Espoon kaupunki Pöytäkirja 62. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Sivu 1 / / / Lausunto Finavia Oyj:lle Helsinki-Vantaan lentoaseman liikenteen meluntorjunnan toimintasuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Kari Kavasto, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Ympäristölautakunta antaa Finavia Oyj:lle Helsinki-Vantaan lentoaseman liikenteen meluntorjunnan toimintasuunnitelmasta seuraavan lausunnon: Finavia Oyj:n toimintasuunnitelmassa on hyvin huomioitu sekä EU:n ympäristömeludirektiivissä että Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristöluvassa esitetyt velvoitteet. Lautakunta katsoo, että Espoonkin lentomelutilanteeseen parantavasti vaikuttavat keinot, kuten jatkuvan liu un lähestymiset ja pienen tehon ja pienen vastuksen-menetelmä tulee ottaa kokoaikaiseen käyttöön välittömästi, mikäli lentoturvallisuus ei muuta edellytä. Mahdollisuuksiin yöaikaisten kaarevien lähestymisten toteuttamiseksi on panostettava välittömästi navigointitekniikan kehittyessä. WebTrak in käyttöönottoa lautakunta pitää hyvänä toimenpiteenä, mikä edesauttaa asukkaiden mahdollisuuksia olla selvillä lentoreiteistä, aiheutuvasta melusta sekä poikkeustilanteista. Erityisen tärkeänä lautakunta pitää Finavian mukana oloa ja lentoreiteistä ja -melusta tiedottamista liittyen maankäytön suunnitteluun. Päätös Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Finavia meluntorjunnan toimintasuunnitelma Finavia Oyj on pyytänyt Espoon kaupungilta ympäristönsuojelulain 25 b :n mukaista lausuntoa Helsinki-Vantaan lentoaseman liikenteen meluntorjunnan toimintasuunnitelmasta (Helsinki-Vantaan lentoaseman lentokonemelun hallintasuunnitelma, Finavia Oyj ) mennessä. Toimintasuunnitelma on nähtävillä internetissä osoitteessa

2 Ympäristölautakunta Sivu 2 / 2 Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosäännön 5 :n mukaan lautakunta antaa kaupunginhallituksen puolesta kaupungin lausunnot lautakunnan tehtäväalueeseen kuuluvissa asioissa, jollei lausuntopyynnöstä tai käsiteltävän asian luonteesta muuta johdu. Taustaa Helsinki-Vantaan lentoaseman meluntorjunnan toimintasuunnitelma perustuu EU:n ympäristömeludirektiivin edellyttämiin vaatimuksiin toimintasuunnitelman sisällöstä sekä lentoaseman ympäristölupapäätöksen määräykseen lentoliikenteen yleisen melunhallintasuunnitelman laatimiseksi. Toimintasuunnitelman lähtöaineistona on ollut Finavian v laatima EU-ympäristömeludirektiivin mukainen meluselvitys, joka vaaditaan lentoasemilta, joilla on yli lentotapahtumaa vuodessa. Selvityksen perusteella L den yli 55 db lentomelualueella asuu asukasta. Espoossa tällä melualueella ei kuitenkaan ole asutusta. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että tieliikenteen L den yli 55 db melualueella asuu Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla yhteensä noin asukasta. Finavia korostaa usean otteeseen meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa melunhallintaa toteutettavan turvallisuustekijöiden ehdoilla. Kiitoteiden käyttö, ilmatilan hallinta ja lentoreitit Helsinki-Vantaan lentoasemalla on kolme kiitotietä, jotka on nimetty niiden magneettisen suunnan mukaan ottamalla asteluvusta pois viimeinen numero. Samansuuntaiset kiitotiet erotetaan kulkusuunnan mukaan kirjaimella L, left ja R, right (kuva alla). Finavia Oyj

