YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 103/2007/4 Dnro LSY 2004 Y 183 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 103/2007/4 Dnro LSY 2004 Y 183 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Nivusnevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Parkano Vapo Oy TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Nivusnevan turvetuotantoalue sijaitsee Parkanon kaupungin alueella Linnankylän kylässä, noin kuuden kilometrin etäisyydellä kaupungin keskustaajamasta. Nivusnevan kuntoonpano on aloitettu vuonna 1983 ja tuotanto koemielessä 55 ha:n alalla vuonna 1986, minkä jälkeen tuotannossa oli 7 vuoden tauko ennen sen uudelleen aloittamista vuonna Tuotantoala on 114,9 ha. HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vapo Oy on ympäristölupavirastoon saapuneella ja sekä sekä täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Nivusnevan turvetuotannolle. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c) kohta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN NE Nivusnevan turvetuotantoalue on voimaan tulleen ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanolain 6 :n edellyttämällä tavalla ilmoitettu Pirkanmaan ympäristökeskukselle ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkitsemistä ja myöhempää lupatarveharkintaa varten sekä liitetty siihen Vapo Oy:llä on hallussaan Nivusnevalla suota yhteensä 158,7 ha, josta 129,0 ha on Vapo Oy:n omistamaa ja 29,7 ha vuokrattua. Pirkanmaan 3. seutukaavaan Ni

2 2 vusneva on merkitty merkinnällä EO eli maa ainesten ottoalueeksi, tässä tapauksessa turpeenottopaikaksi. TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistön tila ja käyttö Kyseessä on useista eri lohkoista muodostuva turvetuotantoalue, jonka valumavesiä johdetaan kahteen eri suuntaan. Alueesta 97,3 ha on ollut ennen turvetuotantoa luonnontilassa ja 30 ha metsäojitettuna. Vuonna 2003 koko tuotantokelpoinen alue (114,9 ha) oli tuotantokunnossa. Nivusnevan turvetuotantoalueen lähiympäristö on ojitettua metsä ja suoaluetta. Lähialueella ei ole asutusta eikä peltoja. Lähimpään taloon on matkaa noin 800 metriä. Nivusnevan pohjoispuolella sijaitsevan Nivusjärven rantaan on matkaa lähimmillään noin 150 metriä. Nivusjärven rannoilla on yksi loma asunto ja kolme rakentamatonta tonttia. Lähin Natura 2000 verkostoon kuuluva alue, Kaidatvedet FI sijaitsee yli 3 kilometrin päässä Nivusnevan tuotantoalueesta. Lähimmät pohjavesialueet ovat toisiinsa liittyvät Karjanmaan pohjavesialueet ( A ja B), joiden pohjoispäähän tulee etäisyyttä Nivusnevan turvetuotantoalueen eteläosasta 1,2 km. Tuotantoalueen lähellä ei sijaitse asutusta, jolla olisi kiinteistökohtaisia kaivoja. Vesistöalue Vesistöllisesti Nivusneva sijaitsee Kokemäenjoen päävesistöalueella (35) ja tarkemmin Ikaalisten reittiin nro 35.5 kuuluvilla Kuivasjärven (35.61) ja Parkanonjärven (35.53) vesistöalueilla. Ala alueet ovat Kuivasjärven lähialue (35.561) ja Vuorijoen vesistöalue (35.535). Nivusnevan valumavesiä johdetaan vesistöön kahta reittiä pitkin. Molemmat laskuojat 1 ja 2 ovat pieniä, vain vesien ohjaamiseen tarkoitettuja ojastoja, joilla ei ole muuta käyttöä. Kuivasjärven lähialue Laskuoja 1 laskee Lokalampeen, joka laskee noin 2,5 km:n juoksun jälkeen Kuivasjärven vesistöalueen alapäässä sijaitsevaan Ruonanlampeen. Siitä vesistö jatkuu Jarvanjoen kautta Linnanjärveen. Lokalampi on Metsähallituksen omistama pieni ja matala humuspitoinen lampi (6 ha), jonka rannoilla ei ole loma asutusta. Käyttö lienee siten vähäistä. Lokalammen valuma alueen pinta ala on noin 4 km 2, josta Nivusnevan tuotantoalueen osuus on runsas neljännes (27 %) ja tuotantokunnossa olevan alueen osuus 24 %.

