimisia tuntiopettajia vuonna Luvut sisältävät moninkertaisen miehityksen esim. sairauslomalla olevalla voi olla määräaikainen sijainen. Muutos Henkilömäärä 1,10 % Vakinaiset -0,05 % Määräaikaiset 6,79 % Sivutoimiset 0,83 % Vuoden 2011 lopussa kunnan palveluksessa oli päätoimista henkilökuntaa 62,0 henkilöä 1000 asukasta kohden (61,7 henkilöä vuonna 2010). Naisten osuus koko kunnan henkilöstöstä oli 84,6 %. Naisten osuus laski hieman edellisestä vuodesta 0,9 prosentilla (85,5 prosenttia vuonna 2010). Kuva 1. Päätoiminen henkilöstö toimialoittain Henkilöstöstä lähes 60 % toimi sivistystoimen toimialalla. Hiukan yli neljäsosa 26,2 % työskenteli perusturvan toimialalla, hieman alle 12 % yhdyskuntatekniikan toimialalla ja 2,5 % konsernihallinnossa.

7 7 Taulukko 2. Henkilökuntamäärän kehitys toimialoittain. Päätoiminen Muutos henkilökunta Konsernihallinto -15,94 % Perusturva 4,14 % Sivistystoimi 0,95 % Yhdyskuntatekniikka 0,36 % Yhteensä 1,18 % Henkilöstömäärän kasvu oli suurinta perusturvan toimialalla, yhteensä 24 henkilöä. Sivistystoimen henkilömäärä nousi 13 henkilöllä ja yhdyskuntatekniikan yhdellä henkilöllä. Konsernihallinnossa henkilöstön määrä laski -11. Kuva 2. Henkilöstö sopimusaloittain Valtaosa kunnan henkilöstöstä kuului KVTES:n piiriin, 68 %. Prosenttimäärät ovat säilyneet samoina. Yleisimmät ammattinimikkeet olivat taulukon 3 mukaisesti: Päivähoitaja (lastenhoitaja tai lähihoitaja päivähoidossa), lastentarhanopettaja tai luokanopettaja. Kaksi viimeistä ovat vaihtaneet paikkaa viime vuodesta.

8 8 Taulukko 3. Yleisimmät ammattinimikkeet vuonna Nimike Naisia Miehiä Yhteensä Päivähoitaja, lastenhoitaja ja lähihoitaja päivähoidossa Lastentarhanopettaja Luokanopettaja Lehtori (perusk. ja lukio) Lähihoitaja, perushoitaja (muu kuin päivähoito) Sairaanhoitaja (sis.erik.sairaanh.) Koulunkäyntiavustaja Päiväkotiapulainen Laitoshuoltaja Päätoiminen tuntiopettaja v 17 % yli 30v 5 % alle 1 v 8 % 10-20v 21 % 1-10v 49 % Kuva 3. Vakinaisen henkilökunnan palveluaika. Pitkään, yli 10 vuotta palvelleiden osuus henkilöstöstä on edelleen suuri 43 % (kuva 3) vuotta ja yli 30 vuotta kunnassa olleiden prosenttimäärä kummassakin ryhmässä nousi prosenttiyksiköllä. 10 vuotta ja sitä vähemmän aikaa palvelleiden osuus laski kummassakin ryhmässä yhdellä prosentilla verrattuna edelliseen vuoteen.

9 9 Kuva 4. Päätoimisen henkilöstön ikäjakauma Vakinaisen henkilöstön keski-ikä nousi 0,3 vuotta ja oli 45,7 vuotta (45,4 vuotta vuonna 2010). Korkein keski-ikä 49,9 vuotta oli konsernihallinnossa ja matalin, 44,4 vuotta, sivistystoimessa. 2.1 Henkilöstön vaihtuvuus Henkilökunnan vaihtuvuus väheni edelleen. Vakinaisen henkilökunnan vaihtuvuus vuonna 2011 oli 11,1 % (11,9 % vuonna 2010 ja 14,2 % vuonna 2009). Lukuun on laskettu mukaan sekä alkaneet että päättyneet palvelusuhteet. Vaihtuvuus oli suurinta konsernihallinnossa 18,8 %, mutta vaihtuvuus sielläkin ilman eläkkeelle lähteviä oli 11,3 % ja lähtövaihtuvuus 7,5 %. Vakinaisen henkilökunnan lähtövaihtuvuus, johon lasketaan mukaan vain kunnasta eronneet, aleni 7,8 prosentista (vuonna 2010) 6,7 prosenttiin. Mikäli eläkkeelle lähteneet vähennetään luvuista, lähtövaihtuvuus oli 4,7 % ja tämäkin on hieman laskenut edelliseen vuoteen verrattuna (5,4 % vuonna 2010). Eläkkeelle siirtyneiden määrä pieneni Kunnan palveluksesta jäi vuoden aikana eläkkeelle 38 henkilöä, mikä on 7 henkilöä vähemmän kuin vuonna Vanhuuseläkkeelle jääneiden osuus oli 35 henkilöä (36 henkilöä vuonna 2010).

10 10 Kunnallisen eläkelain mukaiselle eläkkeelle siirryttiin Kirkkonummella vuonna 2011 keskimäärin 59,7 -vuotiaana, kun vuonna 2010 eläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 59,9 vuotta. Koko maassa keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä oli 59,8 vuotta vuonna Kunnallisen eläkelain mukaiselle vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä Kirkkonummen kunnassa oli 63,8 vuotta vuonna 2011, kun se koko maassa oli 63,7 vuotta. Vanhuuseläkkeelle jäävien keski-ikä on hieman noussut vuodesta 2010 (Kirkkonummen kunta 63,4 vuotta ja koko maa 63,5 vuotta). Osa-aikaeläkkeellä oli vuodenvaihteessa 17 kunnan henkilöstöön kuuluvaa, mikä oli kolme henkilöä vähemmänkuin edellisenä vuonna. Lähivuosina eläkkeelle siirtymisvauhti kasvaa, sillä nykyisestä henkilöstöstä noin 30 % täyttää 64 vuotta vuosina

