Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2008

Transkriptio

1 Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2008 Ilmailulaitos Finavia A4/2009 Vantaa

2 Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna (8) Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2008 Leskelä T., Linnanto T., Viinikainen M: Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna Ilmailulaitos Finavia, A4/2009, Vantaa , 8 s. + liitekartat, 9 s. TIIVISTELMÄ Vuoden 2008 lentokonemeluselvitys perustuu liikenteen määrään ja lentoreittien todelliseen sijaintiin. Euroopan siviili-ilmailukongressi ECAC sekä kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO ovat uusineet vuonna 2005 suosituksensa melualuiden laskentaa koskevista menetelmistä. Merkittävin menetelmämuutos koskee melun sivuttaisvaimennuksen laskentaa. Ilmailulaitos Finavia soveltaa tässä selvityksessä uutta laskentamenetelmää, joka laajentaa melualuetta lentoreittien sivuttaissuuntaan. Tästä syystä selvityksen tulokset eivät ole yksityiskohtaisesti vertailukelpoisia aiemmilla menetelmillä tehtyihin selvityksiin. Vuonna 2008 melulaskennoissa käytetty lentokoneiden operaatiomäärä oli noin ja vuositasolla vuorokauden keskimääräinen operaatiomäärä oli 512. Liikennemäärä on kasvanut edellisestä vuodesta noin 2 %. Yleisin lentokonetyyppi on Airbus 320-sarja, jonka operaatiomäärä on 144 operaatiota vuorokaudessa. Tärkeimmät melunhallintatoimet ovat ensisijainen kiitoteiden käyttöjärjestys, kiitoteiden käyttörajoitukset öisin, lentoonlähtöreittien suunnittelu asutus huomioon ottaen ja eri lentokoneita koskevat melurajoitukset eräillä lentoonlähtöreiteillä. Lentokonemelun indikaattorina on Suomessa käytetty 1980-luvulta alkaen L den -tasoa. Se on vuorokauden keskiäänitaso, jossa lentokoneiden aiheuttamia melutasoja klo painotetaan +5 db ja klo 22 7 painotetaan +10 db. Kyseinen meluindikaattori on käytössä myös ympäristömeludirektiivin mukaisissa selvityksissä. Lisäksi on laskettu painottamaton päiväajan klo 7-22 ja yöajan klo 22 7 keskiäänitaso. Sisällysluettelo 1 TAUSTAA MELUSELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT AIEMMAT SELVITYKSET JA ENNUSTEET LENTOASEMAN TOIMINTA JA LIIKENNE LIIKENNEMÄÄRÄN KEHITYS OPERAATIOT JA NIIDEN JAKAUTUMINEN LENTOREITIT JA LENTOMENETELMÄT MELUNHALLINTASUUNNITELMAT- JA TOIMENPITEET LIIKENNEAINEISTO KIITOTIET JA KIITOTEIDEN KÄYTTÖPERIAATTEET LIIKENTEEN MÄÄRÄ JA JAKAUTUMIEN LIIKENTEEN MÄÄRÄ KIITOTEITTÄIN KONETYYPPIJAKAUMA VUONNA LENTOREITIT MELULASKENNAT LASKENTAMENETELMÄ LENTOKONEMELUN TUNNUSLUVUT LASKENTATULOKSET JA MELUALUEIDEN ASUKASMÄÄRÄT YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET VIITTEET LIITEKARTAT, MITTAKAAVA 1: Melualueen L den > 55 db asukasmäärä vuonna 2008 oli noin asukasta vuoden 2006 asukasmääräaineiston perusteella laskettuna. Melualueen pinta-ala oli noin 56 km 2. Vuonna 2008 kiitotie 2 oli suljettuna kunnostustöiden vuoksi Vuonna 2007 kiitotie 1 oli suljettuna heinäkuun alusta lähes syyskuun loppuun ja vuonna 2006 kiitotie 2 oli suljettuna toukokuun alusta lähes syyskuun loppuun. Vuosina 2007 ja 2008 melualueet olivat varsin samankokoiset, mutta L den > 55 db alueella asukkaita oli vuonna 2008 enemmän kuin vuonna 2007 johtuen liikenteen erilaisesta jakautumisesta kiitoteille. Vuodesta 2000 lähtien sekä melualueen pinta-ala että asukasmäärä on pienentynyt yli kolmanneksen. Ilmailulaitos Finavia A4/

3 Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna (8) 1 TAUSTAA 1.1 Meluselvityksen lähtökohdat Tämä selvitys koskee lentokoneiden melun leviämistä vuonna Selvitys perustuu toteutuneeseen tilanteeseen. Laskenta on tehty koskemaan koko vuoden liikennetietoja ja kiitoteiden käyttösuhteita. Melualueita on verrattu graafisesti vuosien 1990 ja 2007 toteutuneiden tilanteiden selvityksiin /2/, /15/ ja vuosina valmistuneen melunhallintasuunnitelman selvitykseen/9/sekä numeraalisesti aiempiin selvityksiin /2/, /6/, /10/, /11/ ja /13, 14,15/. Melun leviämisen kannalta merkittävimpiä muuttujia peräkkäisten vuosien välillä ovat lentoasemalla tai kiitoteillä tehtävät korjaustyöt sekä sääolosuhteet (lähinnä vallitsevat tuulet), jotka vaikuttavat kiitoteiden käytettävyyteen ja kiitoteiden valintaan. Lisäksi konekaluston muutoksella voi olla merkittävä vaikutus melun leviämiseen. Yhden kiitotien sulkeminen vähentää valintamahdollisuuksia erilaisissa liikennetilanteissa ja muuttaa lentoonlähtö- ja laskeutumissuuntia niiltä osin kun normaalitilanteessa olisi käytetty suljettuna olevaa kiitotietä. Viimeisten viiden vuoden aikana erilaiset korjaustyöt ovat vaikuttaneet merkittävästi lentoliikenteen suuntautumiseen ja näin ollen myös siitä aiheutuvaan melualueen muotoon ja suuntautumiseen. 1.2 Aiemmat selvitykset ja ennusteet Helsinki-Vantaan lentoaseman kolmannelle kiitotielle annettiin sijoituslupa Sijoituslupaa varten tehdyn meluselvitysraportin /1/ sisältämä ennuste vuodelle 2010 päivitettiin vuonna 1994 laskentamenetelmien lähtötietojen uudistuksen vuoksi /2/. Sijoitusluvassa edellytettiin nykyisen kiitotiejärjestelmän meluntorjuntasuunnitelman laatimista vuoden 1995 loppuun mennessä ja selvityksen ulottamista kattamaan kolmen kiitotien järjestelmä uuden kiitotien käyttöönottoon mennessä. Teoreettiseen lentoreittiaineistoon perustuva Yöliikenteen meluntorjuntasuunnitelma /3/ valmistui helmikuussa 1994 ja yöajan operaatiotaparajoitusten toteutumista ja niiden meluvaikutuksia koskeva selvitys Helsinki-Vantaan lentoaseman yöliikenne ja sen meluvaikutukset 1995 /4/ toukokuussa Kesäkuussa 1999 valmistui vuotta 1998 koskenut meluselvitys /5/, jonka laatimisessa ensimmäistä kertaa hyödynnettiin lentokoneiden reittien ja melun seurantajärjestelmän (GEMS) taltioimia tietoja toteutuneista lentoreiteistä. Joulukuussa 2000 julkaistiin melunhallintasuunnitelman osana vuoden 2000 melutilanteen selvitys, jossa tarkasteltiin vuoden 2000 ilmatilaa ja vuosien vaihteen liikennemääriä /6/. Helsinki-Vantaan kolmannen kiitotien käyttöönottoprojektiin (HelKo) liittyvä melunhallintasuunnitelman raportti Lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta /7/ valmistui joulukuussa Vuoden 2020 tilanteen laskennassa havaittua teknistä virhettä koskeva korjausmuistio /8/ jaettiin viranomaisille kesäkuussa Melunhallintasuunnitelmaraportista saatujen lausuntojen ja kommenttien pohjalta vuoden 2020 tilannetta tarkasteltiin uudelleen, ja sitä koskeva melunhallintasuunnitelman täydennysraportti Lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta Vuoden 2020 tilanteen uudelleen arviointi /9/ valmistui joulukuussa Vuosien toteutuneet tilanteet /11/ ja /13, 14, 15/ on selvitetty erikseen. 2 LENTOASEMAN TOIMINTA JA LIIKENNE 2.1 Liikennemäärän kehitys Helsinki-Vantaan lentoaseman kokonaisoperaatiomäärä (sisältäen helikopterit) vuonna 2008 oli noin operaatiota (operaatio = lentoonlähtö tai laskeutuminen). Operaatiomäärästä oli noin yleisja sotilasilmailun operaatioita. Helikoptereiden operaatiomäärä oli noin ja se sisältyy edelliseen operaatiomäärään. Kaikista operaatioista noin 33 % suuntautui kotimaahan ja 67 % ulkomaille. Vuoteen 2007 verrattuna kotimaan operaatiomäärä pieneni 2,5 % ja ulkomaan operaatiomäärä vastaavasti kasvoi 5,1 %, jolloin kokonaisoperaatiomäärä on kasvanut 2,6 prosenttia. Matkustajamäärä vuonna 2008 oli noin 13,4 miljoonaa matkustajaa, missä kasvua edelliseen vuoteen on noin 2,3 prosenttia. Kuvissa 1 ja 2 on esitetty liikenteen kehitystä vuosina laskeutumisten määrän ja matkustajamäärän suhteen sekä muutos edelliseen vuoteen. Matkustajien määrä on lisääntynyt vuodesta 1994 lähtien, mutta kysyntä väheni vuoden 2001 jälkeen, mihin vaikutti merkittävästi mm. syyskuun 2001 tapahtumat. Vielä vuonna 2003 matkustajien ja operaatioiden määrä oli vähäisempi kuin vuonna Vuoden 2003 jälkeen matkustajien lukumäärä on kasvanut nopeammin kuin operaatioiden määrä, koska osin lentojen täyttöaste on parempi ja osin operaattorit käyttävät aiempaa suurempia lentokoneita. Vuonna 2008 alkaneen taloustaantuman johdosta operaatiomäärän ja matkustajamäärän prosentuaaliset kasvut olivat aiemmasta poiketen lähes samansuuruisia. 100,000 90,000 80,000 70,000 60,000 50,000 40,000 30,000 20,000 10, % 4.2% LASKETUMISMÄÄRÄN KEHITYS % -5.2% 2.6% % 0.3% Kotimaan liikenne Kansainvälinen säännöllinen Kansainvälinen tilausliikenne Kuva 1. Helsinki-Vantaan lentoaseman laskeutumisten määrän kehitys vuosina % 1.6% 2.6% Ilmailulaitos Finavia A4/