3 3 Lokalampi on pieni (6 ha) ja matala (kokonaissyvyys 2 m), humuspitoinen suojärvi, jonka keskivirtaama on 40 l/s. Keskisyvyydellä 0,7 m tilavuudeksi saadaan m 3. Teoreettiseksi keskiviipymäksi saadaan keskivirtaamalla 13 d eli veden vaihtuvuus on hyvin nopeaa, mikä mahdollistaa veden laadun vaihtelun valuma ja kuormitusolojen mukaan. Keskialivirtaamalla (10 l/s) viipymä on 51 vrk. Lokalammen eteläpäähän laskee kaksi ojaa, joista toinen tulee Nivusnevan turvetuotantoalueelta ja toinen metsäojitetulta Niittunevalta. Suovaltainen valuma alue on 4 km 2 :n luokkaa. Laskuojan 1 valuma alue on 2,64 km 2, josta tuotantokunnossa olevan Nivusnevan turvetuotantoalueen osuus on 36 % ja Lokalammen koko valumaalueesta 24 %. Lokalammen vesi on lievästi sameaa ja myös kiintoainetta on jonkin verran. Lokalampi on fosforipitoisuuksien perusteella erittäin rehevä. Myös kohonneet typpipitoisuudet osoittavat kuormittumista. Humuksen runsauteen liittyen happamuustaso on alhainen. Lokalammen veden laatu on kesäaikana välttävä. Lokalammen, happamuus rajoittaa kalaston tämäntyyppisten metsälampien tavallisiin kalalajeihin eli ahveneen ja mahdollisesti myös haukeen. Rapu ja särkikalat eivät tule toimeen näin happamassa vedessä. Lokalammen alapuolisen Lokaluoman vesi on myös hapanta ja humusvoittoista. Luoman valuma alue on 7 km 2, keskivirtaama 70 l/s, ja keskialivirtaama vain 17 l/s. Ojalla ei ole käytännössä kalataloudellista merkitystä. Samaa luokkaa on Heinilammesta laskeva Heiniluoma. Ruonanlampi on voimakkaasti ruohottunut joen laajentuma. Vuorijärven vesistöalue Laskuojan 2 valuma alue on 0,203 km 2. Sen vedet laskevat pientä ojaa pitkin Heinilampeen, jonka valuma alueesta (2,8 km 2 ) lohkon 3 vesien osuus on 7,3 %. Heinilampi on suon keskellä oleva pieni lampi (1 ha), jonka rannat ovat suota, eikä loma asutusta ole. Heinilammesta vedet laskevat Heiniluomaa pitkin noin 5 km:n etäisyydellä sijaitsevaan Vuorijokeen. Heiniluoman varret ovat asumattomat. Luoma kerää vesiä Nivusnevan lisäksi myös metsäojitetuilta suoalueilta Nivusnevan osuuden ollessa Heiniluoman valuma alueesta 2,8 %. TURVETUOTANTO Nivusnevalla tuotetaan jyrsinturvetta ja ympäristöturvetta imu ja hakumenetelmillä. Turvetta oli vuoteen 2004 mennessä tuotettu m 3 ja nostamatta oli tuolloin ollut vielä noin ( MWh). Nivusnevan vuosituotanto on keskimäärin m 3 silloin, kun koko tuotantokelpoinen alue (114,9 ha) on tuotannossa. Tuotannon on ennakoitu päättyvän vuonna 2025.

4 4 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Nivusnevan valumavedet käsitellään ns. perustason mukaisesti. Sarkaojissa on sarkaoja altaat ja päisteputkipidättimet ennen laskeutusaltaita, jotka on varustettu pintapuomeilla. Osa tuotantoalueen kuivatusvesistä (59,8 hehtaarin alalta) käsitellään laskeutusaltaisiin asennetuilla virtaamansäätöpadoilla. Nämä vedet johdetaan laskuojaan 1. Laskeutusaltaat ja sarkaoja altaat puhdistetaan vuosittain. Laskuojan 1 pohjoispuolella on Metsähallituksen omistama matalaturpeinen lähes luonnontilainen suoalue. Hakijan tarkoituksena on saada alue haltuunsa ja rakentaa alueelle noin 10,0 ha:n suuruinen pintavalutuskenttä. Kentälle johdettaisiin laskuojan 1 kaikki kuivatusvedet. Vedet johdettaisiin pumppaamon ja jakoputken avulla kentän länsiosaan, josta ne virtaisivat pintavaluntana ja osin maaperään imeytyen kentän itäosaan rajoittuvaan Lokalampeen. Vesiä pintavalutuskentälle johdettaisiin sulanmaan ajan. Talviaikana vedet johdettaisiin nykyisten vesiensuojelurakenteiden kautta laskuojaan 1. Kentän pinta ala tulisi olemaan 3,8 % sille johdettavasta valuma alueesta. Laskuojan 2 osalta hakija on esittänyt, että vesiensuojelua tehostetaan asentamalla altaaseen 3 virtaamansäätöpato. Jos laskuojan vesiensuojelutasoa halutaan tästä tehostaa, vaatii se pumppaamon ja pintavalutuskentän rakentamista. Rakennuskustannukset tulisivat hakijan mukaan olemaan noin euroa. Päästöt vesistöön Pöly, melu ja liikenne Nivusnevan vesistökuormitus on arvioitu Vapo Oy:n Länsi Suomen alueen kuormitustarkkailun antamien ominaiskuormituslukujen (keskiarvo ) ja suon tuotantokelpoisen pinta alan (114,9 ha) mukaan. Mukana ei ole soilta tulevaa luonnontasoa vastaavaa perushuuhtoumaa. Laskennallinen vesistökuormitus Nivusnevan tuotantoalueelta on seuraava: Kiintoainetta 10,6 kg/d Typpeä 2,3 kg/d Fosforia 0,07 kg/d Hakemuksen mukaan pölyä syntyy pääasiassa tuotantokaudella jyrsinturpeen tuotannossa erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Pölyäminen riippuu sääolosuhteista ja turpeen maatuneisuudesta ja

