5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10422 Tila Keskeneräinen 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Duunari-hanke Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Länsi-Suomen suuralueosio Toimintalinja 2 : Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry Projektin vastuuhenkilön nimi Antero Mikonranta Sähköpostiosoite antero.mikonranta@kyt.fi Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Anu Pelkonen Sähköpostiosoite anu.pelkonen@kyt.fi Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Lähtökohtana oli, että Duunari-hankkeella haetaan vaikuttavuutta ja laatua kolmannen sektorin työllisyystoimintaan. Tavoitteet: 1. Projektin tuloksena kolmannen sektorin työllistävien organisaatioiden paikallinen, alueellinen ja seudullinen yhteistyö tiivistyy. Keski-Suomeen luodaan kolmannen sektorin osalta toimiva välityömarkkinoiden kehittäjäverkosto. 2. Projektin aikana kehitetään kolmannen sektorin organisaatioiden työvalmennuksessa oleville henkilöille yhtenäinen OsaajaPlus- todistus sekä seuranta- ja arviointilomakeisto. Nämä työvälineet edesauttavat valmentautujien työllistymistä avoimille työmarkkinoille sekä parantavat organisaatioiden valmennuksen laatua ja vaikuttavuutta. 3. Projektissa kehitettävä yritysyhteistyö luo uusia käytäntöjä ja malleja yritysten ja työllistävien kolmannen sektorin toimijoiden välille. Kolmannen sektorin toimijoiden yhteinen rekrytoimistomalli luo jatkossa pohjan toimijoiden uudelle toiminnalle, jonka avulla pidempiaikainen työllistyminen mahdollistuu. Toimiva rekrytointimalli antaa 3. sektorin toimijoista luotettavan kuvan yrityksille ja mallin avulla voidaan välittää EURA JÄRJESTELMÄ 1/9

2 valmennettua työvoimaa yrityksiin. Lisäksi hankkeen tavoitteena oli löytää 3. sektorin toimijoille mahdollisuuksia toteuttaa sosiaalista yrittäjyyttä ja perustaa sosiaalisia yrityksiä ja luoda laatukriteerit rekrytointitoiminnalle ja työnhakijoiden arvioinnille. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Toteutus: Aikataulutus tapahtui pitkälti projektisuunnitelman mukaisesti, jota täytennettiin hankkeen eri tavoitteiden osalta omilla kehittämisaikatauluillaan. Kehittäjäkumppanit oli nimetty jo projektisuunnitelmassa. Kehittäjäjoukkoa täydennettiin esille nousseiden teemojen ja kehittäjäverkoston rakentamisen myötä Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n hallinnoimilla hankkeilla (Välittäjä osahankkeineen, OSKO, Sipa, Työkompassi, 3T). Kehittämistyön edetessä mukaan tuli muita välityömarkkinatoimijoilla, kuten 3. sektorin toimijoita, kuntien työnsuunnittelijoita, työpajojen ohjaajia sekä sosiaalisia yrityksiä. Yhteistyötä tehtiin myös Keski-Suomen Välityömarkkinoiden kehittämisohjelma KEVÄT- kokonaisuuteen kuuluvien hankkeiden, Jyväskylän ja Äänekosken TEtoimistojen ja Työvoiman palvelukeskusten (TYP) kanssa käytiin vuoropuhelua hankkeen kehittämistyöhön liittyen ja esiteltiin aikaansaannoksia useita kertoja. Yhteistyötä toteutettiin myös Valtakunnallisen Välityömarkkinoiden kehittämishankkeen