Amerikannevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Seinäjoki

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 180/2011/1 Dnro LSSAVI/515/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA HAKEMUS Amerikannevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Seinäjoki Vapo Oy PL Jyväskylä Vapo Oy on aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Amerikannevan 48,8 ha:n suuruisen tuotannossa olevan alueen turvetuotantoon Seinäjoen kaupungissa. Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Hakijalla on tarve tuotannon jatkamiseen hakemusalueella, koska käytössä olevista turvevaroista on puutetta ja turpeen kysyntä talousalueella on pysyvää. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Amerikanneva on toiminnassa oleva tuotantoalue, jonka kuntoonpano on aloitettu vuonna Hakijan hallussa on Amerikannevalla suoaluetta yhteensä noin 178 ha, josta hakija omistaa 27 ha ja 151 ha on vuokramaata. Vuokrasopimukset päättyvät vuosina 2021, 2026 ja Hakemus koskee Amerikannevan pohjoista lohkoa 3. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 82/2005/4 myöntänyt ympäristöluvan Amerikannevan turvetuotantoon 180 ha:n alueelle, josta tuotantokelpoista aluetta oli 75 ha. Tuotannosta poistunut osa oli tuotannon tukialuetta. Lupa oli voimassa saakka. Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä

2 nro 06/0297/4 osittain muuttanut ympäristölupaviraston päätöksen lupamääräystä 2, joka koskee hankealueen ulkopuolisia vesiä, lupamääräystä 5, joka koskee mataloituvien kenttien ojastojen puhdistamista, lupamääräystä 6, joka koskee päästöjä ilmaan ja lupamääräystä 9, joka koskee polttoaineiden säilytystä. Amerikanneva sijaitsee Kyrönjoen valuma-alueella. Hankealueella on voimassa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava, jossa hankealue sijoittuu turvetuotantovyöhykkeelle tt-2. Koko maakunnan turvetuotantoa koskee suunnittelumääräys I: "Turvetuotantovyöhykkeen suunnittelussa on otettava huomioon luonnonsuojelualueet sekä valtioneuvoston hyväksymät suojeluohjelmat ja -päätökset (LSL 77 ) sekä Natura 2000-verkosto. Turvetuotantoalueita perustettaessa tuotantoalueista tehdään asianmukaiset lupahakemukset lainsäädännön edellyttämine ympäristövaikutusarviointeineen ao. ympäristölupaviranomaisen käsiteltäväksi. Turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonto- ja kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Suopohjien jälkikäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueelliset maankäyttötarpeet." Turvetuotantovyöhykettä tt-2 koskee suunnittelumääräys III: "Seuraavilla vesistöalueilla turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla tt-2 Karvianjoen valuma-alue (36) tt-2 Kyrönjoen valuma-alue (42) tt-2 Lapuanjoen valuma-alue (44) tt-2 Ähtävänjoki (47)" Amerikannevan lähin pohjavesialue, Korteskylä B sijaitsee noin 2 km etäisyydellä tuotantoalueen länsipuolella ja Korteskylä A noin 3 km etäisyydellä. 2 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Amerikanneva on toiminnassa oleva tuotantoalue, jonka kokonaisala on ollut noin 180 ha. Tuotantokelpoista aluetta oli vuoden 2011 alussa jäljellä noin 49 ha, josta auma-alueita on noin 3 ha. Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan. Tuotannon on arvioitu päättyvä noin Hankealueen vesiensuojelua tehostetaan rakentamalla lohkon 3 yhteyteen ympärivuotisesti toimiva kasvillisuuskenttä, josta kuivatusvedet johdetaan laskuojaan 2. Amerikannevalla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta. Keskimääräinen tuotantomäärä on noin m 3 vuodessa. Energiaturpeen pääkäyttöpaikka on Vaskiluodon Voima Oy:n Seinäjoen voimalaitos.

3 3 Tuotannon päätyttyä alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan. Toiminnan jatkamisen kannalta tarpeettomat alueet luovutetaan mahdollisimman pian maanomistajille. Tuotannosta poistuneet alueet rajataan mahdollisuuksien mukaan tuotannossa olevien alueiden ulkopuolelle. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttö on metsittäminen tai viljely. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Amerikannevan kuivatusvedet johdetaan päisteputkipidättimillä varustettujen sarkaojien kautta pumppausaltaaseen ja siitä kasvillisuuskentälle. Kasvillisuuskenttä rakennetaan tuotannosta poistuneelle alueelle pengertämällä ja sen annetaan kasvittua luontaisesti. Kentän pinta-ala on 2,6 ha, joka muodostaa 5 % valuma-alueesta. Vesisyvyys kentällä vaihtelee välillä 0-0,5 m. Kasvillisuuskentän vedet johdetaan laskuojaan 2 ja laskeutusaltaan 3 kautta laskuojia pitkin Kalajärven täyttökanavaan ja edelleen Kalajärveen. Alueelle suunnitellut rakenteet ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset (BAT). Arvio Amerikannevan kuivatusvesien aiheuttamasta vesistökuormituksesta nettoarvona (kg/a) arvioituna vuosien yhteistarkkailutulosten perusteella ja vesiensuojelun tehostamisen jälkeen on seuraava: Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Vuodet Vesiensuojelun tehostamisen jälkeen Pöly, melu ja liikenne Turvetuotanto aiheuttaa pölypäästöja pääasiassa kesän tuotantokaudella ja muulloin lähinnä turpeen lastauksen yhteydessä. Pölyämiseen ja pölyn leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä ja sääoloista erityisesti tuulisuus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään aina lisääntyvän tulipaloriskin vuoksi. Turvepöly on lähes kokonaan orgaanista hajonnutta kasviainesta. Suurten hiukkasten lisäksi pöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (PM 10, hiukkaskoko alle 10 µm) ja pienhiukkasia (PM 2,5, hiukkaskoko alle 2,5 µm). Tutkimustulosten perusteella tuotannon pölyämisen aiheuttama viihtyvyyshaitta voi ulottua avoimessa maastossa noin 500 m etäisyydelle. Yli m päässä tuotantoalueesta turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa.

