Humppilan lentokenttä

Transkriptio

1 Raportti a Meluselvitys Humppilan lentokenttä Meluselvityksen muutokset Numero Päiväys Muutokset a Ensimmäinen versio

2 Raportti a 2(7) Sisällysluettelo 1 Johdanto Tilaaja Selvityksen tarkoitus Laskentaperusteet Melumallinnus Lähtötiedot Sallitut äänitasot Tulokset Vuorokausimelutaso L den Hetkelliset enimmäisäänitasot L A,max Yhteenveto... 6 Lähteet... 7 Jakelu... 7 Liitteet... 7 Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

3 Raportti a 3(7) 1 Johdanto 1.1 Tilaaja Humppilan kunta Tekninen toimi Kisakuja Humppila 1.2 Selvityksen tarkoitus Humppilan kunnan tekninen toimi on tilannut lentomeluselvityksen Humppilan kunnan alueelle suunniteltuun lentokenttään liittyen. Tämän meluselvityksen tarkoitus on hahmottaa mahdollinen lentomelualueen laajuus, jotta lentokenttätoiminta voitaisiin huomioida maakuntakaavassa. Tämä meluselvitys perustuu tilaajan toimittamaan kunnan pohjakarttaan sekä siihen hahmoteltuun lentokenttäalueen sekä kiitoradan sijaintiin. 2 Laskentaperusteet 2.1 Melumallinnus 2.2 Lähtötiedot Lentoliikenteen aiheuttamia äänitasoja alueella on arvioitu yhdysvaltain ilmailuhallinnon kehittämällä melulaskentaohjelmistolla INM 7.0. Ohjelmisto on yleisesti käytössä maailmalla sekä Suomessa. Ohjelmistoon syötetään kiitoradat, liikennöivät lentokonetyypit, lento-operaatioiden lukumäärät sekä nousu- ja laskureitit. Ohjelmisto sisältää eri lentokonetyyppien äänitiedot taajuuskaistoittain sekä tyypilliset moottorin tehoasetukset nousun ja laskun eri vaiheiden osalta. Mallinnuksessa laskettiin sekä vuorokausimelutasot L den että hetkelliset enimmäisäänitasot L A,max. Suomen ilmailulaissa lentomelualue määritetään vuorokausimelutason L den avulla. Vuorokausimelutaso laskentaan päivä-, ilta- ja yöajan A-painotettujen keskiäänitasojen keskiarvona siten, että ilta-ajan keskiäänitasoa korotetaan 5 db ja yöajan keskiäänitasoa 10 db. Päiväaika on aikaväli 7-19, ilta-aika ja yöaika Mallinnusohjelmisto laskee äänitasot maanpinnalla sekä muodostaa meluvyöhykkeet 5 db välein. Kiitoradan tarkka sijainti ei suunnittelun tässä vaiheessa ole tiedossa. Osittain kiitoradan suuntausta voidaan muuttaa arvioitujen meluvyöhykkeiden perusteella, jotta melualue suuntautuisi riittävän kauas olemassa olevista asutuskeskuksista. Kiitoradan oletusarvoinen suuntaus on otettu alustavista luonnospiirustuksista. Lentokoneiden nousu- ja laskureittien on oletettu olevan kiitoradan suuntaisesti. Mallinnuksessa kiitoradan korkoasemaksi on asetettu noin +115 metriä, joka on hyvin lähellä maanpinnan korkoasemaa suunnitellulla kiitoradan sijainnilla. Kiitoradan pituutena on käytetty tässä vaiheessa lyhyimmäksi mahdolliseksi arvioitua pituutta eli 3500 metriä. Nousu- ja laskuoperaatioita otettiin molempia laskennassa mukaan yhteensä 20 kappaletta ja ensimmäisessä laskennassa operaatioiden oletettiin jakautuvan tasaisesti koko Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

