ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012"

Transkriptio

1 ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Etelä Karjalan kalatalouskeskus ry Lappeenranta 2013 ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY -0-

2 - 1 -

3 ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY Etelä Karjalan kalatalouskeskus ry Hietakallionkatu Lappeenranta ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU 2012 Tarkkailun toimeksiantajat: Tarkkailun ohjelma: Tarkkailun sisältö: UPM-Kymmene Oyj, Kaukas Metsä Fibre Oy Joutsenon tehdas Stora Enso Oyj, Imatraan tehtaat Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen hyväksymä ohjelma Tietoa kalaston rakenteesta teollisuuden vaikutusalueilla ja kuormittamattomilla alueilla, koetroolaukset, muikku-, siika- ja rapupopulaatioseuranta, muikunpoikasnuottaukset, verkko- ja uistelukirjanpitokalastus. Etelä Karjalan kalatalouskeskus ry, Hietakallionkatu 2, Lappeenranta, toiminnanjohtaja Aarno Karels, p , kalatalousneuvoja Vesa Tiitinen, p , - 2 -

4 ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO ETELÄ-SAIMAAN YLEISKUVAUS KOETROOLAUKSET Aineisto, menetelmät ja tutkimusalueet Kalaston rakenne selkävesillä koetroolausten saaliiden perusteella Troolisaaliiden kokonaissaalis Koetroolausten yksikkösaaliit ja saaliin koostumus alueittain Tehtaiden lähialueiden koetroolaussaaliit Muikun populaatioseuranta Muikun yksikkösaaliit (kutukanta ja hottamuikku) Muikun kasvu Muikkupopulaatioiden ikäjakauma Siian populaatioseuranta Siian yksikkösaaliit Siikapopulaatioiden ikäjakauma ja kasvu Muiden lajien yksikkösaaliit Lohikalat Ahven ja kuha Särki ja salakka Muut kalalajit VASTAKUORIUTUNEIDEN MUIKUN- JA SIIANPOIKASTEN- NUOTTAUKSET Aineisto, menetelmät ja tutkimusalueet Muikunpoikasten esiintyminen Siianpoikasten esiintyminen KIRJANPITOKALASTUS Verkkokirjanpitokalastus Uistelukirjanpitokalastus KOERAVUSTUS JA RAVUSTUSSAALISKIRJANPITO YHTEENVETO KIITOKSET LÄHTEET LIITTEET I. Koetroolausten tulokset II. Muikunpoikasnuottausten tulokset - 3 -

5 1. JOHDANTO Vuonna 2001 aloitettiin Etelä-Saimaan ja Vuoksen kalataloudellinen tarkkailuohjelma. Ohjelman tarkoitus on kerätä nykyhetken tietoa kalaston rakenteesta ja kalastuksesta teollisuuden vaikutusalueilla ja kuormittamattomilla alueilla, varsinkin alueen tärkeimmistä saalislajeista muikusta ja siiasta. Vuonna 2008 aloitettiin myös koetroolauksia tehtaiden lähialueilla (Laihianselkä, Honkalahti ja Stora-Enson sataman edusta). Etelä-Saimaan vedenlaatu on parantunut merkittävästi teollisuuden vaikutusalueilla jätevesien puhdistamisen tehostuttua 1990-luvun alkupuolella. Etelä-Saimaalla on tehty Kaakkois-Suomen TE - keskuksen toimesta kalakantojen ja kalastuksen selvityksiä 1990-luvulla (Niemi 1999). Aikaisemmat tutkimukset osoittivat, että kalaston rakenne teollisuuden lähialueilla on särkikalavaltaistunut ja muikun ja siian esiintyminen ei ole toistaiseksi vertailukelpoinen kuormittamattomiin vertailualueisiin nähden. Toisaalta viime vuosina Etelä-Saimaan kalataloudellisen tarkkailuohjelman tuloksissa on havaittavissa selkeitä merkkejä muikkukannan vahvistumisesta tehtaiden vaikutusalueilla. Kalastusolot Etelä-Saimaalla ovat varsin hyvät, joka nähtiin kalastuksen runsastumisena etenkin Imatran ja Lappeenrannan lähivesillä (kalastustiedustelu 2006; Sundell, 2008) Etelä-Saimaan kalataloudellisen tarkkailuohjelman tavoite on antaa nykyhetken tietoa kalaston rakenteen muutoksista ja erityisesti alueen tärkeimpiin saalislajeihin muikun ja siian esiintymisestä kyseisillä alueilla. Ohjelmassa seurataan kalaston rakenteen ja kalatiheyksien muutoksia tehtaiden vaikutusalueilla ja vertailualueilla koetroolauksien sekä kirjanpitokalastuksen avulla. Lisäksi tutkitaan muikun ja siian eri ikäluokkien esiintymistä tehtaiden vaikutusalueilla ja vertailualueilla sekä seurataan niiden kasvua, kuntoa ja saaliin kehitystä alueittain, ja arvioidaan ennakkoon tulevan vuosiluokan vahvuutta tutkimalla vastakuoriutuneiden poikasten ja hottamuikun alueellista esiintymistä, kasvua ja kuolevaisuutta. Vuonna 2003 ja 2007 tutkittiin myös kalojen makuvirheitä ja vuonna 2006, 2007 ja 2011 tutkittiin haukimadon esiintymistä Etelä-Saimaan siiassa. Hankkeen toteutuksesta on vastannut Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry. Hankkeen toimeksiantajat ovat olleet UPM-Kymmene Oyj Kaukas, Lappeenranta, Oy Metsä-Fibre Oy Joutseno ja Stora-Enso Oyj, Imatra. Hanke toteutetaan Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen vahvistaman suunnitelman mukaisesti. Hankkeen suunnittelusta, hallinnosta, kenttätöistä ja tiedotuksesta huolehtivat E-K Kalatalouskeskus ry:n toiminnanjohtaja Aarno Karels sekä kalatalousneuvoja Vesa Tiitinen. Tutkimustöistä sekä vuosiraportin kirjoittamista vastasi Aarno Karels. Rapututkimustöistä vastasi Itä-Suomen yliopiston rapututkija FT Japo Jussila. Koetroolaukset suoritti ammattikalastaja Markku Törrönen. Tässä tutkimusraportissa on esitetty vuoden 2012 Etelä-Saimaan kalataloudellisen tarkkailuohjelman koetroolausten, muikun ja siian populaatioseurannan, muikunpoikasnuottausten, kirjanpitokalastuksen ja rapututkimuksen tulokset. Etelä-Saimaan kalataloudellisen tarkkailuohjelman raportti vuonna 2012 on nähtävissä myös Etelä- Karjalan Kalatalouskeskus ry:n nettisivuilla

6 2. ETELÄ-SAIMAAN YLEISKUVAUS Yleistä Etelä-Saimaa sijoittuu Salpausselkämuodostelmien väliin (Iso ja Pieni Salpausselkä). Vesialueen pintaala on 621 km 2, vesitilavuus 5,2 km 3 ja keskisyvyys 8,4 m (taso NN + 75,10). Suurin osa Etelä-Saimaalle tulevista vesistä kulkee Rastinvirran kautta. Vuoksen keskivirtaama on 596 m 3 /s (vuosina ). Vain pieni osa vesistä tulee Etelä-Saimaan omalta valuma-alueelta (Saimaan vesiensuojeluyhdistys 1995). Etelä-Saimaan virtaukset on esitetty kuvassa 1. Kutvele Kyläniemi Härskiänsaari Äitsaari Ruokolahti Rastinvirta Ilkonselkä Suuri Jänkäsalo Lamposaaren selkä 550 m 3 /s Mäntyselkä Karvasalo Kaidonselkä Mietinsaari Salonsaari IMATRA Hetonselkä Taipalsaari Kattelussaari Vuoksi 596 m 3 /s Vehkataipale Keskisen selkä LAPPEENRANTA Haukiselkä Pulpin selkä Joutseno Etelä-Saimaa, virtaussuunnat Saimaan kanava m 3 /s (Vesihallitus 1976) N S Kuva 1. Etelä-Saimaan virtaukset (Vesihallitus 1976). Etelä-Saimaan alue on yleispiirteeltään rikkonainen. Suurimmat selät ovat Ilkon-, Kaidon- ja Mäntysaaren selät. Läntinen osa on saaristoineen ja suuret selät puuttuvat. Myös Vuoksenniskan- ja Ruokolahden alueet ovat rikkonaisia, eikä suuria selkiä ole. Alueen eteläiselle rannalle oman erityispiirteensä antavat suuret avoimet lahdet. Vedenlaatu ja tehtaiden jätevedet Etelä-Saimaan vesi on luontaisesti lievästi humusväritteistä, niukasti elektrolyyttejä sisältävää ja niukkaravinteista. Suurimmat kuormittajat ovat Lappeenrannassa sijaitseva UPM-Kymmenen Kaukaan tehdas, Joutsenossa sijaitseva Metsä-Fibre Oy Ab Joutseno Pulpin tehdas ja Stora-Enso Oy Imatran tehdas. Tehtaiden jätevesien laimentuminen tutkimusalueella on esitetty kuvassa 2 (Karels, 2000). Tutkimusalueen osa-aluejako (kuva 5) perustuu tehtaiden jätevesien laimentumiseen Etelä-Saimaalla. Kaukaan lähialueella (alue 1-2) jätevesien pitoisuudet ovat suurimmat ja siellä on selvä jätevesien gradientti noin 15 km alavirtaan saakka. Joutsenon Pulpin lähialueella (alue 3) jätevesien pitoisuudet ovat suhteellisen pieniä ja vaihtelut jätevesien laimennuksessa ja levinneisyydessä ovat suuret. Stora- Enso Oyj:n vesistövaikutukset keskittyvät Vuoksensuun alueelle (alue 5) ja Vuokseen (alue 10). Jätevesien vaikutusten välialueet on määritetty osa-alueiksi 4, 6, 9 ja puhtaat vertailualueet Kyläniemen etelä- ja pohjoispuolella osa-alueiksi 7 ja 8. Eteläisellä Saimaalla ja Vuoksessa hajakuormituksen ja muiden pistekuormittajien vaikutus on paperiteollisuuslaitoksiin verrattuna vähäinen. Etelä-Saimaalla alueen länsi- ja itäosissa veden laatua muuttaa hajakuormitus (Saukkonen, 2000)