4 4 Varastointi ja jätteet Turvetuotantoalueilla työskentelevät työkoneet ja turpeen kuormaus aiheuttavat melua. Tuotantopäiviä on vuodessa noin Tuotantopäivinä melu voi olla ympärivuorokautista. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotantokentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin maalla. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa liikennemelua. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella yhdessä tai kahdessa jaksossa. Amerikannevalta toimitetaan vuosittain m 3 turvetta, joka vastaa noin 220 rekan ajosuoritetta. Turve kuljetetaan työmaatietä ja seututeitä Seinäjoelle. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin l. Samanaikaisesti työmaalla säilytetään polttonesteitä alle l. Urakoitsija säilyttää polttonesteitään siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa niin, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Tuotannossa syntyy vuosittain jäteöljyjä noin 175 l, kiinteää öljyjätettä noin 30 kg, sekajätettä noin 1 m 3, aumamuovia noin kg, metallijätettä noin 120 kg ja akkujätettä 10 kg. Urakoitsijat toimittavat ongelmajätteet ja sekajätteen erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metallijäte kierrätetään ja aumamuovi hyödynnetään energiana tai kierrättämällä. Toiminnassa syntyy kaivannaisjätteinä kantoja ja muuta puuainesta, kiviä, mineraalimaita sekä lietteitä. Kannot ja muu puuaines käytetään polttoaineena ja laskeutusaltaiden lietteet siirretään takaisin tuotantoalueelle tuotettavaksi tai käytetään muuhun sopivaan tarkoitukseen. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Amerikanneva on kokonaan tuotannossa olevaa aluetta, jossa maisemakuva ei muutu. Amerikanneva sijaitsee Seinäjoen kaupungin Luoman kylässä noin 7 km Peräseinäjoen keskustaajamasta kaakkoon. Tuotantoalueen lähiympäristö on pääasiassa pelto-, metsä- ja suomaata. Lähin, tyhjillään oleva asuinrakennus sijaitsee 260 m:n etäisyydellä hankealueesta itään. Alle 500 m etäisyydellä hankealueesta sijaitsee myös toinen rakennus, joka ei ole asuinrakennus.

5 5 Suojelukohteet ja pohjavesialueet Amerikannevan lähin luonnonsuojelualue on Natura 2000 verkostoon kuuluva Pirjatanneva noin 10 km etäisyydellä tuotantoalueen kaakkoispuolella. Lähin pohjavesialue on Korteskylä B, joka sijaitsee lähimmillään noin 2 km hankealueen länsipuolella. Pohjavesialue Korteskylä A sijaitsee noin 3 km tuotantoalueen lounaispuolella. Hakija on saanut kaivokyselyyn yhden vastauksen. Noin 1 km päässä Amerikannevasta sijaitsevan loma-asunnon kaivon veden riittävyys on ollut huono. Vesistö Amerikanneva sijaitsee Kyrönjoen vesistöalueella Kalajärven valumaalueella (42.073). Kalajärven valuma-alue on kooltaan noin 123 km 2, josta hankealue muodostaa noin 0,1 %. Amerikannevan kuivatusvedet johdetaan laskuojaa 2 ja metsäojia pitkin Kalajärven täyttökanavaan ja Kalajärveen noin 4 km matkan. Kalajärveen ei jatkossa johdeta kuivatusvesiä laskuojan 1 kautta lohkojen 1 ja 2 jäätyä pois tuotannosta. Valuma-alueella sijaitsevat myös Vapo Oy:n Juupa Jäkälännevan ja Pirjatannevan tuotantoalueet, joiden tuotantoala vuonna 2009 oli yhteensä 196 ha. Keskimääräiset virtaamat Kalajärven täyttökanavassa ja laskussa Kalajärveen ovat seuraavat: Amerikannevan laskuojat laskussa täyttökanavaan Kalajärven täyttökanava laskussa Kalajärveen F km 2 Keskiylivirtaama MHQ m 3 /s Keskivirtaama MQ m 3 /s Keskialivirtaama MNQ m 3 /s 9 2,4 0,08 0, ,0 4,4 0,16 F= valuma-alueen pinta-ala Seinäjoen vesi Kuljunkoskessa Amerikannevan yläpuolisella jokiosuudella on lievästi hapanta, ruskeaa ja humuspitoista. Joen happitilanne on keskimäärin ollut hyvä.

