SEINÄJOEN LENTOASEMA LENTOTOIMINNAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS

Transkriptio

1 Vastaanottaja Seinäjoen kaupunki ja Ilmajoen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä SEINÄJOEN LENTOASEMA LENTOTOIMINNAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS

2 SEINÄJOEN LENTOASEMA YMPÄRISTÖMELUSELVITYS Tarkastus raportti Päivämäärä Laatija Petteri Laine, Jari Hosiokangas Tarkastaja Jari Hosiokangas Viite Ramboll Piispanmäentie 5 PL ESPOO T F

3 SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Lentoasema ja sen ympäristö Lentoaseman esittely Lentoaseman ympäristön maankäyttö Lentotoiminta 2 3. Lentomelun mallintaminen Lentomelusuureet Lentomelun ohjearvot Mallinnusohjelma INM 7.0b 4 4. lähtötiedot Mallinnetut lentoreitit Mallinnetut lento-operaatiot Mallinnetut lentokonetyypit Reittilennot Charterlennot Yleisilmailu Sotilasilmailu Mallinnustilanteet 6 5. Tulokset 7 6. Tulosten tulkinnat ja suositukset 7 LIITTEET 8 Viitteet 8

4 1 1. JOHDANTO Seinäjoen lentoaseman lähialueella on käynnissä useita maankäytön suunnitteluhankkeita Seinäjoen kaupungilla ja Ilmajoen kunnalla. Suunnittelun tueksi on ollut tarpeen laatia lentoaseman lentotoiminnan meluselvitys. Aikaisemmin lentoasemalle on laadittu meluselvitys ympäristöluvan hakua varten vuonna 2005 (Pesonen, 2005). Meluselvitys on tehty melumallinnuksena käyttäen INM7.0b laskentaohjelmaa, joka on maailmalla yleisimmin käytetty lentomelun laskentaohjelma. Ohjelma on laadittu Yhdysvaltain ilmailuviranomaisen FAA:n toimesta, ja sitä ylläpidetään jatkuvasti. Työ on tehty Seinäjoen kaupungin ja Ilmajoen kunnan toimeksiannosta. Seinäjoen kaupungilla yhteyshenkilöinä ovat olleet Hilkka Jaakola, Jyrki Kuusinen ja Martti Norja. Ilmajoen kunnalla yhteyshenkilöinä on ollut Kaisa Sippola ja Tapio Mäntymaa. Lentokentän toimintaa koskevissa tiedoissa yhteyshenkilönä on ollut lentoaseman päällikkö Aki Rasku. Työstä on Ramboll Finland Oy:ssä vastannut FM Jari Hosiokangas, suunnittelijana on toiminut DI Petteri Laine. 2. LENTOASEMA JA SEN YMPÄRISTÖ 2.1 Lentoaseman esittely Lentosema on Rengonharjun säätiö ry:n ylläpitämä yksityinen lentoasema, ja se sijaitsee Ilmajoen kunnan puolella n. 12 km Seinäjoen keskustasta etelään (kuva 2.1.1). Seinäjoen lentoasema vihittiin virallisesti käyttöön vuonna 1983 ja lentoaseman lennonjohtotorni valmistui syksyllä Liikenteen kasvun myötä vuosituhanteen vaihteen jälkeen terminaali laajennettiin nykyiseen kokoonsa. Laajennus valmistui vuonna Uusimman, alkuvuonna 2009 valmistuneen laajennuksen jälkeen lentoasemalle saatiin lisää toimistotilaa. Kentällä on yksi asfalttipäällysteinen kiitotie, jossa suunnat 32 ja 14. Kiitotien 32 suunta on noin 311 (nousut luoteeseen, laskeutuminen kaakosta) ja kiitotien 14 suunta on noin 131 (nousut luoteeseen, laskeutuminen kaakosta). Kiitotien pituutta ja leveyttä on kasvatettu vuosien varrella, ja nykyisen vuonna 2009 valmistuneen kiitotien pituus on m ja leveys 45 m. Seinäjoen lentoasema on kotimaan reittiliikennettä harjoittavan Finncomm Airlines Oy:n kotikenttä.