11 11 3. PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET 3.1 Sopimustarkistukset ja muut palkkauksen tarkistukset Vanhat allekirjoitetut virka- ja työehtosopimukset olivat voimassa vuoden 2011 loppuun asti. Uuden tyyppinen raamisopimus allekirjoitettiin Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamiseksi. Uudet sopimukset astuivat voimaan kuitenkin vasta Kaikkiin kunta-alan työ- ja virkaehtosopimusten allekirjoituspöytäkirjoihin, joilla vuoden 2011 palkankorotukset oli sovittu, sisältyi kirjaukset sen varalta, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kokonaismäärän muutoksiin perustuva erä olisi toteutunut. Henkilöstömäärän kehitykseen perustuva paikallinen järjestelyerä ei kuitenkaan toteutunut. Sopimusten mukaiset erät : Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) paikallisen järjestelyerän suuruus oli 0,8 %. KVTES:n yleiskorotus oli 1,2 %. Ko. erää kohdistettiin liitteittäin eri hinnoittelukohtiin tasoajattelun mukaisesti. Joihinkin liitteisiin oli laitettava myös henkilökohtaista lisää, jotta KVTES:n vaatimus toteutuu: liitteittäin henkilökohtaista lisää on oltava jaossa 1,1 %, kunhan liitteen henkilömäärään kuuluu vähintään 30 henkilöä. Viranhaltijalle/työntekijälle, jonka palvelussuhde on alkanut viimeistään ja palvelussuhde on keskeytymättä jatkunut saakka, maksettiin toukokuun 2011 palkanmaksun yhteydessä 100 euron suuruinen erillinen kertaerä. Järjestöjen kanssa sovittiin, että KVTES:n työ jatkuu tehtävien arvioinnilla ja sillä, että varmistetaan jokaisen olevan oikeassa tasossa vuonna Ns. Tehy-sopimus neuvoteltiin KVTES:n yhteydessä samoilla prosenteilla, mutta kohdistuen vain tehyläisiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön määrälliseen kehitykseen perustuva paikallinen järjestelyerä ei toteutunut. Lääkärisopimuksen yleiskorotus oli 1,2 %. Paikallinen järjestelyerä lääkärisopimuksessa oli 0,8 %. Tästä erästä oli varattu 0,36 % käytettäväksi keskitetysti. Viranhaltijalle/työntekijälle, jonka palvelussuhde oli alkanut viimeistään ja palvelussuhde oli keskeytymättä jatkunut saakka, maksettiin toukokuun 2011 palkanmaksun yhteydessä 250 euron suuruinen erillinen kertaerä. Lääkärisopimuksessa järjestelyvaraerää jaettiin lääkäreille ja hammaslääkäreille tehtäväkohtaisten palkkojen kohdennettuihin korotuksiin. Sen lisäksi lääkärien järjestelyvaraerästä käytettiin - rasituskokeen toimenpidepalkkioon - työterveyshuollon käyntipalkkion tehtäväkohtaiseen lisään sekä - muistipolin vastaanottokäynnin tehtäväkohtaiseen lisään.

12 12 Teknisten sopimuksessa (TS) yleiskorotus oli 1,2 %. Järjestelyvaraerä 0,8 % kohdennettiin tehtäväkohtaisiin ja henkilökohtaisiin lisiin seuraavasti painotuksin: 1. Tuloksellisuutta edistävä toiminta ja tehtävien uudelleenjärjestelyt 2. Paikalliset palkkausepäkohdat 3. Johto- ja esimiesasemassa olevien palkkaus on oikeassa suhteessa alaistensa palkkaan nähden. Viranhaltijalle/työntekijälle, jonka palvelussuhde on alkanut viimeistään ja palvelussuhde on keskeytymättä jatkunut saakka, maksettiin toukokuun 2011 palkanmaksun yhteydessä 100 euron suuruinen erillinen kertaerä. Tuntisopimuksessa (TTES) palkkoja korotettiin tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka kustannusvaikutus keskimäärin oli 1,2 %. Työntekijälle, jonka palvelussuhde on alkanut viimeistään ja palvelussuhde on keskeytymättä jatkunut saakka, maksettiin toukokuun 2011 palkanmaksun yhteydessä 100 euron suuruinen erillinen kertaerä. Sopimusalalla on sovittu käytettäväksi tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta paikallinen järjestelyerä, joka oli 0,44 prosenttia sopimusalan palkkasummasta. Erä käytettiin pääasiassa kunnossapito- sekä korjaus- ja huoltopalveluissa työskenteleville työntekijöille. Järjestelyvaralla on pyritty korjaamaan samoissa palkkaluokissa ja samantyyppisissä tehtävissä olevien työntekijöiden palkkausepäkohtia. Erää jaettiin perustuntipalkkaan ja henkilökohtaiseen lisään tasoajattelun mukaisesti. Opetusalansopimuksessa (OVTES) viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotettiin yleiskorotuksella 1,2 %. Paikallisen järjestelyerän suuruus oli 0,8 %. Viranhaltijalle/ työntekijälle, jonka palvelussuhde on alkanut viimeistään ja palvelussuhde on keskeytymättä jatkunut saakka, maksettiin toukokuun 2011 palkanmaksun yhteydessä 140 euron suuruinen erillinen kertaerä. Järjestelyvaraerää käytettiin sekä henkilökohtaisiin lisiin että uuteen tva-tekijään, joka oli nivelvaihevastuu alakoulussa 1.lk:n ja 6.lk:n sekä yläkoulun 7.lk:n luokanvalvojille. 3.2 Kannustaminen ja palkitseminen Tulospalkkakokeilu jatkui yhdyskuntatekniikan toimialalla vesihuoltolaitoksella. Tulospalkkiota ei tullut maksuun, koska toteutunut käyttökate oli euroa pienempi kuin talousarvion käyttökate. Tavoitteiden toteutusaste oli kuitenkin 37,5 %. Ansiomerkkien jako Juhlatilaisuus järjestettiin Kirkkoharjun koulussa Ansiomerkin saajia oli yhteensä 276, joista 12 on poliittisia luottamushenkilöitä. Kultaisen ansiomerkin sai 129 henkilöä 30 vuoden kunnallisesta palveluksesta. Hopeisia kunniamerkkejä jaettiin 147 henkilölle 20 vuoden kunnallisesta palveluksesta.

