Espoon kaupunki Pöytäkirja 64. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Sivu 1 / / / Lausunto Liikenteen turvallisuusvirastolle (TraFi) Finavia Oyj:n hakemuksesta koskien meluun liittyviä toimintarajoituksia Helsinki-Vantaan lentoasemalla Valmistelijat / lisätiedot: Kavasto Kari, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Trafin lausuntopyyntö dnro TRAFI/8440/ /2012 Espoon ympäristölautakunta päättää antaa seuraavan lausunnon Liikenteen turvallisuusvirastolle Finavia Oyj:n hakemuksesta koskien meluun liittyviä toimintarajoituksia Helsinki-Vantaan lentoasemalla: Ympäristölautakunta katsoo Finavian pyrkivän maltillisesti, Suomen lentoliikennestrategiaa unohtamatta, vähentämään lentoliikenteen aiheuttamaa meluhäiriötä Helsinki-Vantaan lentoaseman vaikutusalueella. Muun muassa lentoturvallisuuden kannalta on ymmärrettävää, että toimenpiteisiin 1 ja 2, jotka kieltävät meluisten suihkukoneiden operaatiot (lentoonlähdöt ja laskeutumiset) yöllä, on liitetty varaus kuitenkin, joka mahdollistaa operaatiot poikkeustilanteissa. Tärkeää olisi saada yöllisten poikkeustapahtumien tilastointi ja välitön raportointi osaksi valvontakäytäntöä. Vaikka meluisten koneiden operaatioiden määrällinen väheneminen yöllä ei hakemuksen mukaan ole suuri, parantavat toimintarajoitukset nykyisillä liikennemäärillä jonkin verran yöaikaista melutilannetta myös Espoossa. Toimenpide 3 lisää suihkukoneiden (alle 89 EPNdB) yöaikaisten laskeutumisten määrää. Sen mukaan suihkukoneiden yöaikaisten laskeutumisten määrä ei saisi oleellisesti lisääntyä v keskiarvosta. Finavia pitää oleellisena lisäyksenä 50 %:a, mikä saattaa tarkoittaa noin 5 operaation lisäystä yötä kohden. Lautakunta katsoo, että yöaikaisten laskeutumisten määrän ja samalla yöaikaisen meluhäiriön lisääntyminen ei ole hyväksyttävää eikä vastaa Finavian ympäristöpoliittisia tavoitteita. Mikäli yöaikaisten laskeutumisten kasvu liikennestrategisista syistä on välttämätöntä, tulee välillä laskeutuville koneille harkita toimenpiteen 2 yhteydessä esitettyä (89 EPNdB) tiukempaa melutason kynnystä. Toimenpide 4,operaatioiden kieltäminen yksinomaan rahtia kuljettavilla suihkukoneilla yöaikaan, vaikuttaa prosentuaalisesti merkittävästi näiden operaatioiden määrään, mutta määrällisesti vaikutus on pienempi

2 Ympäristölautakunta Sivu 2 / 2 rahtioperaatioiden määrä laskee nykyisestä 1,8:sta 0,5 operaatioon aikavälillä Lautakunta pitää toimenpidettä ympäristön kannalta hyvänä. Kaiken kaikkiaan esitetyt rajoitukset vähentävät yöaikaisia nousuja ja laskeutumisia 2,6 operaatiota / rajoitusaika. Lautakunta katsoo, että erityisesti laajarunkokoneiden operaatioiden loppumisella yöaikaan olisi myönteinen vaikutus meluhäiriön pienentymiseen nousuja laskeutumislinjoilla. Melutason kynnykseksi ajateltu 89 EPNdB on ollut Finavian käytössä vuodesta 2002 ja tällä perusteella se on nyt otettu kuvaamaan sitä melutasoa, jonka ylittävät suihkukoneet eivät voi operoida yöllä klo välisenä aikana kuin poikkeustapauksissa. Lautakunta esittää, että turvallisuusvirasto selvittää onko ko. melurajan muuttaminen esimerkiksi tasolle 87 EPNdB mahdollista riittävän, konekaluston kehittymiseen ja uusimiseen kuluvan ajan huomioon ottavan, siirtymäajan kuluessa. Käsittely Päätös Selostus Esittelijän kokouksessa tekemät tarkennukset on huomioitu pöytäkirjassa. Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liikenteen turvallisuusvirasto on kirjeellään, Dno TRAFI/8440/ /2012, pyytänyt Espoon kaupungin lausuntoa Finavia Oyj:n hakemista, meluun liittyvistä toimintarajoituksista Helsinki- Vantaan lentoasemalla. Turvallisuusvirasto voi päätöksellään asettaa toimintarajoituksia lentoasemalle, jolla kolmen perättäisen viimeksi kuluneen kalenterivuoden aikana suihkukoneiden lentoonlähtöjen ja laskujen yhteismäärä on keskimäärin enemmän kuin vuodessa. Lausuntoa on pyydetty viimeistään Finavia Oyj:n hakemus liitteineen on nähtävissä turvallisuusviraston kotisivuilla, Aluehallintovirasto on Finavialle myöntämänsä ympäristöluvan määräyksellä 3.5 velvoittanut Finavian laatimaan selvityksen toimista yöaikaisen lentomelun rajoittamiseksi. Esitetyistä toimintarajoituksista tekee päätöksen Liikenteen turvallisuusvirasto. Esitetyt toimenpiteet on toteutettava vuoden sisällä päätöksen antamisesta. Ilmailulain 14 luvun 138 :n mukaan toimenpiderajoituksista on kuultava niitä, joiden etua, oikeutta tai velvollisuutta asia koskee. Yleisessä käytössä olevan lentoaseman käyttämisen on oltava ilmailulain 88 :n mukaan sallittua samoin ehdoin kaikille. Keskeinen kansainvälinen periaate on syrjimättömyys ja valtioilla/lentoyhtiöillä on näkemyseroja mm. lentoasemien aukiolo- ja laskeutumisajoista. Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännön 5 :n mukaan ympäristölautakunta antaa kaupunginhallituksen puolesta kaupungin lausunnon lautakunnan tehtäväalueeseen kuuluvissa asioissa.

3 Ympäristölautakunta Sivu 3 / 3 Finavia Oyj:n hakemus Finavia Oyj hakee Liikenteen turvallisuusvirastolta Ilmailulain 14 luvun mukaista päätöstä, jolla rajoitetaan meluun liittyen suihkukoneiden pääsyä Helsinki-Vantaan lentoasemalle yöaikana. Hakemus liittyy Etelä-Suomen aluehallintoviraston antamaan ympäristölupapäätökseen. Hakemukseen liittyvässä selvityksessä Finavia viittaa Valtioneuvoston liikennepoliittiseen selontekoon eduskunnalle ( ), jossa todetaan mm. seuraavasti: Lentoliikenteellä on suuri merkitys Suomen kansainväliselle kilpailukyvylle ja toimivalle liikennejärjestelmälle. Lentoliikenne on pitkillä välimatkoilla nopea ja tehokas liikennemuoto ihmisten ja tavaroiden kuljetukseen globaalissa maailmassa. Toimivat lentoyhteydet edistävät alueiden vetovoimaa. Lentoliikenne on noussut logistisesti Suomen kannalta yhä merkittävämpään asemaan. Vaikka lentorahdin määrällinen osuus on vielä suhteellisen pieni, sen osuus kuljetusten arvosta on merkittävästi suurempi. Lentoliikenteen oleellinen merkitys ei ole kuitenkaan itse tavaran liikkumisessa, vaan toiminnoissa, jotka mahdollistavat suomalaisen tuotannon ja tarjoamiemme palveluiden kysynnän: markkinoinnissa, myynnissä ja kaikessa muussa yhteydenpidossa, jonka tarve on entisestään kasvanut. Tässä roolissa lentoliikenteelle ei ole vaihtoehtoa. Lentoliikennestrategian mukaisesti Finavian tehtävänä on turvata Suomen talouselämän tarvitsemat lentoliikenneyhteydet. Näiden