4 Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna (8) 14,000,000 12,000,000 10,000,000 8,000, % MATKUSTAJIEN MÄÄRÄN KEHITYS VUOSINA % 10.5% 0.2% 1.0% 4.6% -4.2% 9.4% 8.2% 2.3% Kuvassa 4 on esitetty Helsinki-Vantaan lentoaseman vuositasolla keskimääräisen päivän operaatioiden kokonaismäärät tunneittain. Operaatioiden määrä yöllä klo 0 6 välisenä aikana on pieni klo 01 jälkeen. Operaatioiden määrä nousee nopeasti aamulla klo 6 jälkeen yli 20 operaatioon tunnissa ja vilkkain aamujakso ajoittuu klo 7 10 väliselle ajalle. Keskipäivällä liikenne on vähäistä klo 14 asti, jonka jälkeen alkaa iltapäivän voimakas kysyntäjakso, joka kestää aina klo 18 asti. Tämän jälkeen operaatioiden määrät vähenevät kohti vuorokauden vaihdetta lukuun ottamatta klo välillä olevaa laskeutuvien koneiden aaltoa. Nämä lennot ovat logistisesti tärkeitä, ne ovat pääasiassa Euroopan kohteista työpäivän päätteeksi Suomeen lähteviä koneita, jotka lentoajan sekä Manner-Euroopan ja Suomen välisen aikaeron vuoksi laskeutuvat klo 22 jälkeen. Operaatioiden kokonaismäärien kannalta vilkkaimmat tunnit ovat aamulla klo 8 9 ja iltapäivällä klo välisenä aikana. 6,000,000 4,000,000 2,000, OPERAATIOT TUNNEITTAIN Kotimaan liikenne Kansainvälinen säännöllinen Kansainvälinen tilausliikenne Kuva 2. Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajien määrän kehitys vuosina Operaatiot ja niiden jakautuminen 10 5 Kuvassa 3 on esitetty laskeutumisten ja lentoonlähtöjen jakauma vuonna Lentoonlähdöissä vilkkaimmat tunnit ovat aamulla kello 7-9 ja iltapäivällä kello välisinä aikoina. Laskeutumisissa vilkkaimmat tunnit ovat kello Iltapäivälle on tyypillistä kuljetustarjonnan logistiikasta johtuva voimakas laskeutumis- ja lentoonlähtöaaltojen peräkkäisyys. Tämä kysynnän nopeasti muuttuva painotus on hyvin vaativaa lentoaseman kokonaiskapasiteetin hallinnan kannalta. Liikenteen kysynnän ns. huipukkuus kasvanee edelleen operaattoreiden liiketoimintastrategioista johtuen. 0 0:00-0:59 1:00-1:59 2:00-2:59 3:00-3:59 4:00-4:59 5:00-5:59 6:00-6:59 7:00-7:59 8:00-8:59 9:00-9:59 Lentoonlähdöt 10:00-10:59 11:00-11:59 12:00-12:59 13:00-13:59 Laskeutumiset 14:00-14:59 15:00-15:59 16:00-16:59 17:00-17:59 18:00-18:59 19:00-19:59 20:00-20:59 21:00-21:59 22:00-22:59 23:00-23: LENTOONLÄHDÖT JA LASKEUTUMISET TUNNEITTAIN 2008 Kuva 4. Helsinki-Vantaan lentoaseman operaatioiden määrä vuorokauden eri tunteina vuonna 2008 (vuosikeskiarvo, kaikki operaatiot) 2.3 Lentoreitit ja lentomenetelmät Vuoden 2007 aikana ei tehty vuoden 2008 lentoreitteihin sijaintiin vaikuttavia muutoksia. Marraskuussa 2008 julkaistiin uudet lentoonlähtö- ja lähestymisreitit. Reitit sisälsivät vain vähäisiä muutoksia merkintöihin, mutta lentoreittien sijainnit pysyivät muuttumattomina. Tässä yhteydessä julkaistiin myös uusi lähestymisreitti pohjoisesta kiitotielle 22L, jota käytetään vain paralleelitoiminnan aikana. Uusi reitti otettiin käyttöön vasta :00-0:59 1:00-1:59 2:00-2:59 3:00-3:59 4:00-4:59 5:00-5:59 6:00-6:59 7:00-7:59 8:00-8:59 9:00-9:59 Lentoonlähdöt 10:00-10:59 11:00-11:59 12:00-12:59 13:00-13:59 Laskeutumiset 14:00-14:59 15:00-15:59 16:00-16:59 17:00-17:59 18:00-18:59 19:00-19:59 20:00-20:59 21:00-21:59 22:00-22:59 23:00-23: Melunhallintasuunnitelmat- ja toimenpiteet Lentoaseman melunhallintasuunnitelmassa /7/, joka valmistui joulukuussa 2001, käsitellään laajasti lentoaseman maantieteellistä sijoittumista suhteessa pääkaupunkiseudun asutukseen sekä silloin käytössä olleita ja suunniteltuja melunhallintatoimia. Kuva 3. Helsinki-Vantaan lentoaseman lentoonlähtöjen ja laskeutumisten määrä vuorokauden eri tunteina vuonna 2008 (vuosikeskiarvo, kaikki operaatiot). Ilmailulaitos Finavia A4/