13 13 Merkkipäiväristeily Merkkipäiväristeily Tallinnaan toteutui Mukaan kutsuttiin kaikki vuonna 2011 vanhuuseläkkeelle jäävät (35 henkilöä), 50- (63 henkilöä) ja 60- (38 henkilöä) vuotta täyttävät kunnan palveluksessa olevat henkilöt. Risteilylle lähti 86 henkilöä, 61,0 % kutsutuista. Mukana olivat myös kunnanvaltuuston puheenjohtaja, kunnanjohtaja, toimialajohtajat ja henkilöstön kehittämispäällikkö. Liikunta- ja kulttuurisetelit Liikunta- ja kulttuuriseteleitä jaettiin kerran kuluneena vuonna. Koska seteleitä palautui jaossa paljon takaisin, järjestettiin hyvä käytäntö -kysely, johon vastanneet saivat seteleitä. Sen lisäksi juomapäiväkirjaa pitäneet ja sen palauttaneet vapaaehtoiset henkilöt palkittiin seteleillä. Vuoden viimeisenä työpäivänä oli vielä käyttämättömiä ja palautuneita seteleitä, jotka jaettiin ensiksi hakeville, koska setelien viimeinen käyttöpäivä oli Palkkaus- ja henkilöstökustannukset vuonna 2011 Palkkamenojen 2,8 prosentin kasvu johtui suurimmaksi osaksi sopimuksista johtuvista korotuksista sekä vakanssien lisäyksistä (27 kpl). Perusturvan muutosprosentissa 4,5 näkyy mm. henkilöstön vaihtuvuus ja sairauslomien sijaisuudet. Taulukko 4. Palkkamenojen kehitys muutos % Konsernihallinto 2,8 % 2 590, , ,1 Perusturva 4,5 % , , ,5 Sivistystoimi 2,0 % , , ,0 Yhdyskuntatekniikka 3,3 % 7 943, , ,1 Yhteensä 2,8 % , , ,7 Vuoden 2011 talousarvio sisälsi 27 uutta virkaa ja toimea. Näistä vakansseista 16 sisältyi uuteen Vuorenmäen päiväkotiin. Tämän lisäksi kunnassa on vakanssien täyttölupamenettely. Täyttökielto ei koske mm. sairaus- ja vuosilomasijaisuuksia, joilla varmistetaan hyväksytty henkilöstömitoitus / lain edellyttämä mitoitus päivähoidossa, opetustoimessa, ympärivuorokautisessa asumis-, hoiva- ja laitospalveluissa ja terveyskeskussairaalassa lukien poikkeusluvan vakanssin täyttämiseen on myöntänyt toimialajohtaja.

14 14 Taulukko 5. Henkilöstömenojen kehitys muutos Palkat ja palkkiot 2,8 % Eläkekulut 4,8 % Muut henkilösivukulut 17,8 % Yhteensä 3,80 % Henkilöstömenojen osuus toimintamenoista 42,4 % 41,2 % 42,2 % Henkilöstömenot kasvoivat 3,8 prosenttia vuodesta Henkilöstömenojen osuus kunnan toimintamenoista oli 42,4 prosenttia vuonna 2011 (+1,2 %).

15 15 4. TYÖAIKA JA TYÖPANOS 4.1 Tuottavuus ja tehty työpanos Henkilöstön määrää koskevista luvuista ei ilmene, millä henkilöstöpanoksella kunnan palvelut on vuoden aikana toteutettu. Työpanosta kuvaa paremmin henkilötyövuosi, joka lasketaan siten, että kokonaistyöajasta vähennetään kaikki poissaolot ja siihen lisätään lisä- ja ylitunnit. Taulukko 6. Tehty työpanos. Muutos Henkilötyövuodet Konsernihallinto 1,55 % 54,23 53,40 55,90 Perusturva 2,75 % 532,55 518,30 500,40 Sivistystoimi -1,65 % 1 200, , ,70 Yhdyskuntatekniikka 0,37 % 255,23 254,30 257,50 Yhteensä -0,20 % 2 042, , ,50 Työpanos pieneni yhteensä - 0,2 %, samalla kun vakinaisen henkilöstön määrä pieneni vuoden 2010 viimeisen päivän tilanteesta päivän tilanteeseen -0,05 %. Samaan aikaan määräaikaisten osuus kasvoi 6,79 prosentilla (29 hlö). Sivistystoimen miinusmerkkinen henkilötyövuosien kehitys vuonna 2011 johtuu siitä, että päivähoidossa (-16,7 henkilötyövuotta) oli lapsia vähemmän kuin oli talousarviosuunnitelmassa arvioitu, joten kaikkia vakansseja ei oltu täytetty. Myös oppilashuollossa oli henkilötyövuosia noin -8,4 vähemmän kuin mitä vuonna Poissaolot (myös vuosilomat) vähentävät henkilötyövuosien määrää. Taulukko 7. Palkkamenot henkilötyövuotta kohden. Palkkamenot Muutos /henkilötyövuosi Konsernihallinto 2,11 % Perusturva 1,21 % Sivistystoimi 2,79 % Yhdyskuntatekniikka 1,59 % Yhteensä keskim. 2,32 % Palkkamenot henkilötyövuotta kohden kasvoivat keskimäärin 2,32 %. Palkkojen määrään on laskettu kaikkien palkat ja myös poissaolojen palkat, mutta henkilötyövuoteen poissaolot (myös vuosilomat) vaikuttavat vähentävästi. Näin ollen poissaolot vaikuttavat henkilötyövuoden hintaa nostavasti ja jos kyseessä on pieni toimiala, vaikuttavat pitkät palkalliset poissaolot huomattavasti henkilötyövuoden hintaa nostavasti.

16 Vuosityöaikaa lyhentävät poissaolot Vuosityöaikaa lyhensivät poissaolot, jotka koostuivat erilaisista perhevapaista, sairauslomista, koulutuksesta ja vuosilomista. Suurin muutos tapahtui palkattomien virkavapauksien käytössä verrattuna vuoteen 2010: -2 % (12 % v. 2010). Muuten muutokset tapahtuivat plus tai miinus yksi prosenttiyksikköä seuraavasti: - -1 % sairauslomat - +1 % vanhempainvapaat - +1 % vuorotteluvapaat - +1 % vuosilomat. Kuva 5. Poissaolojen jakautuminen. 4.3 Sairauspoissaolot Henkilöä kohden laskettuna poissaoloja oli vuonna 2011 keskimäärin 16,5 kalenteripäivää, kun vastaava luku vuonna 2010 oli 17,1 (laskettu keskimääräisen henkilöstömäärän mukaan). Sairauspoissaolot vaihtelivat suuresti ammatti- ja ikäryhmittäin. Tilasto-osuudessa on tilastoja sairauspoissaoloista mm. toimialoittain, ikäryhmittäin. Kaksi suurinta syytä sairauspoissaoloihin olivat hengityselinsairaudet, jotka olivat pienentyneet 23,7 prosenttiin (24,3 % vuonna 2010) ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet, joiden osuus oli kasvanut 23,2 prosenttiin 21,6 prosentista vuonna 2010.

