TARKENNUS SUUR SAIMAAN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TARKENNUS SUUR SAIMAAN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 TARKENNUS SUUR SAIMAAN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001

2 TAUSTAA Suur - Saimaan kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin, minkä toimintaa ohjaa kalastusalueen ohjesääntö ja käyttö - ja hoitosuunnitelma. Suur - Saimaan kalastusalueen valtuuskunta on hyväksynyt kalastusalueen käyttö - ja hoitosuunnitelman. Kalastusalueen hallitus on vastannut käyttö - ja hoitosuunnitelma toteutumisesta. Suur - Saimaan kalastusalueen kokous on vuonna 1999 päättänyt kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman tarkentamisesta ja täydentämisestä. KALASTUSALUEEN REAALIPROSESSI A) TOIMINTAYMPÄRISTÖ Suur- Saimaan kalastusalueen vedet kuuluvat Vuoksen vesistöön. Suur - Saimaan kalastusalueella on 62 järveä, joista kokoluokaltaan yksi järvi (Etelä - Saimaa) on iso (yli ha), kaksi keskikokoista, kuusi melko pientä (16-99 ha) ja 51 järveä pientä (alle 16 ha). Lisäksi kalastusalueen vesiin kuuluu Vuoksi ja pienempiä jokia. Kalastusalueen vesipinta - ala on hehtaaria. Suur Saimaan veden laatu vaihtelee erinomaisen (Kyläniemen pohjoispuoli) hyvän ( Etelä Saimaa ja Vuoksi), tyydyttävän (Haukiselkä) ja välttävän (Kaukaan, Pulpin ja Kaukopään edustat) välillä Suomen ympäristökeskuksen vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan. Liitteenä kartta suunnittelualueesta. B) JÄSENET (Sidosryhmät) Suur - Saimaan kalastusalueen jäseninä ovat. osakaskunnat 62 kpl. vesialueen omistajat 15 kpl. virkistyskalastajien edustajat 2 kpl. ammattikalastajien edustaja 1 kpl C) TEHTÄVÄT (Liikeidea) Suur - Saimaan kalastusalueen tehtävänä on toimialueellaan. kalatalouden edistäminen. kalastuslain 1 : ssä mainittujen tavoitteiden toteuttaminen. kalastuslain ja sen nojalla annetuissa säädöksissä ja määräyksissä mainittujen tehtävien hoitaminen. ohjesäännössä mainittujen tehtävien hoitaminen. käyttö - ja hoitosuunnitelman seuranta. kalastusalueen jäsenten kalastusalueelle antamien toimeksiantojen toteuttaminen D) TOIMINTA (Suoritteet ja investoinnit) Suur - Saimaan kalastusalueen suoritteet ovat olleet hallintotehtävät, vesialuekorvausten maksu vesialueenomistajille, yhteisluvan myynti (viehekalastus) ja hanketoiminta (Kalastus Eu kuntoon). Kalastuslain 2 : n mukaan kalastusoikeuden haltija (osakaskunta) on ensi kädessä velvollinen järjestämään kalastuksen ja hoidon. Suur - Saimaan kalastusalueen osakaskuntien suoritteet ovat olleet hallinnon tehtävät ja kalastuslupien myynti. Imatran kaupungilla on ollut hanketoimintaa Vuoksella

3 Suur - Saimaan kalastusalueen ja toimialueen osakaskuntien investoinnit ovat olleet suurelta osin ympäristöinvestointeja - kalanpoikasten istuttamista. Alueen osakaskunnilla käytössä olevat taloudelliset voimavarat ovat olleet vähäiset, joten kalanpoikasten istutus on koettu ainoaksi järkeväksi toimintamuodoksi. Suur - Saimaalle on istutettu vuosina alla olevan taulukon mukaisesti: ISTUTUSLAJI IKÄ KPL Kuha 1 - k Taimen 2- v ja yli Järvilohi 2 3 v Kirjolohi 2-5 v Nieriä 1 2 v Harjus 1 - k Hauki esikesäinen Planktonsiika 1 - k Karppi 2 - v Ankerias nuo Täplärapu 1 - k/ 1- v/ emo Suur - Saimaalla on panostettu eniten markkamääräisesti kuhaa, taimeneen, järvikutuiseen harjukseen ja planktonsiikaan. E) TULOKSET Suur - Saimaata hyödyntää yritystoiminnassaan 8 ammattikalastajaa (ammattikalastajarekisteri) ja 6 ohjelmapalveluyrittäjää. Lisäksi Suur Saimaata hyödynnetään vapaa - ajan kalastuksen kautta. RKTL :n tutkimuksen mukaan (Kuinka Suomi kalastaa) Suur - Saimaalla harrastaa kalastusta henkilöä ( ruokakuntaa) vuonna Kalastusalueen vapaa ajan kalastuksen kokonaissaalis on ollut 744 tonnia, mikä on jakaantunut (tonnit/%) eri kalalajien osalta alla olevan taulukon mukaisesti: KALALAJIT KG (tonnia) % Ahven ,3 Särki 89 12,0 Lahna 32 4,3 Siika 29 3,9 Muikku ,6 Muu kala 4 0,5 Hauki ,6 Kuha 18 2,4 Made 27 3,6 Taimen 23 3,1 Lohi + kirjolohi 13 1,7 YHTEENSÄ Rapu kappaletta Petokalaa on pyydetty 234 tonnia ja rauhankalaa 510 tonnia. Ahven on laskettu rauhankalaksi, vaikka Suur Saimaalla on kohtalaisesti petoahventa.