5 Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna (8) Tärkeimmät melunhallintatoimet ovat seuraavat 1. Ensisijainen kiitoteiden käyttöjärjestys. Kiitoteitä käytetään rinnakkaiskäytön ulkopuolella ensisijaisuusperiatteen mukaisesti. Rinnakkaiskäytön aikana ensisijaisuus koskee rinnakkaiskiitoteiden käyttösuuntaa. Ensisijaisuusjärjestys huomioi sekä asutuksen kunkin kiitotien lentoonlähtötai laskeutumissektorissa, että eri kiitoteiden turvallisen käytön suhteessa toisiinsa. Tavoitteena on liikennetilanne ja lentoturvallisuus kokonaisvaltaisesti huomioon ottaen käyttää melunhallinnan kannalta hyviä kiitoteitä. 2. Kiitoteiden käyttökiellot. Kiitotietä 15 ei käytetä yöllä lentoonlähtöihin eikä kiitotietä 33 laskeutumisiin, mikäli lentoturvallisuus ei muuta edellytä. 3. Lentoonlähtöreittien suunnittelu. Lentoonlähtöreitit on suunniteltu ottaen huomioon asutus lentoaseman lähialueilla. Suunnittelun periaatteet on kuvattu melunhallintasuunnitelmassa. 4. Melurajoitukset eräillä lentoonlähtöreiteillä. Ilmailulaitos Finavia on asettanut selvitystensä perusteella ohjeet melutasoista, jotka lentokoneiden on täytettävä voidakseen käyttää eräitä lentoonlähtöreittejä. 5. Lentoonlähtömelumaksu suihkukoneille yöaikana. 3 LIIKENNEAINEISTO Kiitotiet ja kiitoteiden käyttöperiaatteet Helsinki-Vantaalla on käytössä kolme kiitotietä, joista kiitotiet 1 ja 3 ovat yhdensuuntaiset ja kiitotie 2 risteää kiitotietä 1. Kiitoteiden numerointi on esitetty kuvassa 5. Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitoteiden käytön ensisijaisuusperiaatteen mukaisesti lentoonlähtökiitotie on valittu ensisijaisuusjärjestyksessä 22R, 22L, 04R, 33, 04L, 15, niinä aikoina kun kiitotie 3 on ollut käytössä. Laskeutumisissa ensisijaisuusjärjestys on rinnakkaiskäytön ulkopuolella 15, 22L, 04L, 04R, 22R, 33. Lentoonlähtöihin ja laskeutumisiin käytettävät kiitotiet vaikuttavat toisiinsa. 04L 22R 3.2 Liikenteen määrä ja jakautumien Vuonna 2008 Helsinki-Vantaan lentoasemalla oli kaikiaan noin lentokoneiden operaatiota. Tässä meluselvityksessä käytetty liikenneaineisto perustuu melun ja lentoreittien monitorointijärjestelmän, GEMS:n tallentamaan aineistoon. Lisäksi on käytetty Ilmailulaitoksen liikennetietokantaan (LIKE) tallennettuja liikennepäiväkirjan tietoja. Liikennetiedoista muodostettiin melulaskentaa varten vuotta 2008 koskeva Access-tietokanta. Vuonna 2008 kiitotie 2 oli suljettuna kunnostustöiden vuoksi Tämä on lisännyt kiitoteiden 22L ja 04L käyttöä laskeutumisiin. Kiitotietä 3 suuntaan 22R on käytetty pääasiallisena lentoonlähtökiitotienä. Vuonna 2008 kaikista nousuista 65 % ja yöaikaisista nousuista 73 % on tehty kiitotieltä 22R. 3.3 Liikenteen määrä kiitoteittäin Vuoden 2008 laskennassa käytetty liikenteen määrä oli noin 256 laskeutumista ja 256 lentoonlähtöä vuorokaudessa. Taulukossa 2 on esitetty laskennassa käytetyt keskimääräiset yhden vuorokauden lentoonlähdöt ja laskeutumiset yhteensä kiitoteittäin. Taulukko 1. Lentokoneiden kokonaisliikennemäärät vuoden 2008 toteutuneessa tilanteissa, erikseen laskeutumiset (ARR) ja lentoonlähdöt (DEP). keskimäärin kpl/vrk osuus DEP Päivä Ilta Yö DEP Päivä Ilta Yö 04L L 0% 0% 0% 0% 04R R 25% 25% 23% 25% % 2% 1% 2% 22L L 8% 8% 2% 8% 22R R 64% 65% 73% 65% % 1% 1% 1% % 100% 100% 100% Kiitotie R Kiitotie 1 Kiitotie 2 22R 04L 22L 15 04R Kuva 5. Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitoteiden numerointi Kiitotie 3 15 Kiitotie 1 Kiitotie 2 22L 33 keskimäärin kpl/vrk osuus ARR Päivä Ilta Yö ARR Päivä Ilta Yö 04L L 18.8% 19.1% 19.4% 18.9% 04R R 7.2% 5.9% 5.0% 6.5% % 43.3% 47.4% 33.4% 22L L 43.0% 30.6% 27.4% 37.7% 22R R 3.8% 0.4% 0.2% 2.5% % 0.7% 0.6% 0.9% % 100.0% 100.0% 100.0% 3.4 Konetyyppijakauma vuonna 2008 Vuonna 2008 Helsinki-Vantaan lentoasemalla kävi noin 170 erilaista konetyyppiä, jotka on huomioitu melulaskennassa. Vuositasolla kolme yleisintä konetyyppiä (tai sarjaa) edustivat noin 47 % ja 10 yleisintä konetyyppiä noin 84 % kaikista operaatioista. Laskennoissa konetyypit on meluominaisuuksiensa perus- Ilmailulaitos Finavia A4/