kanssa. Yhteistyö tiivistyi hankkeen edetessä myös oppilaitosten, kehittämisyhtiöiden, kuntien sekä sosiaalisten yritysten kesken ja kaikilta näiltä tahoilta saatiin rakentavia kehittämisehdotuksia välityömarkkinoiden laadun parantamiseksi. Vastuunjako: Sovatek-säätiö (ent. Tekevä), Jyvässeudun Työttömät ry, Jyvälän Setlementti ry sekä Jyäskylän ja Äänekosken Katulähetys ry:t toimivat koko hanketoiminnan ajan varsinaisina kehittäjäkumppaneina ja Teemaryhmän jäseninä. Kehittäjäkumppanit osallistuivat sekä OsaajaPlus - järjestelmän (asiakkaan sähköinen seuranta, arviointi ja palautejärjestelmä)luomiseen, että rekrytoimiston suunnitteluun ja valtakunnalliseen Työpankkikokeiluun OsaajaPlus -Työpankin puitteissa. Välittäjä- hankkeen osahankkeet, samoin, kuin muutamien kuntien työnsuunnittelijat, työpajojen ohjaajat sekä sosiaaliset yritykset toimivat kehitetyn OsaajaPlus -järjestelmän koekäyttäjinä ja palautteen antajina. Yritykset toimivat tärkeinä tiedon antajina rekrytoimisto-/työpankkitoiminnan kehittämistyössä. Kehittämisyhtiöiden yritysasiamiehet antoivat tärkeää tietoa yritysten tilanteista ja mahdollisista rekrytointiaikeista. Yritysasiamiehet toimivat myös yhteistyökumppaneina toteutuneiden yrityskäyntien osalta. Oppilaitosten kanssa tehtiin yhteistyötä ohjauskäytäntöjen parantamiseksi välityömarkkinoiden ja oppilaitosten välillä. Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus (Poke) toimi yhteistyökumppanina myös Ääneseudun Tulevaisuden Tekijät -rekrytointimessutapahtuman puitteissa, samoin kuin Äänekosken kaupunki, Ääneseudun Yrittäjät ry, Ääneseudun Kehitys Oy, Äänekosken TE-toimisto ja TYP sekä alueen 3. sektorin toimijat ja yritykset. Yhteistyötä OsaajaPlus- järjestelmän tiimoilta tehtiin myös muiden maakuntien alueilla, kuten Uudenmaan, Satakunnan, Pohjois-Savon, Kainuun ja Lapin alueilla. OsaajaPlus- järjestelmä levisi siis perehdytysten ja asennusten kautta laajasta ympäri Suomea sekä välityömarkkinatoimijoille, kuin oppilaitoksille että viranomaistahoillekin. Kansainvälistä yhteistyötä hankkeessa ei toteutettu. EURA JÄRJESTELMÄ 2/9

3 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Julkisuus ja tiedottaminen on tapahtunut suunnitelman mukaisesti, tietyiltä osin myös laajempana yhteistyönä eri toimijoiden kanssa. Markkinointimateriaalia on tuotettu heti hankkeen alusta alkaen. Aluksi luotiin internet -sivusto ja hankehenkilöstön käyntikortit. Myöhemmin on luotu esitemeteriaalia sekä Duunari - hankkeesta, että OsaajaPlus -Työpankkikokeilusta ja OsaajaPlus- järjestelmästä. Lisäksi on laadittu työ- ja työhönvalmennukseen liittyvien termien selkeyttämiseksi sekä luentomateriaalia, että käyntikorttikokoinen sanasto "Selekeellä Suomen kielellä"- Termejä työvalmennuksen ilmeellisestä maailmasta. Julkinen tiedottaminen on tapahtunut osin yhteistyössä Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelman (KEVÄT) kanssa, osin hankkeen hallinnoijan (KYT) yhteismarkkinointina, osin Duunarin ja Välittäjän välisenä omana tuotantona sekä hankekohtaisesti. KEVÄT- ohjelman