7 Kuva 2. Tehtaiden jätevesien laimentuminen tutkimusalueella (Karels, 2000). Veden laatu on kehittynyt myönteisesti koko Etelä-Saimaalla 1990-luvulla. Suurimmat muutokset tapahtuivat uusien biologisten puhdistamoiden käyttöönoton jälkeen Kaukaalla vuonna 1992 sekä Stora-Ensolla vuoden 1992 lopulla. Myös Joutseno Pulpin aktiivilietelaitoksen laajentaminen vuonna 1997 vaikutti positiivisesti vedenlaatuun. Vedenlaatumuutokset ovat näkyneet natriumpitoisuutta ja sähkönjohtavuutta lukuun ottamatta kaikissa vedenlaatuparametreissa. Happitilanne on kohentunut ja rehevyyttä säätelevien ravinteiden eli fosforin ja typen pitoisuudet ovat vähentyneet. Vesi on myös kirkastunut väriluvun ja sameuden pienentymisen myötä (Saukkonen, 2000). Kalastus Etelä-Saimaa on historiallisesti merkittävä alue kalataloudellisesti katsottuna, josta on osoituksena alueen voimakas virkistyskalastus sekä ammattikalastuksen säilyminen elinkeinona. Suurimmat kalatiheydet ja kalabiomassat ovat Kaukaan tehtaiden ja Haukiselän välisellä alueella (Niemi, 1999; Sundell, 2003; Karels ja Niemi, 2002; Karels et al., ). Salakka, särki ja ahven muodostavat suurimman osan kalastosta tehtaiden jätevesien vaikutusalueella. Muikun ja siian osuudet ovat pienempiä kuin puhtailla alueilla. Lievemmin rehevöityneille ja puhtaille alueille mentäessä särkikalojen tiheydet pienenevät ja muun muassa muikun ja siian osuudet kasvavat. Etelä-Saimaalla kalasti vuonna 2006 viimeisen kalastustiedustelun mukaan yhteensä ruokakuntaa (23,3 ruokakuntaa/km 2 ), joista 22,6 % oli kotoisin Imatralta, 11,9 % Joutsenosta, 29,6 % Lappeenrannasta, 5,4 % Ruokolahdelta ja 3,0 % Taipalsaarelta. Näistä järvialueella kalasti (22,4 ruokakuntaa/km 2 ) ja Vuoksessa 441 ruokakuntaa (Sundell, 2008). Kalastus oli aktiivisimmalla kesällä. Virkistyskalastajiksi itsensä luokitteli 81,2 %, kotitarvekalastajiksi 18,2 % ja ammattikalastajiksi 0,6 % kalastusta harjoittaneista ruokakunnista. Verkot olivat yleisin pyydys. Niitä oli vuonna 2006 käytössä yhteensä kappaletta (121 kpl/ km 2 ). Muikkuverkkojen osuus oli 26 %. Myös vapakalastusvälineitä oli käytössä varsin paljon, joka kuvastaa alueen merkitystä virkistyskalastusalueena. Tutkimusalueen kokonaissaalis oli vuonna 2006 yhteensä kiloa (52 kg/rkk, 12,0 kg/ha)

8 Tärkeimmät saalislajit olivat ahven (30 %), hauki (18 %), muikku (18 %) ja särki (11 %). Lohikaloja (muikku, siika, lohi, taimen) saalissa oli eniten vesipinta-alaa kohden Etelä-Saimaan eteläosassa (alue 6) ja särkikaloja Lappeenrannan lähivesillä (alue 1, Sundell, 2008). Etelä-Saimaalla oli vuonna 2012 kaksi ammattikalastajaa Jari Häkkinen ja Markku Törrönen jotka kalastavat Kyläniemen eteläpuolella troolilla ja talvinuotalla ja yksi troolikalastaja Jussi Karhu joka kalasti syksyllä Munaluodonselän alueella Rastinvirran luoteispuolella. Myös syksyn muikkuverkkokalastus (muikun mäti) ja talven verkkokalastus on tulonlähde Etelä-Saimaan ammattikalastajille ja sivuammattikalastajille. Etelä-Saimaalla muikkukantaan ovat vaikuttaneet sekä luontaiset kannanvaihtelut että jätevedet. Muikkusaalit alkoivat heikentyä 1980-luvun puolivälin jälkeen ja muikkusaaliiden aallonpohja oli vuonna Tämän jälkeen hyviä vuosiluokkia on syntynyt useana vuonna (Niemi, 1999; Karels ym., ). Varsinkin vuonna 2001 ja 2004 olivat hyviä ja 2007:n ja 2009:n vuosiluokat ovat olleet poikkeuksellisen vahvoja tarkkailuohjelman aikana. 3. KOETROOLAUKSET 3.1. Aineisto, menetelmät ja tutkimusalueet Vuonna 2012 tehtiin 39 koetroolausta. Näytteet otettiin 3 kertaa 13 eri osa-alueelta. Koetroolausalueet ja troolausreitit ja osa-aluejako ovat esitetty kuvassa 5. Vuoden 2012 koetroolauspäivät on esitelty taulukossa 1. Vuonna 2012 kokonaisvetoaika (vakio- ja tehtaiden lähialueet) oli 1561 min / 26 tuntia. Koetroolauksessa ovat aina osakaskuntien edustajat mukana. Kutvele Kyläniemi Härskiänsaari Äitsaari Ruokolahti Rastinvirta Karvasalo Salonsaari Suuri Jänkäsalo Mietinsaari IMATRA Taipalsaari Kattelussaari A B Vuoksi N Vehkataipale LAPPEENRANTA Joutseno Etelä-Saimaan tarkkailun koetroolausalueet S Kuva 3. Osa-alueet ja koetroolausreitit Etelä-Saimaalla vuonna Tehtaiden lähialueen koetroolausreitit on merkattu sinisellä viivalla. Kalastus suoritettiin paritroolauksena ja troolauksissa käytettiin aina sama trooliverkkoa. Koetroolausalueiden trooliverkon vetosyvyys oli 5-17 m, vetoleveys 60 m, verkkopussi 8 mm, vetoaika min, - 7 -

9 aikasta riippuen, ja vetonopeus noin 2 solmua, noin 4 km/tunti. Kalastetun alueen pinta-ala yhden tunnin koevedolla 60-metrisellä troolilla on siis noin 24 hehtaaria. Saaliin koosta ja koostumuksesta riippuen otettiin noin kilon satunnainen otosnäyte. Troolisaaliin kokonaispainon mitattiin nosturille kiinni olevan digitaalivaa alle. Otoksen kalat punnittiin ja laskettiin lajeittain. Alamittaiset kalat ja rasvaevälliset lohikalat palautettiin järveen. Muikut ja siiat mitattiin ja punnittiin yksitellen ja kaloista otettiin suomunäytteet. Mikäli otoksessa oli reilusti yli 50 kpl/laji, tehtiin lopuista ainoastaan kokojakauma. Troolisaaliin otoksesta laskettiin myös muiden lajien kappalemäärät ja lajien kokonaisbiomassa saaliissa. Muikun ja siian suomunäytteistä määritettiin ikä ja tehtiin takautuva kasvun määritys (Leanin menetelmä). Siioista laskettiin siivilähampaan määrät siikamuodon selvittämiseksi. Tuppisiialla siivilähampaiden lukumäärä on noin 30 (Koli, 1990) ja planktonsiiaksi määritettiin yksilöt, joiden siivilähampaiden lukumäärä oli yli 40. Taulukko 1. Koetroolaukset Etelä-Saimaalla vuonna Päivämäärä ja vetoaika alueittain. Yhteensä 39 koetroolausta, 1561 min / 26 tuntia. ALUE pvm vetoaika pvm vetoaika pvm vetoaika (min) (min) (min) 1A. Laihianselkä Keskisenselkä Haukiselkä A. Honkalahti Pulpinselkä A. Kätkytsaari-Muuttoluotto B. Tiurun/Hetonselkä A. Enson edusta Vuoksensuu Kaidonselkä Mänty/Lamposaarenselkä Petraselkä Karhuselkä Yhteensä (kerta, min) 13x x x Kalaston rakenne selkävesillä koetroolausten saaliiden perusteilla Troolisaaliiden kokonaissaalis Etelä-Saimaalla vuonna 2012 tehtyjen koetroolausten kokonaissaaliit vakioalueilla on esitetty taulukossa 2 ja liitteessä I. Alueen kokonaissaalis oli yhteensä noin 1711 kg, joka merkitsee keskimäärin 74,7 kg saalista vetotuntia ja 3,1 kg/hehtaari kohden. Muikku oli painon sekä lukumäärän perusteella troolisaaliiden tärkein laji (86 % saaliin painosta). Seuraavaksi eniten esiintyneet lajit olivat salakka (6,4 %), särki (3,9 %), ahven (2,1 %), siika (1,6 %), järvitaimen, kuore, järvilohi, kuha ja lahna. Verrattuna keskimäärin vuosiin , vuoden 2012 kokonaisyksikkösaalis oli 49 % pienempi. Muikun kutukannan saalis oli noin 72 % pienempi kuin keskimäärin vuonna , hottamuikkujen saalis oli kolme kertaa suurempi. Siian saalis oli noin 76 % pienempi kuin keskimäärin vuonna

