SELVITYS HAKEMUKSEEN MELUUN LIITTYVISTÄ TOIMINTARAJOITUKSISTA HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMALLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SELVITYS HAKEMUKSEEN MELUUN LIITTYVISTÄ TOIMINTARAJOITUKSISTA HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMALLA"

Transkriptio

1 SELVITYS HAKEMUKSEEN MELUUN LIITTYVISTÄ TOIMINTARAJOITUKSISTA HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMALLA Finavia Oyj v2.0, Kansilehden kuvat: Finavia

2 Selvitys hakemukseen meluun liittyvistä toimintarajoituksista Helsinki-Vantaan lentoasemalla 0 SELVITYS HAKEMUKSEEN MELUUN LIITTYVISTÄ TOIMINTARAJOITUKSISTA HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMALLA v2.0, SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 1. TAUSTAA JA TAVOITE HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA SUOMEN LENTOLIIKENTEESSÄ Sijainti ja liikenne Helsinki-Vantaa ylläpitää muun lentoasemaverkoston Kansallinen toimintaympäristö ja lentoaseman ympäristötavoite LENTOKONEIDEN AIHEUTTAMA MELU Lentokonemelua koskevat selvitykset Asukkaiden yhteydenotot ja muistutukset Yhteydenotot Ympäristölupaan liittyvät muistutukset ja valitukset Lentokonemelun hallinta Lentoyhtiöiden konekaluston uudistuminen Maankäytön suunnittelu Finavian toimet LIIKENTEEN KEHITTYMINEN JA LENTOKONEMELU Lentoaseman kehityslinjat Lentokonemelun kehittyminen Lentokonemelun hallinta Lisätoimenpiteiden tarve SUOMELLE TÄRKEÄN LENTOLIIKENTEEN EDELLYTYSTEN TURVAAMINEN Melunhallinnan käytettävissä olevat lisätoimenpiteet Lähtökohdat Melunhallinnan nykyisten toimenpiteiden arviointi Tutkittavat lisätoimenpiteet Lisätoimenpiteiden arviointi Tekninen arviointi Vaikutukset kilpailuun ja eräiden operaattoreiden toimintaan Lisätoimenpiteiden vaikutus Suomen ja maakuntien saavutettavuuteen Ympäristövaikutukset TASAPAINOINEN LÄHESTYMISTAPA JA TOIMINTARAJOITUKSET Tasapainoinen lähestymistapa Toimintarajoitukset JOHTOPÄÄTÖKSET LIITTEET... 24

3 Selvitys hakemukseen meluun liittyvistä toimintarajoituksista Helsinki-Vantaan lentoasemalla 1 SELVITYS HAKEMUKSEEN MELUUN LIITTYVISTÄ TOIMINTARAJOITUKSISTA HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMALLA Finavia Oyj 1, v2.0, Vantaa , 24 s. + liitteet. TIIVISTELMÄ Finavia Oyj hakee kirjeillään sekä Liikenteen turvallisuusvirastolta Ilmailulain (1194/2009) 14 luvun mukaista päätöstä, jolla rajoitetaan suihkukoneiden pääsyä Helsinki-Vantaan lentoasemalle yöaikana tässä selvityksessä esitetyn mukaisesti. Rajoitukset on määritelty lentoasemalle annetussa ympäristöluvassa. Lentoaseman pitäjänä Finavia Oyj:llä tai ympäristölupaviranomaisella ei ole toimivaltaa asettaa meluun liittyviä toimintarajoituksia Helsinki-Vantaan lentoasemalla ilman EU:n direktiivin 30/2002 mukaista prosessia, joka on kuvattu Suomessa ilmailulaissa. Toimintarajoituksista päättää Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, jolla on toimivalta myös olla antamatta ympäristöluvassa määriteltyjä rajoituksia. Tämä Finavian selvitys sisältää prosessissa tarvittavat tiedot. Suomen lentoliikennestrategiassa (2009) todetaan, että yritystoiminnan menestymiselle kriittinen tekijä maan kaikissa osissa on yhteinen; käytössä on oltava päivittäiset edestakaiset liikenneyhteydet muualle Suomeen ja Eurooppaan. Tällaiset tehokkaat ja nopeat yhteydet tarjoaa vain lentoliikenne. Toimenpiteiden esitetään koskevan tietyn melutason ylittävien suihkukoneiden toiminnan täyttä rajoittamista keskiyöllä puoli yhden ja puoli kuuden välillä, suihkukoneiden laskeutumisten määrän olennaisen kasvun rajoittamista samana kellon aikana sekä pelkästään rahtia kuljettavien suihkukoneiden toiminnan täyttä rajoittamista samana kellon aikana. Lentoaseman ympäristölupahakemuksesta annetuissa muistutuksissa esitettiin, että yöaikaisella lentoliikenteellä on erityistä merkitystä asukkaiden kokemaan melun kiusallisuuteen. Finavian tavoite on, että toimintarajoitus meluisimmille lentokoneille keskiyöllä sekä muut rajoitukset voisivat vaikuttaa kiusallisuuden kokemiseen siten, että yhteiskunnan hyväksynnän kannalta Suomea palvelevan logistisesti erittäin tärkeä myöhäisen illan ja varhaisen aamun matkustajalentotoiminta ja sen kehittyminen voidaan jatkossakin turvata. Toimintarajoitusten ehdotetut voimassaoloajat ovat kuitenkin hyvin tärkeitä, sillä niiden vähäisetkin muutokset vaikuttaisivat välittömästi mahdollisuuteen järjestää tärkeitä matkaketjuja. 1 Finavia Oyj, PL 50, Vantaa.

4 Selvitys hakemukseen meluun liittyvistä toimintarajoituksista Helsinki-Vantaan lentoasemalla 2 1. TAUSTAA JA TAVOITE Finavia Oyj hakee kirjeillään sekä Liikenteen turvallisuusvirastolta Ilmailulain (1194/2009) 14 luvun mukaista päätöstä, jolla rajoitetaan suihkukoneiden päästyä Helsinki-Vantaan lentoasemalle yöaikana tässä selvityksessä esitetyn mukaisesti. Rajoitukset on määritelty lentoasemalle annetussa ympäristöluvassa. Tämä on hakemuksen liittyvän selvityksen versio 2.0. Ilmailulakiin lisättiin lailla 1400/2004 EU:n direktiivi 30/ Ilmailuviranomaiselle määrättiin toimivalta antaa meluun liittyviä toimintarajoituksia ns. suurilla lentoasemilla, joita Suomessa on vain Helsinki-Vantaa. Direktiivin tarkoituksena on turvata lentoyhtiöiden oikeuksia tasapuolisella tavalla yhteisön eri jäsenmaissa päätettäessä meluluokan kolme vaatimukset niukasti täyttävien lentokoneiden käytön kieltämisestä tai suihkukoneiden osittaisista toimintarajoituksista. Finavia Oyj:llä tai ympäristönsuojeluviranomaisella ei ole toimivaltaa asettaa meluun liittyviä toimintarajoituksia Helsinki-Vantaan lentoasemalla ilman direktiivin mukaista prosessia. Toimintarajoituksista päättää nykyisen ilmailulain mukaan Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, jonka tulee kuulla asianosaisia ennen päätöksensä antamista. Selvitys on tehty Finavian konsernihallinnossa. Selvitys viittaa teknisten ja ympäristövaikutuksia koskevien tietojen osin usein Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristölupahakemukseen (hakemusraportti, versio 2.0, , liite 1) ja sen lukuisiin liitteisiin, joista osa on tämän selvityksen liitteenä. Ympäristölupahakemuksesta käytetään jatkossa lyhennettä YLH. Selvityksen tai sen perusaineiston ovat laatineet ympäristöjohtaja Mikko Viinikainen, ympäristöinsinööri Tuomo Leskelä, asiantuntija Tuomo Linnanto, suunnittelija Johanna Kara, ympäristöinsinööri Jaakko Sotkasiira, Flight Data Analyst Laura Merivirta, lennonjohdon päällikkö Karri Hannula ja markkinointipäällikkö Timo Järvelä. 2 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/30/EY, annettu 26 päivänä maaliskuuta 2002, meluun liittyvien toimintarajoitusten asettamista yhteisön lentoasemilla koskevien sääntöjen ja menettelyjen vahvistamisesta

5 Selvitys hakemukseen meluun liittyvistä toimintarajoituksista Helsinki-Vantaan lentoasemalla 3 2. HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA SUOMEN LENTOLIIKENTEESSÄ 2.1 Sijainti ja liikenne Helsinki-Vantaan lentoasema sijaitsee pääosin Vantaan kaupungin alueella, mutta lentoasema-alueen pohjoisosa rajoittuu Tuusulan kunnan rajaan. Suora etäisyys lentoasemalta Helsingin keskustaan on 19 km, Espoon Tapiolaan 25 km ja Vantaan Tikkurilaan 6 km. Lentoaseman sijainti on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Helsinki-Vantaan lentoaseman sijainti ja kiitoteiden keskilinjat. Helsinki-Vantaan lentoaseman kokonaisoperaatiomäärä (sisältäen helikopterit) vuonna 2006 oli noin operaatiota (operaatio on lentoonlähtö tai laskeutuminen). Liikennemäärästä noin oli yleis- ja sotilasilmailun operaatioita. Helikoptereiden operaatiomäärä oli noin Lennoista noin 38 % suuntautui kotimaahan ja 62 % oli ulkomaan lentoja. Kuvassa 2 on esitetty liikenneilmailun operaatiomäärien kehitys vuosina Vuosina vuosittaiset erikokoisten suihkukoneiden operaatiomäärät olivat , , , ja Kolmen viimeisimmän vuoden keskiarvo oli , joten lentoasema kuuluu direktiivin 30/ artiklan a-kohdan mukaan direktiivin soveltamisen piiriin. Finavia Oyj v2.0,

6 Selvitys hakemukseen meluun liittyvistä toimintarajoituksista Helsinki-Vantaan lentoasemalla 4 Kuva 2. Helsinki-Vantaan lentoaseman liikenneilmailun operaatiomäärän kehitys vuosina Kansainvälisellä säännöllisellä liikenteellä tarkoitetaan reittiliikennettä. Lentoasemalla on kolme kiitotietä, joiden suunnat ja nimeäminen on esitetty kuvassa 3. Helsinki-Vantaalla kapasiteetin kysyntä vaihtelee voimakkaasti eri tunteina. Samalla vaihtelevat liikenteen jakautuminen lentoonlähtöjen ja laskeutumisten sekä erikokoisten koneiden kesken. Kiitotiejärjestelmän kapasiteetti riippuu suuresti kiitoteiden käyttötavasta. Kiitoteiden lukuisia käyttötapoja, jotka on suunniteltu lentoturvallisuuden, meluhallinnan ja kapasiteetin perusteella, on kuvattu YLH:n kappaleissa 4.3 ja 4.7 (liite 1). Käytettäessä kahta rinnakkaista kiitotietä toisistaan riippumattomasti voidaan saavuttaa operaation tuntikapasiteetti. Yhden laskeutumisiin käytettävän kiitotien teoreettinen kapasiteetti on noin 36 laskeutumista tunnissa hyvissä olosuhteissa. - Kuva 3. Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitotiet ja niiden nimeäminen. Vasen kuva: lentoonlähdöt, oikea kuva: laskeutumiset.