6 Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna (8) teella jaettu 61 laskennassa käytettävään konetyyppiin tai konetyyppiryhmään. Melulaskennassa ei ole huomioitu helikoptereita eikä Ilmavoimien Hornet-koneita, joiden osuus kokonaisliikenteestä on alle 1 %. Taulukossa 2 on esitetty lentokoneiden liikenteen jakautuminen konetyyppiryhmiin vuonna Edelliseen vuoteen verrattuna Embraer 190:n operaatiomäärä oli kasvanut 22, A320-sarjan koneiden operaatiomäärä vähentynyt 7 ja RJ85:n vähentynyt 7 operaatiota vuorokaudessa. Laajarunkokoneiden operaatiomäärän osuus on noin 4 %. Kaupallisessa liikenteessä potkurikoneiden osuus oli noin 20 %. Finnair Oyj:n osuus kaikista operaatioista oli noin 47% ja Fincomm Airlinesin vastaavasti noin 16%. Taulukko 2. Vuoden 2008 toteutuneen tilanteen lentokonetyyppien jakauma. Helsinki-Vantaan lentoasema Operaatioita 2008 toteutunut Konetyypit tarkastelujaksolla vuodessa Oper/vrk osuus % A320 -sarja, suihkumatkustajakone Embraer E170, suihkumatkustajakone ATR72, 2-moott. potkuriturbiinikone Embraer E190, suihkumatkustajakone Muut suihkumatkustajakoneet AT45, 2-moott. potkuriturbiinikone Avro Regional Jetlines 85, suihkumatkustajakone B752 -sarja, suihkumatkustajakone MD90, suihkumatkustajakone B733 -sarja, suihkumatkustajakone mäntämoott. potkurikoneet SF340, 2-moott. potkuriturbiinikone MD11, suihkumatkustajakone E145, suihkumatkustajakone E MD80 -sarja, suihkumatkustajakone A , suihkumatkustajakone Avro Regional Jetlines 100, suihkumatkustajakone mäntämoott. potkurikoneet mäntämoott. potkurikoneet moott. potkuriturbiinikoneet moott. potkuriturbiinikoneet Yhteensä ,0% 3.5 Lentoreitit Helsinki-Vantaan lentoaseman lähialueen lentokonemelun laskennassa käytetyt lentoreitit on määritelty melun ja lentoreittien monitorointijärjestelmän, GEMS:n, keräämän tiedon avulla. Koneet jaettiin laskennassa käytetyille lentoreiteille toteutuneiden lentoreittien mukaisesti. Laskennoissa lentoreittejä käytetään moninkertainen määrä ilmailukäsikirjassa (AIP) julkaistuihin reitteihin nähden, jotta reittien toteuma voitaisiin kuvata mahdollisman edustavasti. Vuoden 2005 aineiston käsittelyssä on ensimmäistä kertaa hyödynnetty systemaattisesti GEMS-järjestelmän mahdollisuuksia luokitella toteutuneita lentoreittejä. Lentoonlähtevien koneiden laskentareitin luomiseen vaikuttivat käytetty kiitotie, lentoreitin suuntautuminen kentän läheisyydessä sekä useimmissa tapauksissa myös lähestymislennonjohdon alueen (TMA) ulosmenoportti. Kullekin laskentareiteille on määritetty toteutuneiden lentoreittien mukaisesti hajonta ja liikenteen määrällinen jakautuminen tämän hajonnan sisällä. Lentoonlähtöreittien hajonnat tarkistettiin vuoden 2008 toteutuneiden hajontojen mukaisiksi reiteiltä, jotka kattoivat 85 % koko liikenteestä. Laskeutuvien koneiden lentoreitit tarkistettiin vain muutaman merkittävimmän reitin osalta, koska laskeutuvien koneiden hajontojen muutokset ovat vähäisiä ja etäällä L den > 55 db melualueesta. Liikenteen hajonta määritettiin edustavasta otoksesta toteutuneiden lentojen lentoratoja (noin 200) ja lentojen lukumäärän painottuminen hajonnan sisällä määritettiin koko vuoden aineistosta. Lentokoneiden hajonta kunkin laskentareitin sisällä voi vaihdella merkittävästi eri etäisyyksillä kiitotiestä. Tämän raportin ja siihen liittyvien laskentojen on tarkoitus antaa luotettava kuva siitä kuinka laajan L den 55 db melualueen Helsinki-Vantaan lentoasemalla operoivat lentokoneet aiheuttavat vuosittain. Tästä syystä lentojen määrän painottuminen laskentareitille määritetyn hajonnan sisällä on määritetty siltä maantieteelliseltä alueelta, jossa 55 db L den melutaso kokemuksen mukaan ylittyy tai vastaa muuten parhaiten reitin toteutunutta liikenteen painottumista sillä alueella jolla on merkitystä 55 db melualueen syntyyn. Laskennassa käytettyjen lentoonlähtöreittien lukumäärä erityisesti tärkeimmässä lentoonlähtösuunnassa on suuri, jotta toteutunut liikenne saadaan kuvattua tarkasti. Laskennassa käytetyt lentoonlähtöreitit on esitetty kiitoteittäin liitekartoissa 1-3 ja laskeutumisreitit liitekartassa 4. Lentoreittikarttojen pohjakarttana on käytetty GEMS:n avulla tuotettua lentoreittien tiheyskarttaa. Reittitiheyskartan avulla on pyritty havainnollistamaan liikenteen maantieteellistä sijoittumista, jota laskentareiteillä ja niihin sisällytetyllä hajonnalla on pyritty kuvaamaan. Liitekartoissa reittitiheys on esitetty koko vuoden 2008 toteutuneista lennoista. 4 MELULASKENNAT 4.1 Laskentamenetelmä Euroopan siviili-ilmailukongressi ECAC uudisti vuonna 2005 suosituksensa lentokoneiden melun laskentamenetelmästä, uusi suositus on ECAC Doc 29, 3rd edition Report on Standard Method of Computing Noise Contours around Civil Airports /12/. Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO ympäristökomitea CAEP omaksui saman suosituksen talvella Ilmailulaitos Finavian vuodesta 1993 käyttämää DANSIM laskentaohjelmistoa ei ole päivitetty vastaamaan uusia laskentamenetelmiä. Tästä syystä Ilmailulaitos Finavia on soveltanyt tässä selvityksessä Yhdysvaltain ilmailuviraston FAA:n toimeksiannosta kehitetyn INM-ohjelmiston versiota 7.0a, joka sisältää uudet laskentamenetelmät. Versio on virallisesti julkaistu Merkittävin muutos laskentamenetelmässä koskee melun leviämistä lentokoneen lentoradasta sivusuuntaan. Menetelmä arvioi, että koneista, jossa moottorit on kiinnitetty siipiin, melu leviää sivusuuntaan aiempaa laajemmalle. Käytännössä melualue tämän vuoksi levenee sekä lievästi pitenee. Koneet, joissa moottorit on kiinnitetty runkoon, lasketaan kuten aiemmin. Lisäksi melun sivuttaisleviämisen arvioimisessa otetaan huomioon lentokoneen kaartamisen geometria (bank angle) suhteessa laskentapisteeseen. Laskennoista saadut tulokset on siirretty ArcGIS-ohjelmaan, jolla on analysoitu melualueilla asuvien asukkaiden lukumäärä ja tuotettu tuloskuvat. Ilmailulaitos Finavia A4/

