Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen"

Transkriptio

1 FIC Consulting Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Jatkokyselyn 2014 loppuraportti Hannu Mölsä

2 Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen - Jatkokyselyn 2014 Loppuraportti Hannu Mölsä, FIC Consulting. Rantaraitti 16 C 13, KUOPIO, Sisältö 1. Kyselytutkimuksen tausta ja tavoitteet Hankkeen tiedotustoimia ja -tuloksia Tutkimuksen toteutus Kyselytutkimukseen vastanneet kalastajat... 6 Ikäjakauma... 6 Ammattijakauma... 7 Kalastusalue ja osakaskunnat... 7 Kalastajaryhmät Kalastuksessa käytetyt pyydykset ja kalansaalis vuonna Ammattikalastajat Sivuammattikalastajat Vapaa-ajankalastajat Eri kalalajien arvostus elämyksenä ja niiden taloudellinen merkitys Arvostus elämyksenä Taloudellinen merkitys Tietämys uhanalaisten lohikalojen suojelutarpeesta Uhanalaiset lohikalat Tietolähteet lohikalojen suojelutarpeesta Lohikalojen suojelutoimenpiteet Lohikalojen alamittamääräykset Oikea verkkojen solmuväli yli 60 cm lohille Nieriän täysrauhoitus Vuoksen vesistössä Järvilohien istutusmäärät Järvilohen emokalapyynti Kalastuksen säätely ja keinot lohikalojen suojelemiseksi Pyyntimuodot lohikalakantojen uhkana

3 8.2. Lohikalojen saaliskiintiöt vapaa-ajankalastuksessa Rajoitukset kalastuksessa Uisteluvapojen rajoittaminen Koukkujen lukumäärärajoitukset Verkkojen lukumäärän rajoitukset vapaa-ajan kalastuksessa Lohisiimapyynnin rajoitukset Verkkokalastuksen korvaaminen katiskapyynnillä Lohikalojen suojelua edistävät käytännöt Kumipintainen ja solmuton havas Alamittaisten kalojen vapauttaminen Rasvaevällisen järvilohen tai järvitaimenen vapauttaminen Näkemykset kestävän kalastuksen kehittämisestä Väitteet kalastuksen säätelystä Kestävän kalatalouden haasteet Onnistumisia kalastusasioiden hoidossa Hankkeen vaikutusten arviointi Jatkokyselyn toteutus Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen -hankkeen vaikutusten arviointi Tietämys lohikalojen suojelutarpeesta Keinot lohikalojen suojelun edistämiseksi Liite 1 Kyselylomake

4 1. Kyselytutkimuksen tausta ja tavoitteet Pohjois-Karjalan ELY-keskus kumppaninaan muut Itä-Suomen ELY-keskukset käynnisti alkaen LIFE+ -osarahoitteisen hankkeen Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen. Hankkeen yleistavoitteena on arvokkaiden lohikalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen tilan paraneminen kestävää kalastusta edistävän tiedotus- ja neuvotteluprosessin avulla. Yksityiskohtaisemmin hankkeessa pyrittiin seuraaviin tavoitteisiin: 1. Kalastuksen järjestämisestä vastaavien kalastusalueiden ja vesialueiden omistajayksiköiden tietoisuuden lisääminen Saimaan uhanalaisten kalakantojen tilasta ja kalastuksen vaikutuksesta niihin. 2. Vapaa-ajankalastajien ja ammattikalastajien tietoisuuden lisääminen Saimaan uhanalaisten lohikalakantojen tilasta ja kalastuksen vaikutuksesta niihin. 3. Kalatalousjärjestöjen neuvontaorganisaatioiden henkilöstön tietojen ja taitojen lisääminen. 4. Kalakantojen tilaan vaikuttavien kalastusta ohjaavien toimenpide-esitysten laatiminen ja toimenpiteiden saattaminen käytäntöön (tärkein yksittäinen tavoite). Hankkeen käynnistyttyä toteutettiin vuonna 2012 hankkeen kohderyhmien jäsenistölle kohdistettu lähtötilanteen kartoitus kirjallisena kyselynä. Tuolloin arvioitiin eri kalastajaryhmien ja osakaskuntien toimijoiden tietämystä Saimaan lohikalojen tilasta ja suojelun tarpeista. Kyselyllä voitiin myös ottaa esille lohikalojen suojeluun liittyviä periaatteita ja erityisesti kalastuksen säätelyyn liittyviä käytännön toimenpiteitä, mikä on osaltaan jo palvellut hankkeelle asetettuja tiedotustavoitteita. Kalastukseen osallistuvien toimijoiden huomiota kiinnitettiin lohikalojen suojeluun liittyviin ongelmiin ja samalla kartoitettiin heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään niiden ratkaisemisesta. Kyselytutkimuksella selvitettiin vastaajien omaa kalastusaktiivisuutta, tietämystä ja kokemusta uhanalaisista lohikaloista sekä heidän asenteitaan lohikalojen suojelua kohtaan. Samalla alueen toimijoita, ammatti- ja vapaa-ajankalastajia voitiin osaltaan sitouttaa lohikalojen suojeluprosessiin sekä hyviin käytäntöihin. Osana hankkeen tiedotuskampanjaa vuoden 2012 kyselytutkimuksen tulokset julkaistiin ja siinä esitettyjen tietokysymysten oikeat vastaukset esitettiin hankkeen wwwsivuilla. Vuonna 2014 tehtiin samoille kohderyhmille suunnattu jatkokysely, jonka tuloksia käytetään hyväksi hankkeen vaikuttavuuden arvioinnissa. Hankkeessa on tuotettu informaatiota ja levitetty sitä Itä-Suomen kalastajille ja muille toimijoille. Tällä pyrittiin lisäämään tietoa Vuoksen vesistön lohikalojen tilasta ja suojelutarpeista sekä edistämään uusien asenteiden syntyä ja käytäntöjen käyttöönottoa kalastuksessa. Vuosien aikana tuotettiin Vuoksen uhanalaisten lohikalojen biologiaa ja suojelua kuvaava esite, josta tehtiin myös englannin- ja venäjänkieliset versiot. Esitteitä jaettiin osakaskuntien ja kalastusalueiden kokouksissa, messuilla sekä eri tapahtumissa ja niitä on 3

5 postitettu laajalti ympäri Itä-Suomea esim. luvanmyyjille ja huoltoasemille. Yleisesitettä painettiin yhteensä kpl ja sen kieliversioita kutakin kpl. Lisäksi hankkeessa on tuotettu seuraavat esitteet: saimaannieriäesite 5000 kpl, kalanvapautusesite 5000 kpl ja rasvaevällisten järvilohien ja -taimenien vapautustarra 3000 kpl. Sähköiset versiot esitteistä on saatavilla hankkeen www-sivuilla. Hankkeessa on keskitytty jakamaan tietoa myös Internetissä. Näin tavoitetaan kalastajia kustannustehokkaasti ja annetaan mahdollisuus keskusteluun ja vuorovaikutukseen toisten toimijoiden kanssa. Parhaimmillaan hankkeen www-sivuilla on vieraillut yli 800 kävijää päivittäin ja Facebook-seuraajia hankkeen ryhmässä on yli Projektipäällikkö osallistui yli 100 kalastusalueen ja osakaskunnan kokoukseen hankkeen aikana. Lisäksi osaan kokouksista osallistui myös ELY-keskusten kalatalouspäälliköt tai muut asiantuntijat. Kalastusseurojen neuvontatyö (18 seuraa) toteutettiin ostopalveluna. Näille kohderyhmille (kalastusalueet ja osakaskunnat) laadittiin toimenpide-esityksiä (yht. 60 kpl) kalastuksen järjestämiseksi kestävämmin. Hanke saavutti laajaa medianäkyvyyttä, josta tarkemmin luvussa 2. Nyt raportoitavalla jatkokyselyllä voitiin arvioida, miten Saimaan lohikalat -hankkeessa tuotettu koulutusmateriaali, www-sivuilla jaettu informaatio, muu julkaisutoiminta sekä ammatti- ja vapaaajankalastajien tapaamiset kalastusalueiden ja osakaskuntien sekä kalastusseurojen kokouksissa ovat edistäneet em. tiedotukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Kyselyllä ei voitu kuitenkaan arvioida esimerkiksi sellaisten kalastajien tietoisuuden lisääntymistä, jotka eivät ole mukana kalastusalue- tai seuratoiminnassa. Tällainen arviointi tulisi tehdä erikseen. 2. Hankkeen tiedotustoimia ja -tuloksia Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen -hanke on toteuttanut vuosina seuraavia toimenpiteitä (tilanne ). Kalastusalue- ja osakaskuntakokoukset: yli sata kokousosallistumista 60 suunnitelmaa kalastuksen järjestämiseksi lohikalojen elinkierron ja uhanalaisuuden esittely Muut kokoukset, seminaarit ja tilaisuudet: 18 messu- tai muuta tapahtumaosallistumista kymmeniä seminaariosallistumisia keskustelutilaisuudet (Puumala ja Savonlinna) lukuisat virastojen sisäiset kokoukset, esim. Vuoksen järvitaimenohjelma 4