5 5 sen vaikutukset asutuksen tai vesistön läheisyydestä, maaston muodoista ja suojapuustosta. Melua syntyy työkoneiden ja raskaiden kuljetusajoneuvojen liikkumisesta. Tuotantopäivinä melua voi aiheutua ympäri vuorokauden. Sitä voidaan vähentää suojavyöhykkeillä ja menetelmien valinnalla. Turvetuotantoalueilta turve kuljetetaan noin 20 rekkakuormalla vuorokaudessa yhteensä noin 24 vuorokautena vuodessa. Nivusnevalta kuljetus tapahtuu suon eteläosasta Västilän paikallistietä valtatielle nro 3 (E12) Parkanon kaupungin pohjoispuolella. Varastointi ja jätteet Polttoaineet säilytetään farmarisäiliöissä työmaan varikkoalueilla siten, ettei niitä pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säilytettävän polttoaineen määrä on alle l. Jäteöljyjä kertyy vuosittain turvetuotantoalueilta yhteensä 350 l, kiinteää öljyjätettä 57 kg, loisteputkia ja muuta elohopeaa sisältäviä jätteitä 0,6 kg, paristoja ja akkuja 17 kg, metalleja 230 kg, sekajätettä 2 m 3 ja aumamuoveja kg. Työmaalla on jätekatos, johon erilaiset jätteet kasataan. Ongelma ja sekajätteet toimitetaan niitä kerääville yhtiöille ja muovijätteet varastoidaan alueelle mahdollista jälkikäyttöä varten. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Turvetuotantoalueen vuotuiset välittömät ja välilliset työllisyysvaikutukset ovat yhteensä noin 16 henkilötyövuotta. Hankealueilla marjastus on mahdollista vain tuotantoalueiden reunoilla. Lähiympäristössä on suo ja metsäalueita, joissa marjastusta voi harrastaa esteettä. Tuotantoalueen välittömässä ympäristössä ei ole yleisiä ulkoilu tai virkistysalueita, joihin turvetuotannolla voisi olla vaikutusta. Nivusnevan vesistövaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti laskuojiin ja niiden jatkeina oleviin ojastoihin sekä Lokalampeen ja Heinilampeen. Laskuojilla ei ole virkistyskäyttöarvoa. Lokalammessa voitaneen harjoittaa pienimuotoista kalastusta. Nivusnevan kuivatusvedet lisäävät selvästi Lokalammen ja Lokaluoman ravinnepitoisuuksia. Lisäksi Lokalampeen kohdistuu myös kiintoainekuormitusta. Humuskuormituksen laskennasta kuormitustarkkailun yhteydessä on luovuttu, joten sille ei voida esittää laskennallista arviota. Vesistö on joka tapauksessa perusluonteeltaan humuspitoinen. Kuivasjärven reitin alaosalla (Ruonanlampi Jarvanjoki) vaikutukset jäävät hyvien laimennusolojen vuoksi vähäisiksi.

6 6 Laskennallisesti kuormitus vaikuttaa myös Nivusnevan eteläpuolella sijaitsevan suolampareena pidettävän Heinilammen veden laatuun. Vuorijokeen saakka vaikutukset eivät juurikaan ulotu. Nivusnevalta tulevan kuormituksen osuus Lokalammen typpipitoisuuden noususta on suoritetun arvioinnin mukaan noin % ja fosforipitoisuuden noususta noin %. Nivusnevan valumavesien määrää ja laatua ei kuitenkaan ole tutkittu, joten tarkkaa arviota ei voida tämän takia esittää. Joka tapauksessa Nivusnevan vedet aiheuttavat Lokalammessa selvää ravinnepitoisuuksien nousua. Lokalammen ongelmana voi olla myös hapen voimakas kuluminen talviaikana. Talvea 2003 lukuun ottamatta happitilanne ei ole ollut kalaston kannalta kriittinen. Lokalammessa on esiintynyt ajoin kesälläkin selvää happivajetta, mikä on jossain määrin voimakkaasti humuspitoisille vesille tyypillinen ilmiö. Vaikutus kalatalouteen Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Ensisijaisesta vaikutusalueesta vain Lokalammella voi olla jonkin verran kalataloudellista merkitystä. Kalasto rajautuu kuitenkin lammen mataluuden, runsaan humuksen määrän ja siihen liittyvän happamuuden takia suolampien tavanomaisiin lajeihin kuten ahveneen ja haukeen. Hakija on arvioinut, että kalasto tullee kuitenkin toimeen turvetuotannosta huolimatta. Järveen kohdistuvan kiintoainekuorman mahdollista vaikutusta kalojen lisääntymiseen on vaikea arvioida. Talven 2003 tapaiset happiongelmat eivät liene jokavuotisia. Lokaluomaa ja Heiniluomaa seuraavien Jarvanjoen ja Vuorijoen koko mahdollistavat runsaammilla virtaamilla pienimuotoisen kalastuksen sekä ravustuksen. Koska hankkeesta aiheutuva vesistökuormitus ei vaikuta oleellisesti näiden alueiden veden laatuun, myöskään kalataloudellisia vaikutuksia ei esiintyne kalalajiston ollessa vallitseviin oloihin sopeutunut ja valikoitunut. Kalataloudellisesti merkittävämmät vesistön kohdat ovat Kuivasjärven reitin alapuolinen Linnanjärvi ja Vuorijoen alapuolinen Parkanon Kirkkojärvi, jotka sijaitsevat hankealueeseen nähden jo niin etäällä, ettei Nivusnevalla harjoitettavalla turvetuotannolla ole hakijan mukaan vaikutuksia niiden kalastoon tai kalastukseen. Nivusneva ei sijaitse pohjavesialueella, eikä lähistöllä ole kaivoja. Lähimmät pohjavesialueet ovat toisiinsa liittyvät Karjanmaan pohjavesialueet ( A ja B). Alueen pohjoispäähän tulee etäisyyttä Nivusnevan tuotantoalueen eteläosasta 1,2 km.