yhteyksien keskeinen elementti ovat vaihtoyhteydet maakuntalentoasemilta Eurooppaan varhain aamuisin Helsinki-Vantaan kautta ja paluun mahdollistavat vaihtoyhteydet myöhään illalla. Finavia haluaa turvata tämän liikenteen toimintaedellytykset myös tulevaisuudessa hakemalla ympäristöluvan määräysten mukaisia toimintarajoituksia muulle melua aiheuttavalle liikenteelle keskiyöllä. Finavian tällä hetkellä toteuttamia melunhallintatoimia ovat mm. - ensisijainen kiitoteiden käyttöjärjestys - kiitoteiden käyttökiellot - lentoonlähtöreittien suunnittelu - melurajoitukset eräillä lentoonlähtöreiteillä - koulutuslentojen rajoittaminen - jatkuvan korkeudenvähentämisen toimintatekniikan mahdollistaminen ilma-aluksille - melumaksu suihkukoneille klo välisenä aikana Finavian esittämät lisätoimenpiteet Tutkittavina melunhallinnan lisätoimenpiteinä Finavia esittää turvallisuusvirastolle neljää toimenpideryhmää:

4 Ympäristölautakunta Sivu 4 / 4 Toimenpide 1. Lentoonlähdöt klo 00:30 05:30 välisenä aikana on kielletty suihkumoottoreilla varustetuilla ilmaaluksilla, joiden sertifioitu, ICAO Annex 16 Volume I Aircraft Noise Appendix 2 mukaisesti hyväksytty lentoonlähtömelutaso ylittää 89 EPNdB. Lentoonlähdöt on kuitenkin sallittu ilma-aluksilla, joiden aikataulun mukainen lentoonlähtö on ollut ennen klo 00:30, mutta jotka ovat viivästyneet teknisten syiden, sääolosuhteiden tai muiden pakottavien syiden vuoksi. (EPN = effective perceived noise level) Toimenpide 2. Laskeutumiset klo 00:30 05:30 välisenä aikana on kielletty suihkumoottoreilla varustetuilla ilma-aluksilla, joiden sertifioitu, ICAO Annex 16 Volume I Aircraft Noise Appendix 2 mukaisesti hyväksytty lentoonlähtömelutaso ylittää 89 EPNdB. Laskeutumiset on kuitenkin sallittu ilma-aluksilla, joiden aikataulun mukainen laskeutuminen on ennen klo 00:30, mutta jotka ovat viivästyneet teknisten syiden, sääolosuhteiden tai muiden pakottavien syiden vuoksi. Ympäristölupamääräyksen 3.2 mukaan meluisia koneita koskeva toimintarajoitus koskee sekä suihkukoneita että potkurikoneita. Ilmailulain 14 luvun mukainen menettely melun vuoksi annettavia toimintarajoituksia asetettaessa koskee kuitenkin vain suihkumoottorilla varustettuja lentokoneita. Meluisten potkurikoneiden määrä on käytännössä hyvin vähäinen, ja Finavia pyrkii rajoittamaan näiden toiminnan klo 00:30 05:30 välisenä aikana muilla menettelyillä. Toimenpide 3. Laskeutumisten määrä klo 00:30 05:30 välisenä aikana suihkukoneilla rajoitetaan siten, että niiden määrä ei olennaisesti lisäänny vuosien keskiarvosta. Finavian käsityksen mukaan olennaisena lisäyksenä tulisi pitää operaatioiden määrän kasvua viidelläkymmenellä prosentilla. Toimenpide 4. Lentoonlähdöt ja laskeutumiset klo 00:30 05:30 välisenä aikana yksinomaan rahtia kuljettavilla suihkukoneilla on kielletty. Hakemuksessa esitetty lisätoimenpiteiden arviointi Finavia katsoo, että toimenpiteet 1 ja 2 koskevat suurimpia ja/tai meluisimpia koneita ja rajoittavat niiden toimintaa tiettynä aikana. Nämä toimenpiteet vaikuttavat eniten laajarunkokoneilla operoiviin lentoyhtiöihin ja rajoittavat myös Finnair Oyj:n kaukoliikenteen kehittämistä rajoitusjakson aikana. Matkaketjujen osana ei voi olla välillä operoiva mannerten välinen lento. Suomea palvelevaa matkustajalentoliikennettä nämä rajoitukset eivät estä. Toimenpiteet 1 ja 2 pienentävät asukkaiden kokemia suurimpia yksittäisiä melutasoja sekä