10 Taulukko 2. Etelä-Saimaan koetroolausten saaliiden keskiarvot vuonna 2012 ja vuosina ; kokonaissaalis ja yksikkösaalis (kg/vetotunti) lajeittain. Etelä-Saimaan koetroolauksen saalis Laji kg kg/tunti % kg/ha kg/vuosi kg/tunti % Muikku (C. albula) 696,8 30,4 40,7 1, ,9 68,1 Hottamuikku (0+ vuotta) 772,9 33,7 45,2 1,41 249,6 10,3 6,9 Siika (C. lavaretus) 27,8 1,21 1,6 0,05 150,9 5,2 4,2 Ahven (Perca fluviatilis) 36,1 1,57 2,1 0,07 186,5 7,2 5,1 Särki (Rutilus rutilus) 66,0 2,88 3,9 0,12 113,2 3,5 3,1 Salakka (Alb. alburnus) 109,6 4,78 6,4 0,20 256,3 8,8 7,1 Kuore (Osm. eperlanus) 9,4 0,41 0,6 0,02 127,5 6,0 3,5 Kuha (St. lucioperca) 6,2 0,27 0,4 0,01 22,3 1,0 0,6 Kiiski ( Gymn. cernuus) 0,1 0,00 0,0 0,00 0,9 0,0 0,0 Järvitaimen (Salmo trutta) 14,2 0,62 0,8 0,03 21,4 0,8 0,6 Lahna (Abramis brama) 3,2 0,14 0,2 0,01 8,0 0,3 0,2 Hauki (Esox lucius) 5,2 0,23 0,3 0,01 12,4 0,5 0,3 Järvilohi (Salmo salar) 7,9 0,34 0,5 0,01 4,8 0,2 0,1 Miekkasärki (P. cultratus) 0,0 0,00 0,0 0,00 1,2 0,1 0,0 Nieriä (Salvelinus alpinus) 0,4 0,02 0,0 0,00 0,6 0,02 0,0 Yhteensä ,7 100,0 3, ,7 100, Koetroolausten yksikkösaaliit ja saaliin koostumus alueittain Suurimman kokonaisyksikkösaalis (249 kg/vetotunti) saatiin Keskisenselällä. Saaliit olivat välillä kg/vetotunti Haukiselällä, Vuoksensuulla, Kaidonselällä. Mäntyselällä ja Petraselällä. Muilla alueilla kokonaisyksikkösaaliit olivat alle 50 kg/vetotunti. Vertailu- ja välialueella, muikku muodosti 80 % - 99 % saaliista, seuraavaksi eniten saatiin siika, ahventa ja järvitaimenta. UPM-Kymmene Kaukaan vaikutusalueella, Keskisenselällä, muikku muodosti 47 % saaliista. Lisäksi saatiin salakka (28 %), särkeä (20 %), ahventa (4 %), lahnaa, kuoretta ja kuhaa. Haukiselällä muikku muodosti 94 % saaliista, lisäksi saatiin ahventa, siikaa, salakkaa, kuoretta ja järvitaimenta. Metsä-Fibre Joutsenon vaikutusalueella, Pulpinselällä muikku muodosti 72 % saaliista, lisäksi saatiin salakkaa (21 %) ahventa (4 %), kuoretta, järvitaimenta ja siikaa. Kätkytsaaren alueella muikku muodosti 79 % saaliista. Lisäksi saatiin kuhaa (6 %), ahventa (4 %), haukea (4%), järvitaimenta (3 %), kuoretta, siika ja järvilohta. Stora-Enson vaikutusalueella, Vuoksensuulla muikku muodosti 93 % saaliista. Lisäksi saatiin siikaa (2 %), ahventa (2 %), haukea (3 %), salakkaa, kuoretta ja järvitaimenta. Vuoden 2012 koetroolausten keskimääräiset yksikkösaaliit (kg/vetotunti) ja saaliin koostumus (% painosta) eri osa-alueilla on esitetty kuvissa 4 ja 6 ja liitteessä I. Vuoden koetroolausten keskimääräiset yksikkösaaliit ja saaliin koostumus eri osa-alueilla on esitetty kuvissa 5 ja

11 kg/vetotunti Kaukas Lappeenranta KOETROOLAUKSEN SAALIS 2012 (kg / vetotunti) M-Fibre Joutseno Stora Enso Imatra Vertailuja välialueet Muut Kuha Kuore Salakka Särki Ahven Siika Hotta* Muikku A 4B yht. ALUE Kuva 4. Etelä-Saimaalla vuonna 2012 tehtyjen koetroolauksien yksikkösaaliit (kg/ vetotunti) alueittain ja lajeittain. kg/vetotunti Kaukas Lappeenranta KOETROOLAUKSEN SAALIS (kg / vetotunti) M-B Joutseno Stora Enso Imatra Vertailuja välialueet Muut Kuha Kuore Salakka Särki Ahven Siika Hotta* Muikku A 4B yht. ALUE Kuva 5. Etelä-Saimaalla vuosina tehtyjen koetroolauksien keskimääräiset vuotuiset yksikkösaaliit (kg/ vetotunti) alueittain ja lajeittain

12 paino % 100 % 75 % 50 % 25 % Troolausten saaliin koostumus vuonna 2012 Muut Kuha Kuore Salakka Särki Ahven Siika Hotta* Muikku 0 % A 4B yht. ALUE Kuva 6. Koetroolausten saaliin koostumus (% painosta) eri osa-alueilla vuonna paino % 100 % 75 % 50 % 25 % Troolausten saaliin koostumus v Muut Kuha Kuore Salakka Särki Ahven Siika Hotta* Muikku 0 % A 4B yht. ALUE Kuva 7. Koetroolausten saaliin koostumus (% painosta) eri osa-alueilla vuonna

13 Tehtaiden lähialueiden koetroolaussaaliit Tehtaiden lähialueiden koetroolaussaaliit on esitetty taulukossa 3. Koetroolaus on tehty samalla troolilla (leveys 60 m, verkkopussi 8 mm) kuin vakioalueilla. Taulukko 3. Tehtaiden lähialueiden koetroolaussaaliit 2012 ja keskiarvo (kolmen troolivedon keskisaalis; kg/vetotunti). Laihianselkä Honkalahti Stora-Enson edusta Laji 2012 kg/tunti kg/tunti 2012 kg/tunti kg/tunti 2012 kg/tunti kg/tunti Muikku 14,2 112,7 0,2 99,0 47,6 60,8 Hottamuikku 0,1 0,2 29,4 12,9 25,0 6,2 Siika 0,0 0,1 0,0 0,6 0,1 0,7 Ahven 4,0 65,4 5,4 7,9 0,6 1,2 Särki 21,7 134,8 30,1 2,6 0,0 0,2 Salakka 16,8 16,4 7,1 1,3 1,8 1,8 Kuore 0,9 13,8 0,1 0,9 0,0 0,8 Kuha 8,8 10,4 0,0 1,3 0,0 0,0 Kiiski 0,0 0,4 0,0 0,1 0,0 0,0 Järvitaimen 0,0 0,6 0,0 0,0 0,7 0,1 Lahna 0,4 3,9 0,0 0,3 0,0 0,0 Hauki 1,5 0,7 0,0 0,1 0,0 0,0 Järvilohi 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 Miekkasärki 0,0 0,3 0,0 0,0 0,0 0,0 Yhteensä 68,3 359,5 72,3 127,0 75,9 72,0 Kaukaan lähialue (Laihianselkä, noin 3-4 km tehtaan purkupaikalta) Laihianselällä yksikkösaalis oli 68,3 kg/vetotunti. Muikku muodosti 21 %, särki 32 %, salakka 25 %, kuha 13 % ja ahven 6 % ja saaliin painosta. Metsä - Fibren lähialueella (Honkalahti, noin 0-1 km tehtaan purkupaikalta) Honkalahden yksikkösaalis oli 72,3 kg/vetotunti. Muikku muodosti 41 %, särki 42 %, salakka 10 % ja ahven 7 % saaliin painosta. Stora - Enson lähialueella (Sataman edustalla, noin 0,2 2 km purkupaikalta) Stora-Enson edustalla yksikkösaalis oli 75,9 kg/vetotunti. Muikku muodosti 96 % saaliin painosta. Lisäksi saatiin salakkaa (2 %), järvitaimenta ja ahventa

14 3.3. Muikun populaatioseuranta Muikun yksikkösaaliit (kutukanta ja hottamuikku) vuonna 2012 ja Muikun eri osa-alueiden keskimääräiset yksikkösaaliit vuonna 2012 ja vuosina on esitetty taulukossa 4, kuvassa 8 ja 9 ja liitteessä I. Muikku kutukanta Muikun kutukannan yksikkösaalis koko Etelä-Saimaalla (30 kg/vetotunti) oli vuonna 2012 noin 72 % pienempi kuin keskimäärin vuonna (103 kg/t). Suurimmat muikun kutukannan yksikkösaalis saatiin Keskisenselällä (116 kg/vetotunti). Muikkusaaliit olivat välille kg/vetotunti Haukiselällä, Tiurunselällä, Vuoksensuulla, Kaidonselällä, Mäntyselällä, Karhuselällä ja Petraselällä. Pulpinselän ja Kätkytsaaren alueiden kokonaisyksikkösaaliit olivat alle 6 kg/vetotunti. Taulukko 4. Etelä-Saimaan vuonna 2012 ja vuosina tehtyjen koetroolausten muikun- ja siian yksikkösaaliit (kg/vetotunti) alueittain. Muikun- ja siian yksikkösaaliit (kg/vetotunti) 2012 ja Muikku kutukanta Hottamuikku Siika Alue Keskisenselkä 116,2 76,8 0,6 34,4 0,0 0,3 2. Haukiselkä 31,3 76,0 55,5 6,2 0,3 2,3 3. Pulpinselkä 5,9 97,2 15,5 6,6 0,5 1,9 4A. Kätkytsaari 1,1 146,0 21,9 12,3 0,4 2,3 4B. Tiurun-Hetonselkä 17,2 63,5 17,8 5,7 1,9 8,9 5. Vuoksensuu 20,0 38,8 40,0 10,4 1,0 3,4 6. Kaidonselkä 38,3 211,5 6,2 22,6 3,2 7,5 7. Mäntyselkä 34,9 119,0 41,3 3,0 1,3 7,9 8. Petraselkä 31,7 136,3 95,2 10,4 1,1 5,8 9. Karhuselkä 42,0 46,0 2,0 0,1 0,9 8,0 Keskiarvo 30,4 102,9 33,7 10,3 1,2 5,2 Hottamuikku Vuonna 2012 hottamuikkujen saaliit olivat 3 kertaa suurempi kuin keskimäärin vuonna Vuoden 2012 suurimmat hottamuikun yksikkösaaliit saatiin Petraselällä (95 kg/vetotunti). Saaliit olivat välillä kg/vetotunti Haukiselällä, Pulpinselällä, Kätkytsaarella, Tiurunselällä, Vuoksensuulla ja Mäntyselällä. Muilla alueilla kokonaisyksikkösaaliit olivat alle 7 kg/vetotunti. Syksyn hottamuikkujen yksikkösaaliiden perusteella, muikun 2012-vuosiluokka on vahvaa