7 Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna (8) Ohjelmiston soveltamisessa on käytetty seuraavia menettelyjä: 1. Tietopankkina, johon lentokoneiden melutiedot, tehoasetukset, nopeudet ja korkeudet perustuvat, on pääosin käytetty Yhdysvaltojen ilmailuviranomaisen FAA:n INM6.1-, 6.2- ja INM7.0 tietokantoja sekä Euroopan lennonvarmistuspalvelujen suunnittelusta ja kehittämisestä vastaavan laitoksen Eurocontrol:in ylläpitämää Aircraft Noise and Performance (ANP) tietokantaa. 2. Keskeisimmille lentoasemalla vuonna 2008 operoineille konetyypeille on luotu profiilit ja tietokannan tarjoamia lähtöarvoja on muutettu ja tarkennettu perustuen GEMS-järjestelmän tuottamaan informaatioon. Koneille, joiden kuvausta ei tietokannoista löydy, on luotu substituutit lähinnä vastaavasta koneesta ja kone on sovitettu GEMS:n tuottamaan informaatioon. Tärkeimmille konetyypeille on tarkistettu toteutunut lentoonlähtömassa operaattorin toimittamiin tietoihin perustuen. Käyttämällä laadittuja tutkadata-analyysityökaluja toteutuneet lentoprofiilit on keskiarvoistettu ja profiileille on estimoitu toteutuneet tehoasetukset. Näin toimittiin laskennan koneiden A319, A320, A321, MD11, ATR72 ja E190/170 osalta. 3. Suurelle osalle lentoasemalla vierailevista koneista on laadittu lentoonlähtöprofiili perustuen GEMS-tutkadataan käyttäen lentoonlähtömassana tietokannan oletuslentoonlähtömassaa. Vastaavasti kyseisille koneille on modifioitu tarvittaessa tietokannan laskeutumisprofiilia kuvaamaan lennonjohdon ohjauksen mukaista laskeutumismenetelmää. Näin toimittiin koneiden , , , 757PW, A340, BAE146, BAE300, EMB145, MD83 ja SF340 osalta. 4. Koneille jotka eivät olleet primäärisiä melualueiden määräytymisen kannalta, mutta joille kuitenkin löytyi INM7.0:n tietokannasta standardiprofiilit sovellettiin tietokannan tarjoamia profiileita. Vastaavasti jos konetta ei ollut INM7.0 tietokannassa arvioitiin koneelle lähinnä vastaava substituutti-kone ja käytettiin sitä kuvaamassa puuttuvaa konetta. Näin saatiin laskennassa operaatiomäärät ja profiilit koneille 1900D, 707QN, 727EM2, , , 737D17, , 74720B, , 757RR, , 767CF6, , , A R, A300B4-203, A , BEC58P, C130, CIT3, CL600, CL601, CNA172, CNA206, CNA441, CNA500, CNA750, CVR580, DC1030, DC870, DC8QN, DC930, DHC6, DHC8, DHC830, F10062, F10065, F15A, FAL20, GASEPF, GASEPV, GIV, GV, HS748A, IA1125, L1011, LEAR35, MD81, MD9025, MU3001, PA30, PA31, SD Vuonna 2007 käytettyjä profiili- ja meluaineistoja ei päivitetty vuoden 2008 melualuelaskentaa varten. Päivittäminen on tarpeen, mikäli tiedetään merkittävästi operoivan lentoyhtiön muuttaneen jonkin lentokoneen lentomenetelmää tai kokonaan uuden konetyypin operaatiomäärät ovat merkittäviä. 6. Helikopterit on jätetty laskelmien ulkopuolelle. 7. Ilman absorptio vastaa INM-ohjelmiston käyttämässsä meluaineistoissa referenssitilannetta. 8. Sivuttaisvaimennus (lateral attenuation) on laskettu ECAC:n Doc 29 3rd edition menetelmän mukaisesti (kuvattu myös standardiksi SAE AIR-5662). Laskenta-alueen maanpinnan oletetaan olevan tasainen ja pehmeä ja kiitoteiden korkeustasolla. Vesistöjen vaikutusta äänen etenemiseen ei ole otettu huomioon. 9. FAA oli INM-ohjelmistoversioiden 6.2 ja 6.2a yhteydessä muuttanut eräiden lentokoneiden melua koskevia tietoja siten, että yksittäistulokset merkittävästi aliarvioivat melua suhteessa GEMS-aineiston mittaustuloksiin. Tästä syystä eräille konetyypeille on käytetty aiempien ohjelmistoversioiden melutietoja. 4.2 Lentokonemelun tunnusluvut Raportissa on laskettu vuoden 2008 toteutuneen tilanteen melun päivä-ilta-yö -melutaso L den, sekä yö- ja päiväajan painottamattomat keskiäänitasot, L Aeq(22 07) ja L Aeq(07 22). L den - taso on melun painotettu keskiäänitaso (den = day -evening-night), jossa ilta-ajan, kello 19 22, melutapahtumia on painotettu + 5 db ja yöajan, kello 22 07, melutapahtumia +10 db. Painotus vastaa iltaajan liikennemäärän kertomista tekijällä 3.16 ja yöajan liikennemäärän kertomista tekijällä Laskentatulokset ja melualueiden asukasmäärät Vuoden 2008 toteutuneen tilanteen mukaiset L den -melualueet on esitetty liitekartassa 5. Saman vuoden päiväajan keskiäänitasot, L Aeq(07 22) on esitetty liitekartassa 6 ja yöajan keskiäänitasot, L Aeq(22 07) on esitetty liitekartassa 7. Taulukoissa 3 ja 4 on esitetty melualueella asuvien määrät ja melualueiden laajuudet, L den 5 db:n välein alkaen arvosta 55 db ja L night alkaen arvosta 50 db. Asukasmäärät on laskettu Tilastokeskuksen vuoden 2006 loppua edustavasta hehtaariruutu-aineistosta. Taulukko 3. Melualueilla asuvien lukumäärät ja pinta-alat vuonna Kunkin melualueen tulos sisältää suurempien melutasojen alueiden tulokset. Tulokset on pyöristetty L den >55 db >60 db >65 db >70 db Asukasmäärä kpl Pinta-ala km L night /L Aeq(22-07) >50 db >55 db >60 db >65 db >70 db Asukasmäärä kpl Pinta-ala km <1 Vuonna 2008 yli 55 db (L den ) melualueella asui noin asukasta joista noin asui yli 60 db ja 90 yli 65 db melualueella. Yli 70 db melualueella ei asunut yhtään asukasta. Vuonna 2008 yli 50 db L night -alueella asuu yhteensä 2500 asukasta. Näistä asukkkaista 200 asui yli 55 db melualueella. Yli 60 db L night melualueella ei asunut yhtään asukasta. Vuoden 2008 toteuman vertaaminen kaikkiin aiempiin selvityksiin lukuun ottamatta vuosien toteumaa koskeneita selvityksiä on tehtävä muistaen, että laskentamenetelmä on uudistunut. Melualueet eivat ole yksityiskohtaisesti vertailukelpoisia. Liitekartassa 8 on esitetty vuosien 2008 ja 2007 melualueet 55 db (L den ). Vuoden 2008 toteutuneessa tilanteessa melualueen L den yli 55 db laajuus on noin 56 km 2 ja se on siten pinta-alaltaan varsin samansuuruinen Ilmailulaitos Finavia A4/

