PÄÄTÖS Nro 4/10/1 Dnro ISAVI/41/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄÄTÖS Nro 4/10/1 Dnro ISAVI/41/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.2.2010. Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue"

Transkriptio

1 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 4/10/1 Dnro ISAVI/41/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen Asia on ratkaistu Itä-Suomen ympäristölupaviraston istunnossa Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. ASIA Harjunsuolla tilan Harjunsuo I turvetuotantoalueen ympäristö- ja toiminnanaloittamislupa sekä oikeus kuivatusvesien johtamiseen ojassa 6 tilan kautta Sorsajokeen, Kouvola HAKIJA Juha Tapola Pitkänkuja Kouvola HAKEMUS Juha Tapola on ympäristölupavirastoon saapuneella hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa turvetuotantoon omistamallaan Harjunsuo I -nimisellä noin 15,2 ha:n tilalla, Kouvolan kaupungissa. Lisäksi lupaa haetaan toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Samalla haetaan oikeutta johtaa tuotantoalueen kuivatusvedet tilojen Kattelus I RN:o 2:860, Koskela RN:o 10:55, Jäärä RN:o 10:75, Antinpelto RN:o 10:102, Jäärä RN:o 8:137 ja Kortemaa RN:o 8:117 kautta Sorsajokeen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE ja LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Alueen kaavoitustilanne Ympäristöministeriön hyväksymässä Kymenlaakson seutukaavassa alue on merkitty maankamaran ainesten ottoalueeksi (EOr).

2 2 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Toiminta käsittää kuntoonpano-, tuotanto- ja jälkihoitovaiheen. Alueen kuntoonpano aloitetaan vesiensuojelurakenteista, jonka jälkeen kaivetaan lasku-, kokooja- ja sarkaojat. Alue ojitetaan m:n sarkoihin. Kentät kunnostetaan jyrsimällä kannot turpeen sekaan ja sarat muotoillaan keskiosaltaan noin 30 cm korkeammaksi. Tuotantokenttä jakautuu neljään lohkoon, joiden pinta-alat ovat 2,7 ha, 3,4 ha, 3,8ha ja 2,3 ha. Auma-alue on 0,25 ha. Jyrsinturvemenetelmällä tuotetaan energia- ja ympäristöturvetta. Turve kootaan mekaanisesti tai syklonilla varustetulla kokoojavaunulla. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin m 3. Tuotannon arvioidaan kestävän noin 30 vuotta. Tuotannon loputtua alue voidaan käyttää viljelymaana esimerkiksi ruokohelpin kasvatukseen tai alue voidaan metsittää. Koneiden huolto- ja korjaus tehdään sorapohjaisella varasto- ja huoltoalueella. Alueelle on varastoitu turvetta mahdollisen öljypäästön imeyttämiseen. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Ympäristön vedet johdetaan eristysojilla tuotantoalueen ja kuivanapitovesien käsittelyn ohi. Eristysojien päihin kaivetaan lietesyvennykset. Kaikkiin sarkaojiin kaivetaan lietesyvennys ja ojiin asennetaan lietteenpidättimet sekä padottavat rumpuputket. Tuotantoalueen kuivanapitovedet johdetaan saroilta putkiojia pitkin laskeutusaltaisiin, joista edelleen kasvillisuusaltaisiin. Kasvillisuusaltaina käytetään aiemman turpeennoston seurauksena muodostuneiden kaivantoja, jotka ovat soistuneet ja kasvavat suo- sekä vesikasveja. Turvesyvyys on yli 0,5 m. Kasvillisuusaltaat toimivat ympärivuoden painovoimaisesti noin 15 vuotta, jonka jälkeen vedet on pumpattava alueen länsipuolelle varatulle pintavalutuskentälle. Auma-alueen vesi johdetaan laskeutusaltaan kautta erilliselle pintavalutuskentälle. Kunnostettavat ojat ovat lähes vaakasuorassa, jolloin veden virtausnopeus on luonnostaan pieni. Kuormituslaskelman laskentatietoina on käytetty Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen toimialueen pintavalutuskentällisten soiden (Karhunsuo, Kiihansuo) perusteella laskettuja ominaiskuormituksia vuosien keskiarvona eri vuodenaikoina. Laskelmissa on käytetty kuormitusta sulan maan aikana, vaikka kasvillisuusaltaat toimivat ympärivuotisesti. Turvetuotantoalueen pohjoispuolen rajaoja toimii laskuojana. Harjunsuon bruttokuormituksen (kg/a) eri vuodenaikoina on arvioitu olevan: Vuodenaika Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Talvi (124 d) 257 0,87 25 Kevät (57d) 36 0,50 20 Kesä (115 d) 22 0,30 12 Syksy (69 d) 16 0,22 9 Yhteensä 331 1,89 65