6 Veden laatu Amerikannevan laskuojan 1 yläpuolella Seinäjoen Kuljunkoskessa, Kalajärven täyttökanavassa ja Kalajärvessä on vuosina ollut keskimäärin seuraava: ph Kiintoaine mg/l COD Mn mg/l Kokonaistyppi µg/l Kokonaisfosfori µg/l Kuljunkoski 6,1 1, Kalajärven täyttökanava 6,1 3, Kalajärvi 5,9 1, Kokonaistyppi-, kokonaisfosfori- ja a klorofyllipitoisuuksien perusteella Seinäjoki voidaan luokitella reheväksi vesistöksi. Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan perustuvassa Kyrönjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 Seinäjoen yläosan ekologinen tila on luokiteltu hyväksi. Seinäjoesta haarautuu Kalajärven täyttökanava Amerikannevan laskuojan 1 purkukohdan yläpuolella. Vesianalyysien perusteella Kalajärven täyttökanavan vesi on lievästi hapanta, ruskeaa ja humuspitoista. Kyrönjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 Kalajärven täyttökanavan ekologinen luokka on välttävä. Kalajärven vesi on lievästi hapanta ja humuspitoista. Happitilanne Kalajärvessä on ollut hyvä. Keskimääräisten kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuuksien sekä a klorofyllipitoisuuksien perusteella Kalajärvi voidaan luokitella reheväksi. Kyrönjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelman vuoteen 2015 mukaan Kalajärven ekologinen luokka on tyydyttävä. Amerikannevan alapuoliset vesialueet kuuluvat Kyrönjoen kalastusalueeseen. Kalastuksen haltija on Kalajärven osakaskunta. Osakaskunnan mukaan Kalajärven tekojärven kalataloudellinen merkitys on keskinkertainen. Osakaskunnan luvilla järvellä kalastaa noin 180 henkilöä vuosittain. Järvellä on tehty vuosina lahnan hoitokalastusta. Kalajärven tekojärveen on istutettu vuosina kuhan poikasia yhteensä noin kpl ja siian poikasia yhteensä kpl. Kuhaistutukset ovat onnistuneet erinomaisesti, mutta siian istutukset heikosti. Verkoilla voi kalastaa vain talvella, sillä kesällä verkot limoittuvat nopeasti. Kalajärven kokonaissaalis oli vuonna 2008 noin kg, koostuen pääosin lahnoista, kuhista ja ahvenista. Järvessä esiintyy muikkua, mutta sitä ei saatu saaliiksi lainkaan vuonna Vaikutus vesistöön ja sen käyttöön Hakija on arvioinut, että Amerikannevan kuivatusvesien vaikutukset Seinäjoessa ja Kalajärvessä ovat vähäisiä.

7 Amerikannevan kuivatusvesien aiheuttamat pitoisuuslisäykset alapuolisen vesistön vedessä nettoarvoina laskettuna ovat seuraavat: Kiintoaine mg/l Kokonaistyppi µg/l Kokonaisfosfori µg/l Laskuojat laskussa täyttökanavaan 0, ,8 Kalajärvi 0,01 2,1 0,1 Amerikannevan laskuojat ovat hakijan mukaan pelto- ja metsäojia. Hakija on arvioinut, että Amerikannevan turvetuotannosta ei aiheudu haittaa vesistön virkistyskäytölle. Vaikutukset kalatalouteen Hakemuksen mukaan Amerikannevan kuivatusvesien vaikutukset Kalajärven tilaan ovat vähäiset, mutta osaltaan ne vaikuttavat veden laatuun. Kalajärven kalataloudellinen merkitys on kohtalainen. Hakija on arvioinut, että Amerikannevan tuotantoalueen vaikutuksia ei voida eritellä muiden kuormittavien toimintojen vaikutuksista. Yhdessä muiden kuormittajien kanssa Amerikannevan kuivatusvedet aiheuttavat kuitenkin Kalajärven kalastolle ja kalastukselle kompensoitavaa haittaa. Vaikutukset pohjaveteen Hankealueen lähistöllä ei ole pohjavesialueita. Hankealue on ollut tuotannossa pitkään ja hakijan arvion mukaan toiminnan jatkumisella ei ole vaikutusta lähikiinteistöjen kaivoveden määrään tai laatuun. Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Ympäristöriskit Alle 500 m etäisyydellä tuotantoalueesta sijaitsee kaksi rakennusta. Lähin asuinrakennus sijaitsee 260 m etäisyydellä Amerikannevasta. Tilat eivät ole vakituisessa asuinkäytössä. Tuotantoalueelta voi ajoittain etelä- ja länsituulilla kulkeutua turvepölyä lähiympäristön asutuille alueille. Hakijan arvion mukaan haitta on väliaikainen ja lähinnä esteettinen. Hakija on arvioinut, että Amerikannevan toiminnasta ei aiheudu meluhaittoja. Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Pelastus- ja ympäristöviranomaiset tekevät tarkastuksia työmaalla. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan ELY- 7

8 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Vahinkoja estävät toimenpiteet Kalatalousmaksu keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovastuuvakuutus. Hakija on tehnyt esityksen Amerikannevan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaksi ja esittänyt, että Amerikanneva kuuluisi edelleen Vapo Oy:n läntisen Suomen turvetuotannon yhteistarkkailuun. Päästötarkkailua on esitetty tehtäväksi laskuojaan 2 johdettavasta vedestä ennen kasvillisuuskenttää ja sen jälkeen kaksi vuotta ympäristöluvan lainvoimaiseksi tulemisen jälkeen ja kaksi vuotta ennen lupakauden päättymistä. Näytteet otetaan neljä kertaa vuodessa. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Hakija on esittänyt vesistötarkkailun havaintopaikaksi Kalajärven täyttökanavaa, josta otetaan näytteet kolme kertaa vuodessa. Amerikannevan kalataloustarkkailu on esitetty toteutettavaksi osana Kyrönjoen kalataloudellista yhteistarkkailua. Hakija on esittänyt pölytarkkailua jatkettavaksi laskeumamittauksina Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti kahdella kiinteistöllä. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on päätöksellään nro 82/2005/4 määrännyt Amerikannevan vuotuiseksi kalatalousmaksuksi 700 euroa. Ottaen huomioon parantuvan vesiensuojelun tason ja tuotantoalan pienenemisen, hakija on esittänyt Amerikannevan vuotuiseksi kalatalousmaksuksi 300 euroa. 8 Korvaukset Hakija on katsonut, että Amerikannevan turvetuotannosta ei kalatalousmaksun lisäksi aiheudu kompensoitavaa tai korvattavaa haittaa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan pintavalutuskenttää koskevalla selvityksellä, jonka perusteella hakija on todennut, että pintavalutuskenttää ei ole mahdollista rakentaa ojittamattomalle suolle. Hakemusta on lisäksi täydennetty päästötarkkailutuloksilla, esityksellä pölytarkkailuksi ja uusilla kiinteistötiedoilla.