5 2 ILMAJOKI Seinäjoen lentoasema SEINÄJOKI Logica Suomi Oy, Maanmittauslaitos 3/MML/10 Kuva Lentoaseman sijainti 2.2 Lentoaseman ympäristön maankäyttö Lentoasema sijaitsee Ilmajoen kunnan puolella. Matkaa Seinäjoen kaupungin rajalle on kiitotien eteläpäästä noin 450 m. Seinäjoen puolella kiitotien suunnassa kaakkoon sijaitsee Honkakylä, jonka lähimmät asuintalot sijaitsevat noin 1,5 km:n etäisyydellä kiitotien päästä. Lentoaseman koillispuolella on Rengonkylä, jossa lähimmät asunrakennukset ovat noin 600 m etäisyydellä kiitotiestä. Kiitotien luoteispuolen päästä itään sijaitsee Kiviniemenmäki, jossa lähimmät asuinrakennukset ovat noin 700 m etäisyydellä kiitotiestä. Ilmajoen kunta on laatinut v lentoaseman osayleiskaavan. Lentoaseman koillis- ja pohjoispuolelle sijoittuva vt 19 itäisen ohikulkutien osayleiskaava on valmisteilla, ja osittain hyväksytty kunnanvaltuustossa Kaavassa on osoitettu uusia rakennuspaikkoja lentoaseman koillipuolelle. Seinäjoen kaupungilla on vireillä Honkakylän osayleiskaava lentoaseman kaakkoispuolelle. Kaavan pohjana olevassa yleissuunnitelmassa on osoitettu alueelle noin 120 uutta rakennuspaikkaa. 2.3 Lentotoiminta Kentän lentotoiminta koostuu aikataulun mukaan lennettävästä reittiliikenteestä (Finncomm Airlines, ATR 42 ja ATR 72 -kalustolla), pääasiassa pienillä potkurikoneilla lennettävästä yleisilmailusta (matkalennot ja purjekoneiden hinauslennot), pääasiassa Boeing 757 kalustolla lennettävästä charterliikenteestä, sotilasilmailusta Hawk-koneilla sekä satunnaisista helikoptereiden lennoista (mm. pelastustoiminta). Lentotoiminta keskittyy suurelta osin kello 7-22 väliselle ajalle, yöaikana klo 22-7 on kaksi aikataulun mukaista reittilentoa Seinäjoki-Helsinki. Lentoliikenteen määrä ilmoitetaan operaatioina, ja jokainen nousu ja laskeutuminen on oma operaationsa. Tarkka tilastointi lento-operaatiosta vuodelta 2009 on olemassa vain lennonjohtotornin aukioloajalta. Torni on auki pääasiassa klo 6-22 välisenä aikana arkisin, ei viikonloppuisin pl. lyhyet ajat kun reittikoneita saapuu tai lähtee. Yleisilmailu-operaatioita tapahtuu myös tornin ollessa kiinni, joten operaatiomäärät tältä osin ovat lentoaseman arvioita perustuen käyttäjiltä (mm. ilmailukerhot) saatuihin tietoihin.