7 Selvitys hakemukseen meluun liittyvistä toimintarajoituksista Helsinki-Vantaan lentoasemalla Helsinki-Vantaa ylläpitää muun lentoasemaverkoston Finavian ylläpitämät 25 lentoasemaa hoidetaan Suomessa verkostona, myös taloudellisesti. EU:n voimassaoleva regulaatio sallii yhtenäishinnoittelun lentoasemilla. Finavian lentoasemaverkosto on ollut kokonaisuutena kannattava mahdollistaen lennot myös maakuntien lentoasemille, jotka ovat talousalueilleen erittäin tärkeitä. Tämä tarkoittaa sitä, että Helsinki-Vantaan lentoaseman tuotoilla (suuressa määrin kaupallisilla tuotoilla) katetaan kannattamattomien lentoasemien ylläpidon kustannukset. Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle painottaa lentoliikenteen logistista tärkeyttä Suomen taloudelliselle kilpailukyvylle. Selonteossa todetaan seuraavasti (s. 53): Lentoliikenteellä on suuri merkitys Suomen kansainväliselle kilpailukyvylle ja toimivalle liikennejärjestelmälle. Lentoliikenne on pitkillä välimatkoilla nopea ja tehokas liikennemuoto ihmisten ja tavaroiden kuljetukseen globaalissa maailmassa. Toimivat lentoyhteydet edistävät alueiden vetovoimaa. Lentoliikenne on noussut logistisesti Suomen kannalta yhä merkittävämpään asemaan. Vaikka lentorahdin määrällinen osuus on vielä suhteellisen pieni, sen osuus kuljetusten arvosta on merkittävästi suurempi. Lentoliikenteen oleellinen merkitys ei ole kuitenkaan itse tavaran liikkumisessa, vaan toiminnoissa, jotka mahdollistavat suomalaisen tuotannon ja tarjoamiemme palveluiden kysynnän: markkinoinnissa, myynnissä ja kaikessa muussa yhteydenpidossa, jonka tarve on entisestään kasvanut. Tässä roolissa lentoliikenteelle ei ole vaihtoehtoa. Helsinki-Vantaan lentoaseman merkitys on täysin oleellinen Suomen lentoliikenteelle tilanteessa, jossa lähes kaikki muut lentoasemat ovat itsenäisesti arvioituna kannattamattomia ja lentämisen infrastruktuurin rahoitus perustuu yksinomaan käyttäjärahoitukseen. Lentoasemia ei ylläpidetä verovaroin, kuten tie- ja rataverkkoa. Helsinki-Vantaan lentoaseman kehittyminen ja tuottavuus antaa mahdollisuuden ylläpitää pinta-alaltaan suuren maan liikennejärjestelmän tärkeää palveluverkon osaa. Tämä kansallinen etu riippuu jatkossakin Helsinki-Vantaan lentoaseman kehitysmahdollisuuksista. 2.3 Kansallinen toimintaympäristö ja lentoaseman ympäristötavoite Suomen lentoliikennestrategiassa 3 (liite 2) on kuvattu Helsinki-Vantaan keskeistä roolia maan lentoliikenteen solmukohtana. Strategian linjaus Lentoliikenne ja Suomen kilpailukyky on seuraava: Lentoliikenteen avulla syntyvä saavutettavuus on välttämätön edellytys Suomen kilpailukyvylle globaalissa maailmassa. Kattavat ja toimivat kotimaiset ja kansainväliset lentoyhteydet ovat kriittinen kilpailutekijä yrityksille ja matkailuelinkeinolle, koska ne edesauttavat alueiden saavutettavuutta ja tasavertaista kehittymistä. Lentoliikenteen mahdollistamia nopeita kansainvälisiä yhteyksiä ei voida Suomessa korvata millään muulla liikennemuodolla. Tavoitteena on vastata voimakkaaseen kansainvälisen lentomatkustuksen pitkän aikavälin kasvuun, elinkeinoelämän globalisoitumiseen sekä kasvavaan ihmisten ja tavaroiden liikkumiseen niin Suomesta, Suomeen, Suomen kautta 3 Liikenne- ja viestintäministeriön ohjelmia ja strategioita 3/2009

8 Selvitys hakemukseen meluun liittyvistä toimintarajoituksista Helsinki-Vantaan lentoasemalla 6 kuin myös Suomen sisällä. Suomen on pyrittävä hyötymään kasvusta parhaalla mahdollisella tavalla. Helsinki-Vantaan lentoaseman gateway-asemalla on keskeinen merkitys Suomen ja kansainvälisten reittikohteiden liikennevolyymin kasvattajana. Se edistää Suomen elinkeinoelämän ja kansalaisten käytettävissä olevaa vahvaa kansainvälistä reittitarjontaa erityisesti Eurooppaan sekä Aasiaan ja Amerikkaan. Tavoitteena on edelleen vahvistaa Suomen gatewayasemaa Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä. Finavia strateginen ympäristötavoite Helsinki-Vantaan toiminnalle on, että ilmailun ympäristövaikutukset hallitaan siten, että kysyntää vastaava lentoliikenne voidaan Suomessa yhteiskunnan hyväksymällä tavalla turvata. Ympäristöluvat määräyksineen ovat eräs lainsäädäntöön perustuva hyväksyntämenettely lentoasemien toiminnalle ja ympäristövaikutuksille. 3. LENTOKONEIDEN AIHEUTTAMA MELU 3.1 Lentokonemelua koskevat selvitykset Finavia on laatinut vuosittain selvitykset Helsinki-Vantaan lentoaseman liikenteen aiheuttamista melualueista. Nämä selvitykset ovat saatavissa internetissä 4. Selvityksissä on myös kuvaus laskentamenetelmästä. Finavia on vuoden 2005 laskelmista eteenpäin ottanut käyttöön Euroopan siviiliilmailukonferenssin (ECAC) ja kv. siviili-ilmailujärjestön (ICAO) suosittelemat uudet laskentamenetelmät sekä niihin perustuvat tietokoneohjelmat. Laskentamenetelmän uudistuminen laajentaa samoilla lähtötiedoilla laskettavaa melualuetta verrattuna aiempaan menetelmään ja sitä soveltavaan ohjelmistoon. Lentokonemelualueella (L den >55 db) asuvien määrä on vähentynyt lähes kymmenesosaan vuodesta 1990 lähtien. Suurin syy tähän on lentokoneiden tekninen kehitys vähämeluisammaksi, kolmannen kiitotien käyttöönotto, lentoonlähtöreittien suunnittelu sekä Finavian toimet ohjata kiitoteiden käyttöä siten, että lennot suuntautuvat vähemmän asutuille alueille. Liitteissä 3 ja 4 on esitetty L den -tunnusluvulla kuvattu lentokonemelun leviäminen vuosina 2010 ja Kuvassa 4 on esitetty eri selvityksien tuloksia melualueella asuvien asukkaiden osalta. Esimerkiksi vuonna laadituissa ennusteissa vuodelle 2010 L den >55 db melun piirissä asuvien määräksi arvioitiin Vuonna 2010 toteuma oli ja vuonna

9 Selvitys hakemukseen meluun liittyvistä toimintarajoituksista Helsinki-Vantaan lentoasemalla 7 Kuva 4. Helsinki-Vantaan lentoaseman liikenteen melualueella L den >55 db asuvien lukumäärä eri selvitysten perusteella. 3.2 Asukkaiden yhteydenotot ja muistutukset Yhteydenotot Finavia sai vuonna 2009 Helsinki-Vantaata koskevia ympäristöaiheisia yhteydenottoja 245 eri ihmiseltä. Yhteydenottajien määrä vaihteli voimakkaasti kunnittain. Esimerkiksi Espoosta yhteydenottajia oli 67, Vantaalta 60 ja Keravalta 34. Vuonna 2010 yhteydenottajien määrä oli 182 ja vuonna Kesän 2011 kiitotieremontit aiheuttivat runsaasti tiedustelutyyppisiä yhteydenottoja. Koko kiitotiejärjestelmän ollessa käytössä yhteydenotot liittyvät yhä leimallisemmin laskeutuvien koneiden aiheuttamaan meluun. Lentoonlähtöjä koskevia yhteydenottoja on vain osa. Yhteydenotot Espoosta liittyvät eniten tilanteisiin, joissa idänpuoleisten tuulien vuoksi laskeutumiset on ohjattava kiitoteille 04L tai 04R. Keravan yhteydenotot liittyvät eniten laskeutumisiin kiitotielle 22L tai 22R. Nurmijärven yhteydenotot koskevat lähes yksinomaan laskeutumisia kiitotielle 15. Yhteydenotot on tarkemmin listattu vuosittaisissa ympäristöraporteissa (liitteenä 5 on vuoden 2011 ympäristöraportti) Ympäristölupaan liittyvät muistutukset ja valitukset Helsinki-Vantaan ympäristölupa oli kuulutettavana syksyllä Asukkaat antoivat yhteensä lähes kolmesataa muistutusta. Lukuisissa muistutuksissa vaadittiin ympäristölupaan yöaikaista liikennettä rajoittavia määräyksiä. Muutamissa muistutuksissa vaadittiin rahtitoiminnan siirtämistä muille kentille, erityisesti yöaikana. Liitteessä 6 on esitetty lentoaseman ympäristölupapäätöksestä tehtyjen yksityishenkilöiden valitusten maantieteellinen sijainti. Kartta osoittaa, että päätöksestä valittaneiden osoitteet sijoittuvat pääasiassa kiitoteiden laskeutumissektoreihin.