4 Raportti a 4(7) vuorokauden ajalle. Nousu- ja laskuoperaatioiden oletettiin jakaantuvan tasaisesti molempiin suuntiin. Koska mallinnusohjelmisto pyrkii mallintamaan pitkän ajan keskiarvoisia melutasoja, ei päivä-, ilta- ja yöajalle jakaantuvien operaatioiden lukumäärän välttämättä tarvitse olla kokonaislukuja. Tasaisesti vuorokaudelle jaetut nousu- ja laskuoperaatiot on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Tasaisesti vuorokaudelle jaettujen lento-operaatioiden lukumäärät mallinnuksessa. päiväaikaan klo 7-19 ilta-aikaan klo yöaikaan klo 22-7 nousuja koilliseen 5 kpl 1,25 kpl 3,75 kpl nousuja lounaaseen 5 kpl 1,25 kpl 3,75 kpl laskuja koilliseen 5 kpl 1,25 kpl 3,75 kpl laskuja lounaaseen 5 kpl 1,25 kpl 3,75 kpl Koska vuorokausimelutason L den laskennassa yöajan keskiäänitasoa korotetaan 10 db, laskettiin myös vertailun vuoksi tulokset tilanteessa, jossa kaikki lento-operaatiot ajoittuvat päivä- ja ilta-ajalle. Tämän tilanteen mukaiset lento-operaatioiden lukumäärät on esitetty taulukossa 2. Molemmissa tilanteissa lento-operaatioiden kokonaislukumäärä on sama. Hetkelliset enimmäisäänitasot L A,max ovat lento-operaatioiden jakaumasta riippumatta aina samansuuruisia. Taulukko 2. Tasaisesti päivä- ja ilta-ajalle jaettujen lento-operaatioiden lukumäärät mallinnuksessa. päiväaikaan klo 7-19 ilta-aikaan klo yöaikaan klo 22-7 nousuja koilliseen 8 kpl 2 kpl 0 kpl nousuja lounaaseen 8 kpl 2 kpl 0 kpl laskuja koilliseen 8 kpl 2 kpl 0 kpl laskuja lounaaseen 8 kpl 2 kpl 0 kpl Liikennöivien lentokoneiden osalta ei tässä vaiheessa ole varmaa tietoa, joten mallinnuksessa on käytetty tilaajan arvioimia lentokonetyyppejä. Lentokonetyyppien arviointi perustuu tällä hetkellä lentokentän läheisyydestä yli lentäviin Kaukoidän reiteillä liikennöiviin koneisiin, jotka mahdollisesti käyttäisivät suunniteltua lentokenttää välilaskeutumispaikkana. Mallinnukseen valittiin seuraavat lentokonetyypit: Boeing Boeing ER Airbus A Airbus A Taulukoissa 1 ja 2 esitetyt lento-operaatiot jaettiin tasan edellä mainituille lentokonetyypeille. Lentoonlähtöpainoina on käytetty kunkin konetyypin osalta ohjelmistosta löytyvää painavinta mahdollista asetusta eli eniten melua aiheuttavaa vaihtoehtoa. Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

5 Raportti a 5(7) 3 Sallitut äänitasot Vuonna 2005 säädetyssä Suomen ilmailulaissa todetaan lentoliikenteen aiheuttamaksi melualueeksi alue, jolla lentoaseman lentoliikenteen aiheuttama L den melutaso ylittää laskennallisten selvitysten mukaan 55 db(a) [1]. Yöaikaisen lentomelun osalta voidaan häiritsevyyttä arvioida myös hetkellisen enimmäisäänitason perusteella. Vuonna 2003 julkaistussa ympäristöoppaassa 108 suositellaan rakennuksen ulkovaipan ääneneristävyysvaatimuksen määrittämistä tällöin lentomelun yöajan hetkellisen enimmäisäänitason ja sisällä sallittavan äänitason erotuksen perusteella. Sisällä sallittava hetkellinen enimmäisäänitaso on tällöin 45 db ja koskee asuin-, potilas- ja majoitushuoneita [2]. Yleensä pienen asetettava ulkovaipan äänitasoerovaatimus L A,vaad on 30dB. Näin ollen kaavoituksessa tulee huomioida rakennuksen ulkovaipan äänitasoerovaatimus alueilla, joilla yöaikainen lentomelun hetkellinen enimmäisäänitaso L A,max on 75 db tai enemmän. 4 Tulokset Liitteessä 1 on esitetty lasketut melukartat vuorokausimelutason L den osalta ja liitteessä 2 hetkellisten enimmäisäänitasojen L A,max osalta. 4.1 Vuorokausimelutaso L den Liitteen 1 sivulla 1 on esitetty vuorokausimelutasot taulukon 1 mukaisessa tilanteessa, jossa lento-operaatiot ovat tasaisesti jakautuneet koko vuorokaudelle. Lentomelualue L den 55dB on kiitoradan suuntaisesti hieman alle 23 km pitkä ja leveimmillään noin 1,5 km. Lentomelualueen kokoon vaikuttaa huomattavasti yöaikainen lentoliikenne. Liitteenä 1 sivulla 2 on esitetty vuorokausimelutasot tilanteessa, jossa lento-operaatioiden lukumäärä on sama kuin aikaisemmin mutta kaikki lento-operaatiot ajoittuvat päivä- ja iltaajalle eli taulukon 2 mukaisilla lento-operaatioilla. Melukartan perusteella voidaan havaita, että melualueen pituus on nyt noin 12 km ja leveys noin 1,1 km eli melualueen pituus on lähes puolittunut. Liitteen 1 sivuilla 3 ja 4 on esitetty vertailun vuoksi melukartta taulukon 2 mukaisilla li, mikäli kiitoradan suuntausta muutetaan hieman. Kiitoradan suuntausta muuttamalla melualue kääntyy vastaavassa suhteessa. Melumallinnus on tehty oletuksella, että kiitoradan molempiin suuntiin tapahtuu yhtä paljon nousu- ja laskuoperaatioita. Nousuoperaatiot tuottavat kuitenkin enemmän melua kuin laskuoperaatiot, joten esimerkiksi muuttamalla toimintaa siten, että nousuoperaatiota on enemmän tai pelkästään koilliseen pienenee melualue lounaan suuntaan mutta kasvaa koilliseen päin. Lisäksi nousu- ja laskuoperaatioiden ei välttämättä tarvitse tapahtua täysin kiitoradan suuntaisesti, jolloin alkunousu voidaan suunnata esimerkiksi kauemmas asutuskeskuksista, jonka jälkeen lentorata käännetään haluttuun suuntaan. Tässä esitetyt melutasot perustuvat tilaajan ilmoittamiin suurimpiin arvioituihin liikennöintimääriin, joten arvioitu lentomelualue ei todennäköisesti ainakaan aliarvioi mahdollisesti aloitettavasta toiminnasta aiheutuvaa lentomelualuetta. On suositeltavaa tarkentaa selvitystä kunhan kiitoradan suuntaus on optimoitu, operoivat konetyypit sekä käytettävät nousu- ja laskureitit ovat tarkentuneet. Yleensä alueilla, joilla vuorokausimelutaso L den on välillä db voidaan hyväksyä asuntojen korjaus- ja täydentämisrakentamista. Alueille, joilla vuorokausimelutaso L den ylittää 60 db ei yleensä suositella rakennettavaksi asuntoja tai sijoitettavan muita melulle herkkiä toimintoja. Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