6 Muuta: alkukartoitus postikyselynä vuonna 2012 (520 kirjettä) jatkokysely vuonna 2014 (520 kirjettä) Tiedottaminen: yli 100 lehtijuttua tallessa yli 100 Internet-juttua tallessa 33 radiojuttua 3 tv-juttua esitteet: kpl (suomi), kpl (venäjä), kpl (englanti), nieriäesite 5000 kpl, kalanvapautusesite 5000 kpl, järvilohi/taimentarrra 3000 kpl nettisivut noin 3500 yksilöityä käyttäjää ja käyntiä kuukaudessa (Google- Analytics) osallistuminen foorumikeskusteluihin yli 200 kertaa Facebook-seuraajat yli 2500 henkilöä PowerPoint -muotoinen koulutusmateriaali Henkilökohtainen kirje 196 ammattikalastajalle Kirjeet kalastusalueille ja osakaskunnille Kestävän kalastuksen vieheitä 400 kpl, kolmanneksi tullutta viehettä 100 kpl (jaettu kohderyhmille) T-paitoja 200 kpl muita mainostarvikkeita 3. Tutkimuksen toteutus Kyselyn suunnittelusta vastasi Pohjois-Savon ELY-keskus yhteistyössä Pohjois-Karjalan ELYkeskuksessa toimivan hankkeen projektipäällikön kanssa. Tutkimuksen suoritti FIC Consulting ajalla asiantuntijana FT Hannu Mölsä, joka toteutti myös ensimmäisen vaiheen kyselyn ja osallistui myös toisen vaiheen suunnitteluun. Kysely suunnattiin vapaa-ajankalastajille, ammattikalastajille sekä kalastuksen järjestämisestä vastaaville kalastusalueille ja osakaskunnille Vuoksen vesistöalueella. Tutkimus tehtiin saman laajuisena kuin ensimmäisessä vaiheessa ja kohdistettiin nytkin yhteensä 520 henkilölle, joille kysely toimitettiin numeroituna vastausten rekisteröintiä ja uusintakyselyä varten. Projektipäällikkö valitsi satunnaisesti tutkimukseen osallistuvat kalastusalueiden ja kalastusseurojen edustajat Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan alueilta käytettävissä olevien osoitetietojen perusteella. Kysely lähetettiin yhteensä 300 osakaskunnan edustajalle, jotka valittiin satunnaisesti 20 kalastusalueelta. Kysely lähetettiin myös 150 kalastusseuran jäsenelle, jotka valittiin 18 itäsuomalaisesta kalastusseurasta. 5

7 Ammattikalastajia Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan alueilta valittiin satunnaisesti yhteensä 70 henkilöä. Erityisesti tässä ryhmässä on todennäköisesti runsaasti samoja henkilöitä kuin v tehdyssä kyselyssä. Tutkimukseen valitut henkilöt koottiin osakaskuntien, ammattikalastajien ja kalastusseurojen osoiterekistereistä, mutta vastaukset pyydettiin jättämään yksityishenkilönä. Vastauksia pyydettiin sen Vuoksen alueen tai vesistön osalta, missä kalastus pääosin tapahtui vuonna Jatkokyselyyn valittiin satunnaisesti eri kalastajaryhmien edustajia, jolloin kyselyyn osallistui osin samoja henkilöitä kuin vuonna Osa tieto- ja asennekysymyksistä oli samoja molemmilla kerroilla, jolloin tulosten vertailu oli mahdollista. Kysymyksiä myös päivitettiin vuoden 2013 tilanteen mukaisiksi. Esimerkiksi lohikaloille vahvistetut uudet alamitat, nieriän täysrauhoitus Vuoksen vesistössä sekä uuden kalastuslain valmistelu olivat ajankohtaisia asioita, jotka vaikuttivat kalatalouden toimintaympäristöön sekä Saimaan lohikalat -hankkeeseen. Ensimmäinen kysely lähetettiin ja vastausaikaa annettiin 2 viikkoa saakka. Vastauksia saatiin määräaikaan mennessä yhteensä 165 kpl eli ensimmäisen vaiheen palautusprosentti oli 31,7 %. Uusintakysely lähetettiin kaikille ei-vastanneille ja vastausaikaa annettiin taas 2 viikkoa saakka. Täysin tyhjiä lomakkeita palautettiin 13 kpl. Kahden kyselyn jälkeen raportoitavia vastauksia saatiin 250 kpl eli lopullinen palautusprosentti oli 48,1 %. Vuonna 2012 lähtötilanteen kartoituksessa palautusprosentti oli jonkinverran korkeampi eli 54,8 %. Nyt saatua vastausten määrää pidettiin projektiryhmässä kuitenkin riittävänä arvioitaessa hankkeen tiedotustoiminnan vaikutuksia. Kooste kyselytutkimuksesta julkaistaan hankkeen verkkosivuilla missä kerrotaan myös vastaukset tietokysymyksiin. Tämä on osa hankkeen tiedotus- ja koulutuskampanjaa. 4. Kyselytutkimukseen vastanneet kalastajat Ikäjakauma Kaikista vastanneista oli 86,4 % yli 40-vuotiaita ja 54,7 % yli 60-vuotiaita, eli vain 13,6 % oli alle 40- vuotiaita. Tulos kuvaa kalastajien korkeaa ikää tai osakaskunnissa toimivien henkilöiden korkeaa ikää. Samanlainen ikäjakauma tuli esille myös aiemmin. Vastanneiden ammattikalastajien keski-ikä oli lähes yhtä korkea, eli ammatti- ja puoliammattikalastajista oli 27 kpl (70,2 %) yli 40-vuotiaita ja 37,8 % yli 60-vuotiaita. 6

8 Ammattijakauma Vastaajista oli eläkeläisiä 43,3 %, kalastajia 13,0 % sekä maatalousyrittäjiä ja muita ammatinharjoittajia 7-12 %, mikä myös kuvastaa kalastajaryhmien korkeaa ikää ja ammatillista toimintaa maaseudulla. Nyt saadussa otoksessa vastaajien ammattijakauma oli samansuuntainen kuin edelliselläkin kerralla. Kalastusalue ja osakaskunnat Kysely osoitettiin tasaisesti 20 kalastusalueelle, joista valittiin kalastusalueen koosta riippuen satunnaisesti 7-17 edustajaa. Vastaajat ilmoittivat sen kalastusalueen ja ne osakaskunnat, joiden alueella kalastus pääosin tapahtui. Tämän perusteella voitiin tuloksia tarvittaessa analysoida myös kalastusalueittain tai maakunnittain. Kalastajaryhmät Vastaajia pyydettiin itse määrittämään, mihin kalastajaryhmään he kuuluvat vuoden 2013 kalastustoimintansa perusteella. Ammattikalastajaksi määritettiin henkilöt, joiden kalastuksen myyntitulot ovat yli 30 % kokonaistuloista ja sivuammattikalastajiksi henkilöt, joiden kalastuksen myyntitulot ovat 1-30 % kokonaistuloista. Kysely kohdistettiin 70 ammattikalastajalle, jotka tavoitettiin lähinnä ammattikalastajarekisterin mukaan. Palautus-% tässä ryhmässä oli 35,7 % eli hieman alhaisempi kuin koko aineistossa keskimäärin. Erityisesti Kaakkois-Suomen rekisteröidyiltä ammattikalastajilta vastauksia tuli erittäin vähän (Taulukko 2). Oman luokituksensa mukaan pääammattikalastajilta vastauksia saatiin 25 kpl ja sivuammattikalastajilta 13 kpl, mikä on noin 15 % kaikista vastanneista. Kolmantena ryhmänä ovat vapaa-ajankalastajat, joille lähetettiin 450 kyselykirjettä kalastusseuran kautta tai osakaskuntien osoiterekisterien avulla. Vapaa-ajankalastajille kalan myynti ei ole merkittävänä tulonlähteenä ja kalastus on osa harrastus- ja virkistystoimintaa. Kalalla on kuitenkin merkitystä kotitalouksien ruokataloudessa ja siten myös jonkinverran taloudellista merkitystä. Myös harrastuksesta aiheutuneet kustannukset lisäävät kalastuksen taloudellista arvoa, vaikka näitä kustannuksia ei kyselyssä kartoitettukaan. Vapaa-ajan kalastajat muodostivat kyselyyn vastanneista suurimman osan eli 212 henkilöä. Tämä on noin 85 % kaikista vastanneista. Kyselyyn vastasi myös 20 henkilöä, jotka eivät aktiivisesti kalastaneet vuonna 2013, mutta itse luokittelivat kuuluvansa vapaa-ajan kalastajiin. Syitä olemattomaan kalastukseen tai kalastuksesta luopumiseen oli mm. korkea ikä, sairaus, paikkakunnalta muutto sekä ammattikalastuksen kannattamattomuus. Näiltä henkilöiltä saatiin kuitenkin myös tietoa ja näkemyksiä, jotka on kirjattu tähän raporttiin. 7

9 Taulukko 1. Kyselytutkimukseen vastanneiden henkilöiden kalastusaktiviteetti v oman ilmoituksensa mukaan N Osuus vastanneista (%) Pääammattikalastajat 25 10,0 Sivuammattikalastajat 13 5,2 Vapaa-ajan kalastajat ,8 Ei-kalastavia 20 Taulukko 2. Rekisteröityneiden pää- ja sivuammattikalastajien jakauma maakunnittain ja vastausprosentti N Vastaus-% Pohjois-Karjala 10 41,6 Kaakkois-Suomi 1 9,1 Etelä-Savo 14 42,8 Taulukko 3. Vapaa-ajankalastajien jakauma maakunnittain ja vastausprosentti N Vastaus-% Pohjois-Karjala 44 52,3 Kaakkois-Suomi 28 56,4 Pohjois-Savo 29 60,4 Etelä-Savo ,0 Maakunnittain tarkasteltuna ammattikalastajien vastausaktiviteetti oli kohtalainen P-Karjalassa ja E-Savossa, mutta Kaakkois-Suomessa erittäin alhainen (Taulukko 2). Vapaa-ajankalastajista selkeästi muita vähäisempi osallistuminen suhteellisesti tuli Etelä-Savosta, josta yhteensä saatiin kuitenkin 100 palautettua lomaketta (Taulukko 3). 5. Kalastuksessa käytetyt pyydykset ja kalansaalis vuonna 2013 Kyselyssä tiedusteltiin kalastuksessa käytettyjä pyydyksiä asteikolla (1) eniten käytetty, (2) toiseksi eniten käytetty ja (3) kolmanneksi eniten käytetty. Useat vastaajat tyytyivät kuitenkin merkitsemään vain (x):llä käyttämänsä pyydykset ilman em. luokittelua. Eri pyyntimuotojen tärkeyttä ja käytön määrää on ilmeisen vaikea myös verrata keskenään, kun kyseessä on sekä passiivisia että aktiivisia pyydyksiä ja kalastus vaihtelee vuodenaikojen sekä kohdelajien mukaan. Lisäksi eri pyyntimuotoja voidaan yhdistää saman lajin kohdalla. Taulukossa 4 lukumääräisesti ilmoitetut kolme eniten käytettyä pyydystä kuvaavat kuitenkin suuntaa antavasti eri kalastajaryhmien suosimia pyyntimuotoja ja heidän tärkeimpiä 8

