LAATTAANSUON TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS PALTAMO

Transkriptio

1 LAATTAANSUON TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS PALTAMO M. Patrikainen, E. Karvinen, I. Tommila 2014

2 SISÄLTÖ HAKEMUS... 4 HAKIJAN YHTEYSTIEDOT... 4 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET, ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Suunnitelma alueen jälkihoidosta... 5 Laatu- ja ympäristöjärjestelmä... 6 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön... 6 Pöly, melu ja liikenne... 8 Varastointi ja jätteet... 9 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 9 TUOTANTOALUE, SEN YMPÄRISTÖ JA TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 9 Tuotantoalueen nykytila... 9 Asutus ja maankäyttö... 9 Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö Ympäristöriskit TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET Kalatalousmaksu/-velvoitteet Muut toimenpiteet KORVAUKSET TOIMINNAN ALOITTAMISLUVAN PERUSTELUT HAKEMUKSEEN LIITETTÄVÄT TIEDOT ASIANOSAISISTA TIIVISTELMÄ KIRJALLISUUS... 18

3 3 LIITELUETTELO Liitekohta 1 Kainuun ympäristökeskuksen kirje 2004 Kainuun ympäristökeskuksen kirje 2006 Kainuun ELY-keskuksen lausunto 2013 Liitekohta 2 Tuotantoalueen sijainti, kartta mk 1: Hallintatiedot, kartta Liitekohta 3 Ote maakuntakaavasta kaavamerkintöineen Liitekohta 4 Tuotantoaluekartta, mk 1:5000 Suunnitelmakartta, mk 1:2000 Laattaansuon vesiensuojelusuunnitelma Laattaansuon pituusleikkaus Periaatepiirros pumppaamosta Käyttöpäiväkirjojen yhteenvedot v Laattaansuota koskien Liitekohta 5 Liitekohta 6 Kuormituksen laskentaperusteet Perustelu pintavalutuskentän vedenlaadulle Otteet päästö- ja vaikutustarkkailuraporteista vuosilta Ote Turvetuotannon ominaiskuormitusselvityksestä (Pöyry Finland 2013a) Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Liitekohta 7 Tuotantoalueen lähiympäristö, mk 1: Pöly- ja meluvaikutukset Liitekohta 8 Lähimmät suojelualueet, kartta mk 1: Lähimmät pohjavesialueet, kartta mk 1: Liitekohta 9 Sijainti vesistöalueella, kartta mk 1: Liitekohta 10 Veden laadun havaintopaikat, kartta mk 1: Vedenlaatutaulukot Vesistövaikutusarvio Liitekohta 11 Kainuun turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille Kainuun ELY-keskuksen päätös tarkkailuohjelman hyväksymisestä Liitekohta 12 Rekisterikartat 1 kpl mk 1:30 000, 2 kpl 1: Tiedot hankkeen asianosaisista, luettelo Kalastusalueiden ja osakaskuntien tiedot

4 4 HAKEMUS Vapo Oy hakee ympäristölupaa Laattaansuon 49,3 ha:n suuruisen alueen turvetuotantoon Paltamossa. Kyseessä on vanha tuotantoalue, jolla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Lisäksi haetaan toiminnan aloittamislupaa eli tässä tapauksessa lupaa jatkaa toimintaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. HAKIJAN YHTEYSTIEDOT Vapo Oy, osakeyhtiö Jyväskylän kaupungista PL Jyväskylä Yhteyshenkilöt: Lakimies Martti Patrikainen, puh Suunnitteluinsinööri Enni Karvinen, puh Biologi Irma Tommila, puh HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaan ja turpeen tuotantoon liittyvät osiot on laatinut Vapo Oy. Vesienkäsittelyn tehostamissuunnitelman on laatinut Maveplan Oy. Muilta osin hakemuksen ovat laatineet DI Heini Passoja ja ins. (AMK) Erja Eskelinen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET, ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Laattaansuolla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa, mikä on perustunut Kainuun ELY-keskuksen kirjeisiin v ja Vuonna 2013 Kainuun ELY-keskus velvoitti Vapo Oy:tä hakemaan ympäristölupaa mennessä. Kainuun ELY-keskus hyväksyi Laattaansuon vesienkäsittelyn tehostamissuunnitelman Toimintaa koskevat päätökset ja lausunnot on esitetty liitekohdassa 1. Vapo Oy omistaa koko tuotantoalueen (yhteensä 78 ha). Tuotantoalueen sijainti sekä hallinta kartalla on esitetty liitekohdassa 2. Tuotantoalueella on voimassa Kainuun maakuntakaava, jonka valtioneuvosto on vahvistanut Maakuntakaavassa ei ole Laattaansuon tuotantoaluetta koskevia merkintöjä. Tarkempi kuvaus kaavatilanteesta sekä ote Kainuun maakuntakaavasta kaavamerkintöineen on esitetty liitekohdassa 3. Tuotantoalueella, sen läheisyydessä tai purkureitin varrella ei ole voimassa olevia yleis- tai asemakaavoja (OIVA 2014).

5 5 TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Suunnitelma alueen jälkihoidosta Laattaansuo on vanha toiminnassa oleva turvetuotantoalue, joka on vuonna 2006 siirtynyt UPM:ltä Vapolle. Keskimääräinen tuotanto Laattaansuolla on ollut noin m 3 jyrsinpolttoturvetta. Jyrsinpolttoturpeen tuotantomenetelmänä on käytetty mekaanista kokoojavaunua. Toiminta jatkossa käsittää Laattaansuon turvetuotantoalueen, jonka tuotantopinta-ala on auma-alueineen 49,3 ha (auma-alueet 4,3 ha). Myös auma-alueella oleva turve tuotetaan ja tarvittaessa turvevaraston paikkaa vaihdellaan. Työmaakartta sekä Laattaansuon käyttöpäiväkirjojen yhteenvedot vuosilta on esitetty liitekohdassa 4. Turvetta voidaan nostaa Laattaansuon tuotantoalueilta arviolta vielä parikymmentä vuotta. Tuotannon loputtua, alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen ja sitä seuraavaan uuteen käyttömuotoon. Tuotanto on jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla sekä Hakumenetelmällä keräiltynä ja jatkossa mahdollisesti myös imuvaunulla. Vuosittain tuotantoa on noin vuorokautta tuotantokaudella toukokuu-syyskuu. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin m 3 jyrsinpolttoturvetta. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä ja kääntäminen sekä karheaminen. Lisätietoja tuotannosta on saatavissa Vapo Oy:n internet-sivuilta ( Jyrsinpolttoturpeen kuljetusmäärät ovat noin 150 ajosuoritetta lämmityskaudella Tuotannon, kunnossapidon ja toimituksen suorittavat yrittäjät. Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavia osaalueita, toimenpiteet ovat samat. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti eli ne rajataan tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Yhtiö kunnostaa omistamansa alueet uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päättymisestä. Laattaansuo on kokonaan hakijan omistama. Seuraavina maankäyttömuotoina tulevat kysymykseen esim. metsittäminen, viljely ja osalla aluetta kosteikko.