3 3 Harjunsuon nettokuormituksen (kg/a) eri vuodenaikoina on arvioitu olevan: Vuodenaika Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Talvi (124 d) 236 0,65 20 Kevät (57d) 9 0,24 13 Kesä (115 d) 6 0,14 8 Syksy (69 d) 4 0,11 6 Yhteensä 255 1,14 47 Laskennallisen kuormituksen osuus Sorsajoen veden laatuun Sorssonkankaan mittauspisteessä on arvioitu olevan kiintoaineen osalta 0,015 %, kokonaisfosforin 0,046 % ja kokonaistypen 0,096 %. Kunnostuksen aikaisen kuormituksen on arvioitu olevan 40 % suurempi kuin tuotantovaiheessa. Pöly, melu ja liikenne Tuotantokoneiden melu ei nouse yli tason 55 db(a) päivällä eikä yli 50 db(a) yöaikaan (klo 22 7). Kuljetukset tehdään yleistä tietä pitkin, yleensä klo 7 22 välisenä aikana. Kuljetukseen käytetään katettua kalustoa. Kuljetustarve on noin 120 rekkakuormaa vuodessa. Liikennöintitiheyden ja -ajankohdan määrää turvetta käyttävien asiakkaiden tarve. Lähimmät talot sijaitsevat noin 500 m:n etäisyydellä, joten niille hakija ei oleta aiheutuvan haittaa. Varastointi ja jätteet Vuosittaisen polttoaineen käyttömäärän arvioidaan olevan l. Polttoaine varastoidaan l:n kaksoisseinämäisessä säiliössä varasto- ja huoltoalueella. Voiteluöljyä käytetään 80 l/a ja voiteluaineita 5 10 kg/a. Käytetyt voiteluöljyt varastoidaan huoltokoppiin 200 l:n tynnyreihin ja toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Aumojen peitteenä käytetään noin 500 kg muovia, joka mahdollisuuksien mukaan käytetään uudelleen. Rikkoutunut muovi toimitetaan poltettavaksi. Kierrätyskelpoiset jätteet kuten metalliromu toimitetaan hyödynnettäväksi. Toiminnassa syntyy seuraavia jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua asetusta (379/2008): kannot ja muu puuaines, mineraalimaat ojien kaivamisesta ja laskeutusaltaiden lietteet. Kannot ja muu puuaines jyrsitään kunnostuksen yhteydessä turpeen sekaan ja käytetään polttoaineena. Mineraalimaat hyödynnetään maa- ja vesirakennusmateriaalina sekä maisemoinnissa. Laskeutusaltaiden lietteet sekoitetaan turpeen sekaan tai hyödynnetään ympäristönhoidossa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakijan näkemys on, että BAT- ja BEP-periaatteet toteutuvat koko toiminnassa (vesien käsittely, pöly ja melu, jätteiden käsittely jne.).

4 4 Toiminta-alue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Alueella on tuotettu ja 1950-luvuilla palaturvetta menetelmillä, jotka nostivat turvetta suon pinnasta lähes pohjaan. Menetelmästä johtuen suolla on leveät nostohaudat noin m:n välein. Alueen puusto on hakattu lukuun ottamatta itäosan noin 2,3 ha:n aluetta. Tuotantoalueen rajaojat on kaivettu. Asutus ja maankäyttö Suunniteltu tuotantoalue sijaitsee Kouvolan kaupungissa, Viialan kylässä 10 km:n etäisyydellä Kouvolan kaupunkitaajamasta ja 7 km Myllykoskelta. Lähimmät asutut talot sijaitsevat noin 500 m:n etäisyydellä. Alueen pohjois-, itä- ja eteläpuolella on metsämaata ja länsipuolella peltoa. Alueesta noin 500 m etelään sijaitsee Valkealan Turve Oy:n tuotantoalue. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Lähimmät soidensuojelualueet ovat Alajansuo, joka sijaitsee noin 2,3 km koilliseen ja Haukkasuo, noin 3 km etelään, suunnitellulta tuotantoalueelta. Soidensuojelualueet kuuluvat Natura verkoston kohteeseen Alajansuo Hangassuo Haukkasuo Pikkakorvenmäki (FI ). Em. Natura-alueella on tarkoitus suojella luontodirektiivin liitteen I luontotyyppejä keidassuot, kasvipeitteiset silikaattikalliot, boreaaliset luonnonmetsät ja boreaaliset lehdot sekä luontodirektiivin liitteen II lajia, liito-oravaa. Pohjavesialue on noin kilometrin päässä länteen. Vesistö Suunniteltu tuotantoalue sijaitsee Sorsajoen vesistöalueella (nro ). Vesistöalueen pinta-ala on 71,24 km 2. Soiden osuus on 20,06 % ja peltojen 27,18 %. Sorsajoen huhti syyskuun välisenä aikana vuosina mitattu keskivirtaama Sorssonkankaan mittauspisteessä on 487,2 l/s, ylivirtaama l/s ja alivirtaama 31 l/s. Sorsajoki on voimakkaasti hajakuormitteinen vesistö. Sen vesi on yleisesti ravinteikasta, kiintoaine- ja rautapitoista, tummaa sekä runsaasti orgaanista ainesta sisältävää. Lisäksi vedessä on havaittavissa melko voimakasta hygieenistä likaantumista. Vuosien 2006 ja 2007 tarkkailutulosten keskimääräiset mikrobiologiset muuttujat alittivat uimaveden laatuvaatimukset. Joki on käyttökelpoisuusluokituksen mukaan välttävä. Sorsajokeen on vuosina istutettu yksikesäisiä harjuksia kpl ja vuosina rapuja kpl. Kalastus alueella on virkistyskalastusta. Ympäristöriskit Tulipaloihin varaudutaan kaivamalla sisäasianministeriön turvetuotantoa koskevan paloturvallisuusohjeen mukainen määrä yli 50 m 3 :n paloaltaita alkusammutusta varten. Lisäksi tuotantoalueelle hankitaan em. ohjeen mukainen alkusammutuskalusto. Öljyn imeytystä varten hankitaan imeytysainetta.