6 Raportti a 6(7) 4.2 Hetkelliset enimmäisäänitasot L A,max Liitteen 2 sivulla 1 on esitetty hetkelliset lentoliikenteen aiheuttamat enimmäisäänitasot. Mikäli yöaikaista lentotoimintaa harjoitetaan, tulisi alueilla, joilla hetkellinen enimmäisäänitaso L A,max on 75 db tai enemmän, huomioida rakennusten suunnittelussa ulkovaippojen riittävä ääneneristävyys, jotta yöaikaiset meluhuiput eivät häiritsisi lepoa. Alueilla, joilla hetkellinen enimmäisäänitaso on 85 db, muodostuisi ulkovaipan äänitasoerovaatimukseksi asuinhuoneiden osalta 40 db, jolloin tavanomaiset kevytrakenteiset ulkoseinät eivät yleensä ole riittäviä. Alueilla, joilla enimmäisäänitaso on yli 85 db, muodostuu ulkovaipan äänitasoerovaatimukseksi yli 40 db, jolloin kyseiselle alueelle ei ole välttämättä suositeltavaa sijoittaa asuinrakennuksia. Hetkellisen enimmäisäänitason mukaan määritettävät ulkovaipan äänitasoerovaatimukset koskevat kuitenkin vain yöaikaista lentotoimintaa, jolloin lentotoiminnan kieltäminen yöaikaan johtaa myös edellä esitettyjen rakennusten ulkovaippojen äänitasoerovaatimusten mitoittamiseen eri tavalla. Hetkelliset enimmäisäänitasot määrittyvät käytännössä aina äänekkäimmän lentokonetyypin mukaan, jolloin äänitasot on suositeltavaa tarkistaa lentokonetyyppien varmistuttua. Käytetyistä lentokonetyypeistä Boeing tuotti sekä lasku- että nousuoperaatioiden osalta korkeimmat hetkelliset äänitasot kiitoratojen päiden läheisyydessä. 5 Yhteenveto Koska lentokenttää eikä siten varsinaista lentotoimintaakaan ole toistaiseksi olemassa, perustuu tämä selvitys suurelta osin oletettuihin lähtötietoihin. Lähtötietoja kerättäessä on kuitenkin pyritty valitsemaan edustavat lentokonetyypit sekä valitsemaan laskentaparametrit siten, että lentomelualuetta ei aliarvioitaisi. Lentomelualueen kokoon ja muotoon voidaan vaikuttaa oleellisesti kiitoradan suuntauksella, lähestymis- ja nousureittien tarkemmalla määrittelyllä ja lento-operaatioiden keskittämisellä päiväaikaan. Koska nousuoperaatiot tuottavat huomattavasti korkeampia melutasoja kuin laskuoperaatiot, muuttuu melualueen muoto oleellisesti, jos nousuoperaatioita pyritään keskittämään toiseen suuntaan esim. yöaikaan. Meluselvitystä on suositeltavaa päivittää, mikäli suunnitelmat muuttuvat tai tarkentuvat meluntuottoon tai leviämiseen vaikuttavien tekijöiden osalta. Lentokentän kiitoradan kaakkoispuolelle on suunniteltu sijoitettavaksi moottorirata. Moottoriradoille on yleensä sovellettu valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisia päiväajan ohjearvoja L A,eq, dB asumiseen käytettävillä alueilla sekä L A,eq, dB loma-asumiseen käytettävillä alueilla. Perinteisesti kilvanajoon käytetyillä moottoriradoilla melualue saattaa tällöin ulottua useamman kilometrin etäisyydelle. Nyt suunnitellulla moottoriradalla on kuitenkin suunniteltu testattavan vaihtoehtoisia polttoaineita käyttäviä autoja. Tällöin moottorimelun osuus on huomattavasti alhaisempi kuin perinteisillä moottoriradoilla. Kuitenkin myös sähköautoilla pääasiallinen äänilähde suuremmilla nopeuksilla on rengasmelu. Rengasmelun määrään voidaan vaikuttaa rengastyypeillä, käytettävällä radan pinnoitteella sekä perinteisillä meluesteillä. Moottoriradan melualueen tarkempi arvioiminen edellyttää erillistä selvitystä, jota varten tulee tarkentaa mm. käytettävät autotyypit ja niiden melupäästöt, radan sijainti sekä ajotoiminnan määrä. Mikäli moottorirata halutaan sijoittaa mahdollisimman suurelta osin lentomelualueella, on suositeltavaa selvittää moottoriradan sijoitusmahdollisuuksia esimerkiksi kiitoradan koillispäädyn lentomelualueelle. Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