9 9 Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Seinäjoen kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Seinäjoen Sanomissa. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Seinäjoen kaupungilta ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on huomauttanut, että hakija ei ole tehnyt päästötarkkailua edellisessä lupapäätöksessä edellytetyllä tavalla, joten tuotannon vaikutuksia alapuoliseen vesistöön ei voida luotettavasti todentaa. Tästä syystä tuotantoalueelle tulee myöntää lupa määräaikaisena kahdeksi vuodeksi, jonka aikana on suoritettava tehostettua päästötarkkailua. Vesiensuojelun kannalta toiminnassa olevan turvetuotantoalueen tuotantoa on perusteltua jatkaa, koska se vähentää tarvetta uusien turvetuotantoalueiden käyttöönotolle. Edellytyksenä on kuitenkin, että kuivatusvedet johdetaan kosteikolle ympärivuotisesti. Tarkkailut tulee saada toimiviksi. Lupapäätökseen tulee asettaa määräykset turvetuotannon harjoittamisesta ja tarkkailusta siten, että asutukselle aiheutuu mahdollisemman vähän melu- ja pölyhaittoja. Hakijan tulee toimittaa ELY-keskukselle sähköisesti TY- VI-palvelun kautta vuosiraportti tuotantotoiminnasta, tarkkailutiedoista ja poikkeustilanteista tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Hankealueella on tärkeää, ettei ojitusta tehdä mineraalimaahan asti ennen kuin on selvitetty ettei pohjamaa ole alunamaata. Tuotannon päätyttyä tuotantoalueen valumavedet tulee ohjata vesiensuojelurakenteiden kautta kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä ja kuormituspotentiaalin voidaan katsoa vähentyneen. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on katsonut, että tuotantoalueelle voidaan myöntää lupa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Luvan saajan on asetettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymä vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen on todennut, että Kalajärven täyttökanava sekä Kalajärvi ovat vedenlaadultaan reheviä ja turvetuotantoalueilta tulevaa kuormitusta tulisi vähentää merkittävästi.

10 Uuden kasvillisuuskentän kasvillisuuden annetaan kehittyä luontaisesti. Olisi kuitenkin suotavaa istuttaa kasvillisuuskentälle tarkoitukseen soveltuvia kasveja, esim. ruokohelpiä, kentän kasvittumisen nopeuttamiseksi. Luvan saajan on vuosittain maksettava 490 euron kalatalousmaksu Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Kalatalousmaksun suuruuden arvioinnissa on huomioitava, että kysymyksessä on vesistöalue, joka on rehevöitynyt ja jossa ei vesienhoidon tavoitteita vaarantamatta voida enää aiheuttaa nykyistä suurempaa rehevöitymishaittaa. Luvansaajan on tarkkailtava kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan myös toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. 3) Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on todennut, että Amerikannevan aiemmassa ympäristöluvassa määrätty päästö- ja pölytarkkailu on lupamääräyksistä huolimatta aloitettu vasta vuonna Lupahakemuksessa on esitetty ainoastaan arvioitu ravinne- ja kiintoainekuormitus. Vesistöön kulkeutuvat päästöt kuitenkin vaihtelevat suokohtaisesti, joten kaikilla tuotanto-alueilla tarkkailua tulisi suorittaa säännöllisesti. Toiminnanharjoittajan on syytä huolehtia siitä, että lupavelvoitteet täytetään toiminta-aikana, jotta edellytykset jatkolupien hakemiseen kohenevat. Vesiensuojelun tasoa pyritään parantamaan kasvillisuuskentän käyttöönotolla. Kasvillisuuskentän perustamiseen tuotannosta poistuneelle alueelle on paneuduttava huolella. Kentän vesisyvyyden tulee olla riittävän pieni kasvillisuuden kehittymisen varmistamiseksi. Kasvillisuuskentän päätyminen vesisyvyydeltään isohkoksi laskeutusaltaaksi ei palvele käyttötarkoitustaan, eikä esitettyihin kuormituslukuihin päästä. Oikovirtausten estämiseksi kasvillisuuskentän tulee olla mahdollisimman tasainen tai virtausta vastaan lievästi kalteva. Jos kasvillisuuskenttä ei kasvitu tuotannon alkuvaiheessa ja muistuttaa toiminnallisesti enemmän laskeutusallasta, on vesiensuojelutoimien riittävyyttä arvioitava uudelleen. Vesiensuojelullisesti parempi ratkaisu olisi pintavalutuskenttä, jonka mahdollisuutta kunnan ympäristönsuojeluviranomainen toivoo edelleen selvitettävän, jos ei ainoaksi, niin vähintään täydentäväksi menetelmäksi. Pumppaus- ja laskeutusaltaiden puhdistustyöt tulee toteuttaa säännöllisesti ja mahdollisuuksien mukaan kuivana ajankohtana, jolloin niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa alapuoliselle vesistölle. Turvetuotannon työmenetelmissä on korostettava huolellisuutta, ettei turvetta päädy sarkaojiin ja että imuvaunuissa on asianmukaiset pölyn keräimet. Auma-alueiden säännöllisestä muovin keräämisestä tulee huolehtia. 10