5 5 Toiminnan mahdolliset häiriöt kirjataan päiväkirjaan. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Käyttötarkkailussa päiväkirjaan merkitään tiedot tuotantotoiminnan aloittamisesta ja lopettamisesta tiedot ojitus-, kunnostus- ja tuotantotoiminnan etenemisestä tuotantomenetelmä ojitusten yhteydessä tarkat kaivuajat ja -paikat vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta sekä kaikki, myös väliaikaiset, poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden ja sarkaojien lietesyvennystä tyhjentäminen ojaston puhdistukset mittapadon asennus ja korjaukset sadanta, lämpötila ja tuuli pumppaamon asennus, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt huomautuksen mm. rankkasateiden kestosta ja seurauksista havainnot alapuoliseen vesistöön kohdistuvasta muusta kuormituksesta jätehuoltoon liittyvät toimet tiedot pölyn ja melun seurannasta (tuulitauot, valitukset jne.) muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta ympäristöön tiedot jälkihoitotoimien toteuttamisesta kasvittumisen eteneminen tuotannosta poistuneilla saroilla alueiden ottaminen uuteen maankäyttöön. Päiväkirja säilytetään tuotantoaikana työmaalla tai vastuullisen henkilön hallinnassa. Henkilö ilmoitetaan ympäristökeskukselle. Päiväkirjat säilytetään niin kauan kuin toimintaa harjoitetaan. Vuosittain laaditaan yhteenveto. Tuotantoalueen kuormitustarkkailun näytteenottopiste H1 sijoittuu välittömästi turvetuotantoalueen alapuolelle mittapatojen tai vastaavien rakenteiden kohdalle. Piste H2 sijoittuu laskuojaan ennen Sorsajokea laskuojan varrella sijaitsevien peltojen alapuolelle. Kuormitustarkkailupisteiden H1 ja H2, sekä Valkealan Turve Oy:n kuormitustarkkailupisteen H3 veden laatutietojen perusteella voidaan arvioida hakijan Harjunsuon pohjoisosan tuotantoalueiden kuormitus sekä laskuojan vieruspeltojen kuormitus Sorsajokeen kohdistuvasta kuormituksesta. Vesistötarkkailupisteet V2-ylä ja V2- ala sijaitsevat Sorsajoessa laskuojan läheisyydessä sen ylä- ja alapuolella. Näiden vesistötarkkailupisteiden sekä kuormitustarkkailupisteiden vedenlaatutietojen perusteella voidaan arvioida hakijan turvetuotantoalueen kuormituksen vaikutus Sorsajoen vedenlaatuun. Ennen kuntoonpanovaihetta otetaan vesinäyte tarkkailupisteestä H1 ja piilevänäytteet vesistötarkkailupisteistä V2-ylä ja V2-ala. Mikäli tarkkailupaikat eivät sovellu piilevätarkkailuun, käytetään tarkkailussa muita biologisia menetelmiä, joita voivat olla esim. pohjaeläinnäytteet. Vaihtoehtoisista näytetyypeistä sovitaan valvovan viranomaisen kanssa ennakkotarkkailun yhteydessä. Kuntoonpanovaiheessa vesinäytteet otetaan pisteistä H1 ja H2 kahden viikon välein. Kaikista näytteistä määritetään kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja ph. Kerran kuukaudessa (toukokuu syyskuu) näytteistä määritetään lisäksi: rauta ja liukoiset ravinteet (ammoniumtyppi, nitriitti nitraattityppi, fosfaattifosfori). Näytteenottokerroilla näytteenottaja mittaa virtaaman mittapadolta tai poikkileikkaukseltaan tunnetusta paikasta kuormituksen laskemiseksi. Käyttötarkkailu suoritetaan seuraavasti. Tuotantokaudella (toukokuu syyskuu) otetaan näytteet paikoista H1 ja H2 kerran kuukaudessa. Talvinäytteenotoista ja poikke-

6 ustilanteiden näytteenotoista sovitaan valvovan viranomaisen kanssa erikseen. Vesinäytteistä määritetään kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ph, rauta ja liukoiset ravinteet (ammoniumtyppi, nitriitti nitraattityppi, fosfaattifosfori). Vuosiraportoinnin yhteydessä tarkastellaan määritysten tarpeellisuutta ja määrityksiä voidaan muuttaa valvovan viranomaisen suostumuksella. Näytteenottokerroilla näytteenottaja mittaa virtaaman mittapadolta kuormituksen laskemiseksi. Muutoin hakija vastaa pääsääntöisesti mittapadoilla tehtävistä vedenkorkeuden kirjaamisista. Käyttötarkkailusta tehdään vuosiyhteenveto. Mikäli kuivaan aikaan ei mittapadon läpi tapahdu mitattavaa virtausta, ei tällöin oteta näytteitä määrityksiin. Kuiva ajanjakso pyritään määrittämään ajallisesti mahdollisimman tarkasti mittapatojen kirjanpidon tai jatkuvatoimisen veden pinnankorkeuden mittauksen avulla. Vesistötarkkailussa vedenlaatua tarkkaillaan pisteissä V2-ylä ja V2-ala. Näytteet otetaan tuotantokaudella touko syyskuu kerran kuukaudessa. Biologiset näytteet otetaan ennakkotarkkailun jälkeen seuraavan kerran ensimmäisen käyttövuoden jälkeen ja sen jälkeen kolmen vuoden välein. Vesinäytteistä määritetään lämpötila, happi, sähkönjohtavuus, väri, kiintoaine, sameus, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ph, rauta ja liukoiset ravinteet (ammoniumtyppi, nitriitti nitraattityppi, suodattamaton fosfaattifosfori). Vedenlaaduntarkkailusta tehdään valvovalle viranomaiselle vuosiyhteenveto. Poikkeustilanteissa esimerkiksi kovien sateiden ja kaivutöiden yhteydessä otetaan ylimääräiset näytteet, joista määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) ja ph. Lisäksi hakija esittää osallistuvansa Sorsajoella tehtävään kalataloudelliseen tarkkailuun. Korvaukset ja kompensaatiot Hakijan mukaan hankkeesta ei aiheudu tilakohtaista korvattavaa haittaa. Riittävänä kalatalouskorvauksena hakija pitää 12,5 ha:n tuotantoalan osalta 50 euroa vuodessa. Toiminnan aloittamisluvan perustelut Alue on tavallista hoidettua talousmetsää, jonka ennallistaminen on yksikertaista, jos lupa evätään. Alueelle istutetaan uudet taimet ja ojat kunnostetaan. Kunnostettu ja tuotantoa varten tiheämmin ojitettu suo, jonka kuivatus on tehokas ja josta pintakerros on poistettu mahdollistaa tehokkaamman metsänkasvatuksen. Turvetuotantoa varten tehty ojitus aiheuttaa metsäojitusta vähemmän kuormitusta, koska kuntoonpano aloitetaan vesiensuojelurakenteista, jotka ovat metsäojien vastaavia huomattavasti tehokkaammat. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on pyydetty lausunto Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselta, Kaakkois-Suomen TE-keskukselta, Kouvolan kaupungin terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Kouvolan kaupunginhallitukselta. 6