10 Selvitys hakemukseen meluun liittyvistä toimintarajoituksista Helsinki-Vantaan lentoasemalla Lentokonemelun hallinta Lentoyhtiöiden konekaluston uudistuminen Maankäytön suunnittelu Lentoyhtiöiden kaluston kehittymistä on kuvattu liitteenä 7 olevassa vuoden 2025 meluennusteraportissa. Lentokonekalustossa viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana kuultu erittäin merkittävä melun väheneminen on jatkossa pienempää, sillä tällä hetkellä suurimpien operaattoreiden Helsinki-Vantaalla käyttämä suihkukonekalusto on varsin uutta sekä kooltaan optimoitu eripituisille lennoille. On huomattava, että merkittävä osa lennoista tehdään potkuriturbiinikoneilla, jotka yleisesti ovat suihkukoneita vähämeluisampia. Esimerkiksi vuonna 2011 noin 22% kaikista lennoista oli potkuriturbiinikoneita Seuraava merkittävä parannus lentokoneiden melutasossa tapahtunee vuonna 2015, jolloin Finnair Oyj alkaa asteittain käyttää uutta Airbus 350-konetta. Uusi kone tulee olemaan aiempia laajarunkokoneita vähämeluisampi, mutta sen tarkkoja tietoja ei vielä ole käytettävissä. Vuoden 2010 lehdistötietojen mukaan Finnair Oyj on lähivuosina saamassa A321-koneesta uuden version erityisesti lomalentokäyttöön korvaamaan nykyisiä B757-koneitaan. Kone lienee vähämeluisampi kuin nykyinen A321-kone. Lentoasemalla operoiva kapearunkokalusto koostuu pääasiassa A320-sarjan koneista, Embraer 170/190- koneista sekä B737- ja B717 -sarjan koneista,. Näiden reittiliikennekäytössä eniten käytettävien suihkukoneiden melutasoissa ei ole odotettavissa muutoksia noin kymmeneen seuraavaan vuoteen. Tällöin nykyisten koneiden uudet versiot ovat markkinoilla ja nykyinen kalusto on tullut taloudelliseen vaihtoikään. On mahdollista, että ennen seuraavan kapearunkosukupolven käyttöönottoa osa nykykoneista varustetaan uusilla, toistaiseksi kehitysvaiheessa olevilla moottoreilla polttoainetehokkuuden parantamiseksi. Samalla myös moottoreiden ja lentokoneiden melutaso pienenee. Maankäytön suunnittelu on lentokonemelun tärkein hallintakeino. Maankäytön suunnittelua on kuvattu YLH:n kappaleessa Finavialla ei ole toimivaltaa maakäytöstä päätettäessä. Helsinki-Vantaan lentoasemaa ympäröi asutus länsi-, etelä- ja itäpuolelta. Pääkaupunkiseudun asutusta halutaan tiivistää pääkaupunkiseudulle suuntautuvan muuttoliikkeen vuoksi. Tiivistäminen tapahtuu erillisinä hankkeina kunkin kunnan alueella, sillä kaavoitus on kuntien toimivallassa. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 on määrätty, että maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Alueidenkäyttötavoitteita koskevassa päätöksessään valtioneuvosto ( ) linjasi, että alueidenkäytössä on turvattava valtakunnallisesti merkittävien lentoasemien kehittämismahdollisuudet. Maakuntakaavaa laatii kuntien ohjauksen mukaan toimiva maakuntaliitto, jonka ensisijaisena tavoitteena ei ole turvata koko maata koskevien palveluiden kuten lentoasemien - huomioiminen maakunnan kehittämisessä ja kuntien edunvalvonnassa. Viimekädessä ympäristöministeriö vahvistaa maakuntakaavan. Vakiintuneen toimintatavan mukaisesti melulle herkkiä toimintoja osoitetaan sellaisille alueille, joilla se meluennusteiden mukaan suinkin on mahdollista. Melun ominaispiirteitä kullakin alueella ei yleensä oteta huomioon, vaan tiivistä asuinrakentamista voidaan osoittaa esimerkiksi suoraan lähestymisreittien linjalle, vaikka L den -tasona arvioitu meluennuste alittaa vain niukasti ohjaavana pidetyn tason 55 db.

11 Selvitys hakemukseen meluun liittyvistä toimintarajoituksista Helsinki-Vantaan lentoasemalla Finavian toimet Finavia pitää tärkeänä, että maakuntakaavatasolla lentoaseman liikenteen meluennusteet otetaan huomioon viimeisimmän tiedon ja laskentamenetelmien mukaisesti. Finavian pitää perusteltuna, että maankäytön suunnittelussa tulisi ottaa huomioon selvityksen Ilmailulaitos Finavia A3/2008 liitekartassa 6 esitetyt tiedot. Selvitys on liitteenä 7. Melunhallintatoimia on kuvattu YLH:n kappaleissa 4.7 ja 5.4 sekä lentokonemelun hallintasuunnitelmassa, joka valmistui joulukuussa 2001 (Ilmailulaitos A19/2001) ja sen täydennyksessä Tärkeimmät Finavian toteuttamat melunhallintatoimet ovat seuraavat Ensisijainen kiitoteiden käyttöjärjestys. Kiitoteitä käytetään rinnakkaiskäytön ulkopuolella ensisijaisuusperiaatteen mukaisesti. Rinnakkaiskäytön aikana ensisijaisuus koskee rinnakkaiskiitoteiden käyttösuuntaa. Ensisijaisuusjärjestys huomioi sekä asutuksen kunkin kiitotien lentoonlähtö- tai laskeutumissektorissa, että eri kiitoteiden turvallisen käytön suhteessa toisiinsa. Tavoitteena on liikennetilanne ja lentoturvallisuus kokonaisvaltaisesti huomioon ottaen käyttää melunhallinnan kannalta hyviä kiitoteitä. Kiitoteiden käyttötapoja ja käyttöön liittyviä lukuisia reunaehtoja on kuvattu YLH:n kappaleessa Kiitoteiden käyttökiellot. Kiitotietä 15 ei käytetä yöllä lentoonlähtöihin eikä kiitotietä 33 laskeutumisiin, mikäli lentoturvallisuus ei muuta edellytä. Lentoonlähtöreittien suunnittelu. Lentoonlähtöreitit on suunniteltu ottaen huomioon asutus lentoaseman lähialueilla (kuva 5). Suunnittelun periaatteet on kuvattu melunhallintasuunnitelmassa (2001) sekä YLH:n kappaleessa Melurajoitukset eräillä lentoonlähtöreiteillä. Ilmailulaitos Finavia on asettanut selvitystensä perusteella ohjeet melutasoista, jotka lentokoneiden on täytettävä voidakseen käyttää eräitä lentoonlähtöreittejä (AIP EFHK AD , kohta 2). Koululentojen voimakas rajoittaminen päiväaikana sekä kaupallisten koululentojen täydellinen rajoittaminen yöaikana (AIP EFHK AD 2.21, kohta 5). Jatkuvan korkeudenvähentämisen toimintatekniikan mahdollistaminen ilma-aluksille (AIP EFHK AD 2.21, kohta 3). Lennonjohdon toimintaohjeet kiitotien 15 laskeutumisten ohjaamisessa (vektoroinnissa). Lennonjohto aktiivisesti ohjaa laskeutumia lyhyeen finaaliin pyrkien välttämään koneiden lentämistä Nurmijärven kirkonkylän yli, silloin kun se liikenne- ja lennonjohtotilanteen kannalta on mahdollista (AIP EFHK AD 2.21, kohta 4). Melumaksu suihkukoneille klo 23:00 06:00 välisenä aikana. Maksu koskee sekä lentoonlähtöjä että laskeutumisia ja määräytyy koneen hyväksytyn melutason mukaan. Maksu on klo 00:30-05:29 välisenä aikana lentoonlähdöille 2,0-kertainen ja laskeutumisille 2,6-kertainen muuhun maksun voimassaoloaikaan verrattuna. 5 Suomen ilmailukäsikirja, Aeronautical Information Publication, AIP, https://ais.fi/ais/eaip/fi/

12 Selvitys hakemukseen meluun liittyvistä toimintarajoituksista Helsinki-Vantaan lentoasemalla Kuva 5. Finavia Oyj 10 Helsinki-Vantaan lentoaseman liikenteen reittien maantieteellinen sijoittuminen ja reittien tiheyskuva (kuvaa lentojen määrää eri alueilla) vuonna Yläkuva: laskeutumiset, alakuva: lentoonlähdöt. v2.0,

13 Selvitys hakemukseen meluun liittyvistä toimintarajoituksista Helsinki-Vantaan lentoasemalla LIIKENTEEN KEHITTYMINEN JA LENTOKONEMELU 4.1 Lentoaseman kehityslinjat Finavia ei ole tehnyt investointipäätöksiä lentoaseman pitkän aikavälin kehittämisestä. Päätöksiä tehdään kysynnän perusteella. Kapasiteetin kannalta kriittisintä lentoaseman infrastruktuurissa on tällä hetkellä koneiden seisontapaikkojen määrä. Niitä voidaan rakentaa merkittävä määrä lisää vain kiitoteiden 1 ja 3 väliselle alueelle. Seisontapaikkojen ja mahdollisten terminaalien rakentamisen suunnittelu lähtee siitä, että kaikissa vaihtoehdoissa kiitoteiden käyttö on melunhallinnan kannalta optimoitu selvityksen Lentokoneiden melu kehitystilanteessa 2025 (Ilmailulaitos Finavia A3/2008) mukaisesti (liite 7). Samassa selvityksessä on esitetty ennuste liikenteen määrästä ja sen konetyyppi- ja vuorokausijakaumasta ennustetilanteessa noin vuonna Ennusteen mukaan operaatiomäärä vuodessa olisi tällöin noin Pitkän aikavälin yleislinjaukset kiitoteiden käytöstä on esitetty jo melunhallintasuunnitelmassa vuonna Lentokonemelun kehittyminen Selvityksessä Lentokoneiden melu kehitystilanteessa 2025 (liite 7) on esitetty arvio lentokonemelusta noin vuoden 2025 tilanteessa. Sellaisia oleellisia uusia tietoja, joiden perusteella selvitys voitaisiin kokonaisuudessaan päivittää, ei tätä kirjoittaessa ole käytettävissä. Arvioitu asukasmäärä melualueella vuonna 2025 olisi asukasta, mikä on vain noin puolet vuosina laaditusta asukasmääräarviosta vuodelle Asukasmäärä perustuu vuoden 2006 aineistoon, eikä ota huomioon sitä mahdollista uutta asutusta, joka maankäytön suunnittelun vuoksi vuoden 2008 jälkeen osoitetaan selvityksen mukaiselle melualueelle. 4.3 Lentokonemelun hallinta Suomessa yleisesti käytettävien lentokoneiden tekniikka on 1990-luvulta lähtien muuttunut siten, että lentoonlähtömelu on vähentynyt tyypillisesti db samalla kun lähestyvien ja laskeutuvien koneiden melu on vähentynyt vain niukasti, mikäli lainkaan. Tästä syystä lähestyvien koneiden melunhallinta on noussut tärkeämmäksi kuin lentoonlähtevien koneiden melunhallinta. Finavian johdolla on vuodesta 2008 alkaen tehostettu jatkuvan korkeudenvähentämisen tekniikan (Continuous Descent Operations, CDO) käyttöä. Vuorokausikeskiarvona % ilma-aluksista tekee CDO-lähestymisen ilman vaakalentovaihetta vähentäen hiilidioksidipäästöjä sekä melua erityisesti ennen loppuliu un aloituspistettä. CDO-projektin jatkoksi Finavia on vuoden 2012 aikana käynnistänyt aiempaa teknisemmän selvityksen lähestyvien lentokoneiden melun hallinnasta ympäristöluvan määräysten mukaisesti. Selvityksessä kiinnitetään huomiota erityisesti melua vähentäviin lähestymismenetelmiin, kuten pienen tehoasetuksen ja pienen vastuksen menetelmä (Low Power Low Drag) yhdistettynä CDOlähestymiseen ja samanaikaiseen lähestymisnopeuden optimointiin. Selvityksessä esitetään kirjallisuuskatsaus ulkomaisilla lentoasemilla käytettäviin keinoihin lähestymisten melunhallinnassa. Selvityksessä tullaan esittämään jatkosuunnitelma yöaikaisten (klo 22 07) lähestymisten melunhallinnasta mm. kehittämällä kiitoteiden ensisijaisuusjärjestelmää, maksuohjauksella, julkaisemalla erityisiä yöaikana voimassa olevia