3 Ympäristölautakunta Sivu 3 / 3 Tärkein kriteeri käytettävän kiitotien valinnassa on lentoturvallisuuden huomioiminen. Kiitoteiden käyttöperiaatteiden mukaan ensisijainen lentoonlähtökiitotie klo on 22R ja laskeutumiskiitotie 15. Kiitotien 33 käyttö laskeutumiseen ja kiitotie 15 käyttö lentoonlähtöihin on kielletty klo 22-07, mikäli lentoturvallisuus ei muuta edellytä. Tämä ei koske potkurikoneita klo ja Käytettävien kiitoteiden valintaan vaikuttavat mm. lentoturvallisuus, tuulen suunta ja voimakkuus, näkyvyysolosuhteet, aktiivisen kiitotien ylitykset, ympäristöluvassa asetetut ehdot, asutuksen sijoittuminen, liikenteen kysyntä ja sen suuntaaminen sekä rullausmatkojen ja päästöjen hallinta. Nykyisessä kolmen kiitotien järjestelmässä on määritelty noin 20 erilaista kiitoteiden käyttöperiaatetta. Kiitoteiden käyttöasteet vuositasolla vaihtelevat mm. säätilasta ja kunnostustöistä riippuen. Vuonna 2012 lentoonlähdöistä 72 % tehtiin kiitoteiltä 22L ja 22R lounaaseen (ja edelleen luoteeseen) ja laskeutumista 39 % kiitotielle 22L koillisesta, 33 % kiitotielle 15 luoteesta ja 25 % kiitoteille 04L ja 04R lounaasta. Helsinki-Vantaan lähestymislennonjohtoalueella käytetään normaalioloissa kahdeksaa ns. porttia lähtevälle liikenteelle ja viittä porttia tulevalle liikenteelle. Portit on sijoitettu niin, että lähtevän ja tulevan liikenteen risteämiset minimoidaan ja että ilma-alusten välillä säilyy riittävä etäisyys. Lähtevää ilma-alusta valvotaan tutkan avulla. Lähestymisen ohjaamisessa käytetään joko RNAV-lähestymisreittejä tai tutkaohjaussuuntia, mikäli ilmaaluksen navigointivarustus ei mahdollista RNAV-reittien käyttämistä. RNAV on aluesuunnistusmenetelmä, jolla voidaan optimoida lähestymisreitit ja myös välttää lentäminen tiiviiden asuinalueiden yli. Lentokonemelun hallintamenetelmät Finavia pyrkii hallitsemaan lentokonemelua mm. seuraavin tavoin: 1. Ensisijainen kiitotiejärjestelmä Järjestelmässä pyritään käyttämään ensisijaisesti sellaisia lentoonlähtö- ja laskeutumissuuntia, joissa asukasmäärä on pienin. Rinnakkaiskäytön aikana ensisijaisuus koskee rinnakkaiskiitoteiden käyttösuuntaa. 2. Lentoonlähtöreitit Lentoonlähtöreitit suunnitellaan mahdollisimman paljon asuinalueita kiertäviksi. 3. Koneiden melua koskevat rajoitteet Kiitotieltä 22L vasemmalle kääntyvää lentoonlähtöreittiä ja kiitotieltä 22R suoraan menevää lentoreittiä saavat käyttää vain ilma-alukset, jotka alittavat lentoonlähtömelutason 89 EPNdB. Käytännössä Airbus 321- kokoluokkaa suuremmat koneet ylittävät ko. melutason.

4 Ympäristölautakunta Sivu 4 / 4 4. Jatkuvan liu un lähestymiset (Continuos Descent Operation, CDO) Lentoasemalla on pyritty mahdollisuuksien mukaan lisäämään jatkuvan liu un lähestymisiä mm. siitä syystä, että yleisimmät nykyiset suihkukoneet aiheuttavat laskeutuessaan enemmän melua kuin lentoon lähtevä kone. Menetelmällä on suurin vaikutus meluun liu un takana yli 10 km kiitotieltä. Menetelmässä lähestyminen tehdään korkeutta jatkuvasti vähentäen ilman vaakalentovaihetta ennen laskeutumista. Lentoaseman ympäristöluvassa on määräys, että CDO-lähestymisten tavoitetaso vuosikeskiarvona on klo välisenä aika 80 % ja klo välisenä aikana 70 %. Tavoitteeseen tulee pyrkiä vuoden 2015 loppuun mennessä. 5. Vaikuttaminen maankäytön suunnitteluun ja toteuttamiseen Finavia pyrkii vaikuttamaan maankäytön suunnitteluun mm. seuraavasti: lentokoneiden melua ja sen leviämistä koskevien tietojen tuottaminen ja saattaminen viranomaisten ja asukkaiden tietoon yhteydenottojen systemaattinen käsittely ja vastaaminen asukkaiden kyselyihin tiedottaminen kiitotieremonteista ja pidempiaikaisista poikkeuskäytännöistä kaavoituksen osallistumis- ja arviointiryhmiin osallistuminen maankäytön suunnittelua koskevat lausunnot valitukset lentoaseman toimintaa uhkaavista kaavoista. 6. Taloudellinen ohjaus Yöaikaisten lentoonlähtöjen melumaksua on korotettu ja kokonaan uusi laskeutumismelumaksu on otettu käyttöön. Laskeutumisen melumaksu ajalla on 2,6-kertainen verrattuna maksuun ajalla ja Toimintarajoitukset Finavia on mm. ottanut käyttöön kiitoteiden 15 ja 33 käyttökiellot yöllä, mikäli lentoturvallisuus ei muuta edellytä. Eräille lentoonlähtöreiteille on asetettu melurajoituksia. Koululentoja on voimakkaasti rajoitettu. Myös ympäristöluvassa on asetettu toimintarajoituksia, kuten lentoonlähdöt ja laskeutumiset on klo välisenä aikana kielletty muilla kuin vähämeluisilla suihkukoneilla ja potkurikoneilla laskeutumisten määrä klo välisenä aikana suihkukoneilla ei saa lisääntyä oleellisesti vuosien vuosikeskiarvosta lentoonlähdöt ja laskeutumiset yksinomaan rahtia kuljettavilla suihkukoneilla on kielletty klo Finavian on esitettävä selvitys mm. meluisten suihkukoneiden toiminnan rajoittamisesta, muiden suihkulentokoneiden laskeutumisten lukumäärän rajoittamisesta ja yksinomaan rahtia kuljettavien suihkukoneiden toiminnan rajoittamisesta välisenä aikana. Lupamääräysten noudattamiseksi Finavia on hakenut toimintarajoitusten toimeenpanoa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta, jolla on toimivalta ilmailuviranomaisena. 8. Lähtö- ja tulomenetelmien melunvaimennuskeinot Lentoonlähdöissä meluisimmilla koneilla (A321, A320 ja A319) Helsinki- Vantaan lentoasemalla sovelletaan Kansainväisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) menetelmää, joka vähentää melutasoa erityisesti noin 6-8 km