11 11 Muistutukset ja mielipiteet Turvetuotantoalue sijaitsee suhteellisen kaukana häiriintyvistä kohteista. Vapo Oy:n omistamien, tuotannosta poistuneiden maiden osalta voitaisiin miettiä jatkokäyttöä siten, että jo osittaisella metsittämisellä voitaisiin saada suojapuustoa lähimmän asuinrakennuksen suuntaan. Lisäksi tuotannosta poistuneiden alueiden jatkokäytössä on huolehdittava, ettei niistä pääse kiintoainetta vanhojen laskuojien kautta eteenpäin. Turvetuotannon jatkaminen jo olemassa olevalla alueella on ollut Etelä- Pohjanmaan maakuntakaavan suunnittelumääräysten ja soiden kestävän käytön periaatteiden mukaista. Amerikanneva sijaintinsa puolesta lähellä Kalajärveä edellyttää kuitenkin äärimmäistä huolellisuutta työmenetelmien tarkkuudessa, vesiensuojelurakenteiden toimintakuntoisina pitämisessä ja niiden säännöllisessä tarkkailussa. Jatkossa ei ole hyväksyttävissä minkäänlaiset heikennykset vesiensuojelun tasossa tai toiminnan tarkkailussa. Alapuolella sijaitsevan Kalajärven merkitys erityisesti virkistyskäytössä on Seinäjoelle korvaamaton. 4) Seinäjoen kaupunki on todennut, että turvetuotantoalueen pohjoisreunasta on noin 1,5 km matkaa Kalajärven eteläosiin. Kalajärvi on alueella erittäin merkittävä vesistö tulvasuojelun ja virkistyskäytön kannalta. Järven rannoilla on loma-asuntoa. Järven pohjoisrannalla sijaitsee Seinäjoen suurin matkailukohde, Kalajärven matkailukeskus, jonka kehittämiseen on panostettu pitkäjänteisesti jo 1980-luvulta lähtien. Kalajärven matkailukeskus on nykyään Suomen korkeatasoisimpia matkailukeskuksia, jossa on noin yöpyjää ja kävijää vuodessa. Matkailukeskus on kaupungille strategisesti hyvin merkittävä kohde ja siellä toimivat yritykset ja Seinäjoen kaupunki alueen maanomistajana tulevat investoimaan alueen kehittämiseen lähivuosina 21 miljoonaa euroa. Alueen luonto ja rakennetut luontoreitistöt ovat tärkeässä roolissa alueen vetovoimaa kehitettäessä. Matkailijoiden odotukset painottavat luonnon ja ympäristöarvojen merkitystä tulevaisuudessa yhä enemmän. Hakijan arvion mukainen 1200 kg:n kiintoaine-, 13 kg:n fosfori- ja 290 kg:n typpikuormitus vuodessa on järven nykytila huomioiden liian suuri. Vesistöön tuleva kuormitus rehevöittää vesistöä, heikentää veden laatua pitkäkestoisesti ja aiheuttaa sisäistä ravinnekuormitusta. Seinäjoen kaupunki edellyttää turvetuotantoalueen aiheuttaman ympäristökuormituksen vähentämistä ja erityisesti vesistökuormituksen alentamista niin, että alapuoliseen vesistöön ei tule lainkaan kuormitusta tai se minimoidaan. Kuivatusvesien käsittelyn tulee olla tehokasta ja vesien puhdistusprosessin jatkuvasta toimivuudesta tulee huolehtia. Turvetuotantoalueen aiheuttamat pöly- ja meluvaikutukset tulee myös minimoida Kalajärven virkistyskäytön läheisyydestä johtuen. 5) Kyrönjoen kalastusalue ja Kalajärven osakaskunta eivät vastusta ympäristöluvan myöntämistä, koska kyseessä on jo toiminnassa oleva tuo-