yhteinen tiedottaminen on sisältänyt Kevätsuomalainen -folderit, lehdistötiedotteet ja lehtikirjoitukset, radiohaastattelut, seminaarit sekä hankeyhteistyön muiden maakuntien ESR -hankkeiden kanssa jne. Erilaisista tapahtumista on tiedotettu paikallisissa ja alueellisissa medioissa hankekohtaisesti ja hankkeen tuotoksia yhteisissä foorumeissa sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Mm. Ääneseudun Tulevaisuuden Tekijät -messutapahtumasta tiedottivat paikalliset lehdet (Sisä-Suomenlehti, Keskisuomalainen) sekä ennen tapahtumaa, että sen jälkeen erilaisilla kirjoituksilla. Tapahtumaa markkinoitiin myös alueen yrityksille lähetyllä henkilökohtaisella kirjeellä. Duunaria ja erityisesti OsaajaPlus- järjestelmää on esitelty eri tilaisuuksissa valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. OsaajaPlus- perehdytysten ja asennusten markkinoinnissa on hyödynnetty valtakunnallisen Välityömarkkinoiden kehittämisohjelman verkostoja. OsaajaPlus- järjestelmän levittämiseksi on tehty USB - muisteja. Muistille on tallennettu OsaajaPlus- järjestelmä teknisine ohjeineen. Muistitikut on jaettu perehdytykseen osallistuneille, joita on n. 300 henkilöä 160 organisaatiosta. USBn avulla OsaajaPlussaa voidaan levittää organisaatioissa edelleen. Maksuton OsaajaPlus -järjestelmä tarvittavine asennuslinkkeineen sekä Avain OsaajasPlus-maailmaan kirjanen sisällöllisine sekä teknisine ohjeineen on sijoitettu kaikkien saataville Yhdistystorille -> Taitopankki -> Dokumentit -> OsaajaPlus Duunarin yhteyttä OsaajaPlus -Työpankkiin markkinoitiin henkilökohtaisilla yrityskäynneillä sekä yrittäjäjärjestötilaisuuksissa. Lisäksi osallistuttiin valtakunnallisen Työpankkikokeilun (STM) tilaisuuksiin, joissa vaihdettiin kokemuksia eri työpankkikokeiluun osallistuneiden tahojen välillä. Duunari-hanketta on esitelty eri yhteyksissä sekä paikallisesti, alueellisesti, että valtakunnallisesti. 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite EURA JÄRJESTELMÄ 3/9

4 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET 1. Projektin toteutusta jarrutti alkuvaiheessa kuntarahoitusten puuttuminen ja siihen liittyvät epäselvyydet sekä koordinaatiohankkeen epäselvä ohjeistus. Tämä aiheutti sen, että hankkeen aluvaiheessa ei uskallettu tehdä esim. ostopalvelusopimuksia eikä hankkia asiantuntijoita kehittämistyön tueksi, vaan toteutettiin kaikki hanketyöntekijöiden toimsesta. Tämä oli uuvuttavaa ja aiheutti sen, että hankkeen loppuvaiheessa ostopalvelurahaa jäi käyttämättä. Jälkikäteen arvioituna koko KEVÄT- ohjelman yhteinen kuntarahoitus ei ollut välttämättä toimivin ratkaisu. Kunnat olisivat lähteneet mieluummin rahoittamaan yksittäistä hanketta, kuin koko KEVÄT- ohjelmaa, josta eivät nähneet saavansa riittävää hyötyä itselleen. Yhteiset kuntakierrokset olivat tosin hyvä toimintamalli, mutta kunnille on annettava mahdollisuus rahoittaa niitä hankkeita, joista eniten hyötyvät. 