5 Ympäristölautakunta Sivu 5 / 5 etäisyydellä lentoonlähdön jarrujen vapauttamisesta. Yöllisiin lähtöihin voidaan tulevaisuudessa, kun terminaaleja ja paikoitusalueita sijaitsee kiitoteiden välisellä alueella, käyttää myös kiitotietä 04L, mikä toisi lisähyötyä suurimpien melutasojen piiriin tulevan asukasmäärän kannalta. Melun vähentämiseksi lähestymisreitin alla voidaan käyttää ns. jatkuvan korkeuden vähentämisen-menetelmää (CDO) tai pienen tehon-pienen vastuksen-menetelmää. CDO-tekniikkaa käyttävien lähestymisten osuus on nykyään noin 60 %. Uusia, erillisiä yöaikaisia lähestymismenetelmiä, kuten kaarevien lähestymisten toteuttamista, voidaan soveltaa sen jälkeen kun aiemmat toteutetut toimet on todettu turvallisiksi ja navigointitekniikka on kehittynyt riittävästi. 9. Melunhallintamenetelmien rahoitus, täytäntöönpano ja vaikutukset Melunhallintaa varten tehtäviä toimenpiteitä ei voi erottaa kokonaisuudesta, johon kuuluu mm. lennonohjaus ja lentoreittien suunnittelu, eikä niiden rahoitusta, täytäntöönpanoa tai vaikutuksia voi tarkastella erillisenä. Lentomelutilanteen seuranta Pääkaupunkiseudulle ja Keski-Uudellemaalle on sijoitettu yhdeksän kiinteää lentokonemelun mittausasemaa. Espoossa näistä sijaitsee kaksi Kalajärvellä sekä Laaksolahdessa. Lentokoneiden reittien ja melun seurantajärjestelmään (ANOMS) tallentuvat lentosuunnitelmatietojen lisäksi tutkatiedot ja kiinteiden melumittauspisteiden keräämät melutiedot. Melun mittaustiedot julkaistaan neljästi vuodessa lentokonemelukatsauksissa. WebTrak on Finavian tarjoama julkinen internet-sovellus, jonka avulla voi seurata toteutuneita lento- ja lentokonemelutapahtumia. V Finavia vastaanotti 367 lentoaseman toiminnan meluun liittyvää yhteydenottoa. Näistä valtaosa koski kiitoteiden käyttöä tai lentoreittien sijaintia. Finavia on arvioinut Helsinki-Vantaan lentoaseman operaatiomäärän kasvavan nykyisestä ( v. 2012) noin operaatioon v Ennusteiden mukaan kiitotien 22R lentoonlähdöistä aiheutuva melualue on lievästi aiempia arvioita leveämpi kiitotien pohjois- ja länsipuolella. Tämä on myös laskeutumisissa havaittavissa kiitoteiden 04L ja 04R välisellä alueella. Tiedoksi - Finavia Oyj

6 Ympäristölautakunta Sivu 6 / 6