14 Selvitys hakemukseen meluun liittyvistä toimintarajoituksista Helsinki-Vantaan lentoasemalla 12 lähestymis- ja laskeutumismenetelmiä sekä hyödyntämällä kehittyviä navigointimenetelmiä. Lisäksi kuvataan Finavia Oyj:n ja lentoyhtiöiden välinen vastuu CDO-toimintatekniikan ja melua vähentävien lähestymismenetelmien kehittämisessä sekä toteuttamisessa. Lähestymisten melunhallinnan kehittämistoimenpiteiden kohdevuosi on Lisätoimenpiteiden tarve Kuntien näkökannat maankäytöstä Selvityksen Lentokoneiden melu kehitystilanteessa 2025 mukainen lentokonemelutilanteen kehittyminen on aiheuttanut eräissä kunnissa kysymyksiä siinä määrin, että nämä ovat valittaneet elokuussa 2011 annetusta ympäristölupapäätöksestä. Valitukset perustuvat ensisijaisesti kuntien maankäytön intressien edunvalvontaan. Niissä ei oteta huomioon asukkaiden tulevaisuudessa mahdollisesti kokemaa kiusallisuutta lentokonemelun vuoksi uusilla melun piiriin sijoitettavilla asuinalueilla. Osan kuntia valitukset koskevat myös melun kokemista kiusallisena jo rakennetuilla alueilla kunnassa ja vaatimukset koskevat liikenteen ohjaamisen muuttamista siten, että melu näillä alueilla pienenisi. Asukkaiden mielipiteet Lentoaseman ympäristölupahakemuksesta annetuissa muistutuksissa esitettiin, että yöaikaisella lentoliikenteellä on erityistä merkitystä asukkaiden kokemukseen melun kiusallisuudesta. Uusien lentokonetyyppien melun ennakoidaan edelleen vähentyvän, mutta kehitys on aiempaa hitaampaa. Finavian käsityksen mukaan väheneminen ei todennäköisesti myöskään ole niin suuri, että lentokoneita lakattaisiin havaitsemasta sisätiloissa loppulähestymislinjoilla sijaitsevilla alueilla. Finavialla on kokemusperäinen käsitys, että rajallinen määrä asukkaita tulee esittämään vaatimuksia lentoliikenteen ja sen melun rajoittamisesta huolimatta siitä, millaisia lentokoneiden melunhallintatoimenpiteiden laatu ja laajuus viimekädessä ovat. Finavian näkökanta Kappaleessa 3.3 esitetyt toimenpiteet eivät ole vähentäneet asukkaiden kokemaa kiusallisuutta siinä määrin, että Finavialle tai ympäristöviranomaisille esitetyt vaatimukset yöliikenteen rajoittamisesta tai sen ohjaamisen muuttamisesta olisivat loppuneet. Lentoaseman ympäristöluvan tarkistusta tullaan hakemaan vuoden 2017 lopussa, mikäli hallinto-oikeudet eivät muuta tätä koskevaa aikatauluvaatimusta. On arvioitavissa, että asukkaiden odotukset elinympäristön laadusta jatkuvasti kasvavat, ja yöaikaista lentotoimintaa lentoasemalla vaaditaan tulevienkin lupaprosessien kuluessa rajoitettavan. Finavia on valtion erityistehtäväyhtiö ja sen on pyrittävä tarjoamaan toimintaedellytykset Suomen lentoliikenteelle. Erityisesti Finavian on turvattava se osa lentoliikenteen toimintaa, joka on Suomen saavutettavuuden kannalta tärkeää. Finavian tavoite on, että rajoittamalla meluisimpia keskiyöllä tehtäviä lentoja ympäristöluvassa määritellyllä tavalla, asukkaiden kiusallisuuden kokemiseen voitaisiin vaikuttaa siten, että Suomea palvelevan myöhäisen illan ja varhaisen aamun lentotoiminta ja sen kehittyminen voidaan turvata myös tulevaisuudessa. Finavia ei valittanut hallinto-oikeuteen ympäristölupapäätöksessä melun vuoksi annetuista toimintarajoituksista.

15 Selvitys hakemukseen meluun liittyvistä toimintarajoituksista Helsinki-Vantaan lentoasemalla SUOMELLE TÄRKEÄN LENTOLIIKENTEEN EDELLYTYSTEN TURVAAMINEN 5.1 Melunhallinnan käytettävissä olevat lisätoimenpiteet Lähtökohdat Suomen lentoliikennestrategian mukaan Finavian tehtävänä on turvata lentoliikennepalvelut siten, että maan eri osista voidaan tehdä saman päivän aikana matka Euroopan pääkohteisiin. Lisäksi Finavian tulee turvata Helsinki- Vantaan palvelut ja niiden kehittäminen siten, että Suomi voi hyötyä kauttakulkumatkustuksen tuomasta lisätarjonnasta Eurooppaan ja Euroopasta. Nämä tavoitteet edellyttävät lentoja erityisesti illalla klo 22 jälkeen sekä aamulla ennen klo 7. Helsinki-Vantaan lentoaseman yöaikainen ympäristökapasiteetti on rajallinen, sillä erityisesti yöllä lentojen melu aiheuttaa kiusallisuuden kokemista. Lukuisissa lentoaseman ympäristölupahakemuksesta annetuissa muistutuksissa vaaditaan yöliikenteen kieltämistä lentoasemalla. L den -tunnusluvulla kuvattu lentokonemelualue on herkkä klo välisen liikenteen lisääntymiselle, sillä tunnuslukua määritettäessä käytetään painotusta, jonka mukaan yksi lento yöllä vastaa kymmentä lentoa päivällä. Kunnat pitävät melualueen mahdollista laajenemista taloudellisten intressiensä vuoksi huolestuttavana. Finavia katsoo, että yöaikainen lentoliikenne on Helsinki-Vantaalla pyrittävä järjestämään siten, että yhteiskunnan hyväksymät lennot illan ja aamun välillä palvelevat ensisijaisesti Suomen talouselämän tarvitsemia liikenneyhteyksiä. Tämä tarkoittaa sitä, että eräitä lentoja lukuun ottamatta suihkukoneiden yöaikaisten (klo 22 07) lentojen tulee pääsääntöisesti palvella matkustajaliikenteen vaihtoyhteyksiä myöhäisen illan ja varhaisen aamun aikana. Suomen lentoliikenteen logistiikkaa kuvataan liitteenä 8 olevassa muistiossa Suomen lentoliikennejärjestelmän perusta on aikataulujen ja matkaketjujen toimivuus. Finavia tulkitsee, että Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristölupapäätöksen yöliikennettä rajoittavat määräykset antavat lentoaseman ja Suomen lentoliikenteen kehittämisen suuntaviivat. Liikenne voi kasvaa, mutta klo 00:30 05:30 välisenä aikana liikenteen kehittymistä tulee välttää Melunhallinnan nykyisten toimenpiteiden arviointi Finavian käsityksen mukaan kiitoteiden käyttö on hyvin optimoitu ottaen huomioon nykyisten terminaalien sijainti suhteessa kiitoteihin, liikenteen tuntivaihtelu ja eri konetyyppien vuorokausijakauma sekä asutuksen sijoittuminen. Kiitoteiden ensisijaisuusjärjestys on määrätty melunhallinnan sekä lentoturvallisuuden ehdoilla. Lentoonlähtöreitit on hyvin optimoitu. Reiteille on asetettu koneiden meluisuutta koskevia rajoituksia. Reittien maantieteellinen toteutuminen eri koneilla yhdenmukaistuu asteittain satelliittinavigoinnin yleistyessä ja sen soveltamistapojen vakiintuessa. Lentoonlähtöprofiileja on tutkittu vuonna 2001 julkaistussa melunhallintasuunnitelmassa. Kehittämispotentiaali todettiin vähäiseksi. Lähestymis- ja laskeutumisreitit on suunniteltu lähestymislennonjohtoalueen (TMA) laajuuden ja kiitoteiden konfiguraation perusteella. Ensisijainen laskeutumiskiitotie yöaikana on 15, jonka lähestymisten ohjaamiseen Nurmijärven kirkonkylän ohi on kiinnitetty erityistä huomiota lennonjohdon työmenetelmissä. Suunnitelma yöaikaisten lähestymismenetelmien jatkokehittämisestä valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä ja toimenpiteiden kohdevuosi on 2015.