6 3 Lento-operaatioiden kokonaismäärä vuodessa (v. 2009) on lentotilaston ja lentoaseman arvion perusteella reittiliikenteelle n. 2600, yleisilmailun matkalennot n. 2500, yleisilmailun hinauslennot n. 365, charterlennot n. 10 ja sotilasilmailu n. 20. Yleisilmailusta n. 80% arvioidaan tapahtuvan neljän kesäkuukauden aikana. Tulevaisuudessa operaatiomäärien ei arvioida kasvavan merkittävästi. Saadun arvion mukaan reittiliikenteen päivittäinen operaatiomäärä ei kasva, mutta lauantai voi tulla jossain vaiheessa käyttöön. Charterliikenteessä arvio on että tulevaisuudessa lentoja olisi 40 vuodessa, eli operaatioita olisi 80. Yleisilmailun ei arvioida kasvavan. Sotilasilmailun määrän ja kehittymisen osalta on neuvoteltu Ilmavoimien esikunnan kanssa. Arvio on että Seinäjoen kentälle varaudutaan 100 operaatioon vuodessa. Operaatiot tehdään Hawk harjoitushävittäjillä, Hornet torjuntahävittäjillä ei ole suunnitelmissa tulevaisuudessakaan operoida Seinäjoella kuin satunnaisesti. Esimerkiksi vuonna 2009 ei ollut yhtään Hornetin operaatiota Seinäjoen asemalle. 3. LENTOMELUN MALLINTAMINEN 3.1 Lentomelusuureet Lentoliikenne on yleensä huomattavasti harvempaa kuin maanpäällinen liikenne, ja sen vuoksi lentomelusta aiheutuva melu on luonteeltaan hyvin ajoittaista. Lyhytkestoiset melutapahtumat ovat päiväaikaan melko harmittomia, mikäli lentotapahtumat ovat harvassa. Yöaikaan sen sijaan yksittäinen lentokone saattaa häiritä yöunia, joten sen meluvaikutus on suhteessa suurempi. Tämän vuoksi lentomelua varten on määritelty oma melusuure L den, jossa ilta- ja yöaikaisia lentoja painotetaan. L den määritelmän mukaan jokaisen ilta-aikaisen (klo 19-22) lennon aiheuttamaan melutapahtumaan lisätään 5 db ja yöaikaisiin lentotapahtumiin (klo 22-7) 10 db. Tämä vastaa laskennallisesti tilannetta, että ilta-aikaisten lentojen lukumäärä kerrotaan luvulla 3,16 ja yöaikaisten lentojen lukumäärä luvulla Lentomelun ohjearvot L den - arvo on kaavoituksessa yleisimmin käytetty suure lentomelun aiheuttamien määräysten asettamiselle. Lentomelutyöryhmän mietinnössä (Ympäristöministeriö, 1993) on esitetty L den meluvyöhykkeitä (vilkkaasti liikennöidyillä lentoasemilla) verrattavaksi valtioneuvoston päätöksen 993/92 mukaisiin yleisiin melutason päiväohjearvojen lukuarvoihin, jotka on annettu L Aeq7-22 arvoina. Työryhmän esitys on taulukossa Taulukko Lentomelutyöryhmän esittämät lentomelutason ohjearvot ULKONA Asumiseen ja loma-asumiseen taajamassa käytettävä alue Virkistysalue taajamissa Hoito- tai oppilaitoksia palveleva alue Loma-asumiseen käytettävä alue Leirintäalue Virkistysalue taajaman ulkopuolella Luonnonsuojelualue SISÄLLÄ Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet Opetus- ja kokoontumistilat Liike- ja toimistohuoneet Lentomelun painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), L den -luku, enintään 55 db 55 db 55 db 45 db 45 db 45 db 45 db 35 db 35 db 45 db