10 kohdelajejaan. Pyydystietoja voitiin käyttää tässä selvityksessä siinä vaiheessa, kun arvioitiin vastaajien asennetta lohikalojen suojeluun ja erilaisiin rajoituksiin. Taulukko 4. Vastaajien sijoittuminen kalastajaryhmiin oman ilmoituksensa mukaan ja heidän vuonna 2013 eniten käyttämänsä pyyntimuodot. Käyttöaste (1) eniten käytetty, (2) toiseksi eniten käytetty ja (3) kolmanneksi eniten käytetty Pyydykset Pyyntimuodon käyttöaste Pyyntimuodon käyttöaste Pyyntimuodon käyttöaste Ammattikalastajat (n= 25) - kalastuksen myyntitulot ovat yli 30 % kokonaistuloista Sivuammattikalastajat (n= 13) - kalastuksen myyntitulot ovat % kokonaistuloista Vapaaajankalastajat (n= 211) Trooli Lohi/ Pitkäsiima Rysä Vetouistelu Verkko Heitto kalastus Katiska Onki/pilkki Nuotta Muut Trooli Lohi/ Pitkäsiima Rysä Vetouistelu Verkko Heitto kalastus Katiska Onki/pilkki Nuotta Muut Trooli Lohi/ Pitkäsiima Rysä Vetouistelu Verkko Heitto kalastus Katiska Onki/pilkki Nuotta Muut

11 5.1. Ammattikalastajat Ammattikalastajien eniten käyttämiä pyydyksiä olivat verkot, nuotta ja trooli ja seuraavina tärkeimpinä rysä ja katiskat (Taulukko 4). Vastaajien joukossa oli nyt vain seitsemän troolikalastajaa (edellisellä kerralla 25). Heillä toiseksi tärkeimpinä pyydyksinä olivat verkot tai nuotta. Nuottakalastus oli yleisin Etelä-Savossa ja 14 nuottakalastajan käyttämiä muita pyydyksiä olivat rysä, katiska ja verkot. Ammattikalastuksen käyttämät pyydykset kuvastavat luonnollisesti sitä, miten elinkeino kalastus kohdistuu ensisijaisesti muikkuun ja kuhaan, jotka olivat taloudellisesti selkeästi tärkeimpiä lajeja. Muikku mainittiin 14 kertaa ja kuha 13 kertaa tärkeimpänä tai toiseksi tärkeimpänä lajina. Myös hauki mainittiin 13 kertaa ja ahven 12 kertaa kolmen tärkeimmän lajin joukossa. Ammattikalastajista vastaajien vuotuinen keskisaalis muikulla oli kg/v, kuhaa 3350 kg/v, ahventa 1530 kg/v ja haukea 420 kg/v (Taulukko 5). Vastanneiden joukossa pienimmät muikkusaaliit ammattikalastajien kesken olivat vuonna 2013 alle 100 kg/v. Troolipyynnissä saaliit olivat 5-20 tonnia/v ja nuottapyynnissä tällä kertaa suuremmat eli tonnia/v. Troolipyynnissä oli muu saalis muikun ohella vuonna 2011 muutaman ilmoituksen mukaan kuhaa keskimäärin 3,2 tonnia/v, haukea 2 tonnia/v ja ahventa 3 tonnia/v. Jatkokyselyssä ei troolauksen oheissaaliista tullut aineistoa. Nuottapyynnissä oheislajeina saatiin vuonna 2011 kuhaa, haukea ja ahventa keskimäärin kutakin alle 1 tonnia/v ja uusintakyselyssä noin kg. Alamitat täyttäneitä järvilohia otettiin ammattikalastuksessa nyt saaliiksi keskimäärin 15 kg/v (vuonna 2011: 10 kg/v) ja järvitaimenia 67 kg/v (vuonna 2011: 92 kg/v). Nämä ovat tärkeitä havaintoja, kun arvioidaan ammattikalastuksen eli trooli- ja nuottapyynnin vaikutuksia lohikalojen kantoihin, mutta ne eivät toisaalta sisällä trooliin mahdollisesti joutuneiden, vapaaksi päästettyjen kalojen määrää. Taulukko 5. Ammattikalastajien ilmoittamat eri lajien saalismäärät v N= Vastaajat, joilla ko. laji oli kohdelajina. Laji N= vastaajien Keskisaalis kg/v Max saalis kg/v lukumäärä Muikku Kuha Järvilohi Järvitaimen Hauki Nieriä Ahven Harjus Siika Made

12 5.2. Sivuammattikalastajat Sivuammattikalastajien eniten käyttämiä pyydyksiä olivat troolin ja nuotan sijasta verkot, mutta tärkeinä pyydyksinä olivat myös katiska ja nuotta (Taulukko 4). Ammattimainen pyynti kohdistuu muikun ohella enemmän myös kuhaan (kaksi taloudellisesti tärkeintä lajia) sekä toisaalta myös haukeen, mateeseen ja ahveneen, jotka myös mainitaan taloudellisesti tärkeimpinä lajeina. Sivuammattikalastajien vuotuiset muikkusaaliit vaihtelivat kilosta aina 12 tonniin, ja kuhalla tyypillisesti kg/v. Hauen saaliit olivat tyypillisesti noin 200 kg/v ja ahvenen kg/v. Ilmoitetut saalismäärät olivat kaikki pienempiä kuin edellisellä kerralla, mutta todennäköiseti sattumasta johtuen. Myös made (keskisaalis 74 kg/v) sekä salakka ja lahna, jotka puuttuivat lomakkeesta, olivat merkittäviä saalislajeja eräillä kalastajilla (Taulukko 6). Molemmat ammattikalastajaryhmät ilmoittivat lisäksi pyydyksinä vetouistelun ja onginnan. Tämä voi liittyä vapaa-ajankalastukseen, mutta nykyisin kuhaa myös uistellaan myytäväksi. Taulukko 6. Sivuammattikalastajien ilmoittamat eri lajien saalismäärät v N= Vastaajat, joilla ko. laji oli kohdelajina. Laji N= vastaajien Keskisaalis kg/v Max saalis kg/v lukumäärä Muikku Kuha Järvilohi Järvitaimen Hauki Nieriä Ahven Harjus Siika Made Vapaa-ajankalastajat Vapaa-ajankalastajien ylivoimaisesti tärkeimpänä passiivisina pyydyksinä olivat verkko ja katiska, minkä lisäksi aktiivista kalastusta edustivat vetouistelu, heittokalastus ja onginta/ pilkkiminen (Taulukko 4). Verkkopyynti kohdistuu selkeästi muikkuun, kuhaan, mateeseen ja ahveneen, jotka olivat taloudellisesti useimmin mainittu kolmen tärkeimmän lajin joukossa. Kuha, hauki ja ahven ovat kohdelajeina myös katiskapyynnissä, veto- ja heittouistelussa, sekä onginnassa. Pyydysten välisiä saaliseroja ei tutkimuksessa selvitetty. 11

13 Taulukko 7. Vapaa-ajan kalastajien ilmoittamat eri lajien saalismäärät v N= Vastaajat, joilla ko. laji oli kohdelajina. Laji N= vastaajien Keskisaalis kg/v Max saalis kg/v lukumäärä Muikku 72 54,5 500 Kuha ,0 500 Järvilohi 30 6,0 20 Järvitaimen 31 6,0 30 Hauki , Nieriä 3 6,5 12 Ahven ,3 350 Harjus 7 2,0 5 Siika 50 28,1 140 Made 55 15,8 80 Noin kolmasosa vapaa-ajankalastajista kohdistaa pyyntinsä muikkuun, jolloin verkkokalastuksen merkitys kohoaa varsin suureksi. Vapaa-ajan kalastajien muikkusaaliit ovat tyypillisesti 5-30 kg/v, eräillä kuitenkin kg/v ja enimmillään jopa 500 kg/v. Nyt ilmoitettu keskisaalis 54,5 kg/v oli pienempi kuin edellisellä tutkimuskerralla saatu 71 kg/v. Muikulla on selkeästi kohtalainen merkitys sekä elämyksenä että taloudellisesti. Verkko- ja uistelukalastus kohdistuvat kuhaan, jonka tyypilliset saaliit ovat kg/v. Keskiarvo 40,0 kg/v oli hieman suurempi kuin edellisiellä kerralla saatu 32,8 kg/v ja sitä nostivat 12 vastaajaa, joiden saaliit olivat kg/v. Myös hauki ja ahven ovat vapaa-ajan kalastuksessa kohdelajeina tärkeitä lajeja, joilla on sekä taloudellista merkitystä että elämyksellistä arvoa. Pyydyksinä ovat verkkokalastus, onginta, uistelu ja pilkkiminen sekä katiska. Haukisaaliit olivat keskimäärin 38 kg/v ja valtaosalla vuosisaaliit alle 50 kg/v. Vain muutama vastaaja ilmoitti saaliikseen kg/v. Noin 50 % vastaajista ilmoitti ahvensaaliikseen alle 20 kg/v ja noin 10 % vastaajista sai ahventa kg/v verkolla, katiskalla ja jopa pilkillä. Vapaa-ajan kalastajista 30 kpl eli noin kuudesosa ilmoitti saaliikseen järvilohia ja keskimäärin 6,0 kg/v (vuonna 2011: 7,5 kg/v) ja maksimissaan tällä kertaa 20 kg/v. Järvilohen pyynnissä käytetään joko verkkopyyntiä tai vetouistelua, mitkä kohdistuvat myös muihin lajeihin. 12