16 Selvitys hakemukseen meluun liittyvistä toimintarajoituksista Helsinki-Vantaan lentoasemalla 14 Yöaikaisten lähestymismenetelmien kehittämistä lukuun ottamatta merkittäviä teknisiä keinoja melun vähentämiseen ei toistaiseksi ole. Lentoyhtiöiden kalustovalintoihin ja toimintaan eri vuorokauden aikoina voidaan pyrkiä vaikuttamaan maksuohjauksella. Maksuohjaus on tehty aiempaa voimakkaammaksi sekä tarkemmin eri kellonaikoja painottavaksi vuoden 2012 alusta lukien. Maksuohjausta ei käytännössä voi kansainvälisen oheistuksen vuoksi laatia sellaiseksi, että se aivan ratkaisevalla tavalla vähentäisi yöliikennettä tai vaikuttaisi käytettävien konetyyppien valintaan Tutkittavat lisätoimenpiteet Lisätoimenpiteinä Finavia on arvioinut yöajan lento-operaatioiden rajoittamista ympäristöluvassa määritellyllä tavalla lentoaseman kehittämisedellytysten turvaamiseksi. Toimenpiteet, jotka eivät koske valtion ilma-aluksia kuten ilmatilan valvontatoimintaa tai välttämättömiä muita lentoja pelastustehtävissä, ovat seuraavat: Toimenpide 1. Lentoonlähdöt klo 00:30 05:30 välisenä aikana ion kielletty suihkumoottoreilla varustetuilla ilma-aluksilla, joiden sertifioitu, ICAO Annex 16 Volume I Aircraft Noise Appendix 2 mukaisesti hyväksytty lentoonlähtömelutaso ylittää 89 EPNdB. Lentoonlähdöt on kuitenkin sallittu ilma-aluksilla, joiden aikataulun mukainen lentoonlähtö on ollut ennen klo 00:30, mutta jotka ovat viivästyneet teknisten syiden, sääolosuhteiden tai muiden pakottavien syiden vuoksi. Toimenpide 2. Laskeutumiset klo 00:30 05:30 välisenä aikana on kielletty suihkumoottoreilla varustetuilla ilma-aluksilla, joiden sertifioitu, ICAO Annex 16 Volume I Aircraft Noise Appendix 2 mukaisesti hyväksytty lentoonlähtömelutaso ylittää 89 EPNdB. Laskeutumiset on kuitenkin sallittu ilma-aluksilla, joiden aikataulun mukainen laskeutuminen on ennen klo 00:30, mutta jotka ovat viivästyneet teknisten syiden, sääolosuhteiden tai muiden pakottavien syiden vuoksi. Ympäristölupamääräyksen 3.2 mukaan meluisia koneita koskeva toimintarajoitus koskee sekä suihkukoneita että potkurikoneita. Ilmailulain 14 luvun mukainen menettely melun vuoksi annettavia toimintarajoituksia asetettaessa koskee kuitenkin vain suihkumoottorilla varustettuja lentokoneita. Meluisten potkurikoneiden määrä on käytännössä hyvin vähäinen, ja Finavia pyrkii rajoittamaan näiden toiminnan klo 00:30 05:30 välisenä aikana muilla menettelyillä. Toimenpide 3. Laskeutumisten määrä klo 00:30 05:30 välisenä aikana suihkukoneilla rajoitetaan siten, että niiden määrä ei olennaisesti lisäänny vuosien keskiarvosta. Finavian käsityksen mukaan olennaisena lisäyksenä tulisi pitää operaatioiden määrän kasvua viidelläkymmenellä prosentilla. Toimenpide 4. Lentoonlähdöt ja laskeutumiset klo 00:30 05:30 välisenä aikana yksinomaan rahtia kuljettavilla suihkukoneilla on kielletty.

17 Selvitys hakemukseen meluun liittyvistä toimintarajoituksista Helsinki-Vantaan lentoasemalla Lisätoimenpiteiden arviointi Tekninen arviointi Ilmailulain 137 mukaan suorituskykyyn perustuvat toimintarajoitukset on määriteltävä suihkukoneen aiheuttaman melun perusteella siten kuin se määritellään ICAO Annex 16 mukaisessa tyyppihyväksyntämenettelyssä. Ympäristölupapäätöksessä on määräyksiä asetettaessa käytetty vain lentoonlähtömelutasoa (flyover eli takeoff). Muut Annex 16 mukaiset melutiedot koskevat ns. sivulinjamelua (sideline) ja laskeutumismelua (approach). Ratkaisu lienee valittu siksi, että se helpottaa ilma-alusten luokittelua ja on selkeä sekä yksinkertainen. Kappaleessa on arvioitu niitä nykyisiä operaatiomääriä, joita toimenpiteet koskisivat. Liikennemääriä on selvitetty Finavian liikennetietokannasta Cognos8 Ympäristökuutio-sovelluksella. Tiedot eivät ole täydellisiä, sillä Finavialla ei ole yksittäisen, esimerkiksi rekisterinumerolla identifioitavissa olevan ilmaaluksen melutietoja liikennetietokannassa. Meluisten koneiden määrää arvioidaan konetyyppien yleisten tietojen perusteella. Kuitenkin samalla ICAOkoodilla merkitty ilma-alustyyppi voi tarkoittaa eri painoista ja eri moottoreilla varustettua yksilöä. Toimenpiteet 1 ja 2 Toimenpiteet 1 ja 2 koskevat suurimpia ja/tai meluisimpia suihkukoneita ja rajoittavat niiden toimintaa tiettynä aikana. Ympäristöluvassa valittu melutason kynnys on ollut Finavian käytössä meluisten ja vähämeluisten koneiden luokittelussa marraskuusta 2002 alkaen. Tämä lienee vaikuttanut kyseisen melutasoarvon valintaan. Vähämeluiset koneet, joiden ICAOn vaatimusten mukaan mitattu lentoonlähtömelu yksikössä EPNdB (Effective Perceived Noise Level) on vähemmät kuin 89 EPNdB ovat saaneet käyttää vähämeluisten koneiden lentoreittejä. Melurajat eri reittejä käyttäville koneille määriteltiin ensimmäisen kerran kolmannen kiitotien käyttöönoton yhteydessä (erikseen on lisäksi olemassa reittejä, joita saavat käyttää vain potkurikoneet). Määrittely nykyisessä ilmailukäsikirjassa on kohdassa AIP EFHK AD 2.21, kohta 2. Meluisten koneiden operaatioita klo 00:30 05:30 oli yhteensä 235 vuoden 2012 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana (oletus: kaikkien B757- koneiden lentoonlähtömelu ylittää asetetun rajan). Luku sisältää sekä matkustaja- että rahtilennot. B757-koneita luvusta on 126, A330- ja A340-koneita yhteensä 70 ja MD11-koneita 27. Muita koneita ovat mm. MD80, A124, A30B, B744, B762 ja B763. Yhteensä meluisten koneiden määrä on ollut 2,6 operaatiota päivässä ko. rajoitusaikana. Osa B757-koneista kuitenkin alittaa melurajan, mutta niiden osuutta ei ole tässä tarkemmin arvioitu. Taulukossa 1 on yleisimpien Helsinki-Vantaalla operoivien lentokoneiden tyyppihyväksynnän meluarvoja.

18 Selvitys hakemukseen meluun liittyvistä toimintarajoituksista Helsinki-Vantaan lentoasemalla 16 Taulukko 1. Eräiden yleisimpien Helsinki-Vantaalla operoivien lentokoneiden lentoonlähtömelun sertifiointiarvoja ICAO Annex 16 mukaan. Lähde: EASA. Valmistaja Moottori Ilma-alustyyppi Maksimilent oonlähtöpaino, t Lentoonlähtömelutaso (Flyover/Takeoff), EPNdB Operaattori, joka yleisesti lentää ko. tyypillä Boeing Company ERF 397 CF6-80C2B5F 97,5 TNT Airways, Global Supply Systems, Atlas Air, Air France Muuta huomioitavaa Rahtikone Airbus A CFM56-5C4 95,4 Finnair Airbus A CFM56-5C2 95,0 Finnair McDonnell Douglas MD-11F 286 CF6-80C2D1F 94,6 Finnair, Aeroflot Rahtikone Airbus A GE CF6-80E1A4/B 92,1 Finnair Boeing Company B ERF 187 CF6-80C2B6F 91,5 UPS Rahtikone Antonov AN-26B 24 AI-24VT 90,6 Exin, GENEX Ltd, Rahtikone UTAir Cargo, Aviavilsa Boeing Company B PW ,7 Finnair Yakolev YAK AI-25 88,7 Severstal Airbus A CFM56-5B3/2P 88,1 Finnair Boeing Company B SF 116 RB C 88,1 DHL Air Rahtikone Boeing Company B RB E ,3 Air Finland, OH-AFM Icelandair, Air Baltic Boeing Company B RB E4 86,8 Air Finland OH-AFJ, -AFI Boeing Company CFM56-7B26 86,5 Primera, Malev, Wingletit Turkish Airline, SAS, KLM, Air Berlin, Norwegian Boeing Company CFM56-7B26/3 86,5 Norwegian, Turkish Wingletit Airlines, Air Berlin Embraer E LR 50 CF34-10E5 86,1 Finnair/Flybe, KLM Cityhopper BAE Systems QT 43 ALF502R-5 86,0 TNT Airways Boeing Company CFM56-3C1 86,0 Norwegian, Turkish Wingletit Airlines, Air Berlin Boeing Company CFM56-7B27 86,0 Norwegian, Air Berlin, Wingletit TUIfly Boeing Company CFM56-3C1 85,7 Norwegian, Air Baltic, Ukraine International Airlines Ei winglettejä Boeing Company CFM56-3B2 85,5 Air Baltic Airbus A CFM56-5B4/2P 84,9 Finnair, Czech Airlines, Lufthansa, Air Berlin, TAP Portugal, Aer Lingus, Aeroflot BAE Systems QT 41 ALF502R-5 84,9 TNT Airways Rahtikone BAE Systems QC 41 ALF502R-5 84,9 TNT Airways Rahtikone Boeing Company SF 63 CF56-3B1 84,9 TNT Airways Rahtikone Boeing Company QC 61 CF56-3B2 84,2 TNT Airways Rahtikone Embraer E LR 37 CF34-8E5 83,2 Finnair/Flybe Boeing Company B BR A ,2 Blue1 Boeing Company A CFM56-5B6/2P 82,4 Finnair Avions de Transport Regionale ATR PW127F tai PW127M 79,0 Flybe Avions de Transport Regionale ATR PW127E 76,6 Flybe

19 Selvitys hakemukseen meluun liittyvistä toimintarajoituksista Helsinki-Vantaan lentoasemalla 17 Toimenpide 3 Kuvassa 6 on esitetty suihkukoneiden laskeutumisten vuosittainen lukumäärä klo 00:30-05:30 välisenä aikana vuosina Suurimmillaan määrä on ollut vuonna 2007, jolloin ympäristölupahakemus jätettiin käsiteltäväksi. Vuosien keskiarvo laskeutumisten määrälle on Tämä on kolmen vuoden keskiarvona (1 096 päivää) 9,6 laskeutumista ko. kellonaikajakson kuluessa. Viidenkymmenen prosentin lisäys tähän määrään merkitsee yhteensä noin 15 laskeutumista klo 00:30 05:30 välisenä aikana. Kuvassa 7 on esitetty laskeutumisten määrä eri viikonpäivinä vuoden 2012 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana klo 00:30 05:30 välisenä aikana. Laskeutumisten määrä suihkukoneilla oli yhteensä 695, joka on keskimäärin 7,6 laskeutumista klo 00:30 05:30 välisenä aikana. Kuva 6. Suihkukoneiden laskeutumisten määrä vuosina klo 00:30-05:30 välisenä aikana. Kuva 7. Laskeutumisten lukumäärä tammi-maaliskuussa 2012 eri viikonpäivinä klo 00:30 05:30 kaikilla koneilla sekä suihkukoneilla. Kyseisellä jaksolla kaikkia viikonpäiviä oli 13 kpl.

