Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2007

Transkriptio

1 Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2007 Ilmailulaitos Finavia A2/2008 Vantaa

2 Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna (8) Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2007 Leskelä T., Linnanto T., Viinikainen M., Routama S., Pesu M., Kauppila E.: Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna Ilmailulaitos Finavia, A2/2008, Vantaa , 10 s. + liitekartat, 9 s. TIIVISTELMÄ Vuoden 2007 lentokonemeluselvitys perustuu liikenteen määrään ja lentoreittien todelliseen sijaintiin. Euroopan siviili-ilmailukongressi ECAC sekä kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO ovat uusineet suosituksensä melualuiden laskentaa koskevista menetelmistä. Merkittävin menetelmämuutos koskee melun sivuttaisvaimennuksen laskentaa. Ilmailulaitos Finavia soveltaa tässä selvityksessä uutta laskentamenetelmää, joka laajentaa melualuetta lentoreittien sivuttaissuuntaan. Tästä syystä selvityksen tulokset eivät ole yksityiskohtaisesti vertailukelpoisia aiemmilla menetelmillä tehtyihin selvityksiin. Vuonna 2007 lentokoneiden operaatiomäärä oli ja vuositasolla vuorokauden keskimääräinen melulaskennoissa käytetty operaatiomäärä oli 500. Liikennemäärä on kasvanut edellisestä vuodesta noin 2 %. Yleisin lentokonetyyppi on Airbus 320-sarja, joiden operaatiomäärä on 151 operaatiota vuorokaudessa. Tärkeimmät melunhallintatoimet ovat ensisijainen kiitoteiden käyttöjärjestys, kiitoteiden käyttörajoitukset öisin, lentoonlähtöreittien suunnittelu asutus huomioiden ja eri lentokoneita koskevat melurajoitukset eräillä lähtöreiteillä. Lentokonemelun indikaattorina on Suomessa käytetty 1980-luvulta alkaen L den -tasoa. Se on vuorokauden keskiäänitaso, jossa lentokoneiden aiheuttamia melutasoja klo painotetaan +5 db ja klo 22 7 painotetaan +10 db. Kyseinen meluindikaattori on käytössä myös ympäristömeludirektiivin mukaisissa selvityksissä. Lisäksi on laskettu painottamaton päiväajan klo 7-22 ja yöajan klo 22 7keskiäänitaso. Sisällysluettelo 1 TAUSTAA MELUSELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT AIEMMAT SELVITYKSET JA ENNUSTEET LENTOASEMAN TOIMINTA JA LIIKENNE LIIKENNEMÄÄRÄN KEHITYS OPERAATIOT JA NIIDEN JAKAUTUMINEN LENTOREITIT JA LENTOMENETELMÄT MELUNHALLINTASUUNNITELMAT- JA TOIMENPITEET LIIKENNEAINEISTO KIITOTIET JA KIITOTEIDEN KÄYTTÖPERIAATTEET LIIKENTEEN MÄÄRÄ JA JAKAUTUMIEN LIIKENTEEN MÄÄRÄ KIITOTEITTÄIN KONETYYPPIJAKAUMA VUONNA LENTOREITIT MELULASKENNAT LASKENTAMENETELMÄ LENTOKONEMELUN TUNNUSLUVUT LASKENTATULOKSET JA MELUALUEIDEN ASUKASMÄÄRÄT YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET VIITTEET LIITEKARTAT, MITTAKAAVA 1: Melualueen L den > 55 db asukasmäärä vuonna 2007 oli noin 6500 asukasta vuoden 2006 asukasmääräaineiston perusteella laskettuna. Melualueen pinta-ala oli noin 54 km 2. Vuonna 2007 kiitotie 1 oli suljettuna kunnostustöiden vuoksi Vuonna 2006 kiitotie 2 oli suljettuna toukokuun alusta lähes syyskuun loppuun ja vuonna 2005 kiitotie 1 oli ollut suljettuna toukokuun alusta lähes syyskuun loppuun. Vuosina 2006 ja 2007 melualueet olivat varsin samankokoiset mutta L den > 55 db alueella asukkaita oli vuonna 2007 n vähemmän kuin vuonna Vuodesta 2000 lähtien sekä melualueen pinta-ala että asukasmäärä on pienentynyt yli kolmanneksen. Ilmailulaitos Finavia A2/

3 Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna (8) 1 TAUSTAA 1.1 Meluselvityksen lähtökohdat Tämä selvitys koskee lentokoneiden melun leviämistä vuonna Työ perustuu toteutuneeseen tilanteeseen. Laskenta on tehty koskemaan koko vuoden liikennetietoja ja kiitoteiden käyttösuhteita. Tuloksia on osin verrattu aikaisemmin valmistuneisiin toteutuneiden tilanteiden selvityksiin /6/, /10/, /11/, /14/ ja /15/ sekä vuosina valmistuneen melunhallintasuunnitelman selvityksiin/9/. Melun leviämisen kannalta merkittävimpiä muuttujia peräkkäisten vuosien välillä ovat lentoasemalla tai kiitoteillä tehtävät korjaustyöt sekä sääolosuhteet (lähinnä vallitsevat tuulet), jotka vaikuttavat kiitoteiden käytettävyyteen ja kiitoteiden valintaan. Lisäksi konekaluston muutoksella voi olla merkittävä vaikutus. Yhden kiitotien sulkeminen vähentää valinnanmahdollisuuksia erilaisissa liikennetilanteissa ja muuttaa lentoonlähtö- ja laskeutumissuuntia niiltä osin kun normaalitilanteessa olisi käytetty suljettuna olevaa kiitotietä. Viimeisten neljän vuoden aikana erilaiset korjaustyöt ovat vaikuttaneet merkittävästi lentoliikenteen suuntautumiseen ja näin ollen myös siitä aiheutuvaan melualueen muotoon ja suuntautumiseen. 2 LENTOASEMAN TOIMINTA JA LIIKENNE 2.1 Liikennemäärän kehitys Helsinki-Vantaan lentoaseman kokonaisoperaatiomäärä (sisältäen helikopterit) vuonna 2007 oli noin operaatiota (operaatio on lentoonlähtö tai laskeutuminen). Operaatiomäärästä oli noin 6000 yleisja sotilasilmailun operaatioita. Helikoptereiden operaatiomäärä oli noin 2000 ja se sisältyy edelliseen operaatiomäärään. Vuoteen 2006 verrattuna kokonaisoperaatiomäärä on kasvanut noin 2 prosenttia. Matkustajamäärä vuonna 2007 oli noin 13,1 miljoonaa matkustajaa, missä kasvua edelliseen vuoteen oli noin 8 prosenttia. Kaikista operaatioista noin 35 % suuntautui kotimaahan ja 65 % ulkomaille. Kuvissa 1 ja 2 on esitetty liikenteen kehitystä vuosina laskeutumisten määrän ja matkustajamäärän suhteen. Liikenteen määrä on lisääntynyt vuodesta 1994 lähtien, mutta kysyntä väheni vuoden 2001 jälkeen, mihin vaikutti merkittävästi mm. syyskuun 2001 tapahtumat. Vielä vuonna 2003 matkustajien ja operaatioiden määrä oli vähäisempi kuin vuonna Vuoden 2003 jälkeen matkustajien lukumäärä on kasvanut nopeammin kuin operaatioiden määrä, koska osin lentojen täyttöaste on parempi ja osin operaattorit käyttävät aiempaa suurempia lentokoneita. Tämä pätee myös vuoteen Aiemmat selvitykset ja ennusteet Helsinki-Vantaan lentoaseman kolmannelle kiitotielle annettiin ympäristölupa Ympäristölupaa varten tehdyn meluselvitysraportin /1/ sisältämä ennuste vuodelle 2010 päivitettiin vuonna 1994 laskentamenetelmien lähtötietojen uudistuksen vuoksi /2/. Ympäristöluvassa edellytettiin nykyisen kiitotiejärjestelmän meluntorjuntasuunnitelman laatimista vuoden 1995 loppuun mennessä ja selvityksen ulottamista kattamaan kolmen kiitotien järjestelmä uuden kiitotien käyttöönottoon mennessä. 100,000 90,000 80,000 70,000 LASKEUTUMISTEN MÄÄRÄN KEHITYS VUOSINA Teoreettiseen lentoreittiaineistoon perustuva Yöliikenteen meluntorjuntasuunnitelma /3/ valmistui helmikuussa 1994 ja yöajan operaatiotaparajoitusten toteutumista ja niiden meluvaikutuksia koskeva selvitys Helsinki-Vantaan lentoaseman yöliikenne ja sen meluvaikutukset 1995 /4/ toukokuussa Kesäkuussa 1999 valmistui vuotta 1998 koskenut meluselvitys, jonka laatimisessa ensimmäistä kertaa hyödynnettiin lentokoneiden reittien ja melun seurantajärjestelmän (GEMS) taltioimia tietoja toteutuneista lentoreiteistä. Joulukuussa 2000 julkaistiin melunhallintasuunnitelman osana vuoden 2000 melutilanteen selvitys, jossa tarkasteltiin vuoden 2000 ilmatilaa ja vuosien 1999/2000 vaihteen liikennemääriä /6/. Helsinki-Vantaan kolmannen kiitotien käyttöönottoprojektiin (HelKo) liittyvä melunhallintasuunnitelman raportti Lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta /7/ valmistui joulukuussa Vuoden 2020 tilanteen laskennassa havaittua teknistä virhettä koskeva korjausmuistio /8/ jaettiin viranomaisille kesäkuussa Melunhallintasuunnitelmaraportista saatujen lausuntojen ja kommenttien pohjalta vuoden 2020 tilannetta tarkasteltiin uudelleen, ja sitä koskeva melunhallintasuunnitelman täydennysraportti Lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta Vuoden 2020 tilanteen uudelleen arviointi /9/ valmistui joulukuussa Vuoden 2004 toteumatilanne /11/ sekä vuosien 2005 ja 2006 toteumatilanne /14, 15/ on selvitetty erikseen. 60,000 50,000 40,000 30,000 20,000 10, Kotimaan liikenne Kv. säännöllinen Kv. tilausliikenne Kuva 1. Helsinki-Vantaan lentoaseman laskeutumisten määrän kehitys vuosina Ilmailulaitos Finavia A2/