14 Järvitaimenen keskisaaliit 31:n vapaa-ajankalastajan ilmoituksen mukaan olivat samoin 6,0 kg/v (vuonna 2011: 6,2 kg/v) ja valtaosalla alle 5 kg/v. Verkkopyynti ja vetouistelu olivat näilläkin tärkeimmät pyyntimuodot kohdistuen samoin myös muihin lajeihin. 6. Eri kalalajien arvostus elämyksenä ja niiden taloudellinen merkitys Kalastajia pyydettiin arvioimaan kymmenen lajin kohdalta, miten niitä arvostetaan elämyksenä ja toisaalta kuvaamaan niiden taloudellista merkitystä (Taulukko 8). Tällä pyrittiin selvittämään sitä, miten kalastus kohdistuu eri lajeihin ja vaikuttaako pyyntiaktiivisuuteen niistä saatu elämys vai taloudellinen arvo. Tällä arviolla on merkitystä myös lajien suojelun kannalta eli asetettaessa kalastukselle rajoituksia. Taulukko 8. Kalastajien lukumäärä, jotka arvostavat ko. lajia elämyksenä tai taloudellisesti eniten (1), toiseksi eniten (2) ja kolmanneksi eniten (3). Yht. = Vastaajien kokonaislukumäärä, jotka sijoittivat ko. lajin kolmen tärkeimmän lajin joukkoon. Tummennettu alue = eniten arvostetut kolme lajia. Pääammattikalastajat N= 25 Laji Arvostus elämyksenä Taloudellisesti tärkein saalislaji Yht Yht. Muikku Kuha Järvilohi Järvitaimen Hauki Nieriä Ahven Harjus Siika Made

15 Sivuammattikalastajat N= 13 Laji Arvostus elämyksenä Taloudellisesti tärkein saalislaji Yht Yht. Muikku Kuha Järvilohi Järvitaimen Hauki Nieriä Ahven Harjus Siika Made Vapaa-ajankalastajat N= 120 Laji Arvostus elämyksenä Taloudellisesti tärkein saalislaji Yht Yht. Muikku Kuha Järvilohi Järvitaimen Hauki Nieriä Ahven Harjus Siika Made Arvostus elämyksenä Taulukossa 8 on vastaukset jaettu kalastajaryhmittäin eli ammattikalastajiin, sivuammattikalastajiin ja vapaa-ajankalastajiin, mikä tuo selvästi lisävalaistusta kohdelajien arvostukseen elämyksenä tai taloudellisesti. Tosin ammattimaisesti kalastavat henkilöt eivät aina ilmoittaneet eri lajien arvostusta elämyksenä, vaan korostivat kalastuksen taloudellista merkitystä. Ammattikalastajat pitivät muikkua ja kuhaa sekä taloudellisesti että elämyksenä tärkeimpinä. Myös ahven ja hauki noteerattiin sekä taloudellisesti että varsinkin elämyksenä, mikä viittaa myös kalastusharrastukseen. Sivuammattikalastajien arvostus taloudellisesti ja elämyksenä kohdistui myös muikkuun ja kuhaan. Järvilohta arvostettiin myös elämyksenä. 14

16 Vapaa-ajankalastajat sijoittivat järvilohen useimmin 1-sijalle (47 kertaa), vaikka vain 30 henkilöä ilmoitti saaneensa lajia vuonna Toisena lajina tällä kertaa kuha (44 kertaa) ja kolmantena ahven (26 kertaa). Järvitaimen oli nyt neljänneksi tavoitelluin laji elämyksenä. Järvilohi on vapaa-ajankalastajille elämyksellisesti tärkein laji ja siten saaliina eniten tavoiteltu. Mutta kun mukaan otetaan toiseksi ja kolmanneksi eniten elämyksellisesti arvostetut lajit, nousevatkin kuha ja ahven yhteenlaskettujen sijoitusten mukaan eniten tavoitelluiksi: kuhalla yhteensä 101 sijoitusta ja ahvenella 100 sijoitusta. Muikkusaaliit tuottavat siten myös elämyksellistä arvoa, mutta tähän vaikuttanee myös muikun korkea sijoittuminen taloudellisesti tärkeimmäksi lajiksi (63 kertaa 1-sijalla koko aineistossa). Kaikkien kalastajaryhmien keskuudessa taloudellisesti korkealle arvostama muikku vaikutti myönteisesti lajin arvostukseen myös elämyksenä. Ahvenen suosio kuvastaa sen merkitystä vapaa-ajan kalastuksessa onki- ja pilkkisaaliina. Eri lajien arvostus elämyksenä riippuukin selkeästi kalastuksessa käytetyistä pyydyksistä: Jos vetouistelu on eniten käytetty pyyntimuoto, elämyksenä arvostetaan eniten järvilohta ja kuhaa (molemmat kertaa 1-sijalla). Vetouistelijoille järvilohen arvo elämyksenä on selkeä, kun taas lajin taloudellista arvoa ei sijoitettu 1-sijalle kertaakaan. Taloudellista merkitystä heille oli eniten kuhalla ja ahvenella. Jos verkko on eniten käytetty pyydys, elämyksenä arvostetaan nytkin kuhaa ja järvilohta saman verran (22-27 kertaa 1-sijalla), mutta muikkua selkeästi vähemmän. Onki- ja pilkkikalastajat arvostivat kokonaisuutena eniten ahventa, mutta 1-sijoituksia saivat runsaasti myös järvilohi, kuha ja hauki. Näin siksi, että pilkkionkijoilla on käytössään myös verkkoja Taloudellinen merkitys Taloudellisesti arvostetuimmaksi lajiksi nousi koko aineistossa kuha (70 kertaa 1-sijalla), toisena muikku (57 kertaa 1-sijalla) ja kolmantena ahven (29 kertaa). Kolmen tärkeimmän lajin joukkoon sijoitettiin kaikkien kalastajien kesken useimmin ahven (yhteensä 122 kertaa), toisena kuha (112 kertaa) ja kolmantena hauki (100 kertaa). Tähän tulokseen vaikutti vapaa-ajankalastajien ylivoimaisesti hallitseva osuus vastaajissa. Taloudellinen arvostus riippuu myös selkeästi pyydyksistä: ammattikalastajilla trooli- ja nuottapyynnissä taloudellisesti ylivoimaisimpia ovat muikku (56 % ammattikalastajista) ja kuha (34 % ammattikalastajista), joiden jälkeen mainittiin myös hauki ja ahven. Ammattikalastajilla verkkokalastus kohdistuu ensisijaisesti kuhaan ja toiseksi muikkuun, jos saalista arvioidaan taloudellisesti. Sivuammattikalastajilla verkkopyynnissä myös hauki on tärkempi kuin muikku. Nämä kolme lajia olivat myös verkkopyyntiä harrastaville vapaaajankalastajilla taloudellisesti merkittäviä ja lajeina kuha tärkeämpi kuin muikku tai ahven. 15

17 Ahvenen valitsi taloudellisesti kolmen tärkeimmän lajin joukkoon noin puolet vapaaajankalastajista, minkä jälkeen tulivat hauki ja kuha (noin 40 % vapaa-ajankalastajista). 7. Tietämys uhanalaisten lohikalojen suojelutarpeesta 7.1. Uhanalaiset lohikalat Kyselytutkimus kohdistettiin neljään Vuoksen vesistön uhanalaiseen lohikalalajiin, joiden kestävää kalastusta hanke pyrkii edistämään: järvilohi, nieriä, harjus ja taimen. Vastaajia pyydettiin arvioimaan ko. lajien uhanalaisuutta oman tietämyksensä mukaan viidestä vaihtoehdosta, mikäli asiasta on tietoa. Taulukko 9. Lohikalojen uhanalaisuus Vuoksen vesistössä. Oikeiden vastausten osuus v ja 2014 kyselyssä (koko aineisto). Laji Uhanalaisuus (2010 luokituksen mukaan) Järvilohi Äärimmäisen uhanalainen 10,4 20,7 Nieriä Äärimmäisen uhanalainen 28,1 35,4 Harjus Silmällä pidettävä 12,5 16,7 Taimen Erittäin uhanalainen 10,2 19,5 Lohikalojen uhanalaisuus oli edelleenkin varsin heikosti tunnettu asia, vaikkakin tietämys edelliseen kyselyyn verrattuna oli selvästi parantunut. En-osaa-sanoa -vaihtoehto oli nytkin yleisin valinta, ja sen osuus kaikista vastauksista oli keskimäärin 28.1 % (edellisellä kerralla 32.3 %). Täsmälliset termit uhanalaisuudesta lienevät vieraita ja eroja on käytännössä vaikea hahmottaa. Parhaiten tiedettiin nieriän uhanalaisuuden aste (83:llä vastaajalla oikein, eli 35,4 % vastanneista) ja heikoiten tällä kertaa harjuksen tilanne (38 vastaajalla oikein; 16,7 % vastanneista). Kenties nieriän täysrauhoitus Vuoksen vesistössä alkaen on lisännyt kalastajien kiinnostusta ja tuntemusta lajin suojelua kohtaan. Oikeita vastauksia saatiin eri maakunnista jokseenkin tasaisesti, paitsi että nieriän uhanalaisuus oli Etelä-Karjalassa tunnetumpi kuin muiden lajien uhanalaisuus siellä. Vastaukset annettiin yleisesti oman kalastuskokemukseen ja saaliiseen perustuen. Jos saaliiksi ei tule lohikaloja tai niitä ei omalla kalastusalueella esiinny, uhanalaisuus oli vähän tunnettu tai se koettiin vähän kiinnostavaksi aiheeksi.. Kaikki kalastajaryhmät tiesivät lohikalojen uhanalaisuuden asteen lähes yhtä hyvin eli ammattikalastajilla 20,0 %, sivuammattikalastajilla 25,0 % ja vapaa-ajankalastajilla 23,0 % 16