8 Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna (8) kuin vuoden 2007 toteutunut melualue (54 km 2 ). Lisäksi se on yli kolmanneksen pienempi kuin vastaava melualue vuonna 2000 (laskentamenetelmän muutoksesta huolimatta). Tähän vaikuttaa erityisesti lentoyhtiöiden pitkään jatkunut konekaluston uudistaminen vähämeluisammaksi. Vuosien 2008 ja 2006 kesinä kiitotie 2 oli poissa käytöstä remonttien vuoksi. Vuonna 2007 kiitotie 1 oli suljettuna peruskorjausten vuoksi lähes kolmen kuukauden ajan. Verratessa vuoden 2008 ja 2007 kiitoteiden käyttöjakaumia ja melulaskentojen tuloksia nähdään selvästi korjaustöiden vaikutus kiitoteiden käyttöön ja melualueiden suuntautumiseen. Liitekartassa 9 on esitetty melunhallintasuunnitelman täydennysraportissa Vuoden 2020 tilanteen uudelleen arviointi /9/ määritetty melun verhokäyrä, joka on sisällytetty Uudenmaan maakuntakaavaan sekä vuoden 1990 melualue. Vuoden 2008 toteutuneen tilanteen melualueen pinta-ala on noin kolmanneksen pienempi kuin verhokäyrän pinta-ala, vaikka laskentamenetelmä on uudistunut. Melualue on hyvin vähäisessä määrin verhokäyrää laajempi lentoaseman länsipuolella ja Kervalla, muuten sitä pienempi. Vertailu on tehtävä muistaen, että laskentamenetelmä laajentaa laskettuja melualueita verrattuna vanhaan menetelmään. Taulukossa 5 on esitetty melualueiden >L den 55 db asukasmäärät eri toteumatilanteissa vuosina Kuvassa 7 on esitetty melualueiden asukasmäärän kehitys pylväsdiagrammina. Taulukko 5. L den >55 db melualueiden asukasmäärät eri toteumatilanteissa vuosina Vuoden analyyseissä on käytetty vuoden 2003 väestötietoja ja vuoden 2007 ja 2008 analyysissä vuoden 2006 väestötietoja.. Muut asukastiedot perustuvat vuoden 1999 väestötietoihin Laskentatilanne Alue, km 2 Asukkaat, kpl Lisätiedot Deltan uusintalaskenta. INM Deltan uusintalaskenta. INM perustilanne DC 9 hushkitattuna Toteutunut 2003, Toteutunut 2004, , (as.aineisto 2003) 2005* Toteutunut 2005 (A3/2007), ECAC Doc29 3rd ed. Korj * Toteutunut 2006 (A4/2007), ECAC Doc29 3rd ed. Korj * Toteutunut 2007 (A2/2007), ECAC Doc29 3rd edition 2008* Toteutunut 2008 (A4/2009), ECAC Doc20 3rd edition Asukasmäärä Lden >55 db alueella * 2006* 2007* 2008* Toteutunut tai ennustettu tilanne Kuva 7. Melualueen L den > 55 db asukasmäärät eri toteutuneissa laskentatilanteissa. * Laskettu uudella laskentamenetelmällä ECAC Doc29 3 rd edition * Laskettu uudella laskentamenetelmällä ECAC Doc29 3 rd edition Ilmailulaitos Finavia A4/

9 Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna (8) 5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Euroopan siviili-ilmailukongressi ECAC sekä kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO ovat uusineet vuonna 2005 suosituksensä melualuiden laskentaa koskevista menetelmistä. Ilmailulaitos Finavia soveltaa tässä selvityksessä uutta laskentamenetelmää, joka laajentaa melualuetta erityisesti lentoreittien sivuttaissuuntaan. Tästä syystä selvityksen tulokset eivät yksityiskohtaisesti ole vertailukelpoisia muihin kuin vuosia koskeviin toteutuneen tilanteen selvityksiin /13, 14 ja 15/. Melualueen L den > 55 db asukasmäärä vuonna 2008 oli noin asukasta vuoden 2006 asukasmääräaineiston perusteella laskettuna. Melualueen pinta-ala oli noin 56 km 2. Lentoyhtiöiden kalustokehitys on jatkunut vuonna 2008 siten, että Finnair Oyj:n Embraer 190 koneiden hankintojen vuoksi niiden operaatiomäärä on jo neljänneksi suurin. A319-konetyypin operaatiomäärä on selvästi vähetynyt. Laajarunkoisten koneiden lisääntynyt operointi johtuu Finnair Oyj:n A340 koneiden hankinnoista ja kauko-idän liikenteen kasvusta. Finncomm luopui vuoden 2008 aikana Saab 340 koneiden käytöstä ja on korvannut ne ATR72 koneilla. Finnair Oyj ja Finncomm Airlines vastasi yhteensä noin 62 %:sta kaikista operaatioista. Viimeisten viiden vuoden melulaskennat osoittavat kuinka kiitoteiden remonteista johtuvat sulkemiset vaikuttavat melualueiden muotoon ja sitä kautta laskennallisella L den -melualueella asuvien asukkaiden määrään. Käytännössä melualueiden muodon vaihtelu on merkittävimmin johtunut laskeutumisten erilaisesta jakautumisesta kiitoteiden 15, 22L ja 04L välillä. Nämä vuosittaiset erot ovat olleet selvästi havaittavissa melualueiden muodoissa. 6 VIITTEET /1/ Plovsing B, Svane S.: Helsinki-Vantaa Airport Noise Exposure from 1990 to LI 451/92. Lyngby, /2/ Helsinki-Vantaa Airport Recalculation with INM Database 10. Delta Acoustic & Vibration, May /3/ Yöliikenteen meluntorjuntasuunnitelma, Helsinki-Vantaan lentoasema. Ilmailulaitos A4/94, Vantaa /4/ Helsinki-Vantaan lentoaseman yöliikenne ja sen meluvaikutukset Ilmailulaitos, A11/96, Vantaa /5/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Meluvaikutukset 1998 sekä arvio vuodelle Muistio , Ilmailulaitos, järjestelmien kehitys. /6/ Viinikainen M., Mäkelä K.: Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, vuosi Ilmailulaitos, A21/2000, Vantaa s. + liitteet, yht. 20 s. /8/ Helsinki-Vantaan lentoasema, lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta (Ilmailulaitos A19/2001) korjattu aineisto. Muistio s. + 4 liitekarttaa. /9/ Helsinki-Vantaan lentoasema, lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta Vuoden 2020 tilanteen uudelleen arviointi. Ilmailulaitos A14/2002. Vantaa s. + 4 liitekarttaa. /10/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna Ilmailulaitos A 6/2004. Vantaa s. + liitekartat, 11 s. /11/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna Ilmailulaitos A 6/2005. Vantaa s. + liitekartat, 12 s. /12/ /13/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna Ilmailulaitos A 3/2007. Vantaa s. + liitekartat, 9 s. + Korjaupäivitys /14/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna Ilmailulaitos A 4/2007. Vantaa s. + liitekartat, 9 s. + Korjaupäivitys /15/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna Ilmailulaitos A 2/2008. Vantaa s. + liitekartat, 9 s 7 LIITEKARTAT, MITTAKAAVA 1: Lentoonlähtöreitit kiitoteiltä 04R ja 22R. 2. Lentoonlähtöreitit kiitoteiltä 04L ja 22L. 3. Lentoonlähtöreitit kiitoteiltä 15 ja Lähestymisreitit kiitoteille 04L, 04R, 15, 22L, 22R ja Vuosi 2008, toteutunut tilanne. L den 50, 55, 60 ja 65 db. 6. Vuosi Päivä, toteutunut tilanne, L Aeq, (07 22) 55, 60 ja 65 db. 7. Vuosi Yö, toteutunut tilanne, L Aeq, (22 07) (45), 50, 55, 60 ja 65 db. 8. L den 55 db vuosina 2007 ja L den 55 db vuonna 1990 ja 2008 sekä melunhallintasuunnitelman verhokäyrä. L den 55 db. /7/ Helsinki-Vantaan lentoasema, lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta Ilmailulaitos A19/2001, Vantaa s. + liitteet, 67 s. Ilmailulaitos Finavia A4/