2. Toinen suurempi ongelma muodostuu välityömarkkinaorganisaatioiden sitoutumattomuudesta. Tämä taas juontaa vuositaisista kuntien myöntämistä tukirahoituksista ja hankkeista, joista toimijat vuosittain kilpailevat, samoin jatkuvasta kilpailusta ostopalveluiden tuottajina. Niin kauan, kun tukijärjestelmä toimii nykyisellä tavalla, eivät toimijat ole valmiita jakamaan kehitettyjä toimintamalleja ja tuotteita keskenään. Kaikki haluavat "parhaat" mallit vain itselleen. Tämä on aiheuttanut myös hankkeiden välistä kilpailua, koska saavutuksia tarkastellaan liikaa vain määrällisten tulosten kautta. Kaikki haluavat määrälliset työllistymistulokset näkymään oman organisaationsa ja hankkeidensa tuloksina. Tämä nousi selkeäksi esteeksi mm. yhteisen rekrytoimiston perustamiselle. Hyvänä tuloksena on tosin pidettävä sitä, että organisaatiot myönsivät ääneen näin tapahtuneen. Asiasta tulee jatkossa keskustella avoimesti ja tehdä uusia linjauksia mm. saavutettavien tulosten osalta (määrälliset/laadulliset). Kesällä 2009 alkanut De Minimis- keskustelu, lain hidas valmistelu ja tulkinta aiheutti päänvaivaa ja jarrutti myös kehittämistyön etenemistä. 3. Duunarin alkuperäisen suunnitelman muututtua ja rahoituksen pienennyttyä lähes kolmannekseen alkuperäisestä suunnitelmasta, myös kehittäjäkumppanit jättäytyivät tietyiltä osin pois kehittämistyöstä. Alunperin ajateltu "yksi kehittäjä kuhunkin organisaatioon" olisi tuonut organisaatioille lisäresursseja kehittämistyölle, mutta näillä resursseille organisaatiot eivät pystyneet uudelleen järjestelemään töitään siten, että kehittämistyölle olisi jäänyt riittävästi aikaa. Toisaalta myöskään töiden uudelleen organisoinnille, prosessiajattelulle ja tavoitteelliselle valmennukselle ei lämmetty. Töiden uudelleen organisoinnin tehottomuus nimettiin "ajan puutteeksi". Kahden hanketyöntekijän aika ei valitettavasti riittänyt kehittäjäkumppaneiden organisaatioissa työskentelyyn, ja työpanoksia tarjottaessa niitä ei myöskään otettu hankkeen edetessä vastaan. Projektien toimeenpanon kehittämiseksi olisi jo hankkeiden suunnitteluvaiheessa sitouduttava myös hankkeen toteutukseen ja niihin mahdollisiin muutoksiin, joita lopullinen rahoitus, toimintaympäristön muutokset yms muuttuvat seikaat tuovat tullessaan hankkeen edetessä. Keski-Suomen maakunnan toimijoissa, varsinkin pohjoisen Keski-Suomen alueella oli aika-ajoin havaittavissa yhteistyöhaluttomuutta. 4. Ongelmana on koettu rahoituskäsittelyn hitaus. Duunarin osalta onneksi hallinnoivalla organisaatiolla on EURA JÄRJESTELMÄ 4/9

5 ollut toimintaedellytykset siihen, että rahoitus jätättää pahimmillaan jopa 8 kk, kuten hankkeen loppuvaiheessa on tapahtunut. Löytyiskö ratkaisu moninkertaisen tarkastuskäytännön purkamisesta ja työn tehostamisesta? Myös kesken ohjalmakautta tapahtuneet muutokset ELY-keskuksessa ovat aiheuttaneet epäselvyyttä. Muuttuneet lomakkeet ja selvitykset ovat aiheuttaneet lisää työtä hankehenkilöstölle. ELY-keskuksen vaatimien lomakkeiden sähköiseen käytettävyyteen olisi panostettava, jotta ne toimisivat moitteettomasti ja täyttö helpottuisi ja nopeutuisi. 