7 Ympäristöministeriön asettaman maankäytön meluvaikutuksia arvioineen LIME-työryhmän mietintö (liikennemelun huomioon ottaminen kaavoituksessa) linjaa lentomelun huomioon ottamisen seuraavasti (Ympäristöministeriö, 2001): Lähtökohtana on, että uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei sijoiteta lentomelualueelle L den yli 55 db. Alueilla, joiden melutaso L den on db, voidaan hyväksyä pienimuotoista täydennysrakentamista, jos alue muuten sopii asumiseen erityisen hyvin tai jos, toimenpiteille on muita erityisen hyviä perusteita. Alueilla, missä melutaso L den on yli 60 db, ei tulisi rakentaa uusia asuntoja eikä sijoittaa muita melulle herkkiä toimintoja. Lentomelu voi aiheuttaa haittoja myös lentomelualueiden (>55 db) ulkopuolellakin. Sisätiloihin kantautuvan melun vuoksi voi olla syytä käyttää ääntä tavanomaista paremmin eristäviä rakenteita esim. melun ajallisen vaihtelun tai korkeiden meluhuippujen vuoksi. Yöajan melun häiritsevyyden huomioon ottamiseksi tulisi pyrkiä siihen, että säännöllisesti toistuva meluhuippu ei ylitä arvoa 45 db asuin-, potilas ja majoitushuoneistoissa. Lentomelutyöryhmä (Ympäristöministeriö, 1993) on esittänyt rakennusten ulkovaipalle asetettavia ääneneristävyyttä koskeviksi vaatimuksiksi taulukon mukaiset arvot. Lukuarvo kuvaa ulko- ja sisätilan melutason erotusta. Taulukko Rakennusten ääneneristys eri lentomelualueilla (Ympäristöministeriö, 1993) Rakennuksen käyttötarkoitus L den db L den db L den db Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 38 db 40 db Toimistorakennukset 30 db 35 db 38 db 4 Suomen kaupungeista Vantaalla on em. ohjetta soveltaen (kuitenkin hieman poikkeavilla lukuarvoilla) lentomelun vuoksi käytössä rakentamistapaohje, jossa on asetettu ulkovaipan ääneneristävyydelle vähimmäisarvot kullekin meluvyöhykkeelle. 3.3 Mallinnusohjelma INM 7.0b INM on Yhdysvaltain ilmailuviraston FAA (Federal Aviation Administration) lentomelun mallintamista varten kehittämä ohjelmisto, jota päivitetään ja ylläpidetään säännöllisesti. Mallinnusohjelma toteuttaa Euroopan siviili-ilmailukonferenssin vuonna 2005 julkaiseman ECAC Doc 29 3rd [ECAC] edition mukaisen lentomelun laskennan, ja INM on myös mm. Finavian käyttämä ohjelmisto lentomelun mallinnuksessa. INM -mallinnusohjelma sisältää täydelliset meluprofiilit suuresta määrästä siviili-ilmailussa käytettävistä lentokoneista. Meluprofiili koostuu mitatuista laskeutumisten, nousujen ja ohilentojen melutasoista sekä lentokoneen nousujen ja laskujen nopeus, korkeus ja konetehotiedoista suhteessa etäisyyteen kiitoradasta. 4. LÄHTÖTIEDOT 4.1 Mallinnetut lentoreitit Mallinnuksessa käytetyt lentoreitit ja operaatioiden jakauma kiitoteille on sovittu lentokentän päällikön Aki Raskun kanssa. Pääasiassa reitit vastaavat vuoden 2005 selvityksessä esitettyjä. Mallinnettu lentoreititys on esitetty liitteissä 1a-1d erikseen reittilennoille, sotilasilmailulle, hinauslennoille ja pienkonelennoille. 4.2 Mallinnetut lento-operaatiot Mallinnus on tehty huomioiden kentän päivittäin vaihtelevat lentomäärät siten, että mallinnustilanne vastaa reittilentojen osalta arkipäivää ja yleisilmailun osalta suhteellisen vilkasta lentopäivää (n. 4 vilkkaimman kuukauden keskiarvopäivä).