17 17 Kuva 6. Sairauspoissaolojen jakautuminen keston mukaan. Vuoden 2011 alusta muutettiin sairauslomien syykoodeja. Aiemmin ilmoitettiin lyhytaikaiset, enintään kolme päivää kestävät sairauspoissaolot omalla poissaolokoodilla. Tähän poissaolokoodiin sisältyivät tuolloin kaikki enintään kolmen päivän sairauspoissaolot: oma ilmoitus ja lääkärin- tai hoitajan todistuksella tapahtunut poissaolo. Vuoden 2011 alusta kyseisellä poissaolokoodilla ilmoitettiin vain omalla ilmoituksella olleet sairauspoissaolot, joten vertailu aikaisempiin vuosiin ei ole täysin vertailukelpoinen. Vuonna 2011 omalla ilmoituksella tapahtuneita sairauslomapäiviä oli kappaletta, kun vuonna 2010 lyhytaikaisia enintään kolme päivää kestäviä sairauspoissaolopäiviä oli kappaletta. Mutta myös omalla ilmoituksella ilmoitettujen sairauspoissaolojen määrä vaihteli huomattavasti vuodenajan mukaan, kuten aikaisempinakin vuosina.

18 18 Kuva 7. Omalla ilmoituksella olevien sairauspoissaolojen määrä kuukausittain Lyhyet palkattomat virkavapaudet Säästötalkoina pidettyjä vapaaehtoisia lyhyitä palkattomia virka- ja työvapaita pidettiin yhteensä päivää. Keskimääräisen palkan (2 100,00 /kk) mukaan laskettuna näistä koitunut säästö olisi noin ,00 euroa.

19 19 5. HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 5.1 Henkilöstön koulutuskustannukset ja koulutukseen käytetty aika Koulutukseen käytetty euromäärä pienentyi 39,4 % vuodesta Konsernihallinnon käyttösuunnitelmaan budjetoidusta määrärahasta katetaan koko henkilökunnalle kohdennetut, keskitetysti järjestettävät koulutukset. Koulutuskustannuksiin on laskettu kuuluviksi ne kulut, jotka on kirjanpidossa kirjattu toiminnolla 1031 (henkilökunnan koulutus). Taulukko 8. Koulutuskustannukset koulutus menojen % % muutos% 2011 palkoista 2010 palkoista Konsernihallinto 29,4 % ,80 % ,5 % Perusturva -38,2 % ,40 % ,6 % Sivistystoimi -48,5 % ,50 % ,0 % Yhdyskuntatekniikka -14,4 % ,30 % ,4 % Yhteensä -39,4 % ,50 % ,8 % Koulutukseen käytettyä aikaa ei ole huomioitu edellä esitetyissä laskelmissa. Vuonna 2011 koulutuksiin käytettiin yhteensä työpäivää, mikä vastaa 14,9 henkilön vuoden työpanosta. Keskiarvopalkalla laskettuna tämä vastaa lähes euron palkkakustannuksia. Taulukko 9. Koulutukseen käytetty aika (mukaan laskettu vain koko päivän kestäneet koulutukset) muutos sisäiset muut Koulutuspäivät koulutukset koulutukset 2011 yht yht. Konsernihallinto -24,2 % Perusturva -0,3 % Sivistystoimi -4,2 % Yhdyskuntatekniikka -39,4 % Yhteensä -6,4 % Keskitetyt koulutukset vuonna 2011 Vuonna 2011 keskitettyjen esimieskoulutusten pääteemat olivat seuraavat: - työehtosopimuskoulutusta - palkkaratkaisuun liittyvää koulutusta - työhyvinvoinnin johtamiseen liittyvää koulutusta

20 20 Keskitetysti esimiehille järjestettiin seuraavat valmennustilaisuudet: 1. KVTES-peruskurssi esimiehille; koulutuspäivä Koulutuksen aiheena olivat yhtenäiset, KVTES:iin pohjautuvat käytännöt. Koulutukseen osallistui yhteensä 32 esimiestä. 2. Palkkaratkaisu ja uusien ohjeiden läpikäynti; koulutuspäivä Koulutuksessa käsiteltiin TVA-kuvausten laatimista, niiden läpikäyntiä, henkilön palkkaamista, palkanosien muutoksia sekä menettelytapoja tilanteissa, joissa henkilö siirtyy kunnan sisällä vastaaviin tai uudenlaisiin tehtäviin. Koulutukseen osallistui 45 esimiestä. 3. Palkkaratkaisu ja uusien ohjeiden läpikäynti; koulutuspäivä Koulutus oli samansisältöinen kuin esimieskoulutus Tähän koulutuspäivään osallistui 23 esimiestä. 4. WebTallennus-ohjelman koulutus esimiehille; koulutuspäivä Koulutukseen osallistui 17 esimiestä. 5. Työhyvinvoinnin johtaminen esimieskoulutus; koulutusjakso alkoi Koulutuskokonaisuus järjestettiin oppisopimuskoulutuksena yhteistyössä Omnian kanssa. Koulutuksen teemoina olivat työhyvinvoinnin johtaminen ja työkalut esimiestyössä, esimiehen jaksaminen ja palautuminen, työsuojelu ja vaarojen arviointi, muutosjohtaminen, varhainen välittäminen sekä henkilöstöjohtaminen. Koulutukseen kuului yhteensä viisi lähiopetuspäivää. Koulutukseen osallistui 19 esimiestä. 6. JET johtamisen erikoisammattitutkinto Neljäs JET-koulutus käynnistyi helmikuussa Koulutusohjelmaan ilmoittautui 18 henkilöä. Koulutusohjelma valmistaa johtamisen erikoisammattitutkintoon, jossa lähtökohtina ovat oman työyksikön johtaminen ja kehittäminen, johtajana kehittyminen sekä prosessien kehittäminen. Tutkinto suoritetaan monimuoto-opiskeluna työn ohessa ja se kestää noin 1,5 vuotta. Koulutus toteutetaan kahden päivän jaksoissa. Koko henkilöstölle suunnattuja koulutuksia järjestettiin seuraavasti: Ensiapukoulutukset Työturvallisuuslaki (738/2002) määrää siitä, että työpaikalla on oltava riittävä ensiapuvalmius. Työpaikoilla on oltava riittävästi ensiaputaitoisia henkilöitä, ensiapuvarustus sekä toimintaohjeet onnettomuustilanteiden varalta. Yleisenä tavoitteena on, että vähintään 5 % työntekijöistä on saanut ensiapukoulutuksen kertauskoulutuksineen.

