Korpilahdelle suunnitellun harrasteilmailukeskuksen lentomelumalli

Transkriptio

1 Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 104 / 2007 Korpilahdelle suunnitellun harrasteilmailukeskuksen lentomelumalli Toni Keskitalo Jyväskylä 2007

2 1. JOHDANTO Raportissa on laadittu lentomelumalli Korpilahdelle suunnitellun harrasteilmailukeskuksen ympäristöön. Toimeksiantaja oli Keski-Suomen Liitto, ja mallin kehitti sekjä raportin laati projektisuunnittelija Toni Keskitalo. 2. AINEISTO JA MENTELMÄT Korpilahden harrasteilmailukeskuksen suunniteltu sijainti on neljä kilometriä Korpilahden keskustasta pohjoiseen Vihtakankaan alueella. Alue sijaitsee rautatien pohjoispuolella, lähellä Korpilahdelta Petäjävedelle johtavaa maantietä 607. Vihtakangas on harjumaisemaa, ja lähellä kohoaa Roninmäki 30 metriä kiitoradan tasoa ylemmäksi. Melumallinnukseen käytettiin INM-ohjelman (Integrated Noise Model) versiota 6.2a. Se on Yhdysvaltain ilmailuhallinnon laatima lentomelun mallinnussovellus, joka on yleisessä käytössä eri puolilla maailmaa. Malliin syötetään lähtötietoina kiitoradat, lentolinjat, lentokoneiden tyypit ja niiden nousut ja laskut ja muut lento-operaatiot. INM laskee näiden pohjalta äänen vaimenemisen ilmakehässä konetyyppien äänispektrin perusteella. Myös maastonmuodot on mahdollista ottaa huomioon. INM on suunniteltu erityisesti pitkäaikaisten melutasojen keskiarvojen arviointiin. (FAA 1999) EU:n komissio suosittaa, että lentomelun laskennassa käytetään L den -metriikkaa (EC 2003). Siinä ilta-ajan (19 22) melutasoon lisätään 5 db ja yöajan (22 07) melutasoon 10 db, ja keskiarvo lasketaan koko 24 tunnin ajalta. INM:n nimitys L den :lle on CNEL (community noise equivalent level), mutta kyseessä on silti A-painotettu metriikka (FAA 2002). Suomen ilmailulaissa määritellään lentokentän melualueeksi se alue, jolla lentoaseman lentoliikenteen aiheuttama L den -melutaso ylittää 55 db(a) (Ilmailulaki 2005). Asumiseen käytettävien alueiden keskiäänitaso saa päiväaikaan olla enintään 55 db, ja esim. taajamien ulkopuolisten loma-asumiseen käytettävien alueiden sekä luonnonsuojelualueiden keskiäänitaso saa olla enintään 45 db (VN 1992). Laskennassa käytetyt konetyypit ja lentotapahtumat on ilmoitettu taulukossa 1. Lentoja ei ole sijoitettu yöajalle. Lentotapahtumia on otettu mukaan siten, että ne vastaisivat vilkasta harrastelentotoimintapäivää ja mallinnus kuvaisi paljon melua aiheuttavaa tapausta ( worst case scenario ). Malliin ei ole otettu mukaan purjelentokoneiden vetokoneita, koska kentälle on suunniteltu purjekoneiden ilmaan nostamiseksi mekaanista vinssiä. Lisäksi maaston muodot on otettu huomioon laskennassa. Lentokonetyypeistä on huomattava, että INM:ssä Cessna 182:n mallinnukseen ohjelma tarjoaa korvaavaksi konetyypiksi Cessna 206:ta. Tämä on merkittävästi suurempi ja ilmeisesti myös äänekkäämpi kuin korvattava malli. Melutasojen ero on Euroopan lentoturvallisuusviraston dokumentin mukaan 5.7 db nousun aikana (EASA 2007). Eron on oletettu olevan sama myös muissa lentotilanteissa. Mallissa L Amax - metriikan laskuissa on Cessna 206:n melutasoista kaikissa tilanteissa vähennetty 5 db, jotta maksimimelutason yliarviointi pienenisi. Lisävaikeuden maksimimelun arviointiin aiheuttaa se, että Jyväskylän Laskuvarjokerhon käytössä olevan Cessna 182:n moottori on korvattu SMA SR moottorilla. L den -melutasojen laskelmissa on suoraan käytetty INM:n tarjoamia