7 Lausunnot Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Kouvolan kaupungissa välisenä aikana. Ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu Kouvolan Sanomat -nimisessä sanomalehdessä. Lisäksi hakemus on annettu erikseen tiedoksi asianosaisille. Kaakkois- Suomen ympäristökeskus on lausunut, että tuotantoalueen vedet johdetaan Sorsajokeen, joka on virtaamaltaan pieni ja matala joki. Sorsajoen valuma-alue (14.119) on kooltaan 71,24 km 2. Valuma-alue on järvetön ja peltovaltainen. Joki laskee Kymijokeen Kouvolan Keltakankaan kohdalla. Virtaamaan suhteutettuna Sorsajoen kuormitus on suuri. Vesi on hyvin ravinteikasta, sameaa ja humuspitoista. Veden laatu vaihtelee vesitilanteiden mukaan suuresti. Käyttökelpoisuusluokituksen kriteerien mukaan joen veden laatu on 2000-luvulla ollut ainoastaan välttävää (IV-luokka), eikä joen ekologinen tila alustavan, fysikaaliskemiallisiin vedenlaatumittareihin perustuvan arvion mukaan todennäköisesti täytä hyvän tilan tavoitetta vuoteen 2015 mennessä. Sorsajoen tarkkailutulosten mukaan turvetuotannon vesistövaikutukset Sorsajoessa ovat näkyneet ajoittain veden ravinne-, rauta- ja humuspitoisuutta kuvaavien arvojen kohoamisena. Jokeen kohdistuvan suuren hajakuormituksen takia turvetuotannon vaikutukset eivät kuitenkaan ole olleet erityisen selvästi osoitettavissa veden laatuarvoissa. Vuonna 2006 tehdyn laskennallisen arvion mukaan yhteistarkkailussa mukana olevilta Harjunsuon ja Haapahaikulansuon turvetuotantoalueilta (yhteensä 203 ha) tuleva kuormitus on tuotantoalueiden alapuolella vastannut noin 11 % Sorsajoen kiintoainekuormasta, 52 % typpikuormasta ja 9 % fosforikuormasta. Turvetuotantoalueella ei yksittäisenä hankkeena voida arvioida olevan huomattavaa haitallista vaikutusta Sorsajoen tilaan, mikäli vesiensuojelurakenteiden toimivuudesta huolehditaan. Erityinen huomio tulee kiinnittää tuotantoalueen kuntoonpanovaiheen toteutukseen. Merkittävä tuotantoalueen kuormitukseen vaikuttava tekijä on sulanmaan kauden aikaiset rankkasateet ja mahdolliset talvitulvajaksot, jolloin valumavesien hallinta ja käsittely tuotantoalueella voi olla vaikeaa. Muuttuvat ilmasto-olot voivat myös tuoda ylivoimaisia haasteita säätilojen armoilla oleville toiminnoille, kuten turvetuotannolle ja sen vesienkäsittelylle. Poikkeustilanteissa tapahtuvilla kuormitushuipuilla on usein merkittävä haitallinen vaikutus alapuoliselle vesistölle. Esitettyä vesienkäsittelyä voidaan pitää BAT-periaatteen mukaisena. Hakemuksen liitteenä esitetty turvetuotantoalueen kuormitus-, vesistötarkkailuohjelma on sisällöllisesti riittävä ja hyväksyttävissä. Tarkkailu tulisi tehdä yhteistyössä Valkealan Turve Oy:n Sorsajoen yhteistarkkailun kanssa. Toiminnanharjoittajan tulee omalta osaltaan osallistua Sorsajoen kuormittajien yhteistarkkailuun, mikäli sellainen saadaan käynnistymään. Tarkkailuohjelmaa tulee voida päivittää ja tarkistaa Kaakkois- Suomen ympäristökeskuksen määräämällä tavalla. Hakemuksen mukaan lähimpiin asuttuihin kiinteistöihin on matkaa noin 500 metriä. Tätä etäisyyttä on yleisesti pidetty riittävänä suojaetäisyytenä, joten merkittävän pölyja meluhaitan syntyminen ei ole todennäköistä. Jos haittaa kuitenkin ilmenee, on toiminnanharjoittajan rajoitettava tuotantoa epäedullisten tuulen suuntien vallitessa. Kaakkois-Suomen TE-keskus on lausunut, että hakijan tulee liittyä Sorsajoen valuma-alueen turvetuotannon kala- ja raputaloudellisia vaikutuksia seuraavaan kalataloudelliseen tarkkailuohjelmaan. 7