6 6 Laatu- ja ympäristöjärjestelmä Vapo Oy:ssä on sertifioitu ISO standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä (sertifikaatti nro AE-FIN-FINAS) sekä ISO 9001 standardin mukainen laatujärjestelmä (sertifikaatti nro AQ-FIN-FINAS). Laatu- ja ympäristösertifikaatit kattavat Vapo Oy:n koko toiminnan, johon sisältyy biopolttoaineiden myynti, hankinta, tuotanto ja logistiikka sekä tuotantoalueiden hankinta, suunnittelu, luvitus ja valmistelu. Ulkoisena arvioijana toimii Det Norske Veritas Oy. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Nykytilanteessa tuotantoalueen koko 49,3 ha tuotantoalan vedet johdetaan sarkaojarakenteiden ja Mannispurossa noin 900 m tuotantoalueen alapuolella olevan laskeutusaltaan kautta Mannispuroon. Laattaansuon vesienkäsittelyä parannetaan uudella laskeutusaltaalla ja sulan maan aikana toimivalla kaksiosaisella kosteikolla (pintavalutuskenttä ja sitä seuraava kasvillisuuskenttä). Kasvillisuuskenttä perustetaan tuotannosta poistetulle alueelle. Kosteikkoyhdistelmän rakentaminen on jo aloitettu Kainuun Ely-keskuksen hyväksynnällä (liitekohta 1). Vesienjohtaminen kosteikolle aloitetaan tuotantokauden 2015 alkuun mennessä. Vesienkäsittelyrakenteet sekä Maveplan Oy:n laatima Laattaansuon vesiensuojelusuunnitelma karttoineen ilmenevät liitekohdassa 4 olevista tuotantosuunnitelmakartoista. Laattaansuon turvetuotantoalueella ei ole ollut toimivia eristysojajärjestelyjä, jonka vuoksi tuotantoalueelle on tullut ulkopuolisia vesiä. Laskeutusaltaan mitoitus ei ole ollut riittävä sekoittuneiden tuotantoalueen ja ulkopuolisten vesien puhdistukseen. Lisäksi lohkolle 3 purkaa pohjavettä Ansokankaan luokittelemattomasta pohjavesimuodostumasta. Laattaansuon vesiensuojelusuunnitelmassa Mannispuron vedet ja purkautuvat pohjavedet erotetaan tuotantoalueen vesistä. Ulkopuoliset vedet ohjataan tuotantoalueen ohi uusia eristysojia pitkin ja muuntamalla reunaojia eristysojiksi. Vanhan Mannispuron laskeutusaltaan ylläpito lopetetaan ja mittarakenteet yms. poistetaan. Uusi laskeutusallas ja lietteen läjitysalue sijoitetaan suunnitelmakartassa (liitekohta 4) merkittyyn kohtaan. Laskeutusallas toimii samalla pumppausaltaana. Tuotantoalueelta tuleva ylin valuma on noin 300 l/s/km 2. Virtaama on Laattaansuolla tällöin 183 l/s. Suunnitellun kosteikkoalueen pinta-ala on noin 3,5 ha. Kosteikon koko on 5,7 % valuma-alueen pinta-alasta (61 ha). Kosteikkoalueen pohjamaa on pääosin hietaa ja hiesua. Kosteikon mitoitusta voidaan pitää riittävänä vanhalle tuotantoalueelle. Veden viipymä kosteikkoalueella pyritään saamaan mahdollisimman pitkäksi mm. kentän muotoilulla sekä keräilypainanteiden ja jakoputkiston sijoittelulla. Näin ollen kosteikkoalue on hydraulisesti tehokas. Kasvillisuuskenttäosio muotoillaan tasaiseksi ja oikovirtausuria vältetään, jolloin virtausnopeudet kentällä ovat pieniä myös tulva-aikoina. Vesi johdetaan kentälle vasta kasvillisuuden kehityttyä. Silloin, kun vettä ei johdeta kosteikkoyhdistelmälle veden jäätymisen vuoksi, johdetaan alueen kuivatusvedet laskeutusaltaan kautta Mannispuroon. Myös kosteikkoyhdistelmän käyttöaikana ohitusmahdollisuus laskeutusaltaan kautta pidetään toiminnassa pumppaamon häiriö- ja huoltotilanteiden varalta. Pumppaamon tuottoa suuremmat valumat padottuvat