7 Raportti a 7(7) Raumalla Timo Huhtala Heikki Helimäki DI DI, SNIL Lyseokatu 5A3 Temppelikatu 6B Rauma Helsinki Lähteet 1. Ilmailulaki. 2005: Ilmailulaki / Rakennuksen julkisivun ääneneristävyyden mitoittaminen Helsinki, ympäristöministeriö, ympäristöopas 108. Jakelu Esko Tonteri, Humppilan kunta Kari Tasala, Humppilan kunta Liitteet 1. Melukartat vuorokausimelutason L den osalta (4 s.) 2. Melukartat hetkellisen enimmäisäänitason L A,max osalta (3 s.) Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

8 HELIMÄKI AKUSTIKOT OY Temppelikatu 6 B, Helsinki puh , fax s-posti info@helimaki.fi a Humppilan lentokenttä Lentoliikenne tasaisesti jakautunut koko vuorokaudelle. Kiitorata alkuperäisessä suuntauksessa. Liite 1 s. 1

9 HELIMÄKI AKUSTIKOT OY Temppelikatu 6 B, Helsinki puh , fax s-posti info@helimaki.fi a Humppilan lentokenttä Lentoliikenne tasaisesti jakautunut päivä- ja ilta-ajalle. Kiitorata alkuperäisessä suuntauksessa. Liite 1 s. 2

10 HELIMÄKI AKUSTIKOT OY Temppelikatu 6 B, Helsinki puh , fax s-posti info@helimaki.fi a Humppilan lentokenttä Lentoliikenne tasaisesti jakautunut päivä- ja ilta-ajalle. Kiitoradan suuntausta käännetty n. 6 astetta. Liite 1 s. 3

11 HELIMÄKI AKUSTIKOT OY Temppelikatu 6 B, Helsinki puh , fax s-posti info@helimaki.fi a Humppilan lentokenttä Lentoliikenne tasaisesti jakautunut päivä- ja ilta-ajalle. Kiitoradan suuntausta käännetty n. 15 astetta. Liite 1 s. 4

12 HELIMÄKI AKUSTIKOT OY Temppelikatu 6 B, Helsinki puh , fax s-posti info@helimaki.fi a Humppilan lentokenttä Lentomelun hetkelliset huippuarvot. Kiitorata alkuperäisessä suuntauksessa. Liite 2 s. 1

13 HELIMÄKI AKUSTIKOT OY Temppelikatu 6 B, Helsinki puh , fax s-posti info@helimaki.fi a Humppilan lentokenttä Lentomelun hetkelliset huippuarvot. Kiitorataa käännetty n. 6 astetta. Liite 2 s. 2

14 HELIMÄKI AKUSTIKOT OY Temppelikatu 6 B, Helsinki puh , fax s-posti info@helimaki.fi a Humppilan lentokenttä Lentomelun hetkelliset huippuarvot. Kiitorataa käännetty n. 15 astetta. Liite 2 s. 3