18 vastauksista oli oikein eli edes jonkin lajin uhanalaisuus tiedettiin. En osaa sanoa -vastauksia oli ammattikalastajilla 22,5 %, sivuammattikalastajilla 9,6 % ja vapaa-ajankalastajilla 29,3 %. Pyydysten suhteen eri kalastajaryhmien välillä ei nyt tullut olennaisia eroja. Vetouistelijoilla oikeita vastauksia oli nyt 27,2 %:ssa kaikista vastauksista, kun taas verkkokalastajilla tietämys oli 21,7 %. Edellisellä kerralla vetouistelijoiden tietämys lohikalojen uhanalaisuudesta oli 26 %:n luokkaa ja verkkokalastajilla 14 %. Hankkeen aikana on tietoisuus kaikkien lohikalojen uhanalaisuudesta selkeästi lisääntynyt (taulukko 9, kuva 1). Parhaiten kasvoi tietämys järvilohen ja taimenen uhanalaisuudesta eli molemmissa lajeissa noin 10 %-yksikköä. Hankkeen tiedotustoiminta on siten tuottanut hyvin tulosta. Lohikalojen uhanalaisuudet oli kerrotu selkeästi kalastajille jaetussa materiaalissa, jota on ollut saatavilla kalastusalueiden ja osakaskunnan kokouksissa sekä hankkeen www-sivuilla. Ainakin niiden henkilöiden joukossa, jotka olivat vierailleet usein näillä sivuilla, eri lajien uhanalaisuus tiedettiin merkittävästä paremmin kuin koko aineistossa: oikeita vastauksia oli järvilohesta 41 %:lla, nieriästä 57 %:lla, harjuksesta 33 %:lla ja järvitaimenesta 38 %:lla netin käyttäjistä, mikä on kaikissa lajeissa noin 20 prosenttiyksikköä parempi tulos kuin kaikilla vastaajilla keskimäärin. Sama myönteinen vaikutus on saattanut olla myös esitemateriaalilla, jota on jaettu kokouksissa ja muissa yleisötilaisuuksissa. Osakaskunnan kokoukset olivat tästä aiheesta kolmanneksi tärkein tietolähde. 17

19 % Järvilohi Järvilohi Nieriä Nieriä Harjus Harjus Taimen Taimen Uhanalaisuuden luokat Kuva 1. Vastaajien arviot (% lajikohtaisista vastauksista) lohikalojen uhanalaisuuden asteesta Vuoksen vesistössä v ja 2014 kyselyissä. Uhanalaisuuden asteikko (2010 luokituksen mukaan): 1. Luonnosta hävinnyt, 2. Äärimmäisen uhanalainen, 3. Erittäin uhanalainen, 4. Vaarantunut, 5. Silmällä pidettävä, 6. Ei uhanalainen, 7. En osaa sanoa. ( = oikea vastaus) 18

20 7.2. Tietolähteet lohikalojen suojelutarpeesta Kysymys: Mitkä ovat tärkeimmät tiedonlähteenne järvilohi-, järvitaimen-, harjus- ja nieriäkantojen tilanteesta? Merkitkää (1) tärkein, (2) toiseksi tärkein ja (3) kolmanneksi tärkein. Eri vaihtoehtoja tietolähteistä, joista saa tietoa lohikalojen uhanalaisuudesta ja suojelutarpeista, annettiin yksitoista. Niistä piti valita tärkein, toiseksi tärkein ja kolmanneksi tärkein. Hyvin moni tyytyi kuitenkin merkitsemään vaihtoehtoja vain x:lla, joten tässä raportissa tuloksena ilmoitetaan tietolähteet, jotka valittiin useimmin kolmen tärkeimmän joukkoon: Muut kalastajat Kalastuslehdet Kalastusalueen kokoukset Seuraavina mainittiin tärkeysjärjestyksessä osakaskunnan kokoukset ja kalatalouskeskukset. Myös Internet, paikallislehdet ja media mainittiin tietolähteinä. Saimaan Lohikalat -hanke oli kuudenneksi eniten mainittu tietolähde, jonka jälkeen tulevat ELY-keskus, RKTL ja yliopistot. Kalastusseuran jäsenille muut kalastajat ja kalastuslehdet olivat tärkeimpiä, mutta kalastusalueiden kokousten sijasta kalastusseurojen oma tiedotustoiminta nousi kolmannelle sijalle. Kysymys: Oletteko vierailleet Saimaan lohikalat -hankkeen Internet-sivustolla osoitteessa Taulukko 10. Vierailut Saimaan lohikalat -hankkeen Internet-sivustolla v Olen vieraillut Saimaan lohikalat -hankkeen Internetsivuilla % vastauksista 2014 Kyllä, kerran 12,3 Kyllä, useammin kuin kerran 21,7 En koskaan 66,0 19

21 Kysymys: Missä olette törmänneet Saimaan lohikalat -hankkeeseen? Voitte valita useamman vaihtoehdon. Taulukko 11. Tietolähteet ja media, joissa on törmätty Saimaan lohikalat -hankkeeseen Vastauksia Tietolähde, media 62 Internet 110 Lehtiuutiset 48 Radiossa, televisiossa 36 Messuilla, kalamarkkinoilla, uistelukilpailuissa 46 Seminaareissa, kalastusaluepäivillä, keskustelutilaisuuksissa 112 Kalastusalueen tai osakaskunnan kokouksessa 18 Jossain muualla Tärkeimpinä tietolähteinä todettiin kalastualueen tai osakaskunnan kokoukset sekä paikalliset lehtiuutiset. Vaikka hanketta ei erikseen nostettu esiin tietolähteenä erityisen selkeästi, on nähtävissä että hankkeen tulosten ja informaation jakaminen mm. lohikalojen suojelutarpeesta yli sadassa kalastusalueen ja osakaskunnan kokouksessa on koettu tärkeäksi. Samoin lukuisat kirjoitukset paikallislehdissä ja tiedotteiden jakaminen on lisännyt kiinnostusta aihetta kohtaan. Myös tässä tutkimuksessa tuli selvästi esille se, kuinka tietoa ja näkemyksiä vaihdetaan usein toisten kalastajien kesken, eli omaa tietämystä lohikalojen suojelusta ja käsityksiä kalastuksen järjestämisestä täydennetään keskusteluilla muiden kanssa. Lehtiuutiset sekä kalastusalueiden ja osakaskunnan kokoukset ovat siten olleet tärkeämpiä tiedon ja mielipiteiden vaikuttajia kuin internet tai hankkeen www-sivut kyselyn kohderyhmissä. Vain kolmannes vastaajista oli käynyt hankkeen kotisivuilla, useat nyt ensimmäistä kertaa, kun sivujen osoite annettiin kyselylomakkeessa. Syynä vähäiseen Internetin käyttöön on luonnollisesti vastaajien eli kalastajien ja toimielimissä aktiivisten henkilöiden korkea ikä ja muutenkin tietokoneiden vähäinen käyttö. Eri tiedotustoiminnan ja informaation jakelukanavien vaikutusta voidaan arvioida mm. tietokysymyksillä, joihin liittyviä oikeita vastauksia on käsitelty hankkeen tiedotuksissa, wwwsivuilla ja informaatiotilaisuuksissa. 20

22 7.3. Lohikalojen suojelutoimenpiteet Lohikalojen alamittamääräykset Kysymys: Mitkä ovat alla lueteltujen lohikalojen alamitat Vuoksen vesistössä tällä hetkellä? Uusi alamittoja koskeva Valtioneuvoston asetus astui voimaan Merkitkää (x), mikäli ette osaa sanoa. Laji Taulukko 12. Vastaajien arviot järvilohen, järvitaimenen ja harjuksen alamitasta. Oikea alamitta (cm) asetuksen mukaan Oikeiden vastausten osuus (%) En osaa sanoa vastausten osuus (%) Järvilohi 60 67,2 24,1 Järvitaimen 60 55,2 24,5 Harjus 35 37,9 39,6 Järvilohen ja järvitaimenen uudet alamitat olivat melko hyvin tunnettuja: 67,2 % vastanneista tiesi järvilohen ja 55,2 % vastanneista tiesi järvitaimenen oikean alamitan. Noin neljännes ei osannut sanoa. Harjuksen alamitan sen sijaan tiesi alle 40 %, mikä oli myös en osaa sanoa -vastanneiden osuus. Hankkeen tiedotustoiminnan kannalta mielenkiintoista on se, että niiden henkilöiden joukossa, jotka ovat vierailleet usein hankkeen www-sivuilla, oikein vastanneiden osuus oli noin 20 prosenttiyksikköä suurempi kuin koko aineistossa: järvilohesta 85 %, järvitaimenesta 75 % ja harjuksesta 53 % oli oikeita vastauksia. Myös kerran tehty vierailu näillä sivuilla paransi tulosta jopa vielä enemmän oikeat vastaukset oli helppo tarkistaa sieltä esim. tämän kyselyn yhteydessä. Valtaosa vastaajista oli sitä mieltä, että nyt asetetut alamitat ovat hyviä, kohdallaan ja järkeviä. Alamittoja perusteltiin ylivoimaisesti eniten kalojen sukukypsyydellä eli alamittaiset ehtivät ainakin kerran kutemaan, mikä on kestävän kalastuksen kannalta olennaista. Osa toivoi järvilohelle 50 tai 55 cm alamittaa. Myös taimenen 60 cm oli eräiden mielestä liian korkea miksi vapauttaa yli 2 kg:n painoinen lohi tai taimen? Tehostettua valvontaa toivottiin ja vastuuntuntoa vuoroin uistelijoiden vuoroin verkkokalastajien keskuudesta. Alamittojen asetusta pidettiin myös turhana, jos ryöstöpyynti troolarilla, verkoilla ja uistelulla sallitaan, eikä alamittaisia (vahingoittuneita) voida tai haluta vapauttaa. 21