7 tavallisesti tuotantoalueen ojastoon ja altaisiin. Pumppaamon ohitusta käytetään vain niissä tilanteissa, joissa esim. sulamisvesien aiheuttama tulva on vaarassa rikkoa turvetuotantoalueen rakenteita tai jos kuivat karheella olevat turpeet ovat vaarassa joutua ojastoon. Luvan hakija katsoo, että on parempi ratkaisu olla olemassa hallittu vesienjohtamisreitti pois turvetuotantoalueelta, kuin se että vedenpaine rikkoo rakenteita ja pääsee hallitsemattomasti alapuoliseen vesistöön. Hallittu vesienjohtamisreitti mahdollistaa myös tarkkailun ohitustilanteessa. Tuotantokauden aikaisesta ohitustarpeesta informoidaan Ely-keskusta. Liitekohdassa 5 on esitetty Laattaansuota koskevat osat vuosien Kainuun turvetuotannon tarkkailuraporteista. Laattaansuolla ei ole tehty päästötarkkailua tai tarkkailtu vesienkäsittelymenetelmien puhdistustehoa. Laattaansuon kuormitusluvut on laskettu käyttäen Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden ympärivuotisista tarkkailuista saatua aineistoa. Laattaansuon vuosikuormitus nykytilanteessa sekä arvio Laattaansuon turvetuotannon kuormituksesta vesienkäsittelyn parantamisen jälkeen on esitetty taulukossa 1. Nykyinen (vuosien ) vuosikuormitus on arvioitu vuosien tarkkailuraporteissa esitettyihin tietoihin perustuen. Lisäksi nykyinen vuosikuormitus on laskettu Pohjois-Suomen perustason turvetuotantoalueiden tuotantovaiheen keskimääräisten vuositason ominaiskuormitusten (Pöyry Finland Oy 2013a) perusteella. Vesienkäsittelyn parantamisen jälkeinen kuormitusarvio tuotantokaudesta 2015 alkaen on laskettu Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten (sulan maan aikainen) sekä kasvillisuuskentällisten turvetuotantoalueiden tuotantovaiheen keskimääräisten vuositason ominaiskuormitusten perusteella. Kuormituslaskennan perusteet on esitetty tarkemmin liitteessä 5_1. Taulukko 1. Arvio Laattaansuon päästöistä nykytilanteessa ja vesienkäsittelyn parantamisen jälkeen. Laattaansuon kuormitus Brutto Netto nykytilanteessa ja tulevalla Kiintoaine Kok.P Kok.N CODMn Kiintoaine Kok.P Kok.N CODMn lupakaudella ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Nyk ytilanne Tarkkailuraportteihin perustuen 49, Perustason tuloksiin perustuen 49, Vuodesta 2015 alk aen Pintavalutuskentällisten tuloksiin (sula maa) perustuen 49, Kasvillisuuskentällisten tuloksiin perustuen 49, Hakija esittää Laattaansuon kosteikkoyhdistelmälle enintään seuraavat lähtevän veden pitoisuudet: - Kiintoaine 7 mg/l - Kokonaisfosfori 75 µg/l - Kokonaistyppi 1400 µg/l tai vähintään seuraavat puhdistustehot: - Kiintoaine 50 % - Kokonaisfosfori 50 % - Kokonaistyppi 20 % 7

8 Koska kosteikkoyhdistelmän toiminnan tasaantumiseen rakentamisvaiheen jälkeen kuluu aikaa ainakin kaksi vuotta, hakija esittää, että rajaarvot tulisivat voimaan aikaisintaan kolmantena vuonna kosteikkoyhdistelmän käyttöönotosta lähtien. Jos raja-arvoihin ei päästä kolmantena vuotena, hakija esittää, että tehostamissuunnitelma toimitetaan Kainuun Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tarkempi esitys pitoisuusrajoista perusteluineen on hakemuksen liitteenä 5_2. 8 Pöly, melu ja liikenne Pöly Turvetuotannon pölypäästöjen määrään vaikuttavat turpeen kosteus, maatuneisuus, hiukkaskoko, tuotantomenetelmä ja tuulen voimakkuus. Suurimmat pölypäästöt ajoittuvat turpeen keräys- ja aumausvaiheisiin, jolloin käsitellään kuivaa turvetta. Suurimmat päästöt työtuntia kohden aiheutuvat kuormauksesta hakumenetelmällä ja turpeen käännöstä (Väyrynen ym. 2008). Kaluston ja menetelmien kehittymisen myötä pölyhaitat ovat vähentyneet, mutta turvepölyä voi silti yhä levitä ajoittain tuotantoalueen läheisyyteen. Pölyhiukkasten kokojakauma painottuu yli 10 μm:n hiukkasiin, mutta pöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (PM10, alle 10 μm) ja pienhiukkasia (PM2,5, alle 2,5 μm) (Tissari ym. 2001). Yksityiskohtaisempi selvitys pölypäästöjen syntymisestä ja vaikutuksista on esitetty liitekohdassa 7. Turvetuotannossa syntyvän pölyn määrää pyritään vähentämään valitsemalla vähän pölyäviä tuotantotapoja. Pölyhaittoja voidaan vähentää myös turveaumojen sijoittelulla niin, että ne sijaitsevat mahdollisimman kaukana asutuksesta. Melu Melutasot turvetuotantoalueiden ympäristössä vaihtelevat käytettävien koneyhdistelmien ja melun paikallisten leviämisolosuhteiden mukaan. Melun määrään voidaan vaikuttaa mm. koneiden valinnalla, töiden ajoituksella, turveaumojen ja teiden sijoituksella sekä riittävän leveillä ja tiheillä kasvillisuusvyöhykkeillä. Yksityiskohtaisempi selvitys melupäästöjen syntymisestä ja vaikutuksista on esitetty liitekohdassa 7. Liikenne Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (lokahuhtikuu) keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Vuosittainen toimitus ( m 3 ) vastaa noin 150 rekan ajosuoritetta. Turve toimitetaan pääasiassa Kajaanissa ja Sotkamossa sijaitseville voimalaitoksille. Kuljetukset sekä Kajaaniin että Sotkamoon suuntautuvat Laattaansuontietä pitkin 5-tielle, jolta edelleen käyttökohteisiin. Toiminnassa käytettävät traktorit tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. Kunnostuksessa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2-3 kertaa tuotantokauden aikana. Lisäksi tuotantokaudella on kevyttä liikennettä ja jossakin määrin muuta raskasta liikennettä.

9 9 Varastointi ja jätteet Urakoitsija säilyttää polttoaineitaan siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön eivätkä pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on l. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on n l. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle l. Säiliöitä täytetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä n. 110 l sekä muita voiteluaineita n. 25 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Laattaansuolla ei tällä hetkellä ole polttoainesäiliöitä. Tuotannossa syntyy hakijan arvion mukaan n. 110 l jäteöljyä, n. 20 kg kiinteää öljyjätettä, 5 kg akkuja, n. 0,5 m 3 sekajätettä, n kg aumamuovia ja n. 70 kg rautaromua. Tilapäinen säilytys suoritetaan asianmukaisissa tiloissa ja toimitetaan käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Toiminnassa syntyy kaivannaisjätteinä kantoja ja muuta puuainesta, kiviä, mineraalimaita sekä lietteitä. Niiden määrät ja jätehuoltosuunnitelma on esitetty liitekohdassa 6. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakijan arvion mukaan tuotantoalueen kuivatusvesien puhdistus pintavalutuskentällä/kosteikolla sulan maan aikana on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista Laattaansuon turvetuotantoalueella ottaen huomioon alueen koko ja jäljellä oleva tuotantoaika. Tuotanto on suunniteltu harjoitettavaksi ja työmaaliikenne järjestetty siten, että asutukselle ei aiheudu kohtuutonta rasitusta pölyn ja melun muodossa. Toiminnassa syntyvien jätteiden eri jakeiden tilapäinen säilytys ja toimittaminen sekä käsittelyyn että hyötykäyttöön on suunniteltu voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Hakijan arvion mukaan Laattaansuon tuotantotoiminnassa sovelletaan kaikilta osin ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT sekä parasta käytäntöä (BEP). TUOTANTOALUE, SEN YMPÄRISTÖ JA TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Tuotantoalueen nykytila Laattaansuon lupahakemusalue on tuotantokunnossa olevaa aluetta. Turvetuotannon jatkuminen ei aiheuta merkittävää muutosta nykyiseen maankäyttöön tai maisemakuvaa. Alueen käyttötilanteesta johtuen tuotantoalueelle ei katsottu aiheelliseksi tehdä luontoselvityksiä. Asutus ja maankäyttö Laattaansuon turvetuotantoalue sijaitsee Paltamon kunnassa, noin 12 km Paltamon kuntakeskustasta itään (liitekohta 2). Laattaansuon lähiympäristö on pääasiassa ojitettua suo- ja metsätalousaluetta. Laattaansuo sijaitsee harvaan asutulla alueella. Lounaispuolella, noin 4,0 km etäisyydel-