5 Ympäristölautakunta Sivu 5 / 5 lentoonlähdöissä että laskeutumisissa rajoitusaikana. On ilmeistä, että meluisimpien koneiden rajoittaminen vähentää yksittäisten hyvin meluisten lentojen aiheuttamaa kiusallisuutta ja vaikuttaa myönteisesti lentoaseman ympäristökapasiteettiin. Toimenpide 3 rajoittaa suihkukoneilla tehtävien yöaikaisten laskeutumisten määrän kasvua. Finavian mukaan laskeutumisten määrä voi lisääntyä, mutta jää kuitenkin alle 50 %. Nykytilanteeseen verrattuna laskeutumisten määrä yöaikaan voi lisääntyä korkeintaan noin viidellä. Toimenpiteellä 3 on merkitystä erityisesti yhtiöille, joiden liiketoiminta perustuu lomalentoihin, joiden paluu tapahtuu aamuyön kuluessa. Tämän tyyppisen liiketoiminnan kehittäminen estyy. Laskeutumisten määrän rajoittamisella voi olla vaikutuksia kilpailuun sitä kautta, että käytettävissä olevien slottien määrä voi estää uuden tarjonnan luomisen markkinoille. Laskeutumisten määrään liittyvät rajoitukset koskisivat pääosin matkustajatilausliikennettä eli vapaaajan matkustusta. Näiden lentojen määrän kasvun rajoittaminen ei merkittävästi heikennä Helsingin tai Suomen saavutettavuutta ja siten yhteiskunnan ja talouselämän kannalta elintärkeää globaalia saavutettavuutta. Toimenpide 3 vähentää yöaikaisten, pääasiassa eiaikataulunmukaisten laskeutumisten melun aiheuttaman kiusallisuuden lisääntymistä. Toimenpide 4 koskee yksinomaan rahtia kuljettavia suihkukoneita, joiksi tässä arviossa on laskettu suihkukoneet, joiden lennontyyppi liikennetietokannassa on ollut R2 (aikataulun mukainen rahti/postiliikenne) tai C2 (tilauslento/rahtia/postia). Toimenpiteen vaikutuksesta rahtia kuljettavien suihkukoneiden operaatiot vähenisivät rajoitusaikana noin 1,3 operaatiolla/yö, jolloin nykyisen noin 1,8 operaation sijasta yöllisiä nousuja ja/tai laskuja tulisi olemaan keskimäärin 0,5. Esitetyt lentorahtitoiminnan yörajoitukset estäisivät käytännössä sellaisen pikalentorahtitoiminnan Helsinki-Vantaata kotipaikkana pitäville lentorahtiyrityksille, joiden liiketoiminta perustuisi pääasiassa klo 00:30 05:30 yöajan saapuviin ja lähteviin lentoihin suihkukoneilla. Vuoden 2012 kolmen ensimmäisen kuukauden kuluessa tehtiin noin 50 lähtevää postilentoa Helsingistä Ouluun klo 00:45 02:00 välisenä aikana. Lennot operoi Finnair Oyj Itella Oyj:n toimeksiannosta ja ne lennetään A320- sarjan koneilla. Lennot ovat ratkaisevan tärkeitä Itellalle, jotta se voi toteuttaa postilain vaatimukset I-luokan kirjepostin toimitusnopeudesta kaikkialla Suomessa. Finavian käsityksen mukaan nämä postilennot ovat Suomen kannalta tärkeitä, ja toiminnanharjoittajien on joko voitava aikatauluttaa ne lähtemään aiemmin tai Liikenteen turvallisuusviraston on toimenpidettä 4 harkitessaan erikseen arvioitava, miten kotimaan nopean postin kuljettaminen varmistetaan. Toimenpide 4 koskee yksinomaan rahtia kuljettavia suihkukoneita. Näiden lentojen määrä ei nykyisin ole suuri. Toimenpiteet 1 ja 2 vaikuttaisivat siten, että absoluuttisesti meluisimmat koneet, myös rahtilennot, olisivat rajoitettuja. Jäljelle jäävässä suihkukonein lennettävässä rahtitoiminnassa yhtiöt käyttävät alkuvuoden 2012 perusteella kohtuullisen vähämeluista kalustoa. Toimenpide vähentäisi melun aiheuttamaan kiusallisuuden kokemista näistä lennoista. Toimenpiteiden 1 ja 2 vaikutuksen jälkeen