4 Vapaa ajan kalastuksen kalansaaliin osuus pyydyksittäin on esitetty alla olevassa taulukossa: VERKKO KATISKA ONKI PILKKI HEITTOVAPA UISTIN MUU 49,3 6,7 11,6 15,7 9,5 7,0 0,1 Suurin osa saaliista on kalastettu verkoilla ja vapakalastusvälineillä. Ammattikalastuksen saalit (suurelta osin muikkua ja siikaa) ovat vaihdelleet tonnin välillä. KALASTO Kalaston rakennetta on tutkittu koekalastuksilla ja kaikuluotaamalla Etelä - Saimaalla Koeverkkokalastus Koekalastukset on tehty koeverkko ja yleiskatsausverkoilla (Etelä Saimaan kalakantoja ja kalastusta koskevat selvitykset 1990 luvulla /Asko Niemi, Kaakkois Suomen TE keskus). Alla olevaan taulukkoon on kerätty vuodelta 1996 eri lajien osuudet (painoprosentit) tehdyissä koeverkkokalastuksissa neljällä eri alueella sekä pinta että pohjapyynnin osalta: KALALAJIT LAIHIANSELKÄ HAUKISELKÄ VÄLIALUE PUHTAAT ALUEET PINTA POHJA PINTA POHJA PINTA POHJA PINTA POHJA Ahven 9,2 47,0 40,0 40,5 6,6 37,6 22,0 55,0 Särki 36,9 16,7 22,1 26,4 74,7 15,4 50,7 8,2 Salakka 53,8 0,0 34,1 8,4 9,3 0,0 5,7 0,1 Lahna 0,0 5,6 0,0 5,6 0,0 4,0 0,0 0,0 Pasuri 0,0 3,8 0,1 1,2 0,0 0,0 0,0 0,0 Miekkasärki 0,0 0,0 1,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kiiski 0,0 8,8 0,0 5,7 0,0 2,1 0,1 1,6 Muikku 0,0 0,0 0,8 0,1 8,1 0,2 8,0 0,6 Siika 0,0 6,3 0,5 1,1 0,1 4,1 10,6 7,7 Kuore 0,1 0,0 0,3 0,0 0,1 0,5 0,0 0,2 Hauki 0,0 0,0 0,0 7,1 0,0 0,0 0,0 0,0 Kuha 0,0 8,5 2,0 3,5 1,1 27,5 0,5 21,6 Made 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 8,5 0,0 5,1 Järvilohi 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 2,3 0,0 Koekalastustulosten perusteella kalaston rakenne on hyvin särki - ja ahven kalavaltaiset Laihian ja Haukiselällä. Kaikuluotaus Etelä Saimaan eteläosan syvännealueiden kalatiheyksiä selvitettiin elokuussa 1995 kaikuluotausten avulla kymmenellä eri alueella (Sundell 1996). Kaikuluotaustutkimus ja verkoilla tehdyt koeka-

5 lastuksen antavat hyvin samanlaisen kuvan kalaston tiheydestä ja rakenteesta siirryttäessä Kaukaan tehtaan lähialueilta puhtaille selkäalueille. Suurimmat kalatiheydet esiintyivät Kaukaan tehtaiden ja Haukiselän välisellä alueella. Kalaston rakenne oli vinoutunut siten, että särki, salakka ja ahven muodostivat suurimman osan kalastosta. Muikun ja siian osuudet olivat pienet. Lievemmin rehevöityneille ja puhtaille alueille mentäessä kalaston tiheydet pienenivät ja mm. muikun ja siian osuudet kasvoivat (Etelä Saimaan kalakantoja ja kalastusta koskevat selvitykset 1990 luvulla/asko Niemi, Kaakkois Suomen TE keskus). F) KALASTUSALUEEN NYKYTILA - ANALYYSI VAHVUUDET - saavutettavuus - tunnettavuus - laajat ja monipuoliset kalavedet - monipuolinen kalasto - paikalliset vahvuudet.järviharjus, järvilohi, järvitaimen, kuha, iso ahven - toimiva yhteislupa alue osalla aluetta - veneenlaskuluiskat, rantautumispaikat - ammattikalastus - Vuoksi MAHDOLLISUUDET - kalastusjärjestelyt - uudet kalastuskohteet esim. erillinen uistelualue - täplärapu - kalasto rakenteen kunnostus rajatuilla alueilla - uusi ohjelmakausi HEIKKOUDET - säätelemätön kalastus - vinoutunut kalasto rehevillä alueilla - vedenlaatu ongelmat osalla alueella - osakaskuntien suuri lukumäärä - syväväylät (talvella) - piipputeollisuus (imago) UHAT - kalastajamäärien laskeminen - järjestötoiminnan hiipuminen - teollisuuden satunnaispäästöt - laivakuljetukset G) JOHTOPÄÄTÖKSET Suur - Saimaan kalastusalueen vesialueet ovat puolet koko Etelä Karjalan vesialueista ja sijaitsevat seitsemän (7) kunnan alueella. Suur - Saimaa on monipuolinen vesialue. On matalia lahtivesiä ja suuria syviä selkävesiä, mikä mahdollistaa monipuolisen kalaston ja kalastuksen Veden laatu on suurelta osin erinomaista tai hyvää. Myös tehtaiden (Kaukas, Pulp ja Stora Enso) lähialueiden vesialueet ovat veden laadultaan paremmassa kuin aikaisemmin tehostuneen jätevesien puhdistustoiminnan myötä. Suur Saimaan kalasto on monipuolinen ja ainutlaatuinen - paikallinen oma järviharjuskanta ja syönnökselle laskeutuva Saimaan järvilohi. Toisaalta kalaston rakenne on muuttunut särkikalavaltaiseksi tehtaiden rehevöittämillä vesialueilla estäen muikkukantojen elpymisen ko. alueella.

6 Suur Saimaan kalastusalueella on harva kotimaisen ravun kanta. Kokeiluistutukset täpläravulla on antanut erinomaisia tuloksia. Kalataloushallinnon rapustrategian mukaan täplärapuja voi istuttaa Etelä Saimalle Kyläniemen eteläpuolisille vesialueille. Suur Saimaan kalastusalue on tärkein entisen Kymen läänin järvikalastuskohde ja valtakunnan tasolla kolmen parhaan joukossa. Viehekalastuksen fyysiset edellytykset (yhteislupa, veneenlaskuluiskat, rantautumisalueet) ovat kunnossa Suur- Saimaalla. Suur Saimaa on tärkein yritystoiminnassa (ammattikalastus, ohjelmapalvelutoiminta) hyödynnetty vesialue Etelä Karjalassa. Mahdollisuuksia hyödyntää Suur - Saimaata on vielä paljon, vaikka syväväylä hankaloittaa käyttöä talvella. Vuoksi on tärkein ympärivuotinen virtakalastuskohde Etelä - Karjalassa. Imatran kaupungin hanketoiminta Vuoksen kehittämiseksi on ollut ennakkoluulotonta mm. Sampi - hanke. Kiinnostus yhteisen vesialueen järjestötyöhön on vähentynyt Suur - Saimaan kalastusalueella kuten myös muilla kalastusalueilla. Uusi yhteisaluelaki antaa mahdollisuuden yhdistellä useita yhteisiä vesialueita toisiinsa. Suur Saimaan kalastusalue on ollut jo mukana hanketoiminnassa edellisellä ohjelmakaudella ( ). Kalastus Eu kuntoon hanke on hyvä esimerkki hanketoiminnasta. Uusi ohjelmakausi mahdollistaa uudet rahoitusinstrumentit mm. KOR (kalatalouden ohjausrahasto), Leader. Valtion kalanhoitomaksuista ja läänikohtaisesta viehekortista peräisin olevat korvaukset ovat laskusuunnassa. Jos Suur Saimaan kalastusalue haluaa kompensoida rahojen vähentymisen, kalastusalueen tulee ohjata vesialueen omistajille kuuluvaa rahaa myös hanketoimintaan.