15 KG / vetotunti MUIKKU KUTUKANNAN KOETROOLAUSYKSIKKÖSAALIIT Keskisenselkä 700 Haukiselkä Pulpinselkä 600 Kätkytsaari 500 Tiuru/Hetonselkä Vuoksensuu 400 Kaidonselkä Mäntyselkä 300 Petraselkä Karhuselkä 200 Yhteensä Kuva 8. Muikun kutukannan yksikkösaalis eri osa-alueiden koetroolauksissa Etelä-Saimaalla vuosina KG/vetotunti HOTTAMUIKUN (0+ VUOTTA) KOETROOLAUSYKSIKKÖSAALIIT Keskisenselkä Haukiselkä Pulpinselkä Kätkytsaari Tiuru/Hetonselkä Vuoksensuu Kaidonselkä Mäntyselkä Petraselkä Karhuselkä Yhteensä 300 kg/vetotunti 140 kg / vetotunti Kuva 9. Etelä-Saimaan hottamuikkujen yksikkösaaliit (kg/vetotunti) koetroolauksissa eri osa-alueilla vuonna

16 Muikun kasvu Muikun pituuskasvu vuonna 2012 osa-alueittain on esitetty taulukossa 5. Niin kuin vuonna muikun kasvu on nopeinta Etelä-Saimaan eteläisimmillä alueilla ja hitainta Kyläniemen pohjoispuolella. Syynä siihen ovat muikkukantojen pienemmät tiheydet ja parempi ravintotilanne eteläisimmillä alueilla. Muikkukantojen ollessa tiheitä, kasvu on hitaampaa kuin pienten muikkukantojen aikana (Helminen ym. 1997; Karjalainen ym. 2001). Taulukko 5. Muikun keskimääräinen pituus (cm) ja paino(g) eri osa-alueilla syyskuussa ( ) Etelä-Saimaalla vuonna ikä (vuotta) Alue / ikäluokka 0+ (hotta) Keskisenselkä 12,0cm / 12,0g 15,8cm / 31g 17,3cm / 40g 19,0cm / 53g 2. Haukiselkä 11,1cm / 9,3g 15,7cm / 31g 17,4cm / 41g 18,0cm / 45g 3. Pulpinselkä 10,4cm / 8,1g 15,8cm / 29g 16,0cm / 32g 17,5cm / 41g 4A. Kätkytsaari 10,7cm / 8,6g 12,1cm / 14g 16,5cm / 30g 18,0cm / 48 g 4B. Tiuru/Hetonselkä 10,5cm / 6,9g Vuoksensuu 10,4cm / 7,7g Kaidonselkä 10,1cm / 6,5g 14,4cm / 21g 16,3cm / 32g 17,7cm / 41g 7. Mänty-Ilkonselkä 9,9cm / 6,1g 13,2cm / 16g 14,4cm / 22g 16,3cm / 32g 8. Hietas.-Petraselkä 8,3cm / 3,5g 11,8cm / 10g 12,4cm / 12g 13,7cm / 17g 9. Karhuselkä 12,1cm / 11,9g Keskiarvo ,6cm / 8,1g 14,1cm / 22g 15,8cm / 30g 17,2cm / 39g Keskiarvo ,5cm / 6,1 g 13,1cm / 18g 15,2cm / 28g 16,9cm / 38g Keskiarvo ,1cm / 4,9g 12,9cm / 16g 15,1cm / 27g 17,2cm / 36g Keskiarvo ,8cm / 4,8g 13,3cm / 15g 14,8cm / 24g 16,8cm / 38g Keskiarvo ,4cm / 5,5g 13,5cm / 19g 17,9cm / 37g 18,9cm / 45g Muikun kutukannan ikäjakauma Koko Etelä-Saimaan ja alueittainen muikun kutukannan ikäjakaumat vuonna 2012 ovat esitetty kuvassa 10. Muikun 1+ vuotiaiden osuus oli 21,5 % saaliista ja 2+ vuotiaiden osuus 50 %. Vahvan vuoden 2009 vuosiluokan osuus (3+ v, 23,8 %) on vielä hyvin nähtävissä saaliissa

17 kpl % 100,0 75,0 50,0 49,9 KOKO TUTKIMUSALUE (n=1547) 25,0 21,8 23,8 100,0 75,0 50,0 68,6 0,0 ALUE 1 (Keskisenselkä, n=140) 38,0 ikä (vuosi) 100,0 75,0 50,0 4,0 0,5 0, ALUE 2 (Haukiselkä, n=143) 25,0 0,0 100,0 75,0 50,0 25,0 0,0 100,0 5,8 3,3 0,0 0, ALUE 3 (Pulpinselkä, n=135 25,9 9,3 2,2 4,0 0,3 0, ,0 0,0 100,0 75,0 50,0 25,0 0,0 100,0 12,8 19,0 10,1 0,9 0,9 0, ,4 50,0 31,8 ALUE 4A (Kätkytsaari/ Muuttoluotto,n=44) 4,5 2,3 0, KPL % 75,0 50,0 25,0 0,0 100,0 75,0 50,0 70,5 21,4 ALUE 4B (Tiuru/Hetonselkä, n=112) 6,3 1,8 0,0 0, ,8 ALUE 6 (Kaidonselkä, n=336) 75,0 50,0 25,0 0,0 100,0 75,0 50,0 2,7 19,6 58,9 ALUE 5 (Vuoksensuu, n=112) 18,8 0,0 0, ,4 34,4 ALUE 7 (Mäntyselkä, n=183) 25,0 0,0 100,0 75,0 50,0 22,0 7,7 1,5 0,0 0, ALUE 8 51,3 40,4 (Petraselkä, n=228) 25,0 0,0 100,0 75,0 50,0 21,9 2,7 0,5 0, ,3 ALUE 9 (Karhuselkä, n=113) 25,0 0,0 6,6 1,3 0,4 0, ,0 0,0 15,9 12,4 3,5 0,9 0, Ikä (vuosi) Kuva 10. Etelä-Saimaan muikun kutukannan ikäjakaumat alueittain vuonna

18 3.4. Siian populaatioseuranta Siian yksikkösaaliit Vuoden 2012 ja vuosien siian yksikkösaaliit (kg/vetotunti) eri osa-alueiden koetroolauksissa on esitetty taulukossa 4, kuvassa 11 ja liitteessä I. KG/ vetotunti SIIKA KOETROOLAUSYKSIKKÖSAALIIT Keskisenselkä Haukiselkä Pulpinselkä Kätkytsaari Tiuru/Hetonselkä Vuoksensuu Kaidonselkä Mäntyselkä Petraselkä Karhuselkä Yhteensä Kuva 11. Siian yksikkösaalis (kg/vetotunti) eri osa-alueiden koetroolauksissa Etelä-Saimaalla vuosina Vuoden 2012 siian saaliit olivat noin 4 kertaa pienempi kuin keskimäärin vuonna Siikaa saatiin kaikilla osa-alueilla lukuun ottamatta Laihianselällä, Keskinselällä ja Honkalahdella. Vuoden 2012 siian yksikkösaaliit olivat välillä 0 3,2 kg/vetotunti. Etelä Saimaalla ja Vuoksessa esiintyy useita siikamuotoja, joiden ravinnon käyttö voi erota toisistaan. Siikamuodot erotetaan rakenteellisesti toisistaan pääasiassa kiduskaaren siivilähampaiden lukumäärän perusteella (Kaukoranta ym. 1998). Tiheäsiivilähampaiset (siivilähampaita yli 40) siikamuodot syövät koko ikänsä eläinplanktonia. Harvasiivilähampaiset (alle 30) siirtyvät poikasvaiheen jälkeen pohjaeläinravintoon. Muut siikamuodot (30 40) syövät sekä eläinplanktonia että pohjaeläimiä. Etelä Saimaalla yleisin on ns. tuppisiika (pikkusiika), jolla on keskimäärin siivilähammasta / kiduskaari. Tuppisiika on hidaskasvuinen siikamuoto. Etelä Saimaalla ja Vuoksessa esiintyy myös jonkin verran istutettua planktonsiikaa

19 Taulukko 6. Siikamuodot siivilähampaiden perusteella (Kaukoranta ym. 1998). Siikamuoto Siivilähampaita Kutualue Pohjasiika Joki ja järvi Karisiika Järvi Vaellusiika Joki Tuppisiika Järvi Järvisiika Järvi Planktonsiika Joki Peledsiika Järvi Vuonna saatiin vuosittain myös aina muutamia siikoja, joiden kiduskaaren siivilähampaiden lukumäärä oli välillä Istutuksilla on paikoin sekoitettu keskenään siikamuotoja ja -kantoja sekä muutettu niiden levinneisyysalueita. Osa alkuperäisistä järvi- ja planktonsiikakannoista on uhanalaisia (Kaukoranta ym. 1998). Tuppisiika (pikkusiika)ja planktonsiika Vuonna tuppisiian osuus oli noin % kokonaissiikasaaliista. Noin 1-8 % oli planktonsiikaa. Planktonsiika (istutettu laji) esiintyi eniten Vuoksessa (20-50 %). Vuonna emme saaneet planktonsiikaa troolisaaliissa. Verkkokirjanpitokalastajat kyllä ovat saaneet silloin tällöin planktonsiikoja Siikapopulaatioiden ikäjakauma ja kasvu Taulukko 7. Tuppisiian keskimääräinen pituus (cm) elo-syyskuussa Etelä-Saimaalla Alue / ikäluokka Kyläniemen eteläpuolella 18,4 22,8 24,4 26,9 27,1 28,6 31,0 Kyläniemen pohjoispuolella - 22,4 24,0 25,9 26,2 33,5-100 % 100 % 75 Siian ikäjakauma Kyläniemen pohjoispuolella vuonna 2012 N = Siian ikäjakauma Kyläniemen eteläpuolella vuonna 2012 N = Ikä (vuosi) Ikä (vuosi) Kuva 12. Etelä-Saimaan siikapopulaatioiden ikäjakauma vuonna