4 Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna (8) 14,000,000 12,000,000 10,000,000 8,000,000 6,000,000 4,000,000 MATKUSTAJIEN MÄÄRÄN KEHITYS VUOSINA Kuvassa 4 on esitetty Helsinki-Vantaan lentoaseman vuositasolla keskimääräisen päivän operaatioiden kokonaismäärät tunneittain. Operaatioiden määrä yöllä klo 0 6 välisenä aikana on pieni klo 01 jälkeen. Operaatioiden määrä nousee nopeasti aamulla klo 6 jälkeen yli 20 operaatioon tunnissa ja vilkkain aamujakso ajoittuu klo 7 10 väliselle ajalle. Keskipäivällä liikenne on vähäistä klo 14 asti, jonka jälkeen alkaa iltapäivän voimakas kysyntäjakso, joka kestää aina klo 18 asti. Tämän jälkeen operaatioiden määrät vähenevät kohti vuorokauden vaihdetta lukuun ottamatta klo välillä olevaa laskeutuvien koneiden aaltoa. Nämä lennot ovat logistisesti tärkeitä, ne ovat pääasiassa Euroopan kohteista työpäivän päätteeksi Suomeen lähteviä koneita, jotka lentoajan sekä Manner-Euroopan ja Suomen välisena aikaeron vuoksi laskeutuvat klo 22 jälkeen. Operaatioiden kokonaismäärien kannalta vilkkaimmat tunnit ovat aamulla klo 8 9 ja iltapäivällä klo välisenä aikana. 2,000, Kotimaan liikenne Kv. säännöllinen Kv. tilausliikenne OPERAATIOT TUNNEITTAIN Kuva 2. Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajien määrän kehitys vuosina Operaatiot ja niiden jakautuminen 20 Kuvassa 3 on esitetty laskeutumisten ja lentoonlähtöjen jakauma vuonna Lentoonlähdöissä vilkkaimmat tunnit ovat aamulla kello 8 9 ja iltapäivällä kello välisinä aikoina. Laskeutumisissa vilkkaimmat tunnit ovat kello Iltapäivälle on tyypillistä kuljetustarjonnan logistiikasta johtuva voimakas laskeutumis- ja lentoonlähtöaaltojen peräkkäisyys. Tämä kysynnän nopeasti muuttuva painotus on hyvin vaativaa lentoaseman kokonaiskapasiteetin hallinnan kannalta. Liikenteen kysynnän ns. huipukkuus kasvanee edelleen operaattoreiden liiketoimintastrategioista johtuen :00-0:59 1:00-1:59 2:00-2:59 3:00-3:59 4:00-4:59 5:00-5:59 6:00-6:59 7:00-7:59 8:00-8:59 9:00-9:59 10:00-10:59 11:00-11:59 12:00-12:59 13:00-13:59 14:00-14:59 15:00-15:59 16:00-16:59 17:00-17:59 18:00-18:59 19:00-19:59 20:00-20:59 21:00-21:59 22:00-22:59 23:00-23:59 LENTOONLÄHDÖT JA LASKEUTUMISET TUNNEITTAIN 2007 Lentoonlähdöt Laskeutumiset :00-0:59 1:00-1:59 2:00-2:59 3:00-3:59 4:00-4:59 5:00-5:59 6:00-6:59 7:00-7:59 8:00-8:59 9:00-9:59 Lentoonlähdöt 10:00-10:59 11:00-11:59 12:00-12:59 13:00-13:59 14:00-14:59 Laskeutumiset Kuva 3. Helsinki-Vantaan lentoaseman lentoonlähtöjen ja laskeutumisten määrä vuorokauden eri tunteina vuonna 2007 (vuosikeskiarvo, kaikki operaatiot). 15:00-15:59 16:00-16:59 17:00-17:59 18:00-18:59 19:00-19:59 20:00-20:59 21:00-21:59 22:00-22:59 23:00-23:59 Kuva 4. Helsinki-Vantaan lentoaseman operaatioiden määrä vuorokauden eri tunteina vuonna 2007(vuosikeskiarvo, kaikki operaatiot) 2.3 Lentoreitit ja lentomenetelmät Vuoden 2006 marraskuun lopulla tehtiin lentoonlähtöreitteihin eräitä tarkennuksia. Kiitoteiden rinnakkaiskäytön turvallisuuden varmistamiseki kiitotien 22L nousuille julkaistiin tarkennettu menetelmä, joka nopeutetun vasemman kaarron ja samalla toteutetun reittien nimistömuutoksen ansioista pienensi mahdollisuutta pilottien tekemälle reitinvalintavirheelle. Reittitarkennus myös lievästi lisää 22L kiitotien kapasiteettia rinnakkaiskäytön aikana. Tämä muutos sisältyy vuonna 2007 toteutuneiden reittien analyyysiin. 2.4 Melunhallintasuunnitelmat- ja toimenpiteet Lentoaseman melunhallintasuunnitelmassa /7/, joka valmistui joulukuussa 2001, käsitellään laajasti lentoaseman maantieteellistä sijoittumista suhteessa pääkaupunkiseudun asutukseen sekä silloin käytössä olleita ja suunniteltuja melunhallintatoimia. Tärkeimmät melunhallintatoimet ovat seuraavat Ilmailulaitos Finavia A2/

5 Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna (8) 1. Ensisijainen kiitoteiden käyttöjärjestys. Kiitoteitä käytetään rinnakkaiskäytön ulkopuolella ensisijaisuusperiatteen mukaisesti. Rinnakkaiskäytön aikana ensisijaisuus koskee rinnakkaiskiitoteiden käyttösuuntaa. Ensisijaisuusjärjestys huomioi sekä asutuksen kunkin kiitotien lentoonlähtötai laskeutumissektorissa, että eri kiitoteiden turvallisen käytön suhteessa toisiinsa. Tavoitteena on liikennetilanne ja lentoturvallisuus kokonaisvaltaisesti huomioon ottaen käyttää melunhallinnan kannalta hyviä kiitoteitä. 2. Kiitoteiden käyttökiellot. Kiitotietä 15 ei käytetä yöllä lentoonlähtöihin eikä kiitotietä 33 laskeutumisiin, mikäli lentoturvallisuus ei muuta edellytä. 3. Lentoonlähtöreittien suunnittelu. Lentoonlähtöreitit on suunniteltu ottaen huomioon asutus lentoaseman lähialueilla. Suunnittelun periaatteet on kuvattu melunhallintasuunnitelmassa. 4. Melurajoitukset eräillä lentoonlähtöreiteillä. Ilmailulaitos Finavia on asettanut selvitystensä perusteella ohjeet melutasoista, jotka lentokoneiden on täytettävä voidakseen käyttää eräitä lentoonlähtöreittejä. 5. Lentoonlähtömelumaksu suihkukoneille yöaikana. 3 LIIKENNEAINEISTO Kiitotiet ja kiitoteiden käyttöperiaatteet Helsinki-Vantaalla on käytössä kolme kiitotietä, joista kiitotiet 1 ja 3 ovat yhdensuuntaiset ja kiitotie 2 risteää kiitotietä 1. Kiitoteiden numerointi on esitetty kuvassa 5. Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitoteiden käytön ensisijaisuusperiaatteen mukaisesti lentoonlähtökiitotie on valittu ensisijaisuusjärjestyksessä 22R, 22L, 04R, 33, 04L, 15, niinä aikoina kun kiitotie 3 on ollut käytössä. Laskeutumisissa ensisijaisuusjärjestys on rinnakkaiskäytön ulkopuolella 15, 22L, 04L, 04R, 22R, 33. Lentoonlähtöihin ja laskeutumisiin käytettävät kiitotiet vaikuttavat toisiinsa. 22R 22L Kiitotie 3 33 Kiitotie 1 04L Kiitotie 2 04R 15 04L 04R Kuva 5. Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitoteiden numerointi Kiitotie 3 15 Kiitotie 1 22R Kiitotie 2 22L Liikenteen määrä ja jakautumien Vuonna 2007 Helsinki-Vantaan lentoasemalla oli kaikiaan noin lentokoneiden operaatiota. Tässä meluselvityksessä käytetty liikenneaineisto perustuu melun ja lentoreittien monitorointijärjestelmän, GEMS:n tallentamaan aineistoon. Lisäksi on käytetty Ilmailulaitoksen liikennetietokantaan (LIKE) tallennettuja liikennepäiväkirjan tietoja. Liikennetiedoista muodostettiin melulaskentaa varten vuotta 2007 koskeva Access-tietokanta. Vuonna 2007 kiitotie 1 oli suljettuna eri remonttien vuoksi välisen ajan. Laskeutumiset ovat tällöin tapahtuneet pääosin kiitotielle 15. Kiitotietä 3 suuntaan 22R on käytetty pääasiallisena lentoonlähtökiitotienä. Vuonna 2007 kaikista nousuista 70 % ja yöaikaisista nousuista 77 % on tehty kiitotieltä 22R. 3.3 Liikenteen määrä kiitoteittäin Vuoden 2007 laskennassa käytetty liikenteen määrä oli noin 250 laskeutumista ja 250 lentoonlähtöä vuorokaudessa. Taulukossa 2 on esitetty laskennassa käytetyt keskimääräiset yhden vuorokauden lentoonlähdöt ja laskeutumiset yhteensä kiitoteittäin. Taulukko 1. Lentokoneiden kokonaisliikennemäärät vuoden 2007 toteutuneessa tilanteissa, erikseen laskeutumiset (ARR) ja lentoonlähdöt (DEP). keskimäärin kpl/vrk osuus DEP 04L 04R 15 22L 22R 33 Päivä Ilta Yö DEP Päivä Ilta Yö L 1% 0% 1% 1% R 13% 13% 15% 13% % 4% 2% 4% L 7% 7% 1% 6% R 69% 71% 77% 70% % 4% 4% 5% % 100% 100% 100% keskimäärin kpl/vrk osuus ARR 04L 04R 15 22L 22R 33 Päivä Ilta Yö ARR Päivä Ilta Yö L 12% 13% 14% 13% R 9% 5% 4% 7% % 55% 59% 50% L 25% 22% 19% 23% R 5% 1% 1% 3% % 5% 3% 4% % 100% 100% 100% 3.4 Konetyyppijakauma vuonna 2007 Vuonna 2007 Helsinki-Vantaan lentoasemalla kävi lähes kaksisataa erilaista konetyyppiä, jotka on huomioitu melulaskennassa. Vuositasolla kolme yleisintä konetyyppiä (tai sarjaa) edustivat noin 50 % ja 10 yleisintä konetyyppiä noin 80 % kaikista operaatioista. Laskennoissa konetyypit on meluominaisuuksiensa Ilmailulaitos Finavia A2/