7 H) TAVOITETILA VUONNA 2010 TAVOITETILA VUONNA 2001 VUONNA 2010 KOKO ALUE OSA-ALUE/HANKEALUE VAPAA AJAN KALASTUS VALIKOIVA. verkot, vieheet (55 %) VALIKOIMATON. katiska, rysä, nuotta, pilkki, onki, viehe. välikokoverkot väistyvä pyyntimuoto. 1 kg petokalaa + 2 kg rauhankalaa AMMATTIKALASTUS KALASTO. yleinen tilanne. muikku. järvikutuinen harjus. järvilohi. taimen. nieriä. kuha. iso ahven. tuppisiika. iso siika. petokalojen osuus. hyötykäyttö RAVUSTO VALIKOIMATON.trooli, nuotta, talvinuotta, verkot. särki ja ahvenkalavaltainen. vaihteleva. heikko kanta. pyydetään alamittaisena. pyydetään alamittaisena. pyydetään alamittaisena. pyydetään alamittaisena. kohtalainen kanta. vaihteleva haukimato. heikko kanta % kalastokoostumuksesta. 1 5 % kalastosta. 1 kg petokalaa + 10 kg rauhankalaa VALIKOIMATON. trooli, nuotta, talvinuotta, verkot. tasapainoinen kalasto. tärkein kalalaji. pyynti koko > 1 kg. pyyntikoko > 2 kg > 4 kg. pyyntikoko > 2 kg. pyyntikoko > 2 kg. pyyntikoko > 1.5 kg. tärkein petokala (>100 g). vaihteleva. kalastettava kanta, pyyntikoko >1kg. 30 % kalastokoostumuksesta. 50 %. täplärapu. saalis kpl. saalis kpl KALASTAJAMÄÄRÄT. Suomen tärkeimpiä järvikalastuskohteita. Suomen tärkein järvikalastuskohde VAPAA-AJAN KALASTUS YRITYSTOIMINTA. ammatti/hoitokalastus. 6 yrittäjää. 12 yrittäjää. matkailukalastus. 6 yrittäjää. 12 yrittäjää. ravustus. 1 yrittäjä. 20 yrittäjää I) STRATEGIAT 1. Uusi toimintamalli. kalatalouden kokonaisvaltainen kehittäminen kalastusalueella. siirrytään entistä enemmän yksin toimijasta hanketoimintaan. mallijärviajattelu. kalavesien taloudellinen hyödyntäminen 2. Kestävä käyttö. valikoimaton kalastus. tasapainoinen ja uusiutuva kalasto. luonnollinen lisääntyminen. terveet kalakannat

8 . tuotto 3. Yhteinen tahtotila. yhteinen näkemys tarpeellisista toimenpiteistä vesialueilla. sitoutuminen 4. Organisaatioiden yhteistyö. kumppanuus - eri osapuolten tasavertaista yhteistyötä yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. yhteistyö - ajattelu - toiminta - tulokset 5. Imagon nosto. kalastusalue toimii aktiivisena kalavesien kehittäjäntahona. kalastusalueen ja sitä myötä myös koko kalatalouden arvon nousu J) TOIMENPITEET KALATALOUDEN KEHITTÄMISEKSI KALASTUSALUEELLA Suur - Saimaan kalastusalue esittää seuraavia toimenpiteitä kalatalouden kehittämiseksi kalastusalueella: 1) YHTENÄISET KALASTUKSEN JÄRJESTELYT. kalastusalueen kokouspäätökset ---) 1. vaihe suositukset (siirtymäaika/kalastajien kuuleminen) ---) 2. rajoitukset. Norpan suojelupäätökset (MMM) a) Kalalajikohtainen säätely. järvilohi. järvilohialueet syönnösalueet - vaellusreitit. muikkuverkkokielto 0 4 m pinnasta. verkot solmuväli mm kielto. pinta ja välivesipyynti verkot solmuväli alle 65 mm kielto. uistin pintaveto (0-3 m) kielto kesä-heinäkuun ajan. täky (lohi) siiman käyttö sallittu lokakuun alusta joulukuun loppuun asti. alamitta 50 cm ---) 60 cm. muut toimet. järvikutuinen harjus. harjuksen parhaat elinalueet verkkokalastus- ja harjuslautakielto. muut pyydykset. alamitta 35 mm. muut toimet. järvitaimen. järvitaimenalueet syönnösalueet - vaellusreitit. verkon solmuväli mm kielto. muut pyydykset. alamitta 50 cm. muut toimet. nieriä. nieriän istutus ja oleskelualueet. verkon solmuvälirajoitus vähintään 55 mm yli 15 metrin syvyysvyöhykkeessä. muut pyydykset. alamitta 60 cm