8 Sotilasilmailun osalta on käytetty ilmavoimien ilmoittamaa vuosittaista ennustemäärää (100 operaatiota) koko vuodelle tasoitettuna (100/365), ja vastaavalla tavalla charterlentojen osalta saatua ennustemäärää (40 lentoa eli 80 operaatiota) koko vuodelle tasoitettuna (80/365). Mallinnetut päivittäiset operaatiomäärät ja niiden jakauma eri vuorokauden ajoille on esitetty taulukossa Koska sotilasilmailua ja charterlentoja tapahtuu vuositasolla tarkasteluna harvemmin kuin kerran päivässä, on operaatiomäärä alle 1/päivä. Taulukko Mallinnetut operaatiomäärät vuorokaudessa 5 Lentotyyppi YHT Päivä klo 7-19 Ilta klo Yö klo 22-7 Reittilennot Charterlennot 0,22 0, Yleisilmailu, matkalennot Yleisilmailu, hinauslennot Sotilasilmailu 0,274 0, Reitti- ja charterlennoista 90% nousee kiitotieltä 14 kaakkoon ja laskeutuu kiitotielle 32 kaakon suunnasta, ja loput 10% nousevat vastaavasti kiitotieltä 32 luoteeseen ja laskeutuvat luoteesta kiitotielle 14. Yleisilmailun matkalentoja on 18 nousua ja 18 laskua jakautuneena siten, että kiitotielle 14 tapahtuu 8 laskua ja 8 nousua päivällä, sekä 2 nousua ja 3 laskua ilta-aikaan. Kiitotieltä 32 tapahtuu 6 nousua ja 6 laskua päiväaikaan sekä 2 nousua ja 1 lasku ilta-aikaan. Lennot on jaettu tasaisesti kaikkiin suuntiin lähteville lentoreiteille. Hinauslentoja lennetään lentotietojen mukaan noin 300 vuodessa, mikä ajoittuu 6kk kesäkaudelle. Tällöin lentoja tulee päivälle keskimäärin 1,7 mikä on pyöristetty 2 lentoon päivässä. Lennot on jaettu tasan molemmille kiitoteille. Sotilasilmailulennot tapahtuvat pääsääntöisesti ns. touch and go operaatioina, eli kone suorittaa lähestymisen lähes kiitotien pintaan, ja jatkaa tästä heti uudestaan nousuun. Sotilaskoneet nousevat ja laskeutuvat suoraa lentoreittiä, ja Ilmavoimien Esikunnan arvion mukaan operaatiot jakautuvat 75 % kiitotielle 32 ja 25 % kiitotielle Mallinnetut lentokonetyypit Reittilennot Reittilennot tehdään Finncomm Airlinesin ATR -koneilla. Koneet ovat tyypiltään joko ATR tai ATR72-212A. Reittilennot tehdään tällä hetkellä pääsääntöisesti uusilla ATR mallisilla koneilla. Tulevaisuudessa jos matkustajamäärät kasvavat voidaan lentoja korvata isommalla ATR 72 kalustolla. Finncommin käytössä on uusimmat 212A-sarjan koneet, jotka ovat hiljaisempia kuin vanhemmat käytössä olleet mallit. Meluselvityksessä on lentotoiminta mallinnettu siten, että puolet operaatioista tapahtuu ATR-42 koneilla ja puolet ATR-72 koneilla.

9 6 Kuva Finncomm Airlines Oy:n ATR (Lähde: yhtiön nettisivut) Laskentaohjelma INM ei sisällä ATR42:lle eikä ATR 72:lle omaa meluprofiilia. INM esittää käytettäväksi substituuttina (korvaavana koneena, jolle meluprofiili löytyy) ATR42:lle hyvin lähelle samankokoista DHC8 (De Havilland Canada Dash 8) konetta. Vastaavasti ATR 72:lle substituutiksi esitetään HS748A (Hawker Siddeley 748A). Jotta uuden ATR72-212A -koneen pienempi melu suhteessa sen substituuttiin HS748A:han tulisi huomioiduksi, on käytetty ECAC doc 29:n esittämää kompensaatiomenetelmää. Menetelmässä lentomääriä skaalataan melusertifikaateissa todetun melutasoeron kompensoimiseksi (ks. liite 1). Sertifikaattien perusteella laskettuna ATR A on nousussa noin 5 db ja laskeutumisessa noin 2,5 db hiljaisempi kuin HS748A Charterlennot Charterlentojen mallinnuksessa on käytetty Boeing B konetyyppiä Yleisilmailu Yleisilmailuksi on tässä mallinnuksessa huomioitu potkurikäyttöisillä pienkoneilla tehtävät lennot sekä purjekoneita hinaavat pienkonelennot. Purjekoneiden hinauskoneena on käytössä itse rakennettu yksimoottorinen, jonka koneteho on 150 hv. Tässä tapauksessa melumallinnukseen on valittu etupotkurikoneen substituutti GASEPF. Muut pienkonelennot on pääsääntöisesti tehty saadun lentotilaston mukaan Cessnoilla malleilla 152 ja 172, joista mallinnuksessa on päädytty käyttämään Cessna 172 konetyyppiä Sotilasilmailu Sotilasilmailussa on huomioitu kentällä operoivat Hawk-harjoitushävittäjät. Meluprofiilina käytettiin INM:n tietokannanmukaista arvoa. INM -tietokanta ei sisällä hävittäjälle täydellistä lentomenetelmätietoa (lentokorkeus, -nopeus ja tehoasetus eri vaiheissa), mutta se saatiin käyttöön Ilmavoimien Esikunnasta. 4.4 Mallinnustilanteet Lentomelualueet on mallinnettu L den perusteisina, joita pääsääntöisesti käytetään kaavoituksen lentomeluohjeistusta suunniteltaessa. Reitti-, yleisilmailu- ja sotilasilmailulennot on laskettu erillisinä melukarttoina. Lopuksi nämä on yhdistetty koko toiminnan yhteismeluksi.