6 Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna (8) perusteella jaettu 63 laskennassa käytettävään konetyyppiin tai konetyyppiryhmään. Melulaskennassa ei ole huomioitu helikoptereita eikä Ilmavoimien Hornet-koneita, joiden osuus kokonaisliikenteestä on alle 1 %. Taulukossa 2 on esitetty lentokoneiden liikenteen jakautuminen konetyyppiryhmiin vuonna Edelliseen vuoteen verrattuna A320-sarjan koneiden operaatiomäärä oli kasvanut 8, ATR72- ja ATR42-koneiden yhteenlaskettu määrä vähentynyt 4 ja MD80-sarjan koneiden vähentynyt 11 operaatiota vuorokaudessa. ATR72-koneet ovat kuitenkin pääosin vaihtuneet vanhoista 200-sarjan koneista uusiin ja vähämeluisampiin 500-sarjan koneisiin. Laajarunkokoneiden operaatiomäärän osuus on noin 3 %. Kaupallisessa liikenteessä potkurikoneiden osuus oli noin 22 %. Taulukko 2. Vuoden 2007 toteutuneen tilanteen lentokonetyyppien jakauma. Helsinki-Vantaan lentoasema Operaatioita 2007 toteutunut Konetyypit tarkastelujaksolla vuodessa Oper/vrk osuus % A320 -sarja, suihkumatkustajakone ,2% Embraer E170, suihkumatkustajakone ,1% Muut suihkumatkustajakoneet ,2% ATR72, 2-moott. potkuriturbiinikone ,2% Avro Regional Jetlines 85, suihkumatkustajakone ,6% AT45, 2-moott. potkuriturbiinikone ,8% B752 -sarja, suihkumatkustajakone ,5% SF340, 2-moott. potkuriturbiinikone ,9% B733 -sarja, suihkumatkustajakone ,5% 2-moott. potkuriturbiinikoneet ,3% MD90, suihkumatkustajakone ,2% Avro Regional Jetlines 100, suihkumatkustajakone RJ1H ,7% MD11, suihkumatkustajakone ,4% E145, suihkumatkustajakone E ,1% MD80 -sarja, suihkumatkustajakone ,6% 1-moott. potkuriturbiinikoneet ,0% A , suihkumatkustajakone ,7% 2-mäntämoott. potkurikoneet ,7% 3+ -moott. potkuriturbiinikoneet ,2% 1-mäntämoott. potkurikoneet ,1% SB20, 2-moott. potkuriturbiinikone 6 0 0,0% Yhteensä 3.5 Lentoreitit ,0% Helsinki-Vantaan lentoaseman lähialueen lentokonemelun laskennassa käytetyt lentoreitit on määritelty melun ja lentoreittien monitorointijärjestelmän, GEMS:n, keräämän tiedon avulla. Koneet jaettiin laskennassa käytetyille lentoreiteille toteutuneiden lentoreittien mukaisesti. Laskennoissa lentoreittejä käytetään moninkertainen määrä ilmailukäsikirjassa (AIP) julkaistuihin reitteihin nähden, jotta reittien toteuma voitaisiin kuvata mahdollisman edustavasti. Vuoden 2005 aineiston käsittelyssä on ensimmäistä kertaa hyödynnetty systemaattisesti GEMS-järjestelmän mahdollisuuksia luokitella toteutuneita lentoreittejä. Lentoonlähtevien koneiden laskentareitin luomiseen vaikuttivat käytetty kiitotie, lentoreitin suuntautuminen kentän läheisyydessä sekä useimmissa tapauksissa myös lähestymislennonjohdon alueen (TMA) ulosmenoportti. Kullekin laskentareitille määritettiin toteutuneiden lentoreittien mukaisesti hajonta ja liikenteen määrällinen jakautuminen tämän hajonnan sisällä. Liikenteen hajonta määritettiin edustavasta otoksesta toteutuneiden lentojen lentoratoja (luokkaa kaksi sataa) ja lentojen lukumäärän painottuminen hajonnan sisällä määritettiin koko vuoden aineistosta. Lentokoneiden hajonta kunkin laskentareitin sisällä voi vaihdella merkittävästi eri etäisyyksillä kiitotiestä. Tämän raportin ja siihen liittyvien laskentojen on tarkoitus antaa luotettava kuva siitä kuinka laajan L den 55 db melualueen Helsinki-Vantaan lentoasemalla operoivat lentokoneet aiheuttavat vuosittain. Tästä syystä lentojen määrän painottuminen laskentareitille määritetyn hajonnan sisällä on määritetty siltä maantieteelliseltä alueelta, jossa 55 db L den melutaso todennäköisesti ylittyy joka tai joka vastaa muuten parhaiten reitin toteutunutta liikenteen painottumista sillä alueella jolla on merkitystä 55 db melualueen syntyyn. Laskennassa käytettyjen lentoonlähtöreittien lukumäärä erityisesti tärkeimmässä lentoonlähtösuunnassa on suuri, jotta toteutunut liikenne saadaan kuvattua tarkasti. Laskennassa hyödynnettiin myös vuoden 2006 laskentareittejä, kuitenkin siten, että reitit tarkistettiin niille kiitoteille, joilla julkaistut lentoonlähtömenetelmät olivat merkittävästi muuttuneet. Laskennassa käytetyt lentoonlähtöreitit on esitetty kiitoteittäin liitekartoissa 1-3 ja laskeutumisreitit liitekartassa 4. Lentoreittikarttojen pohjakarttana on käytetty GEMS:n avulla tuotettua lentoreittien tiheyskarttaa. Reittitiheyskartan avulla on pyritty havainnollistamaan liikenteen maantieteellistä sijoittumista, jota laskentareiteillä ja niihin sisällytetyllä hajonnalla on pyritty kuvaamaan. Liitekartoissa reittitiheys on esitetty koko vuoden 2007 toteutuneista lennoista. 4 MELULASKENNAT 4.1 Laskentamenetelmä Euroopan siviili-ilmailukongressi ECAC uudisti vuonna 2005 suosituksensä lentokoneiden melun laskentamenetelmästä, uusi suositus on ECAC Doc 29, 3rd edition Report on Standard Method of Computing Noise Contours around Civil Airports /12/. Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO ympäristökomitea CAEP omaksui saman suosituksen talvella Ilmailulaitos Finavian vuodesta 1993 käyttämää DANSIM laskentaohjelmistoa ei tietojen mukaan olla päivittämässä vastaamaan uusia laskentamenetelmiä. Tästä syystä Ilmailulaitos Finavia on soveltanyt tässä selvityksessä Yhdysvaltain ilmailuviraston FAA:n toimeksiannosta kehitetyn INM-ohjelmiston versiota 7.0, joka sisältää uudet laskentamenetelmät. Versio on virallisesti julkaistu Merkittävin muutos laskentamenetelmässä koskee melun leviämistä lentokoneen lentoradasta sivusuuntaan. Menetelmä arvioi, että koneista, jossa moottorit on kiinnitetty siipiin, melu leviää sivusuuntaan aiempaa laajemmalle. Käytännössä melualue tämän vuoksi levenee sekä lievästi pitenee. Koneet, joissa moottorit on kiinnitetty runkoon, lasketaan kuten aiemmin. Lisäksi melun sivuttaisleviämisen arvioimisessa otetaan huomioon lentokoneen kaartamisen geometria (bank angle) suhteessa laskentapisteeseen. Laskennoista saadut tulokset on siirretty ArcGIS-ohjelmaan, jolla on analysoitu melualueilla asuvien asukkaiden lukumäärä ja tuotettu tuloskuvat. Ilmailulaitos Finavia A2/