9 . muut toimet. kuha. kuhan oleskelualueet. verkon solmuvälirajoitus talvella vähintään 55 mm yli 10 metrin syvyysvyöhykkeessä Etelä Saimaa. muut pyydykset. alamitta 45 cm. muut toimet alamitta ja pyydysrajoitus ei koske ammattikalastajarekisteriin kuuluvia kalastajia b)pyydysyksiköinti Pyydysyksiköinnin lähtökohtana on pyyntimuodon vaikutus kalastoon, voidaanko pyydyksestä vapauttaa petokaloja elävänä (hyöty/haitta) ja pyydyksen teho. Pyydysyksiköinti kirjataan osakaskuntien uusiin sääntöihin. KALASTUSMUOTO VAIKUTUS KALASTOON KALOJEN VAPAUTUS ELÄVÄNÄ Onki ja pilkki särki/ahven kyllä 0 Viehe/uistin petokalat kyllä 1 Matosiima särki/ahven/lahna ei 1.koukut petokalat Täky/iskukoukut petokalat ei 3.koukut Täkysiima petokalat ei 5.koukut Katiska/tiheä kaikenlainen kalasto kyllä 1.silmäkoko < 13 mm Katiska/harva kaikenlainen kalasto kyllä 2.silmäkoko > 19 mm - ei pieniä yksilöitä Rysä/tiheä kaikenlainen kalasto kyllä 2.silmäkoko Rysä/harva kaikenlainen kalasto kyllä 5.silmäkoko - ei pieniä yksilöitä Muikkuverkko pienet kalat ei 2 Harva verkko petokalasto, lahna ei 3.silmäkoko 55 mm > Välikokoverkko.silmäkoko mm petokalasto keskenkasvuiset yksilöt ei 5 Ressupaulanuotta.ressupaulat.tiheä havas ( ) Muikkunuotta kaikenlainen kalasto kyllä 5 muikku -särkikala jää pyytämättä kyllä 20 Trooli kaikenlainen kalasto kyllä 50 Rapumerta passiivinen kyllä 1 PYYDYS- YKSIKÖT

10 c) Kalastuskulttuuri Tavoitteena on monipuolinen kalastus. d) Kalastuslupahinnoittelu.perustana panostukset (investoinnit) kalavesien hoitoon ja kalastuksen järjestämiseen - perusjärvet kalaveden hoitona istutukset - välijärvet kalaveden hoitona istutukset ja kalastuksen järjestely - hoitojärvet kalaveden hoitona kalastorakenteen kunnostus - kestävät hoitojärvet kalaveden hoitona kalastorakenteen kunnostus/ylläpito ja kalastuksen järjestäminen hankkeen aikana ja sen jälkeen e )Yhteislupa - alueet. viehekalastus saalisseurannan aloittaminen. seisovat pyydykset. ammattimainen kalastus d) Valvonta ja seuranta. kalastusaluekohtainen valvonta myös seisovat pyydykset + kalaston järkiperäisempi hyödyntäminen + luontaisen lisääntymisen varmistaminen (harjus, nieriä) + riittävän emokalaston varmistaminen (järvilohi, nieriä) + moninkertaistaa pyyntikokoisten järvilohien saalis + yritystoiminnan (matkailukalastus/ammattikalastus/muu yritystoiminta) toimintaedellytykset paranevat LIITTYMÄKOHDAT ERI OHJELMIIN:.Etelä - Karjalan maaseudun strategia ja toimenpideohjelma kalatalouden kehittäminen.kaakkois - Suomen vapaa - ajan kalastuksen kehittämisohjelma RAHOITUS. kalastusalue, edistämismäärärahat 2) TOISTO - JA TÄYDENNYSISTUTUKSET.sovitaan yhtenäisestä istutuspolitiikasta Etelä - Saimaalla. järvilohi istutukset järvilohen kutupaikoille. järvitaimen. nieriä. järvikutuinen harjus Etelä Saimaan kanta. kuha?.seuranta + virkistyskäyttöarvon nostaminen

11 + riittävän emokalaston varmistaminen (järvilohi, nieriä) + yritystoiminnan (matkailukalastus/muu yritystoiminta) toimintaedellytykset paranevat LIITTYMÄKOHDAT ERI OHJELMIIN:.Etelä - Karjalan maaseudun strategia ja toimenpideohjelma kalatalouden kehittäminen.kaakkois - Suomen vapaa - ajan kalastuksen kehittämisohjelma RAHOITUS. osakaskunnat, kalastusalue. kalanhoitomaksut. teollisuus 3) UUDET KALASTUSKOHTEET. yksi tai kaksi selkävesialuetta. väistyvänä kalastusmuotona verkkokalastus + virkistyskäyttöarvon nostaminen + yritystoiminnan (matkailukalastus/muu yritystoiminta) toimintaedellytykset paranevat LIITTYMÄKOHDAT ERI OHJELMIIN:.Etelä - Karjalan maaseudun strategia ja toimenpideohjelma kalatalouden kehittäminen.kaakkois - Suomen vapaa - ajan kalastuksen kehittämisohjelma RAHOITUS. kalastusalue. edistämismäärärahat 4) KALASTORAKENTEEN KUNNOSTUS RAJATUT, ERILLISET SELKÄVEDET. pilottialueena toimia esimerkiksi Haukiselkä (koekalastukset suoritettu) tai muu vesialue. toimenpidesuositukset - poistettavat kalamäärät. pyyntialueiden selvittely ja pyyntimuodon valinta. sopimukset kalavesien taloudellisesta hyödyntämisestä. mökkiläiset ym. vapaa - ajan kalastajat pääsääntöisesti kevät, kesä, syyskesä. matkailukalastus koko vuosi. ammattikalastus syksy ja talvi valikoimattomat pyydykset. hyödyttämättömän kalan käytön selvitys. tehokas kalastus valikoimattomilla pyydyksillä (syksy/talvi - isorysä, trooli, nuotta). ylläpitävä kalastus valikoimattomilla pyydyksillä. seuranta + virkistyskäyttöarvo nousee + yritystoiminnan (matkailukalastus/ammattikalastus/muu yritystoiminta) toimintaedellytykset paranevat

12 LIITTYMÄKOHDAT ERI OHJELMIIN:.Suomen elinkeinokalatalouden rakenneohjelma veden luonnonvarojen suojeleminen ja kehittäminen (järvien kunnostukset).etelä - Karjalan maaseudun strategia ja toimenpideohjelma kalatalouden kehittäminen RAHOITUS:.osakaskunnat, kalastusalue.kalanhoitomaksut.kor.teollisuus 5) OSAKASKUNTIEN JA YKSITYISTEN VESIALUEIDEN YHTEISTYÖ. pienet ja/tai toimimattomat osakaskunnat. pilottialueena toimisi esim. Koskei, Hirvisaari, Laihia, Muukkola jne.. muut alueet -. vesialueiden yhdistäminen (kiinteistön muodostamislaki). määräenemmistöpäätös. erillinen kiinteistötoimitus. uusi yhteinen vesialue (järjestäytymätön osakaskunta). osakaskunnan kokous ja sääntöjen hyväksyminen. seuranta + hallinnon yksinkertaistaminen + kalavesien parempi hyödyntäminen + kalastusmahdollisuudet säilyvät/lisääntyvät osakkailla ja muilla käyttäjäryhmillä LIITTYMÄKOHDAT ERI OHJELMIIN:.Etelä - Karjalan maaseudun strategia ja toimenpideohjelma kylien kehittäminen RAHOITUS:.kalastusalue, osakaskunnat.edistämismäärärahat.esr 6) TÄPLÄRAPUKANTOJEN VAHVISTAMINEN/ HYÖDYNTÄMINEN. rapujen siirtoistutukset. koeravustukset. ravustuksen järjestäminen. keräily, kauppa ja jatkojalostus. rapumatkailu. seuranta +lisätuloja ravustuksesta +yritystoiminnan (matkailukalastus/muu yritystoiminta) toimintaedellytykset paranevat