5. Suosituksena on noussut esille myös 3. sektorin yhteisen edunvalvontaorganisaation perustaminen. 8. PROJEKTIN TULOKSET Kehittäjäverkoston luomisessa päästin hyvään alkuun. Kehittäjäkumppanit ja varsinkin Välittäjä-hankkeen osahankeorganisaatiot osallistuivat kiitettävästi yhteisiin kehittämispäiviin ja verkostokahveille, joita järjestettiin toimijoiden toiveiden mukaisista teemoista. Teemoihin pyrittiin hakemaan parhaita mahdollisia asiantuntijoita alustamaan päiviä ja panostamaan järjestelyihin sekä ympäristön innovatiivisuuteen ja työssä jaksamisen tukemiseen. Verkostossa jaettiin tieto-taitoa puolin ja toisin erityisesti pienten organisaatioiden kesken. Verkostot laajenivat OsaajaPlus- järjestelmän kehittämistyön myötä myös Keski-Suomen maakunnan ulkopuolelle, jossa kehittämistyöhön suhtauduttiin myötämielisemmin ja oltiin aidosti kiinnostuneita yhteistyöstä ja bencmarking toiminnasta. OsaajaPlus- järjestelmä syntyi ikään kuin sivutuotteena alkuperäisen Hyvä Duunari todistuksen lisäksi. Heti alkuvaiheessa todettiin, että toimijoilla ei ole käytössään mitään yhteistä valmentautujan seuranta-, arviointitai palautejärjestelmää. Toisilla oli käytössään pitkälle kehitettyjä sähköisiä työvälineitä, joskin niitä käytettiin vain satunnaisesti. Toisilla taas ei ollut näitä valmennuksen työvälineitä käytössä lainkaan. Tästä lähtökohdasta lähdettiin kehittämään kaikille sopivaa, helppokäyttöistä ja maksutonta työvälinestöä, josta hyötyisvät niin valmennettava, valmennusoranisaatio, kuin lähettänyt/vastaanottava tahokin. Työvälineitä koekäytettiin kolmessa eri jaksossa, joiden jälkeen tehtiin käyttäjäkysely sekä koottiin työryhmä muutosten toteuttamiseen. Viimeinen pdf- pohjaisia työvälineitä koskenut kysely toteutettiin sähköisenä käyttäjäkyselynä. Syntyi OsaajaPlus -järjestelmä, sähköinen työvälineistö tavoitteelisen valmentautujaasiakkaan seurantaan, arviointiin ja palautteen antamiseen. Rekrytoimiston kehittämistyöhön saatiin uutta ajateltavaa, kun joulukuussa 2008 mahdollistui Valtakunnallisen Työpankkikokeilun rahoitushaku. Tätä rahoitusta haettiin samalla joukolla, jotka olivat Duunarin kehittäjäkumppaneita. Kokeilun tulokset jäivät kuitenkin kovin laihoiksi laman ja osin myös yhteistyöhaluttomuuden vuoksi. Kokeilun aikana Duunarin yrityskoordinaattori teki yrityskäyntejä yhdessä Jykes Oy:n yritysasiamiesten kanssa 45 yritykseen. Kokeiluaika oli myös erittäin lyhyt eli tehokasta hankeaikaa jäin n. 6kk. Syksyllä 2009 tehtiin esitys Jyväskylän kaupungin Työllisyysjaostolle sekä TEtoimistolle OsaajaPlus-Työpankin kokeilemisesta yli 500-päivää työttöminä olleiden ohjauksen tukena. (Liite: OsaajaPlus-Työpankki prosessi). Työpankkikokeilun päätyttyä joulukuussa 2009 kehittäjäkumppanit kuitenkin ilmoittivat jättäytyvänsä pois rekrytoimiston perustamisesta. Näin ollen yhteinen rekrytointitoimistoajatus haudattiin ja toiminta liitettiin Jyväskylän kaupungin ja jo olemassa olevien EURA JÄRJESTELMÄ 5/9