10 lä sijaitsee Mieslahden kylätaajama. Noin 4,7 km etäisyydellä kaakossa sijaitsee Vapo Oy:n Vasikkasuon turvetuotantoalue, jolla tuotanto on lopetettu v Lähiympäristössä ei sijaitse muita toiminnassa olevia turvetuotantoalueita. Alueen lähiympäristössä ei ole virallisesti merkittyjä ulkoilu- ja virkistysalueita tai -reittejä (OIVA 2014). Laattaansuolle johtaa Laattaansuontie tuotantoalueen eteläpuolelta. Tuotantoalue sijaitsee lähimmillään noin 170 metrin etäisyydellä Laattaansuontiestä. Alle 500 metrin etäisyydellä Laattaansuon tuotantoalueesta sijaitsee yksi asuinkiinteistö (Takalo ), joka on vakituisessa asumiskäytössä. Asuinrakennus sijaitsee noin 400 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta länteen. Laattaansuon tuotantoalueen lohkon 1 ja asutuksen välinen maasto on Takalon tilan hallussa. Sarkojen suunta suhteessa lähiasutukseen on suotuista ja siten osaltaan ehkäisee pölyhaittoja. Hakijan tietoon ei ole tullut pöly- tai meluvalituksia eikä Laattaansuolla ole tehty pöly- tai melutarkkailua. Tarkemmin ympäristö ja asutuksen sijoittuminen ilmenevät liitekohdissa 7 ja 4 olevasta kartta-aineistosta. Lähimmälle asutulle tilalle (Takalo) on lähetetty kaivokysely, jonka vastaus toimitetaan myöhemmin hakemuksen täydennyksenä. Hakijan tiedossa ei ole muita yksityisiä kaivoja, joihin Laattaansuon turvetuotannolla voisi olla vaikutuksia. Koska Laattaansuo on vanha tuotantoalue, eikä tuotannon laajentamista ole suunniteltu, tuotannosta aiheutuvat pöly- ja meluhaitat pysyvät lähivuosina ennallaan. Toiminnasta ei katsota aiheutuvan naapurikiinteistöjen käytölle kohtuutonta rasitusta pölyn tai melun muodossa. Laattaansuon luonne marjastus- ja metsästysmaana on muuttunut turvetuotannon myötä. Itse tuotantoalueella marjastus- ja metsästys ei ole enää mahdollista. Tuotantokauden ulkopuolella suolla voi metsästää. Laattaansuon turvekuljetukset toimitetaan käyttökohteisiin lähinnä lämmityskauden aikana. Kuljetukset nostavat jonkin verran kuljetusreitin teiden liikennemääriä, mutta vaikutukset liikenteen aiheuttamaan pölyyn ja meluun tai liikenneturvallisuuteen eivät ole merkittäviä. Turvekuormat peitetään pölyämisen estämiseksi. Toiminta ei vaikeuta alueen paikallista elinkeinotoimintaa, joka perustuu suurelta osin maa- ja metsätalouteen. Laattaansuon turvetuotanto ja siihen liittyvä kuljetus työllistävät urakoitsijoita välittömästi noin 2 henkilötyövuotta. Välillisiä työpaikkoja syntyy saman verran voimalaitoksissa, laitevalmistuksessa ja -huollossa, tutkimuksessa, konsulttipalveluissa ja julkishallinnossa. 10 Suojelukohteet ja pohjavesialueet Tuotantoaluetta lähin suojelualue, Mieslahden rinnelehto (LHO110367) sijaitsee lähimmillään noin 5,0 km etäisyydellä tuotantoalueen länsipuolella (OIVA 2014). Lähin Natura 2000-verkostoon kuluva alue on noin 5,5 km etäisyydellä tuotantoalueen lounaispuolella sijaitseva Antinmäki- Kylmänpuro-Hevossuo (FI , SCI). Suojelualueiden sijaintikartta on esitetty liitekohdassa 8. Pitkien etäisyyksien vuoksi Laattaansuon turvetuotannolla ei arvioida olevan vaikutuksia suojeltuihin kohteisiin. Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole tiedossa olevia uhanalaisia tai muita arvokkaita luontotyyppejä, uhanalaisia lajeja tai arvokkaiksi luokiteltuja