6 Ympäristölautakunta Sivu 6 / 6 rahtitoiminnan vähäisyydestä johtuen toimenpiteen 4 vaikutukset ympäristökapasiteetin turvaamiseen ovat selvästi vähäisemmät kuin muiden ehdotettujen toimenpiteiden. Tasapainoinen lähestymistapa ja toimintarajoitukset Ilmailulain 137 mukaan toimintarajoitusten tarpeellisuutta ja laajuutta harkittaessa on noudatettava tasapainoista lähestymistapaa. Sen mukaisesti on tarkasteltava mahdollisuuksia eri meluntorjuntatoimiin ja meluntorjuntatoimien vaikutuksia, kuten ilma-alusten melupäästöjen vähentämisen, maankäytön suunnittelun ja sen toteuttamisen, melun leviämistä vähentävien lentomenetelmien sekä toimintarajoitusten vaikutuksia Lain kohdan mukaan toimintarajoituksia asetettaessa on otettava huomioon rajoituksista aiheutuvat kustannukset, rajoitusten välttämättömyys melun torjumiseksi, lentoaseman erityispiirteet sekä se, ettei rajoituksin aseteta lentoliikenteen harjoittajia tai ilma-alusten valmistajia eri asemaan niiden kotivaltion tai muun seikan perusteella. Ilma-alusten tekninen kehittyminen jatkuu, mutta merkittävät melupäästöjen vähentymiset liittyvät suurimpien lentoasemalla toimivien operaattoreiden kaluston uusimisaikatauluihin. Laajarunkokalustossa on odotettavissa muutoksia noin vuonna 2015 ja kapearunkokalustossa noin vuonna Maankäytön suunnittelu kuuluu kuntien toimivaltaan. Asutus Helsinki- Vantaan ympärillä tiivistyy huolimatta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden määräyksestä turvata alueiden käytössä valtakunnallisesti tärkeiden lentoasemien toimintaedellytykset. Tämä vähentää lentoaseman ympäristökapasiteettia, joka on tarpeen lentoaseman kehittämisen kannalta. Finavia on optimoinut nykyiset lentomenetelmät ja liikenteen ohjaamisen vakiintuneen maankäytön kannalta. Ympäristölupaviranomainen on pitänyt asettamiaan toimintarajoituksia tarpeellisena, jotta voidaan rajoittaa lentotoimintaa siten, ettei liikennemäärä lisäänny yöllä ja siten voidaan välttää terveyshaitan aiheutuminen. Finavia katsoo, että tasapainoisen lähestymistavan kannalta maankäytön suunnittelussa ja sen toteuttamisessa kaikkia käytettävissä olevia mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty. Toisaalta ympäristölupapäätöksen määräykset pyrkivät vähentämään melua jo asutuilla alueilla, joita

7 Ympäristölautakunta Sivu 7 / 7 koskevat rakentamispäätökset on pääosin tehty aiempien vuosikymmenten aikana. Toimenpiteitä 1 ja 2 voidaan pitää tasapainoisen lähestymistavan mukaisia, sillä Finavian käsityksen mukaan ne eivät aseta lentoliikenteen harjoittajia tai ilma-alusten valmistajia eri asemaan niiden kotivaltion tai muun seikan perusteella. Toimenpiteet vähentävät suurimpia melutapahtumia yöaikana ja tämä tukee Finavian tavoitetta turvata lentoaseman ympäristökapasiteetti