13 LIITTYMÄKOHDAT ERI OHJELMIIN:.Suomen elinkeinokalatalouden rakenneohjelma Etelä - Karjalan maaseudun strategia ja toimenpideohjelma kalatalouden kehittäminen RAHOITUS:.kalastusalue, osakaskunnat.edistämismäärärahat.kor 7) AMMATTIMAISEN KALASTUKSEN KEHITTÄMINEN. kalastajien yritystoiminnan kehittäminen. koulutus ja tiedotus. ammattimaisen kalastuksen toimintaedellytysten parantaminen. seuranta + kalastusammatin monipuolistaminen + kannattavuuden kasvattaminen + toimintaedellytysten parantaminen + osaamisen ja tietouden lisääminen LIITTYMÄKOHDAT ERI OHJELMIIN:.Etelä - Karjalan maaseudun strategia ja toimenpideohjelma Suomen elinkalatalouden rakenneohjelma RAHOITUS:.KOR 8) VUOKSI Vuoksi on patoaltoista muodostunut ympärivuotinen virtakohde, mikä laskee Venäjälle.. Vuoksen kalastuksen kehittäminen myös Venäjän puoleiselta osalta. rajayhteistyö + virkistyskäyttöarvon nostaminen + yritystoiminnan (matkailukalastus/muu yritystoiminta) toimintaedellytykset paranevat LIITTYMÄKOHDAT ERI OHJELMIIN:.Etelä - Karjalan maaseudun strategia ja toimenpideohjelma kalatalouden kehittäminen.kaakkois - Suomen vapaa - ajan kalastuksen kehittämisohjelma RAHOITUS. Imatran kaupunki. kalastusalue. Interreg ja Tasic

14 9) SUHDE - JA TIEDOTUSTOIMINTA a) Sisäinen suhdetoiminta. kalastusalueen hallitus ja jäsenet. tiedottaminen, perehdyttäminen ja koulutus b) Ulkoinen suhdetoiminta. asiakkaat, viranomaiset, kunnat, tiedotusvälineet ja suuri yleisö. tiedotteet mm. hanketoiminta. esitteet - yhteisluvat - kalapaikkaopas - internet. erilaiset tilaisuudet c) Sponsorointi. teollisuus. ympäristöasiat + kalatalouden tunnettavuuden lisääntyminen + halutun imagon luominen + kalataloudessa toimivien etujen yhdistäminen LIITTYMÄKOHDAT ERI OHJELMIIN:.Kaakkois - Suomen vapaa - ajan kalastuksen kehittämisohjelma RAHOITUS. kalastusalue. edistämismäärärahat. ESR?. teollisuus K) TOTEUTUS Kalastusalueen hallitus käynnistää osakaskuntien kanssa kehityskeskustelut käyttö ja hoitosuunnitelman toimenpiteiden toteuttamiseksi Suur Saimaan kalastusalueella. Osakaskunnat tunnistavat muutostarpeen tai mahdollisuuden kalatalouden kehittämiseksi vesialueillaan. L) SEURANTA Kalastusalueen hallitus vastaan toimenpiteiden seurannasta yhteistyössä kalatalouden sidosryhmien kanssa.

15 KALASTUSALUEEN RAHAPROSESSI Suur - Saimaan kalastusalueen rahaprosessi kuvaa minkälaisia rahavirtoja kulkee kalastusalueella ja mitä mahdollisia vaikutuksia toiminnan kehittämisellä on rahavirtoihin. Nykytilanne Suur- Saimaan kalastusalueen rahavirrat koostuvat kalastusalueen määrärahasta, kalastusalueen vieheluvan myynnistä, omistajakorvauksista ja viehekorttipalautuksista. Alla olevaan kaavioon on kerätty edellä mainittujen rahojen kertymien kehitys vuosilta Vuoden 2001 viehekortin kertymä on arvio. SUUR-SAIMAAN KALASTUSALUEEN RAHAVIRRAT Mk Oma lupa Viehekortti Om.korvaus Määräraha Vuodet Kalastusalueen rahavirrat ovat melkein kaksinkertaistuneet markasta markkaa vuoteen 1999 saakka. Kalastusalueen määräraha ja oma luvan tuotto on käytetty yhteisiin toimenpiteisiin kalastusalueella. Muut tulot on jaettu vesipinta - alojen mukaan vesialueen omistajille. Jaettavat summat per kalastuskunta per vuosi ovat olleet muutamasta sadasta markasta jopa kymmeniin tuhanteen markkaan. Jos kalanhoitomaksujen ja viehekorttien lunastus vähenee, rahavirrat laskevat kuitenkin.