11 pienvesiä. Toiminnan jatkaminen ei aiheuta muutoksia itse tuotantoalueen tai sen lähiympäristön luontoon. Tuotantoalueen lähin pohjavesialue, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Heinikangas ( A) sijaitsee Laattaansuon pohjoispuolella, lähimmillään noin 6,0 km etäisyydellä tuotantoalueesta. Pohjavesialueiden sijaintikartta on esitetty liitekohdassa 8. Pitkien etäisyyksien vuoksi Laattaansuon turvetuotannolla ei ole vaikutuksia luokiteltuihin pohjavesialueisiin. Turvetuotannolla ei tiettävästi ole ollut vaikutusta yksityisten kaivojen veden laatuun tai määrään eikä vaikutusta pidetä todennäköisenä jatkossakaan. Tuotantoalueen läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja maisema-alueita tai muita kulttuuriperintökohteita (OIVA 2014). 11 Vesistö Valtakunnallisen vesistöaluejaotuksen (Ekholm 1993) mukaan Laattaansuon turvetuotantoalue sijaitsee Oulujoen päävesistöalueen (59) Miesjoen valuma-alueella (59.36) ja tarkemmin Laajanjoen valuma-alueella (59.363). Laajanjoen alueen pinta-ala on 21,25 km 2 ja järvisyys 0,24 %. Karttatarkastelun perusteella Laajanjoen alueen maankäyttö on pääosin metsätalousvaltaista, josta aiheutuu myös suurin osa kuormituksesta. Miesjoen valuma-alueella (59.36) ei sijaitse muita toiminnassa olevia turvetuotantoalueita, sillä hakijan Vasikkasuon turvetuotantoalueella tuotanto on päättynyt vuonna Laattaansuon tuotantoalueen osuus Miesjoen valuma-alueesta (126,66 km 2 ) on noin 0,4 %. Laattaansuon kuivatusvedet johdetaan koko 49,3 ha:n tuotantoalalta vesistöön reittiä laskuoja Mannispuro Heinipuro Laajanjoki Miesjoki - Oulujärvi. Purkureitin pituus tuotantoalueelta Heinipuroon on noin 2,4 km, Miesjokeen noin 10 km ja Oulujärveen noin 16 km. Tuotantoalueen sijoittuminen vesistöalueelle ja vesienjohtamis-reitti on esitetty liitekohdassa 9. Virtaamat Seuraavassa taulukossa on esitetty virtaamat Mannispurossa laskussa Heinipuroon, Heinipurossa laskussa Laajanjokeen, Laajanjoessa laskussa Miesjokeen sekä Miesjoen valuma-alueen alarajalla, Miesjoessa laskussa Mieslahteen. Virtaamatiedot on laskettu vuosien hydrologisessa vuosikirjassa (Korhonen & Haavanlammi 2012) Nuasjärven lähialueelle (59.811) annettujen vuosien valumatietojen perusteella. Taulukko 2. Virtaamatiedot. F km 2 MQ m 3 /s MHQ m 3 /s MNQ m 3 /s Mannispuro laskussa Heinipuroon 4,5 0,05 0,13 0,007 Heinipuro laskussa Laajanjokeen 10,1 0,12 0,30 0,017 Laajanjoki laskussa Miesjokeen 21,3 0,25 0,63 0,035 Miesjoki laskussa Mieslahteen 127,2 1,47 3,76 0,209

12 12 Veden laatu Laattaansuolta lähtevän veden laatua ei ole tarkkailtu Laattaansuon turvetuotantoon liittyen. Alapuolisessa vesistössä on tehty vesistötarkkailua Laajanjoessa pisteissä Laajanjoki ja Laajanjoki 4 sekä Miesjoessa pisteessä Miesjoki 4. Tuoreimmat vedenlaatuhavainnot ovat Laajanjoessa vuodelta 2002 ja Miesjoessa vuodelta Havaintopaikkojen sijainti ja tarkkailutulokset on esitetty liitekohdassa 10. Laattaansuon alapuolisissa vesistöpisteissä Laajanjoessa vesi on ollut lievästi sameaa ja runsashumuksista. Fosforipitoisuuden perusteella vesi on ollut lievästi rehevää ja typpipitoisuuden perusteella karua, lievästi rehevää tai rehevää. Happitilanne on ollut pääosin hyvä. Miesjoessa vesi on ollut sameaa ja humuksista. Fosforipitoisuuden perusteella vesi on ollut lievästi rehevää tai rehevää ja typpipitoisuuden perusteella karua tai lievästi rehevää. Happitilanne on ollut hyvä tai erinomainen. Laattaansuon alapuolisten Mannispuron, Heinipuron ja Laajanjoen ekologista tilaa ei ole määritelty. Heinipuron ja Laajanjoen tila on arvioitu yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa hyväksi. Miesjoen ja Oulujärven ekologinen tila on hyvä (OIVA 2014, Suomen ympäristökeskus 2014). Kalasto ja kalastus Hallinnollisesti Laattaansuon turvetuotantoalueen alapuoliset vesistöt kuuluvat Oulujärven kalastusalueeseen. Laattaansuon alapuolisista vesistöalueista Mieslahdella toimii Paltamon II kalaveden osakaskunta ja Paltaselällä Paltamon I kalaveden osakaskunta sekä Paltaniemen- Jormuan kalaveden osakaskunta. Kalastusalueen ja osakaskunnan yhteystiedot on esitetty liitekohdassa 12. Laattaansuolla toiminnan osalta ei ole edellytetty kalataloudellista tarkkailua. Miesjoki kuuluu Oulujärven taimenjokiin. Miesjoessa on luonnossa lisääntyvä taimenkanta, jonka lisäksi taimenia myös istutetaan jokeen. Miesjoessa on myös luonnon harjuskanta ja kappalemääräisesti harjus on joen yleisin saaliskala. Hakija on tilannut istutusrekisteritiedot Laattaansuon purkuvesistöstä ELY-keskuksen kalatalousviranomaiselta ja ne toimitetaan jälkikäteen hakemuksen täydennyksenä. Virkistyskäyttö Purkuvesistöä voidaan käyttää veneilyyn, melontaan, kalastukseen ja uimiseen. Purkuvesistössä ei kuitenkaan ole EU -uimarantoja eikä merkittyjä veneily- tai muita virkistysreittejä (OIVA 2014). Mannispurolla, Heinipurolla ja Laajanjoella ei hakijan tietojen mukaan ole merkittävää virkistyskäyttöarvoa. Laajanjoen alapuolisella Miesjoella on yläpuolista vesistöä enemmän virkistyskäyttöarvoa. Alapuolisten vesistöjen varrelle ei sijoitu ranta-asutusta ja ympäristö on lähinnä ojitettuja metsäalueita. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Arvio Laattaansuon tuotantoalueen kuivatusvesien vesistövaikutuksista on esitetty liitekohdassa 10, jossa on laskettu Laattaansuon turvetuotan-