10

11 Kassakumpu Nummenpää Mikkolanmäki Kilometriä Nurmijärvi Perttula Hongisoja Pukkila Rannikonmäki Siippoo Terrisuo Nummi Järvenpää Tuusulanjärvi Ristinummi Norra Paipis Keravanjoki Paipis Paippinen Tapiola Brusas Pyykorpi Helkku Sahamäki Numlahti Valkjärvi Nummimäki Talvisto Klaukkalan Lepsämä Metsäkylä Mäntysalo Palsi Jukola Klaukkala Jokipelto Lintumetsä Syrjälä Kuonomäki Skogby Harjula Lakisto Snäckens Toivola Toivala Reuna Riipilä Palojoki Rusutjärvi Nahkela Lahela Metsäkylä Koivikko Ruotsinkylä Myllykylä Tuusula Tuomala Kytömaa Hyrylä Savio Koivikko Korso Blekdal Byända Kaskela Tallmo Talma Ahjo Kerava Johanneberg Svartböle Södra Paipis Nickby Hertsby Nikkilä Sibbo Saarijärvi Velskola Solvalla Nuuksio Ketunkorpi Takkula Luukki Kalajärvi Röylä Kauniainen Simola Lahnus Vestra Keimola Odilampi Petas Vantaankoski Kivistö Seutula Sjöskog Vantaanpuisto Haaga Helsinki-Vantaan Lentoasema Vantaa Tikkurila Viikki Hanala Rekola Viirilä Kuninkaanmäki Nikinmäki Nissbacka Immersby Sipoo Pigby Reittitiheyskartta Lentoa / 100x100 m Hindsby < 1/ viikko < 2/ viikko <2/ päivä Pakankylä Askisto Itä-Hakkila Vanda <4/ päivä Martinlaakso Kaskela Massby Vantaanlaakso <8/ päivä Kunnarla <16/ päivä Puotinen Haltiala Nybygget Vaakkola >16/päivä Bodom Hakunila Kalmari Hämeenkylä Kaivoksela Kalmar Sotunki Vanhakartano Bodominjärvi Vapaala Västerskog Brobacka Pähkinärinne Helsinki-Vantaan lentoasema Pakila Lentokonemeluselvitys, vuosi 2008 Etelä-Kaarela Tapanila Nupuri Oittaa Malmi Gumbostrand Laaksolahti RajakyläMelulaskennassa käytetyt laskentareitit Björnsö Lintuvaara Lentoonlähdöt, Vesala kiitotiet Östersundom 04L, 22L Konala Bemböle Karakallio Hajonnan havainnollistaminen Husö reittitiheyskartan avulla Viherlaakso Pirkkola Pihlajamäki Oulunkylä Maantiekylä Koivukylä Mellunkylä Lilljofs <3/ viikko <4/ viikko <5/ viikko <6/ viikko <1/ päivä 1 : Vuosaari Ilmailulaitos Finavia A4/2009 Liitekartta 2

12 Kassakumpu Nummenpää Mikkolanmäki Kilometriä Nurmijärvi Perttula Hongisoja Pukkila Rannikonmäki Siippoo Terrisuo Nummi Järvenpää Tuusulanjärvi Ristinummi Norra Paipis Keravanjoki Paipis Paippinen Tapiola Brusas Pyykorpi Helkku Sahamäki Numlahti Valkjärvi Nummimäki Talvisto Klaukkalan Lepsämä Metsäkylä Mäntysalo Palsi Jukola Klaukkala Jokipelto Lintumetsä Syrjälä Kuonomäki Skogby Harjula Lakisto Snäckens Toivola Toivala Reuna Riipilä Palojoki Rusutjärvi Nahkela Lahela Metsäkylä Koivikko Ruotsinkylä Myllykylä Tuusula Tuomala Kytömaa Hyrylä Savio Koivikko Korso Blekdal Byända Kaskela Tallmo Talma Ahjo Kerava Johanneberg Svartböle Södra Paipis Nickby Hertsby Nikkilä Sibbo Saarijärvi Velskola Solvalla Nuuksio Ketunkorpi Takkula Luukki Pakankylä Kalajärvi Röylä Kauniainen Simola Lahnus Askisto Vestra Keimola Odilampi Petas Vantaankoski Kivistö Seutula Sjöskog Vantaanpuisto Vanda Haaga Helsinki-Vantaan Lentoasema Vantaa Tikkurila Viikki Hanala Rekola Viirilä Kuninkaanmäki Itä-Hakkila Nikinmäki Nissbacka Immersby Sipoo Pigby Reittitiheyskartta Lentoa / 100x100 m < 1/ viikko Hindsby Martinlaakso Kaskela Massby <8/ päivä Vantaanlaakso Kunnarla <16/ päivä Puotinen Haltiala Nybygget Vaakkola >16/päivä Bodom Hakunila Kalmari Hämeenkylä Kaivoksela Kalmar Sotunki Vanhakartano Bodominjärvi Vapaala Västerskog Brobacka Pähkinärinne Helsinki-Vantaan lentoasema Pakila Lentokonemeluselvitys, vuosi 2008 Etelä-Kaarela Tapanila Nupuri Oittaa Malmi Gumbostrand Laaksolahti RajakyläMelulaskennassa käytetyt laskentareitit Lintuvaara Björnsö Lentoonlähdöt, Vesala kiitotiet Östersundom 15, 33 Bemböle Karakallio Konala Hajonnan havainnollistaminen Husö reittitiheyskartan avulla Viherlaakso Pirkkola Pihlajamäki Oulunkylä Maantiekylä Koivukylä Mellunkylä Lilljofs < 2/ viikko <3/ viikko <4/ viikko <5/ viikko <6/ viikko <1/ päivä <2/ päivä <4/ päivä 1 : Vuosaari Ilmailulaitos Finavia A4/2009 Liitekartta 3

13 Nummenpää Nurmijärvi Järvenpää Keravanjoki Norra Paipis Kilometriä Perttula Siippoo Tuusulanjärvi Paipis Paippinen Palojoki Rusutjärvi Tuusula Tuomala Södra Paipis Nummimäki Tallmo Talma Lepsämä Nahkela Klaukkala Savio Kerava Nickby Nikkilä Riipilä Pyykorpi Skogby Ruotsinkylä Korso Sibbo Saarijärvi Solvalla Nuuksio Takkula Luukki Röylä Lahnus Keimola Odilampi Vantaankoski Kivistö Seutula Vantaa Tikkurila Rekola Kuninkaanmäki Nikinmäki Nissbacka Immersby Sipoo Reittitiheyskartta Lentoa / 100x100 m Hindsby < 1/ viikko < 2/ viikko <3/ viikko <4/ viikko <5/ viikko <6/ viikko <1/ päivä Kunnarla Martinlaakso Vanda Itä-Hakkila <2/ päivä <4/ päivä Massby <8/ päivä <16/ päivä Nupuri Bodominjärvi Hämeenkylä Pakila Malmi Tapanila Hakunila Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, vuosi 2008 Melulaskennassa käytetyt laskentareitit >16/päivä Västerskog Rajakylä Laskeutumiset, kiitotiet Östersundom 04L, 04R, 15, 22L, 22R, 33 Hajonnan havainnollistaminen reittitiheyskartan avulla Kauniainen Haaga Viikki 1 : Vuosaari Ilmailulaitos Finavia A4/2009 Liitekartta 4

14 Nummenpää Nurmijärvi Järvenpää Keravanjoki Norra Paipis Kilometriä Perttula 50 Siippoo Tuusulanjärvi Paipis Paippinen Palojoki Rusutjärvi Tuusula Tuomala Södra Paipis Nummimäki 55 Tallmo Talma Lepsämä Nahkela Klaukkala Savio Kerava Nickby Nikkilä Riipilä 60 Pyykorpi Skogby Seutula Ruotsinkylä 65 Korso Nikinmäki Nissbacka Sibbo Sipoo Saarijärvi Takkula Luukki Lahnus Keimola Kivistö Rekola Hindsby Solvalla Nuuksio Kunnarla Röylä Odilampi Vantaankoski Martinlaakso Vanda Vantaa Tikkurila Kuninkaanmäki Itä-Hakkila Asukasmäärä Immersby Henkilöä / 100 x 100m Massby Nupuri Bodominjärvi Hämeenkylä Pakila Malmi Tapanila Rajakylä Hakunila Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, vuosi 2008 Vuosi 2008, toteutunut tilanne. L den (50), 55, 60 ja 65 db Östersundom Västerskog Kauniainen Haaga Viikki Laskettu ECAC Doc 29 3rd ed. mukaisesti 1 : Vuosaari Ilmailulaitos Finavia A4/2009 Liitekartta 5