20 3.5. Muiden lajien yksikkösaaliit Lohikalat Järvitaimen Järvitaimenta esiintyi koetroolaussaaliissa kaikilla alueilla lukuun ottamatta tehtaiden lähialueita. Saaliit olivat vuonna 2012 välillä 0 1,8 kg/vetotunti. Yhteensä saatiin vuonna kpl järvitaimenta josta 23 kpl rasvaevällisiä ja 9 kpl rasvaeväleikattuja. Kuvassa ja taulukossa 8 on esitetty järvitaimenen koetroolauksen yksikkösaaliit (kg ja kpl / vetotunti) alueittain vuosina KG / vetotunti JÄRVITAIMEN KOETROOLAUSYKSIKKÖSAALIIT Keskisenselkä Pulpinselkä Tiuru/Hetonselkä Kaidonselkä Hietasaaren/Petraselkä Yhteensä Haukiselkä Kätkytsaari Vuoksensuu Lamposaaren/Mäntyselkä Karhuselkä KPL / vetotunti JÄRVITAIMEN KOETROOLAUSYKSIKKÖSAALIIT Keskisenselkä Pulpinselkä Tiuru/Hetonselkä Kaidonselkä Hietasaaren/Petraselkä Yhteensä Haukiselkä Kätkytsaari Vuoksensuu Lamposaaren/Mäntyselkä Karhuselkä Kuvat Järvitaimenen koetroolauksen yksikkösaaliit (kg ja kpl / vetotunti) alueittain vuosina

21 Taulukko 8. Järvitaimenen koetroolauksen kokonais- ja yksikkösaaliit (kpl) vuosina (yhteensä 369 koevetoa / 315 vetotuntia) vetoaiksaalis saalis kokonais- yksikkö pituus pituus alamitta Alue tunti kpl kpl/tunti > 50 cm < 50 cm % 1. Keskisenselkä 18,0 2 0, Haukiselkä 31,5 15 0, Pulpinselkä 26,6 8 0, A. Kätkytsaari 29,7 32 1, B. Tiuru/Hetonselkä 34,9 73 2, Vuoksensuu 29,7 12 0, Kaidonselkä 32,9 82 2, Lampos./Mäntyselkä 45,6 71 1, Hietas./Petraselkä 44,8 74 1, Karhuselkä 21,3 2 0, Yhteensä 315, , Järvilohi Vuonna 2012 järvilohia esiintyi koetroolisaalissa eniten Kyläniemen pohjoispuolella (1,9 kg/vetotunti), Mäntyselällä (0,3 kg/t), Kaidonselällä (0,2 kg/t) ja Haukiselän ja Kätkytsaaren alueella (0,1 kg/t). Muilla alueilla ei saatu järvilohta vuonna Yhteensä saatiin vuonna kpl järvilohta josta 10 kpl rasvaevällisiä ja 2 kpl rasvaeväleikattuja. Kuvassa ja taulukossa 9 on esitetty järvilohen koetroolauksen yksikkösaaliit (kg ja kpl / vetotunti) alueittain vuosina KG / vetotunti JÄRVILOHI KOETROOLAUSYKSIKKÖSAALIIT Keskisenselkä Pulpinselkä Tiuru/Hetonselkä Kaidonselkä Hietasaaren/Petraselkä Yhteensä Haukiselkä Kätkytsaari Vuoksensuu Lamposaaren/Mäntyselkä Karhuselkä Kuva 15. Järvilohen koetroolauksen yksikkösaaliit (kg / vetotunti) alueittain vuosina

22 KPL / vetotunti JÄRVILOHI KOETROOLAUSYKSIKKÖSAALIIT Keskisenselkä Haukiselkä Pulpinselkä Kätkytsaari 3 Tiuru/Hetonselkä Vuoksensuu Kaidonselkä Lamposaaren/Mäntyselkä Hietasaaren/Petraselkä Karhuselkä 2 Yhteensä Kuva 16. Järvilohen koetroolauksen yksikkösaaliit (kpl / vetotunti) alueittain vuosina Taulukko 9. Järvilohen koetroolauksen kokonais- ja yksikkösaaliit (kpl) vuosina (yhteensä 369 koevetoa / 315 vetotuntia) vetoaiksaalis saalis kokonais- yksikkö pituus pituus alamitta Alue tunti kpl kpl/tunti > 50 cm < 50 cm % 1. Keskisenselkä 18,0 0 0, Haukiselkä 31,5 1 0, Pulpinselkä 26,6 1 0, A. Kätkytsaari 29,7 4 0, B. Tiuru/Hetonselkä 34,9 2 0, Vuoksensuu 29,7 0 0, Kaidonselkä 32,9 10 0, Lampos./Mäntyselkä 45,6 6 0, Hietas./Petraselkä 44,8 45 1, Karhuselkä 21,3 0 0, Yhteensä 315,0 69 0,

23 Nieriä Nieriää esiintyi vuonna 2012 ainoastaan Vuoksensuulla (1 kpl, 400 g). Muilla alueilla ei saatu nieriää vuonna Taulukossa 10 on esitetty nieriän koetroolauksen yksikkösaaliit (kg ja kpl / vetotunti) alueittain vuosina Taulukko 10. Nieriän koetroolauksen kokonais- ja yksikkösaaliit (kpl) vuosina (yhteensä 369 koevetoa / 315 vetotuntia) vetoaiksaalis saalis kokonais- yksikkö pituus pituus alamitta Alue tunti kpl kpl/tunti > 50 cm < 50 cm % 1. Keskisenselkä 18, Haukiselkä 31,5 1 0, Pulpinselkä 26, A. Kätkytsaari 29, B. Tiuru/Hetonselkä 34, Vuoksensuu 29,7 1 0, Kaidonselkä 32,9 3 0, Lampos./Mäntyselkä 45,6 1 0, Hietas./Petraselkä 44,8 4 0, Karhuselkä 21, Yhteensä 315,0 10 0, Ahvenkalat Ahven Ahventa esiintyi kaikilla alueilla. Ahvenen suurimmat yksikkösaaliit saatiin Laihianselällä, Keskisenselällä ja Honkalahdelta (4-10 kg/vetotunti). Toisilla alueilla ahvenen yksikkösaaliit vaihtelivat 0,6 2,2 kg/vetotunti. Ahven saalis oli noin 60 % pienempi kuin keskimäärin vuonna KG / vetotunti AHVEN KOETROOLAUSYKSIKKÖSAALIIT Keskisenselkä Pulpinselkä Tiuru/Hetonselkä Kaidonselkä Hietasaaren/Petraselkä Yhteensä Haukiselkä Kätkytsaari Vuoksensuu Lamposaaren/Mäntyselkä Karhuselkä Kuva 17. Ahvenen koetroolauksen yksikkösaaliit (kg / vetotunti) alueittain vuosina

24 Kuha Kuhan suurimmat yksikkösaaliit saatiin Laihianselältä (8,8 kg/vetotunti), Kätkytsaarella (1,7 kg/t) ja Karhuselällä (1,1 kg/t). Muilla alueilla kuhan yksikkösaaliit olivat alle 0,3 kg/vetotunti. KG / vetotunti KUHA KOETROOLAUSYKSIKKÖSAALIIT Keskisenselkä Haukiselkä Pulpinselkä Tiuru/Hetonselkä Kaidonselkä Hietasaaren/Petraselkä Yhteensä Kätkytsaari Vuoksensuu Lamposaaren/Mäntyselkä Karhuselkä Kuva 18. Kuhan koetroolauksen yksikkösaaliit (kg / vetotunti) alueittain vuosina Särkikalat Särki Särjen osalta yksikkösaaliit olivat suurimmillaan Keskisenselällä (50 kg/vetotunti), Laihianselällä (22 kg/vetotunti) ja Honkalahdella (30 kg/vetotunti). Muilla alueilla särjen yksikkösaaliit olivat alle 0,5 kg/vetotunti. KG / vetotunti SÄRKI KOETROOLAUSYKSIKKÖSAALIIT Keskisenselkä Pulpinselkä Tiuru/Hetonselkä Kaidonselkä Hietasaaren/Petraselkä Yhteensä Haukiselkä Kätkytsaari Vuoksensuu Lamposaaren/Mäntyselkä Karhuselkä Kuva 19. Särjen koetroolauksen yksikkösaaliit (kg / vetotunti) alueittain vuosina

25 Salakka Salakkaa esiintyi rehevöityneellä alueella. Salakan suurimmat yksikkösaaliit saatiin Keskisenselällä (69 kg/vetotunti), Laihianselkä (17 kg/vetotunti), Honkalahti (7 kg/vetotunti), Pulpinselkä (6 kg/vetotunti) ja Haukiselkä (2 kg/vetotunti). Muilla alueilla salakan yksikkösaaliit olivat alle 1 kg/vetotunti. KG / vetotunti SALAKKA KOETROOLAUSYKSIKKÖSAALIIT ,0 150,0 100,0 Keskisenselkä Haukiselkä Pulpinselkä Kätkytsaari Tiuru/Hetonselkä Vuoksensuu Kaidonselkä Lamposaaren/Mäntyselkä Hietasaaren/Petraselkä Karhuselkä Yhteensä 50,0 0, Kuva 20. Salakan koetroolauksen yksikkösaaliit (kg / vetotunti) alueittain vuosina Muut kalalajit Lahna Lahnaa esiintyi koetroolaussaaliissa Keskisenselällä (2,5 kg/t) ja Laihianselällä (0,4 kg/t). Muilla alueilla ei saatu lahnaa. Kuore Kuoretta ja varsinkin kuoreenpoikasia esiintyi melkein kaikilla alueilla. Niiden todellisia määriä on vaikea arvioida, koska poikaset menevät trooliverkon läpi. Kuoreen yksikkösaaliit olivat alle 1 kg/vetotunti. Hauki Haukia esiintyi vuonna 2012 koetroolaussaaliissa Kätkytsaarella (1,1 kg/t), Vuoksensuulla (1,5 kg/t) ja Laihianselällä (1,5 kg/t). Muilla alueilla ei saatu haukea. Miekkasärki Miekkasärkeä ei ole saatu vuonna