20 Selvitys hakemukseen meluun liittyvistä toimintarajoituksista Helsinki-Vantaan lentoasemalla 18 Toimenpide 4 Toimenpide 4 koskee yksinomaan rahtia kuljettavia suihkukoneita, joiksi tässä arviossa on laskettu suihkukoneet, joiden lennontyyppi liikennetietokannassa on ollut R2 (aikataulun mukainen rahti/postiliikenne) tai C2 (tilauslento/ rahtia/postia). Pelkästään rahtia kuljettavien koneiden operaatioiden määrä vuoden 2012 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana oli 220 kappaletta klo 00:30 05:30 välisenä aikana. Suihkukoneita näistä on ollut 160 operaatiota, laskeutumisia 99 ja lentoonlähtöjä 61. Tämä on keskimäärin 1,8 operaatiota klo 00:30 05:30 välisenä aikana.. Yleisimmät konetyypit ovat A320 (52 operaatiota), B757 (12), MD11 (27), BAE (62). Maaliskuun 2012 kaikesta rahtiliikenteestä klo 00:30 05:30 välisenä aikana on laadittu tarkempi analyysi (lennontyyppi liikennetietokannassa R2, aikataulun mukainen rahti/postiliikenne). Lentoonlähtöjen määrä oli 26 ja laskeutumisten 53. Taulukossa 2 on esitetty lentoonlähtöjen määrän jakauma operaattoreittain, konetyypeittäin sekä kohteittain lentoonlähdöistä ja taulukossa 3 sama laskeutumisista. Taulukko 2. Maaliskuun 2012 kaiken rahtiliikenteen lentoonlähtöjen määrän jakauma operaattoreittain, konetyypeittäin sekä kohteittain. Lähde: Finavian liikennetietokanta. Operaattori Lentojen määrä APF 2 BID 1 FDX 2 FIN 18 NEF 1 PSW 2 Yhteensä 26 Lentokonetyyppi Lentojen määrä A AN26 2 C208 1 F50 2 MD11 2 SW4 1 Yhteensä 26 Kohde Lentojen määrä Frankfurt-Hahn 1 Mariehamn 1 New York 2 Oulu 18 St.Petersburg 2 Stockholm 2 Yhteensä 26 Taulukko 3. Maaliskuun 2012 kaiken rahtiliikenteen laskeutumisten määrän jakauma operaattoreittain, konetyypeittäin sekä kohteittain. Lähde: Finavian liikennetietokanta. Operaattori Lentojen määrä AFL 1 APF 14 BCS 4 BID 1 NEF 4 NGB 6 TAY 23 Yhteensä 53 Lentokonetyyppi Lentojen määrä A30B 1 B462 2 B B752 3 C208 4 F50 14 MD11 7 SW4 1 Yhteensä 53 Lähtöasema Lentojen määrä Dresden 1 Frankfurt/Main 4 Jönköping 27 Leipzig/Halle 4 Moscow/Shere 1 Mumbai 1 New York 1 Stockholm 14 Yhteensä 53 Taulukosta 2 huomataan, että lentokonetyypeistä MD11 kuuluu jo toimenpiteiden 1 ja 2 piiriin. Vastaavasti muista konetyypeistä vain A320-sarja kuuluu toimenpiteen 4 piiriin, sillä muut tyypit ovat potkurikoneita. AN26 on potkurikone, jonka melu ylittää rajoitustason, ja sen toiminnan rajoittamiseen Finavi-

Espoon kaupunki Pöytäkirja 62. Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 62. Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 1 / 1 2594/11.01.04/2013 62 Lausunto Finavia Oyj:lle Helsinki-Vantaan lentoaseman liikenteen meluntorjunnan toimintasuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Kari Kavasto,

Lisätiedot

FINAVIA OYJ:N HAKEMUS MELUUN LIITTYVISTÄ TOIMINTARAJOITUKSISTA, VERTAILU DIREKTIIVIN 2002/30/EY LIITTEESEEN II

FINAVIA OYJ:N HAKEMUS MELUUN LIITTYVISTÄ TOIMINTARAJOITUKSISTA, VERTAILU DIREKTIIVIN 2002/30/EY LIITTEESEEN II FNAVA OYJ MSTO 1(5) 11.12.2014 FNAVA OYJ:N HAKEMS MEN TTYVSTÄ TOMNTARAJOTKSSTA, VERTA DREKTVN 2002/30/EY TTEESEEN Finavian hakemusmateriaalit Finavia toimittanut Helsinki-Vantaan ympäristöluvassa listattujen

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Palveluosasto 4.5.2016 VALTIONEUVOSTON ASETUS TASAPAINOISESTA LÄHESTYMISTAVASTA LENTOASEMAN MELUN HALLINNASSA

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Palveluosasto 4.5.2016 VALTIONEUVOSTON ASETUS TASAPAINOISESTA LÄHESTYMISTAVASTA LENTOASEMAN MELUN HALLINNASSA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Palveluosasto 4.5.2016 Muistio VALTIONEUVOSTON ASETUS TASAPAINOISESTA LÄHESTYMISTAVASTA LENTOASEMAN MELUN HALLINNASSA PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Valtioneuvoston asetuksella

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Palveluosasto LUONNOS/

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Palveluosasto LUONNOS/ LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Palveluosasto LUONNOS/23.2.2016 Muistio VALTIONEUVOSTON ASETUS TASAPAINOISESTA LÄHESTYMISTAVASTA LENTOASEMAN MELUN HALLINNASSA PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Valtioneuvoston asetuksella

Lisätiedot

Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto

Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto 27.10.2016 1 Lentoasemaverkosto Finavia Oyj:n ylläpitämä 22 lentoaseman verkosto

Lisätiedot

Finavia Oyj A2/2010, Vol 2 Vantaa 16.7.2010. Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Huhti-kesäkuu 2010

Finavia Oyj A2/2010, Vol 2 Vantaa 16.7.2010. Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Huhti-kesäkuu 2010 Finavia Oyj A2/21, Vol 2 Vantaa 16.7.21 Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Huhti-kesäkuu 21 Lentokonemelukatsaus 2/1 1 FINAVIA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA LENTOKONEMELUKATSAUS HUHTI-KESÄKUU

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä

Lisätiedot

Melumittaus Laaksolahdessa

Melumittaus Laaksolahdessa Melumittaus Laaksolahdessa 7.6 11.12.27 Mittaus siirrettävällä mittausasemalla Melumittaus Laaksolahdessa 7.6-11.12.27 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 2 2. MITTAUSASEMAN SIJAINTI... 3 3. LENTOREITTIEN

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi 11.6.2013 / Mikko Sundström 1 Yhtiön tausta pääpiirteissään 60%:40% yhteisyritys Flybe ja Finnair, Finncommin osto 18.8.2011 Flyben brandi korvasi täysin

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Ajankohtaista tuulivoimasta yksikönpäällikkö Juha Nurmi 2012 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. 1 Sisältö Tuulivoimalat, ilmailulaki laki ja lentoestelupa Tuulivoimaloiden rakentaminen ja korkeustarpeet

Lisätiedot

Ilmailulaitos Finavia A5/2008, Vol 3 Vantaa 11.11.2008. Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Heinä-syyskuu 2008

Ilmailulaitos Finavia A5/2008, Vol 3 Vantaa 11.11.2008. Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Heinä-syyskuu 2008 Ilmailulaitos Finavia A5/28, Vol 3 Vantaa 11.11.28 Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Heinä-syyskuu 28 Lentokonemelukatsaus 3/8 1 FINAVIA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA LENTOKONEMELUKATSAUS

Lisätiedot

YLEISKAAVATOIMIKUNNAN VALMISTELUMUISTIO 26.9.2002 L E N T O M E L U

YLEISKAAVATOIMIKUNNAN VALMISTELUMUISTIO 26.9.2002 L E N T O M E L U YLEISKAAVATOIMIKUNNAN VALMISTELUMUISTIO 26.9.2002 L E N T O M E L U LÄHTÖKOHDAT JA ALUSTAVAT TAVOITTEET 26.9.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1 Lentomelu 3 1.1 Yleiskaava 1992 3 1.2 Lentomeluennusteet 1994 5 1.3

Lisätiedot

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014 Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Finavia Oyj lyhyesti 25 lentoasemaa Koko maan kattava lennonvarmistusjärjestelmä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 13/ (10) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Esityslista 13/ (10) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Esityslista 13/2016 1 (10) Päätöshistoria Ympäristökeskus 15.3.2016 HEL 2016-002576 T 03 00 00 Taustaa Ympäristökeskus toteaa, että lentoaseman melun hallintaa koskevassa asetuksessa

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan. LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan. LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström 1 Agenda Yhtiön tausta ja avainluvut Alueellisen lentoliikenteen luonne

Lisätiedot

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Lentoasemaverkoston kehittäminen Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Finavia lyhyesti Finavia on palveluyritys, joka mahdollistaa sujuvan ja turvallisen lentoliikenteen

Lisätiedot

Lausuntoyhteenveto toisen kuulemiskierroksen lausunnoista

Lausuntoyhteenveto toisen kuulemiskierroksen lausunnoista Liite 4 päätökseen TRAFI/8440/05.00.11.01/2012 1(7) Lausuntoyhteenveto toisen kuulemiskierroksen lausunnoista Tiivistelmät Trafin saamista lausunnoista Finavia Oyj:n lisäselvitykseen 12.12.2014 Lausunto

Lisätiedot

Humppilan lentokenttä

Humppilan lentokenttä Raportti 4620-1a Meluselvitys Humppilan lentokenttä Meluselvityksen muutokset Numero Päiväys Muutokset 4620-1a Ensimmäinen versio Raportti 4667-1a 2(7) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 1.1 Tilaaja... 3