6 hankkeiden avustuksella osaksi Sovatek- säätiötä ja nimettiin Töihin!Palveluksi. Työllistymistulokset jäivät lähes olemattomiksi. Muutamia yrityskäyntein kautta löydettyjä työpaikkoja (5) ei pystytty kehittäjäverkoston kautta täyttämään. Sopivia työntekijöitä ei näiltä toimijoilta löytynyt, vaan paikat täytettiin muutoin. Syyksi tähän toimijat kertoivat mm. työmatkojen pituuden ja hankalat kulkuyhteydet. Ko. paikat eivät olleet kaupunkialueella, vaan työmatkoihin olisi tarvittu joko julkisia kulkuvälineitä tai omaa autoa. Suuri osa hankkeen välillisistä henkilöasiakkaista jatkaa edelleen kehittäjäkumppaniorganisaatioissa (välityömarkkinoilla) joko palkkatukityössä tai toimenpiteessa (työkokeilu, harjoittelu, työelämävalmennus). Sosiaalisia yrityksiä ei hankkeen aikana syntynyt, joskin OsaajaPlus Työpankin suunnitelmissa tämä vaihtoehto oli mukana ja suunnitelmat olivat jo pitkällä. Yleinen työllisyystilanne, lama ja yhteistyön riittämättömyys sekä taloudellisten panosten puuttuminen nousivat kuitenkin esteeksi sosiaalisen yrityksen perustamiselle. Valmennustoiminnan (palveluohjauksen) laatukriteereiden luominen siirrettiin Sovatek-säätiön Punainen Talo- hankkeelle (ESR), jonka tavoitteet kohdistuivat erityisesti laatutyöhön. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS OsaajaPlus- järjestelmän luominen oli mitä innovatiivisin toimenpide. Tähän kehittämistyöhön panostettiin ja tuloksia saavutettiin. Innovatiivista oli se, että jo lähtökohtaisesti pyrittiin maksuttomaan tuotteeseen, joka on kaikkien välityömarkkinatoimijoiden ulottuvilla. Hankehenkilöstön rohkea asioiden kyseenalaistaminen sekä ote uusien työvälineiden ja toimintamallien kehittämiseksi, käyttöönottamiseksi ja levittämiseksi on otettu hyvin vastaan. Tätä rohkeutta on pidetty eri tahoilla erittäin innovatiivisena ja raikkaana toimintana. (Liitteet: OsaajaPlus kyselyjen tulokset) Innovatiivisena on pidettävä myös sitä, että yritysten apua haettiin niin työvälineiden kehttämiseksi, kuin yhteisten tilaisuuksien järjestämiseksi. Paras esimerkki oli Ääneseudun Tulevaisuuden Tekijätmessutapahtuma, jossa hankehenkilöstö lähti rohkeasti kokoamaan suurta verkostoa aiemmin pienimuotoisen "kesätyötapahtuman" laajentamiseksi. Jatkossa tapahtumasta tulee perinne, joka elää Ääneseudun työnhakijoiden, oppilaitosten sekä yritysten välisenä kohtauspaikkana. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Projektin kaikessa toiminnassa (asiakastyössä, rekrytoinnissa, ostopalvelusopimuksissa yms.) on pyritty ottamaan huomioon mies-naisnäkökulma tasapuolisesti. 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Verkostoyhteistyötä, verkostokahveja ja -päiviä on pidettävä hyvinä käytäntöinä, joita tulee ehdottomasti jatkaa. Nämä yhteiset tilaisuuden tuovat jaksamista arjen työhön ja avaavat uusia näkökulmia organisaatioiden tavoitteelliselle valmennustyölle. OsaajaPlus -järjestelmän on havaittu olevan Duunarin parasta antia, jota on otettu ahkerasti käyttöön ja jonka saatavuus jatkossa on varmistettu Yhdistystorin kautta. EURA JÄRJESTELMÄ 6/9