26 4. VASTAKUORIUTUNEIDEN MUIKUN- JA SIIANPOIKASTEN NUOTTAUKSET 4.1. Aineisto, menetelmät ja tutkimusalueet Vuosien vastakuoriutuneiden muikun ja siianpoikasten alueellista esiintymistä, poikastiheyksiä, kasvua ja kuolleisuutta selvitettiin 25 näytealueella (kuva 21). 25 Rastinvirta Kyläniemi Suuri Jänkäsalo Kutvele Karvasalo Härskiänsaari Mietinsaari Äitsaari Salonsaari Ruokolahti IMATRA Taipalsaari Kattelussaari 9 Vehkataipale Vuoksi N LAPPEENRANTA Joutseno Etelä - Saimaan tarkkailun muikunpoikasnuottausalueet S Kuva 21. Muikun ja siian poikasnuottausalueet Etelä-Saimaalla keväällä Vuonna 2012 nuotattiin yhteensä 150 kertaa (Taulukko 11). Ensimmäiset näytteet (75 vetoa) otettiin heti jäiden lähdön jälkeen. Seuraavat näytteet (75 vetoa) kerättiin samoilta alueilta toukokuun - kesäkuun vaiheessa. Nuottauksia tehtiin kullakin näytealueella 3 kohdassa. Näytteet otettiin avoperäisellä poikasnuotalla rantavyöhykkeiltä. Käytetty nuotta oli 1,5 m korkea ja sen siivet olivat 9,5 m pitkiä. Nuotan perä oli 3 mm:n havasta ja pussi oli tehty valoverhosta. Poikaset säilöttiin (etanoli 70 %) myöhempää käsittelyä varten. Muikunpoikaset eroteltiin siianpoikasista lihasjaokkeiden lukumäärän ja pigmentoitumisen perusteella (Karjalainen, 1992). Poikaset laskettiin lajeittain ja vedoittain. Jos näytemäärä oli suuri (>500 kpl), otettiin otosnäyte. Vuoden 2012 ensimmäiset näytteet otettiin heti jäiden lähdön jälkeen. Seuraavat näytteet kerättiin

27 Taulukko 11. Poikasnuottausten nuottausalueet ja vetojen määrä Etelä-Saimaalla ( ja ) Alue / paikka vetoja vetoja Alue 1 1. Tuosansaari 3 3 Kaukaan lähialue 2. Riutansaari 3 3 (1-5 km) 3. Murheistenranta Kohusaari 3 3 Alue 2 5. Mustasaari 3 3 Kaukaan lähialue 8. Suur-Suomensalo 3 3 (5-15 km) 9. Päihänniemi 3 3 Alue 3 7. Kankainen 3 3 Pulpin lähialue (0-3 km) 25. Muukonsaari 3 3 Alue Laurinniemi 3 3 Stora-Enson lähialue 18. Vatavalkama 3 3 (0-5 km) 20. Suikkala Haukkasaari 3 3 Alueet 4,6,9 10. Satamosaari 3 3 Välialueet 11. Tiuruniemi Viitanen Mikon/Malonsaari Vepsä Vilkonmäki 3 3 Alue Pullikainen 3 3 Vertailualue 13. Ilkonsaaret Suuri Mäntysaari Pieni Lintusaari Huuhanhiekka Rastinvirta 3 3 Yhteensä Kuvat Kuvakooste muikunpoikasnuottauksista, nuotanvetoa, muikunpoikassaalis ja otosnäytteen purkitus 70 % ethanoliin

28 4.2. Muikunpoikasten esiintyminen Vuoden 2012 muikunpoikasten keskimääräinen saalis (kpl/veto ± keskivirhe) on esitetty kuvassa 26. Näytepistekohtaiset saaliit on esitetty liitteessä 2. Ensimmäisenä näytteenottokertana saatiin kaikilta osa-alueilta muikunpoikasia (keskimäärin kpl/veto). UPM-Kymmenen ja Metsä-Fibren lähialueella muikunpoikassaaliit olivat merkittävästi pienemmät verrattuna vertailu-alueeseen. Toisella näytteenottokerralla kaikilla osa-alueilla poikassaaliit olivat merkittävästi pienemmät (0,0-11 kpl/veto) verrattuna vertailu-alueeseen jossa poikassaaliit olivat yli 2000 kpl / veto. Muikunpoikaset / veto Etelä-Saimaa kevät ,0 2000,0 5-14/5/ /5/ ,0 1000,0 500,0 0,0 * * * * * * * * alue 7 alueet 4,6,9 alue 1 alue 2 alue 3 alue 5 Vertailualue Välialue UPM-Kymmene M-F Stora-Enso Lappeenranta Joutseno Imatra Kuva 26. Muikunpoikasten keskimääräinen saalis (kpl/veto ± keskivirhe) osa-alueittain toukokuun alussa ja loppupuolella Etelä-Saimaalla vuonna 2012 (* = Kruskal-Wallis p<0.05, verrattuna vertailualue). Vuoden muikunpoikasten keskimääräinen saalis (1. ja 2. kierroksessa, kpl/nuotanveto) on esitetty kuvassa 27 ja 28 (pelkästään 2.kierrosten tulokset). Muikunpoikaset / veto Etelä-Saimaa kevät ,0 1000,0 750,0 1. kierros 2. kierros 500,0 250,0 0,0 alue 7 alueet 4,6,9 alue 1 alue 2 alue 3 alue 5 Vertailualue Välialue UPM-Kymmene M-F Stora-Enso Lappeenranta Joutseno Imatra Kuva 27. Muikunpoikasten keskimääräinen saalis (kpl/veto) osa-alueittain (1. ja 2. kierros) vuonna

29 Vuosina saatiin ensimmäisellä näytteenottokerralla kaikilta osa-alueilta muikunpoikasia ( kpl/nuotanveto). Vertailualueella muikunpoikassaaliit olivat suuremmat ja Kaukaan vaikutusalueella (alueet 1 ja 2) poikassaaliit olivat merkittävästi pienemmät kuin muilla alueilla. Koska kaikilla poikasilla Kaukaan vaikutusalueilla on vielä ruskuaispussi ensimmäisellä näytteenottokerralla, voidaan päätellä, että muikku kutee siellä ja myös mätimunat kuoriutuvat. Kuvassa 28b näkyy esim. hyvin, että vahvan vuoden 2007 muikunpoikasmäärät olivat jo toukokuun lopulla nähtävissä koko tutkimusalueen poikasnuottauksissa. Sama ilmiö näkyy vähemmissä määrissä myös vuonna 2009 (myös vahva vuosiluokka) tehtaiden vaikutusaluetta lukuun ottamatta. Vuonna 2007, 2010 ja 2012 poikassaalit olivat toukokuun lopulla erittäin suuri vertailualueella (alue 7 Kyläniemen eteläpuolella). kpl / veto Muikunpoikasnuottaukset Etelä-Saimaalle noin 4. viikkoa jäiden lähdön jälkeen alue 7 (vertailualue) alueet 4,6,9 (välialue) alue 1 (UPM-Kymmene, Kaukas) alue 2 (UPM-Kymmene, Kaukas) alue 3 (Metsä-Fibre, Joutseno) alue 5 (Stora-Enso, Imatra) Vuosi Kuva 28. Muikunpoikasten keskimääräinen saalis (kpl/veto) osa-alueittain 2. kierroksessa, toukokesäkuussa vuonna Syyskutuisen muikun keväällä kuoriutuvien poikasten määrät vaihtelevat voimakkaasti vuodesta toiseen. Tämä johtuu muikun korkeasta hedelmällisyydestä, lyhytikäisille kaloille ominaisesta suuresta kutukantojen vaihtelusta ja lopulta korkeasta pohjasedimentissä hautoutuvien mätimunien sekä kuoriutuneiden poikasten kuolleisuudesta. Yleensä vastakuoriutuneista poikasista kuolee ensimmäinen kesän aikana yli 95 % (kevätmyrskyt, alhainen vedenlämpötila, predaatio ym.). Ensimmäisten poikasviikkojen aikana kuolleisuus on suurinta, joten toisen näytteenottokerran (4. viikko jäiden lähdön jälkeen) perusteella pystytään jo suhteellisen luotettavasti arvioimaan syksyyn asti selviytyvien poikasten määrä. (Helminen ym. 1997; Karjalainen ym. 2001)

30 4.3. Siianpoikasten esiintyminen Vuoden 2012 siianpoikasten keskimääräinen saalis (kpl/veto ± keskivirhe) on esitetty kuvassa 29. Näytepistekohtaiset saaliit on esitetty liitteessä II. Siianpoikaset eroteltiin muikunpoikasista lihasjaokkeiden lukumäärän, koon ja pigmentoitumisen perusteella. Siianpoikaset / veto Etelä-Saimaa kevät /5/ /5/ * * * alue 7 alueet 4,6,9 alue 1 alue 2 alue 3 alue 5 Vertailualue Välialue UPM-Kymmene M-B Stora-Enso Lappeenranta Joutseno Imatra * * * Kuva 29. Siianpoikasten keskimääräiset saaliit (kpl / veto ± keskivirhe) osa-alueittain toukokuun alussa ja loppupuolella vuonna 2012 (* = Kruskal-Wallis p<0.05, verrattuna vertailualue). Siianpoikaset / veto Etelä-Saimaa kevät ,0 15,0 10,0 1. kierros 2. kierros 5,0 0,0 alue 7 alueet 4,6,9 alue 1 alue 2 alue 3 alue 5 Vertailualue Välialue UPM-Kymmene M-B Stora-Enso Lappeenranta Joutseno Imatra Kuva 30. Siianpoikasten keskimääräinen saalis (kpl/veto) osa-alueittain toukokuun alussa (1. kierros) ja loppupuolella (2. kierros, mustat tolpat) vuonna