Lisätiedot

Finavia A2/2011, Vol 4 Vantaa Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Loka-joulukuu 2011

Finavia A2/2011, Vol 4 Vantaa Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Loka-joulukuu 2011 Finavia A2/211, Vol 4 Vantaa 27.1.212 Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Loka-joulukuu 211 Lentokonemelukatsaus 4/11 1 FINAVIA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA LENTOKONEMELUKATSAUS LOKA-JOULUKUU

Lisätiedot

Baltic Bird hanke ja sen tulokset. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen

Baltic Bird hanke ja sen tulokset. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen Baltic Bird hanke ja sen tulokset Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen 14.8.2014 200 000 Joensuun lentomatkustajat 2000-2013 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2000 2001 2002

Lisätiedot

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJELMÄ LVM2007-00260 LPY Siren Topi 24.06.2007 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Finavia A2/2010, Vol 1 Vantaa Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Tammi-maaliskuu 2010

Finavia A2/2010, Vol 1 Vantaa Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Tammi-maaliskuu 2010 Finavia A2/21, Vol 1 Vantaa 3.4.21 Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Tammi-maaliskuu 21 Lentokonemelukatsaus 1/1 1 FINAVIA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA LENTOKONEMELUKATSAUS TAMMI-MAALISKUU

Lisätiedot

Finavia A2/2011, Vol 1 Vantaa Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Tammi-maaliskuu 2011

Finavia A2/2011, Vol 1 Vantaa Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Tammi-maaliskuu 2011 Finavia A2/211, Vol 1 Vantaa 29.4.211 Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Tammi-maaliskuu 211 Lentokonemelukatsaus 1/11 1 FINAVIA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA LENTOKONEMELUKATSAUS TAMMI-MAALISKUU

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä 9.6.2015 226 Vaasan hallinto-oikeuden päätös valitusasiassa, joka koskee AVI:n ympäristölupaa maaperän puhdistamisesta HEL 2014-006858 T

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA EPAALA - PÄLKÄNEVEDENTIE, MELUSELVITYS

PÄLKÄNEEN KUNTA EPAALA - PÄLKÄNEVEDENTIE, MELUSELVITYS Kaavaselostus, liite 2: Epaala-Pälkänevedentie, meluselvitys Vastaanottaja Pälkäneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 5.8.2011 PÄLKÄNEEN KUNTA EPAALA - PÄLKÄNEVEDENTIE, MELUSELVITYS PÄLKÄNEEN

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

Kansainvälisen lentoliikenteen markkinaehtoinen päästöjen hyvitysjärjestelmä

Kansainvälisen lentoliikenteen markkinaehtoinen päästöjen hyvitysjärjestelmä Kansainvälisen lentoliikenteen markkinaehtoinen päästöjen hyvitysjärjestelmä Liikenne- ja viestintävaliokunta 09.06.2016 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Kv. lentoliikenteen markkinaehtoinen päästöjen

Lisätiedot

Ilmailulaitos Finavia A5/2008, Vol 4 Vantaa Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Loka-joulukuu 2008

Ilmailulaitos Finavia A5/2008, Vol 4 Vantaa Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Loka-joulukuu 2008 Ilmailulaitos Finavia A5/28, Vol 4 Vantaa 3.1.29 Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Loka-joulukuu 28 Lentokonemelukatsaus 4/8 1 FINAVIA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA LENTOKONEMELUKATSAUS HEINÄ-SYYSKUU

Lisätiedot

Uutisia säädösrintamalta

Uutisia säädösrintamalta Uutisia säädösrintamalta SUOMEN ILMAILULIITTO Avainhenkilöpäivät 17.10.2015 Päivi Metsävainio, Trafi Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Ilmailulain muutos Muutoksen taustalla poikkeama-asetus (376/2014)

Lisätiedot

Finavia A1/2009, Vol 4 Vantaa Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Loka-joulukuu 2009

Finavia A1/2009, Vol 4 Vantaa Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Loka-joulukuu 2009 Finavia A1/29, Vol 4 Vantaa 2.2.21 Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Loka-joulukuu 29 Lentokonemelukatsaus 4/9 1 FINAVIA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA LENTOKONEMELUKATSAUS LOKA-JOULUKUU 29

Lisätiedot

Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri. Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009

Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri. Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009 Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009 Ilmailun turvallisuus Ilmailu on perusluonteeltaan riskialtista toimintaa Turvallisuuden parantaminen ja ylläpitäminen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ],

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Luonnos Bryssel... C KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], muuhun kuin kaupalliseen lentotoimintaan liittyvistä teknisistä vaatimuksista ja hallinnollisista

Lisätiedot

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Liikenne- ja Hyvinvointia ja viestintäministeriö kilpailukykyä edistää väestön hyvillä yhteyksillä hyvinvointia ja elinkeinoelämän Toimivat liikenne-

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

Ilmailulaitos Finavia A5/2007, Vol 4 Vantaa Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Loka-joulukuu 2007

Ilmailulaitos Finavia A5/2007, Vol 4 Vantaa Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Loka-joulukuu 2007 Ilmailulaitos Finavia A5/27, Vol 4 Vantaa 31.1.28 Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Loka-joulukuu 27 Lentokonemelukatsaus 4/7 1 FINAVIA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA LENTOKONEMELUKATSAUS

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi 1 (6) 22.9.2015 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi eija.maunu@lvm.fi kirsi.miettinen@lvm.fi Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2008

Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2008 Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2008 Ilmailulaitos Finavia A4/2009 Vantaa 13.7.2009 Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema,

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Väitöskirja netissä:

Väitöskirja netissä: Väitöskirja netissä: www.uta.fi/ajankohtaista/vaitokset/ www.yy-optima.fi 1 Jatkopohdintaa väitöskirjaan Liikennesuunnittelun käytännöt ja (kaupunkiseutujen) liikennepolitiikka Onko valtiolla kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Finavia Oyj Vantaa Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Heinä-syyskuu 2012

Finavia Oyj Vantaa Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Heinä-syyskuu 2012 Finavia Oyj Vantaa 3.12.212 Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Heinä-syyskuu 212 Lentokonemelukatsaus 3/12 1 FINAVIA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA LENTOKONEMELUKATSAUS HEINÄ-SYYSKUU 212 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTIEDOT 2002. www.finnair.fi/konserni

YMPÄRISTÖTIEDOT 2002. www.finnair.fi/konserni YMPÄRISTÖTIEDOT 2002 www.finnair.fi/konserni SOPEUTUSTOIMILLA SUOTUISA YMPÄRISTÖVAIKUTUS Suuret muutokset kysynnässä ja tarjonnassa näkyivät vahvas ti Finnairin toiminnassa vuonna 2002. Kysynnän muutoksesta

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa LIITE 1/22.3.2012. Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Utajärven kunta Tekijä: Jouni Jurva Pvm: 20.01.2012 Tunnus ja diaarinumero:

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 210/2011 Laki. lentoasemaverkosta ja -maksuista. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

SÄÄDÖSKOKOELMA. 210/2011 Laki. lentoasemaverkosta ja -maksuista. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2011 210/2011 Laki lentoasemaverkosta ja -maksuista Annettu Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Lisätiedot

SOTILASILMA-ALUSREKISTERI

SOTILASILMA-ALUSREKISTERI SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ FINNISH MILITARY AVIATION AUTHORITY SOTILASILMAILUN VIRANOMAISOHJE MILITARY AVIATION ADVISORY SIO-To-Lt-003 18.02.2010 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, FINLAND, Tel. +358 299

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EY) N:o /2010, annettu [ ],

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EY) N:o /2010, annettu [ ], EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Luonnos Bryssel, XXX C KOMISSION ASETUS (EY) N:o /2010, annettu [ ], jolla muutetaan komission asetusta (EY) N:o 1702/2003 ilma-alusten ja niihin liittyvien tuotteiden, osien

Lisätiedot

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I Itä- ja Pohjois-Suomen LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE Destination L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I T Y S Time Flight Gate 1 8 0 5 M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I I Aluetaloudelliset

Lisätiedot

Finavia A2/2011, Vol 3 Vantaa Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Heinä-syyskuu 2011

Finavia A2/2011, Vol 3 Vantaa Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Heinä-syyskuu 2011 Finavia A2/211, Vol 3 Vantaa 28.1.211 Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Heinä-syyskuu 211 Lentokonemelukatsaus 3/11 1 FINAVIA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA LENTOKONEMELUKATSAUS HEINÄ-SYYSKUU

Lisätiedot

Finavia A2/2011, Vol 2 Vantaa Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Huhti-kesäkuu 2011

Finavia A2/2011, Vol 2 Vantaa Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Huhti-kesäkuu 2011 Finavia A2/211, Vol 2 Vantaa 29.7.211 Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Huhti-kesäkuu 211 Lentokonemelukatsaus 2/11 1 FINAVIA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA LENTOKONEMELUKATSAUS HUHTI-KESÄKUU

Lisätiedot

A7-0277/102

A7-0277/102 10.9.2013 A7-0277/102 102 Johdanto-osan 19 a kappale (uusi) (19 a) Olisi varmistettava, että ympäristöraportit todentavilla henkilöillä on pätevyytensä ja kokemuksensa ansiosta tarvittava tekninen asiantuntemus

Lisätiedot

Antopäivä PL 204, 65101 VAASA Puhelin 029 56 42611 Faksi 029 56 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi 5.9.2013 00403/12/5129 muut dnrot liitteessä

Antopäivä PL 204, 65101 VAASA Puhelin 029 56 42611 Faksi 029 56 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi 5.9.2013 00403/12/5129 muut dnrot liitteessä VAASAN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS Nro 13/0230/1 Korsholmanpuistikko 43 Antopäivä PL 204, 65101 VAASA Puhelin 029 56 42611 Faksi 029 56 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi 5.9.2013 00403/12/5129 muut dnrot

Lisätiedot

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva 26.4.2016 Maakuntakaavan toimintaympäristö muutoksessa Kaavoituksen tulee vastata aluehallintouudistuksen tarpeisiin Kaavaprosessia

Lisätiedot

Keskusta-asemanseudun osayleiskaavan meluselvitys

Keskusta-asemanseudun osayleiskaavan meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIITE 30 MYNÄMÄEN KUNTA Keskusta-asemanseudun osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10.6.2013 Raportti 1 (5) Matti Manninen 10.6.2013

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Ilmailun tilanne ilmailujohtaja Pekka Henttu Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. 28/05/2012 - Trafi - Turvallisuusnäkymiä - kaupallinen - yleisilmailu 2 Historia i palvelunäkökulma l l VIRANOMAISUUS