10 7 5. TULOKSET Melulaskennan tulokset on esitetty liitteenä 2-6 olevissa melualuekartoissa. Melukartat esittävät sovellettavia L den meluvyöhykkeitä 5 db:n portain. Uloin näytettävä vyöhyke on 45 db. Kuvassa 2 on esitetty reitti- ja charterlentojen L den meluvyöhykkeet. 55 db:n vyöhyke sijoittuu luoteessa kenttäalueelle, kaakossa se ulottuu noin 1,5 km etäisyydelle kiitotien päästä. 50 db alue ulottuu Honkakylän päälle. Kuvassa 3 on esitetty yleisilmailun L den meluvyöhykkeet. 55 ja 50 db:n vyöhykkeet sijoittuvat kenttäalueelle, 45 db:n vyöhyke ulottuu hiukan kenttäalueen ulkopuolelle. Kuvassa 4 on esitetty reitti-, charter- ja yleisilmailun yhdistetyt meluvyöhykkeet (kuvien 2 ja 3 summa). 55 db:n vyöhyke sijoittuu luoteessa kenttäalueelle, kaakossa se ulottuu noin 1,5 km etäisyydelle kiitotien päästä. 50 db alue ulottuu Honkakylän päälle. Kuvassa 5 on esitetty sotilasilmailun L den meluvyöhykkeet. 55 db vyöhyke pysyy kenttäalueella, 50 db vyöhyke ulottuu luoteessa n. 500 m etäisyydelle kenttäalueesta kiitotien suunnassa. 45 db vyöhyke ulottuu kiitotien suunnassa luoteeseen n. 1,5 km etäisyydelle kiitotien päästä. Kuvassa 6 on esitetty kentän koko lentotoiminnan L den meluvyöhykkeet. 55 db vyöhyke ulottuu kaakossa kiitotien suunnassa noin 1,6 km:n etäisyydelle kiitotien päästä. Luoteessa 55 db ulottuu hiukan kenttäalueen ulkopuolelle. 50 db ulottuu kiitotien suunnassa kaakossa n. 2,8 km:n ja luoteessa n. 1,2 km etäisyydelle kiitotien päästä. 6. TULOSTEN TULKINNAT JA SUOSITUKSET Laskennan mukaiselle L den >55 db alueelle LIME työryhmän mietinnön tulkintaohjeen perusteella ei tulisi sijoittaa uutta asutusta tai muuta melulle herkkää toimintaa. Mahdolliset poikkeukset tulee perustella hyvin. Laskennan mukaiselle L den db alueelle rakennettaessa tulisi lentomelutyöryhmän suosituksen mukaan rakennuksen ulkovaipalta edellyttää 35 db ääneneristävyys, jonka toteutuminen tulisi osoittaa erillisin ääneneristyslaskelmin. Herkkyys- ja epävarmuustarkastelu: Kokonaismelun laskentatulos kuvaa hieman vuoden keskimääräistä päivää vilkkaampaa lentopäivää, koska reitti- ja yleisilmailua ei ole keskiarvostettu koko vuodelle vaan lyhyemmälle ajanjaksolle. Tämä antaa varmuutta tulosten tarkastelussa suhteessa ohjearvoihin, sekä mahdolliseen tulevaisuuden liikenteen lisäykseen. Laskennalliseen tulokseen sisältyy kuitenkin epävarmuustekijöitä, kuten laskentamallin tarkkuus. Kokonaisuutena laskentamallin tarkkuus lienee luokkaa 1-2 db (esim. Restrick, 2002). Laskentatulos perustuu kentän ylläpitäjän antamaan arvioon, että reittiliikenteen päivittäinen määrä ei tulevaisuudessa kasva nykyisestä. Kuitenkin erityisesti yöajan liikenteessä tapahtuvat muutokset vaikuttavat L den tasojen muodostumiseen, kun muistetaan että 1 yöajan lento vastaa 10 päiväajan lentoa. Jos oletetaan että yöaikainen reittiliikenne kaksinkertaistuu (eli 4 operaatiota nykyisen 2 sijasta yöllä), kasvaa reittiliikenteen L den noin 2 db. Kokonaisliikenteen L den - arvoon vaikutus etenkin kaakon suunnassa on lähes samansuuruinen. Jos koko reittiliikenne kaksinkertaistuu tasaisesti päivä-, ilta- ja yöaikaan, kasvaa reittiliikenteen melutaso 3 db. Kokonaisliikenteen L den - arvoon vaikutus etenkin kaakon suunnassa on lähes samansuuruinen. Sotilas- ja yleisilmailuun ei ole saadun tiedon mukaan odotettavissa ennustettua suurempaa liikennemäärää. Epävarmuudet tulee tarvittaessa ottaa huomioon melualueita tulkittaessa.