7 7 Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Ympäristöriskit Hakemuksessa on arvioitu, että näkyvää turvepölyä saattaa ajoittain esiintyä noin 500 metrin päässä tuotantoalueesta. Tuotantoalueen lähiympäristössä ei ole asutusta. Pölyn leviäminen etelä kaakko suunnan tuulilla Nivusjärven ja Lokalammen rannoille on mahdollista. Nivusjärven rannalla on yksi loma asunto. Mahdollinen pölyhaitta ei kuitenkaan ole jatkuvaa eikä haittaa esiinny samanaikaisesti suon eri puolilla. Ympäristöön leviävän pölyn määrään voidaan vaikuttaa menetelmävalinnan ja auma alueiden sijoittamisen avulla sekä huomioimalla tuulen voimakkuus ja suunta tuotannon, aumauksen ja lastauksen aikana. Hakijalle ei ole esitetty valituksia hankealueen turvepölystä. Tuotantoaluetta rajoittava metsävyöhyke rajoittaa työkoneista syntyvän melun leviämistä. Hakijalle ei ole tullut valituksia turvetuotannon aiheuttamasta melusta. Alueelle on laadittu palosuojelusuunnitelmat. Työmaalle on nimetty palo ja pelastusorganisaatio. Hätätilanteissa noudatetaan ISO 9002 laatujärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu Vaikutustarkkailu Alueella on siirrytty noudattamaan Vapo Oy:n Länsi Suomen yksikön toimialueen turvetuotantoalueiden käyttö, päästöja vesistötarkkailuohjelmaa, jonka alueelliset ympäristökeskukset ovat hyväksyneet. Koska Nivusneva on melko pienikokoinen, jo pääosin tuotannossa oleva tuotantoalue, hakija ei pidä jatkuvaa päästötarkkailua tarpeellisena. Vesistökuormitus lasketaan nykyisestä yhteistarkkailuohjelmasta saatavien ominaiskuormituslukujen mukaan. Suunnitelmassa olevan pintavalutuskentän tehoa on tarkoitus mitata kentän ylä ja alapuolelta otettavilla näytteillä. Nivusnevan vesistötarkkailua on tarkoitus jatkaa edelleen hyväksytyn ohjelman mukaisesti. Lokalammen veden laatu on tutkittu vuodesta 1994 lähtien ja sitä jatketaan edelleen. Lokalammesta otetaan näytteet ohjelman mukaisesti kahdesti vuodessa: lopputalvella ja loppukesällä. Kalasto, pöly, melu, pohjavesi ym. tarkkailuja alueella ei ole tehty ja hakija katsoo, ettei perusteita tarkkailuvelvoitteille ole.