12 tantoalue, mutta edellyttävät, että seuraavat asiat otetaan huomioon lupakäsittelyn aikana lupaehdoista päätettäessä: - Kaloille ja kalastukselle sekä ravuille aiheutuvien haittojen minimoimiseksi on tuotantoalueella käytettävä parasta käyttökelpoista puhdistustekniikkaa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kuivatusvesien kiintoainepitoisuuden alentamiseen ja kiintoaineen pääsyn estämiseen alapuolisiin vesistöihin. - Laskeutusaltaat ja kasvillisuuskenttä tulee mitoittaa riittävän suuriksi niin, että ne kestävät myös ennalta arvaamattomat tulvahuiput. Laskeutusaltaiden ja lietetaskujen säännönmukainen puhdistus tulee toteuttaa parasta mahdollista tekniikkaa käyttäen ja siten, että niiden tyhjennysten yhteydessä ei aiheudu haittaa alapuolisille vesistöille. - Luvansaajalle on määrättävä tarkkailuvelvoite tuotantoalueen alapuolisen laskuojan vedenlaadun seuraamiseksi eri vuodenaikoina tehtävin pistokokein koko turvetuotantoprosessin ajan vähintään kuusi kertaa vuodessa. Näytteenottojen ajankohdassa tulee huomioida erityisesti tulvahuiput. Tarkkailun tuloksista on raportoitava Kalajärven osakaskunnan lisäksi myös Kyrönjoen kalastusalueelle. - Luvansaajalle on määrättävä kalataloudellinen tarkkailuvelvoite Pohjanmaan ELY-keskuksen kalatalousryhmän hyväksymällä tavalla. Tarkkailun tuloksista on raportoitava Kalajärven osakaskunnan lisäksi myös Kyrönjoen kalastusalueelle. - Luvansaajalle on määrättävä ensisijaisesti kalataloudellinen istutusvelvoite, jolla kompensoidaan kutualueiden liettymisestä Kalajärven tekoaltaan kalakannoille ja niiden lisääntymiselle aiheutuvaa haittaa. Istutusvelvoitteen ensisijainen vuotuinen sisältö tulee olla 8000 kpl kuhan yksikesäistä poikasta. Vaihtoehtoisesti luvansaajalle tulee määrätä 700 euron vuosittainen kalatalousmaksu. Mikäli kalatalousmaksu sisällytetään lupaehtoihin, lupapäätökseen tulee tarkennetusti kirjata, että kalatalousmaksu on käytettävä Kalajärveen suoritettaviin kalaistutuksiin kalastolle aiheutuneiden haittojen kompensoimiseksi. - Ympäristöluvan ehdot tulee tarkistaa vähintään kahdeksan vuoden välein, jonka yhteydessä luvansaaja on velvoitettava selvittämään tuotannosta mahdollisesti aiheutuneet haitat purkuvesistöjen kalastukselle ja kalastolle sekä korvaamaan ne täysimääräisesti. Seinäjoki toimii lukuisten valuma-alueellaan olevien turvetuotantoalueiden kuivatusvesien lasku-uomana ja on raskaasti kuormitettu. Vaikutukset kohdistuvat vähäjärvisellä alueella pääasiassa Kalajärven altaaseen. Kalajärven allas on sekä kalataloudellisesti että matkailullisesti merkittävä vesistö. Vesistön mataluus tekee siitä herkän ulkopuoliselle kuormitukselle. Amerikanneva on ollut tuotannossa jo vuosikausia ja tästä syystä tuotannon loppuvaiheessa nostettava turve on hyvin maatunutta, jonka on useissa tutkimuksissa todettu kuormittavan vesistöjä eniten. Tästä syystä vesiensuo- 12

13 jelutoimenpiteisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota, vaikka tuotantopintaala onkin jo alkuperäisestä pienentynyt. Veteen päätynyt kiintoaines ja ravinteet aiheuttavat pyydysten limoittumista, vaikeuttavat kalastusta ja vähentävät vesistöstä saatavaa saalista. Päästöt aiheuttavat myös kalojen kutualueiden liettymistä, jonka seurauksena kalaveden tuotto pienenee. Samoin tuottoa voivat pienentää kuivatusvesien happamuus ja kalaston rakenteen vähittäinen vääristyminen särkikalavaltaisemmaksi. Kalataloudellisten haittojen kompensaatiokeinona istutusvelvoite on tässä tapauksessa yksinkertaisin ja vaikutuksiltaan todennäköisesti tuottavin. Mikäli päädytään kalatalousmaksuun, tulee sen käyttöalueeksi lupapäätöksessä tarkentaa nimenomaan Kalajärvi, koska Kalajärven täyttökanava ei rakenteeltaan sovellu kalataloudellisiin kunnostustoimenpiteisiin. Toiminnasta aiheutuvien haittojen määrää ja laatua tulee tarkemmin tarkastella luvanhakijan toimesta ympäristölupaa uusittaessa. Mikäli osoittautuu, että haittoja on ilmennyt oletettua enemmän, tulee se ottaa huomioon istutusvelvoitteen sisällössä tai kalatalousmaksun määrässä. 6) AA Aisa-Tupa Oy:n edustajana ja BB Mummantupa Oy:n edustajana ovat edellyttäneet kuivatusvesien tarkkailun tehostamista ja vesiensuojelurakenteiden toiminnan varmistamista. Tuotannosta poistuvien maaalueiden jälkikäytöstä tulisi vastuuta määrätä myös toiminnanharjoittajalle. Muistuttajat ovat edellyttäneet lupaehtojen tarkistamista vähintään viiden vuoden välein. He ovat lisäksi katsoneet, että Amerikannevan turvetuotannosta voitaisiin sen vähäisen hyödyn vuoksi luopua. 7) CC (Kotiranta RN:o 16:153, Luoma, Seinäjoki), DD, EE, FF, GG, HH, II ja JJ ovat esittäneet, että turvetuotanto Amerikannevalla pitäisi lopettaa siitä aiheutuvien ympäristöhaittojen vuoksi. Kalajärven täyttökanavan varrella sijaitsevilla mökeillä ei kanavasta otettua vettä voi runsaiden sateiden jälkeen käyttää saunavetenä lietteen ja hajuhaitan vuoksi. Muistuttajat ovat esittäneet epäilynsä turvetuotannon asianmukaisesta tarkkailusta ja valvonnasta ja ihmetelleet tuotantoalueiden siirtymistä yhä lähemmäs vesistöjä ja asutusta. Kalajärveä on markkinoitu loma- ja vapaa-ajan keskuksena. Rantaasukkailta olisi tullut pyytää lausunnot hankkeesta, jonka haittoja vähätellään hakemuksessa. 8) KK (Hautaluoma RN:o 14:20, Luoma, Seinäjoki) ei suosittele luvan myöntämistä. Kalajärven täyttöuomaan päätyvässä laskuojassa on huono virtausnopeus ja turvetuotantoalueelta tuleva maa-aines ja muovijätteet tukkivat peltoalueen läpi kulkevan laskuojan. Jo lopetettujen alueiden ojat on jätetty perkaamatta ja alueille on haudattu muovijätteitä. 13