31 5. KIRJANPITOKALASTUS 5.1. Verkkokirjanpitokalastus Aineisto, menetelmät ja tutkimusalueet Suur-Saimaan alueella kirjanpitokalastus on käynnistynyt vuonna 1988 osana koko Etelä-Karjalan kalavesien kalastusaluekohtaista kalastoseurantaa, jonka toteuttamisesta on vastannut Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry. Kaakkois-Suomen TE - keskuksen kalatalous-yksikkö on ylläpitänyt erityisesti ammattikalastukseen kohdistunutta kirjanpitokalastusta ja Imatran alueen metsäteollisuudella on ollut kalatalousseurantaa, johon on liittynyt lähialueiden kalaston seuranta kirjanpitokalastuksen avulla. Lisäksi Vuoksella Imatran kaupungin toimesta on seurattu lähinnä vapaa-ajankalastajien saaliita. Etelä-Saimaan aineistot toimivat pohjana vuonna 2001 käynnistetylle kirjanpitokalastukselle, joka on osa Lappeenrannan, Joutsenon ja Imatran metsäteollisuuden yhteistä kalatalous-tarkkailua Etelä- Saimaalla. Etelä-Saimaan alueella kirjanpitokalastajia oli vuonna kalastajaa, vuonna kalastajaa, vuonna kalastajaa, vuonna 2004 ja kalastajaa, vuonna 2006, 2007 ja kalastajaa, vuonna kalastajaa, vuonna kalastajaa ja vuonna 2011 ja kalastajaa. Tulosten tarkastelussa on keskitytty verkkokalastuksen yksikkösaaliissa (saalis (kg) / verkko / pyyntivuorokausi) tapahtuvien muutosten osoittamiseen merkittävimpien saalis- ja istutuskalalajien (muikku, siika, kuha, taimen, järvilohi) osalta. Tulokset on toistaiseksi käsitelty koko Etelä-Saimaata kattavana, koska kalastajia osa-alueittaista tarkastelua kohti on liian vähän. Koska kirjanpitokalastajat kalastavat pääsääntöisesti muikkuverkoilla ja verkoilla > 40 mm, tässä raportissa on esitetty ainoastaan yli 40 mm:n ja muikkuverkkojen tulokset. Nykyään suurin osa (> 95 %) kirjanpitokalastajien käytetyistä harvaverkoista on jo 50 mm tai suurempia. Käytettyjen muikkuverkkojen koko on yleensä ollut välillä mm, mikä on nykyiselle Etelä - Saimaan muikkukannalle liian harva koko. Pyyntipäivämäärät ja kokonaissaaliit Kirjanpitokalastajien kokonaissaaliit, kokonaispyyntipäivämäärät ja pyyntipäiväkohtaiset saaliit on esitetty taulukossa 12. Taulukko 12. Etelä-Saimaan kirjanpitokalastajien kokonaissaaliit (kg), kokonaispyynti-päivämäärät (ppv) ja pyyntipäiväkohtaiset saaliit (kg/verkko/pyyntipäivä) vuonna 2012, sekä niiden keskiarvot ja vaihtelut vuosina keskiarvo (vaihtelu) kg ppv kg/ppv kg ppv kg/ppv Muikkuverkot , ,49 ( ) ( ) (0,58-2,92) Verkot >40mm , ,25 ( ) ( ) (0,20-0,39)

32 Verkkosaaliin koostumus ja yksikkösaaliit lajeittain Vuonna 2012 kirjanpitokalastajien yli 40 mm verkkosaaliin koostumus (% painosta) on esitetty kuvassa 33. Tärkeimmät lajit olivat kuha, hauki, lahna, ahven ja made. Kuva 31. Vuonna 2012 kirjanpitokalastajien yli 40mm:n saaliin lajien koostumus (% kokonaissaaliin painosta). Muikku Tarkkailujaksolla kirjanpitokalastuksen muikkuverkkojen yksikkösaaliit ovat vaihdelleet muikun osalta grammaa/verkko/vuorokausi välillä (kuva 34). Vuoden 2012 muikkuverkkosaalis (0,45 kg/verkko/ vuorokausi) kuulu 2000-luvun pienempiin johtuen vuosien 2010 ja 2011 keskimäärästä heikompien muikkuvuosiluokat. Muikkuverkkojen yksikkösaaliissa on ollut vuonna 2011 asti nouseva trendi luvalla. Pari viime vuoden aikana muikkuverkon saaliit ovat lievästi laskeneet ja olivat suhteellisesti pienemmät kuin tutkimusalueen trooli- ja nuottasaaliit. Syy siihen myös on, että monien kalastajien muikkuverkot ovat suurempi kuin 15 mm. Suositeltava muikkuverkkokoko on nykyä välillä mm, johtuen muikujen pienestä koosta. g/v/vrk 3000 Etelä-Saimaan muikkuverkon yksikkösaaliit vuosina Vuosi Kuva 32. Kirjanpitokalastajien muikun yksikkösaaliit (gramma/verkkovuorokausi) Etelä-Saimaalla vuosina

33 Siika Tarkkailujaksolla siian yksikkösaaliit yli 40mm:n verkoissa ovat vaihdelleet 2-26 g/verkko/vuorokausi välillä (kuva 35). Yli 40mm verkoissa siian yksikkösaaliissa on havaittavissa laskevaa trendiä. g/v/vrk 40 Etelä-Saimaan siian yksikkösaaliit verkot > 40 mm vuosina Vuosi Kuva 33. Kirjanpitokalastajien siian yksikkösaaliit (gramma/verkkovuorokausi) Etelä-Saimaalla vuosina Verkot yli 40mm. Avovesi- ja talvikausi. Muut lajit (verkot yli 40mm, kuva 36) Kirjanpitokalastajien yli 40 mm verkojen yksikkösaaliit vuosina on esitetty kuvassa 36. g/v/vrk Verkot >40mm yksikkösaaliit vuosina Kuha Hauki Made Lahna Ahven Taimen Lohi Vuosi Kuva 34. Kirjanpitokalastajien yksikkösaaliit (gramma/verkko/vuorokausi) Etelä-Saimaalla vuosina Verkot yli 40mm. Avovesi- ja talvikausi

ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2010

ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2010 ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2010 ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY Etelä Karjalan kalatalouskeskus ry - 0 - Kansikuva: Kaukaan lähialueen (Laihianselkä) ennätyksellinen

Lisätiedot

ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Etelä Karjalan kalatalouskeskus ry Lappeenranta 2014 ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY - 0 - Kansikuva: Muikkuja talvinuotassa Etelä

Lisätiedot

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN

Lisätiedot

ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2011

ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2011 ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2011 Etelä Karjalan kalatalouskeskus ry Lappeenranta 2012 ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY - 0 - Kansikuva: Koetroolaus Pulpinselällä - 1

Lisätiedot

ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009

ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009 ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009 ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY Etelä Karjalan kalatalouskeskus ry - 0 - Raportin valokuvat: Aarno Karels, Matti Hiltunen ja KKL -

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY RY LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2012 Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry 1. Johdanto Läntisen Pien - Saimaan koetroolausten tarkoitus on selvittää selkä-alueiden

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012 Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012 Vesa Tiitinen ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY Lappeenranta 2014 ETELÄ - SAIMAAN KALATALOUSTARKKAILU VUONNA 2012 Tarkkailun toimeksiantajat: UPM -

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA HANKKEEN LOPPURAPORTTI

Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA HANKKEEN LOPPURAPORTTI HANKKEEN LOPPURAPORTTI Hankkeen nimi: Muikulle tilaa Pyhäjärveen - hanke Hankkeen numero: 7264 Toteuttaja yhteystietoineen: Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue, Arvo Soikkeli, Melkoniementie 1453,

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007 LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY

FORTUM POWER AND HEAT OY KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 2.4.215 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet Sotkamon ja Hyrynsalmen

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE KIRJANPITOKALASTUSRAPORTTI VUODET 21-27 Sanna Ojalammi/ Jussi Siivari Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ISBN 952-9856-48-2 ISSN 789-975 25

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 239 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 Enonkoski 2001 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Joulukuu

Lisätiedot

Toteuttaja yhteystietoineen: Läntisen Pien Saimaan kalastusalue, Jussi Salo, Willimiehenkatu 1, 53100 Lappeenranta

Toteuttaja yhteystietoineen: Läntisen Pien Saimaan kalastusalue, Jussi Salo, Willimiehenkatu 1, 53100 Lappeenranta HANKKEEN LOPPURAPORTTI Hankkeen nimi: Kalavesi tuottavaksi Pien Saimaalla - hanke Hankkeen numero: 15700 Toteuttaja yhteystietoineen: Läntisen Pien Saimaan kalastusalue, Jussi Salo, Willimiehenkatu 1,

Lisätiedot

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten

Lisätiedot

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy 16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014 POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 182 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 8.6.215 Simo Paksuniemi, iktyonomi Sisällysluettelo:

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020

Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020 Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020 VESA TIITINEN ETELÄ KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA 4 2. KALASTUSALUEEN

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv. 1 KIRJANPITOKALASTUS 1.1. Menetelmät 1.2. Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 1.3. Kalastus 1.4. Yksikkösaaliit 1.4.1. Siika 1.4.2. Taimen 1.4.3. Hauki 1.4.4. Made 1.4.5. Lahna 1.4.6. Kuha 1.4.7. Muikku

Lisätiedot

Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 2010-2013

Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 2010-2013 POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 21-213 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Marko Puranen & Matti Havumäki Jyväskylä 214 Sisältö Tiivistelmä 1 1. Johdanto

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012 Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin

Lisätiedot

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa 2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy B 5193.100 Anne Simanainen (email) Henna Mutanen (email) 18.12.2012 Tiedoksi: Pohjois-Karjalan ely-keskus (email) Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kala- ja vesijulkaisuja nro 171. Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen

Kala- ja vesijulkaisuja nro 171. Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen Kala- ja vesijulkaisuja nro 171 Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen Fennovoiman ydinvoimahankkeen rakentamisen aikainen kalataloustarkkailu --- Ennakkotarkkailu

Lisätiedot

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven kalasto - vuoden 23 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven hoitokalastushankkeen tulosten arvioimiseksi järven kalaston nykytila selvitettiin koeverkkokalastuksella elokuun alussa 23.