8 8 KORVAUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakija on katsonut, etteivät hankkeesta aiheutuvat ympäristövaikutukset ole niin suuria, että ne antaisivat perustetta korvausvelvoitteille. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Parkanon kaupungissa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Pirkanmaan ympäristökeskukselta, Hämeen työvoima ja elinkeinokeskukselta, Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Parkanon kaupungilta. Asian kuuluttamisesta on julkaistu ilmoitus Ylä Satakunta lehdessä. 1) Pirkanmaan ympäristökeskus on katsonut hakijan esittämät vesiensuojelun tehostamistoimenpiteet riittäviksi edellyttäen, että pintavalutuskenttä otetaan käyttöön. Ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan tulisi polttonesteiden osalta soveltaa kauppa ja teollisuusministeriön päätöstä 415/1998 (Päätös vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemilla). Siten Nivusnevan turvetuotantoalueella tulee olla yksi nykypäivän vaatimukset täyttävä polttoaineiden varastosäiliö kaikkien paikalla työskentelevien urakoitsijoiden käytössä. Pölyn ja melun osalta ympäristökeskus on katsonut, että pitkähkö välimatka asutukseen ja alueen metsäisyys vähentävät merkittävästi myös ulkopuoliseen alueeseen kohdistuvaa meluvaikutusta. Ympäristökeskuksen tiedossa ei ole melu tai pölyhaittoja koskevia valituksia. Tuulen mukana kulkeutuu jonkin verran turvepölyä lähinnä Hautalampeen ja Nivusjärven eteläosaan sekä Lokalampeen. Hakijan esittämän käyttötarkkailun ympäristökeskus on todennut riittäväksi. Kuormitustarkkailuesityksen johdosta ympäristökeskus on katsonut, että kuormitustarkkailu tulee tehdä lupakauden alussa kahtena peräkkäisenä vuotena ja sen lisäksi lupakauden lopulla kahtena vuotena. Vesistötarkkailusta ympäristökeskus on todennut, että nykyisen voimaan tulleen yhteistarkkailuohjelman mukaisen tarkkailun lisäksi tulisi tehdä Nivusjärven pohjan liettymistä koskeva selvitys, koska järveen on todennäköisesti kulkeutunut turvetta. Selvitys tulisi tehdä vuoden kuluessa siitä, kun hankkeelle on myönnetty lupa. Vesistötarkkailutulokset tulee raportoida vuosittain Pirkanmaan ympäristökeskukselle, Suomen ympäristökeskukselle sekä Parka

9 9 non kaupungille. Nivusjärveä koskeva selvitys on toimitettava ympäristökeskukselle mahdollisimman pian sen valmistuttua. Mahdollisista ympäristönsuojeluun liittyvistä poikkeustilanteista tulee lisäksi ilmoittaa välittömästi Parkanon kaupungille ja Pirkanmaan ympäristökeskukseen. 2) Hämeen työvoima ja elinkeinokeskus on arvioinut, että hankkeen suurimmat kalataloudelliset haitat kohdentuvat pienen ja rehevän Lokalammen lisäksi myös alapuoliseen liettyneeseen ja rehevöityneeseen Ruonanlampeen ja Jarvanjokeen. Laskuoja 2:n alapuolisella pienellä Heinilammella ei liene kalataloudellista merkitystä ja sen kautta kulkeutuvat vähäiset kuivatusvedet eivät merkittävästi vaikuta Vuorijoen tai järven kalastoon tai kalastukseen. Kalastusasetuksen 51 b :n mukaiseksi lohi ja siikapitoiseksi vesistöksi määriteltyä Jarvanjokea on kunnostettu kalataloudellisesti Hämeen TE keskuksen, Parkanon kaupungin ja kalastusalueen sekä Linnankylän kalastuskunnan varoilla syksyllä Etenkin välittömästi Ruonanlammen alapuolisen Haapakosken kunnostus on onnistunut hyvin ja alueella on jo ennen kunnostusta esiintynyt luonnonvaraista taimenta ja rapuja. On mahdollista, että myös Lokaluomassa on luontaisesti lisääntyviä taimenkantoja ja mahdollisesti myös rapuja. TE keskus on arvioinut, että kuivatusvesien aiheuttama kiintoaine, ravinne ja humuskuormitus sekä veden happamuus heikentävät turvetuotantoalueiden alapuolisten purojen sekä osaltaan myös Jarvanjoen veden laatua ja kalaston sekä rapujen elinmahdollisuuksia ja kalastuksen edellytyksiä. Tämän vuoksi TE keskus on katsonut, että hakijalle on perusteltua määrätä kalataloudellinen tarkkailuvelvoite sekä euron suuruinen kalatalousmaksu. 3) Parkanon kaupungin ympäristölautakunta on katsonut, että vesistöjen suojelemiseksi tulee turvetuotantoalueella käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa, jotta ravinteiden ja kiintoaineiden pääsy alapuolisiin vesistöihin olisi mahdollisimman vähäistä. Polttonesteiden ja muiden kemikaalien varastointia ei tule sallia sellaisilla paikoilla, joilla näiden vuodoista voi aiheutua vaaraa yleisessä tai yksityisessä käytössä oleville pohjavesille tai vesistölle. Pöly ja meluhaittojen ehkäisyyn tulee käyttää mahdollisuuksien mukaan suojapuustoa. Pölyä ja melua aiheuttavia toimintoja tulee välttää silloin, kun tuulee lähellä oleviin häiriintyviin kohteisiin päin. Turvetuotanto ei saa aiheuttaa haittaa pohjaveden saannille ja sen laadulle. Mahdolliset haitat ja vahingot tulee korvata. Turvetuotannon päätyttyä alueen vesitalous tulisi palauttaa ennen tuotannon aloitusta vallinneelle tasolle. Ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa eikä käytöstä poistettuja laitteita tms. Jätteiden käsittely on järjestettävä asianmukaisesti. Turvetuotannon päätyttyä alue tulee siistiä. 4) Parkanon kaupunki on esittänyt samat vaatimukset kuin ympäristölautakunta edellä kohdassa 3). Lisäksi kaupunki on katsonut, että mikäli vesistöjen kunnostushankkeita käynnistetään turvetuotannon vaikutusalueella lupapäätöksen voimassaoloaikana, voidaan