21 21 Ensiapukoulutukset toteutettiin sisällöltään Suomen Punaisen Ristin suosituksen mukaisina yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Vuonna 2011 toteutettiin neljä keskitetysti järjestettyä ensiapukurssia, joihin kuhunkin osallistui 15 henkilöä. Yksi kursseista järjestettiin ruotsinkielisenä. Valmistelijan ja esittelijän koulutuspäivä Koulutuksessa käytiin läpi päätöksentekoprosessin kokonaisuus, käsiteltiin salassapitoon ja julkisuuteen liittyviä kysymyksiä sekä annettiin välineitä ongelmatilanteiden käsittelemiseen ja ohjausta viestivän tekstin laatimiseen. Koulutus toteutettiin yhteistyössä FCG:n kanssa. Koulutuksen kohderyhmänä olivat esittelijät, valmistelijat, viranhaltijat sekä pöytäkirjanpitäjät. Koulutukseen osallistui yhteensä 57 henkilöä. Perehdytyskoulutukset ja Koulutuksiin ilmoittautui yhteensä 20 henkilöä. WebTallennus-ohjelmakoulutus henkilöstölle; koulutuspäivät ja Koulutuksiin osallistui yhteensä 29 henkilöä. Koulutus- ja informaatiotilaisuus koko henkilöstölle Koulutuksen teemana olivat sairauspoissaolot, työterveyshuollon yhteistyökuulumiset sekä työtapaturmatilastot ja työtapaturmista ilmoittaminen. Tilaisuuteen kutsuttiin yhteistyökumppaneina työterveyshuollon edustajat sekä vakuutusyhtiön edustajat. Koulutukseen osallistui 95 henkilöä.

22 22 6. TYÖTERVEYSHUOLTO, TYÖSUOJELU JA TYÖHYVINVOINTI 6.1 Työterveyshuolto Syksyllä 2009 laaditun kilpailutuksen perusteella Kirkkonummen kunnan työterveyshuoltopalvelut tuottaa Diacor Oy. Sopimus on voimassa vuoden 2013 loppuun saakka. Työterveyshuollon toiminta perustuu työterveyshuoltolakiin. Työterveyshuollon kanssa tehtävää yhteistyötä ohjaa vuosittain laadittava toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelma laaditaan aina työterveyshuollon, kunnan työnantajaedustajan sekä työsuojelun yhteistyönä, ja se käsitellään kunnan yhteistoimintaryhmässä. Vuonna 2011 työterveyshuollon sairaanhoidon sopimuksen laajuutta jouduttiin taloudellisista syistä supistamaan alkaen. Supistuksen jälkeen ilta- ja viikonloppukäyntien mahdollisuus poistettiin, ja sopimukseen sisällytettiin vain vastaanottokäynnit arkisin klo 7:30-18:00. Erikoislääkärikonsultaatiot rajattiin nimetyn työterveyslääkärin lähetteellä tapahtuviksi siten, että ne ovat osana ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa, mutta eivät osana sairaanhoitoa. Loppuvuonna 2011 työterveyshuoltotoimintaan myönnettiin euron lisämääräraha, jonka avulla vastaanottoaikoja lisättiin ja erikoislääkärikonsultaatioita laajennettiin. Vuonna 2011 toteutettiin yhteensä 22 työpaikkakäyntiä. Työpaikkakäyntien tarkoituksena on tunnistaa työstä, työympäristöstä ja työyhteisöstä aiheutuvat terveysvaarat ja haitat, arvioida niitä ja laatia parannusehdotuksia. Työpaikkakäynneille osallistuvat työterveyslääkärin ja työterveyshoitajan lisäksi kyseisen työyhteisön työnantajaa edustava esimies, tilahallinnon edustajat sekä työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu. Työpaikkakäyntiä edeltää riskienarviointi, joka laaditaan työyhteisössä esimiehen johdolla. Työpaikkakäynnin jälkeen työterveyshuolto laatii käynnistä kirjallisen raportin, joka käsitellään kyseisen toimialan yhteistoimintaryhmässä. 6.2 Sairauslomien seuranta ja varhainen puuttuminen Työterveyshuollon tuottamat sairauspoissaolotilastot saatiin neljä kertaa vuodessa. Raportointitiedot käsiteltiin kunnan yhteistoimintaryhmässä, joka toimii myös työsuojelutoimikuntana. Varhaisen välittämisen mallin mukaisia keskusteluja käytiin työpaikoilla työssä selviytymistä koskevien asioiden käsittelemiseksi. Työkykyarvioon liittyviä keskusteluja käytiin työterveyshuollossa yhteensä 49 henkilön osalta. Työkykyarvioista 16 kpl koski perusturvan toimialaa, 14 sivistystoimea, 16 yhdyskuntatekniikkaa ja 3 konsernihallintoa.

23 23 Taulukko 10. Työterveyshuollon tilastotiedot 2011 v 2011 Kunta Perusturva Sivistyst. Yhdysk. Konsernihall. Työkykyarviossa olevat Paljon sairastavat yli 100 sl pv sl pv sl pv Sisäilmaongelmapaikat Työtapaturmat kpl 189 Varhaisesta eläköitymisestä aiheutuvat kustannukset olivat kasvussa vuoteen 2010 saakka. Kustannukset kääntyivät laskuun vuonna Taulukko 11. Varhe-maksut v Vuosi Varhe-maksu (pyöristetty euroon) Sairauspoissaolojen kehitys vuosina on kuvattu alla olevassa taulukossa (kalenteripäiviä, koko henkilöstö). Taulukko 12. Sairauspoissaolojen keskiarvojen kehitys v v v v v v ,4 15,6 16,4 17,1 16,5 Vakituisen henkilöstön sairastuvuus nousi keskimäärin 18,0 päivään (17,6 päivää vuonna 2010) ja määräaikaisen henkilöstön laski 11,4 päivään (15,0 päivää vuonna 2010). Työterveyshuollon vastaanottokäynnit vähenivät hieman edellisvuoteen 2010 verrattuna. Vuonna 2011 käyntejä oli yhteensä ja vuonna 2010 vastaava lukumäärä oli Vastaanottokäynnit on kuvattu lukumäärinä kuvassa 8 ja diagnooseittain kuvassa 9. Vuonna 2011 Kirkkonummen kunnalle myönnettiin yksi Kansaneläkelaitoksen Aslakkurssi. Se suunnattiin opettajille ja kurssille osallistui yhteensä 10 henkilöä.

24 24 Kuva 8. Vastaanottokäynnit kuukausittain työterveyshuollossa (Diacor) 2011 ja Kuva 9. Vastaanottokäyntien syyt diagnoosiluokittain työterveyshuolto 2011 ja 2010 (Diacor).