16 Osakaskuntien rahavirrat (oma luvan myynti) ovat olleet vuosittain yhteensä noin markkaa (arvio/0,8 py/ha * ha * 10 mk). Lisäksi on laskettava kalastusalueen rahavirtoihin myös vapaa - ajan kalastuksen saaliin arvo, kalastuskustannukset, ammattikalastuksen ja matkailukalastuksen arvo, teollisuuden kalanhoitomaksut ja Vuoksen kalaluvan lupatulot. Suur - Saimaan kalastusalueen vapaa - ajan kalastuksen saaliin arvo on 4.6 miljoonaa markkaa (RKTL 1998). Kalastuskustannukset ovat noin 6 miljoonaa markkaa (Suur - Saimaan kalastusalueen kalastustiedustelu v.1991). Ammattikalastuksen arvo on vaihdellut 1-2 miljoonan markan välillä. Matkailukalastuksen arvo on ollut markkaa. Arvio perustuu siihen, että kalastavia asiakkaita on ollut 400 ja he ovat jättäneet rahaa 250 mk/henkilö/päivä. Teollisuuden kalanhoitomaksut ovat olleet vuosittain mk. Vuoksen kalaluvan kertymä on ollut vuosittain noin Kalastusalueen yhteinen rahavirta on vuosittain noin 14 miljoonaa markkaa. Uusi toimintamalli Kalastusalueen kautta kulkeville rahavirroille tulee saada mahdollisimman suuri hyöty. Yksittäisistä toimenpiteistä (pelkästä rahojen jaosta vesialueenomistajille) siirrytään kehittämishankkeisiin, missä kalastusalueen rahavirrat voivat toimia hankkeiden omarahoitusosuutena. Hanketoiminnan myötä rahavirrat kalastusalueella kasvaisivat. Alla olevaan taulukkoon on kerätty hanketoiminnan mahdollisia muita vaikutuksia rahavirtoihin kalastusalueella. HANKETOIMINTA HYÖTYJÄT MK. Yhtenäiset kalastuksen järjestelyt. osakkaat (osakaskunnat) luontainen lisääntyminen. vapaa - ajan kalastajat - turvata järvilohen riittävä emokalamäärä (100 kpl). matkailukalastus kpl x mk - monikertaistaan pyyntikokoisten järvilohien saalis Saimaalla. Toisto - ja täydennysistutukset - virkistyskäyttöarvon nousu. Uudet kalastuskohteet - virkistyskäyttöarvon nousu lupaa x 200 mk. Kalastorakenteen kunnostus ha x 10 kg = kg - 20 mk/kg. Osakaskuntien yhteistyö - osakaskuntien yhteistyö - hallintokustannusten säästö mk/osakaskunta - 60 osakaskuntaa. Täplärapukantojen vahvistaminen kpl x 10 mk. osakkaat (osakaskunnat). vapaa - ajan kalastajat. matkailukalastus. matkailukalastus. vapaa - ajan kalastus. ammattikalastus. matkailukalastus. vapaa - ajan kalastus. osakkaat (osakaskunnat). osakkaat (osakaskunnat). vapaa ajan kalastus. matkailukalastus. ammattikalastus. ravustajat. matkailukalastus

17 . Ammattikalastuksen kehittäminen mk x 4 kalastajaa. Vuoksi - virkistyskäyttöarvon nousu. Suhde - ja tiedotustoiminta - tunnettavuuden lisääntyminen. ammattikalastus vapaa ajan kalastus matkailukalastus. koko kalataloussektori YHTEENSÄ

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 1 TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 2 TAUSTAA Ruokolahden kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin, minkä toimintaa

Lisätiedot

TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 TAUSTAA Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin,

Lisätiedot

TARKENNUS RAUTJÄRVEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

TARKENNUS RAUTJÄRVEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA TARKENNUS RAUTJÄRVEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 TAUSTAA Rautjärven kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin, minkä toimintaa ohjaa

Lisätiedot

TARKENNUS LÄNTISEN PIEN SAIMAAN KÄYTTÖ- JA HOI- TOSUUNNITELMA

TARKENNUS LÄNTISEN PIEN SAIMAAN KÄYTTÖ- JA HOI- TOSUUNNITELMA TARKENNUS LÄNTISEN PIEN SAIMAAN KÄYTTÖ- JA HOI- TOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 TAUSTAA Läntisen Pien - Saimaan kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin, minkä toimintaa

Lisätiedot

Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020

Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020 Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020 VESA TIITINEN ETELÄ KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA 4 2. KALASTUSALUEEN

Lisätiedot

Läntisen Pien Saimaan kalastusalueen käyttö ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020

Läntisen Pien Saimaan kalastusalueen käyttö ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020 Läntisen Pien Saimaan kalastusalueen käyttö ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020 VESA TIITINEN ETELÄ KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA 3 2.

Lisätiedot

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN

Lisätiedot

TARKENNUS KAAKONKULMAN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

TARKENNUS KAAKONKULMAN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA TARKENNUS KAAKONKULMAN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 TAUSTAA Kaakonkulman kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin, minkä toimintaa

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen

Lisätiedot

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012 15.5.2012 15.5.2012 Hankkeen yleistavoite Hankkeen yleistavoitteena on Saimaan arvokkaiden lohikalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen tilan paraneminen kestävää kalastusta

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA VESISTÖN KÄYTTÖSELVITYS Tiedustelu osakaskunnille 1. Yhteystiedot Osakaskunta Puheenjohtaja Osoite Puhelin Sähköposti 2. Tiedustelualue Tämä tiedustelu koskee Peuraojan, Koivuojan ja Livojen alaosan vesialueita.

Lisätiedot

Toteuttaja yhteystietoineen: Läntisen Pien Saimaan kalastusalue, Jussi Salo, Willimiehenkatu 1, 53100 Lappeenranta

Toteuttaja yhteystietoineen: Läntisen Pien Saimaan kalastusalue, Jussi Salo, Willimiehenkatu 1, 53100 Lappeenranta HANKKEEN LOPPURAPORTTI Hankkeen nimi: Kalavesi tuottavaksi Pien Saimaalla - hanke Hankkeen numero: 15700 Toteuttaja yhteystietoineen: Läntisen Pien Saimaan kalastusalue, Jussi Salo, Willimiehenkatu 1,

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Jänhiälän vesialueiden osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Jänhiälän vesialueiden osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Jänhiälän vesialueiden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 4 2.1 Solmuvälirajoitus... 4 3. LÄHTEET... 4

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kyläniemen osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kyläniemen osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kyläniemen osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 5 2.1 Solmuvälirajoitus... 5 2.2 Rauhoitusalue... 5 3. LÄHTEET...

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään

Lisätiedot

Karhijärven kalaston nykytila

Karhijärven kalaston nykytila Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät

Lisätiedot

Kalastonhoitomaksu & osakaskuntien yhdistäminen

Kalastonhoitomaksu & osakaskuntien yhdistäminen Kalastonhoitomaksu & osakaskuntien yhdistäminen Helsinki 19.10.2017 Kalastusbiologi Teemu Hentinen, P-S ELY-keskus Järvi-Suomen kalatalouspalvelut Kalastonhoitomaksusta Kalastajan näkökulmasta yhden kortin

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen... 5 2.2 Saaliskiintiö... 5 2.3 Koukkumäärärajoitus...

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa PUHTI-tilastomylly 7/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Kuva: Mikko Kela Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa Vapaa-ajankalastuksella on useita tärkeitä

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vekara-Lohilahden osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vekara-Lohilahden osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vekara-Lohilahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET LOHIKALAT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Solmuvälirajoitus...