7 Töihin!Palvelu toimii rekrytointikanavana TE-toimiston ja TYPn asiakkaidenn ohjaamiseksi avoimille työmarkkinoille. Alkuperäinen ajatus yhteisestä Rekrytoimistosta ei valitettavasti saanut kannatusta toimijoiden yhteisenä ohjauskanavana, joten ohjautuminen välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille on edelleen ratkaisematta ja jokaisen toimijan omalla vastuulla. Myös "rakentavaa suorasanaisuutta" on pidettävä hyvänä käytäntönä eli hankekumppanit ovat oppineet keskustelemaan asioista niiden "oikeilla nimillä". Avoimmuus ja yhteisten päämäärien saavuttaminen on toivottavasti helpompaa jatkossa. 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Verkostokahvit ja -päivät jatkuvat tulevassa VälittäjäPlus -hankkeessa (ESR) sekä hallinnoivan organisaation (KYT) toiminnassa Tuki- ja kehittämispalveluiden sekä muiden hankkeiden toimesta. OsaajaPlus -järjestelmä ohjekirjoineen on saatavilla Yhdistystorin Internet-sivuilta -> Teitopankki -> Dokumentit -> OsaajaPlus Rekrytointitoimintaa jatketaan Sovatek- säätiön Töihin!Palvelun toimesta. 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus % ,82 87 % Kuntien rahoitus % ,28 13 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Tavoitteet: 1. Kolmannen sektorin työllistävien organisaatioiden paikallinen, alueellinen ja seudullinen yhteistyö tiivistyy. Keski-Suomeen luodaan välityömarkkinoiden kehittäjäverkosto. 2. Kolmannen sektorin asiakkaiden seuranta- ja arviointilomakeisto, joka edesauttaa valmentautujien työllistymistä avoimille työmarkkinoille sekä parantaa organisaatioiden valmennuksen laatua ja vaikuttavuutta. 3. Yritysyhteistyö luo uusia käytäntöjä ja malleja yritysten ja työllistävien kolmannen sektorin toimijoiden välille. Kolmannen sektorin toimijoiden yhteinen rekrytoimistomalli luo jatkossa pidempiaikaiselle työllistymiselle. 4. Löytää 3. sektorin toimijoille mahdollisuuksia toteuttaa sosiaalista yrittäjyyttä ja perustaa sosiaalisia yrityksiä. 5. Luoda laatukriteerit rekrytointitoiminnalle ja työnhakijoiden arvioinnille. Toteutus: Sovatek-säätiö (ent. Tekevä), Jyvässeudun Työttömät ry, Jyvälän Setlementti ry sekä Jyäskylän ja EURA JÄRJESTELMÄ 7/9

8 Äänekosken Katulähetys ry:t toimivat koko hanketoiminnan ajan varsinaisina kehittäjäkumppaneina ja Teemaryhmän jäseninä. Kehittäjäkumppanit osallistuivat sekä OsaajaPlus -järjestelmän (asiakkaan seuranta-, arviointi- ja palautetyövälineet) luomiseen, että rekrytoimiston suunnitteluun ja valtakunnalliseen Työpankkikokeiluun OsaajaPlus -Työpankin puitteissa. Kehittämistyön edetessä mukaan tuli muita 3. sektorin toimijoita, kuntien työnsuunnittelijoita, työpajoja sekä sosiaalisia yrityksiä. Yhteistyötä tehtiin Keski-Suomen Välityömarkkinoiden kehittämisohjelma KEVÄT- kokonaisuuteen kuuluvien hankkeiden, keskisuomalaisten yritysten, yrittäjäjärjestöjen, oppilaitosten, kehittämisyhtiöiden kanssa ja Valtakunnallisen Välityömarkkinoiden kehittämishankkeen kanssa. Välittäjä- hankkeen osahankkeet, työnsuunnittelijat, työpajat sekä sosiaaliset yritykset toimivat OsaajaPlus -järjestelmän koekäyttäjinä ja palautteen antajina. Yritykset