8 8 Lisäksi hakijan tulee maksaa vuosittain 300 euron kalatalousmaksu käytettäväksi Sorsajoen kala- ja rapukannoille aiheutettujen haittojen kompensointiin. Kalatalousmaksua tullaan käyttämään mm. Sorsajoen koskialueiden lietteen poistoon ja kala- ja raputaloudellisiin kunnostuksiin ja tarpeen mukaan istutuksiin. Kalatalousmaksua perustellaan turvetuotannon suurella kokonaispinta-alalla Sorsajoen valuma-alueen kokoon nähden sekä joen raputaloudellisella arvolla ja potentiaalilla. Turvetuotantoalueiden kuivatus vaikuttaa merkittävästi Sorsajoen hydrologiaan lisäämällä tulvien ja kuivien jaksojen huippuja ja sitä kautta haittoja kalojen ja rapujen lisääntymiseen ja kuolleisuuteen varsinkin poikasvaiheessa. Lupa tulee määrätä tarkistettavaksi vähintään 5 vuoden välein. Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen ja kaupunginhallitus ovat lausuneet, että haetulle tuotannolla myönnettävän ympäristöluvan määräysten tulisi olla Itä-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen nro 19/09/1 tasoisia. Hakemuksessa esitettyä biologista vesistötarkkailua pidetään riittävänä. Muutoin hakijan tulee tarkkailla kuormitusta ja vesistövaikutuksia alueellisen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailun vuosiyhteenveto on toimitettava myös Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Hakemuksessa oleva vesienkäsittelysuunnitelma on puutteellinen. Auma-alueen pintavalutuskentän koko ja sijaintitiedot puuttuvat hakemuksesta. Lisäksi suunnitelmassa ei mainita, tehdäänkö alueelle uudet laskeutusaltaat siinä vaiheessa kun kasvillisuusaltaat poistuvat käytöstä korvautuen pintavalutuskentällä. Muilta osin suunniteltujen vesiensuojelurakenteiden todetaan täyttävän tällä hetkellä parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Toiminnasta aiheutuva melu ei aiheuttane kohtuutonta rasitusta naapureille. Toiminnasta saattaa aiheutua tilapäistä pölyhaittaa lähimmille asunnoille. Tuotantoalueelle tulee asentaa tuulen suuntaa ja nopeutta ilmaiseva mittari ja luvassa on annettava määräys siitä, millaisissa olosuhteissa toimintaa ei saa harjoittaa. Lupa töiden aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta voidaan antaa muilta osin paitsi tuotantoalueen pintakasvillisuuden poistoon, sarka- ja kokoojaojien ja niihin tulevien vesiensuojelurakenteiden tekoon sekä turvetuotannon aloittamiseen. Muistutukset ja mielipiteet 1) Viialan kylän yhteisalueen osakaskunta on vaatinut, että tuotantoa ei tule aloittaa ennen kuin kaikki lupaehdot vesien laskemiseksi Sorsajokeen täyttyvät. Vesistökuormitusta on tarkkailtava ympärivuotisesti ennen Sorsajokea. Kiintoainetta ei saa joutua alapuolisiin vesistöihin lainkaan. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän tulee olla riittävän suuret. Kalatalousmaksu tulee määrätä maksettavaksi myös Viialan kylän osakaskunnalle, ottaen huomioon myös hakijan lounaispuolella jo aloitettu turvetuotanto. Mikäli turvetuotantoalueelta tulevat päästöt aiheuttavat haitallisia muutoksia Sorsajoen rapu- ja kalakannalle, tulee hakijan korvata ne täysimääräisinä. 2) Valkealan Turve Oy on vaatinut, että hakijan vesistö- ja kalataloustarkkailut liitetään yhteistarkkailuna suoritettaviin Sorsajoen vesistö- ja kalataloustarkkailuihin. 3) AA Kouvolan kaupungin Viialan kylässä sijaitsevan tilan Raitvierinen (RN:o 8:89) omistajana on vaatinut hakemuksen hylkäämistä. Toiminnasta aiheutuu lähialueen