14 Mikäli lupa myönnetään, muistuttaja vaatii, että laskuoja pidetään kunnossa ja tuotannon loputtua perataan koko matkalta. 14 Hakijan vastine 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnosta hakija on todennut, että velvoitetarkkailun avulla voidaan todentaa vesiensuojelun toimivuus. Mikäli vesienkäsittelyn teho ei ole odotetun mukaista, hakija voidaan velvoittaa esittämään toimenpiteitä vesienkäsittelyn tehostamiseksi. Hakijan käsityksen mukaan lupa voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana. 2) Pohjanmaan ELY-keskuksen lausuntoon hakija on vastannut, että ruokohelven kylväminen kasvillisuuskentälle ei ole tarpeellista, koska suon pohjalle syntyy luontaisesti ja ilman keinolannoitusta riittävä kosteikkokasvillisuus. Hakija on viitannut myös ELY-keskuksen lausuntoon, jossa lausunnon antaja pitää esitettyä vesienkäsittelyä parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja käytännön mukaisena. Hakija on pitänyt vaadittua kalatalousmaksua liian suurena ja vaatinut sen pienentämistä hakemussuunnitelman mukaisesti. 3) Seinäjoen kaupungin ympäristöviranomaisen lausunnosta hakija on todennut selvittäneensä pintavalutuksen järjestämistä ensisijaisena kuivatusvesien käsittelyvaihtoehtona, mutta sopivaa paikkaa ei ole löytynyt. Hakija on myös viitannut Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ELY-keskusten lausunnoista esittämiinsä vastineisiin. 4) Seinäjoen kaupungin lausunnosta hakija on todennut, että turvetuotannon vesiensuojelu on tehostunut merkittävästi pintavalutuskenttien ja kasvillisuuskenttien rakentamisen ja käyttöönoton ansiosta. Tehostetuista vesienkäsittelymenetelmistä johtuen myös Amerikannevan kuormitus on aleneva. Jäljellä olevan vähitellen pienenevän tuotantopinta-alan arvioitu kuormitus jää vähäiseksi vesienkäsittelyn samalla tehostuessa. Velvoitetarkkailun avulla voidaan todentaa vesiensuojelun toimivuus. Matka Amerikannevalta Kalajärvelle on niin pitkä, että pöly- ja meluhaittoja Kalajärvelle ja sen virkistyskäytölle ei aiheudu. 5) Kyrönjoen kalastusalueen ja Kalajärven osakaskunnan muistutukseen hakija on vastannut, että suunniteltu vesienkäsittelymenetelmä, sen toiminnan valvonta ja hoito vakiintuneen käytännön mukaisesti on Amerikannevalla parasta käyttökelpoista puhdistustekniikkaa. Veden laatua ja vesistö- sekä kalatalousvaikutuksia tullaan tarkkailemaan. Hakija on pitänyt vakiintuneen käytännön mukaista luvassa määrättävää kalatalousmaksua istutusvelvoitetta parempana menetelmänä kalataloudellisten haittojen korvaamiseksi. Tehostetusta vesienkäsittelystä, pienentyneestä ja jatkossa yhä pienenevästä pinta-alasta ja näistä johtuvasta kuormituksen vähenemisestä johtuen maksua tulee pienentää hakijan esittämällä tavalla. Lupaehtojen tarkistamisajankohdasta hakija on todennut, että

15 vakiintuneen käytännön mukainen 10 vuoden mittainen lupakausi on myös Amerikannevalla sopiva jakso. 6) AA:n ja BB:n muistutuksesta hakija on todennut, että Amerikannevalle on suunniteltu tehostettu vesienkäsittely, jonka toimintaa valvotaan. Turpeen noston loputtua suopohjat siirtyvät uuteen käyttöön, josta päättävät alueiden maanomistajat. Vuokra-alueet palautetaan maanomistajille sopimusten edellyttämässä kunnossa. Lupaehtojen tarkistamisessa on vakiintuneen käytännön mukainen noin 10 vuoden mittainen lupakausi sopiva. Hakija on katsonut, että Amerikannevan pitkään käytössä ollut tuotantoalue on tarkoituksenmukaista tuottaa kokonaisuudessaan loppuun, koska alueella on tiestö ja muut rakenteet valmiina. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja vesiensuojelun kannalta turvetuotantoa tulee suunnata jo toiminnassa oleville tai niihin liittyville alueille, koska se vähentää tarvetta uusien tuotantoalueiden käyttöönotolle. 7) CC:n ja hänen muistuttajakumppaneidensa muistutuksesta hakija on todennut, että Amerikannevan hakemus koskee turpeen nostoa jo olemassa olevalla tuotantoalueelle, jonka jäljellä olevat turpeet on tarkoitus tuottaa loppuun yhtiön hallussa olevilla alueilla. Vesienkäsittelyä tehostetaan ennen tuotannon jatkamista, mistä yhdessä pienenenevän pinta-alan kanssa aiheutuu turvetuotannosta johtuvan vesistökuormituksen pienentyminen entisestä. Näin ollen myös vesistövaikutus vähenee. Lupapäätökseen sisältyy usein tarkkailuvelvoitteita, joiden avulla toiminnasta aiheutuvia päästöjä ja vaikutuksia seurataan. Seuranta toteutetaan lupapäätöksessä määrätyllä tavalla tai erityisesti vaikutustarkkailun osalta valvontaviranomaisen vahvistaman ohjelman mukaan. 8) KK:n muistutukseen hakija on vastannut, että luvan hakija on velvollinen pitämään laskuojan sellaisessa kunnossa, että sen vetokyky on riittävä tuotantoalueen kuivatusvesien johtamiseen. Mikäli laskuojan kuntoon ja vetokykyyn on vaikuttamassa eri maankäyttömuodoista johtuva ja eri toimijoiden kuormitus, hakija on velvollinen osallistumaan vaikutusosuudellaan laskuojien kunnossapitoon. 15 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle määräaikaisen ympäristöluvan Amerikannevan turvetuotantoon Seinäjoen kaupungissa Kyrönjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 49 ha. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