13 non aiheuttamat teoreettiset pitoisuusvaikutukset Laajanjoessa ja Miesjoessa. Laattaansuon turvetuotantoalueen vesistövaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti Mannispuroon, Heinipuroon ja Laajanjokeen. Suurin osa ravinteista, kiintoaineesta ja orgaanisesta aineksesta sedimentoituu Mannispuroon ennen kulkeutumistaan Heinipuroon, Laajanjokeen ja Miesjokeen. Hakijan arvion mukaan kuivatusvesillä ei ole merkittävää vaikutusta kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksiin tai orgaanisen aineksen pitoisuuksiin Miesjoessa ja sen alapuolisessa vesistössä. Kuormituksen jatkuminen, vaikkakin vesienkäsittelyn parantamisen jälkeen vähäisempänä, voi kuitenkin osaltaan ylläpitää alapuolisen vesistön rehevyyttä. Mannispurolla, Heinipurolla ja Laajanjoella ei arvioida olevan merkittävää virkistyskäyttöarvoa tai kalataloudellista arvoa. Turvetuotannon aiheuttamat vesistövaikutukset alapuolisissa vesistöissä vähenevät vesienkäsittelyn tehostamisen myötä ja jäävät vähäisiksi, eivätkä aiheuta merkittävää rehevöitymisen tai limoittumisen lisääntymistä. Näin ollen Laattaansuon kuormituksella ei ole merkittäviä vaikutuksia alapuolisen vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksiin. Laattaansuon turvetuotannon pintavesiin kohdistuvien pölyvaikutusten arvioidaan suhteellisen pitkien etäisyyksien ja suojaavan puuston vuoksi jäävän vähäisiksi. 13 Vaikutukset kalatalouteen Turvetuotannon kalataloudelliset vaikutukset voivat ilmetä lähinnä erilaisina kalastukseen liittyvinä haittoina, kuten pyydysten likaantumisena, pohjan liettymisenä, runsaana vesikasvillisuutena ja umpeenkasvuna sekä vähempiarvoisten kalalajien runsautena. Laattaansuon vesistövaikutukset kohdistuvat arvion mukaan ensisijaisesti purkureitin alkuosaan Mannispuroon, Heinipuroon ja Laajanjokeen ja jäävät vähäisiksi. Mannispurolla ja Heinipurolla ja Laajanjoella ei arvioida olevan juurikaan kalataloudellista arvoa. Alapuolisissa vesistöissä kalastavien määrä ei ole tiedossa. Vesienkäsittelyn tehostamisen myötä Laattaansuon kalastoon ja kalatalouteen kohdistuvien vaikutusten arvioidaan pienenevän nykyisestä tasosta. Vaikutukset vesienhoitosuunnitelman mukaisiin tavoitteisiin Valtioneuvosto on hyväksynyt vesienhoitosuunnitelman Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueelle, johon Paltamo kuuluu. Vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa vesien vähintään hyvä tila vuoteen 2015 mennessä sekä samalla estää hyvänlaatuisten vesien tilan heikkeneminen. Laattaansuon alapuolisten Mannispuron, Heinipuron ja Laajanjoen ekologista tilaa ei ole määritelty. Miesjoen ja Oulujärven ekologinen tila on hyvä. Laattaansuon kuivatusvesien vesistövaikutukset kohdistuvat pääasiassa purkureitin alkuosaan ja ovat Miesjoessa ja sen alapuolisessa vesistössä vähäisiä. Näin ollen Laattaansuon turvetuotannon ei arvioida vaikeuttavan vesienhoidon tavoitteiden toteutumista. Vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan: Ympäristönsuojelulaki edellyttää luvanvaraisilta toiminnoilta parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja parhaan käytännön periaatteen (BEP) soveltamista. Turvetuotantoalueilla BAT määritellään tapauskohtaisesti ottaen huomioon tuotantoalueen

14 erityisolosuhteet sekä jäljellä oleva käyttöikä. Uusilta turvetuotantoalueilta vaaditaan yleensä aina vähintään pintavalutuskenttää tai muuta sen tasoista vesiensuojelua. Mahdollisuudet ympärivuotiseen pintavalutuksen toteuttamiseen on tutkittava tuotantoalueen koosta riippumatta. Muutoinkin turvetuotannon ulkopuolisen ajan kuormituksen vähentämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Lisäksi toimenpideohjelmassa on esitetty, että kaikkien turvetuotantoalueiden vesistökuormitusta vähennetään tuotantoalueen eristysojituksella, sarkaoja-altailla, lietteenpidättimillä sekä laskeutusaltailla. Vesienkäsittelyn perusmenetelmien lisänä käytetään tehostettuja vesienkäsittelymenetelmiä, joilla voidaan pidättää kiintoaineen lisäksi ravinteita ja liuenneita orgaanisia aineita. Laattaansuon kaikki kuivatusvedet käsitellään nykytilanteessa sarkaojarakenteilla ja laskeutusaltaalla. Tulevalla lupakaudella tuotantoalueella otetaan käyttöön uusi laskeutusallas sekä sulan maan aikainen kaksiosainen kosteikko (pintavalutuskenttä ja sitä seuraava kasvillisuuskenttä), mikä edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa, kun kyseessä on vanha tuotantoalue. Näin ollen Laattaansuon turvetuotannon jatkaminen ei ole ristiriidassa vesienhoidon tavoitteiden ja esitettyjen toimenpiteiden kanssa. 14 Ympäristöriskit Tulipalo on merkittävin turvetuotantoalueen onnettomuusriski. Laattaansuon turvetuotantoalueelle laaditaan pelastussuunnitelma, joka toimitetaan pelastusviranomaisille. Henkilökunnalle ja työmaalla toimiville yrittäjille annetaan koulutusta tulipalontorjunnassa ja suunnitelman toimenpiteistä. Mahdolliset polttoaine- tai öljyvuodot ovat melko helposti kerättävissä pois turvekentältä. Maaperän tai pohjaveden saastumisvaaraa Laattaansuon alueella ei arvioida olevan. Rankkasateiden aiheuttama vesiensuojelurakenteiden rikkoontuminen aiheuttaisi poikkeuksellisen suuren kiintoaine- ja ravinnekuormituksen. Tällaisten onnettomuuksien estämiseksi penkereitä, ojia ja vesiensuojelurakenteita tarkkaillaan säännöllisesti. Koska valumavesien käsittelyssä tullaan käyttämään pumppausta vesien johtamiseksi kosteikkoalueelle, padottuu vettä normaaleina rankkasadeajankohtina laskeutusaltaisiin ja sarkaojiin, mikä pienentää alueelta tulvatilanteissa lähteviä vesi- ja ainemääriä. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan alueelliselle ELY-keskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Laattaansuon toiminnalla on ympäristövahinkovakuutus. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Laattaansuon turvetuotannolta ei ole edellytetty ympäristölupaa eikä sille ole asetettu vaikutustarkkailuvelvoitteita. Tulevalla lupakaudella tarkkailua esitetään suoritettavaksi liitekohdassa 11 esitetyn, Kainuun ELY-keskuksen vuosille hyväksymän yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Ohjelmaan sisältyy käyttötarkkailu,