9 asukkaille pöly- ja meluhaittoja, lisäksi tuotantoalue tuhoaa suon tarjoamat virkistyskäyttömahdollisuudet. Lisäksi tuotantoalueelta johdettavat kuivatusvedet aiheuttavat Sorsajokeen lisää ravinnekuormitusta ja tuhoavat joen kala- ja rapukantaa. Suunnitellulla tuotantoalueella pesii lisäksi lintudirektiivin liitteen 1 lajeja, jotka ovat kurki, kehrääjä, metso, teeri ja pyy. Lisäksi suon reunakoivikoita käyttää ruokailupaikkoina pikkutikka säännöllisesti ja valkoselkätikka epäsäännöllisesti. Suunniteltu turvetuotantoalue tulee väistämättä hävittämään alueella jo vuosia pesineen kurjen ja kehrääjän. Kurki on pesinyt vuosikymmenen ajan juuri vanhoissa nostohaudoissa joihin on nyt tarkoitus johtaa alueen kuivatusvesiä. 4) BB tilojen Koskela (RN:o 8:89) ja Mataroja (RN:o 9:231) omistajana, CC tilan Suoranta 2 (RN:o 10:82) omistajana, DD tilan Kortemaa (RN:o 8:117) omistajana, EE asiakirjojen mukaan tilan Kattelus I (RN:o 2:860) omistajana, FF mm. tilan Jäärä (RN:o 8:137) omistajana ja GG tilan Jokimaa (RN:o 9:486) omistajana, kaikki em. tilat Kouvolan kaupungin Viialan kylässä, ovat vaatineet, että hakemus on hylättävä nykyisessä haetussa muodossaan. Jotta lupa olisi myönnettävissä, alueen suojakaistan on oltava hakemuksessa esitettyä leveämpi. Alueella olevat ojitusjärjestelyt ja laskeutustaltaan sijainti on selvitettävä tarkemmin. Kuivanapitovesiä ei pitäisi johtaa pohjoiskautta, koska maastosta ei ole vesien poistomahdollisuutta. Vedet on johdettava riittävien selkeytysaltaiden kautta tuotantoalueen eteläpuolelta. Laskuojaan on perustettava tarkkailupiste ja ojan on oltava riittävästi perattu. Ennen luvan myöntämistä vesien johtamisesta on pidettävä alueella katselmus. Alueella jo tehdyt ojitustyöt on selvitettävä. Lisäksi hakijan jo aiemmin aloittama turvetuotanto lounaispuolella sijaitsevalla Välisuolla on huomioitava. 9 Selitys Hakija on lausunnoista ja muistutuksista antamassaan selityksessä lausunut, että sillä ei ole huomautettavaa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta. Kaakkois-Suomen TE-keskuksen lausunnon johdosta hakija viittaa Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n raporttiin "Sorsajoen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2008", jonka mukaan turvetuotannon vaikutus Sorsajoen rapukantoihin vuonna 2008 lienee ollut vähäinen. Hakemuksessa esitetty kalatalousmaksu on suhteutettu alueen muiden tuottajien maksamiin maksuihin, joten TE-keskuksen vaatimus on ylimitoitettu. Koska tuotantoalueen vesiensuojelujärjestelmä muuttuu kasvillisuusaltaista pintavalutuskentäksi noin 15 vuoden päästä, sopiva päätöksen määräysten tarkistusväli on 10 vuotta. Kouvolan kaupunginhallituksen ja ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnosta hakija toteaa, että Kymenlaakson turvetuotantoalasta poistuu lähivuosina noin 300 ha. Samalla turpeen käyttö lisääntyy voimakkaasti. Uusia tuotantoalueita tarvitaan jatkuvasti lisääntyvän kulutuksen tyydyttämiseksi. Tämän vuoksi alueiden valmistelu lopulliseen tuotantokuntoon tulisi aloittaa välittömästi luvan myöntämisen jälkeen. Harjusuo on ojitettu kaivannoilla kymmeniä vuosia sitten. Alue on talouskäytössä olevaa metsämaata, joka ennallistetaan metsäksi istuttamalla uudet taimet. Taimien elinmahdollisuudet paranevat, jos pintamaa jyrsitään ja ojitusta tihennetään. Ennen kasvillisuusaltaiden ottamista turvetuotantoon vesiensuojelujärjestelmäksi tulee pintavalutuskenttä. Lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä alueelle laaditaan uusi vesienkäsittelysuunnitelma.

10 Viialan kylän yhteisalueiden osakaskunnan vaatimuksista hakija toteaa, että kalatalousmaksu maksetaan TE-keskukselle, joka jakaa sen harkintansa mukaan osakaskunnalle. Sorsajoen kuormitusta tarkkaillaan Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Valkealan Turve Oy:n vaatimusten johdota hakijalla ei ole huomautettavaa. Rajanaapureiden vaatimusten johdosta hakija toteaa, että hakemukseen liitetyssä tuotantosuunnitelmassa on esitetty toimiva ojitusjärjestelmä ja kuormitustarkkailuohjelma. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu Ympäristölupa Vesitalouslupa Vaatimus katselmuksesta hylätään. Hakemusasiakirjat ja niistä annetut lausunnot ovat riittävät asian ratkaisemiseksi. Ympäristölupavirasto myöntää Juha Tapolalle ympäristöluvan turvetuotantoon hänen omistamallaan Harjunsuo I -nimisellä tilalla RN:o 10:11 (Ummeljoen kylää), joka sijaitsee Kouvolan kaupungissa. Uuden tuotantoalueen pinta-ala on noin 15,2 ha. Tuotantoalue ja vesiensuojelurakenteet ilmenevät ympäristölupavirastoon toimitetun hakemuksen liitekartasta "Kuntoonpanosuunnitelma 1:5 000". Tämän päätöksen mukaisesti toimittaessa turvetuotantoalueen päästöistä vesistöön ei aiheudu sellaista vesistön pilaantumista, josta ennalta arvioiden olisi määrättävä korvausta vesialueen tai rantakiinteistöjen omistajille. Vesistö- ja kalatalousvaikutusten tarkkailusta sekä ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan määräykset. Kala- ja rapukannoille aiheutuva vahinko alapuolisessa vesistössä määrätään hyvitettäväksi kalatalousmaksulla. Ympäristölupavirasto myöntää luvan saajalle vesilain 10 luvun 6 :n nojalla oikeuden turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamiseen tiloilla Kattelus I RN:o 2:860, Koskela RN:o 10:55, Jäärä RN:o 10:75, Antinpelto RN:o 10:102, Jäärä RN:o 8:137 ja Kortemaa RN:o 8:117 sijaitsevien ojien kautta Sorsajokeen. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Ympäristölupavirasto hylkää luvan saajan pyynnön saada aloittaa toiminta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ympäristöluvan lupamääräykset 10 Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä olevan kartan "Turvetuotantoalueen sijainti MK 1:20 000" ja "Kuntoonpanosuunnitelma MK 1:5 000"