7 Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna (8) Ohjelmiston soveltamisessa on käytetty seuraavia menettelyjä: 4.2 Lentokonemelun tunnusluvut 1. Tietopankkina, johon lentokoneiden melutiedot, tehoasetukset, nopeudet ja korkeudet perustuvat, on pääosin käytetty Yhdysvaltojen ilmailuviranomaisen FAA:n INM6.1-, 6.2- ja INM7.0 tietokantoja sekä Eurocontrollin ylläpitämää Aircraft Noise and Performance (ANP) tietokantaa. 2. Keskeisimmille lentoasemalla vuonna 2007 operoineille konetyypeille luotiin profiilit ja tietokannan tarjoamia lähtöarvoja muutettiin ja tarkennettiin perustuen GEMS-järjestelmän tuottamaan informaatioon. Koneille, joiden kuvausta ei tietokannoista löydy, luotiin substituutit lähinnä vastaavasta koneesta ja kone sovitettiin GEMS:n tuottamaan informaatioon. Tärkeimmille konetyypeille tarkistettiin toteutunut lentoonlähtömassa operaattorin toimittamiin tietoihin perustuen. Käyttämällä laadittuja tutkadata-analyysityökaluja keskiarvoistettiin toteutuneet lentoprofiilit ja profiileille estimoitiin toteutuneet tehoasetukset. Näin toimittiin laskennan koneiden A319, A320, A321, MD11, ATR72, E190/ Suurelle osalle lentoasemalla vierailevista koneista laadittiin lentoonlähtöprofiili perustuen GEMS-tutkadataan käyttäen lentoonlähtömassana tietokannan oletuslentoonlähtömassaa. Vastaavasti kyseisille koneille modifioitiin tarvittaessa tietokannan laskeutumisprofiilia kuvaamaan lennonjohdon ohjauksen mukaista laskeutumismenetelmää. Näin toimittiin koneiden , , , 757PW, A340, BAE146, BAE300, EMB145, MD83, SF Koneille jotka eivät olleet primäärisiä melualueiden määräytymisen kannalta, mutta joille kuitenkin löytyi INM7.0:n tietokannasta standardiprofiilit sovellettiin tietokannan tarjoamia profiileita. Vastaavasti jos konetta ei ollut INM7.0 tietokannassa arvioitiin koneelle lähinnä vastaava substituutti-kone ja käytettiin sitä kuvaamassa puuttuvaa konetta. Näin saatiin laskennassa operaatiomäärät ja profiilit koneille 1900D, 727EM2, , , , 737D17, , 74720B, , 757RR, , 767CF6, , A300B4-203, BEC58P, CIT3, CL600, CL601, CNA441, CNA500, CNA750, CVR580, DC1030, DC870, DC8QN, DC930, DHC6, DHC8, DHC830, F10062, F10065, FAL20, GASEPF, GASEPV, GIV, GV, HS748A, IA1125, LEAR35, MD81, MD9025, MU3001, PA31 5. Helikopterit on jätetty laskelmien ulkopuolelle. 6. Ilman absorptio vastaa INM-ohjelmiston käyttämässsä meluaineistoissa referenssitilannetta. 7. Sivuttaisvaimennus (lateral attenuation) on laskettu ECAC:n Doc 29 3rd edition menetelmän mukaisesti (kuvattu myös standardiksi SAE AIR-5662). Laskenta-alueen maanpinnan oletetaan olevan tasainen ja pehmeä ja kiitoteiden korkeustasolla. Vesistöjen vaikutusta äänen etenemiseen ei ole otettu huomioon. 8. FAA oli INM-ohjelmitoversioiden 6.2 ja 6.2A yhteydessä muuttanut eräiden lentokoneiden melua koskevia tietoja siten, että yksittäistulokset merkittävästi aliarvioivat melua suhteessa GEMS-aineiston mittaustuloksiin. Tästä syystä eräille konetyypeille on käytetty aiempien ohjelmistoversioiden melutietoja. Raportissa on laskettu vuoden 2007 toteutuneen tilanteen melun päivä-ilta-yö -melutaso L den, sekä yö- ja päiväajan painottamattomat keskiäänitasot, L Aeq(22 07) ja L Aeq(07 22). L den taso on melun painotettu keskiäänitaso (DEN = Day -Evening-Night), jossa ilta-ajan, kello 19 22, melutapahtumia on painotettu + 5 db ja yöajan, kello 22 07, melutapahtumia +10 db. Painotus vastaa ilta-ajan liikennemäärän kertomista tekijällä 3.16 ja yöajan liikennemäärän kertomista tekijällä Laskentatulokset ja melualueiden asukasmäärät Vuoden 2007 toteutuneen tilanteen mukaiset L den -melualueet on esitetty liitekartassa 5. Saman vuoden päiväajan keskiäänitasot, L Aeq(07 22) on esitetty liitekartassa 6 ja yöajan keskiäänitasot, L Aeq(22 07) on esitetty liitekartassa 7. Taulukoissa 3 ja 4 on esitetty melualueella asuvien määrät ja melualueiden laajuudet, L den 5 db:n välein alkaen arvosta 55 db ja L night alkaen arvosta 50 db. Asukasmäärät on laskeuttu Tilastokeskuksen vuoden 2006 loppua edustavasta hehtaariruutu-aineistosta. Taulukko 3. Melualueilla asuvien lukumäärät ja pinta-alat vuonna Kunkin melualueen tulos sisältää suurempien melutasojen alueiden tulokset. Tulokset on pyöristetty L den >55 db >60 db >65 db >70 db Asukasmäärä kpl Pinta-ala km L night /L Aeq(22-7) >50 db >55 db >60 db >65 db >70 db Asukasmäärä kpl Pinta-ala km <1 Vuonna 2007 yli 55 db (L den ) melualueella asui noin 6500 asukasta joista noin 1400 asui yli 60 db ja 35 yli 65 db melualueella. Yli 70 db melualueella ei asunut yhtään asukasta. Vuonna 2007 yli 50 db L night -alueella asuu yhteensä 1900 asukasta. Näistä asukkkaista 200 asui yli 55 db melualueella. Yli 60 db L night melualueella ei asunut yhtään asukasta. Vuoden 2007 toteuman vertaaminen kaikkiin aiempiin selvityksiin lukuun ottamatta vuosien 2005 ja 2006 toteumaa koskeneita selvityksiä on tehtävä muistaen, että laskentamenetelmä on uudistunut. Melualueet eivat ole yksityiskohtaisesti vertailukelpoisia. Liitekartassa 8 on esitetty vuosien 2007 ja 2006 melualueet 55 db (L den ). Vuoden 2007 toteutuneessa tilanteessa melualueen L den yli 55 db laajuus on noin 54 km 2 ja se on siten pinta-alaltaan varsin samansuuruinen kuin vuoden 2006 toteutunut melualue. Lisäksi se on yli kolmanneksen pienempi kuin vastaava melualue vuonna 2000 (laskentamenetelmän muutoksesta huolimatta). Tähän vaikuttaa erityisesti lentoyhtiöiden pitkään jatkunut konekaluston uudistaminen vähämeluisammaksi. Ilmailulaitos Finavia A2/