23 Oikea verkkojen solmuväli yli 60 cm lohille Kysymys: Mikä tulee verkon solmuvälin vähintään olla, jotta saaliiksi ei jäisi alle 60 cm mittaisia järvilohia? Valitkaa yksi vaihtoehto oman tietämyksenne mukaan. Taulukko 13. Kalastajien näkemys oikeasta verkon solmuvälistä, jotta saaliiksi ei jäisi alle 60 cm mittaisia järvilohia (% koko aineistosta). Koko aineisto Oikea vastaus Solmuväli % vastauksista 2012 % vastauksista mm 0,4 2,5 50 mm 9,3 9,6 60 mm 48,6 38,9 70 mm 28,2 27,6 x 80 mm 13,5 21,3 Alle 40 % vastaajista ehdotti oikeaksi solmuväliksi 60 mm, ja vain 21,3 % tiesi oikean vastauksen, 80 mm. Edellisellä kerralla lähes 50 % ehdotti solmuväliksi 60 mm ja 13,5 % tiesi oikean vastauksen. Tietämys on siten selkeästi kasvanut. Nieriän täysrauhoitus Vuoksen vesistössä Kysymys: Mikä seuraavista lohikaloista on täysin rauhoitettu ja sen pyynti on kielletty ympäri vuoden Vuoksen vesistöalueella? Taulukko 14. Kalastajien näkemys täysin rauhoitetusta lohikalasta Vuoksen vesistössä. Laji Vastausten osuus (% vastauksista) Järvilohi 5,3 Järvitaimen 2,3 Nieriä 86,8 Harjus 5,3 Nieriän täysrauhoitus Vuoksen vesistössä oli erittäin hyvin tunnettu. Vain muutama yksittäinen vastaus annettiin nieriän lisäksi tai yksin muille lajeille. Hankkeessa jaettu tieto sekä laaja muu julkinen tiedotus aiheesta ovat siten menneet hyvin perille. Järvilohien istutusmäärät Kysymys: Kuinka monta järvilohi-istukasta on tavoitteena istuttaa vuosittain keskimäärin Pielisjokeen Vuoksen vesistön kannanhoitoa varten? 22

24 Taulukko 15. Kalastajien näkemys, kuinka monta järvilohi-istukasta on tavoitteena istuttaa vuosittain keskimäärin Pielisjokeen Vuoksen vesistön kannanhoitoa varten? (% koko aineistosta). Oikea vastaus % vastauksista 2012 % vastauksista 2014 noin yksilöä 3,0 7,2 noin yksilöä 42,1 52,4 X noin yksilöä 49,7 38,9 noin yksilöä 5,2 1,5 Vastaajista siis alle 40 % tiesi oikean vaihtoehdon. Oikeiden vastausten osuus on vähentynyt v verrattuna. Järvilohen emokalapyynti Kysymys: Kuinka monta järvilohta saadaan keskimäärin vuosittain emokalapyynnissä Pielisjoesta? Taulukko 16. Kalastajien näkemys, kuinka monta järvilohta saadaan keskimäärin vuosittain emokalapyynnissä Pielisjoesta (% koko aineistosta). Oikea vastaus % vastauksista 2012 % vastauksista tai alle 10 19,7 14,0 X ,1 66, ,8 15, ,6 3,9 Yli 500 0,8 0,4 Vastaajista yli puolet tiesi oikean vastauksen. Oikeiden vastausten osuus oli tässä kysymyksessä lievästi kasvanut v verrattuna. 23

25 8. Kalastuksen säätely ja keinot lohikalojen suojelemiseksi 8.1. Pyyntimuodot lohikalakantojen uhkana Kysymys: Mikä pyyntimuoto on mielestänne uhkaavin lohikalakantojen (järvilohi, järvitaimen, nieriä) säilyttämisen kannalta Saimaan vesistössä? Tarjolla oli kolme vaihtoehtoa (1) uhkaavin, (2) toiseksi uhkaavin ja (3) kolmanneksi uhkaavin. Taulukko 17. Kalastajaryhmien käsitys eri pyyntimuotojen aiheuttamasta uhasta (uhkaavuus asteikolla 1-3) lohikalakantojen säilyttämisen kannalta Saimaan vesistössä. n = vastanneiden määrä N = Vastausten kokonaislukumäärä, kun pyyntimuoto oli kolmen uhkaavimman joukossa. %-osuus = N:n osuus ryhmän kaikista vastuksista. Tummennettu alue= Kolme uhkaavimmaksi koettua pyyntimuotoa Ammatti- ja sivuammattikalastajat (n= 33) Vapaa-ajankalastajat (n= 206) Uhkaavuus Vastaukset Uhkaavuus Vastaukset Pyyntimuoto N % N % Verkkokalastus , ,5 Rysäpyynti , ,6 Troolipyynti , ,3 Katiskapyynti ,0 Lohisiima/ pitkäsiima , ,3 Nuotta , ,1 Vetouistelu , ,2 Heittokalastus , Lähes kaikki haastatteluun osallistuneet ilmaisivat kantansa eri pyyntimuotojen uhkaavuudesta. Asia on ilmeisen konkreettinen ja kiinnostava lohikalojen suojelun ja kestävän kalastuksen kannalta. Ammattikalastajien keskuudessa 92 % ja vapaa-ajankalastajista 97 % vastasi kysymykseen. 24

26 Verkkokalastus, troolaus, lohisiimakalastus sekä vetouistelu koettiin kaikkein uhkaavimmiksi kalastusmuodoiksi Vuoksen vesistön lohikaloille. Kun edellisellä tutkimuskerralla verkkopyynti ja troolaus nousivat kärkisijoille lähes kaikissa vastaajaryhmissä, korostuivat nyt ammattikalastajien sekä vapaa-ajankalastajien erilaiset näkemykset nyt kenties hieman enemmän. Itse harjoitettua kalastusta ei pidetä uhkana. Kun ammatti- ja sivuammattikalastajat pitävät vetouistelua kaikkein uhkaavimpana, vapaa-ajan kalastajat pitivät sitä selvästi vähemmän uhkaavana kuin verkkokalastusta tai troolausta. Ammattikalastuksen harjoittama troolipyynti sai eniten 1-sijoituksia vapaa-ajan kalastajilta, mutta ammattikalastajat noteerasivat sen puolta harvemmin kuin uistelun tai verkkokalastuksen. Troolikalastajia oli nyt vastaajien joukossa edellistä kertaa vähemmän, eli ammattikalastajien itse eniten käyttämiä pyydyksiä olivat nyt verkot ja nuotta. Vapaa-ajankalastajista lähes puolet nosti troolauksen kaikkein uhkaavimmaksi pyyntimuodoksi ja 80 % sijoitti sen kolmen uhkaavimman pyyntimuodon joukkoon. Käsitykset perustuvat joko omiin havaintoihin tai toisilta kuultuihin kertomuksiin suurista lohikalamääristä troolauksen sivusaaliina. Troolausta pidetään järviympäristössä liian teollisena pyyntimuotoja ja totaalisena uhkana, koska se on valikoimaton, vie kaikki lajit ja kohdistuu myös poikasiin. Muina perusteluina todettiin, että trooliin joutuneet lohikalat ja muut sivusaaliina pidettävät lajit vahingoittuvat tai tukehtuvat muikkumassan joukkoon ja siksi alamittaisten palauttaminen ei onnistu. Troolaus uhkaa vastaajien mukaan myös kuhakantoja. Usein todettiin istutusten olevan täysin turhaa, mikäli samoilla vesillä sallitaan troolaus. Ammattikalastajat itse totesivat edellisessä kyselyssä, että trooliin joutuu vuosittain muutamia kappaleita järvilohta ja taimenta, ja ammattikalastuksen saaliiksi tuli vuonna 2011 järvilohta keskimäärin 10 kg/v ja taimenta 92 kg/v, kun muikkusaalis oli noin 34 tn/v. Vuoden 2013 tietoja troolipyynnin sivusaaliista ei juuri saatu. Verkkokalastus oli kaikissa kalastajaryhmissä lohikaloja kolmen eniten uhkaavan pyyntimuodon joukossa, mutta ei kuitenkaan yhtä useasti 1-sijalla kuin troolikalastus. Ammatti- ja sivuammattikalastajat sijoittivat tämän pyyntimuodon tällä kertaa vetouistelun ja lohisiimapyynnin jälkeen kolmanneksi uhkaavimmaksi, vapaa-ajankalastajat puolestaan troolauksen jälkeen lähes yhtä uhkaavaksi kalastusmuodoksi. Vastaajien mukaan verkkopyynti on paikoin varsin tehokasta ja ammattimaista, jolloin seuraukset ovat lohikaloille haitallisia. Sen todettiin kohdistuvan valikoimattomasti myös alamittaisiin kaloihin, mikäli sääntöjä verkon silmäkoosta ei noudateta. Liian tiheät verkot mainittiin melkein aina perusteluna. Lisäksi todettiin, että muikkuverkot pyytävät myös lohikalojen poikasia, verkkokalastus on uhkana vaelluskaloille ja kuoriutuneille poikasille, verkkoon joutuneet kalat vahingoittuvat ja kuolevat varmuudella ja että vahingoittuneiden takaisin päästö ei onnistu. Lisää valvontaa ja vastuuntuntoa toivottiin. Vuoden 2013 tiedot sivusaaliista olivat etupäässä verkko- ja nuottapyynnissä, ja sisälsivät ammattija sivuammattikalastajilla järvilohta 8-15 kg/v ja järvitaimenta kg/v (Taulukko 5). 25