11 8 LIITTEET Liite 1. Lentokoneen melun kompensointimenetelmän kuvaus Kuva 1a. Reitti- ja charterlentojen lentoreitit Kuva 1b. Yleisilmailun lentoreitit Kuva 1c. Hinauslentojen lentoreitit Kuva 1d. Sotilaslentojen lentoreitit Kuva 2. Reitti- ja charterlentojen melualueet L den Kuva 3. Yleisilmailulentojen melualueet L den Kuva 4. Reitti-, charter- ja yleisilmailulentojen melualueet L den Kuva 5. Sotilasilmailulentojen (Hawk) melualueet L den Kuva 6. Reitti-, charter-, yleisilmailu- ja sotilasilmailulentojen melualueet L den VIITTEET [ECAC, 2005] ECAC.CEAC Doc 29 3rd edition, Report on Standard Method of Computing Noise Contours around Civil Airports, 2005 [Pesonen, 2005] Ympäristömeluselvitys, Seinäjoen lentokentän kiitotien pidennys. Insinööritoimisto Kari Pesonen Oy, 2005 [Restrick, 2002] Error Sensitivity Analysis of the Integrated Noise Model. EUROCON- TROL Experimental Centre, EEC/ENV/2002/006 [EASA, 2009] TYPE-CERTIFICATE DATA SHEET FOR NOISE. ATR 42, ATR 72. Issue 5, 12 February [ICAO, 2009] ICAO Noise Database, HS748, ID:BAE_ [Ymp.ministeriö, 1993] Lentomelu ja alueiden käytön suunnittelu. Työryhmän raportti 3, Ympäristöministeriö, alueiden käytön osasto. [Ymp.ministeriö, 2001] Liikennemelun huomioonottaminen kaavoituksessa. Suomen ympäristö 493.