Lisätiedot

Tie- ja liikenneolojen alueelliset merkitykset

Tie- ja liikenneolojen alueelliset merkitykset 1 Tie- ja liikenneolojen alueelliset merkitykset Seppo Lampinen, Ilari Karppi, Anna Saarlo, Jani Hanhijärvi YY-Optima Oy Tampereen yliopisto, Aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitos Luonnos 5.11.2003

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

RAKENNEMALLIEN VERTAILU HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Anni Mikkonen

Kommenttipuheenvuoro. Anni Mikkonen Kommenttipuheenvuoro Anni Mikkonen 30.9.2014 Tuulivoimatilanne Suomessa suhteessa tavoitteisiin Tilanne 31.12.2013 448 MW Tuotanto 777 GWh/a (2013) Suomen energia- ja ilmastostrategia 2020 tavoite: 6 TWh

Lisätiedot

Puolustusvoimat, Sisäministeriö - Suomen ilmailuliitto. ilmatilatyöryhmä

Puolustusvoimat, Sisäministeriö - Suomen ilmailuliitto. ilmatilatyöryhmä Kohta Kommentti Lausunnon antaja Ilmavoimien esikunta on laatinut Puolustusvoimien lausunnon TraFin lausuntopyyntöön Määräysluonnoksesta OPS M1-28, Vaara-alueet. Lausunto on koordinoitu Sotilasilmailun

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Vihtorila ja Koivula) Kuva 1: Sijainti Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupunki Lieksan ja Nurmeksen

Lisätiedot

Niittyholman liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelma, meluselvitys, Haukipudas, Oulu. Oulun kaupunki. Ins. (AMK) Tiina Kumpula

Niittyholman liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelma, meluselvitys, Haukipudas, Oulu. Oulun kaupunki. Ins. (AMK) Tiina Kumpula Niittyholman liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelma, meluselvitys, Oulun kaupunki Ins. (AMK) Tiina Kumpula 12.8.2014 Niittyholman liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelma, meluselvitys, 12.8.2014 2

Lisätiedot

Liite 19 1 (7) 22.3.2016. Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin

Liite 19 1 (7) 22.3.2016. Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin Liite 19 1 (7) 22.3.2016 Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin Sisällysluettelo Marttilan Verhonkulman tuulivoimapuiston

Lisätiedot

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys MUISTIO Projekti Asiakas Limingan maankäytön kehittäminen vaikutukset valtatien Sweco Ympäristö Päivämäärä 30.9.2014 Laatija Tuomo Vesajoki, Jouko Hintsala, Vesa-Pekka Saunakangas Kyllösen asemakaava Limingassa

Lisätiedot

Muutokset suhteutettiin väestökehitykseen ja ikärakenteeseen. Uusien digitaalisten palveluiden ja logistiikan mahdollisuudet otettiin huomioon

Muutokset suhteutettiin väestökehitykseen ja ikärakenteeseen. Uusien digitaalisten palveluiden ja logistiikan mahdollisuudet otettiin huomioon Palveluverkko 2025 -selvityksessä arvioitiin sote-palveluiden perus- ja erikoispalveluiden maantieteellistä saavutettavuutta sekä palveluverkon alueellisia muutostarpeita vuoteen 2025 mennessä Muutokset

Lisätiedot

LSY:n vastinepyynnöt 10.9.2008, 24.9.2008, 7.10.2008 ja 28.10.2008, LSY-2007-Y-414

LSY:n vastinepyynnöt 10.9.2008, 24.9.2008, 7.10.2008 ja 28.10.2008, LSY-2007-Y-414 1 (62) Länsi-Suomen ympäristölupavirasto PL 115 00231 HELSINKI LSY:n vastinepyynnöt 10.9.2008, 24.9.2008, 7.10.2008 ja 28.10.2008, LSY-2007-Y-414 ILMAILULAITOS FINAVIAN VASTINE HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMAN

Lisätiedot

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 )

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, Keski-Suomen liitto 1.6.2004 Jukka Reinikainen, YM MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Viranomaisvaikutus

Lisätiedot

HE 79/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle ilmailulain muuttamiseksi - Sisällön tarkastelua lennokkitoiminnan näkökulmasta -

HE 79/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle ilmailulain muuttamiseksi - Sisällön tarkastelua lennokkitoiminnan näkökulmasta - SIL LENNOKKITOIMIKUNTA - Tilanne 9 / 2014: Hallitus on jättänyt vuoden 2014 alkupuolella eduskunnalle esityksen ilmailulain muuttamisesta. Eduskunta on käsitellyt lakiehdotuksen 5.6.2014 ja siirtänyt sen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.4.2015 COM(2015) 149 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o 394 417 SISÄLLYS N:o Sivu 394 Laki Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisestä tuomioistuimen toimivaltaa sekä tuomioiden täytäntöönpanoa

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.10.2014 COM(2014) 627 final 2014/0291 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä meriturvallisuuskomitean 94. istunnossa

Lisätiedot

Vastaanottaja Trafix Oy. Asiakirjatyyppi Meluselvitys. Päivämäärä YLÖJÄRVEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ- SUUNNITELMA MELUSELVITYS

Vastaanottaja Trafix Oy. Asiakirjatyyppi Meluselvitys. Päivämäärä YLÖJÄRVEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ- SUUNNITELMA MELUSELVITYS Vastaanottaja Trafix Oy Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 18.11.013 YLÖJÄRVEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ- SUUNNITELMA YLÖJÄRVEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Päivämäärä 18.11.013 Laatija Jari Hosiokangas

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Maakuntakaava 3. Yleiskaava 4. Asemakaava 5. Rakennusjärjestys 6. Ohjelmoimattomat kaavoitustyöt 7. Kaavoitusohjelma 8. Liitekartat

Lisätiedot

Markkinoiden väärinkäyttöasetusta koskevat ohjeet Markkinoiden tunnustelun vastaanottavat henkilöt

Markkinoiden väärinkäyttöasetusta koskevat ohjeet Markkinoiden tunnustelun vastaanottavat henkilöt Markkinoiden väärinkäyttöasetusta koskevat ohjeet Markkinoiden tunnustelun vastaanottavat henkilöt 10/11/2016 ESMA/2016/1477 FI Sisällysluettelo 1 Soveltamisala... 3 2 Viittaukset, lyhenteet ja määritelmät...

Lisätiedot

ELA1 ja Liite II ilma-alusten lentokelpoisuus Savonsolmu

ELA1 ja Liite II ilma-alusten lentokelpoisuus Savonsolmu ELA1 ja Liite II ilma-alusten lentokelpoisuus Savonsolmu 3.-4.3.2012 Onko ilma-alus ELA1 vai Liite II ilma-alus? Huom: ELA1 ilma-alus on aina EASA ilma-alus 2 ELA1-ilma-alus tarkoittaa seuraavia eurooppalaisia

Lisätiedot

Kv. lentoliikenteen päästöjen vähentäminen. Päästöjen markkinaehtoinen hyvitysjärjestelmä, GMBM Janne Mänttäri

Kv. lentoliikenteen päästöjen vähentäminen. Päästöjen markkinaehtoinen hyvitysjärjestelmä, GMBM Janne Mänttäri Kv. lentoliikenteen päästöjen vähentäminen Päästöjen markkinaehtoinen hyvitysjärjestelmä, GMBM Janne Mänttäri 24.11.2016 Taustaa Pariisin ilmastosopimus ei koske kansainvälistä lento- ja meriliikennettä

Lisätiedot

Kuormanvarmistus maantie-, meri-, rautatieja ilmakuljetuksissa

Kuormanvarmistus maantie-, meri-, rautatieja ilmakuljetuksissa Kuormanvarmistus maantie-, meri-, rautatieja ilmakuljetuksissa Ilmakuljetus dia 2 Kuormanvarmistus ilmakuljetuksissa Yleistä Kuljetusjärjestelmä tarvitsee ilmakuljetuspalveluja pitkillä kuljetusetäisyyksillä

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 15.10.2010 2010/0195(COD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA, KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS, KAAVOITUSYKSIKKÖ Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Raportti 1 (5) Manninen

Lisätiedot

Itämeren tietoliikennekaapeli. Lisätiedot: Juha Parantainen,

Itämeren tietoliikennekaapeli. Lisätiedot: Juha Parantainen, Itämeren tietoliikennekaapeli Lisätiedot: Juha Parantainen, Juha.Parantainen@lvm.fi Itämeren tietoliikennekaapeli YHTEENVETO Nykyisin Suomen yhteydet ulkomaille kulkevat yhtä reittiä Ruotsin ja Tanskan

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

EUROOPAN LENTOTURVALLISUUSVIRASTON. LAUSUNTO nro 04/2007

EUROOPAN LENTOTURVALLISUUSVIRASTON. LAUSUNTO nro 04/2007 EUROOPAN LENTOTURVALLISUUSVIRASTON LAUSUNTO nro 04/2007 komission asetuksesta, jolla muutetaan komission asetusta (EY) N:o 1702/2003 ilmaalusten ja niihin liittyvien tuotteiden, osien ja laitteiden lentokelpoisuus-

Lisätiedot

Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Tammi-maaliskuu 2012

Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Tammi-maaliskuu 2012 Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Tammi-maaliskuu 212 Finavia Oyj Vantaa 27.4.212 Lentokonemelukatsaus 1/12 1 FINAVIA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA LENTOKONEMELUKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 212

Lisätiedot

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto Valtionrautateiden talvimatkailujuliste ulkomaille 1950- luvulta Suomen Rautatiemuseon kokoelmat

Lisätiedot

Miten kaupunki torjuu melua

Miten kaupunki torjuu melua Miten kaupunki torjuu melua Hiljan päivän seminaari pe 7.10.2016 Tieteiden talo Esa Nikunen Ympäristöjohtaja, Helsingin ympäristökeskus Pääkaupunkiseudun liikennemeluselvitys tekeillä Viiden vuoden välein

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

Hyvä ympäristölupahakemus

Hyvä ympäristölupahakemus Hyvä ympäristölupahakemus Valvojan näkökulma Uudenmaan ELY-keskus, Ympäristövalvonta, Heli Antson 4.12.2015 Valvojan toiveita hyvälle lupahakemukselle: Millainen ympäristölupahakemus - sellainen lupapäätös!

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Ylöjärven Kolmenkulman teollisuusalueen meluselvitys

Ylöjärven Kolmenkulman teollisuusalueen meluselvitys Ylöjärven Kolmenkulman teollisuusalueen meluselvitys Ylöjärven kaupunki Anne Määttä Siru Parviainen 7.11.2013 1 Taustatiedot Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Ylöjärven kaupungin Kolmenkulman alueelle

Lisätiedot