toimivat tärkeinä tiedon antajina Työpankin kehittämistyössä. Kehittämisyhtiöiden yritysasiamiehet antoivat tärkeää tietoa yritysten tilanteista ja mahdollisista rekrytointiaikeista ja toimivat yhteistyökumppaneina yrityskäynneillä. Oppilaitosten kanssa tehtiin yhteistyötä ohjauskäytäntöjen parantamiseksi. OsaajaPlus- järjestelmä levisi siis perehdytysten ja asennusten kautta laajasta ympäri Suomea sekä välityömarkkinatoimijoille, oppilaitoksille että viranomaistahoille. Kansainvälistä yhteistyötä hankkeessa ei toteutettu. Tulokset: Kehittäjäverkoston luomisessa päästin hyvään alkuun. Kehittäjäkumppanit osallistuivat yhteisiin kehittämispäiviin ja verkostokahveille, joita järjestettiin toimijoiden toiveiden mukaisista teemoista asiantuntijoita hyödyntäen. Verkostossa jaettiin tieto-taitoa puolin ja toisin. Verkostot laajenivat OsaajaPlusjärjestelmän kehittämistyön myötä myös Keski-Suomen maakunnan ulkopuolelle. OsaajaPlus -järjestelmä levisi hankkeen aikana 160 organisaatioon ja 300 henkilöä perehdytettiin sen käyttöön. Jatkossa OsaajaPlusjärjestelmä sekä Avain OsaajaPlus Maailmaan -kirjanen teknisine ohjeineen ovat maksutta ladattavissa -> Tietopankki-> Dokumentit -> OsaajaPlus. Vuonna 2009 toteutettiin Valtakunnalliseen Työpankkikokeiluun liittynyt OsaajaPlus -Työpankkikokeilu samalla toimijajoukolla, jotka olivat Duunarin kehittäjäkumppaneita. Kokeilun aikana testattiin yhteistä Rekrytoimistomallia. Syksyllä 2009 tehtiin esitys Jyväskylän kaupungin Työllisyysjaostolle sekä TEtoimistolle OsaajaPlus-Työpankin kokeilemisesta yli 500-päivää työttöminä olleiden ohjauksen tukena. Yhteinen rekrytointitoimisto ei valitettavasti toteutunut, mutta toiminta liitettiin Jyväskylän kaupungin avustuksella osaksi Sovatek- säätiötä ja nimettiin Töihin!Palveluksi. Avoimille työmarkkinoille työllistyminen jäi melko olemattomaksi asiakkaiden erittäin huonon työ- ja toimintakunnon, osaamisen ja työelämätaitojen sekä yleisen työllisyystilanteen ja laman vuoksi. Suuri osa hankkeen välillisistä henkilöasiakkaista jatkaa edelleen kehittäjäkumppaniorganisaatioissa (välityömarkkinoilla) joko palkkatukityössä tai toimenpiteessa (työkokeilu, harjoittelu, työelämävalmennus). Sosiaalisia yrityksiä ei hankkeen aikana syntynyt, joskin OsaajaPlus Työpankin suunnitelmissa tämä vaihtoehto oli mukana ja suunnitelmat olivat jo pitkällä. Hankkeen aikana ilmennyt lama ja kehittäjäorganisaatioiden yhteistyöhalukkuus sekä taloudellisen panostuksen puute nousivat kuitenkin esteeksi sosiaalisen yrityksen perustamiselle. Valmennustoiminnan (palveluohjauksen) laatukriteereiden luominen toteutetaan Sovatek-säätiön Punainen Talo- hankkeessa (ESR), jonka tavoitteet kohdistuivat erityisesti laatutyöhön ja toiminta-aika jatkuu vuoteen EURA JÄRJESTELMÄ 8/9

9 AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Asiakirjoja säilytetään Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n arkistossa os. Matarankatu 4 3 krs Jyväskylä Päiväys ja allekirjoitus Antero Mikonranta Toiminnanjohtaja EURA JÄRJESTELMÄ 9/9