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kylänlahden osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kylänlahden osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kylänlahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 4 2.1 Solmuvälirajoitus... 4 2.2 Rauhoitusalue... 4 3.

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 Kalastuslain valmistelun vaiheet Työryhmävalmistelu käyntiin 2008 Ensimmäinen luonnos julkistettiin

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kattelussaaren osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kattelussaaren osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kattelussaaren osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 5 2.1 Solmuvälirajoitus... 5 2.2 Rauhoitusalue... 5

Lisätiedot

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY ETELÄ- KALLAVEDEN KALASTUSALUE ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY 5,00 Kalakantojen nykytila 5 = Hyvin runsas, 3 = Hyvä, 1 = Hyvin heikko 4,00 3,00 2,00 1,00 POHJOIS-SAVON KALATALOUSKESKUS R.Y. 2008 1

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vuonislahden osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vuonislahden osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vuonislahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 4 2.1 Solmuvälirajoitus... 4 2.2 Rauhoitusalue... 4 3.

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen...5 2.2 Saaliskiintiö...5 2.3 Koukkumäärärajoitus...5

Lisätiedot

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä www.puula.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Projektipäällikkö Teemu

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 5 2.1 Solmuvälirajoitus...

Lisätiedot

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa?

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa? Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa? Lähikalastusseminaari 10.11.2016 Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Vesijärvi -Vesijärvi on luontaisesti kirkasvetinen

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pitkälahden osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pitkälahden osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pitkälahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Järvitaimen...4 1.2 Saimaannieriä...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaeväleikkauksiin siirtyminen...5

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kolin osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kolin osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kolin osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 4 3. LÄHTEET... 5 4. LIITTEET... 6 2 Arvoisa vastaanottaja, Saimaan

Lisätiedot

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007 Etelä-Kallaveden kalastusalue Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 26 huhtikuu 27 Vapaa-ajan kalastajien saalis pyydyksittäin ja lajeittain omistajan luvalla 1.5.26-3.4.27 Etelä- Kallavedellä,

Lisätiedot

Kalastustiedustelu 2016

Kalastustiedustelu 2016 Kuoksenjärven kalastusyhdistys Kalastustiedustelu 2016 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 3/2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tiedustelu... 3 2.1. Otanta ja postitus...

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012 Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012 Vesa Tiitinen ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY Lappeenranta 2014 ETELÄ - SAIMAAN KALATALOUSTARKKAILU VUONNA 2012 Tarkkailun toimeksiantajat: UPM -

Lisätiedot

Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet. Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti

Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet. Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti 1 Esityksen sisältö Haastatellut järvet, esittely Järvien kalastusinfra ja menetelmät Nykyiset saaliit

Lisätiedot

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Vain muutos on pysyvää? Alkupuula 9200 BP Tammipuula Vannipuula 5800 BP 5800 4500 BP Käläpuula

Lisätiedot

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 239 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 Enonkoski 2001 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Joulukuu

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta www.itapuula.net - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14

Lisätiedot

Päijänteen kalastuskysely 2011

Päijänteen kalastuskysely 2011 5.3.2012 KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry PL 112, Kauppakatu 19 B 40101 JYVÄSKYLÄ Timo Meronen 040 0735 286 Matti Havumäki 040 1626 400 etunimi.sukunimi@ahven.net Päijänteen kalastuskysely 2011 Hyvä kalastaja!

Lisätiedot

KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1

KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1 KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1 Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Noitasaaren rannasta Pohjois-Konnevedeltä löytynyt tuhatkunta vuotta vanha uistin. Rautalammin

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Keski-Karjalan kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Keski-Karjalan kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Keski-Karjalan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Inarijärven kalataloustarkkailun kalastus- ja saalistietoja. Inarijärven seurantaryhmä LUKE / Inari / Erno Salonen

Inarijärven kalataloustarkkailun kalastus- ja saalistietoja. Inarijärven seurantaryhmä LUKE / Inari / Erno Salonen Inarijärven kalataloustarkkailun kalastus- ja saalistietoja Inarijärven seurantaryhmä 17.9.2015 LUKE / Inari / Erno Salonen RKTL:stä Luke:ksi 2015 MTT+ Metla+ RKTL+ Tike = yht. liki 1 700 työntekijää /

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Järvilohi... 4 1.2 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Lohikalojen nousuväylä... 5 3.

Lisätiedot

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa ja Mikko Jokilahti Jukka Syrjänen, Olli Sivonen, Kimmo Sivonen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä 13.12.2013

Lisätiedot

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Vaelluskalojen kestävä kalastus Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Luonterin kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Luonterin kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Luonterin kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Järvitaimen...4 1.2 Saimaannieriä...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaeväleikkauksiin siirtyminen...5

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto Hiidenveden kalasto 100 vuotta sitten Hellevaaran ja Jääskeläisen aineistot 1913-1928 Kuhakanta runsas, tehokkaan

Lisätiedot

Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA HANKKEEN LOPPURAPORTTI

Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA HANKKEEN LOPPURAPORTTI HANKKEEN LOPPURAPORTTI Hankkeen nimi: Muikulle tilaa Pyhäjärveen - hanke Hankkeen numero: 7264 Toteuttaja yhteystietoineen: Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue, Arvo Soikkeli, Melkoniementie 1453,

Lisätiedot

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Centre for Economic Development, Transport and the Environment for Lapland,

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Koirus-Sotkan kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Koirus-Sotkan kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Koirus-Sotkan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ... 4 3. TOIMENPITEET... 5 3.1 Rasvaeväleikkausmenetelmään siirtyminen...

Lisätiedot

Vetovoimaa maaseudulle

Vetovoimaa maaseudulle Vetovoimaa maaseudulle 2017-20 Visio: Etelä-Savossa parhaat kalastusmahdollisuudet ja vetovoimaiset kalakannat kestävällä kalastuksella Kalastusbiologi Teemu Hentinen, ELY-keskus Järvi-Suomen kalatalouspalvelut

Lisätiedot

Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Sisältö Kalastuksen säätelyn yleisiä periaatteita Alamittasäätely Säätelyn toimintaympäristö Alamittasäätely

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vuokalan kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vuokalan kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vuokalan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaartilan osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaartilan osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaartilan osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET LOHIKALAT... 4 1.1 Järvilohi... 4 1.2 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Vekaransalmen nousuväylä... 5 3.