Lisätiedot

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa ja Mikko Jokilahti Jukka Syrjänen, Olli Sivonen, Kimmo Sivonen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä 13.12.2013

Lisätiedot

Istutussuositus. Kuha

Istutussuositus. Kuha Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA

Lisätiedot

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Lisäselvitys Päivämäärä Marraskuu 2011 RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Vain muutos on pysyvää? Alkupuula 9200 BP Tammipuula Vannipuula 5800 BP 5800 4500 BP Käläpuula

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013 aiheesta keskusteltu Keski-Suomen Kalatalouskeskus/Timo Meronen (TM ), Keski-Suomen Kalavesienhoito Oy/Jani Jokivirta (JJ),Laukaan Kalanviljelylaitos /Päivi Anttonen (PA) ja Savon Taimen/Yrjö Lankinen

Lisätiedot

Kalastus ja muikkukannat

Kalastus ja muikkukannat Kalastus ja muikkukannat Jouko Sarvala Ekologian osasto, Biologian laitos Turun yliopisto, FI-20014 Turku Kuva: Jouko Sarvala Kalastus vaikuttaa voimakkaasti kalakantoihin Maailman merillä ylikalastus

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA PÄIJÄNTEELLE v. 2014 2017

KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA PÄIJÄNTEELLE v. 2014 2017 KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA PÄIJÄNTEELLE v. 2014 2017 ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE hyväksytty kalastusalueen kokouksessa 22.4.2014 Tomi Ranta Hämeen Kalatalouskeskus Perustieto-osa... 5 1. Johdanto...

Lisätiedot

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Jomiset Oy Miska Etholén Johdanto Tyystiö on noin 14 hehtaaria suuri järvi joka sijaitsee Salon kaupungissa, Lounais Suomessa. Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri-seura teetti

Lisätiedot

POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE. Päijänteen kalastustiedustelu 2011

POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE. Päijänteen kalastustiedustelu 2011 POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE Päijänteen kalastustiedustelu 2011 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Hämeen Kalatalouskeskus Tomi Ranta Sisältö 1.

Lisätiedot

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007 Etelä-Kallaveden kalastusalue Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 26 huhtikuu 27 Vapaa-ajan kalastajien saalis pyydyksittäin ja lajeittain omistajan luvalla 1.5.26-3.4.27 Etelä- Kallavedellä,

Lisätiedot

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja

Lisätiedot

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Taustaksi Saimaan alueen maakunnat haluavat osallistua ja vaikuttaa saimaannorpan

Lisätiedot

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMMELAN KUNTA Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30309-P19329 Raportti J. Partanen Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 150/2006 Jani Kirsi ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kymijoen vesi

Lisätiedot

proj 20479/2013 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 2009-2012

proj 20479/2013 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 2009-2012 proj 2479/213 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 29-212 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 29-212 Copyright Ahma ympäristö Oy 31.1.213

Lisätiedot

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään?

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään? Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään? Kaukametsän kongressi ja kulttuurikeskus, Kajaani 15.4.215 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema www.luke.fi www.kfrs.fi Oulujärven kuhan

Lisätiedot

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 359 Heikki Auvinen Toivo Korhonen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI

Lisätiedot

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Sorsajoen kalataloudellisessa tarkkailuohjelmassa tutkittiin velvoitetarkkailuna valuma-alueella sijaitsevien

Lisätiedot

Vastuullinen pyydyskalastus

Vastuullinen pyydyskalastus Vastuullinen Sivu 1 / 6 Saimaan lohikalayhdistys ry Vastuullinen pyydyskalastus Vastuullisen kalastuksen periaatteet nousevat sitä tärkeämpään rooliin mitä enemmän ja mitä tehokkaammin veden viljaa korjataan.

Lisätiedot

ANKERIAS (Anguilla anguilla)

ANKERIAS (Anguilla anguilla) ANKERIAS (Anguilla anguilla) Koiras alle 50 cm, naaras 50 100 cm Erittäin uhanalainen Ankerias on erikoinen, käärmemäinen petokala, jonka elämästä tiedetään vasta vähän. Uskotaan, että kaikki ankeriaat

Lisätiedot

28.2.2002 Drno --/---/2002

28.2.2002 Drno --/---/2002 28.2.2002 Drno --/---/2002 Puulan kalastusalue Isännöitsijä Harri Liikanen Mikkelin kalatalouskeskus Viite puhelu 21.2.2002 Lausunto verkkokalastuksen järjestämisestä Puulalla Puulan kalastusalue on käyttö-

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008. V-S Kalavesien Hoito Oy 28.2.2010. Jani Peltonen

TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008. V-S Kalavesien Hoito Oy 28.2.2010. Jani Peltonen TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008 V-S Kalavesien Hoito Oy 28.2.2010 Jani Peltonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 1 2. Tarkkailumenetelmät 2 2.1 Ammattimainen kalastus 2 2.2

Lisätiedot

Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli

Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli Kertaus: Mitä tiedämme muikun kannanvaihtelusta Hotat Kutukanta (B) Suuri vuosiluokkavaihtelu

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus 4.5.2012 - Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen

Lisätiedot

RAUMAN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN VELVOITE- TARKKAILU VUOSINA 2008 2012. Anna Väisänen ja Heikki Holsti. Julkaisu 696 ISSN 0781-8645

RAUMAN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN VELVOITE- TARKKAILU VUOSINA 2008 2012. Anna Väisänen ja Heikki Holsti. Julkaisu 696 ISSN 0781-8645 RAUMAN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN VELVOITE- TARKKAILU VUOSINA 2008 2012 Anna Väisänen ja Heikki Holsti ISSN 0781-8645 Julkaisu 696 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TARKKAILUALUE... 2 3. KUORMITUS

Lisätiedot

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Taimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 (päivitys 4.11.2010) Sisältö Villit

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Näsijärven siikaselvitys v. 2010 2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

Päijänteen kalastuskysely 2011

Päijänteen kalastuskysely 2011 5.3.2012 KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry PL 112, Kauppakatu 19 B 40101 JYVÄSKYLÄ Timo Meronen 040 0735 286 Matti Havumäki 040 1626 400 etunimi.sukunimi@ahven.net Päijänteen kalastuskysely 2011 Hyvä kalastaja!

Lisätiedot

SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa käsitellään koekalastustulosten avulla Summanjoen yläosan kalastoa ja istutusten onnistumista.

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008 KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila Ari Hanski 16.12.2008 KESÄLLÄ 2008 TEHDYT SUUNNITTELUALUEEN VEDENALAISLUONNON INVENTOINNIT JA MUUT SELVITYKSET VAIKUTUSARVIOINNIN POHJAKSI

Lisätiedot

Kivijärven kalastusalue Hietakallionkatu 2, 53850 Lappeenranta HANKKEEN LOPPURAPORTTI. Hankkeen nimi: Lemin järvien kunnostus - hanke

Kivijärven kalastusalue Hietakallionkatu 2, 53850 Lappeenranta HANKKEEN LOPPURAPORTTI. Hankkeen nimi: Lemin järvien kunnostus - hanke HANKKEEN LOPPURAPORTTI Hankkeen nimi: Lemin järvien kunnostus - hanke Hankkeen numero: 21075 Toteuttaja yhteystietoineen: Kivijärven kalastusalue, Aarno Parkkola, Tapiolankatu 1, 54710 Lemi 1. Tausta Hankealueen

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

o övv Liite 8 Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16

o övv Liite 8 Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16 o övv Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16 Liite 8 Kalataloudellisen vahingon korvaaminen vesialueen omistajille, kalatalousmaksu ja rantakiinteistöjen virkistyskäyttöhaitta Kalaraloudellisen

Lisätiedot

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti

Lisätiedot

Säännöstellyn Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu

Säännöstellyn Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 254 Erno Salonen Armi Maunu Heimo Pukkila Sirkka Heinimaa Ahti Mutenia Teuvo Niva Mika Kotajärvi Säännöstellyn Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu

Lisätiedot

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu KALAJOEN TURVETARKKAILUT 2014 16X165600 24.3.2015 VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu Kalajoen turvetarkkailujen kalataloustarkkailut

Lisätiedot

Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015

Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015 POHJOIS-,ETELÄ JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUEET Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015 Tomi Ranta 1, Olli Urpanen 2, Timo Meronen 2 & Jukka Syrjänen 3 Hämeen Kalatalouskeskus

Lisätiedot

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE LIEVESTUOREENJÄRVEN KALASTUKSENHOITOYHTYMÄ

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE LIEVESTUOREENJÄRVEN KALASTUKSENHOITOYHTYMÄ LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE LIEVESTUOREENJÄRVEN KALASTUKSENHOITOYHTYMÄ Lievestuoreenjärven kalastustiedustelu 2013 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. Johdanto 1 2. Yleistä

Lisätiedot

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? Markku Ahonen EU INVESTOI KESTÄVÄÄN KALATALOUTEEN Kalavesien hoidon periaate: Mitä enemmän istutetaan, sitä enemmän saalista. Siianpoikasten massatuotanto luonnonravintolammikoissa

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN MAKSUVELVOITETARKKAILU

KEMIJÄRVEN MAKSUVELVOITETARKKAILU AHMA YMPÄRISTÖ OY 10650 KEMIJÄRVEN MAKSUVELVOITETARKKAILU VUODEN 2013 TARKKAILUN TULOKSET Kemijärven maksuvelvoitetarkkailu 2013 KEMIJÄRVEN MAKSUVELVOITETARKKAILU 2013 Copyright Ahma ympäristö Oy 2.12.2014

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 250/2015 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee Heinolan Konniveden

Lisätiedot

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto 1. Johdanto Hauki ja ahven ovat avainlajeja monissa vesistöissä Laaja levinneisyys ja runsaus Kuha tärkeä erityisesti

Lisätiedot

TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 TAUSTAA Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin,

Lisätiedot