8 Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna (8) Vuosien 2007 ja 2005 kesinä kiitotie 1 oli poissa käytöstä remonttien vuoksi. Vuonna 2006 kiitotie 2 oli suljettuna peruskorjausten vuoksi noin viiden kuukauden ajan. Verratessa vuoden 2007 ja 2006 kiitoteiden käyttöjakaumia ja melulaskentojen tuloksia nähdään selvästi korjaustöiden vaikutus kiitoteiden käyttöön ja melualueiden suuntautumiseen. Liitekartassa 9 on esitetty melunhallintasuunnitelman täydennysraportissa Vuoden 2020 tilanteen uudelleen arviointi /9/ määritetty melun verhokäyrä, joka on sisällytetty Uudenmaan maakuntakaavaan sekä vuoden 1990 melualue. Vuoden 2007 toteutuneen tilanteen melualueen pinta-ala on noin kolmanneksen pienempi kuin verhokäyrän pinta-ala, vaikka laskentamenetelmä on uudistunut. Melualue on hyvin vähäisessä määrin verhokäyrää laajempi lentoaseman länsipuolella, muuten sitä pienempi. Vertailu on tehtävä muistaen, että laskentamenetelmä laajentaa laskettuja melualueita verrattuna vanhaan menetelmään. Taulukossa 5 on esitetty melualueiden asukasmäärät eri toteumatilanteissa vuosina Kuvassa 7 on esitetty melualueiden asukasmäärän kehitys pylväsdiagrammina. Taulukko 5. Melualueiden asukasmäärät eri toteumatilanteissa vuosina Vuoden analyyseissä on käytetty vuoden 2003 väestötietoja ja vuoden 2007 analyysissä vuoden 2006 väestötietoja.. Muut asukastiedot perustuvat vuoden 1999 väestötietoihin Laskentatilanne Alue Asukkaat Lisätiedot km2 kpl Deltan uusintalask. INM Delta perustilanne DC 9 hushkitattuna Toteutunut 2003, Toteutunut 2004, (as.aineisto 2003) 2005 (uusi lask Toteutunut 2005 (A3/2007), ECAC Doc29 3rd ed. Korj menetelmä) 2006 (uusi lask Toteutunut 2006 (A4/2007), ECAC Doc29 3rd ed. Korj menetelmä) 2007 (uusi lask. menetelmä) Toteutunut 2007 (A2/2008), ECAC Doc29 3rd ed. Asukasmäärä Lden>55 db alueella (uusi lask. menetelmä) Toteutunut tai ennustettu tilanne Kuva 7. Melualueen L den > 55 db asukasmäärät eri toteutuneissa laskentatilanteissa (uusi lask. menetelmä) 2007 (uusi lask. menetelmä) Ilmailulaitos Finavia A2/

9 Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna (8) 5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Euroopan siviili-ilmailukongressi ECAC sekä kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO ovat uusineet suosituksensä melualuiden laskentaa koskevista menetelmistä. Ilmailulaitos Finavia soveltaa tässä selvityksessä uutta laskentamenetelmää, joka laajentaa melualuetta erityisesti lentoreittien sivuttaissuuntaan. Tästä syystä selvityksen tulokset eivät yksityiskohtaisesti ole vertailukelpoisia muihin kuin vuotta 2005 ja 2006 koskeviin toteutuneen tilanteen selvityksiin /14, 15/. Melualueen L den > 55 db asukasmäärä vuonna 2007 oli noin asukasta vuoden 2006 asukasmääräaineiston perusteella laskettuna. Melualueen pinta-ala oli noin 54 km 2. Lentoyhtiöiden kalustokehitys on jatkunut vuonna 2007 siten, että potkurikoneita on osin vaihtunut alle satapaikkaisiin suihkukoneisiin. MD80-koneiden operaatiomäärä on edelleen vähentynyt, millä on merkitystä lentoonlähtömelun kannalta. Viimeisimpien neljän vuoden melulaskennat osoittavat kuinka kiitoteiden remonteista johtuvat sulkemiset vaikuttavat melualueiden muotoon ja sitä kautta laskennallisella L den -melualueella asuvien asukkaiden määrään. /9/ Helsinki-Vantaan lentoasema, lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta Vuoden 2020 tilanteen uudelleen arviointi. Ilmailulaitos A14/2002. Vantaa s. + 4 liitekarttaa. /10/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna Ilmailulaitos A 6/2004. Vantaa s. + liitekartat, 11 s. /11/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna Ilmailulaitos A 6/2005. Vantaa s. + liitekartat, 12 s. /12/ /13/ ECAC ANCAT/66 WP/3, /14/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna Ilmailulaitos A 3/2007. Vantaa s. + liitekartat, 9 s. + Korjaupäivitys /15/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna Ilmailulaitos A 4/2007. Vantaa s. + liitekartat, 9 s. + Korjaupäivitys VIITTEET /1/ Plovsing B, Svane S.: Helsinki-Vantaa Airport Noise Exposure from 1990 to LI 451/92. Lyngby, /2/ Helsinki-Vantaa Airport Recalculation with INM Database 10. Delta Acoustic & Vibration, May /3/ Yöliikenteen meluntorjuntasuunnitelma, Helsinki-Vantaan lentoasema. Ilmailulaitos A4/94, Vantaa /4/ Helsinki-Vantaan lentoaseman yöliikenne ja sen meluvaikutukset Ilmailulaitos, A11/96, Vantaa /5/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Meluvaikutukset 1998 sekä arvio vuodelle Muistio , Ilmailulaitos, järjestelmien kehitys. /6/ Viinikainen M., Mäkelä K.: Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, vuosi Ilmailulaitos, A21/2000, Vantaa s. + liitteet, yht. 20 s. 7 LIITEKARTAT, MITTAKAAVA 1: Lentoonlähtöreitit kiitoteiltä 04R ja 22R. 2. Lentoonlähtöreitit kiitoteiltä 04L ja 22L. 3. Lentoonlähtöreitit kiitoteiltä 15 ja Lähestymisreitit kiitoteille 04L, 04R, 15, 22L, 22R ja Vuosi 2007, toteutunut tilanne. L den 50, 55, 60 ja 65 db. 6. Vuosi Päivä, toteutunut tilanne, L Aeq, (07 22) 55, 60 ja 65 db. 7. Vuosi Yö, toteutunut tilanne, L Aeq, (22 07) (45), 50, 55, 60 ja 65 db. 8. L DEN 55 db vuosina 2006 ja L DEN 55 db vuonna 1990 ja 2007 sekä melunhallintasuunnitelman verhokäyrä. L den 55 db. /7/ Helsinki-Vantaan lentoasema, lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta Ilmailulaitos A19/2001, Vantaa s. + liitteet, 67 s. /8/ Helsinki-Vantaan lentoasema, lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta (Ilmailulaitos A19/2001) korjattu aineisto. Muistio s. + 4 liitekarttaa. Ilmailulaitos Finavia A2/

10 Kassakumpu Terrisuo Nurmijärvi Nummenpää Järvenpää Tapiola Mikkolanmäki Pukkila Hongisoja Perttula Ristinummi Siippoo Paipis Paippinen Tuusulanjärvi Nummi Sahamäki Helkku Tuusula < 1/ viikko Tuomala < 2/ viikko Södra Valkjärvi Byända Kytömaa <4/ viikko Tallmo Talma Talvisto Klaukkalan Metsäkylä Mäntysalo Jukola Jokipelto <6/ viikko Ahjo Lahela Klaukkala <5/ viikko <1/ päivä Nahkela Toivola Toivala <2/ päivä Nickby <4/ päivä Hyrylä Kerava Reuna <16/ päivä Metsäkylä Kuonomäki >16/päivä Riipilä Harjula Koivikko Koivikko Skogby Pyykorpi Johanneberg Ruotsinkylä Svartböle Lakisto Snäckens Korso Myllykylä Sibbo Sjöskog Ketunkorpi Sipoo Nikinmäki Nissbacka Seutula Simola Pigby Hanala Takkula Kivistö Keimola Saarijärvi Maantiekylä Helsinki-Vantaan Rekola Lentoasema Vestra Luukki Hindsby Viirilä Lahnus Velskola Kalajärvi Odilampi Röylä Petas Lilljofs Koivukylä Vantaa Kuninkaanmäki Vantaanpuisto Solvalla Immersby Tikkurila Vantaankoski Nuuksio Askisto Pakankylä Itä-Hakkila Vanda Martinlaakso Kaskela Vantaanlaakso Kunnarla Puotinen Kalmari Kalmar Brobacka Nupuri Hertsby <8/ päivä Nikkilä Savio Lintumetsä Syrjälä Paipis <3/ viikko Kaskela Nummimäki Palsi Reittitiheyskartta Rusutjärvi Palojoki Lepsämä Brusas Lentoa / 200x200 m Blekdal Numlahti Norra Paipis Keravanjoki Rannikonmäki Haltiala Bodom Hämeenkylä Vanhakartano Bodominjärvi Pähkinärinne Pakila Tapanila Kauniainen Västerskog RajakyläMelulaskennassa käytetyt laskentareitit Björnsö Östersundom Lentoonlähdöt, kiitotiet 04R, 22R Vesala Lintuvaara Karakallio Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, vuosi 2007 Gumbostrand Malmi Viherlaakso Vaakkola Sotunki Vapaala Oittaa Bemböle Kilometriä Massby 8 Hakunila Kaivoksela 4 Nybygget Etelä-Kaarela Laaksolahti 0 Hajonnan havainnollistaminen Husö reittitiheyskartan avulla Konala Pirkkola Pihlajamäki Mellunkylä Haaga Oulunkylä Viikki Vuosaari Ilmailulaitos Finavia A2/ : Liitekartta 1

11 Nummenpää Kassakumpu Mikkolanmäki Nurmijärvi Hongisoja Pukkila Rannikonmäki Terrisuo Järvenpää Keravanjoki Norra Paipis Tapiola Perttula Siippoo Nummi Tuusulanjärvi Ristinummi Paipis Paippinen Brusas Reittitiheyskartta Pyykorpi Helkku Sahamäki Numlahti Valkjärvi Nummimäki Talvisto Klaukkalan Lepsämä Metsäkylä Mäntysalo Palsi Jukola Klaukkala Jokipelto Lintumetsä Syrjälä Kuonomäki Skogby Harjula Lakisto Snäckens Toivola Toivala Reuna Riipilä Palojoki Rusutjärvi Nahkela Lahela Metsäkylä Koivikko Ruotsinkylä Myllykylä Tuusula Tuomala Kytömaa Hyrylä Savio Koivikko Korso Blekdal Byända Kaskela Tallmo Talma Ahjo Kerava Johanneberg Svartböle Lentoa / 200x200 m < 1/ viikko < 2/ viikko <3/ viikko <4/ viikko <5/ viikko <6/ viikko <1/ päivä <2/ päivä Nickby <4/ päivä Nikkilä <8/ päivä Södra Paipis <16/ päivä >16/päivä Hertsby Sibbo Saarijärvi Velskola Solvalla Nuuksio Ketunkorpi Takkula Luukki Kalajärvi Röylä Simola Lahnus Keimola Vestra Odilampi Petas Vantaankoski Kivistö Seutula Sjöskog Vantaanpuisto Helsinki-Vantaan Lentoasema Vantaa Hanala Maantiekylä Rekola Tikkurila Koivukylä Viirilä Kuninkaanmäki Nikinmäki Nissbacka Lilljofs Hindsby Immersby Sipoo Pigby Pakankylä Kauniainen Askisto Vanda Martinlaakso Kaskela 0 4 Massby 8 Vantaanlaakso Kunnarla Puotinen Haltiala Nybygget Kilometriä Vaakkola Bodom Hakunila Kalmari Hämeenkylä Kaivoksela Kalmar Sotunki Vanhakartano Bodominjärvi Vapaala Västerskog Brobacka Pähkinärinne Helsinki-Vantaan lentoasema Pakila Lentokonemeluselvitys, vuosi 2007 Etelä-Kaarela Tapanila Nupuri Oittaa Malmi Gumbostrand Laaksolahti RajakyläMelulaskennassa käytetyt laskentareitit Björnsö Lintuvaara Lentoonlähdöt, Vesala kiitotiet Östersundom 04L, 22L Konala Bemböle Karakallio Hajonnan havainnollistaminen Husö reittitiheyskartan avulla Viherlaakso Pirkkola Pihlajamäki Haaga Oulunkylä Viikki Mellunkylä Itä-Hakkila 1 : Vuosaari Ilmailulaitos Finavia A2/2008 Liitekartta 2

12

13 Nurmijärvi Järvenpää Nummenpää Norra Paipis Keravanjoki Perttula Siippoo Paipis Paippinen Tuusulanjärvi Reittitiheyskartta Lentoa / 200x200 m Tuusula < 1/ viikko Tuomala < 2/ viikko Södra Paipis Rusutjärvi Palojoki <3/ viikko <4/ viikko Nummimäki Tallmo Talma <5/ viikko <6/ viikko <1/ päivä Lepsämä Nahkela <2/ päivä Nickby <4/ päivä Klaukkala Kerava <8/ päivä Nikkilä <16/ päivä Savio >16/päivä Riipilä Skogby Ruotsinkylä Pyykorpi Korso Sibbo Takkula Kivistö Keimola Saarijärvi Sipoo Nikinmäki Nissbacka Seutula Rekola Hindsby Luukki Lahnus Vantaa Röylä Kuninkaanmäki Odilampi Solvalla Nuuksio Immersby Tikkurila Vantaankoski Itä-Hakkila Vanda 0 Martinlaakso 4 Massby 8 Kunnarla Kilometriä Hämeenkylä Bodominjärvi Pakila Tapanila Nupuri Malmi Hakunila Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, vuosi 2007 Västerskog RajakyläMelulaskennassa käytetyt laskentareitit Östersundom Laskeutumiset, kiitotiet 04L, 04R, 15, 22L, 22R, 33 Hajonnan havainnollistaminen reittitiheyskartan avulla Kauniainen Haaga Viikki Vuosaari Ilmailulaitos Finavia A2/ : Liitekartta 4

14 Nummenpää Nurmijärvi Järvenpää Keravanjoki Norra Paipis 50 Perttula Siippoo Tuusulanjärvi Paipis Paippinen Palojoki Rusutjärvi Tuusula Tuomala Södra Paipis Nummimäki 55 Tallmo Talma Lepsämä Nahkela Klaukkala Riipilä 60 Savio Kerava Nickby Nikkilä Pyykorpi Saarijärvi Skogby Takkula Luukki Lahnus Keimola Kivistö Seutula Ruotsinkylä 65 Rekola Korso Nikinmäki Nissbacka Asukasmäärä Henkilöä / 100 x 100m Hindsby Sibbo Sipoo Solvalla Nuuksio Kunnarla Röylä Odilampi Vantaankoski Martinlaakso Vanda Vantaa Tikkurila Kuninkaanmäki Immersby 0 Itä-Hakkila 4 8 Kilometriä Massby Nupuri Bodominjärvi Hämeenkylä Pakila Malmi Tapanila Hakunila Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, vuosi 2007 Vuosi 2007, toteutunut tilanne. Rajakylä L den (50), 55, 60 ja 65 db Östersundom Västerskog Kauniainen Haaga Viikki Laskettu ECAC Doc 29 3rd ed. mukaisesti 1 : Vuosaari Ilmailulaitos Finavia A2/2008 Liitekartta 5

15 Nummenpää Nurmijärvi Järvenpää Keravanjoki Norra Paipis Perttula Siippoo Tuusulanjärvi Paipis Paippinen Palojoki Rusutjärvi Tuusula Tuomala Södra Paipis Nummimäki Tallmo Talma Lepsämä Nahkela Klaukkala 55 Savio Kerava Nickby Nikkilä Riipilä Pyykorpi Skogby 60 Ruotsinkylä Korso Asukasmäärä Henkilöä / 100 x 100m Sibbo Saarijärvi Takkula Luukki Lahnus Keimola Kivistö Seutula 65 Rekola Nikinmäki Nissbacka Hindsby Sipoo Solvalla Nuuksio Kunnarla Röylä Odilampi Vantaankoski 55 Martinlaakso Vanda Vantaa Tikkurila Kuninkaanmäki Immersby 0 Itä-Hakkila 4 8 Kilometriä Massby Nupuri Bodominjärvi Hämeenkylä Pakila Malmi Tapanila Hakunila Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, vuosi 2007 Vuosi Päivä, toteutunut tilanne. Rajakylä L Aeq (7-22) 55, 60 ja 65 db Östersundom Västerskog Kauniainen Haaga Viikki Laskettu ECAC Doc 29 3rd ed. mukaisesti 1 : Vuosaari Ilmailulaitos Finavia A2/2008 Liitekartta 6

16 Nummenpää Nurmijärvi Järvenpää Keravanjoki Norra Paipis Perttula 45 Siippoo Tuusulanjärvi Paipis Paippinen Palojoki Rusutjärvi Tuusula Tuomala Södra Paipis Lepsämä Nummimäki 50 Nahkela Tallmo Talma Klaukkala Savio Kerava Nickby Nikkilä Pyykorpi Saarijärvi Solvalla Nuuksio Skogby Takkula Luukki Röylä Lahnus Riipilä Kivistö Keimola Odilampi Vantaankoski Seutula Vantaa 55 Ruotsinkylä Tikkurila Rekola Korso Kuninkaanmäki Nikinmäki Nissbacka Asukasmäärä Henkilöä / 100 x 100m Hindsby Immersby Sibbo Sipoo Kunnarla Martinlaakso Vanda 0 Itä-Hakkila 4 8 Kilometriä Massby Nupuri Bodominjärvi Hämeenkylä Pakila Malmi Tapanila Hakunila Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, vuosi 2007 Vuosi Yö, toteutunut tilanne. Rajakylä L Aeq (22-7) (45), 50, 55, 60 ja 65 db Östersundom Västerskog Kauniainen Haaga Viikki Laskettu ECAC Doc 29 3rd ed. mukaisesti 1 : Vuosaari Ilmailulaitos Finavia A2/2008 Liitekartta 7

17 Nummenpää Nurmijärvi Järvenpää Keravanjoki Norra Paipis Perttula Siippoo Tuusulanjärvi Paipis Paippinen Palojoki Rusutjärvi Tuusula Tuomala Södra Paipis Nummimäki Vuosi 2007 Tallmo Talma Lepsämä Nahkela Klaukkala Vuosi 2006 Savio Kerava Nickby Nikkilä Riipilä Pyykorpi Skogby Ruotsinkylä Korso Asukasmäärä Henkilöä / 100 x 100m Sibbo Saarijärvi Takkula Luukki Lahnus Keimola Kivistö Seutula Rekola Nikinmäki Nissbacka Hindsby Sipoo Solvalla Nuuksio Röylä Odilampi Vantaankoski Vantaa Tikkurila Kuninkaanmäki Immersby Kunnarla Martinlaakso Vanda 0 Itä-Hakkila 4 8 Kilometriä Massby Hämeenkylä Hakunila Nupuri Bodominjärvi Pakila Malmi Tapanila Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, vuosi 2007 Rajakylä L den 55 db vuosina 2006, 2007 Östersundom Västerskog Kauniainen Haaga Viikki Laskettu ECAC Doc 29 3rd ed. mukaisesti 1 : Vuosaari Ilmailulaitos Finavia A2/2008 Liitekartta 8

18 Nummenpää Nurmijärvi Järvenpää Keravanjoki Norra Paipis Perttula Siippoo Tuusulanjärvi Paipis Paippinen Palojoki Rusutjärvi Tuusula Tuomala Södra Paipis Nummimäki Tallmo Talma Lepsämä Nahkela Klaukkala Savio Kerava Nickby Nikkilä Riipilä Pyykorpi Skogby Ruotsinkylä Korso Asukasmäärä Henkilöä / 100 x 100m Sibbo Saarijärvi Solvalla Nuuksio Takkula Luukki Röylä Verhokäyrä Lahnus 1990 Kivistö Keimola Odilampi Vuosi 2007 Vantaankoski Seutula Vantaa Tikkurila Rekola Kuninkaanmäki Nikinmäki Nissbacka Hindsby Immersby Sipoo Kunnarla Martinlaakso Vanda 0 Itä-Hakkila 4 8 Kilometriä Massby Hämeenkylä Hakunila Nupuri Bodominjärvi Kauniainen Haaga Pakila Tapanila Malmi Viikki 2007 laskettu ECAC Doc 29 3rd ed. mukaisesti Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, vuosi 2007 Rajakylä Västerskog L den 55 db vuosina 1990, Östersundom 2007 sekä melunhallintasuunnitelman verhokäyrä L den 55 db. 1 : Vuosaari Ilmailulaitos Finavia A2/2008 Liitekartta 9

19 Finavian julkaisusarja A A 3/2005 Asfalttipäällysteiden jäänsulatuskestävyys Rovaniemen lentokentän kokeet A 5/2005 Lentoliikennetilasto 2004 A 6/2005 Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, vuosi 2004 A 7/2005 A 1/2006 Vol. 12 A 2/2006 Vol. 12 A 3/2006 Vol. 4 A 1/2007 Vol. 12 A 2/2007 Vol. 12 A 3/2007 A 4/2007 A 5/2007 Vol. 3 A5/2007 Vol. 4 A 1/2008 A 2/2008 A 3/2008 Lentoreittimaksut EUROCONTROL laskutusjärjestelmässä Laajennetun komission päätökset 2005 Liikenneraportti Liikennetilastoja 2006, Helsinki-Vantaan lentoasema Helsinki-Vantaan lentoasema, lentokonemelukatsaus, loka-joulukuu 2006 Liikenneraportti Liikennetilastoja 2007, Helsinki-Vantaan lentoasema Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2005 Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2006 Helsinki-Vantaan lentoasema, lentokonemelukatsaus, heinä-syyskuu 2007 Helsinki-Vantaan lentoasema, lentokonemelukatsaus, loka-joulukuu 2007 Jyväskylän lentoasema, Lentomeluselvitys, Tilanne 2006 ja ennuste 2025 Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2007 Ilmailulaitos, Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemelun laskenta Helsinki-Vantaan lentoaseman kehitystilanteessa noin vuonna 2025 Tämä julkaisu on saatavissa: Finavia