16 Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan muutoksenhausta huolimatta rakentaa vesiensuojelurakenteet Amerikannevalle ja aloittaa tuotanto niillä tuotantokunnossa olevilla alueilla, joilla tuotannon arvioitiin päättyvän vuoden 2010 lopussa. Luvan saajan on asetettava euron suuruinen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymä vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. 16 Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 7 olevan, päivätyn kartan Tuotantoalueet ja vesienkäsittely mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Kalajärven täyttökanavaan. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä ympärivuotisesti hakemuksen liitteenä 7 olevan piirustuksen "Kosteikko 1" mukaisesti sarkaojarakenteiden, pumppausaltaan ja ympärivuotisesti kasvillisuuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Laskeutusaltaiden ja kasvillisuuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä mennessä ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kasvillisuuskentän kautta ei saa johtaa kuivatusvesiä ennen varmistumista rakenteiden toimintakunnosta. Mikäli uusia vesienkäsittelyrakenteita ei korjaustarpeen vuoksi voida ottaa käyttöön heti niiden valmistuttua, voidaan tuotannossa olevien alueiden kuivatusvedet johtaa vanhojen vesiensuojelurakenteiden kautta enintään saakka. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina

17 Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 5. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 6. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. 8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponesto. 17 Häiriö- ja poikkeustilanteet

18 9. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 10. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 18 Tarkkailut 11. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 12. Vesistötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetysti Vapo Oy:n läntisen Suomen turvetuotannon yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Kalataloustarkkailu on toteutettava osana Kyrönjoen kalataloudellista yhteistarkkailua. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Toiminnan pölyvaikutuksia on tarkkailtava osana Vapo Oy:n Etelä- Pohjanmaan ja Keski-Suomen eräiden turvetuotantoalueiden melu- ja pölyvaikutusten tarkkailua. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Vesistötarkkailun ja kalataloustarkkailun vuosiraportit on toimitettava Etelä- Pohjanmaan ja Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on lisäksi toimitettava Kalajärven osakaskunnalle sekä Kyrönjoen kalastusalueelle. Pöly- ja melutarkkailun vuosiraportit on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät.

19 19 Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 13. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon. Laskuojan 2 kunto on tarkistettava ensimmäisen tuotantokauden aikana luvan tultua lainvoimaiseksi. Jos ojaan on kertynyt turvelietettä tai aumamuoveja, on ne viipymättä poistettava. 14. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 490 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu vuodelta 2011 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 15. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen

20 20 Luvan voimassaolo Lupa on voimassa saakka. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Luvan saajan on viimeistään jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Amerikannevan turvetuotantoalue on tuotannossa oleva alue, joka on kokonaan ojitettu. Tuotantoalueella tai sen päästöjen vaikutusalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityisesti suojeltavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti kasvillisuuskentällä. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Amerikannevan olosuhteissa. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Amerikannevan suon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Hankealueelle rakennettava ympärivuotisesti toimiva kasvillisuuskenttä tehostaa tuotantoalueen kuivatusvesien käsittelytasoa Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitel-

21 massa edellytetyllä nykykäytännön mukaisella tavalla. Toiminta ei heikennä vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjä tavoitteita. Lupa on myönnetty määräaikaisena kokonaispäästöjen vähentämiseksi ja hakijan arvioiman tuotantoajan mukaisesti. Perustelut toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta Lupamääräysten perustelut Amerikanneva on toiminnassa oleva alue, jonka ympäristölupa on päättynyt , mutta jossa edelleen on hyödyntämättömiä turvevaroja. Tuotannon välitön jatkaminen on hakijalle tarpeen. Tuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyä tehostetaan kasvillisuuskentän avulla. Lupa toiminnan aloittamiseen voidaan tässä tapauksessa myöntää. Asetettava vakuus on määrätty riittäväksi ympäristön saattamiseksi päästöjen osalta ennalleen, mikäli lupa evätään tai sen lupamääräyksiä muutetaan. Näin ollen päätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi Amerikannevan olosuhteissa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 4. Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesien käsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi annetaan toimenpidevelvoitteet lupamääräyksissä 5 ja 6. Toiminnasta voi aiheutua asutukselle melu- ja pölyhaittaa. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Määräykset 7 ja 8 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 9 ja 10. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksien 11 ja 12 tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella val- 21