ja kehittämismahdollisuudet erityisesti Suomea palvelevien matkaketjujen kannalta. Toimenpidettä 3 voidaan pitää tasapainoisen lähestymistavan mukaisena, sillä Finavian käsityksen mukaan se lain tarkoittamalla tavalla on tasapuolinen eri lentoliikenteen harjoittajille ja lentokonevalmistajille. Toimenpiteen soveltamisessa ongelmalliseksi voi muodostua se, miten tasapuolisella tavalla rajoitettu laskeutumisslottien määrä voidaan eri operaattoreille osoittaa. Toimenpide rajoittaa yöaikaisten lähestymismelutapahtuminen määrän mahdollista kasvua. Tieto kasvun rajoittamisesta vähentää huolta liikenteen hallitsemattomasta kehittymisestä ja vähentää siten melun aiheuttamaa kiusallisuutta. Tämä tukee Finavian tavoitetta turvata lentoaseman ympäristökapasiteetti. Toimenpiteen 4 asettamisen taustalla voidaan olettaa olevan se yleinen käsitys, että rahtiliikenne vastaa valtaosasta yöaikana esiintyvästä lentokoneiden melusta. Tämän mielipide on tullut esille ympäristölupahakemuksesta annetuissa muistutuksissa sekä toistuu Finavian vastaanottamissa ympäristöpalautteissa. Toimenpiteet 1 ja 2 joka tapauksessa rajoittavat suurimpien melutapahtumien esiintymisen riippumatta lennontarkoituksesta. Toimenpide 3 rajoittaa osaltaan suihkukoneiden laskeutumisten määrän kasvua. Vähämeluisilla suihkukoneilla lennettävä rahtiliikenne on määrältään pienempää kuin yleisesti oletetaan. Toimenpiteen 4 tehokkuus melun vähentämisen kannalta on tästä syystä pienempi kuin muiden toimenpiteiden. Toimenpide on tasapuolinen eri rahtioperaattoreiden kesken. Toisaalta melua kokevalle asukkaalle ei tietyn melutapahtuman aiheuttavan lentokoneen lennontarkoituksella ole merkitystä. Finavian johtopäätökset Operatiivisista keinoista vain yöajan lähestymis- ja laskeutumismenetelmien suunnittelulla ja käytöllä voidaan saavuttaa melun vähentymistä. Keskiyön meluisimpien lento-operaatioiden täydellä rajoittamisella (toimenpiteet 1 ja 2), keskiyön suihkukoneiden laskeutumisten määrän olennaisen kasvun rajoittamisella (toimenpide 3) ja pelkästään rahtia kuljettavien suihkukoneiden täydellä rajoittamisella (toimenpide 4) voitaneen riittävästi vaikuttaa asukkaiden kiusallisuuden kokemukseen siten, että Suomea palvelevan matkustajaliikenteen toiminta ja kehittyminen myöhään illalla ja varhain aamulla voidaan ympäristökapasiteetin kannalta turvata.

8 Ympäristölautakunta Sivu 8 / 8 Finavia esittää hakemuksessaan Liikenteen turvallisuusvirasto Trafille, että rajoitukset tulisivat voimaan aikaisintaan kesäaikataulukauden 2013 alusta lukien. Hakemuksen käsittelyaikataulusta riippuu se, tulisiko rajoitusten astua voimaan myöhemmin, jotta lento-operaattorit voivat ottaa ne riittävän hyvin huomioon liikennettä ja kaluston käyttöä koskevissa suunnitelmissaan. Tämä asia tullee esille operaattoreiden kuulemisen yhteydessä. Suihkukoneiden toimintarajoitukset julkaistaisiin Suomen ilmailukäsikirjassa (AIP), mikäli Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi katsoo päätöksessään nämä rajoitukset mahdollisiksi Ilmailulain 14 luvun mukaisesti. Tiedoksi - Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi, kirje

9 Ympäristölautakunta Sivu 9 / 9