Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2010-luvun alussa

Transkriptio

1 LIITE 4 Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2-luvun alussa Johdanto Tähän liitteeseen on koottu tiedot tutkimuksen vaikuttavuudesta ja tuottavuudesta 2- luvun alussa. Tiedot perustuvat Thomson Reutersin kansainväliseen Web of Science -julkaisu- ja viittaustietokantaan (WoS) sekä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ilta keräämiin julkaisutietoihin. WoS-tiedoista esitetään kunkin päätieteenalan julkaisumäärän ja viittausindikaattorien kehitys nelivuotiskausittain vuosina 2 22 sekä kohtainen tilanne nelivuotiskautena (WoS- ja OKM-aineistojen luokituksista ja laskentamenetelmistä ks. tarkemmin opetus- ja kulttuuriministeriö 24, julkaisematon raportti) Tutkimuksen vaikuttavuutta osoitetaan viittausindikaattoreilla, jotka ovat viittausindeksi ja Top- indeksi. Viittausindeksillä tarkoitetaan julkaisujen saamien viittausten lukumäärää suhteutettuna alan julkaisujen keskimääräiseen viittausmäärään. Indeksi saa arvon, mikäli julkaisut saavat yhtä paljon viittauksia kuin alalla keskimäärin. Julkaisut ovat tavanomaista vaikuttavampia, mikäli viittausindeksi saa ylittävän arvon, mutta eivät yllä tavanomaiseen vaikuttavuuteen, mikä arvo on pienempi kuin. Top-indeksi kuvaa n asemaa huippujulkaisujen tuotannossa ja lasketaan samalla tavalla kuin viittausindeksi, mutta maailman julkaisujen viitatuimmasta kymmenesosasta. Tuottavuustarkastelu perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön vuosien 2 22 julkaisuaineistoon. Julkaisuaineistosta esitetään julkaisujen lukumäärän sekä julkaisutuottavuuden vuotuinen keskiarvo. Kustakin tieteenalasta esitetään tiedot jen julkaisujen ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan julkaisufoorumin tasoluokituksen julkaisufoorumipisteiden (jufo-pisteiden) volyymitiedot sekä julkaisutuottavuus. Julkaisupisteet perustuvat jen valtionrahoituksen laskennassa käytettyihin julkaisuluokituksiin (Opetusja kulttuuriministeriön asetus jen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetusja kulttuuriministeriön asetuksen muuttamisesta 526/24). Tässä liitteessä on käytetty kolmea julkaisutuottavuuden käsitettä: - julkaisutuottavuus = julkaisut/tekijät - julkaisutuottavuus 2 = jufo-pisteet/tekijät - julkaisutuottavuus 3 = jufo-pisteet/julkaisut. Tärkein julkaisutuottavuuden muoto on julkaisutuottavuus 2, joka yhdistää samaan käsitteeseen sekä julkaisujen määrän että laadun. Muut tuottavuuden muodot täydentävät julkaisutuottavuus 2:tä. Ne tuottavat vertailukelpoisia tuloksia ennen kaikkea yhtenäisten julkaisukäytäntöjen muodostavien tieteenalojen sisällä. Julkaisujen määrät, jufo-pisteet ja tekijät on ositettu n ja tieteenalan mukaan. Tekijöillä tarkoitetaan julkaisuissa ilmoitettuja kirjoittajia. Kukin kirjoittaja esiintyy lle kuuluvien julkaisujen tekijänä vain kerran.

2 2 Liite jakautuu kahteen kokonaisuuteen. Luvussa 2 vedetään tiiviisti yhteen koko sektorin tutkimuksen vaikuttavuus ja tuottavuus. Luvussa kolme vaikuttavuutta ja tuottavuutta tarkastellaan päätieteenaloittain. 2 Yliopistotutkimuksen vaikuttavuus ja tuottavuus: yhteenveto 2. Vaikuttavuus Yliopistojen WoS-julkaisujen yhteenlaskettu lukumäärä oli 8 4 nelivuotiskautena luvun alussa julkaisumäärä oli runsas 4 julkaisua. Viittausindeksin arvo on,8 ja se on palannut 2-luvun puolivälin notkahduksen jälkeen tarkasteluajanjakson alun tasolle. Top- indeksin kehitys on noudatellut viittausindeksin tasoa ja sen muutosta (kuvio WoS ). Kuvio WoS Huolimatta nousevista viittausindikaattoriluvuista Suomen sijoitukset OECD-maiden keskinäisessä vertailussa ovat vuosien varrella hiukan heikentyneet. 2-luvun alussa Suomen viittausindeksin arvot oikeuttivat 9. sijaan ja Top-indeksin arvot. sijaan. 2-luvun alussa sijoitukset ovat vastaavasti 4 ja 5. Suomen ohi ovat viittausindeksivertailussa ajaneet Australia, Irlanti, Norja ja Saksa ja Top-indeksivertailussa myös Itävalta (kuvio WoS 2).

3 3 Suomen sijoitus OECD-maiden viittaus- ja Top-indeksivertailussa vuosina Sijoitus Viittausindeksi Top-indeksi Kuvio WoS 2 Päätieteenaloittain tarkasteltuna tutkimuksen suurimmat tieteenalat ovat luonnontiede sekä lääke- ja terveystieteet. Niiden suhteellinen osuus on kuitenkin laskenut 2-luvulla. Osuuttaan ovat lisänneet tekniikka, yhteiskuntatieteet sekä humanistiset tieteet ja taiteet (kuvio WoS 3). 4 Päätieteenalojen osuudet sektorin WoS-julkaisuista 2-22, % Osuus WoS-julkaisuista, % Luonnontieteet Bio- ja ympäristötieteet Tekniikka Lääke- ja terveystieteet Maatalous- ja metsätieteet Yhteiskuntatieteet Humanistiset tieteet ja taiteet Kuvio WoS Päätieteenala

4 4 Korkeimmat viittausindeksin arvon saavat maatalous- ja metsätieteet (,25) ja bio- ja ympäristötieteet,4 (kuvio WoS 4). Maatalous- ja metsätieteiden viittausindeksi on kuitenkin laskusuunnassa, kun taas biotieteiden sekä yhteiskuntatieteiden suunta on nouseva.,4 Yliopistosektorin julkaisumäärältään suurimpien tieteenalojen viittausindeksi 2-22,3,2 Viittausindeksi,,9, Luonnontieteet Bio- ja ympäristötieteet Tekniikka Lääke- ja terveystieteet Maatalous- ja metsätieteet Yhteiskuntatieteet Kuvio WoS 4 Kuvio WoS 5

5 5 Yliopistoittain eniten WoS-julkaisuja tuottavat Helsingin, Aalto- ja Turun. Viittaus- ja Top-indeksillä parhaiten pärjää Svenska handelshögskolan, mutta korkeita arvoja saavat myös Aalto-, Helsingin ja Jyväskylän (kuvio WoS 5). 2.2 Tuottavuus Yliopistot tuottivat vuosina 2 22 vuodessa keskimäärin 37 julkaisua, jotka keräsivät 5 4 jufo-pistettä. Julkaisuja oli tekemässä 9 8 henkilöä. Julkaisutuottavuus (julkaisut/tekijät) oli,9 julkaisua kirjoittajaa kohti, julkaisutuottavuus 2 (jufo-pisteet/tekijät) 2,6 jufo-pistettä kirjoittajaa kohti. Yksi julkaisu keräsi keskimäärin,4 jufo-pistettä (taulukko OKM ). Eniten julkaisuja t tuottavat yhteiskuntatieteissä sekä lääke- ja terveystieteissä. Näillä tieteenaloilla on myös suurin määrä kirjoittajia. Suurimmat jufo-pistemäärät tulevat kuitenkin luonnontieteissä sekä lääke- ja terveystieteissä. Julkaisutuottavuus on korkein yhteiskuntatieteissä ja humanistisissa tieteissä, julkaisutuottavuus 2 luonnontieteissä, julkaisutuottavuus 3 luonnontieteissä sekä lääke- ja terveystieteissä. Erot eivät kuitenkaan kuvasta todellisia tuottavuuseroja, sillä niihin vaikuttavat paitsi tieteenalojen julkaisukäytännöt myös jufo-pisteiden laskentakaava. Tieteenala Julkaisuja Jufo-pisteitä Tekijöitä Julkaisuja / Jufo-pisteitä / Jufo-pisteitä / tekijöitä tekijöitä julkaisuja Luonnontieteet ,6 2,9,8 Bip- ja ympäristötieteet ,5 2,5,7 Tekniikka ,5,9,3 Lääke- ja terveystieteet ,6 2,7,7 Maatalous- ja metsätieteet 9 2 5,7 2,2,3 Yhteiskuntatieteet ,3 2,6, Humanistitse tieteet , 2,8,9 Yhteensä ,9 2,6,4 Taulukko OKM. Julkaisut, jufo-pisteet ja tekijät päätieteenaloittain, vuosien 2 22 keskiarvo Yliopistokohtaisessa tarkastelussa korkeimmat julkaisutuottavuus :n (julkaisut/tekijät) ja julkaisutuottavuus 2:n arvot (jufo-pisteet/tekijät) saavat Svenska handelshögskolan, Tampereen, Itä-Suomen, Åbo Akademi, Helsingin, Lapin sekä Vaasan (kuvio OKM 2). Sen sijaan jufo-pisteiden määrä julkaisua kohti ovat samaa luokkaa kaikissa issa. Laskelmassa ei ole otettu huomioon, että julkaisujen ja julkaisupisteiden määrään vaikuttaa n tieteenalarakenne. Julkaisukäytännöt ja julkaisufoorumiluokkien muodostaminen vaihtelevat tieteenaloittain. Mikäli nämä otetaan huomioon, Lapin n ja Vaasan n julkaistuottavuusluvut ovat taulukossa 2 esitettyä korkeammat. Muilta osin jen järjestys on muuttumaton. Monialaissa tieteenalapainotusten muuttaminen vaikuttaa julkaisufoorumi-pisteiden määrään vain vähän. Koska tieteenalojen vaikutus on suhteellisen pieni, on tarkastelut ilman tieteenalakorjausta.

6 6 Yliopisto Julkaisuja Jufo-pisteitä Tekijöitä Julkaisuja/ Jufo-pisteitä/ Jufo-pisteitä/ tekijöitä tekijöitä Julkaisuja Aalto ,6 2,3,5 Helsingin ,9 2,7,4 Itä-Suomen ,9 3,,5 Jyväskylän ,9 2,5,4 Lappeenrannan teknillinen ,8 2,4,4 Lapin ,9 2,7,9 Oulun ,6 2,3,4 Svenska handelshögskolan ,3 3,4,5 Taide ,5,4,6 Tampereen ,4 3,2,3 Tampereen teknillinen ,5 2,,3 Turun ,9 2,6,4 Vaasan ,6 2,7, Åbo akademi , 2,8,3 Yhteensä ,9 2,6,4 Taulukko OKM 2. Julkaisut, jufo-pisteet ja tekijät ittain, vuosien 2 22 keskiarvo 3 Vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain Luonnontieteet Luonnontieteiden WoS-julkaisuja nelivuotisjaksolla oli 5 4. Julkaisumäärä lisääntyi 2-luvun alkuun verrattuna viidenneksellä (kuvio WoS Luonnon ). Alan viittausindeksi (,6) ylittää maailmantason ja Top-indeksi (,) on keskitasoa. Eniten luonnontieteiden julkaisuja tuottavat Helsingin ja Aalto-. Ne ja Jyväskylän saavat korkeimmat viittausindeksin ja samalla maailmantason selvästi ylittävän arvon (kuvio WoS Luonnon 2). 6 Luonnontieteet, sektorin WoS-julkaisumäärät ja viittausindikaattorit nelivuotiskausittain,6 5,4 4,2 3,5,5,4,,3,,2,3,,3,5,6,7,6,,3,, 2,8, Julkaisumäärät Viittausindeksi Top-indeksi Kuvio WoS Luonnon,4

7 7 4 2 Luonnontieteet, WoS-julkaisumäärät ja viittausindikaattorit kaudella , Julkaisumäärä ,7,,22,4,93,8,82,23,7,55,97,99,83,98,6,3,87,7,,85,5,,5, Viittausindikaattorit Kuvio WoS Luonnon 2 Julkaisumäärät Viittausindeksi Top-indeksi Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuaineiston mukaan t julkaisivat vuosina 2 22 keskimäärin 63 julkaisua vuodessa. Suurimmat luonnontieteen julkaisijat ovat Helsingin ja Aalto-. Eniten jufo-pisteitä tekijää kohti tuottaa Lappeenrannan teknillinen (kuvio OKM Luonnon ) Luonnontieteen julkaisumäärät sekä skaalatut jufo-pisteitä / tekijöitä ja jufo-pisteitä / julkaisuja ittain,78 2,,8,6 2,34,4 8 6,5,,8,2,5,95,3,89,5,4,96,83,8,68,87,86,,,95,83,2,,8,6 4,4 2,2 Aalto HY ISYO JY LTY OY SHH TaY TTY TY ÅA Julkaisuja Jufo-pisteitä / tekijöitä Jufo-pisteitä / julkaisuja, Kuvio OKM Luonnon Bio- ja ympäristötieteet Bio- ja ympäristötieteiden WoS-julkaisuja oli 3 2 nelivuotisjaksolla Julkaisumäärä lisääntyi 2-luvun alkuun verrattuna kuudenneksella (kuvio WoS Bio- ja ympäristö). Alan viittausindeksi (,4) ylittää maailmantason ja Top-indeksi (,3) on keskitasoa. Eniten bio- ja ympäristötieteiden WoS-julkaisuja tuottavat Helsingin ja Turun. Helsingin saa korkean viittausindeksin arvon (,26). Useimpien muiden jen viittausindeksin arvo on maailmantason tuntumassa tai hiukan yli (kuvio WoS Bio- ja ympäristö 2).

8 8 33 Biotieteet, sektorin WoS-julkaisumäärät ja viittausindikaattorit nelivuotiskausittain,6 32 3, ,2,,98,95,95,97,94,94,7,2,9,9,9,,94,4,3,2, , ,4 Kuvio WoS Bio- ja ympäristö Julkaisumäärät Viittausindeksi Top-indeksi 6 Biotieteet, WoS-julkaisumäärät ja viittausindikaattorit kaudella , 4 2,5 Julkaisumäärä 8 6 4,,93,26,7,5,97,3,78,9,86,66,5,7,4,95,96,79,,5 Viittausindikaattorit 2 Aalto- Helsingin Itä-Suomen Jyväskylän Oulun Tampereen teknillinen Tampereen Turun Åbo Akademi, Kuvio WoS Bio- ja ympäristö 2 Julkaisumäärät Viittausindeksi Top-indeksi Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuaineiston mukaan t tuottivat bio- ja ympäristötieteissä vuosina 2 22 keskimäärin 2 5 julkaisua vuodessa. Suurimmat julkaisijat ovat Helsingin ja Turun. Julkaisutuottavuus (jufo-pisteitä/tekijä) on samaa luokkaa kaikissa suurimmissa issa (kuvio OKM Bio- ja ympäristö ).

9 9 4 Bio- ja ympäristötieteen julkaisumäärät sekä skaalatut jufo-pisteitä / tekijöitä ja jufo-pisteitä / julkaisuja ittain 2,5 2 2,3 2, 8,39,5 6 4,3,2,3,9,8,85,,87,5,7,3,,99,87,,5, 2,5 HY ISYO JY LTY LY OY TaY TY ÅA, Kuvio OKM Bio- ja ympäristö Julkaisuja Jufo-pisteitä / tekijöitä Jufo-pisteitä / julkaisuja Tekniikka Tekniikan WoS-julkaisuja oli 2 3 nelivuotisjaksolla Julkaisumäärä lisääntyi 2- luvun alkuun verrattuna runsaalla puolella (kuvio WoS Tekniikka ). Alan viittausindeksi (,4) ja Top-indeksi (,2) ovat maailman keskitasoa. Eniten tekniikan julkaisuja tuottavat Aalto ja Tampereen teknillinen. Maailmantason viittausindeksin arvon saavat Aalto, Helsingin, Jyväskylän Ja Åbo Akademi (kuvio WoS Tekniikka 2). 25 Tekniikka, sektorin WoS-julkaisumäärät ja viittausindikaattorit nelivuotiskausittain,6 2,4 5,8,4,7,9,8,,7,4,6,4,2,6,2,4,,4,4,5,2,6,2,8 5, Julkaisumäärät Viittausindeksi Top-indeksi Kuvio WoS Tekniikka,4

10 9 Tekniikka, WoS-julkaisumäärät ja viittausindikaattorit kaudella , Julkaisumäärä ,7,6,54,3,8,8,78,66,92,92,94,9,79,66,4,2,5,,5 Viittausindikaattorit Aalto- Helsingin Itä-Suomen Jyväskylän Lappeenrannan teknillinen Oulun Tampereen teknillinen Turun Åbo Akademi, Kuvio WoS Tekniikka 2 Julkaisumäärä Viittausindeksi Top-indeksi Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuaineiston mukaan t tuottivat tekniikassa vuosina 2 22 keskimäärin 4 4 julkaisua vuodessa. Suurimmat julkaisijat ovat Aalto- ja Tampereen teknillinen. Suurimpien julkaisijoiden korkein julkaisutuottavuus (jufopisteitä/tekijä) on Aalto-ssa ja Åbo Akademissa (kuvio OKM Tekniikka ). 2 Tekniikan julkaisumäärät sekä skaalatut jufo-pisteitä / tekijöitä ja jufo-pisteitä / julkaisuja ittain, ,2,5,34,88,45,4,94,89,85,85,4,98,9,86,96,78,77,74,26,5,4,2,,8 8,6 6 4,4 2,2 Aalto HY ISYO JY LTY OY TTY TY VY ÅA Julkaisuja Jufo-pisteitä / tekijöitä Jufo-pisteitä / julkaisuja, Kuvio OKM Tekniikka Lääke- ja terveystieteet Lääke- ja terveystieteen WoS-julkaisuja oli 3 9 nelivuotisjaksolla Julkaisumäärä pysyi 2-luvun alkuun verrattuna ennallaan (kuvio WoS Lääke- ja terveys ). Alan viittausindeksi (,8) ja Top-indeksi (,) ovat hyvää maailmanluokkaa. Eniten lääke- ja terveystieteiden julkaisuja tuottaa Helsingin. Maailmantason viittausindeksin arvoon yltävät selvästi Helsingin, Itä-Suomen ja Turun (kuvio WoS Lääke- ja terveys 2).

11 45 Lääke- ja terveystieteet, sektorin WoS-julkaisumäärät ja viittausindikaattorit nelivuotiskausittain,6 4 35, ,2,,,7,5,5,5,5,,2,8,9,6,4,,,,,,8,2 5,8 5, Julkaisumäärät Viittausindeksi Top-indeksi,4 Kuvio WoS Lääke ja terveys Lääke- ja terveystieteet, WoS-julkaisumäärät ja viittausindikaattorit kaudella , 2 Julkaisumäärä 8 6 4,9,8,25,9,2,4,85,68,,9,5,,7,,89,62,5,,5 Viittausindikaattorit 2 Aalto- Helsingin Itä-Suomen Jyväskylän Oulun Tampereen Turun Åbo Akademi, Kuvio WoS Lääke ja terveys 2 Julkaisumäärä Viittausindeksi Top-indeksi Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuaineiston mukaan t tuottivat lääke- ja terveystieteissä vuosina 2 22 keskimäärin 6 9 julkaisua vuodessa. Suurin julkaisija on Helsingin. Korkein julkaisutuottavuus (jufo-pisteitä/tekijä) on Itä-Suomen lla ja Tampereen lla (kuvio OKM Lääke- ja terveys ).

12 2 3 Lääke- ja terveystieteen julkaisumäärät sekä skaalatut jufo-pisteitä / tekijöitä ja jufo-pisteitä / julkaisuja ittain,8 25,54,6,4 2 5,,9,6,6,89,89,88,87,5,7,,3,8,2,,8,6 5,4,2 HY ISYO JY OY TaY TY ÅA, Kuvio OKM Lääke- ja terveys Maatalous- ja metsätieteet Julkaisuja Jufo-pisteitä / tekijöitä Jufo-pisteitä / julkaisuja Maatalous- ja metsätieteiden WoS-julkaisuja oli 66 nelivuotisjaksolla Julkaisumäärä on kasvanut 2-luvun alusta viidenneksen (kuvio WoS Maa- ja metsä ). Alan viittausindeksi (,25) ja Top-indeksi (,43) ovat korkeata maailmanluokkaa. Helsingin n ja Itä-Suomen n viittausindeksin ja Top--indeksin arvot ylittävät selvästi maailmantason (kuvio WoS Maa- ja metsä ). Maatalous- ja metsätieteet, sektorin WoS-julkaisumäärät ja viittausindikaattorit nelivuotiskausittain 7 6,37,44,43,5,48,43,49,52,48,43,6,4 5,34,33,3,32,27,24,28,3,27,25, ,8, Julkaisumäärät Viittausindeksi Top-indeksi,4 Kuvio WoS Maa ja metsä

13 3 Maatalous- ja metsätieteet, WoS-julkaisumäärät ja viittausindikaattorit kaudella , 35,57 Julkaisumäärä ,34,4,,5, Viittausindikaattorit 5,5 5 Helsingin Itä-Suomen, Kuvio WoS Maa ja metsä 2 Julkaisumäärä Viittausindeksi Top-indeksi Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuaineiston mukaan t tuottivat maatalous- ja metsätieteissä vuosina 2 22 keskimäärin 9 julkaisua vuodessa. Suurin julkaisija on Helsingin. Korkein julkaisutuottavuus (jufo-pisteitä/tekijä) on Itä-Suomen lla (kuvio OKM Maa- ja metsä ). 8 7 Maatalous- ja metsätieteen julkaisumäärät sekä skaalatut jufo-pisteitä / tekijöitä ja jufo-pisteitä / julkaisuja ittain,69,8,6 6 5,25,4,2 4 3,96,9,76,,8,6 2,4,4,2 HY ISYO OY Julkaisuja Jufo-pisteitä / tekijöitä Jufo-pisteitä / julkaisuja, Kuvio OKM Maa ja metsä Yhteiskuntatieteet Yhteiskuntatieteiden WoS-julkaisuja oli runsas 2 nelivuotisjaksolla Julkaisumäärä on 2,5-kertaistunut 2-luvun alusta (kuvio WoS Yhteiskunta ). Alan viittausindeksin ja Top- indeksin arvot jäävät alle maailmantason. Eniten julkaisuja tuottavat Helsingin, Aalto, Jyväskylän ja Turun. Korkeimmat viittaus- ja Top-indeksin arvot saa Svenska handelshögskolan (WoS Yhteiskunta 2).

14 4 25 Yhteiskuntatieteet, sektorin WoS-julkaisumäärät ja viittausindikaattorit nelivuotiskausittain,6 2,4 5,2 5,89,87,88,87,85,85,77,78,85,86,87,74,74,77,9,8,93,94,84,82,8, Julkaisumäärät Viittausindeksi Top-indeksi Kuvio WoS Yhteiskunta,4 Yhteiskuntatieteet, WoS-julkaisumäärät ja viittausindikaattorit kaudella , 5,63,5 Julkaisumäärä 4 3 2,6,6,83,64,62,94,89,8,5,7,42,82,59,8,8,9,8,,5 Viittausindikaattorit,26, Kuvio WoS Yhteiskunta 2 Julkaisumäärä Viittausindeksi Top-indeksi Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuaineiston mukaan t tuottivat yhteiskuntatieteissä vuosina 2 22 keskimäärin 9 5 julkaisua vuodessa. Suurimmat julkaisijat ovat Helsingin, Tampereen ja Turun. Korkein julkaisutuottavuus (jufo-pisteitä/tekijä) on Svenska handelshögskolanilla ja Åbo Akademilla (kuvio OKM Yhteiskunta ).

15 5 3 Yhteiskuntatieteen julkaisumäärät sekä skaalatut jufo-pisteitä / tekijöitä ja jufo-pisteitä / julkaisuja ittain, ,2,76,,,7,98,94,97,85,84,7,88,89,8,35,3,6,99,3,94,,97,5,9,2,,4,2,,8,6,4 5,2 Aalto HY ISYO JY LTY LY OY SHH TaY TTY TY VY ÅA Julkaisuja Jufo-pisteitä / tekijöitä Jufo-pisteitä / julkaisuja, Kuvio OKM yhteiskunta Humanistiset tieteet Humanististen tieteiden WoS-julkaisuja oli liki 6 nelivuotisjaksolla Julkaisumäärä on yli kaksinkertaistunut 2-luvun alusta (kuvio WoS Humanistiset ). Alan viittausindeksi (,38) ja Top-indeksi (,48) ylittävät reilusti maailmantason. Eniten julkaisuja tuottaa Helsingin. Erittäin korkeat viittaus- ja Top-indeksin arvot saa Jyväskylän (3,8 ja 3,8), mutta myös Helsingin n arvot ovat korkeaa luokkaa (kuvio WoS Humanistiset 2). Humanistiset tieteet ja taiteet, sektorin WoS-julkaisumäärät ja viittausindikaattorit nelivuotiskausittain 7,56,6 6,4,44,48, ,89,87,9,83,9,9,6,4,3,,22,7,32,7,26,38,2,8, Julkaisumäärät Viittausindeksi Top-indeksi Kuvio WoS Humanistiset,4

16 6 Humanistiset tieteet ja taiteet, WoS-julkaisumäärät ja viittausindikaattorit kaudella , 25 3,8 3,5 Julkaisumäärä 2 5,32 3,8 3, 2,5 2,,5 Viittausindikaattorit 5,8,6,,5 Helsingin Jyväskylän Turun,33, Kuvio WoS Humanistiset 2 Julkaisumäärä Viittausindeksi Top-indeksi Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuaineiston mukaan t tuottivat yhteiskuntatieteissä vuosina 2 22 keskimäärin 6 5 julkaisua vuodessa. Suurimmat julkaisijat ovat Helsingin, Jyväskylän ja Turun. Korkein julkaisutuottavuus (jufo-pisteitä/tekijä) on Jyväskylän lla (kuvio OKM Humanistiset ). 3 Humanististen tieteiden julkaisumäärät sekä skaalatut jufo-pisteitä / tekijöitä ja jufo-pisteitä / julkaisuja ittain, ,7,2,2,2,8,7,7,57,67,65,86,84,6,52,,,84,77,8,2,6,,2,,8,6,4 5,2 Aalto HY ISYO JY LY OY TaiY TaY TY VY ÅA Julkaisuja Jufo-pisteitä / tekijöitä Jufo-pisteitä / julkaisuja, Kuvio OKM Humanistiset

17 7 3 Yliopistokohtaisessa palautteessa käytetystä tieteellinen vaikuttavuuden ja tuottavuuden terminologiasta Tutkimuksen kansainvälistä vaikuttavuutta mitataan viittausindeksillä maailman keskitaso saavutetaan, kun viittausindeksi on, Suomen sektorin keskitaso saavutetaan, kun viittausindeksi on,8 huomattavasti yli maailman keskitason ollaan, kun,2 Parasta tutkimusta mitataan Top-indeksillä parhaan tutkimuksen maailman keskitaso saavutetaan, kun Top-indeksi on, huomattavasti yli maailman keskitaso saavutetaan, kun Top-indeksi =,2 Kärkiala on tieteenala, jonka joko vaikuttavuusindeksi tai Top-indeksi on,2 ja toinenkin indeksi aivan lähituntumassa.