10 Muistutukset ja mielipiteet 10 harkita Vapo Oy:n osallistumista kokonaiskustannuksiin jollakin tavalla. Hakijan vastine 5) AA, BB, CC, DD, EE ja Pohjois Parkanon Kyläseura ry ovat Nivusjärven rannan ja vesialueen omistajina katsoneet, että Nivusnevan turvetuotantotoiminta on jo aiheuttanut Nivusjärven vedenpinnan huomattavan laskun ja rehevöittänyt järven. Tuotantoalueen kuivattaminen imee järven ja tuotantoalueen välisen nevakaistaleen kautta järvestä vettä. Turvepöly sakkauttaa kuivina kesinä järviveden tehden sen uimakelvottomaksi. Järven rannoille on kaavoitettu kesämökkitontteja, joista kolme on Metsähallituksen omistamia. Muistuttajien mökit on rakennettu ennen kaavoitusvelvoitetta ja ilmeisesti siksi he eivät ole saaneet ilmoitusta ympäristölupahakemuksesta. Järvellä ei ole muuta kuormitusta kuin turvepöly ja kalastus sekä jo olemassa olevat kolme kesämökkiä, joiden jätehuolto on asianmukaisesti hoidettu. Muistuttajat ovat vaatineet, että ennen luvan myöntämistä kartoitetaan järven nykytila ja suunnitellaan korjaavat toimenpiteet järven saattamiseksi ennalleen. Muistuttajat ovat viitanneet Pohjois Parkanon Kyläseura ry:n alueen muiden järvien osalta tekemään muistutukseen. 6) FF (Ylinen Heinilampi RN:o 5:6 ja Alinen Heinilampi 5:7, Vuorijärvi, Parkano) on katsonut, että hakijan velvoitteena on alapuolisen vesistön kunnossapito turvetuotannosta aiheutuvien haittojen eliminoimiseksi. FF on esittänyt katselmuksen pitämistä tarvittavine vesi ym. näytteineen Heinilammessa ja sen purkuojassa ennen lupahakemuksen mukaisen tuotannon käynnistämistä. 7) GG (Välimäki RN:o 1:11 ja Välimäki II RN:o 1:110) on vaatinut, että Lokaluomaa pitkin tulevat vedet johdetaan Ruonanlampeen muuta reittiä kuin hänen peltojensa keskeltä. GG on todennut, että Lokaluoman virtaamat ovat niin suuria, että hänen peltonsa ovat ajoittain veden vallassa ja siitä syystä viljelyyn kelpaamattomia. Vedet voisi johtaa peltojen etelärajaa pitkin edellyttäen, että rajaoja kaivetaan jonkun muun kustannuksella. Nykyinen luoma on GG:n tilan kustannuksella perattu. Etelärajalla maa on savimaata, kun nykyinen luoma on eloperäisellä maalla. Vapo Oy on antanut vastineen muistutusten ja lausuntojen johdosta. Vastineessaan hakija on Pirkanmaan ympäristökeskuksen lausunnon johdosta todennut, ettei hankkeen toteuttamiselle ole olemassa kaavoituksellisia esteitä. Pintavalutuskentästä käydään neuvotteluja Metsähallituksen kanssa. Polttoaineiden säilyttämiseen on lupakäytännössä sovellettu KTM:n päätöstä 313/1985. Urakoitsijat käyttävät omistamiaan siirrettävissä olevia irtosäiliöitä, joita he tarvitsevat muussa toiminnassaankin. Työmaalla, jolle ei perusteta tuki

11 11 kohtaa, ei keräänny metalliromua, joten siltä osin määräyksiä ei ole tarpeen antaa. Kuormitustarkkailun osalta hakija on katsonut riittäväksi, että Nivusnevalle suunnitellun pintavalutuskentän alapuolelta otetaan kuormitustarkkailunäytteet kahtena vuotena tulevalla lupakaudella. Näytteet otetaan sulanmaan ajan kerran kuukaudessa konsultin toimesta. Vesimäärät lasketaan pumppaamon käyntituntien ja tuoton perusteella. Muilta osin Nivusnevan kuormitus lasketaan tehotarkkailusoilta saatujen tulosten perusteella. Hakija on katsonut, ettei ole perusteita tehdä Nivusjärvestä liettymäselvitystä, koska järveen ei ole johdettu eikä siihen tulla jatkossakaan johtamaan turvetuotantoalueen kuivatusvesiä ja koska järven ja tuotantoalueen välinen etäisyys ja maasto olosuhteet ovat riittävät estämään pölyn kulkeutumista järveen. Hämeen TE keskuksen lausunnosta hakija on todennut, että koska Jarvanjoessa on jo ennen sen kalataloudellista kunnostamista vuonna 2004 esiintynyt luonnonvaraisesti taimenta ja rapua, eivät hankkeen tähänastiset vaikutuksetkaan olleet niille haitallisia. Kun alueen kuivatusvesien puhdistusta tehostetaan pintavalutuksella, vaikutukset entisestäänkin vähentyvät. Hakija on katsonut, ettei toiminnasta aiheudu kalataloudellista haittaa, joten kalatalousmaksuvelvoitetta ei ole tarpeen asettaa. Hakemuksessa esitettyä enemmälle tarkkailulle ei myöskään ole perusteita. AAi ja BB:n ym:n vaatimuksista hakija on todennut, että Nivusnevalta ei ole hydrologista yhteyttä Nivusjärveen, eikä nevalle suotaudu tai purkaudu järven vesiä. Järveen ei myöskään johdeta tuotantoalueen kuivatusvesiä. Tuotantoalueen ja järven välinen alue on metsävaltaista suojavyöhykkeenä toimivaa aluetta. Järven vedenpinnan normaalia alempi taso ja rehevöityminen on hakijan mielestä ilmeisesti seurausta jostain muusta kuin Nivusnevan toiminnasta. Parkanon kaupungin ja Parkanon ympäristölautakunnan vaatimusten johdosta hakija on todennut, että kuivatusvesien puhdistusta ja polttoaineiden ym. varastointia sekä jätehuoltoa koskevat vaatimukset on otettu jo huomioon hakemuksessa tai sen täydennyksessä. Tuotantoalueen etäinen ja suojainen sijainti huomioiden toiminnasta ei aiheudu sellaisia pölyvaikutuksia, joiden vuoksi olisi tarpeen antaa erityisiä määräyksiä. Toiminnasta ei myöskään aiheudu ennalta arvioiden haitallisia pohjavesivaikutuksia. GG:n vaatimuksista hakija on lausunut, että lasku uoma on suunnitelmassa nykyisen sijaintinsa mukaisena, eikä hakija tässä vaiheessa voi muuttaa suunnitelmaa. Mahdollista on, että laskuoja voidaan myöhemmässä vaiheessa sopimuksin ja kaivutoimenpitein siirtää kulkemaan muistuttajan esittämällä tavalla. FF:n vaatimusten johdosta hakija on todennut, että 20,3 hehtaarin tuotantoalan hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei Heinilammessa aiheudu sanottavia haitallisia vaikutuksia.

12 12 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Tuotanto Vesienkäsittely Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan Nivusnevan turvetuotantoon Parkanon kaupungissa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten rajoitettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1) Turvetta saadaan ottaa enintään suunnitelman mukaiselta noin 115 ha:n suuruiselta alueelta. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta. Laskuojan 1 kuivatusvedet (lohkot 1 ja 2) on lisäksi ympärivuotisesti johdettava hakemuksen mukaisen 10 hehtaarin suuruisen pintavalutuskentän kautta. Laskuojan 2 (lohko 3) kuivatusvesien käsittelyn tehostamiseksi on rakennettava 1,0 ha:n suuruinen kasvillisuuskenttä, jonka kautta kuivatusvedet on johdettava ympärivuotisesti. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja laskeutusaltaiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Aumaalueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, jotta turvetta ei joudu ojiin.

13 13 Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Eristysojissa on oltava lietesyvennykset. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Laskuojan 2 kuivatusvesille rakennettava kasvillisuuskenttä on tehtävä mennessä ja muut uudet vesienkäsittelyrakenteet mennessä ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan ja melu 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista. Pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty päätöksen karttaliitteestä ilmenevällä alueella lohkon 2 pohjoisosassa ja lohkolla 3 silloin, kun tuulee lounaan ja kaakon väliseltä sektorilta ja tuulen nopeus ylittää 1 m/s. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu mittari. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 50 db (L Aeq ) klo Loma asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 40 db (L Aeq ) klo 22 7.

14 14 Varastointi ja jätteet 8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi, metalli ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 9) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Häiriö ja poikkeustilanteet Tarkkailut 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 12) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenveto on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Hämeen työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla.

15 15 Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava raportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Pirkanmaan ympäristökeskukselle, Hämeen työvoima ja elinkeinokeskukselle ja Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen 16) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 900 euroa kalatalousmaksua Hämeen työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu vuodelta 2007 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 17) Luvan saajan on osallistuttava vaikutusosuutensa suhteessa Parkanojärven vesistöalueen kunnostuskustannuksiin Nivusnevan vaikutusalueella turvetuotannosta aiheutuneiden haittojen poistamiseksi, jos lupakauden aikana käynnistetään Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymän suunnitelman mukainen kunnostushanke. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 18) Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Pirkanmaan ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatusvesienkäsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön.