15 jossa tarkoitus on tuottaa kirjattua taustatietoa toiminnoista ja niiden ajoittumisesta sekä toimintaolosuhteista (mm. ojitukset, tuotanto, vesiensuojelutyöt, näytteenotto, mahdolliset vaikutukset, sääolot). Yhteistarkkailuohjelmassa päästö- ja vaikutustarkkailua esitetään Laattaansuolla tehtäväksi kahtena vuonna (vuosina 2015 ja 2019) lupakauden aikana. Vaikutustarkkailun veden laadun havaintopisteiksi esitetään pisteitä Laajanjoki (YKJ-P , YKJ-I ) ja Miesjoki 4 (YKJ-P , YKJ-I ). Ohjelmasta poiketen Laattaansuon päästötarkkailu ja vesienkäsittelyn tehon tarkkailu esitetään tehtäväksi sulan maan aikaan vuosina kosteikkoyhdistelmän toimivuuden todentamiseksi. Tehon tarkkailua tehdään kosteikkoyhdistelmän ylä- ja alapuolisilta näytteenottopisteiltä. Vaikutustarkkailua toteutetaan vuosina 2015 ja Mikäli kosteikkoyhdistelmän toiminnassa ei todeta puutteita, tarkkailua ei yhteistarkkailuohjelmakauden aikana tehdä enempää (pl. poikkeustilanteet). Tarkkailun jatkamisesta vuoden 2020 jälkeen sovitaan uuden yhteistarkkailuohjelman laatimisen yhteydessä, kuitenkin siten, että Laattaansuolla on yksi päästö- ja vaikutustarkkailuvuosi lähellä ympäristöluvan tarkistamisajankohtaa. Tulevalla lupakaudella Vapo Oy lähettää sellaisille maanomistajille, joiden asuinrakennukset sijaitsevat 500 metriä lähempänä tuotantoaluetta, vuosittain tuotantokauden alkuun mennessä kirjeen, jossa asianosaisille annetaan toimintaohjeet ja luvan saajan vastuuhenkilöiden yhteystiedot mahdollisten pöly- ja meluhaittojen ilmoittamiseksi. Haittailmoitus, joka sisältää ainakin haitan laadun, haittakohteen, haitan tapahtumaajankohdan ja keston sekä ilmoituksen tekijän yhteystiedot, kehotetaan tekemään heti haitan havaitsemisen jälkeen, jotta se voidaan tarkastaa mahdollisimman pian. Ilmoituksen voi tehdä myös iltaisin. Ilmoitusten tai omien havaintojen perusteella luvan saaja tarkastaa mahdollisen haitan, pyrkii sopimaan asian haitankärsijän kanssa ja tekee korjaavat toimenpiteet toiminnassa. Mikäli haitta korjaavista toimenpiteistä huolimatta toistuu tai ilmenee muita syitä, selvitetään asiaa tarvittaessa mittauksilla Kainuun ELY-keskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. 15 VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET Kalatalousmaksu/-velvoitteet Laattaansuon turvetuotannon osalta ei ole aiemmin edellytetty korvattavaksi kalataloudellisia haittoja. Koska turvetuotannon kalataloudellisten vaikutusten ei arvioida jatkossa lisääntyvän ja huomioiden purkuvesistön nykyinen tila, vesistön paikallinen kalataloudellinen arvo ja alueen muu turvetuotanto kokonaisuudessaan Laattaansuon kuormituksen kalataloudelliset haittavaikutukset arvioidaan sen tasoisiksi, että kalataloudellista korvausvelvoitetta ei synny. Muut toimenpiteet Hakijan arvion mukaan toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu alapuoliseen vesistöön kunnostustoimenpiteitä perustavia vaikutuksia. Turpeennostolle ei ole tarpeen asettaa rajoitteita kohtuuttoman pöly- ja melu- tai terveyshaitan estämiseksi. Tuotantoalueen kuivatus ja kuivatusvesien johtaminen ei vaikuta pohja- ja talousveden ottoon.

16 16 KORVAUKSET Laattaansuon kuormituksen vesistö- ja kalatalousvaikutukset arvioidaan kokonaisuudessaan sen tasoisiksi, ettei niistä aiheudu tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa. Laattaansuon vesistöön johtuvan kuormituksen vaikutukset rakennettujen rantakiinteistöjen vesistösidonnaiselle käytölle arvioidaan sen tasoisiksi, ettei kiinteistökohtaisesti korvattavaa haittaa aiheudu. TOIMINNAN ALOITTAMISLUVAN PERUSTELUT Vapo Oy hakee Laattaansuon turvetuotantoalueelle ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitettua toiminnan aloittamislupaa eli tässä tapauksessa lupaa jatkaa toimintaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Toiminnanaloittamislupaa voidaan ympäristönsuojelulain 101 :n ja perustelujen (HE 84/1999 vp) mukaan myöntää vain perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Hakijan on asetettava hyväksyttävä vakuus ympäristön saattamisesta ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. Hakijalla on tarve tuotannon jatkamiseen hakemusta koskevalla jo entuudestaan tuotantoon valmistellulla ja siinä olevalla alueella, koska käytössä olevista turvevaroista on nykyisellään puutetta ja turpeen kysyntä talousalueella on pysyvää. Lisäksi on perusteltua saada jatkaa toimintaa alueella keskeytyksettä, jolloin jäljellä olevat turvevarat voidaan tuottaa mahdollisimman nopeasti, jäljellä oleva ympäristöä kuormittava tuotantoaika jää lyhyeksi ja alue voidaan siirtää jälkikäyttöön. Haetun luvan myöntämiselle on siis perusteltu syy. Hakija esittää vakuudeksi viiden tuhannen (5 000, 00) euron vakuutta, joka voidaan asettaa omavelkaisena takauksena. HAKEMUKSEEN LIITETTÄVÄT TIEDOT ASIANOSAISISTA Tiedot hankkeen asianosaisista sekä rekisterikartat on esitetty liitekohdassa 12. Kiinteistöluettelosta puuttuvat yhteisten alueiden osakastiedot on tilattu Maanmittauslaitokselta ja hakija toimittaa ne jälkikäteen hakemuksen täydennyksenä. TIIVISTELMÄ YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 35 :N JA YMPÄRISTÖNSUOJELUASETUKSEN 8-12 JA 15 :N MUKAINEN SUUNNITELMA LAATTAANSUON (PALTAMO) TURVE- TUOTANNOSTA Vapo Oy hakee ympäristölupaa Paltamon kunnassa sijaitsevan Laattaansuon toiminnassa olevan turvetuotantoalueen 49,3 ha tuotantoalalle. Laattaansuo on vanha, toiminnassa oleva turvetuotantoalue, joka on siirtynyt Vapo Oy:lle vuonna Tuotannon arvioidaan jatkuvan vielä parikymmentä vuotta. Vapo Oy hakee myös toiminnan aloittamislupaa eli tässä tapauksessa lupaa jatkaa toimintaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