25 Työsuojelu Kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimuksessa työsuojelu määritellään osaksi henkilöstövoimavarojen strategista johtamista. Tarkoituksena on kehittää työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, kestävää tuloksellisuutta tuottavaa työelämää ja henkilöstön kokemaa työhyvinvointia suunnitelmallisten henkilöstöstrategisten, terveyspainotteisten johtamis- ja toimintatapojen avulla. Kunnan työsuojeluorganisaatio uudistui henkilötasolla, jolloin kehittämispäällikön tehtäviin lisättiin työsuojelupäällikön tehtävät (oto 1 pv/vko). Työsuojelupäällikön tehtäviä hoidettiin sijaisjärjestelyillä kevään 2011 ja kesän 2011 ajan Kunnan työsuojelun toimintaohjelma Vuoden 2011 työsuojelun toimintaohjelmassa tavoitteiksi kirjattiin - taata turvalliset ja terveelliset työolot ja tukea työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä - pyrkiä avoimeen ja keskustelevaan ilmapiiriin, joka kannustaa ja motivoi luomaan hyviä työolosuhteita - hyvää ilmapiiriä laadullistetaan työpaikkakokouksilla, tiimikokouksilla ja erilaisilla kehittämisfoorumeilla - toimia ennaltaehkäisevästi tunnistamalla fyysiset ja psykososiaaliset kuormitustekijät - tarkkailemalla ja kehittämällä työympäristön tilaa ja puuttumalla epäkohtiin sekä ennakoimalla muutosten vaikutuksia. Tärkeimmiksi toimenpiteiksi vuoden 2011 toimintaohjelmassa nostettiin yhteistoimintaryhmien kokoontuminen, työsuojelun toimialakohtaisten toimintaohjelmien saattaminen käytännöksi ja työsuojelun saattaminen osaksi työtä ja johtamista. Vuodelle 2011 määritettiin kolmetoista painopistealuetta ja niille toimenpiteet. Painopistealueet olivat 1) riskien arviointi 2) työhyvinvoinnin kehittäminen 3) varhaisen välittämisen mallin valmennus 4) asiallisen käyttäytymisen ohjeistus 5) työsuojeluvalmennus ja turvallisuuskoulutus 6) työpaikkakäynnit työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti 7) uhka- ja vaaratilannelomakkeen päivittäminen 8) työsuojelun tiedottamisen tehostaminen 9) yhteistoiminnan kehittäminen 10) sisäilmatyöryhmän toiminnan kehittäminen 11) työsuojelutoiminnan vuotuisen arvioinnin kehittäminen 12) työkykyä ylläpitävä toiminta ja 13) työsuojeluohjelman konkreettiset toimenpiteet. Syksyllä 2011 kannustettiin työterveyshuollon yhteistyönä toteutetun Alkoholihaitat hallintaan -kampanjan avulla kiinnittämään huomiota omaan alkoholin käyttöön. Henkilöstölle jaettiin juomapäiväkirjoja, joiden vapaaehtoinen täyttäminen ja palauttaminen palkittiin liikunta- ja kulttuuriseteleillä (79 henkilölle 10 seteliä) Uhka- ja vaaratilanneilmoitukset

26 26 Uhka- ja vaaratilanneilmoituskäytäntö muutettiin sähköiseksi vuoden 2011 lopussa. Ilmoituksia tehtiin vuoden 2011 aikana yhteensä 88 kpl. Ilmoituksista 70 % (61 kpl) tehtiin perusturvan toimialan eri toimipisteistä. Sivistystoimen osuus ilmoituksista oli 27 % (24 kpl). Yhdyskuntatekniikan toimialalta tuli joitakin yksittäisiä ilmoituksia ja konsernihallinnon toimialalta yksi. Uhka- ja vaaratilanneilmoitusten lukumäärä on vähentynyt vuosittain selvästi: Taulukko 13. Uhka- ja vaaratilanneilmoitukset. v v v n. 500 kpl 190 kpl 88 kpl Kuva 10. Uhka- ja vaaratilanteiden määrän ilmoittaminen vuonna 2011 kuukausittain Työsuojelutarkastukset Aluehallintovirasto teki työsuojelutarkastukset konsernihallinnon toimialalle ja yhdyskuntatekniikan toimialalle. Lisäksi aluehallintovirasto pyysi perusturvan toimialalta selvitystä Hoivakoti Lehmuskartanoon tehdyn tarkastuksen yhteydessä annettujen toimenpiteiden toteutumisesta. Konsernihallinnon toimialalle tehdyssä työsuojelutarkastuksessa ei tullut esille sellaisia asioita, joista aluehallintovirasto olisi kokenut olevan tarpeen antaa toimintaohjeita tai kehotuksia. Yhdyskuntatekniikan toimialalle tehdyssä tarkastuksessa käsiteltiin työn vaarojen tunnistamista ja arviointia, työajan hallintaa, henkilösuojainten käytön valvontaa sekä kuormalavahyllyjä. Tarkastuksen yhteydessä tehtiin työpaikkakierros Jerikonmäen toimitiloihin. Tarkastuksessa aluehallintovirasto antoi työnantajalle ohjeen siitä, että työturvallisuuslain 10 mukaan vaarojen tunnistamista ja arviointia ei sidota tiettyyn malliin

27 27 tai menetelmään, vaan se on työnantajan valittavissa edellyttäen, että arviointi on riittävän kattava ja järjestelmällinen. Tarkastuksessa huomautettiin, että esiteltyä toimintamallia voidaan pitää lain tarkoittamassa mielessä järjestelmällisenä, mutta aineistosta ei käy ilmi, miten työturvallisuuslain 5 :n mukaiset työsuojelun osa-alueet käyvät ilmi, eikä miten kattavasti arviointia toteutetaan eri työpisteissä. Lisäksi huomautettiin, että riskienarvioinnissa esitettyjä korjaus- ja parannustoimenpiteitä on tarpeen täsmentää ja kirjata toimenpiteen vastuuhenkilö sekä aikataulu. Hoivakoti Lehmuskartanoa koskevassa lausunnossaan aluehallintovirasto kehotti, että työnantajan tulee seurata psykososiaalisen kuormituksen vähentämiseksi toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta ja tarvittaessa ryhtyä konkreettisiin lisätoimenpiteisiin mm. henkilöstömitoitukseen liittyvän kuormituksen hallitsemiseksi ja työyhteisön yhteistoiminnan kehittämiseksi osastojen välillä. Kehotuksessaan aluehallintovirasto totesi, että työnantajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin siten, että asia on kunnossa viimeistään Aluehallintovirasto pyysi työnantajalta em. toimenpiteitä koskevan tarkentavan selvityksen Työnantaja antoi asiassa selvityksensä Sisäilmatyöryhmä Kunnan yhteistoimintaryhmän kokouksessa esitettiin, että kuntaan perustetaan sisäilmatyöryhmä. Palvelutuotannon johtokunta päätti kokouksessaan ( 4) toimintamallin käyttöönotosta. Työryhmän toiminnan tavoitteeksi asetettiin toimintamallin luominen vaikeiden sisäilmaongelmien hallitsemiseksi sekä sisäilmaongelmien pitkittymisen ja ongelmien hankaloitumisen ehkäisemiseksi. Sisäilmatyöryhmä teki yhdeksän sisäilmatutkimusta ja jatkotoimenpiteisiin johtaneita tuloksia oli viidessä kiinteistössä. Sisäilmatutkimuksiin käytettiin ja sisäilmakorjauksiin n Sisäilmatyöryhmän kokoonpano vuonna 2011 oli seuraava: - LVI-insinööri Risto Utriainen, puheenjohtaja - Työsuojelupäällikkö Marjatta Komulainen (kevät 2011) - Työsuojelupäällikkö Anu Karkinen (alkaen ) - Työsuojeluvaltuutettu Reima Pulli, sihteeri - Vastaava työterveyshoitaja Susanna Vainiotalo, Diacor Oy (kevät 2011) - Vastaava työterveyshoitaja Jaana Nyholm, Diacor Oy (syksy 2011) - Työterveyslääkäri Eija Pastinen, Diacor Oy (erikseen kokouksiin kutsuttuna) pidettyyn kokoukseen osallistui asiantuntijana Air Tamerin edustaja, joka esitteli sisäilmatyöryhmän jäsenille ilmanpuhdistuslaitteita. Sisäilmatyöryhmä kokoontui vuoden 2011 aikana yhteensä yhdeksän kertaa. Keväällä kokoontumisia oli neljä ja syksyllä viisi. Yksi kokous jouduttiin perumaan päällekkäisten kokousaikataulujen vuoksi. Kokouksiin käytettiin noin 1,5 tuntia per kokouskerta. Kokouspaikkana oli Diacorin Kirkkonummen toimipisteen kokoustila. Kokouksissa käsiteltiin kaikkiaan 34 eri kohteen asioita:

28 28 Kohde Veikkolan terveysasema x x x x x 2 Upinniemen päiväkoti/koulu x x 3 Heikkilän koulu x x 4 Kirkkoharjun koulu x x x x 5 Kirkonkylän koulu x x x x 6 Keskustan terveysasema x x 7 Pellava x x x x x x 8 Kirkkotorin nuorisotoimi x x 9 Sivistystoimi krs x x x x x x 10 K-talo - sosiaalipuoli x x x x x 11 Palvelutalo krs x x x x x x 12 Nissnikun kuntoutuskeskus x x x x x x x x x 13 Nuoriso- ja vapaa-aikatoimisto x x x x x x 14 Kielenkääntäjät x x x 15 Konsernihallinto 2. krs/kellari x x x 16 Gesterbyn koulu x x x x x 17 Hoivakoti Lehmuskartano x 18 Nissnikun koulu x x x x x x x 19 Veikkolan päiväkoti x 20 Puheterapeutit, Munkinmäki 17 x x x x x 21 Kuvataidekoulu x 22 Terveyskeskus - Fysioterapian tilat x x 23 Kolsarin päiväkoti x x 24 Veikkolan kotihoito x 25 Masalanportti - fysioterapia x x x x x 26 Hammashuolto/apuvälinehuoltaja x x x 27 Ravallsin päiväkoti x x x 28 Jolkbyn päiväkoti x x 29 Terveyskeskus - Vuodeosastot x x 30 Köpaksen päiväkoti x 31 Sepän koulu x 32 Liinaharjan päiväkoti (Junailija) x 33 Hommas daghem x 34 Gesterbyn päiväkoti x Käsiteltävät sisäilmaongelmat keskittyivät pääsääntöisesti seuraaviin aiheisiin: - Ilman epäpuhtaudet useat sairastavat paljon - Lämpötilan vaihtelut kuuma kylmä - Kosteusvaurioita: kattolevyissä, seinät kupruilevat yms. - Ilmanvaihdon toimivuus - Vesivuotoja - Rakennevuodot - Viemäreistä tulee hajuja

29 29 - Tunne, että tilojen ilma ei riitä - Sisäilmatutkimusten tekeminen, tuloksien läpikäynti - Sisäilmastokysely Diacor toteuttaa, tulosten läpikäynti - Putkivaurioita vesivahinkoja - Sadevesivaurioita - mm. lumenluonnin yhteydessä useita kattovahinkoja - Kuituja mm. villaa käyttäjien tilassa - Epäilty otsoni-ongelmaa - Hajuhaittoja - Siivouksen taso resurssit Työhyvinvointiliikunta (TYHY-liikunta) Vuonna 2011 henkilökunnalle tarjottiin liikuntaa maanantaisin Kirkkoharjun koululla ja keskiviikkoisin Veikkolan koululla. Sunnuntaisin järjestettiin Chiball-liikuntaa Veikkolan koululla. Kirkkoharjun koululla oli tarjolla zumbaa tiistaisin. Masalan Aktia Sport Centerissä tarjottiin keväällä 2011 liikuntaa. Vetäjän vaihtumisen vuoksi tarjonta vaihtui kahvakuulaan syksyllä Aktia Sport Centerissä tarjottiin myös mahdollisuus pelata sulkapalloa kahdella kentällä kerran viikossa. Kuntosalivuoroja tarjottiin henkilöstölle perjantaisin Veikkolan koululla ja keskiviikkoisin Palvelutalossa. Järjestettyjen ja ohjattujen liikuntamuotojen lisäksi kunta tuki henkilöstönsä uimaharrastusta maksamalla kymmenen kerran uimalippujen hinnasta 40 %..

30 30 7. YHTEISTOIMINTA Kunnan yhteistoimintamenettelyä ohjaa laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa. Yhteistoiminnan osapuolia ovat kunta työnantajana ja sen palveluksessa oleva henkilöstö. Ennen kuin työnantaja ratkaisee ko. lain 4 :ssä tarkoitetun asian, työnantajan on neuvoteltava yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi valmisteilla olevan toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista ainakin niiden työntekijöiden kanssa, joita asia koskee. Neuvottelut on aloitettava niin ajoissa kuin mahdollista. Yksittäistä työntekijää koskeva asia käsitellään lain 14 :ssä tarkoitetussa yhteistoimintaelimessä. Kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimus koskee kaikkia kuntia. Työsuojelun yhteistoiminnan tarkoituksena on mahdollistaa työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan terveellisyyttä ja turvallisuutta koskevien asioiden käsittelyyn. Toiminnassa otetaan huomioon laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa, työterveyshuoltolain (1383/2001) 8 ja 12 sekä sairausvakuutuslain (1224/2004) 13 luvun Kunnan yhteistoimintaryhmä Kirkkonummen kunnan yhteistoimintaryhmä toimii myös työsuojelutoimikuntana. Yhteistoimintaryhmän puheenjohtajana on kunnanjohtaja. Työnantajan edustajina yhteistoimintaryhmään kuuluvat kaikki toimialajohtajat sekä työsuojelupäällikkö, joka toimii myös yhteistoimintaryhmän sihteerinä. Henkilöstön edustajina työryhmään kuuluvat pääluottamusmiehet sekä työsuojeluvaltuutetut. Kunnan yhteistoimintaryhmä kokoontui vuonna 2011 yhteensä seitsemän kertaa. Ajalle yhteistoimintaryhmän sihteeriksi kutsuttiin johtava kielenkääntäjä alkaen yhteistoimintaryhmän sihteerinä toimi työsuojelupäällikkö. 7.2 Yhteistoiminta toimialoilla Jokaisella kunnan toimialalla on oma yhteistoimintaryhmänsä, joka toimii myös työsuojelutoimikuntana. Toimialojen yhteistoimintaryhmien puheenjohtajina toimivat ko. toimialajohtajat. Yhteistoimintaryhmien kokouksiin osallistuvat työnantajan edustajat, työntekijöiden edustajat sekä työsuojelun edustajat. Toimialojen yhteistoimintaryhmät kokoontuivat keskimäärin 5 kertaa vuoden 2011 aikana. Yhteistoimintaryhmän kokousten lisäksi keskeisenä yhteistoiminnan muotona ovat työpaikkakokoukset, joita toimialoilla pidettiin vuoden 2011 aikana säännöllisesti.