12 1-1 LIITTEET 1 KONEEN MELUPÄÄSTÖN KOMPENSOINTIMENETELMÄ, ECAC DOC 29, VOL 1, Kaikkien konetyyppien ja moottorikombinaatioiden melutiedot eivät ole INM:n tietokannassa. Tietokantaan sisältyvien konetyyppien lisäksi mallinnusohjelma sisältää FAA:n hyväksymät substituutit (korvaajat) useille tietokantaan sisältymättömille konetyypeille. Pääsääntöisesti substituutit ovat lähes samankokoisia ja sama tehoisia koneita ja yleensä hieman mallinnettavaa konetta meluisampia. Substituuttia tai saman konetyypin modifikaatiota käytettäessä INM:stä ei välttämättä löydy mallinnettavaa konetta vastaavaa meluprofiilia. Tällöin ECAC Doc 29 tarjoaa menetelmän oman substituutin määrittämiselle, mikäli käytössä on substituutin ja mallinnettavan koneen melusertifikaatit. Kun mallinnettavan koneen ja substituutin lentoprofiilit voidaan olettaa riittävällä varmuudella samanlaisiksi, voidaan melusertifikaatista ilmenevä melutason muutos huomioida lentomäärissä. Äänitasoissa liikennemäärän kasvun aiheuttama vaikutus meluun voidaan laskea kaavalla: ä 10, jolloin esimerkiksi liikennemäärän kaksinkertaistuminen vastaa 3 db äänitasonnousua. Samoin tässä tapauksessa laskenta voidaan kääntää toisinpäin; mikäli yksittäisen koneen äänitaso vaimenee 3 db, vastaa se liikennemäärän puolittumista. Nyt laskukaavana käytetään siis: ä 10 Laskentatapaa voidaan käyttää myös silloin, jos saman konetyypin uudemmat mallit ovat vähämeluisampia kuin INM:n tietokannassa olevat vanhemmat mallit. Seinäjoen kentän tapauksessa menettelyä on käytetty mallinnettaessa uutta vähämeluisempaa ATR A konetyyppiä, kun INM:n tietokannassa on melutiedot vanhemmalle ATR 42:lle (tai itse asiassa sen substituutille HS748A (Hawker Siddeley 748A).

13 ,200 1,600 2,000 2,400 2,800 3,200 3,600 Scale in Meters 1:40,000 (1 cm. = 400 meters) N Seinäjoen lentokentän lentomelualueet Kuva 1a: Laskennassa kaytetyt reitti- ja charterlentojen lentoradat (punainen = laskeutuminen, sininen = nousu) Ramboll Finland Oy

14 ,200 1,600 2,000 2,400 2,800 3,200 3,600 Scale in Meters 1:40,000 (1 cm. = 400 meters) N Seinäjoen lentokentän lentomelualueet Kuva 1b: Laskennassa kaytetyt yleisilmailun lentoradat (punainen = laskeutuminen, sininen = nousu) Ramboll Finland Oy

15 ,200 1,600 2,000 2,400 2,800 3,200 3,600 Scale in Meters 1:40,000 (1 cm. = 400 meters) N Seinäjoen lentokentän lentomelualueet Kuva 1c: Laskennassa käytetyt hinauslentojen lentoradat Ramboll Finland Oy

16 ,200 1,600 2,000 2,400 2,800 3,200 3,600 Scale in Meters 1:40,000 (1 cm. = 400 meters) N Seinäjoen lentokentän lentomelualueet Kuva 1d: Laskennassa kaytetyt sotilasilmailun lentoradat (punainen = laskeutuminen, sininen = nousu) Ramboll Finland Oy

17 ,200 1,600 2,000 2,400 2,800 3,200 3,600 Scale in Meters 1:40,000 (1 cm. = 400 meters) N Seinäjoen lentokentän lentomelualueet Kuva 2: Reitti- ja charterlentojen melualueet, Lden Ramboll Finland Oy

18 ,200 1,600 2,000 2,400 2,800 3,200 3,600 Scale in Meters 1:40,000 (1 cm. = 400 meters) N Seinäjoen lentokentän lentomelualueet Kuva 3: Yleisilmailulentojen melualueet, Lden Ramboll Finland Oy

19 ,200 1,600 2,000 2,400 2,800 3,200 3,600 Scale in Meters 1:40,000 (1 cm. = 400 meters) N Seinäjoen lentokentän lentomelualueet Kuva 4: Reitti-, charter- ja yleisilmailulentojen melualueet, Lden Ramboll Finland Oy

20 ,200 1,600 2,000 2,400 2,800 3,200 3,600 Scale in Meters 1:40,000 (1 cm. = 400 meters) N Seinäjoen lentokentän lentomelualueet Kuva 5: Sotilasilmailun melualueet, Lden Ramboll Finland Oy

21 ,200 1,600 2,000 2,400 2,800 3,200 3,600 Scale in Meters 1:40,000 (1 cm. = 400 meters) N Seinäjoen lentokentän lentomelualueet Kuva 6: Reitti-, charter-, yleis- ja sotilasilmailun melualueet, Lden Ramboll Finland Oy