3 Cessna 206:n meluarvoja, sillä koko vuorokauden ajanjaksolle tasoitettuna melualue ei kasva kovin paljon. Näin ollen L den -käyrät antavat pessimistisen arvion päivä-iltayömeluekvivalenttitasosta. Palaverissa, joka pidettiin Tikkakoskella , Ilmavoimien edustaja kertoi suunnitellun kentän sopivan mahdollisesti myös Vinka-harjoituskoneiden käyttöön. Mallista suoritettiin testiajo viidellä Vinkaa vastaavan lentokoneen nousulla ja laskulla päivän ja illan aikana. Testiajon tulos ei eronnut olennaisesti ilman Vinkoja suoritetusta mallilaskelmasta, eikä Vinkoja ole otettu huomioon tässä raportissa. Taulukko 1. Laskennassa käytetyt konetyypit ja lentotapahtumat. nousu- operaatioita Cessna 172 suunta tapahtuma päiväaika ilta-aika luode lasku 1 luode lasku 1 kaakko lasku 1 kaakko lasku 1 luode nousu 1 luode nousu 1 kaakko nousu 1 kaakko nousu 1 Yhteensä 4 4 Laskuvarjolennot, Cessna 182 kaakko koko lento 1 kaakko koko lento 1 luode koko lento 1 luode koko lento 1 Yhteensä 2 2 Ultrakevyet kaakko lasku 1 kaakko lasku 1 luode lasku 1 luode lasku 1 kaakko nousu 1 kaakko nousu 1 luode nousu 1 luode nousu 1 Yhteensä 5 3 Yhteensä kaikkiaan TULOKSET Melumallinnuksen tulos antaa todennäköisesti liian suuren melutason tiettyyn pisteeseen, kun laskennassa käytetyt alkutiedot ovat mainitun kaltaiset. Tämä koskee erityisesti A-painotettua maksimimelutasoa L Amax. Mallinnuksen mukaan L den -metriikan 55 db(a):n alueen eli ilmailulain mukaisen melualueen sisälle jäävät Sivulan ja Kaita-ahon talot (kuva 1). Melualue on noin 2 km pitkä ja leveimmillään hieman yli 400 m leveä.

4 Maksimimelutaso L Amax kertoo, kuinka kovaa lentokoneen äänen voi odottaa kuuluvan ainakin kerran vuorokauden aikana. Kuva 3 ja kuva 4 näyttävät laajemman alueen ja Korpilahden keskustan sijainnin suhteessa suunniteltuun harrasteilmailukeskukseen. Kuva 1. Mallinnuksen mukainen L den -melutaso suunnitellun harrastelentokentän läheisyydessä. Kartta-aineisto on Hertta-tietokannasta. Maanmittauslaitos lupa nro 7/MYY/07.

5 Kuva 2. Mallinnuksen mukainen L Amax -melutaso suunnitellun harrastelentokentän läheisyydessä. Kartta-aineisto on Hertta-tietokannasta. Maanmittauslaitos lupa nro 7/MYY/07.

6 Kuva 3. Mallinnuksen mukainen L den -melutaso suunnitellun harrastelentokentän ympäristössä. Korpilahden keskusta on merkitty violetilla ympyrällä, ja kärjellään seisovat neliöt osoittavat kentän lähellä sijaitsevien kohteiden sijainnin. Karttaaineisto on Hertta-tietokannasta. Maanmittauslaitos lupa nro 7/MYY/07.

7 Kuva 4. Mallinnuksen mukainen L Amax -melutaso suunnitellun harrastelentokentän ympäristössä. Korpilahden keskusta on merkitty violetilla ympyrällä, ja kärjellään seisovat neliöt osoittavat kentän lähellä sijaitsevien kohteiden sijainnin. Karttaaineisto on Hertta-tietokannasta. Maanmittauslaitos lupa nro 7/MYY/07.

8 4. KIRJALLISUUSLUETTELO EASA 2007: Euroopan lentoturvallisuusvirasto. Taulukko %20props%20(070324).xls, linkki sivulta Tallennettu EC 2003: Komission suositus, , tarkistettuja väliaikaisia laskentamenetelmiä koskevista suuntaviivoista teollisuusmelun, ilma-alusten aiheuttaman melun, tieliikennemelun ja raideliikennemelun laskemiseksi sekä tietoja niiden aiheuttamista melupäästöistä (tiedoksiannettu numerolla K(2003) 2807) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (2003/613/EY). FAA 1999: Gulding, J.M., Olmstead, J.R., Bryan, Mirsky, Fleming, G.G., D Aprile & Gerbi Integrated Noise Model (INM) Version 6.0 User s Guide. Federal Aviation Adminstration, Office of Environment and Energy FAA 2002: Olmstead, J.R., Fleming, G.G., Gulding, J.M., Roof, C.J., Gerbi, P.J. & Rapoza, A.S. Integrated Noise Model (INM) Version 6.0 Technical Manual. Federal Aviation Adminstration, Office of Environment and Energy Ilmailulaki 2005: Ilmailulaki /1242. VN 1992: Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista /993.

9