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vieremän kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vieremän kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vieremän kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ... 4 3. TOIMENPITEET... 5 3.1 Rasvaeväleikkausmenetelmään siirtyminen...

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 150/2006 Jani Kirsi ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kymijoen vesi

Lisätiedot

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2)

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2) RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2) VUOSIKOKOUS Aika ti 21.4.2015. klo 18.00 19.05 Paikka Nisulan kylätalo 1 KOKOUKSEN AVAUS Osakaskunnan pj. Jouko Vanhatalo avasi kokouksen. 2 VALITAAN KOKOUKSELLE

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 UUSI KALASTUSLAKI Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 Valmistelun vaiheet Ensimmäinen luonnos uudesta kalastuslaista julkistettiin joulukuussa 2013 Lausuntokierros talvella 2014, annettiin

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Maarianvaaran osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Maarianvaaran osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Maarianvaaran osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Järvitaimen...4 1.2 Harjus...4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY RAUVANJOELLA...4 3. LÄHTEET...5 4.

Lisätiedot

Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella

Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella Veli-Matti Kaijomaa/ELY-kalatalouspalvelut / Järvi- Suomi 3.12..2015 1 Valikoiva kalastus Valikoivassa kalastuksessa kalastaja ohjaa

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Nissilän osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Nissilän osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Nissilän osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Järvitaimen... 4 1.2 Harjus... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY LUVE- JA ROTIMOJOELLA... 4 3. LÄHTEET...

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET... 4 2.1 Saimaannieriän lisääntymisalueet... 4 2.2.

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN SAIMAANNIERIÄ... 4 2. TOIMENPITEET... 4 2.1 Saimaannieriän rauhoituspiiri... 4 2.2 Saimaannieriän lisääntymisalueet...

Lisätiedot

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja

Lisätiedot

Kivijärven kalastusalue Hietakallionkatu 2, 53850 Lappeenranta HANKKEEN LOPPURAPORTTI. Hankkeen nimi: Lemin järvien kunnostus - hanke

Kivijärven kalastusalue Hietakallionkatu 2, 53850 Lappeenranta HANKKEEN LOPPURAPORTTI. Hankkeen nimi: Lemin järvien kunnostus - hanke HANKKEEN LOPPURAPORTTI Hankkeen nimi: Lemin järvien kunnostus - hanke Hankkeen numero: 21075 Toteuttaja yhteystietoineen: Kivijärven kalastusalue, Aarno Parkkola, Tapiolankatu 1, 54710 Lemi 1. Tausta Hankealueen

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaavin-Juojärven kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaavin-Juojärven kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaavin-Juojärven kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ... 4 3. TOIMENPITEET... 5 3.1 Rasvaeväleikkausmenetelmään

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Konnuskosken alueella Hartikansalon osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Konnuskosken alueella Hartikansalon osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Konnuskosken alueella Hartikansalon osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Järvitaimen... 4 1.2 Harjus... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ...

Lisätiedot

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 19.10.2010, täydennys 16.11.2010 Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon

Lisätiedot

28.2.2002 Drno --/---/2002

28.2.2002 Drno --/---/2002 28.2.2002 Drno --/---/2002 Puulan kalastusalue Isännöitsijä Harri Liikanen Mikkelin kalatalouskeskus Viite puhelu 21.2.2002 Lausunto verkkokalastuksen järjestämisestä Puulalla Puulan kalastusalue on käyttö-

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pihlajaveden kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pihlajaveden kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pihlajaveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...

Lisätiedot

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus 0 Loppuraportin tiivistelmä . Kyselytutkimuksen tausta ja tavoitteet Pohjois-Karjalan ELY-keskus kumppaneinaan muut Itä-Suomen ELY-keskukset

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Saimaalle kalaan? Tietoa tarvittavista kalastusluvista, Saimaan kalastusrajoituksista ja pyydysten merkinnästä.

Saimaalle kalaan? Tietoa tarvittavista kalastusluvista, Saimaan kalastusrajoituksista ja pyydysten merkinnästä. Saimaalle kalaan? Tietoa tarvittavista kalastusluvista, Saimaan kalastusrajoituksista ja pyydysten merkinnästä. Kalastuslupa Kalastuslupa muodostuu kahdesta erikseen maksettavasta osasta: valtion kalastonhoitomaksusta

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008 KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila Ari Hanski 16.12.2008 KESÄLLÄ 2008 TEHDYT SUUNNITTELUALUEEN VEDENALAISLUONNON INVENTOINNIT JA MUUT SELVITYKSET VAIKUTUSARVIOINNIN POHJAKSI

Lisätiedot

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009

Lisätiedot

Länsi-Puulan osakaskunta

Länsi-Puulan osakaskunta Länsi-Puulan osakaskunta www.lansipuula.net - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014

Lisätiedot

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv. 1 KIRJANPITOKALASTUS 1.1. Menetelmät 1.2. Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 1.3. Kalastus 1.4. Yksikkösaaliit 1.4.1. Siika 1.4.2. Taimen 1.4.3. Hauki 1.4.4. Made 1.4.5. Lahna 1.4.6. Kuha 1.4.7. Muikku

Lisätiedot

Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari

Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari 25.1.2018 Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus / kalatalouspalvelut-yksikkö Helsingin aluetoimisto 1 Sisältö 1. Kalakannat

Lisätiedot

Simpelejärven verkkokoekalastukset

Simpelejärven verkkokoekalastukset Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven

Lisätiedot

Inarijärven kalatalousvelvoitteen muutostarpeiden selvitys

Inarijärven kalatalousvelvoitteen muutostarpeiden selvitys Inarijärven kalatalousvelvoitteen muutostarpeiden selvitys Maare Marttila Inarijärven seurantaryhmän kokous 2/2018 20.09.2018 Veskoniemi SISÄLTÖ Taustaa Vahinkoarvio Istutusten tavoitteet ja tuloksellisuus

Lisätiedot

Joensuun kalastuskunta

Joensuun kalastuskunta Lupien myyntipaikat Pyydys- ja vieheluvat Koskikalastusluvat kalastuskunta Carelicum/ palvelut Koskikatu 5, p. (013) 267 5221 Neste Noljakka Kosti Aaltosentie 1, p.(013) 801 212 Jokierä Oy Joensuu/ Hasaniemi

Lisätiedot