11 mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta purkuojaan ja edelleen Sorsajokeen. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä olevan piirustuksen "Kuntoonpanosuunnitelma MK 1:5 000" mukaisesti sarkaojarakenteiden, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti kasvillisuuskenttien avulla sekä muutoinkin hakemuksesta ilmenevällä tavalla. Lisäksi auma-alueen vedet on johdettava tasausaltaan ja pintavalutuskentän kautta. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Vesiensuojelurakenteita koskeva yksityiskohtainen toteutussuunnitelma on toimitettava Kaakkois-Suomen ely-keskukselle tarkistettavaksi kolme kuukautta ennen niiden rakentamisen aloittamista. Sarkaojien päissä kussakin on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Auma-alueen ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista ja rakenteiden valmistumisesta on ilmoitettava Kaakkois- Suomen ely-keskukselle ja Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesiensuojelurakenteisiin voidaan niiden toiminnan tehostamiseksi tehdä sellaisia Kaakkois-Suomen ely-keskuksen hyväksymiä muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa ja joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yleiseen tai yksityiseen etuun. 3. Kasvillisuuskentät, pintavalutuskenttä, laskeutusaltaat sekä sarkaojien lietesyvennykset on pidettävä jatkuvasti kunnossa. Niiden kunto on tarkastettava säännöllisesti ja mahdolliset puutteet on korjattava viipymättä. Muut rakenteet, kuten lietteenpidättimet ja pintapuomit, on pidettävä kunnossa. Kasvillisuuskentillä ja pintavalutuskentällä mahdollisesti olevat ojat on tukittava siten, että oikovirtaukset estetään. Penkereitä tehtäessä ja ojia tukittaessa kentän pintaa ei saa rikkoa. Kenttien toimintaa on seurattava tuotantoaikana jatkuvasti ja niiden toiminta on tarkistettava heti kevättulvan jälkeen ja syksyllä tuotantokauden päätyttyä. Mahdolliset puutteet on korjattava välittömästi. Laskeutusaltaat ja sarkaojien lietesyvennykset on tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä. Altaista poistettava liete ei saa päästä vesistöön. Tuotantotoiminta on muutenkin suunniteltava ja järjestettävä siten, että vesistökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi. Päästöt ilmaan ja melu 4. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän pölyä aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Tuotantoalueella on oltava tuulen suunnan osoittava tuulipussi. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava niin, että kuorma ei voi pölytä häiritsevästi. 5. Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää melulle altistuvissa asuinrakennusten pihapiireissä ekvivalenttitasoa (L Aeq ) 55 db klo 7 22 eikä 50 db (L Aeq ) klo

12 Luvan saajan on laite- ja työmenetelmävalinnoilla sekä töiden ajoituksella estettävä näiden meluarvojen ylittyminen. Varastointi ja jätteet 6. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Kouvolan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. 7. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa (päivätty ). Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Kaakkois-Suomen ely-keskukselle. 8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaallisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja lukitus. Häiriö- ja poikkeustilanteet 9. Luvan saajan on pidettävä ajan tasalla suunnitelmaa, joka koskee toimintaa häiriöja poikkeustilanteiden aikana, sekä pidettävä yllä toimintavalmiutta erityistilanteiden varalta. Öljyvuotojen varalta on oltava käytössä imeytysainetta ja säilytyspaikka öljyyntyneelle maa-ainekselle. 10. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Kaakkois-Suomen ely-keskukselle ja Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. Tarkkailu 11. Turvetuotantoalueelle on nimettävä hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Kaakkois-Suomen ely-keskukselle ennen toiminnan aloittamista. 12. Luvan saajan on pidettävä toiminnasta käyttöpäiväkirjaa, johon on merkittävä tuotantokausittain hakemuksessa esitetyt tiedot. Käyttöpäiväkirjan kooste on toimitettava vuosittain Kaakkois-Suomen ely-keskukselle. 13. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia myös poikkeustilanteissa hakemuksen ja siihen liitetyn päivätyn tarkkailuohjelmaehdotuksen mukaisesti. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna, osana Sorsajoen käyttö-, kuormitusja vesistötarkkailuohjelmaa. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa tai muuttaa Kaakkois-Suomen ely-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 14. Luvan saajan on tarkkailtava turvetuotannon vaikutuksia kala- ja rapukantoihin Kaakkois-Suomen ely-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan liittää osaksi Kaakkois-Suomen ely-keskuksen vuonna 2007 hyväksymää Sorsajoen kalata- 12

13 loudellista tarkkailua. Muutokset tarkkailuohjelmaan hyväksyy Kaakkois-Suomen elykeskus. 15. Tarkkailutulokset (päästö- ja vesistötarkkailu) on toimitettava kunkin näytteenottokerran jälkeen valvontaviranomaisille tarkkailuohjelmien mukaisesti. Käyttö-, päästöja vesistötarkkailun vuosiyhteenvedot ja kalataloustarkkailun vuosiyhteenveto on toimitettava Kaakkois-Suomen ely-keskukselle. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Tarkkailutulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Kalatalousmaksu 16. Luvan saajan on maksettava Kaakkois-Suomen ely-keskukselle vuosittain tammikuun aikana 100 euroa kalatalousmaksua käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kala- ja rapukannoille aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 17. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Kaakkois-Suomen elykeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Kaakkois-Suomen ely-keskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Vesitalousluvan lupamääräykset 1. Purku-uoman sekä tiloilla Kattelus I RN:o 2:860, Koskela RN:o 10:55, Jäärä RN:o 10:75, Antinpelto RN:o 10:102, Jäärä RN:o 8:137 ja Kortemaa RN:o 8:117 sijaitseva laskuoja ja siinä mahdollisesti olevat rummut on pidettävä kunnossa niin, että toiselle kuuluvalla alueella ei aiheudu vahingollista vettymistä tai muuta vahinkoa. 2. Luvan saaja on velvollinen tarvittaessa siivoamaan kuivanapitovesien purku-uoma Sorsajokeen saakka niin, että uoman vedenjohtokyky ei kuivatusveden vuoksi heikkene, ja osallistumaan uoman kunnossapidosta aiheutuviin kustannuksiin. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupaviranomainen voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään jätettävä ympäristölupaviranomaiselle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupaviranomainen voi määrätä luvan raukeamaan. 13

14 14 Hakemukseen on liitettävä päivitetty vesienkäsittelysuunnitelma, jossa on huomioitu kasvillisuusallaskäsittelyn vaihtuminen pintavalutukseen sekä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset tarpeelliset selvitykset. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Harjunsuo I -nimisellä tilalla RN:o 10:11 (Ummeljoen kylää) sijaitseva turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, joka on ojitettu. Tuotantoalueella tai sen päästöjen vaikutusalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojeluasemaa omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kuivatusvedet käsitellään aluksi kasvillisuuskentillä, joiden teho vastaa pintavalutuskentän tehoa ja myöhemmin pintavalutuskentällä. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset vallitsevissa olosuhteissa. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Harjunsuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, mukaan lukien muu vesistökuormitusta aiheuttava toiminta, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista, eikä toiminnan vaikutusalueella eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta. Perustelut toiminnan aloittamisluvan osalta Hakemuksessa ei ole esitetty sellaista perusteltua syytä, jonka mukaan toiminnan aloittamislupa voitaisiin myöntää. Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 3. Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden, minkä vuoksi vesien käsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Pölypäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on velvoite lupamääräyksessä 4 ja melun osalta lupamääräyksessä 5. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Määräykset 6 ja 8 on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pää-

15 syn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys mm. polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 9 ja 10. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 17 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. Lupamääräys on annettu siltä varalta, että toiminta loppuu kesken lupakauden. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista näkyvällä tavalla. Kaakkois-Suomen TE-keskuksen vaatimukset kalatalousmaksusta ja kalataloudellisen tarkkailun järjestämisestä on lupamääräyksistä näkyvällä tavalla otettu huomioon. Ympäristölupavirasto pitää 100 euron suuruista vuosittaista kalatalousmaksua turvetuotantoalueen koko ja kuormitus huomioon ottaen riittävänä. Kouvolan kaupunginhallituksen ja ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnon osalta ympäristölupavirasto toteaa, että käsittelyjärjestelmän mitoituksen riittävyyden varmistamiseksi on annettu määräys. Kasvillisuusaltaiden korvaamisesta pintavalutuksella siinä vaiheessa kun kasvillisuusaltaat otetaan turvetuotantoon, ei ole erikseen määrätty. Hakijan mukaan edellä kuvattu muutos tapahtuu arviolta 15 vuoden kuluttua toiminnan alkamisesta. Tämän päätöksen lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on määrätty tehtäväksi viimeistään Tarkistamista koskevaan hakemukseen on määrätty laadittavaksi päivitetty vesienkäsittelysuunnitelma, jossa edellä kuvattu muutos on huomioitava. Lisäksi on annettu määräys, jonka mukaisesti vesien käsittelyjärjestelmään tehtäviin muutoksiin on saatava Kaakkois-Suomen elykeskuksen hyväksyntä (määräys 2.) Kalatalousmaksun maksamista osakaskunnalle koskeva vaatimus on hylätty. Ympäristönsuojelulain 44 :n ja vesilain 2 luvun 22 :n mukaisesti kalatalousmaksu on asetettava kalatalousviranomaisen käytettäväksi. Ympäristölupahakemuksen hylkäämistä koskevat vaatimukset on hylätty päätöksestä ja sen perusteluista ilmenevin perustein, koska luvan myöntämisen edellytykset ovat edellä ilmenevin perustein olemassa. 15

16 16 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 41 46, 52, 55 56, 62, 72 ja 90, 101 ja 103 a. Ympäristönsuojeluasetus 19, 30 ja 37. Jätelaki 4, 6 ja 15 Vesilain 2 luvun 22 ja 6 luvun 9 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Alle 30 ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on euroa. Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006). PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ympäristönsuojelulain 54 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 23 :n mukaisesti päätös toimitetaan luvan saajalle, Kaakkois-Suomen ely-keskukselle, Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Suomen ympäristökeskukselle. Päätöksen antamisesta ilmoitetaan lisäksi niille, joille on annettu hakemuksesta erikseen tieto. Tieto päätöksestä julkaistaan Kouvolan kaupungissa.

17 17 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitteenä. Sinikka Pärnänen Ilpo Hiltunen Kari Janhunen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Sinikka Pärnänen, Ilpo Hiltunen ja Kari Janhunen (asian esittelijä). Tiedustelut: asian esittelijä, puh

18 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Hallituskatu 12 14, KUOPIO Postiosoite: PL 1741, KUOPIO Puhelin: (vaihde) Telekopio: (017) Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.