15 Nummenpää Nurmijärvi Järvenpää Keravanjoki Norra Paipis Kilometriä Perttula Siippoo Tuusulanjärvi Paipis Paippinen Palojoki Rusutjärvi Tuusula Tuomala Södra Paipis Nummimäki Tallmo Talma Lepsämä Nahkela Klaukkala Savio Kerava Nickby Nikkilä Pyykorpi Skogby Riipilä 55 Ruotsinkylä Korso Sibbo Seutula 60 Nikinmäki Nissbacka Sipoo Saarijärvi Takkula Luukki Lahnus Keimola Kivistö 65 Rekola Hindsby Solvalla Nuuksio Kunnarla Röylä Odilampi Vantaankoski 55 Martinlaakso Vanda Vantaa Tikkurila Kuninkaanmäki Itä-Hakkila Asukasmäärä Immersby Henkilöä / 100 x 100m Massby Nupuri Bodominjärvi Hämeenkylä Pakila Malmi Tapanila Rajakylä Hakunila Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, vuosi 2008 Vuosi Päivä, toteutunut tilanne. L Aeq (7-22) 55, 60 ja 65 db Östersundom Västerskog Kauniainen Haaga Viikki Laskettu ECAC Doc 29 3rd ed. mukaisesti 1 : Vuosaari Ilmailulaitos Finavia A4/2009 Liitekartta 6

16 Nummenpää Nurmijärvi Järvenpää Keravanjoki Norra Paipis Kilometriä Perttula 45 Siippoo Tuusulanjärvi Paipis Paippinen Palojoki Rusutjärvi Tuusula Tuomala Södra Paipis Nummimäki Tallmo Talma Lepsämä Klaukkala Nahkela 50 Savio Kerava Nickby Nikkilä Riipilä Pyykorpi Skogby 55 Ruotsinkylä Korso Sibbo Seutula 60 Nikinmäki Nissbacka Sipoo Saarijärvi Takkula Luukki Lahnus Keimola Kivistö Rekola Hindsby Solvalla Nuuksio Röylä 45 Odilampi Vantaankoski Vantaa Tikkurila Kuninkaanmäki Asukasmäärä Immersby Henkilöä / 100 x 100m Kunnarla Martinlaakso Vanda Itä-Hakkila Massby Nupuri Bodominjärvi Hämeenkylä Pakila Malmi Tapanila Rajakylä Hakunila Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, vuosi 2008 Vuosi Yö, toteutunut tilanne. L Aeq (22-7) (45), 50, 55 ja 60 db Östersundom Västerskog Kauniainen Haaga Viikki Laskettu ECAC Doc 29 3rd ed. mukaisesti 1 : Vuosaari Ilmailulaitos Finavia A4/2009 Liitekartta 7

17 Nummenpää Nurmijärvi Järvenpää Keravanjoki Norra Paipis Kilometriä Perttula Siippoo Tuusulanjärvi Paipis Paippinen Vuosi 2007 Palojoki Rusutjärvi Tuusula Tuomala Södra Paipis Nummimäki Vuosi 2008 Tallmo Talma Lepsämä Nahkela Klaukkala Savio Kerava Nickby Nikkilä Riipilä Pyykorpi Skogby Ruotsinkylä Korso Sibbo Seutula Nikinmäki Nissbacka Sipoo Saarijärvi Takkula Luukki Lahnus Keimola Kivistö Rekola Hindsby Solvalla Nuuksio Kunnarla Röylä Odilampi Vantaankoski Martinlaakso Hämeenkylä Vanda Vantaa Tikkurila Hakunila Kuninkaanmäki Itä-Hakkila Asukasmäärä Immersby Henkilöä / 100 x 100m Massby Nupuri Bodominjärvi Pakila Malmi Tapanila Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, vuosi 2008 Rajakylä L den 55 db vuosina 2007 ja 2008 Östersundom Västerskog Kauniainen Haaga Viikki Laskettu ECAC Doc 29 3rd ed. mukaisesti 1 : Vuosaari Ilmailulaitos Finavia A4/2009 Liitekartta 8

18 Nummenpää Nurmijärvi Järvenpää Keravanjoki Norra Paipis Kilometriä Perttula Siippoo Tuusulanjärvi Paipis Paippinen Palojoki Rusutjärvi Tuusula Tuomala Södra Paipis Nummimäki Tallmo Talma Lepsämä Nahkela Klaukkala Savio Kerava Nickby Nikkilä Riipilä Pyykorpi Skogby Ruotsinkylä Korso Sibbo Seutula Nikinmäki Nissbacka Sipoo Saarijärvi Solvalla Nuuksio Kunnarla Takkula Luukki Röylä Verhokäyrä Lahnus 1990 Kivistö Keimola Odilampi Vuosi 2008 Vantaankoski Martinlaakso Hämeenkylä Vantaa Vanda Tikkurila Rekola Hakunila Kuninkaanmäki Itä-Hakkila Asukasmäärä Hindsby Immersby Henkilöä / 100 x 100m Massby Nupuri Bodominjärvi Kauniainen Haaga Pakila Tapanila Malmi Viikki 2008 laskettu ECAC Doc 29 3rd ed. mukaisesti Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, vuosi 2008 Rajakylä Västerskog L den 55 db vuosina 1990, Östersundom 2008 sekä melunhallintasuunnitelman verhokäyrä L den 55 db. 1 : Vuosaari Ilmailulaitos Finavia A4/2009 Liitekartta 9

19 Finavian julkaisusarja A A 5/2007 Vol. 3 A5/2007 Vol. 4 A 1/2008 A 2/2008 A 3/2008 A 4/2008 A 5/2008 Vol. 2 A5/2008 Vol. 3 A5/2008 Vol. 4 A 6/2008 A 7/2008 A 1/2009 Vol 1 A 2/2009 A 3/2009 A 4/2009 Helsinki-Vantaan lentoasema, lentokonemelukatsaus, heinä-syyskuu 2007 Helsinki-Vantaan lentoasema, lentokonemelukatsaus, loka-joulukuu 2007 Jyväskylän lentoasema, Lentomeluselvitys, Tilanne 2006 ja ennuste 2025 Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2007 Ilmailulaitos, Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemelun laskenta Helsinki-Vantaan lentoaseman kehitystilanteessa noin vuonna 2025 Lentomelun vaikutuksista ja niihin liittyvistä tekijöistä Helsinki-Vantaan lentoasema, lentokonemelukatsaus, huhti-kesäkuu 2008 Helsinki-Vantaan lentoasema, lentokonemelukatsaus, heinä-syyskuu 2008 Helsinki-Vantaan lentoasema, lentokonemelukatsaus, loka-joulukuu 2008 Kittilän lentoasema, Lentomeluselvitys, Tilanne 2007 ja ennuste 2025 Hallin lentoasema, Lentokonemeluselvitys, Tilanne 2007 ja ennuste 2025 Helsinki-Vantaan lentoasema, lentokonemelukatsaus, tammi-maaliskuu 2009 Rovaniemen lentoasema, Lentokonemeluselvitys, Tilanne 2008 ja ennuste 2025 Ivalon lentoasema, Lentokonemeluselvitys, Tilanne 2008 ja ennuste 2025 Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2008 Tämä julkaisu on saatavissa: Ilmailulaitos Finavia, Ympäristöyksikkö PL 50, Vantaa p. (09)