31 Henkilökuntaneuvoston (HKN:n) toiminta vuonna 2011 HKN tuki Evitskog-revyyn Tåntarnas Julafton esitystä 50 henkilölle. Tuki oli 7 euroa/lippu. Mariefredin siivoustalkoot järjestettiin toukokuussa, missä perinteisesti arvottiin risteilylippu pikkujouluihin. Mariefrediin on myös kirjattu uudistetut käyttäjäehdot ja säännöt sekä kunnon ohjeita kunnossapitoon/siivoukseen. Anita Jokinen käy säännöllisesti tarkastamassa, että siivoustarvikkeita on saatavilla riittävästi ja että siivousta ei ole laiminlyöty. Mariefrediin hankittiin uusi mikroaaltouuni vanhan heikosti toimivan tilalle sekä kaksi kahvipannua rikki menneen tilalle ja varalle. Myös rikkonainen radio-cd-soitin vaihdettiin uuteen. Mariefredista HKN on maksanut vuokraa euroa vuonna Liikunnalliseen Siuntio-iltapäivään osallistui 150 henkilöä syyskuussa. Tapahtuma oli kokonaan ilmainen ja tulevaisuudessa on tarkoitus ottaa pieni maksu osallistumisesta. Tapahtuma oli myös erittäin pidetty ja ensi vuonna onkin tarkoitus järjestää tapahtuma kahtena eri päivänä, jotta mahdollisimman moni halukas työvuoroista huolimatta pääsisi mukaan. Pikkujoulu järjestettiin risteillen henkilökunnalta viime vuonna kysyttyjen toiveiden mukaan. Tänä vuonna kuljetuksesta perittiin 10 euron maksu, joka todettiin hyväksi käytännöksi. Näin ei jouduttu kustantamaan turhia käyttämättömiä kyytejä. Yhteisessä osuudessa Baltic Princessin kokoustilassa esiintyi improvisaatioryhmä Häpeämättömät. Sali oli lähes täynnä ja henkilökunta viihtyi. Tulevaisuudessa toivottiin jotain samantyyppistä ohjelmaa pikkujouluihin. Jussi Keskinen avasi HKN:n puolesta intranettiin kyselyn, jossa saattoi vastata HKN:n toimintaa koskeviin kysymyksiin ja esittää mielipiteitä ja ehdotuksia. Kysely on avoinna vielä toimintakauden vaihtuessa. Työsuojelun ja Diacorin yhteisen AHA-hankkeen kylkeen järjestettiin yhteistyössä työsuojelun kanssa aiheeseen sopiva teatteriesitys Kirkkoharjun koulun auditorioon. Monologimuotoinen esitys tuli esitettäväksi vasta tammikuulle 2012 kahtena keskiviikkoiltana.

32 32 8. TASA-ARVOSUUNNITELMAN JA YHDENVERTAISUUDEN TOTEUTUMINEN Kunnassa on vuonna 2006 laadittu tasa-arvosuunnitelma, jonka toteutumista tulee seurata vuosittain. Seuraamme tasa-arvosuunnitelman toteutusta henkilöstökertomuksen tässä osassa samoin kuin yhdenvertaisuuslain toteutumista. Kunnan henkilöstöjärjestelmistä on kuitenkin mahdollisuus saada tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista koskevaa tietoa vain vähän. Toimialoittainkin katsottuna Kirkkonummi on naisvaltainen työyhteisö. Perusturvassa on suhteellisesti eniten naisia 91,9 % (93,1 % vuonna 2010) ja vähiten edelleenkin yhdyskuntatekniikassa 64,0 % (63,9 % vuonna 2010). Taulukko 14. Toimialoittain naisten ja miesten lukumäärät sekä prosenttimäärät. Sukupuoli Konsernihallinto Perusturva Sivistystoimi Yhdyskuntatekniikka Yhteensä Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Naiset 43 74, , , , ,6 Miehet 15 25,9 49 8, , , ,4 Yhteensä , , , , ,0 8.1 Tasapuolinen rekrytointipolitiikka Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslain mukaan työtehtäviin valittaessa ei ole merkitystä esim. sukupuolella, etnisellä alkuperällä, uskontokunnalla, vaan paras valitaan. KuntaRekrystä saa rekrytointia koskevia tietoja, mutta järjestelmä otettiin käyttöön täysimääräisesti vasta vuoden 2012 alussa, joten kunnalla ei ole vielä niitä käytettävissä. Naisten osuus henkilökunnasta on pysynyt samalla tasolla kuin aikaisempina vuosina. Taulukko 15. Naisten ja miesten suhteellinen osuus henkilökunnasta. Naiset 2011 lkm 2010 lkm lkm. Vakinaiset 85,8 % ,3 % ,3 % Ei vakinaiset 80,7 % ,4 % ,8 % 467 Miehet Vakinaiset 14,2 % ,7 % ,7 % 255 Ei vakinaiset 19,3 % ,6 % ,2 % 104 Esimiehistä naisia oli edelleenkin arviolta 78 %, mikä on vähemmän, kuin mitä heidän suhteellisesta osuudestaan voitaisiin päätellä. Virkasuhteessa oli vuonna 2011 miehistä 50,0 %, 0,4 % enemmän kuin vuonna Naisista viranhaltijoita oli 40,0 % (38,0 % vuonna 2010). Viranhaltijoiden osuus on vä-