17 17 Laattaansuon turvetuotantoalue sijaitsee Oulujoen päävesistöalueen (59) Miesjoen valuma-alueella (59.36) ja tarkemmin Laajanjoen valuma-alueella (59.363). Miesjoen valuma-alueella (59.36) ei sijaitse muita toiminnassa olevia turvetuotantoalueita. Laattaansuon kuivatusvedet johdetaan koko 49,3 ha:n tuotantoalalta alapuoliseen vesistöön reittiä Laskuoja Mannispuro Heinipuro Laajanjoki Miesjoki. Nykyistä perustason vesienkäsittelyä tehostetaan sulan maan aikaisella kaksiosaisella kosteikolla (pintavalutuskenttä ja sitä seuraava kasvillisuuskenttä), joka otetaan käyttöön tuotantokauteen 2015 mennessä. Laattaansuon turvetuotannon tulevaksi nettokuormitukseksi alapuoliseen vesistöön vuodesta 2015 alkaen arvioidaan noin kg kiintoainetta, 250 kg typpeä ja kg fosforia vuodessa. Kemiallisesti hapettuvien orgaanisten yhdisteiden (COD Mn ) nettokuormitukseksi arvioidaan 0 kgo 2 vuodessa. Laattaansuon lupahakemusalue on tuotantokunnossa olevaa aluetta. Laattaansuon lähiympäristö on pääosin ojitettua suo- ja metsäaluetta. Lähimmän suojelualueen sijaitessa noin 5 km etäisyydellä tuotantoalueesta ei Laattaansuon turvetuotannolla arvioida olevan vaikutuksia suojeltuihin kohteisiin. Pitkien etäisyyksien vuoksi Laattaansuon turvetuotannolla ei arvioida olevan vaikutusta myöskään luokiteltuihin pohjavesialueisiin. Alle 500 metrin etäisyydellä Laattaansuon tuotantoalueesta sijaitsee yksi vakituiseen asumiseen käytetty kiinteistö. Hakijan tiedossa ei ole yksityisiä kaivoja, joihin Laattaansuon turvetuotannolla voisi olla vaikutuksia. Toiminnasta ei katsota aiheutuvan naapurikiinteistöjen käytölle kohtuutonta rasitusta pölyn tai melun muodossa. Laattaansuolta ei ole edellytetty pöly- ja melutarkkailua, mutta tulevalla lupakaudella sitä esitetään toteutettavaksi selvitysmenettelyllä. Laattaansuon turvetuotantoalueen kuivatusvesien vesistövaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti Mannispuroon, Heinipuroon ja Laajanjokeen. Turvetuotannon vesistövaikutukset jäävät arvion mukaan vähäisiksi Miesjoessa ja sen alapuolisessa vesistössä. Kuormituksen jatkuminen, vaikkakin vesienkäsittelyn parantamisen jälkeen vähäisempänä, voi kuitenkin omalta osaltaan ylläpitää alapuolisen vesistön rehevyyttä. Vesienkäsittelyn tehostamisen myötä Laattaansuon kalastoon ja kalatalouteen kohdistuvien vaikutusten arvioidaan pienenevän nykyisestä. Laattaansuon kuormituksen ei arvioida vaarantavan vesiensuojelun toimenpideohjelmassa määritettyjen tavoitteiden saavuttamista. Lisätietoja asiassa antavat: Lakimies Martti Patrikainen, puhelin Suunnitteluinsinööri Enni Karvinen, puhelin Biologi Irma Tommila, puhelin

18 18 KIRJALLISUUS Ekholm, M. (1993). Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja - sarja A 126. Kalalla Kainuussa -verkkosivut.< (viitattu ). Korhonen, J. ja Haavanlammi, E. (toim.) (2012). Hydrologinen vuosikirja Suomen ympäristö 8/2012. OIVA (2014). OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu, ympäristöhallinto. < (viitattu ). Pöyry Finland Oy (2009). Kainuun ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v Pöyry Finland Oy (2010). Kainuun ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v Pöyry Finland Oy (2011). Kainuun ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v Pöyry Finland Oy (2012). Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästöja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v Pöyry Finland Oy (2013a). Vapo Oy. Turvetuotannon ominaiskuormitusselvitys Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen perusteella. Pöyry Finland Oy (2013b). Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v Suomen ympäristokeskus (2014). Vesien tila kartalla pilotti < (viitattu ). SYMO Oy (2006). Nuutinen, J. ja Kärtevä, J. Julkunevan turvetuotantoalueen aiheuttaman turvepölyn leviämismallilaskelma. Tissari, J., Yli-Tuomi, T., Willman, P., Nuutinen, J., Raunemaa, T., Marja-aho, J. & Selin P. (2001). Turvepölyn leviäminen tuotantoalueilta. Hakumenetelmän tutkiminen kesällä 2000 Pyhännän Konnunsuolla. - Kuopion yliopistonympäristötieteiden laitosten monistesarja 1/2001. Turveteollisuusliitto ry (2002). Turvetuotannon ympäristövaikutusten arviointi. Ohje turvetuotannon luontovaikutusten sekä pöly- ja meluhaittojen arvioinnista. Turveteollisuusliitto ry. 58 s. + liitteet. Väyrynen, T., Aaltonen, R., Haavikko, H., Juntunen, M., Kalliokoski, K., Niskala, A.L. & Tukiainen, O. (2008). Turvetuotannon ympäristöopas. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Ympäristöministeriö (2013). Turvetuotannon ympäristöopas. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2013.