27 Koko aineistosta nousi esille myös lohisiima uhkaavana pyyntimuotona sijoittuen ammattikalastajien mielestä toiselle sijalle ja vapaa-ajankalastajien mielestä neljännelle sijalle. Noin 60 % ammattikalastajista ja 32 % vapaa-ajankalastajista mainitsi sen eräänä uhkaavana pyyntimuotona, mutta harvoin kaikkein uhkaavimpana. Siimapyyntiä pidettiin vahingollisena, mutta onneksi sen harjoittaminen on vähentynyt. Lohisiiman ja syöttikalojen todettiin pyytävän valikoimattomasti kaikkia kokoluokkia, myös alamittaisia, ja koukkuun tarttuneet kalat vahingoittuvat ja kuolevat helposti. Ylitehokkaaksi kehittynyt vetouistelu, jossa koneellisesti kalastetaan useilla vavoilla, arvioitiin koko aineistossa myös kolmen uhkaavimman pyyntimuodon joukkoon. Perusteluina todettiin, että uistelu kohdistuu ensisijaisesti lohikaloihin, se on valikoimatonta ja koukut vahingoittavat myös alamittaisia yksilöitä. Eniten ongelmia aiheutuu silloin, kun käytössä on yli 10 vapaa eikä uistimiin tarttuneita kaloja edes huomata. Ammattikalastajat pitivät uistelua useimmin vahingollisimpana pyyntimuotona, ja uhka on heidän mukaansa suurempi kuin verkko- tai troolikalastuksessa. Vetouistelun yleistyminen sai aikaan eräissä vastaajissa voimakkaita tunteenpurkauksia. Vapaaajankalastajat tunnistivat pyyntimuotoon liittyvät riskit, ja heidän keskuudessaan se sijoittui kolmanneksi uhkaavaksi. Useat toivoivat, että vastuuntunne uhanalaisia lajeja kohtaan kasvaa, kalojen vahingoittumista vältetään oikeiden välineiden ja koukkujen avulla ja että alamittaisten vapauttamista valvotaan nykyistä paremmin. Muikun nuottapyynnin todettiin usein myös olevan valikoimaton ja haitallinen lohikalojen poikasille. Tilastollisesti sen uhkaavuus jäi kuitenkin viidennelle sijalle; ammattikalastajien keskuudessa ongelmaa ei juuri edes mainittu. Eri kalastajaryhmien välinen näkemysero uhkaavista pyyntimuodoista korostuu edelleen, kun tarkastelua tehdään pyyntimuodoittain. Jos troolaus on ammattikalastuksessa itsellä tärkein pyyntimuoto, vetouistelu esiintyy pienessä aineistossa 4 kertaa uhkaavimpana, mutta verkot, lohisiima ja troolaus vain kerran Jos nuottakalastus on itsellä tärkeä pyyntimuoto (sivuammattikalastajilla), uhkaavimpana pidetään lohisiimakalastusta. Ammattimaisilla verkkokalastajilla korostuu nyt selkeästi vetouistelu tärkeimpänä uhkaavana pyyntimuotona (ks. taulukko 17 ja taulukko 18). Sen sijaan vapaa-ajankalastajissa verkkokalastajat pitivät puolestaan troolausta uhkaavimpana, toisena verkkokalastusta ja vasta kolmantena vetouistelua. Vapaa-ajankalastajista vetouistelijat ja onkijat pitivät myös troolausta uhkaavimpana. 26

28 Taulukko 18. Eri ammattikalastaja (amk)- ja vapaa-ajankalastajaryhmien (vap.) käsitys eri pyyntimuotojen aiheuttamasta uhasta järvilohen ja järvitaimenen säilyttämisen kannalta Niiden vastaajien lukumääärä, jotka sijoittivat ko. pyyntimuodon eniten uhkaavaksi (1) tai sijoittivat sen kolmen uhkaavimman pyyntimuodon (1-3 yht.) joukkoon. Tummennettu alue on kunkin kalastajaryhmän eniten uhkaavaksi kokema kalastusmuoto. Pyyntimuotojen uhkaavuuden arviointi Verkkokalastus Troolaus Lohisiima Vetouistelu Kalastajaryhmä yht yht yht yht. Troolikalastajat, amk (n= 7) Verkkokalastajat, amk (n= 19) Verkkokalastajat, vap. (n= 150) Vetouistelijat, vap. (n= 104) Onki/pilkki kalastajat, vap. (n=141) Lohikalojen saaliskiintiöt vapaa-ajankalastuksessa Kalastajilta tiedusteltiin mielipidettä, kuinka monta alamitan täyttävää yksilöä saisi yksi kalastaja vapaa-ajankalastuksessa ottaa saaliiksi päivässä ja vuodessa. Vastausvaihtoehtoja annettiin neljä (taulukko 19). 27

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus 0 Loppuraportin tiivistelmä . Kyselytutkimuksen tausta ja tavoitteet Pohjois-Karjalan ELY-keskus kumppaneinaan muut Itä-Suomen ELY-keskukset

Lisätiedot

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012 15.5.2012 15.5.2012 Hankkeen yleistavoite Hankkeen yleistavoitteena on Saimaan arvokkaiden lohikalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen tilan paraneminen kestävää kalastusta

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen... 5 2.2 Saaliskiintiö... 5 2.3 Koukkumäärärajoitus...

Lisätiedot

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014 POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 182 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 8.6.215 Simo Paksuniemi, iktyonomi Sisällysluettelo:

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen...5 2.2 Saaliskiintiö...5 2.3 Koukkumäärärajoitus...5

Lisätiedot

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 239 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 Enonkoski 2001 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Joulukuu

Lisätiedot

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN SAIMAANNIERIÄ... 4 2. TOIMENPITEET... 4 2.1 Saimaannieriän rauhoituspiiri... 4 2.2 Saimaannieriän lisääntymisalueet...

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY

FORTUM POWER AND HEAT OY KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 2.4.215 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet Sotkamon ja Hyrynsalmen

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008 KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila Ari Hanski 16.12.2008 KESÄLLÄ 2008 TEHDYT SUUNNITTELUALUEEN VEDENALAISLUONNON INVENTOINNIT JA MUUT SELVITYKSET VAIKUTUSARVIOINNIN POHJAKSI

Lisätiedot

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja

Lisätiedot

VETOUISTELIJOIDEN KYSELY KESKI JA ETELÄPÄIJÄNTEEN LUPA-ALUEEN KEHITTÄMISEKSI. Vetouistelijoiden kysely 1

VETOUISTELIJOIDEN KYSELY KESKI JA ETELÄPÄIJÄNTEEN LUPA-ALUEEN KEHITTÄMISEKSI. Vetouistelijoiden kysely 1 VETOUISTELIJOIDEN KYSELY KESKI JA ETELÄPÄIJÄNTEEN LUPA-ALUEEN KEHITTÄMISEKSI Vetouistelijoiden kysely 1 Kysely toteutettiin nettikyselynä 12/2010-01/2011 välisenä aikana Vastaajia 174 kpl Kyselyn toteutus:

Lisätiedot

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Vaelluskalojen kestävä kalastus Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

LAUSUNTO KALASTUSLAIN HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA / LAUSUNTOPYYNTÖ 158876/MMM022:00/2008

LAUSUNTO KALASTUSLAIN HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA / LAUSUNTOPYYNTÖ 158876/MMM022:00/2008 1 (5) Itä-Suomen yliopisto Biologian laitos PL 111 80101 JOENSUU Maa- ja metsätalousministeriö, PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO LAUSUNTO KALASTUSLAIN HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA / LAUSUNTOPYYNTÖ 158876/MMM022:00/2008

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Keski-Karjalan kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Keski-Karjalan kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Keski-Karjalan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014. - tiivistelmä jäsenten vastauksista

Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014. - tiivistelmä jäsenten vastauksista Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014 - tiivistelmä jäsenten vastauksista Kyselyn toteutus & otanta Kysely toteutettiin Google Drive-työkalulla Kyselyaika jäsenille

Lisätiedot

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy 16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta

Lisätiedot

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007 Etelä-Kallaveden kalastusalue Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 26 huhtikuu 27 Vapaa-ajan kalastajien saalis pyydyksittäin ja lajeittain omistajan luvalla 1.5.26-3.4.27 Etelä- Kallavedellä,

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Koirus-Sotkan kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Koirus-Sotkan kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Koirus-Sotkan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ... 4 3. TOIMENPITEET... 5 3.1 Rasvaeväleikkausmenetelmään siirtyminen...

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vieremän kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vieremän kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vieremän kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ... 4 3. TOIMENPITEET... 5 3.1 Rasvaeväleikkausmenetelmään siirtyminen...

Lisätiedot

Näin siis Kari Rajamäki v. 1994. Eivät ole ajat tästä muuttuneet, eivät ainakaan parempaan päin, päinvastoin.

Näin siis Kari Rajamäki v. 1994. Eivät ole ajat tästä muuttuneet, eivät ainakaan parempaan päin, päinvastoin. Oma esittely ja kokemukset troolauksesta: Olen harrastanut vetouistelua 25 vuotta, joista aktiivisesti 20 vuotta. Viimeiset 10 vuotta olen seurannut troolikalastuksen vaikutuksia Lietvedellä. Täytyy kyllä

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pihlajaveden kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pihlajaveden kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pihlajaveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pitkälahden osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pitkälahden osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pitkälahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Järvitaimen...4 1.2 Saimaannieriä...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaeväleikkauksiin siirtyminen...5

Lisätiedot

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Mihin tarvitaan kalastuksen säätelyä? Halutaan turvata (taloudellisesti tärkeiden)

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä www.puula.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Projektipäällikkö Teemu

Lisätiedot

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta www.itapuula.net - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vuokalan kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vuokalan kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vuokalan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET... 4 2.1 Saimaannieriän lisääntymisalueet... 4 2.2.

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaavin-Juojärven kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaavin-Juojärven kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaavin-Juojärven kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ... 4 3. TOIMENPITEET... 5 3.1 Rasvaeväleikkausmenetelmään

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ruunaan kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ruunaan kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ruunaan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten

Lisätiedot

kalakannan kehittäminen

kalakannan kehittäminen -Kestävä kalastus ja suunnitelmallinen kalakannan kehittäminen - Projektikoordinaattori Manu Vihtonen, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL): Kalavarojen käyttö

Lisätiedot

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus 100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014 Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus Evon kalanviljelylaitos Lammi 1892 Myllypuron kalanviljelylaitos Ylöjärvi 1916 toiminta

Lisätiedot

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2)

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2) RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2) VUOSIKOKOUS Aika ti 21.4.2015. klo 18.00 19.05 Paikka Nisulan kylätalo 1 KOKOUKSEN AVAUS Osakaskunnan pj. Jouko Vanhatalo avasi kokouksen. 2 VALITAAN KOKOUKSELLE

Lisätiedot

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY ETELÄ- KALLAVEDEN KALASTUSALUE ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY 5,00 Kalakantojen nykytila 5 = Hyvin runsas, 3 = Hyvä, 1 = Hyvin heikko 4,00 3,00 2,00 1,00 POHJOIS-SAVON KALATALOUSKESKUS R.Y. 2008 1

Lisätiedot

Vastuullinen pyydyskalastus

Vastuullinen pyydyskalastus Vastuullinen Sivu 1 / 6 Saimaan lohikalayhdistys ry Vastuullinen pyydyskalastus Vastuullisen kalastuksen periaatteet nousevat sitä tärkeämpään rooliin mitä enemmän ja mitä tehokkaammin veden viljaa korjataan.