16 16 Pirkanmaan ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Nivusneva on jo pitkään tuotannossa ollut alue. Kun otetaan huomioon Nivusnevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, joka turvetuotannon vesienkäsittelyssä on yleensä pintavalutus, mikä on määrätty kuivatusvesien käsittelymenetelmäksi lohkoilla 1 ja 2. Lohkon 3 kuivatusvesien käsittelyä edellytetään tehostettavaksi kasvillisuuskentällä. Ympäristölupavirasto katsoo, että suunnitelman mukainen päätöksessä edellyttävällä tavalla tehostettu vesienkäsittely vastaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Turvetuotannon vesistöpäästöjen vaikutukset heikentävät purkuvesistön kalaston elinolosuhteita ja kalastusta. Näiden vaikutusten vuoksi määrätään kalatalousmaksu, jolla tehtävillä toimenpiteillä ehkäistään kalataloudelle aiheutuvia haittoja. Pöly ja meluhaittoja ehkäistään toimenpiderajoituksilla. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Kasvillisuuskenttä voidaan toteuttaa erottamalla sitä varten tarvittava alue tuotantoalueesta, mikäli luvan saajan hallussa ei ole tarkoitukseen sopivaa muuta aluetta. Tuotanto on laajamittaista ja sitä tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesienkäsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Tuotannon loppuvaiheessa nostetaan hyvin maatunutta turvetta, josta aiheutuvat päästöt ovat suurempia kuin vähemmän maatuneesta turpeesta. Sen vuoksi vesienkäsittelyn tehoa ei voida loppuvaiheessa heikentää. Pölypäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6) ja melun osalta lupamääräys 7). Turvepölypäästöjä syntyy erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Etäisyysmääräyksellä on turvattu aumojen riittävä minimietäisyys

17 17 asutukseen. Aumojen paikkoja voi olla tarpeen muuttaa lupakauden aikana. Niiden sijoittelua ei voida jättää luvan saajan harkintaan ilman rajoituksia. Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Lupamääräys 16) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi ja turvetuotannon heikentämän vesistön tilan parantamiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 18) on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Pirkanmaan ympäristökeskuksen, Parkanon kaupungin ympäristölautakunnan ja Parkanon kaupungin vesienkäsittelyrakenteita ja kunnossapitoa koskevat vaatimukset ympäristölupavirasto ottaa huomioon lupamääräyksistä 1) 5) ilmenevällä tavalla. Pöly ja meluhaittoja koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksissä 6) ja 7). Jätteiden käsittelyä ja polttoaineiden säilyttämistä koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksissä 8) ja 9). Tarkkailua koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksissä 13) ja 14). Vaatimuksen, joka koskee Nivusjärven pohjan liettymisen selvittämistä ympäristölupavirasto hylkää tarpeettomana ottaen huomioon järven valuma alueen luonteen ja sen, ettei kuivatusvesiä ole johdettu tai johdeta Nivusjärveen. Vesistöjen kunnostushankkeisiin osallistumisvaatimus otetaan huomioon lupamääräyksessä 17). Turvetuotantotoiminnan päättymisen jälkeistä alueen hoitoa koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksessä 18). Hämeen TEkeskuksen vaatimukset kalataloudellisesta tarkkailusta ja kalatalousmaksusta otetaan huomioon lupamääräyksistä 14) ja 16) ilmenevällä tavalla. AA:n ym:n vaatimukset Nivusjärven tilan kartoittamisesta ja korjaavien toimenpiteiden suorittamisesta järvellä hylätään ottaen huomioon järven valuma alueen luonne ja se, ettei kuivatusvesiä ole johdettu tai johdeta Nivusjärveen. FF:n vaatimuksista ympäristölupavirasto toteaa, huomioiden Nivusnevan turvetuotantoalueen pienen osuuden Heinilammen valuma alueesta ja Nivusnevalta Heinilammen kautta kulkeutuvien kuivatusvesien vähäisen määrän sekä Heinilammen nykyisen tilan ja käytön, että erillisen katselmuksen suorittaminen Heinilammen alueella ei ole tarpeen. Kysymyksessä ei ole uuden toiminnan aloittaminen vaan jo pitkään jatkuneen turvetuotantotoiminnan jatkaminen. Luvan saaja on vastuussa turvetoiminnan aiheuttamista vahingoista ja haitoista. GG:n vaatimus kuivatusvesien johtamisesta GG:n tilan kohdalla otetaan huomioon siten kuin lupamääräyksestä 15) ilmenee.

18 18 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, 90, 100 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

19 19 Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista 480/96 Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003) 2

20 20 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö ja päästötarkkailusuunnitelma Sinikka Laitakari Juha Helin Pertti Seppänen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Sinikka Laitakari ja ympäristöneuvokset Juha Helin sekä Pertti Seppänen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt Sinikka Laitakari. SL/sl

21 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

22 Kartta, josta käy ilmi tuotantoalueen sijainti ja tärkeimmät tuotantoalueen rakenteet Liite 2

23 Liite 3 NIVUSNEVAN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät tuotantomenetelmä ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat kunnostukset ja tuotannon eteneminen vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt sadanta, haihdunta ja tuuli muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet näytteiden ottoajat aumojen paikkojen muutokset pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly ja melupäästöihin toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Vesinäytteet otetaan laskuojaan 1 johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis toukokuu, kesä heinäkuu, syys lokakuu ja joulu helmikuu) kahden vuoden ajan päätöksen antamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, COD Mn, kok P,kok N ja ph. Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia ja lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa. Päästöt lasketaan sekä brutto että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta alojen suhteessa.

24 Raportointi Laadunvarmistus Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis ja muutossuositukset.