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Luonterin kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Luonterin kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Luonterin kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Järvitaimen...4 1.2 Saimaannieriä...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaeväleikkauksiin siirtyminen...5

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kuolimon kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kuolimon kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kuolimon kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Harjus...4 1.2 Järvitaimen...4 1.3 Saimaannieriä...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaevällisten

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Haukiveden kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Haukiveden kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Haukiveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Harjus...4 1.2 Järvilohi...4 1.3 Järvitaimen...4 1.4 Saimaannieriä...4 2. TOIMENPITEET...5

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus sisävesien lohikalojen kestävästä kalastuksesta Savonlinnassa 10.12.2013

Keskustelutilaisuus sisävesien lohikalojen kestävästä kalastuksesta Savonlinnassa 10.12.2013 Keskustelutilaisuus sisävesien lohikalojen kestävästä kalastuksesta Savonlinnassa 10.12.2013 Aloitus-lohikalojen nykytilanne sisävesissä Savonlinnaan 10.12.2013 kokoontui monipuolinen joukko vapaa-ajankalastajia,

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16 - ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16- ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula

Lisätiedot

TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 TAUSTAA Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin,

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö. Kannanottoja kalastuslain uudistukseen 17.9.2013. Yleistä

Maa- ja metsätalousministeriö. Kannanottoja kalastuslain uudistukseen 17.9.2013. Yleistä sisävesillä voidaan kalastaa ammattimaisesti muutenkin kuin troolilla. Jos kaupallisen kalastuksen Olemme jo aiemmin kirjelmöineet ministerlöön lakiuudistuksesta. Saamamme alustavat tiedot huolestuttavia,

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014

TOIMINTAKERTOMUS 2014 www.saimaanlohikalayhdistys.fi Sivu 1/5 TOIMINTAKERTOMUS 2014 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminnan yleistavoite Saimaan lohikalayhdistyksen on tarkoitus edistää Vuoksen vesistöalueen uhanalaisten lohikalakantojen

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Koloveden kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Koloveden kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Koloveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...

Lisätiedot

SUURHIEKAN KALASTUSSELVITYS

SUURHIEKAN KALASTUSSELVITYS SUURHIEKAN KALASTUSSELVITYS Jyrki Oikarinen & Olli Veikko Kurkela Raahe 2008 Suurhiekan Kalastusselvitys Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Tutkimusalue... 2 3. Aineisto ja menetelmät...2 4. Tulokset...

Lisätiedot

Kalastus ja saimaannorppa ilkeä ongelma?

Kalastus ja saimaannorppa ilkeä ongelma? Kalastus ja saimaannorppa ilkeä ongelma? Pekka Salmi ja Irma Kolari Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Ilkeä ongelma Kalastuskiistojen muutos Tutkimustietoa Saimaan kalastuksesta ja suhteesta norppaan

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Järvilohi... 4 1.2 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Lohikalojen nousuväylä... 5 3.

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE. Päijänteen kalastustiedustelu 2011

POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE. Päijänteen kalastustiedustelu 2011 POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE Päijänteen kalastustiedustelu 2011 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Hämeen Kalatalouskeskus Tomi Ranta Sisältö 1.

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Sammaljärven osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Sammaljärven osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Sammaljärven osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 5 2.1 Rauhoitusalue... 5 3. LÄHTEET... 5 4. LIITTEET...

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 Kalastuslain valmistelun vaiheet Työryhmävalmistelu käyntiin 2008 Ensimmäinen luonnos julkistettiin

Lisätiedot

Inarijärven kalataloustarkkailun kalastus- ja saalistietoja. Inarijärven seurantaryhmä LUKE / Inari / Erno Salonen

Inarijärven kalataloustarkkailun kalastus- ja saalistietoja. Inarijärven seurantaryhmä LUKE / Inari / Erno Salonen Inarijärven kalataloustarkkailun kalastus- ja saalistietoja Inarijärven seurantaryhmä 17.9.2015 LUKE / Inari / Erno Salonen RKTL:stä Luke:ksi 2015 MTT+ Metla+ RKTL+ Tike = yht. liki 1 700 työntekijää /

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 1 TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 2 TAUSTAA Ruokolahden kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin, minkä toimintaa

Lisätiedot

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Konnuskosken alueella Hartikansalon osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Konnuskosken alueella Hartikansalon osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Konnuskosken alueella Hartikansalon osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Järvitaimen... 4 1.2 Harjus... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ...

Lisätiedot

Suomen Kalastusopaskilta ry

Suomen Kalastusopaskilta ry Suomen Kalastusopaskilta ry Maa- ja metsätalousministeriö, kirjaamo@mmm.fi Viite: Mmm:n lausuntopyyntö 158876 MMM022:00/2008 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ KALASTUSLAIKSI Kalastuslakiesityksen tavoitteet

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM Hankkeen tausta Voimassa oleva kalastuslaki on pääosin valmisteltu1970-luvulla

Lisätiedot

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 359 Heikki Auvinen Toivo Korhonen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Hankkeen tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Suur-Saimaan kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Suur-Saimaan kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Suur-Saimaan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Harjus...4 1.2 Järvilohi...4 1.3 Järvitaimen...4 1.4 Saimaannieriä...4 2. TOIMENPITEET...5

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vekara-Lohilahden osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vekara-Lohilahden osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vekara-Lohilahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET LOHIKALAT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Solmuvälirajoitus...

Lisätiedot

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puumalan kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puumalan kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puumalan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Harjus...4 1.2 Järvilohi...4 1.3 Järvitaimen...4 1.4 Saimaannieriä...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1

Lisätiedot

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Taustaksi Saimaan alueen maakunnat haluavat osallistua ja vaikuttaa saimaannorpan

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 UUSI KALASTUSLAKI Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 Valmistelun vaiheet Ensimmäinen luonnos uudesta kalastuslaista julkistettiin joulukuussa 2013 Lausuntokierros talvella 2014, annettiin

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Silakkalitkan ja kelaongen käytön salliminen yleiskalastusoikeuksilla on hyvä uudistus.

Silakkalitkan ja kelaongen käytön salliminen yleiskalastusoikeuksilla on hyvä uudistus. Maa- ja metsätalousministeriölle Helsinki Fishing ry:n lausunto kalastuslain uudistuksesta 4 Määritelmät Kalastusoppaat eivät ole kaupallisia kalastajia eivätkä vapaa-ajankalastajia. Omaksi numeroiduksi

Lisätiedot

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA VESISTÖN KÄYTTÖSELVITYS Tiedustelu osakaskunnille 1. Yhteystiedot Osakaskunta Puheenjohtaja Osoite Puhelin Sähköposti 2. Tiedustelualue Tämä tiedustelu koskee Peuraojan, Koivuojan ja Livojen alaosan vesialueita.

Lisätiedot

LAHTELAISEN KALASTUSOPAS

LAHTELAISEN KALASTUSOPAS LAHTELAISEN KALASTUSOPAS Lahtelaisen kalastusopas-hanke on saanut avustusta kalastonhoitomaksuvaroista Pohjois-Savon ELY-keskukselta. 1 Kalastus on monipuolinen harrastus joka tarjoaa saaliin ohella liikuntaa

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pielisen kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pielisen kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pielisen kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Harjus...4 1.2 Järvilohi...4 1.3 Järvitaimen...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen...5

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy B 5193.100 Anne Simanainen (email) Henna Mutanen (email) 18.12.2012 Tiedoksi: Pohjois-Karjalan ely-keskus (email) Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa ja Mikko Jokilahti Jukka Syrjänen, Olli Sivonen, Kimmo Sivonen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä 13.12.2013

Lisätiedot

Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta

Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Järvilohi...4 1.2 Järvitaimen...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Lohikalojen

Lisätiedot

PYHTÄÄN KALASTUSALUE KALASTUKSEN VALVONTA RAPORTTI 2010

PYHTÄÄN KALASTUSALUE KALASTUKSEN VALVONTA RAPORTTI 2010 PYHTÄÄN KALASTUSALUE KALASTUKSEN VALVONTA RAPORTTI 2010 KALASTUKSEN VALVONNAN RAPORTTI: Nro 1 1. VALVONTA-AJANKOHTA Päivämäärä 23.9.2010 Klo 12:00 16:00 X 1 valvoja Säätila Puolipilvinen Tuulen nopeus

Lisätiedot

Toteuttaja yhteystietoineen: Läntisen Pien Saimaan kalastusalue, Jussi Salo, Willimiehenkatu 1, 53100 Lappeenranta

Toteuttaja yhteystietoineen: Läntisen Pien Saimaan kalastusalue, Jussi Salo, Willimiehenkatu 1, 53100 Lappeenranta HANKKEEN LOPPURAPORTTI Hankkeen nimi: Kalavesi tuottavaksi Pien Saimaalla - hanke Hankkeen numero: 15700 Toteuttaja yhteystietoineen: Läntisen Pien Saimaan kalastusalue, Jussi Salo, Willimiehenkatu 1,

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Päijänteen kalastuskysely 2011

Päijänteen kalastuskysely 2011 5.3.2012 KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry PL 112, Kauppakatu 19 B 40101 JYVÄSKYLÄ Timo Meronen 040 0735 286 Matti Havumäki 040 1626 400 etunimi.sukunimi@ahven.net Päijänteen kalastuskysely 2011 Hyvä kalastaja!

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv. 1 KIRJANPITOKALASTUS 1.1. Menetelmät 1.2. Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 1.3. Kalastus 1.4. Yksikkösaaliit 1.4.1. Siika 1.4.2. Taimen 1.4.3. Hauki 1.4.4. Made 1.4.5. Lahna 1.4.6. Kuha 1.4.7. Muikku

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot