Veroilmoituksen täytön pikaohje

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Veroilmoituksen täytön pikaohje"

Transkriptio

1 Metsävero-opas 2013

2

3 Tilinpäätöksen aika Taas on se aika vuodesta, jolloin laaditaan metsätalouden edellisen vuoden tilinpäätös veroilmoituksen muodossa. Verotusta varten vuoden tulo- ja menokuitit kootaan yhteen, kirjataan muistiinpanoihin, lasketaan arvonlisäverot ja siirretään loppusummat verolomakkeelle. Metsäverotuksen muistiinpanojen laadinta ja veroilmoituksen täyttö noudattelevat edellistä vuotta. Uutta on valtion maksamien Kemera-tukien muuttuminen veronalaisiksi tuloiksi ja vastaavasti tukihankkeiden menojen muuttuminen täysimääräisesti vähennettäviksi. Lisäksi puukaupan verohuojennukset eivät ole enää voimassa. Osuuspankki on laatinut tämän oppaan helpottamaan muistiinpanojen tekemistä. Tekstiosassa keskitytään luomaan kokonaiskuva metsätalouden tulo- ja arvonlisäverotuksesta sekä annetaan ohjeita muistiinpanojen tekemiseen. Taulukko-osassa on valmiit taulukot verotukseen kuuluvien tapahtumien kirjaamiseksi. Muistiinpanot kannattaa laatia huolellisesti, koska ne ovat se perusta, jonka pohjalta veroilmoitus täytetään. Muistiinpanot jäävät metsänomistajalle, ja hän toimittaa ne verotoimistoon vain pyydettäessä, joten opas taulukoineen kannattaa säilyttää lain edellyttämät kuusi vuotta. Osuuspankki elää muutoinkin metsänomistajan arjessa mukana. Oppaan loppuosassa on tuotu esille sukupolvenvaihdokseen ja metsätilan kauppaan liittyviä asioita. Näiden toimenpiteiden käytännön toteutukset hoituvat laajaan kokemukseen pohjautuvalla asiantuntemuksella osuuspankissa. Metsätilan myynnit hoituvat parhaiten OP-Kiinteistökeskusten metsätilojen välittäjäringin kautta. Metsänomistaja saa samalta luukulta myös metsärahojen sijoituspalvelut, metsätilakauppojen rahoituksen ja metsävakuutukset. Pankkipalveluja ja vakuutusmaksuja voi maksaa OP-bonuksilla. Sisältö Sivu 4 Pikaohje metsäverolomakkeen täyttöön Sivu 5 Metsäverotuksen yleiset periaatteet Sivu 7 Metsätalouden tulot Sivu 9 Vähennettävät menot Sivu 13 Veroilmoituksen palautus Sivu 15 Arvonlisäverotus Sivu 16 Metsätilan sukupolvenvaihdos Sivu 19 Metsätilan myynti suvun ulkopuolelle Sivu 21 Metsätilojen välittäjärinki Sivu 23 Muistiinpanotaulukot Sivu 26 OP-Pohjolan metsäpalvelut

4 Veroilmoituksen täytön pikaohje Merkittävä osa metsänomistajista selviää metsätalouden veroilmoituksen täytöstä varsin vähällä vaivalla. Tällä sivulla on pikaohje, joka todennäköisesti riittää silloin, kun metsätalouden kuitteja on vain muutamia tai verotus on entuudestaan tuttua. Jos harjoitat aktiivista metsätaloutta tai haluat muutoin tutustua laajemmin metsäverotukseen, löydät lisäohjeita ja muistiinpanotaulukot tämän oppaan myöhemmiltä sivuilta. Metsätalouden tuloveroilmoitus annetaan joka vuosi. Näin ollen ilmoitus annetaan myös sellaisilta vuosilta, joilta metsätaloudesta on ollut pelkästään menoja. Jos ei ole tuloja eikä menoja, voi ilmoituksen jättää antamatta. Nyt täytettävällä veroilmoituksella ilmoitetaan vuoden 2012 aikana saadut tulot ja maksetut menot. Menot ilmoitetaan, vaikka tuloja ei olisi lainkaan. Metsätaloudesta täytetään verolomake 2C ja palautetaan verotoimistoon. Palautusajat selviävät veroilmoituksen täyttöohjeesta. Arvonlisäverot ilmoitetaan kausiveroilmoituksella. Siinä tapauksessa, että metsänomistaja ei ole arvonlisäverovelvollinen, hän ilmoittaa myös arvonlisäverot metsätalouden menoina lomakkeella 2C. Verolomakkeen 2C ja kausiveroilmoituksen voi antaa myös sähköisesti Verohallinnon postittamien ohjeiden mukaisesti. Tiivistetty täyttöohje Varaa esille vuoden 2011 veroilmoituksen jäljennös ja metsätalouden muistiinpanot. Niitä voit käyttää mallina, kun alat kirjata vuoden 2012 tapahtumia. Varaa esille vuoden 2012 verolomake 2C ja kausiveroilmoitus täyttöohjeineen. Lajittele tulo- ja menotositteet aikajärjestykseen ja numeroi ne. Kirjaa tapahtumat muistiinpanoihin. Kirjaa arvonlisäverot omiin sarakkeisiinsa, jos olet alv-velvollinen. Tee menokirjaukset, vaikka tuloja ei olisi. Tee matkakuluista, jos niitä on, erilliset muistiinpanot. Laske hankintatyön arvo, jos olet tehnyt kyseistä työtä. Laske tulot ja menot sarakkeittain yhteen. Siirrä loppusummat verolomakkeelle 2C. Ilmoita arvonlisäverot kausiveroilmoituksella, jos olet alv-velvollinen. Allekirjoita lomakkeet tai ilmoita tiedot sähköisesti. Palauta ilmoitukset veroilmoituksen täyttöohjeen ohjeiden mukaan. Maksa tilitettävä arvonlisävero eräpäivään mennessä. Kun saat esitäytetyn veroilmoituksen, tarkista, että metsätalouden korot on merkitty sille. 4

5 Veroilmoituksen täyttö onnistuu ensikertalaiselta Metsäveroilmoituksen täyttäminen vaatii paneutumista, mutta ei ole ylivoimainen tehtävä. Siitä selviää, vaikka verotus ei olisi tuttua. Tärkeintä on, että verolomakkeelle tulee kirjattua kaikki metsätaloudesta verovuoden aikana saadut tulot ja kaikki verovuoden aikana maksetut metsätalouden menot. Verovuoden 2012 metsäveroilmoitus täytetään samojen periaatteiden mukaisesti kuin edellisen vuoden veroilmoitus. Edellinen veroilmoitus ja muistiinpanot sekä verolomakkeen 2C täyttöohje on hyvä ottaa esille, kun ryhtyy täyttämään uutta ilmoitusta. Verohallinto odottaa mahdollisimman monen ilmoittavan tiedot sähköisesti. Veroa tulojen ja menojen erotuksesta Metsätalouteen sovelletaan metsätalouden pääomatulojen verotusta (puun myyntituloverotus). Siinä veroa maksetaan metsästä saatujen myyntitulojen ja metsätalouden menojen erotuksesta. Metsätalouden pääomatulojen verotus on metsänomistajalle melko selkeä verotusmuoto. Tulot ja menot kirjataan muistiinpanoihin, joista loppusummat siirretään verolomakkeelle. Metsätalouden tulo on verotuksessa pääomatuloa, kuten esimerkiksi osinkotulot ja sijoitusasunnon vuokaratulot. Pääomatulojen yhteismäärästä maksetaan veroa 30 prosenttia euroon saakka ja 32 prosenttia ylimenevältä osin. Sen sijaan hankintatyön arvo verotetaan tekijänsä ansiotulona samaan tapaan kuin esimerkiksi palkkatulo. Menot ilmoitetaan joka vuosi Metsäveroilmoitus annetaan myös sellaisilta vuosilta, joina metsätaloudesta ei ole ollut tuloja. Tällöin ilmoituksella ilmoitetaan vain menot. Menojen ilmoittaminen on metsänomistajan edun mukaista, sillä verottaja vähentää ilmoitetut menot metsänomistajan muista pääomatuloista tai niillä alennetaan hänen ansiotulojensa veroja. Metsätaloudelle on tyypillistä, että puukauppatuloja ei ole läheskään joka vuosi. Pienillä tiloilla voi kulua jopa vuosikymmeniä niin, että tilalta ei myydä puuta lainkaan. On selvää, että tällaisilta vuosilta ei tule myöskään veronmaksua, koska verotus perustuu todellisiin myyntituloihin. Puukauppatuloista verottaja saa tiedon suoraan ostajilta. Siitä huolimatta metsänomistajan on ilmoitettava tulot veroilmoituksellaan. Ostaja pidättää puukauppatuloista ennakkoveron. Metsänomistaja saa tililleen puukauppasumman, josta on vähennetty ennakkovero ja lisätty mahdollinen arvonlisävero. Metsätaloudesta muistiinpanot Metsätalouden pääomatulojen verotuksessa metsänomistaja on velvollinen laatimaan metsätalouden tuloistaan ja menoistaan muistiinpanot kalenterivuosittain. Muistiinpanoihin kirjataan kaikki kalenterivuoden tapahtumat. Tapahtumat lasketaan tulo- ja menokohdittain yhteen. Verolomakkeelle merkitään vain loppusummat. Näin muistiinpanot toimivat tulojen ja menojen erittelyinä. Muistiinpanojen tekemiseen ei liity muotoseikkoja. Tapahtumat voidaan kirjata vaikka ruutupaperille, mutta järkevintä on käyttää valmiita muistiinpanotaulukoita, esimerkiksi tämän oppaan taulukoita. Valmiissa taulukoissa asiat tulevat kirjatuiksi tavalla, joka helpottaa veroilmoituksen täyttöä. Samalla ne toimivat seuraavana vuonna metsänomistajan muistilistana siitä, mitä tapahtumia metsätalouteen liittyy. Muistiinpanot kannattaa laatia selkeiksi, koska metsänomistajan on toimitettava ne verottajalle tarkistusta varten niitä erikseen pyydettäessä. Veroilmoitukseen muistiinpanoja ja niihin liittyviä tositteita ei liitetä, vaan metsänomistaja säilyttää ne itse. Säilyttämisvelvollisuus on kuusi vuotta verovuoden päättymisestä lukien, joten vuoden 2012 muistiinpanot on säilytettävä vuoden 2018 loppuun saakka. Muistiinpanoissa tulo on sen vuoden tuloa, jonka aikana se on ollut metsänomistajan nostettavissa 5

6 (kassaperiaate). Meno on vastaavasti sen vuoden menoa, jonka aikana metsänomistaja on sen maksanut. Jos esimerkiksi puukauppa on tehty ja puut korjattu vuoden 2012 aikana, mutta maksut tai osa niistä tulee metsänomistajan tilille vasta seuraavana vuonna, kirjataan vuoden 2013 puolella saadut tulot vasta vuoden 2013 muistiinpanoihin ja ilmoitetaan sen verovuoden veroilmoituksella. Arvonlisäverovelvolliset metsänomistajat kirjaavat muistiinpanoissaan arvonlisäverot omiin sarakkeisiinsa erilleen metsätalouden menoista ja tuloista. Ne myös ilmoitetaan omalla veroilmoituksellaan, kausiveroilmoituksella. Jos metsänomistaja ei ole arvonlisäverovelvollinen, hän kirjaa arvonlisäveron metsätaloutensa menoiksi. Silloin kausiveroilmoitusta ei anneta lainkaan. Arvonlisäverot erilleen 6

7 Metsätalouden tulot Metsätalouden pääomatulojen verotuksessa metsänomistaja kirjaa kaikki metsätalouden tulot muistiinpanoihinsa ja ilmoittaa ne veroilmoituksellaan. Muistiinpanoihin kirjataan vain ne tulot, jotka ovat olleet metsänomistajan nostettavissa vuoden 2012 aikana. Puunostajan antamassa tilityksessä on yleensä ilmoitettu erikseen puukaupan kokonaissumma, arvonlisävero ja ennakonpidätys. Muistiinpanoissa tuloiksi kirjataan summa, josta ei ole vähennetty ennakonpidätystä ja johon ei ole lisätty arvonlisäveroa. Arvonlisäverot kirjataan omaan sarakkeeseensa ja ilmoitetaan erikseen kausiveroilmoituksella. Ennakonpidätystä ei ilmoiteta lainkaan. Verottaja saa siitä tiedon suoraan puunostajalta ja lukee sen perusteella ennakonpidätyksen metsänomistajan hyväksi verotusta suorittaessaan. Pystykauppatulot Pystykaupoissa puunostaja hoitaa puun korjuun. Saatu tulo on kokonaan metsätalouden pääomatuloa. Varsinaisten runkopuusta saatujen pystykauppatulojen lisäksi tähän kohtaan kirjataan myös joulukuusista, aurausviitoista, hakkuutähteestä ja muusta metsäenergiapuusta saatu tulo silloin, kun siihen ei sisälly metsänomistajan hankintatyötuloa. Puukauppatilitykseen sisältyvä arvonlisävero kirjataan omaan sarakkeeseensa. Hankintakauppatulot Hankintakaupoissa metsänomistaja toimittaa itse puun tienvarteen. Muistiinpanoissa hankintakauppatulo on jaettava metsätalouden pääomatuloksi (puun osuus) ja työn tekijän oman työn arvoon silloin, kun metsänomistaja tai hänen perheenjäsenensä tekee työn. Jos hakkuu ja kuljetus teetetään ulkopuolisella henkilöllä tai yhtiöllä, ei oman työn arvoa synny siltä osin lainkaan. Tulo on silloin kokonaan pääomatuloa. Uutta vuoden 2012 ilmoittamisessa on, että suoraan kotitalouksille myydyistä poltto- ja joulupuista saadut tulot ilmoitetaan veroilmoituksella erikseen omassa kohdassaan. Vakuutuskorvaukset Metsätalouteen liittyvät vakuutus- ja muut korvaukset kirjataan muistiinpanoihin metsätalouden tuloksi. Tällaisia korvauksia ovat mm. metsävakuutuksen perusteella maksettavat lumi- ja myrskyvahinkokorvaukset. Valtion tuet Valtion Kemera-lain perusteella maksamat metsätalouden tuet muuttuivat veronalaisiksi pääomatuloiksi vuoden 2012 alusta alkaen, joten ne kirjataan muistiinpanoihin metsätalouden tuloiksi. Tällaisia tukia ovat mm. nuoren metsän hoidon, metsätien tekemisen, kunnostusojituksen ja tuhoutuneen metsän uudistamisen tuet. Myös muut metsätalouden tuet ja avustukset ovat veronalaista tuloa, joten ne kirjataan muistiinpanoissa metsätalouden pääomatuloksi. Hirvivahinkokorvaukset ja muut mahdolliset vahingonkorvaukset ilmoitetaan verolomakkeella erikseen omassa kohdassaan. Puutavaran yksityiskäyttö Asuinrakennuksen, rantasaunan, kesämökin ja muiden yksityistalouden rakennusten rakentamiseen ja korjaamiseen sekä muuhun yksityistalouden käyttöön otetun puutavaran kantoraha-arvo on muistiinpanoihin kirjattavaa metsätalouden pääomatuloa. Eri puutavaralajien kantoraha-arvoista on muun selvityksen puuttuessa käytettävissä Verohallinnon yhtenäistämisohjeet osoitteessa: Oman asunnon lämmittämiseen käytetyn puutavaran arvoa ei kirjata muistiinpanoihin. Se on verovapaata tuloa. Puutavaran maatalouskäyttö Maatalouden polttopuuta, tarvepuuta ja jatkojalostuspuuta koskevat samat säännöt kuin yksityistalouden rakennuspuuta. Maatalouden tuotantorakennusten rakentamiseen ja korjaamiseen käytetyn puutavaran arvoa ei kirjata muistiinpanoihin. Sitä koskee ns. hiljainen kuittaus, jonka mukaan arvoa ei ilmoiteta maatalouden vero- 7

8 lomakkeella vähennettäväksi menoksi ja metsätalouden verolomakkeella tuloksi. Muun elinkeinotoiminnan kuin maatalouden käyttöön otetusta puutavarasta kirjataan muistiinpanoihin metsätalouden pääomatuloksi puutavaran käypä arvo. Keräilytuotteiden arvo Marjojen, sienten, käpyjen ja muiden vastaavien keräilytuotteiden myynnistä saatuja tuloja ei kirjata muistiinpanoihin. Ne ovat verovapaata tuloa. Hankintatyön arvo ansiotuloa Hankintakaupoissa myyntitulo jaetaan kahteen osaan; pääomatuloon ja hankintatyön tekijän oman työn arvoon. Työn arvo verotetaan ansiotulona. Hankintatyön arvo lasketaan verolomakkeen kääntösivulla. Sieltä arvon yhteismäärä siirretään verolomakkeen etusivulle kohtiin 2.1. ja 2.2. vähennettäväksi hankintakaupan kokonaisarvosta. Veroilmoituksen täyttöohjeessa on ohjeet hankintatyön arvon laskemiseksi. Hankintatyön arvo on verovapaata tuloa 125 kuutiometriin saakka. Verovapaus on maatilakohtainen. Verovapaus on yhteensä 125 kuutiometriä tilaa kohti silloinkin, kun hankintatyötä on tehnyt useampi henkilö. Hankintatyön arvo lasketaan ja verotetaan siltä vuodelta, jona työ tehdään. Tehdyn työn arvo ilmoitetaan verolomakkeella sinä vuonna, jona puutavara on valmistettu ja kuljetettu tien varteen silloinkin, kun puutavaran luovutus ja maksu tapahtuvat seuraavana vuonna. Silloin hankintatyön arvo vähennetään pääomatulosta vasta tulojen saantivuonna. Hankintakauppa voidaan toteuttaa myös siten, että työ teetetään ulkopuolisella henkilöllä, yrityksellä tai metsänhoitoyhdistyksellä. Silloin saatu tulo on metsätalouden pääomatuloa ja työstä aiheutuneet kulut metsätalouden vuosimenoja. 8

9 Metsätalouden vähennykset Puun myyntituloverotuksessa metsänomistaja saa vähentää puun tuottamisesta ja korjuusta aiheutuneet menot sekä metsätalouden hallintomenot. Menot kirjataan muistiinpanoihin aikajärjestyksessä tositteiden perusteella. Menot kirjataan matka- ja palkkausmenoja lukuun ottamatta kaikki samaan taulukkoon ja lasketaan vuoden lopussa yhteen. Menojen summa siirretään verolomakkeelle 2C. Menot ilmoitetaan, vaikka tuloja ei olisi verovuonna ollut lainkaan. Metsänomistajat, jotka eivät ole arvonlisäverovelvollisia, kirjaavat myös arvonlisäverot metsätalouden vuosimenoiksi. Arvonlisäverovelvolliset kirjaavat arvonlisäverot omaan sarakkeeseensa. Metsätalouden menoihin ei kirjata metsätalouden lainojen korkoja. Korot ilmoitetaan esitäytetyllä veroilmoituksella, elleivät ne ole sillä esitäytettynä. Vähennettäviä menoja Puukaupan hoito Puunkorjuu Hankintatyön teettäminen vieraalla Metsän uudistaminen Taimikonhoito Pystypuiden karsinta Metsän lannoitus Polttoaineet metsätalouden koneisiin Kaluston hankinta Kaluston korjaus Ojien perkaus Metsäsuunnittelu Kirjanpito Metsänhoitomaksu Metsävakuutusmaksut Metsätalouden rakennusten ja tonttien kiinteistövero MTK:n jäsenmaksu Kurssimaksut Ammattilehdet Puhelinmenot Metsätalouden lainojen liitännäiskulut Metsäsäätiön maksu Matkakuluista omat muistiinpanot Metsätalouden matkakuluista laaditaan omat muistiinpanot ja ne ilmoitetaan omana eränään veroilmoituksella. Metsänomistaja saa vähentää verotuksessa oman asunnon ja metsätilan väliset matkakulut. Vähennys on 0,25 euroa/kilometri (v. 2012), kun matkat tehdään omalla autolla. Yleisiä kulkuneuvoja käytettäessä vähennetään matkalippujen mukaiset menot. Matkakuluista muistiinpanoihin on hyvä liittää perustelut. Perusteluiksi riittää, että kirjataan matkan pituus, matkan tarkoitus ja tehty työmäärä, esimerkiksi taimikon raivaus, 0,5 ha, kuvio 124. Matkakulut saa vähentää, vaikka matkaan ei liittyisi näkyvää työsuoritusta. Tällaisia matkoja ovat esimerkiksi myrskyn jälkeen tehty metsän tarkistus, uudistusalan taimikon kevättarkistus ja puukauppaneuvottelut. Pelkkä käynti metsätilalla ei kuitenkaan riitä vähennysperusteeksi. Matkakulujen lisäksi vähennettäviin menoihin voidaan kirjata myös yöpymismenot tositteiden mukaisesti. Tositteet liitetään muistiinpanoihin. Vähennyskelpoisia matkakuluja Puunmyyntisuunnitelman laadinta Puukaupan tekeminen Puunkorjuun valvonta Puutavaran mittaus Korjuujälkien tarkistus Lumi- ja myrskyvahinkojen tarkistus Taimikoiden kevät- ja syystarkistus Metsänhoito- ja puunkorjuutyöt Tarvikkeiden ja työvoiman kuljetus Koulutustilaisuus Opintomatka Moottorisahan käyttö huollossa Palkkausmenot Matkakulujen tapaan palkkausmenot sivukuluineen kirjataan muistiinpanoissa erilleen metsätalouden muista menoista ja ilmoitetaan veroilmoituksella niille varatussa kohdassa. 9

10 10

11 Pienkaluston hankintamenot Metsätalouden pienkaluston, esimerkiksi vesurin, istutusputken, reppuruiskun ja käytetyn moottorisahan hankintamenot kirjataan muistiinpanoissa verovuonna vähennettäviksi vuosimenoiksi, kun hankintahinta on enintään 200 euroa. Tätä kalliimpi kalusto kirjataan ja vähennetään pääsääntöisesti poistomenettelyn kautta. Hankintamenon ylittäessä 200 euroa se voidaan kirjata vuosimenoiksi, jos kaluston todennäköinen taloudellinen käyttöikä on metsänomistajan käytössä alle 3 vuotta. Tilanne tulee vastaan lähinnä raivausja moottorisahan kohdalla, kun metsänomistaja tekee itse hoito- ja hakkuutöitä huomattavassa määrin. Ojien ja teiden kunnossapitomenot Metsätalouden ojien, teiden ja rakennusten vuotuiset kunnossapitomenot kirjataan muistiinpanoissa vuosimenoiksi, ja perusparannusmenot poistoihin. Meno on perusparannusmenoa, jos kysymyksessä on vuotuista kunnossapitoa suurempi työvaihe, esimerkiksi metsätien reunaojien tai pinnan uusiminen tai tukkoisten metsäojien uudelleen kaivaminen. Kemera-kohteiden menot Kestävän metsätalouden rahoituslain perusteella valtion rahoitustukea saavien hankkeiden, esimerkiksi taimikonhoidon, menot ovat vuoden 2012 alusta alkaen muistiinpanoihin kirjattavia metsätalouden vähennyskelpoisia menoja. Suuret hankinnat poistoina Metsätalouden koneiden, rakennusten, teiden ja ojien, joiden arvioitu taloudellinen käyttöikä on yli 3 vuotta ja hankintameno yli 200 euroa, hankintamenoja ei vähennetä vuosimenoina vaan vuotuisin poistoin. Muistiinpanoissa hankinnat kirjataan erilleen vuosimenoista. Ensimmäinen poisto tehdään sinä vuonna, jona hyödyke otetaan käyttöön. Poisto tehdään silloin hankintamenosta. Seuraavina vuosina poisto tehdään menojäännöksestä, jolla tarkoitetaan hyödykkeen jäljellä olevaa arvoa, kun alkuperäisestä hankintamenosta on vähennetty aikaisempien vuosien poistot. Arvonlisäverovelvolliset kirjaavat hyödykkeiden arvonlisäverot maksuvuoden vähennettäviksi arvonlisäveroiksi. Ei-arvonlisäverovelvolliset aloittavat poistojen tekemisen hyödykkeen arvonlisäverollisesta hankintamenosta. Veroilmoituksen täyttöohjeessa on ohjeet poistojen tekemiseksi. Ohjeessa olevat poistoprosentit tarkoittavat poiston enimmäismäärää. Metsänomistaja saa halutessaan tehdä poistot pienempinäkin tai jättää tekemättä kokonaan, jos hän esimerkiksi haluaa säästää poistoja vuosille, joilta hänellä on puukauppatuloja. Kun metsätalouteen kuuluva kone myydään tai vaihdetaan uuteen, kaupassa saatu luovutusvoitto ilmoitetaan verolomakkeella 9. Kesken vuotta myydystä koneesta ei tehdä poistoja myyntivuonna. Menovaraus 15 prosenttia Puun myyntituloverotuksessa metsänomistaja saa tehdä menovarauksen. Menovarauksella hän voi siirtää 15 prosenttia verovuoden metsätalouden pääomatuloista verotettavaksi myöhempinä vuosina. Näin menovarauksella voi lykätä veronmaksua myöhemmille vuosille. Menovaraus tehdään verolomakkeen 2C kohtiin 1, 3 ja 4 tulevien veronalaisten pääomatulojen yhteismäärästä, josta on ensin vähennetty mahdollinen hankintatyön arvo ja metsävähennys. Menovaraus on tarkoitettu kattamaan metsänuudistamisen kuluja. Se on ilmoitettava verolomakkeella metsätalouden tuloksi viimeistään varauksen tekovuotta seuraavana neljäntenä vuotena (entisissä Oulun ja Lapin lääneissä 6 v.). Metsänomistaja voi valita tulouttamisvuoden näiden aikarajojen puitteissa. Tuhovaraus tehdään vakuutus- ja muista vahingonkorvauksista. Sille ei ole asetettu 15 prosentin ylärajaa. Varaus saa olla tuhoutuneen metsän arvioitujen kunnostuskustannusten suuruinen. Tuhovaraus tuloutetaan kuten menovaraus. Metsävähennys 60 prosenttia Metsävähennyksenä saa vähentää enintään 60 prosenttia metsätilan hankintamenosta. Yhden vuoden metsävähennys on enintään 60 prosenttia kyseisen vuoden metsätalouden pääomatuloista. Tuloina otetaan huomioon vain jälkeen ostetuilta 11

12 tiloilta saadut puun myyntitulot. Vähennykseen ovat oikeutettuja myös metsänomistajat, jotka ovat ostaneet tilan ollessaan pinta-alaverotuksessa. Pienin mahdollinen yhden vuoden metsävähennys on 1500 euroa. Tämä edellyttää, että vuoden verotettavat pääomatulot ovat vähintään 2500 euroa. Metsävähennys tehdään verolomakkeen 2C kohdissa 1, 3 ja 4 ilmoitettavien metsätalouden pääomatulojen perusteella (vähennettynä mahdollisella hankintatyön arvolla), jotka on saatu metsävähennykseen oikeuttavasta metsästä. Myytäessä metsävähennykseen oikeuttava tila luovutusvoittoon tai -tappioon lisätään metsänomistajan kaikilta tiloiltaan käyttämät metsävähennykset, kuitenkin enintään 60 prosenttia myytävän tilan hankintamenosta. 12

13 Verottajalle yksi lomake Metsänomistajat voivat täyttää ja antaa veroilmoituksensa sähköisesti. Lisäohjeet sivulla: Metsätaloudesta annetaan omistajakohtaisesti yksi verolomake 2C ja yksi kausiveroilmoitus. Tiedot kootaan muistiinpanoista yhdelle lomakkeelle silloinkin, kun saman omistajan tilat sijaitsevat eri kunnissa ja muodostavat erillisen maatilakokonaisuuden. Puolisot antavat yhden ilmoituksen. Suosituksena on yksi ilmoitus silloinkin, kun puolisoilla on yhdessä ja erikseen omistettuja tiloja. Jos tilan yksin omistava puoliso haluaa antaa omasta tilastaan erillisen veroilmoituksen, hän ruksaa ilmoituksellaan kohdan Oma erillinen ilmoitus. Puolisoiden yhdessä omistamalla metsä-/rekisteritilalla metsätalouden verotettava tulo jaetaan molempien puolisoiden verotettavaksi tuloksi. Verottaja tekee jaon omistusosuuksien suhteessa. Niissä tapauksissa, joissa tila on vain toisen puolison nimissä, tuloja ei jaeta puolisoiden kesken. Kuolinpesän verotus Kuolinpesää verotetaan erillisenä verovelvollisena. Kuolinpesästä täytetään näin ollen vain yksi yhteinen metsäveroilmoitus ja kausiveroilmoitus. Kuolinpesän osakas ei ilmoita metsätalouden tuloja myöskään esitäytetyllä veroilmoituksellaan. Osakkaan ei tarvitse ilmoittaa esitäytetyllä veroilmoituksella sitäkään, että hän on osakkaana kuolinpesässä. Samoin muistiinpanot tehdään kuolinpesäkohtaisesti, ei osakaskohtaisesti. Metsäveroilmoituksen palautusta koskevat samat jättöajat kuin luonnollisia henkilöitä. Pesän tuloja ei jaeta kuolinpesän osakkaiden henkilökohtaisiksi tuloiksi. Vain hankintatyön arvo verotetaan tekijän henkilökohtaisena ansiotulona. Yhtymän verotus Verotusyhtymässä tulot ja menot lasketaan yhtymäkohtaisesti, mutta toisin kuin kuolinpesässä, tulot jaetaan verotettavaksi osakkaiden tuloina. Mikäli kysymyksessä on esimerkiksi maatila, jossa jotkut osakkaat tekevät työtä yhtymän maatalouden hyväksi, otetaan myös työpanokset huomioon maatalouden tulojen ansiotulo-osuuksia jaettaessa. Yhtymästä täytetään yksi yhteinen metsäveroilmoitus ja kausiveroilmoitus. Osakkaat eivät anna erillisiä metsäveroilmoituksia. Samoin muistiinpanot tehdään yhtymäkohtaisesti, ei osakaskohtaisesti. Tiedot yhtymän osakkaista ja heidän osuuksistaan yhtymässä verotusyhtymät ilmoittavat lomakkeella 36 helmikuun loppuun mennessä, jolloin yhtymät palauttavat myös metsä- ja kausiveroilmoitukset. Yhtymän ja kuolinpesän verotusmenettely aiheuttaa sen, että osakkaiden henkilökohtaisesti maksamat metsätalouden menot, esim. matkakulut, vähennetään yhteisinä menoina verolomakkeella 2C. Siksi olisikin hyvä sopia, miten nämä asiat hoidetaan sellaisella tavalla, että kaikki osakkaat tulevat kohdelluiksi tasapuolisesti. Alv-velvollisuus ohjaa veroilmoituksen palautusta Metsätalouden veroilmoituksen 2C palautusaika määräytyy sen mukaan onko metsänomistaja metsätaloudestaan arvonlisäverovelvollinen vai ei. Arvonlisäverovelvolliset metsänomistajat palauttavat metsätalouden veroilmoituksen ja kausiveroilmoituksen viimeistään Sama palautusaika koskee myös kaikkien verotusyhtymien metsätalouden veroilmoitusta ja lomaketta 36. Nämä metsänomistajat saavat huhtikuussa esitäytetyn veroilmoituksen, jolla on helmikuussa annetun metsätalouden veroilmoituksen tiedot. Ei-arvonlisäverovelvolliset metsänomistajat eivät palauta helmikuussa metsätalouden veroilmoitusta, vaan vasta toukokuussa yhdessä esitäytetyn veroilmoituksen kanssa. Näin ollen metsätalouden verovuoden 2012 tiedot puuttuvat heidän esitäytetyltä veroilmoitukseltaan. Veroilmoitusten jättöajoista ja muista metsätalouden verotukseen liittyvistä asioista on selkeät, yksityiskohtaiset ohjeet verolomakkeen 2C täyttöohjeessa. Täyttöohjeeseen kannattaa tutustua jo siinä vaiheessa, kun aloittaa metsätalouden muistiinpanojen laatimisen. 13

14 Tappio vähennetään muista tuloista tai veroista Puun myyntituloverotuksessa on tavallista, että metsätalous tuottaa välillä kansankielellä tappiota. Verolomakkeelle kertyy enemmän menoja kuin tuloja, jos puukaupat toistuvat harvakseltaan. Tämä ns. tappio, viralliselta nimeltään alijäämä, ei mene kuitenkaan hukkaan. Metsätalouden menot kannattaa kirjata muistiin ja merkitä veroilmoitukselle, vaikka myyntituloja ei olisi sinä vuonna lainkaan. Silloin menot vähennetään ensisijaisesti muista pääomatuloista. Jos metsänomistajalla ei ole muitakaan pääomatuloja, metsätalouden menoista ja vähennettävistä koroista muodostuu pääomatulolajin alijäämä, joka vähennetään alijäämähyvityksenä hänen ansiotuloistaan määräytyvistä veroista. Ansiotulojen veroista tehtävä vähennys on 30 prosenttia alijäämän euromäärästä. Vähennyksen enimmäismäärä on puolisoa kohti euroa. Sitä korotetaan yhdestä alaikäisestä lapsesta 400 eurolla ja useammasta lapsesta 800 eurolla. Metsänomistajan ei tarvitse vaatia alijäämähyvitystä veroilmoituksellaan. Verottaja tekee sen viran puolesta. Tappion vähennysaika 10 vuotta Jos alijäämä on niin suuri, että sitä ei voida kokonaan vähentää muista pääomatuloista ja ansiotulojen veroista, vahvistetaan metsätaloudesta pääomatulolajin tappio. Tappion saa vähentää seuraavan kymmenen vuoden aikana kertyvistä pääomatuloista. Tappioiden vanhentumisen 10 vuoden aikaraja vaikuttaa puukauppapäätöksiin. Ensisijaisesti se tulee vastaan pääasiassa metsätaloutta harjoittavissa kuolinpesissä. Niissä on tavallista, että metsätalouden alijäämää ei voi vähentää muista pääomatuloista ja ansiotulojen veroista, jolloin alijäämä vahvistetaan metsätalouden tappioksi. 14

15 Arvonlisäverotus Arvonlisävero ei ole metsänomistajalle lisävero, vaikka nimi siihen viittaakin. Valtaosalle metsänomistajista se on päinvastoin etu, joka alentaa verotusta, koska arvonlisäverovelvollinen metsänomistaja saa sataprosenttisesti edukseen arvonlisäverot, jotka hän maksaa metsätalouden ostotuotteissa ja -palveluissa. Puukauppojen arvonlisävero oli 23 prosenttia vuonna Puun ostaja lisää arvonlisäveron verottoman hinnan päälle ja tilittää metsänomistajalle puukauppamaksujen yhteydessä. Metsänomistaja kirjaa summan arvonlisäveromuistiinpanoihinsa, vähentää siitä menojen yhteydessä maksamansa arvonlisäverot ja tilittää ylimenevän osan valtiolle. Jos menojen arvonlisäverot ovat suuremmat kuin tulojen, saa hän erotuksen veronpalautuksena. Alv-velvollisuuden raja euroa Metsänomistajan, jonka arvonlisäverolliset myynnit kalenterivuodessa ylittävät euroa, tulee ilmoittautua arvonlisäverovelvolliseksi. Kerran alettuaan arvonlisäverovelvollisuus jatkuu kunnes verottaja poistaa metsänomistajan lopettamisilmoituksen perusteella arvonlisäverovelvollisten rekisteristä. Vuoden myynteihin luetaan kaikki ne maksusuoritukset (tuotteiden ja palvelujen myyntihinnat), jotka metsänomistaja on saanut kalenterivuoden aikana. Metsätalouden myyntitulojen lisäksi euron rajaa arvioitaessa otetaan huomioon myös muut arvonlisäverolliset tulot (koneurakointi, maatalous, puutarhatalous, kalastus jne.). Koneiden ja muun vastaavan käyttöomaisuuden myyntihintoja ei lasketa mukaan myynteihin. Arvonlisäverovelvolliseksi on mahdollista hakeutua myös silloin, kun kalenterivuoden myynnit jäävät enintään euroon. Verovelvollisuutta koskeva hakemus, perustietoilmoitus, jätetään verotoimistoon. Arvonlisäverovelvolliseksi voi joutua myös jälkikäteen. Verottaja merkitsee automaattisesti arvonlisäverovelvollisiksi metsänomistajat, joiden arvonlisäverolliset myynnit yhteensä ylittävät euroa kalenterivuonna. Arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautuneen tai hakeutuneen metsänomistajan on maksettava arvonlisävero puutavarasta, jonka hän ottaa yksityistalouden rakennuspuuksi tai polttopuuksi. Arvonlisäverotuksessa puutavaran hintana käytetään puun kasvattamisen välittömiä ja välillisiä kustannuksia ilman oman työn arvoa, ei siis kantorahaarvoa kuten puun myyntituloverotuksessa. Puutavaran arvoina voidaan käyttää seuraavia arvoja: rakennuspuu 5 e/kuutiometri tarvepuu 6 e/kuutiometri polttopuu 10 e/kuutiometri hake 7 e/kuutiometri Maksettava arvonlisävero saadaan, kun puutavaran arvo kerrotaan luvulla 0,23. Luonnolliset henkilöt, puolisot, jakamattomat kuolinpesät ja verotusyhtymät saavat ottaa metsätalouden, maatalouden, puutarhatalouden ja muun alkutuotannon myyntiin valmistettuja tuotteita omaan käyttöön alv-vapaasti yhteensä 850 euron arvosta vuodessa. Kun 850 euron raja ylittyy, arvonlisävero tilitetään vain ylimenevältä osalta. Muistiinpanoihin oma käyttö merkitään alv-vapaata osuutta vähentämättä. Arvonlisäveroista on laadittava muistiinpanot. Tulot ja menot (myynnit ja ostot) eritellään muistiinpanoissa, joista verotoimistoon lähtevään ilmoitukseen siirretään vain loppusummat. Arvonlisäveroista metsänomistajalle ei tule verohallinnolta valmiiksi täytettyä maksumääräystä. Metsänomistaja laskee itse arvonlisäveron määrän kausiveroilmoituksessa ja huolehtii veron tilittämisestä verotilille määräpäivään mennessä oman verotilinsä viitenumerolla. Viitenumero on syytä pitää tallessa, sillä se pysyy samana vuodesta toiseen. Metsänomistajat ilmoittavat arvonlisäverot kausiveroilmoituksella. Ilmoitus on annettava viimeistään Arvonlisäverovelvollisen on annettava ilmoitus, vaikka vuoden aikana ei olisi ollut arvonlisäverollisia ostoja tai myyntejä. Verohallinto suosittelee ilmoittamiseen netissä toimivan verotili-palvelun käyttöä (vero.fi/verotili). Yksityishenkilöt voivat käyttää palvelua pankkitunnuksilla. Kuolinpesän tai yhtymän puolesta tapahtuvaan sähköiseen asiointiin tarvitaan Katso-tunniste. 15

16 Sukupolvenvaihdos tilaa pirstomatta Tilan siirtyminen eläkeikää lähestyvälle perilliselle on tuttu tilanne metsätilojen sukupolvenvaihdoksissa. Näin käy helposti etenkin silloin, kun sukupolvenvaihdosta ei toteuteta omana elinaikana vaan metsä jätetään perintönä seuraavalle sukupolvelle. Metsätilan sukupolvenvaihdoksessa on kyse huomattavasta omaisuuserästä. Omaisuuden arvon vaalimisen kannalta heikoin vaihtoehto on jättää metsä odottamaan perinnönjakoa. Tukkipuiden lahoaminen ja nuorten metsien ylitiheys saattavat alentaa metsäomaisuuden arvoa merkittävästi. Tavoite jättää metsä jälkipolville sellaisenaan ei silloin täysin toteudu, koska luonto syö hoitamattoman metsän tuottoa kiihtyvällä tahdilla. Verotus on yksi keskeinen tekijä sukupolvenvaihdoksissa. Se ei kuitenkaan ole ainoa ja siihen liittyvät seikat voidaan selvittää, kun ottaa avuksi sukupolvenvaihdoksiin perehtyneen asiantuntijan. Itse asiassa verolainsäädäntö tarjoaa sukupolvenvaihdoksiin useita verosuunnittelumahdollisuuksia, joilla voidaan vaikuttaa sekä luopujan että vastaanottajan verotukseen. Metsätilan sukupolvenvaihdokseen liittyy monia asioita, joissa asiantuntijan käyttö maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Tunteella vai taloudellisin perustein Monissa metsätilan sukupolvenvaihdoksissa tunnesyyt ja tiedon puute vaikeuttavat luopumista enemmän kuin taloudelliset syyt. Sukupolvenvaihdosta pohtivan kannattaa kysyä itseltään muun muassa seuraavia asioita: Tarvitsenko metsän tarjoamaa taloudellista turvaa? Pelkäänkö keskustelun omaisuudenjaosta aiheuttavan ristiriitaa lasten keskuudessa? Koenko toteutuksen niin monimutkaiseksi ja byrokraattiseksi, että en jaksa siihen ryhtyä? Saanko lapset kiinnostumaan metsänomistamisesta? Tunnenko sukupolvenvaihdoksen toteuttamisvaihtoehtoja? Olenko niin kiintynyt metsään, että en voi siitä luopua? Pelkäänkö, että lapseni hukkaavat huolella vaalimani metsäomaisuuden? Olenko valmis myymään metsän ulkopuoliselle? Näiden ja monien muiden metsän omistamiseen liittyvien kysymysten läpikäynti helpottaa päätöksentekoa. Olipa päätös luopuminen tai metsien pitäminen itsellä, on asia tullut kuitenkin perusteellisesti pohdittua ja se antaa suuntaviivat metsäomaisuuden tulevalle hoidolle. Elinaikana toteutettava sukupolvenvaihdos voidaan toteuttaa monella eri tapaa. Vaihtoehtoina ovat lahja, lahjanluonteinen kauppa tai kauppa. Näihin kaikkiin voidaan lisäksi liittää määräaikainen hallintaoikeuden pidätys. Yksi harkinnanarvoinen vaihtoehto on myös yhteismetsän perustaminen. Kauppa Metsätilan luovutus perilliselle kaupalla on yleensä paras vaihtoehto silloin, kun tilalla on runsaasti hakkuukypsää puustoa. Ostaja pääsee silloin käyttämään omissa puukaupoissaan metsävähennystä, jonka enimmäismäärä on 60 prosenttia tilan hankintamenosta. Myyjän ei tarvitse maksaa kauppahinnasta luovutusvoittoveroa, koska sukupolvenvaihdossäädösten perusteella lähisukulaisten väliset kaupat ovat luovutusvoittoverosta vapaita silloin, kun myyjä on omistanut tilan yli 10 vuotta. Jos hän on saanut tilan vastikkeettomasti perintönä tai lahjana, myös edellisen omistajan omistusaika lasketaan mukaan. Luovutusvoittovero tulee maksuun vain siinä tapauksessa, että jatkaja myy tilan viiden vuoden sisällä. Silloin sukupolvenvaihdoskaupassa perimättä jätetty vero vaikuttaa jatkajan luovutusvoiton määrään. Sukupolvenvaihdoskaupoissa tilan hinta voidaan sopia vapailla markkinoilla maksettavaa käypää hintaa alemmaksi. Kun hinta on yli 75 prosenttia käy- 16

17 västä hinnasta, ostajalle ei tule maksuun lahjaveroa. Hinnan ollessa alempi kysymyksessä on lahjanluonteinen kauppa. Peltoa sisältävän maatilan kaupassa vastaava raja on 50 prosenttia, kun maatalouden harjoittamista jatketaan. Ostajalla ei tarvitse olla valmiina säästöjä kaupan rahoittamiseksi. Hän voi rahoittaa osan kaupasta myymällä tilalta puuta. Osan kauppahinnasta voi rahoittaa pankkilainalla, jossa metsätila toimii lainan vakuutena. Ostaja voi jäädä myös myyjälle osan kauppahinnasta velaksi. Lainasta tehdään velkakirja. Lainaa on lyhennettävä suunnitelman mukaan, mutta sille ei tarvitse maksaa korkoa. Ostaja maksaa kaupasta varainsiirtoveron, joka on 4 prosenttia kauppahinnasta. Kauppahinnan perusteella määräytyvä varainsiirtovero tulee ostajan maksettavaksi kaikissa vastikkeellisissa luovutuksissa, myös lahjanluonteisissa kaupoissa. Sisarusten väliset kaupat Jos kuolinpesässä yksi sisaruksista haluaa lunastaa toisten osuudet, voivat sisarukset myydä perinnönjaossa saamansa tilaosuudet sukupolvenvaihdoskauppana ja siten luovutusvoittoverosta vapaana. Sisarusten lisäksi kaupassa myyjänä voi olla leski. Sisärusten välisissä kaupoissa ostajana voi olla sisarus yksin tai puolisonsa kanssa. Näitä kauppoja koskee yli 10 vuoden omistusaika. Tällöin myös vainajan omistusaika otetaan huomioon. Lahja Toinen tapa luovuttaa metsätila perilliselle omana elinaikanaan on lahjoitus. Lahjoitus sopii ensisijaisesti tapauksiin, joissa tilan metsät ovat pääasiassa taimikoita ja nuoria kasvatusmetsiä, joista ei lähivuosina ole saatavissa merkittäviä hakkuutuloja. Alle euron arvoinen lahja on lahjaverosta vapaa. Jos lahjoitettavan tilan omistavat puolisot yhdessä, kumpikin puoliso voi antaa alle euroa verovapaasti eli verovapaan osuuden voi kertoa kahdella. Lahjoitusta varten tulisi selvittää tilan käypä arvo. Luotettavimmin se onnistuu teettämällä tilasta tilaarvion. Lahjasta laaditaan lahjakirja ja annetaan lahjaveroilmoitus. Lahjakirjassa on mahdollista rajata pois lahjan saajan aviopuolison avio-oikeus lahjoitettavaan kiinteistöön. Verohallinto antoi vuonna 2009 perintö- ja lahjaverotukseen valtakunnallisen arvostusohjeen. Ohjetta on sovellettu tapauksiin, joissa perintö- tai lahjaverovelvollisuus on alkanut tai sen jälkeen. Ohjetta on päivitetty tätä kirjoitettaessa viimeksi marraskuussa 2011 ja päivitetyn ohjeen mukaista arvostusta on sovellettu vuoden 2012 alusta lukien. Ohjetta on tarkoitus päivittää vuosittain. Ohje on valtakunnallisesti sitova. Verohallinnon ohjeen mukaan ensisijaisena selvityksenä metsän arvosta voidaan pitää metsäkeskusten tai metsänhoitoyhdistysten antamia tila-arvioita ja toissijaisesti metsäsuunnitelmaa. Metsäkeskusten ja metsänhoitoyhdistysten tai muiden vastaavien asiantuntijatahojen laatimia asianmukaisia tila-arvioita pidetään sellaisenaan arvostusratkaisun perusteena. Selvitystä metsän arvosta ei kuitenkaan yleensä vaadita vähäisistä, alle 15 hehtaarin metsäalueista. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueella vähäisenä metsäalueena pidetään ohjeen mukaan 30 hehtaaria ja Lapin maakunnan alueella 60 hehtaaria. Jos asiantuntijan antamaa tila-arviota tai metsäsuunnitelmaa ei ole, verohallinto määrittelee tilan arvon ohjeen taulukon mukaan. Kohteen arvo on määritelty maakuntakohtaisten hehtaariarvojen ja metsämaan pinta-alan perusteella. Lahjansaajien erityinen selvitys- ja perustelutarve korostuu entisestään, jos ohjeen mukaisista kaavamaisista arvoista halutaan poiketa. Tällöin asiantuntijalausunnon, esim. metsäarvioiden käyttö on tarpeen. Asiantuntijalausunnon käyttäminen on ollut tavanomaista jo aiemmin ja sen käyttö tulee entisestään korostumaan. Testamentti Metsien pirstoutumista ja ohjautumista perikuntien haltuun on mahdollista estää myös testamentilla. Tilan toimintaedellytykset säilyvät useissa tapauksissa parhaiten silloin, kun se testamentataan yhdelle perilliselle. Perillisten tasapuolisen kohtelun vuoksi testamentissa tulee ottaa muiden perillisten oikeudet huomioon. Perinnöt ovat verotuksellisesti edullisemmassa asemassa kuin lahjat, sillä alle euron perinnöstä ei mene veroa. 17

18 Perintöveroasteikko 1. veroluokassa Verotettavan Veron vakioerä Veroprosentti osuuden osuuden ylimenevästä arvo euroa alarajan kohdalla osasta Mahdollisia avioerotilanteita varten testamentissa voidaan rajata pois perijän aviopuolison avio-oikeus perintönä tulevaan omaisuuteen. Tällä varmistetaan tilan säilyminen suvussa. Yhteisomistukseen vai yhdelle perilliselle? Metsätilaa perillisille luovutettaessa joudutaan pohtimaan tilan tulevia omistussuhteita. Tilan siirtyessä perintönä se kuuluu automaattisesti kuolinpesään, jossa tila tulee osakkaiden yhteisomistukseen. Tilat voidaan luovuttaa myös omana elinaikana useammalle omistajalle. Yhdessä omistettujen tilojen hoito voi toimia alkuun hyvinkin, jos perillisillä on yhteiset näkemykset tilan hoidosta ja käytöstä. Pitemmän päälle ristiriitoja voi kuitenkin ilmetä, kun omistajien määrä kasvaa ja omistajat vaihtuvat, esim. silloin kun seuraava sukupolvi tulee tilan omistajiksi. Hyvän metsänhoidon turvaamiseksi tila kannattaa yleensä luovuttaa sille perilliselle, joka on kiinnostunut metsätalouden harjoittamisesta. Tässä vaihtoeh milj Yli 1 milj Lahjaveroasteikko 1. veroluokassa Verotettavan Veron vakioerä Veroprosentti osuuden osuuden ylimenevästä arvo euroa alarajan kohdalla osasta milj Yli 1 milj dossa luovuttajat joutuvat hakemaan ratkaisun, jolla perillisten tasapuolinen kohtelu toteutuu. Näin vältetään turhat perintöriidat. Yhteismetsä Metsätilan sukupolvenvaihdoksessa voidaan perustaa myös yhteismetsä. Kuolinpesästä ja yhtymästä poiketen yhteismetsässä ei ole yksimielisyysvaatimusta, vaan päätökset tehdään enemmistöperiaatteella. Yhteismetsä maksaa puun myyntitulosta 28 prosenttia veroa, mikä on vähemmän kuin puun myyntitulosta maksettava pääomavero. Mikäli metsätilan sukupolvenvaihdos tehdään kaupalla, kauppa kannattaa tehdä ennen yhteismetsän perustamista. Kaupassa syntyvä metsävähennys siirtyy perustettavan yhteismetsän käyttöön. Mikäli verovapaan sukulaisluovutuksen edellytykset täyttyvät, luopuja saa kauppahinnan verottomana itselleen. Sen sijaan lahjalla tapahtuvassa sukupolvenvaihdoksessa luopuja voi perustaa itse yhteismetsän ja siirtää lahjalla yhteismetsäosuuksia perillisilleen. Ennakkoratkaisu verottajalta Metsätilan sukupolvenvaihdoksen veroseuraamukset voi selvittää ennakkoon hakemalla verottajalta ennakkoratkaisun. Tätä varten tarvitaan luonnos lahja- tai kauppakirjasta ja ennakkoratkaisuhakemus. Osuuspankin lainopillinen palvelu hoitaa toimeksiannosta metsätilan sukupolvenvaihdokset. Lainopillinen palvelu neuvoo järkevimmän ratkaisun hakemisessa ja hoitaa luovutukseen liittyvät asiakirjat. Lainopillinen palvelu hankkii metsätilan hinta-arvion, laatii luonnosasiakirjat ja varsinaiset lopulliset asiakirjat, hakee ennakkoratkaisun verottajalta sekä lainhuudon ja kiinnitykset ja laatii lahjaveroilmoituksen. Osuuspankki on vahvasti mukana muissakin metsätilan sukupolvenvaihdoksiin liittyvissä kysymyksissä. Pankista saa opastusta rahalahjan antamiseen, pitkäaikaista lainaa tilakaupan rahoitukseen ja metsävakuutukset. Metsätilan sukupolvenvaihdosartikkelissa asiantuntijana toimi varatuomari Mervi Hyvönen OP-Palvelut Oy:n Lakipalvelut-ryhmästä

19 Metsätilan myynti lähisuvun ulkopuolelle Metsätilan myynti on monivaiheinen tapahtuma, mutta kun siinä käyttää apuna metsätilakaupat tuntevaa kiinteistövälittäjää, ei myyjän tarvitse tehdä juuri muuta kuin allekirjoittaa asiakirjat. Ajankohta metsätilan myynnille on edelleen hyvä. Maanmittauslaitoksen ylläpitämän kauppahintatilaston mukaan metsätilojen hinnat vapailla markkinoilla ovat nousseet viime vuosina. Metsäteollisuuden päätökset tehtaiden sulkemisista ja tuotannon supistuksista sekä puun hintojen vaihtelu eivät ole juurikaan vaikuttaneet tilojen hintatasoon ja kysyntään. Myyntiin tulevista tiloista tehdään lähes poikkeuksetta useita ostotarjouksia. Kysyntää on sekä pienillä että suurilla tiloilla. Milloin tilan myyntiä kannattaa harkita? Myynti on perusteltua muun muassa silloin, kun itsellä, perillisillä tai perikunnalla ei ole kiinnostusta, riittävästi tietoa tai mahdollisuuksia pitää metsä hyvässä tuottokunnossa, ja tunnesiteet eivät estä metsästä luopumista. Oman onnensa nojaan metsää ei kannata jättää, koska silloin sen arvo saattaa jopa laskea. Metsään sitoutuu merkittävä pääoma. Vastaperustetun taimikon hehtaarihinta on maan etelä- ja keskiosissa tuhannen euron paikkeilla. Hoidetun taimikon arvo nousee vuosi vuodelta niin, että hakkuukypsästä tukkimetsästä saa yli kymmenentuhannen euron hehtaarihinnan. Vuoden 2011 tilastojen mukaan metsähehtaarin keskihinta oli yli 10 hehtaarin tilojen kaupoissa 2594 euroa. Arvokkainta metsä oli Rannikko/Etelärannikko metsäkeskuksen alueella, 4544 euroa/hehtaari ja halvinta Lapissa, 785 euroa/hehtaari. Mahdollista perinnönjakoa ajatellen on yleensä helpompi luovuttaa perillisille tilakaupasta saatua rahaa kuin metsää. Silloin voi hyödyntää esimerkiksi verovapaita rahalahjoja. Rahan kanssa itse kukin voi menetellä haluamallaan tavalla, mutta perikunnan omistamalla metsätilalta ei voi esimerkiksi myydä puuta, jos yksikin osakas vastustaa myyntiä. Yhteisomistus ei ota huomioon perillisten erilaista elämäntilannetta ja rahantarvetta. Omista tavoitteista liikkeelle Ennen myyntipäätöksen tekemistä omistajan tai omistajien on hyvä selvittää tarkoin omat tavoitteensa niin metsän- kuin omaisuudenhoidonkin näkökulmasta. Jos tilan myyntiin on valmiutta, seuraava vaihe on tilan markkina-arvon sekä heti hakattavissa olevan puuston arvon määrittäminen. Voi olla, että tilan myynnin sijasta valinta kallistuukin puukauppaan. Silloin uudistushakkuissa on otettava huomioon myös metsän hakkuusta johtuvat uudistamis- ja hoitotöiden kustannukset. Myydäänkö tila puustoineen vai tehdäänkö ensin puukauppa hakkuukypsästä puustosta? Oikopäätä puukauppaa ei pidä mennä tekemään. Taloudellinen lopputulos on myyjälle monissa tapauksissa paras silloin, kun tila myydään puustoineen. Kun ostaja pääsee tekemään puukaupan, hänellä on mahdollisuus keventää puukauppatulosta maksettavaa veroa metsävähennyksen avulla. Tärkeää on siis muistaa, että myyjän omat tavoitteet ja metsän mahdollisuudet on oltava tiedossa ennen päätösten tekoa. Metsästä tila-arvio Tilan arvo määritetään yleensä summa-arvomenetelmällä. Menetelmässä lasketaan erikseen arvo maapohjalle, puustolle ja taimikoille sekä puuston odotusarvo. Näiden osatekijöiden summana määräytyy metsätilan kokonaisarvo, joka on yleensä selvästi korkeampi kuin metsätilan käypä markkina-arvo. Tilan käypä arvo saadaan, kun kokonaisarvoa alennetaan ns. arvon korjauksella, jolla summa-arvomenetelmän kokonaisarvoon tehdään yleensä prosentin alennus. Arvon korjauksen suuruuteen vaikuttavat monet metsätilaan liittyvät ominaisuudet ja sen määrittäminen vaatii ammattitaitoa ja markkinatuntemusta. Hyvin lyhyesti tiivistettynä, mitä paremmin metsä on hoidettu ja mitä enemmän sillä on puustoa, sitä pienempi arvonkorjaus on. Mikäli mahdollista, metsäkiinteistön arvoa on hyvä pyrkiä selvittämään myös muidenkin kuin 19

20 summa-arvomenetelmän avulla. Kauppa-arvomenetelmä antaa suuntaa hinnoittelulle, varsinkin jos pinta-alan lisäksi tiedetään keskeiset puustoon ja kasvupaikkoihin liittyvät tekijät. Tuottoarvomenetelmä on myös käyttökelpoinen metsäkiinteistön arvonmäärityksessä. Koska arvion laatija ei voi tietää, millaisia tuotto-odotuksia kohteelle tullaan asettamaan, olisi tuotto-arvomenetelmällä syytä laskea kaksi - kolme vaihtoehtoista arviota. Metsäammattilaisten ohjelmilla metsäkiinteistön arvo on nopea laskea. Metsätilan sijainti näyttäisi olevan merkittävä kysyntään vaikuttava seikka. Taajaman ja kaupungin läheisyys nostaa kohteen kiinnostusta, vaikka metsätaloudelliset ominaisuudet eivät kovin houkuttelevalta vaikuttaisikaan. Metsätaloudellisen arvon lisäksi tilalta arvioidaan mahdolliset muut hintaan vaikuttavat tekijät, muun muassa rakennuspaikat. Kun tilan myynti annetaan kiinteistövälittäjän tehtäväksi, välittäjä hoitaa arvonmääritykset metsänomistajan puolesta. Voimassa oleva metsäsuunnitelma helpottaa tilaarvion tekemistä. Metsäsuunnitelma kertoo mm. tilan puuston määrän sekä hakkuu- ja hoitotarpeet, mutta sen sisältämä tieto ei välttämättä ole riittävä kiinteistön arvon määrittämiseksi. Suuruusluokan määrittämiseksi metsäsuunnitelma riittää silloin, kun tilalla ei ole kiinteistön arvoon vaikuttavia erityisarvoja. Metsän arvon määrityksen tarve ei rajoitu pelkästään tilakauppoihin. Tila-arviota tarvitaan muun muassa seuraavissa tilanteissa: myynti- ja ostopäätösten perusteeksi tilojen jaossa ja yhdistämisessä sukupolvenvaihdoksissa perunkirjoituksen yhteydessä luoton vakuutta arvioitaessa. Kauppatilanteessa myyjä on velvollinen antamaan ostajalle tiedoksi kaikki ostopäätökseen vaikuttavat tekijät. Osa tiedoista on sellaisia, että ne selviävät parhainten haastattelemalla myyjää. Merkittävä osa tiedosta käy ilmi mm. seuraavista asiakirjoista ja selvityksistä, jotka välittäjä hoitaa tarvittaessa myyjän puolesta. Näitä ovat: lainhuutotodistus rasitustodistus kiinteistörekisterinote keskeneräiset puukaupat metsälain mukaiset uudistamisvelvoitteet metsälakikohteet, suojelualueet jne. 20 Luovutusvoitosta peritään vero Kun metsätila myydään lähisuvun ulkopuolelle, myyjän on maksettava luovutusvoitosta pääomatuloverokannan mukainen vero, joka on 30 prosenttia myyntivoitosta euroon saakka ja 32 prosenttia sen ylimenevältä osin. Luovutusvoitto lasketaan vähentämällä myyntihinnasta tilan hankintameno sekä metsän saantoon välittömästi liittyneet kulut ja perusparannusmenot sekä myynnistä aiheutuneet kulut. Perintönä, lahjana tai testamentilla saadun metsän myynnissä hankintamenoksi katsotaan se arvo, joka metsätilalla on ollut perintö- tai lahjaverotuksessa. Jos perinnöksi tuleva tila on aikomus myydä, metsää ei kannata arvottaa perukirjassa kovin alas, koska luovutusvoittovero on ankarampi kuin perintövero. Toinen vaihtoehto on käyttää todellisen hankintamenon sijasta hankintameno-olettamaa. Se on alle 10 vuotta omistetulla omaisuudella 20 prosenttia kauppahinnasta ja yli 10 vuotta omistetulla 40 prosenttia. Myyjä voi valita luovutusvoittoverotuksessa sen vaihtoehdon, joka on hänelle edullisin. Metsävähennyksen lisäys luovutusvoittoon Käytettyjen metsävähennysten käsittely metsätilan myynnin yhteydessä muuttui vuoden 2009 alussa. Kun metsävähennykseen oikeuttava tila myydään, syntyvään luovutusvoittoon tai -tappioon lisätään saman omistajan verovuonna tai aikaisempina vuosina käyttämät metsävähennykset, kuitenkin enintään 60 prosenttia myytävän tilan hankintamenosta. Metsävähennys muuttui vuonna 2008 tilakohtaisesta omistajakohtaiseksi. Tästä johtuen käytetyt metsävähennykset lisätään luovutusvoittoon, vaikka ne eivät olisi kohdistuneet myynnin kohteena olevaan tilaan. Tämä on syytä ottaa huomioon tilan myyntiä suunniteltaessa. Artikkelissa asiantuntijoina toimivat Mikko Rautiainen ja Tapio Tilli OP-Pohjola ryhmästä.

21 OP-Kiinteistökeskuksissa toimii metsätilojen välittäjärinki OP-Kiinteistökeskuksissa aloitti vuoden 2012 alussa toimintansa metsätilojen välittäjärinki. Välittäjärinkiin kuuluu noin 40 kiinteistönvälittäjää eri puolilta Suomea. Välittäjät ovat välitystoiminnan huippuammattilaisia, joilla on myös kokemuksen ja koulutuksen tuomaa metsätietämystä. Välitysringin tarkoituksena on tehostaa metsätilojen välitystä OPKK:ssa. Metsätilan myyntiaikeissa oleva henkilö voi ottaa yhteyttä tilan sijaintikuntaa lähinnä olevaan välitysringin välittäjään. Välitysringin välittäjät löytyvät op.fi/metsa ja opkk.fi sivuilta. Yhteydenotto onnistuu myös oman osuuspankin välityksellä. Välittäjä tilaa omistajan toimeksiantoon liittyen kohteesta tila-arvion. Kohteen esittelymateriaali julkaistaan OPKK:n sivuilla kohdassa maa- ja metsätilat. Mikäli metsätilan myyjällä on kertyneitä OPbonuksia, niitä käytetään automaattisesti välityspalkkion maksuun. Myös metsätilan ostajat voivat käyttää rinkiä hyväkseen ja kertoa haluamalleen välittäjälle, mistä he etsivät ostettavia metsätiloja. Metsätilojen keskihinnat e/ha yli 10 ha tiloilla Metsäkeskus v v Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Metsätilojen hintoihin voit tutustua: 21

Tilinpäätöksen aika. Sisältö

Tilinpäätöksen aika. Sisältö Metsävero-opas 2012 Tilinpäätöksen aika Taas on se aika vuodesta, jolloin laaditaan metsätalouden edellisen vuoden tilinpäätös veroilmoituksen muodossa. Verotusta varten vuoden tulo- ja menokuitit kootaan

Lisätiedot

Näin sydäntalvena on aika palata päättyneeseen vuoteen

Näin sydäntalvena on aika palata päättyneeseen vuoteen METSÄVERO-OPAS 2016 KATSAHDUS VIIME VUOTEEN SISÄLTÖ 4 Pikaohje metsäverolomakkeen täyttöön 5 Metsäverotuksen yleiset periaatteet 6 Metsätalouden tulot 9 Vähennettävät menot 12 Veroilmoituksen palautus

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa SUKUPOLVENVAIHDOS ELINAIKANA KUOLEMAN JÄLKEEN KAUPPA TÄYTEEN HINTAAN KAUPPA SPV HINTAAN LAHJOITUS TESTAMENTTI EN TEE MITÄÄN Veroluokat

Lisätiedot

METSÄTALOUDEN HARJOITTAJA

METSÄTALOUDEN HARJOITTAJA Veroilmoituksen täyttöopas2c METSÄTALOUDEN HARJOITTAJA verovuosi 2014 Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet vero.fi/lomakkeet/2c SISÄLTÖ AJANKOHTAISTA 3 VEROILMOITUKSEN ANTAMINEN 3 MUISTIINPANOT

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

METSÄTALOUDEN HARJOITTAJA

METSÄTALOUDEN HARJOITTAJA Veroilmoituksen täyttöopas2c METSÄTALOUDEN HARJOITTAJA verovuosi 2015 Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet: vero.fi/veroilmoitus/2c SISÄLTÖ AJANKOHTAISTA 3 VEROILMOITUKSEN ANTAMINEN 3 MUISTIINPANOT

Lisätiedot

Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto 23.10.2014

Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto 23.10.2014 Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Tässä esityksessä tarkastellaan maatilan sukupolvenvaihdosta verotuksen näkökulmasta. Kohteena on ne tilanteet,

Lisätiedot

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä SUKUPOLVENVAIHDOS ERILAISIA KYSYMYKSIÄ JA TAVOITTEITA Jokainen metsätilan omistajanvaihdos

Lisätiedot

Tervetuloa Metsäveroiltaan!

Tervetuloa Metsäveroiltaan! Tervetuloa Metsäveroiltaan! Matti Äijö asiakasneuvoja p. 0400 392 887 matti.aijo@metsakeskus.fi www.metsään.fi 2 Metsätalouden pääomatulojen verotus Metsätalouden verotus Metsätulot lasketaan pääomatuloiksi

Lisätiedot

Metsävero-opas 2010. OP-metsäopas 2008

Metsävero-opas 2010. OP-metsäopas 2008 OP metsäopas 2008 Metsävero-opas 2010 O me säop 20 OP-metsäopas 2008 Tilinpäätöksen aika Taas on se aika vuodesta, jolloin laaditaan metsätalouden edellisen vuoden tilinpäätös veroilmoituksen muodossa.

Lisätiedot

Metsäverotuksen vinkit 2015. METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS- KARJALA Nurmes 10.2.2016

Metsäverotuksen vinkit 2015. METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS- KARJALA Nurmes 10.2.2016 Metsäverotuksen vinkit 2015 METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS- KARJALA Nurmes 10.2.2016 Verovelvollisuus Tilan omistajalla, jos hallintaa ei ole erotettu. Hallintaoikeuden haltijalla Kuolinpesällä Verotusyhtymällä

Lisätiedot

Verohuojennukset voimaan

Verohuojennukset voimaan Metsävero-opas 2009 Verohuojennukset voimaan Verokarhu on tulevina vuosina suopea metsänomistajille. Eduskunnan vahvistamat metsätalouden pääomatulojen verohuojennukset alentavat merkittävästi metsänomistajan

Lisätiedot

Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016. Metsätilan. sukupolvenvaihdos. projektipäällikkö Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus

Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016. Metsätilan. sukupolvenvaihdos. projektipäällikkö Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus Metsätilan Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016 sukupolvenvaihdos projektipäällikkö Esa Lappalainen Tietoinen metsänomistus Lähtötilanne Omistaja Metsä Jatkaja Tavoitetilanne Uusi Omistaja Metsä Luopuja

Lisätiedot

Maatilan verotus 2015

Maatilan verotus 2015 Maatilan verotus 2015 04.02.2015 Elina Heliander Otsikko tähän Muistiinpanot Muistiinpanovelvollisuus, joka perustuu tositteisiin ja muihin muistiinpanoihin. Muistiinpanot ja tositteet on säilytettävä

Lisätiedot

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja 1 Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja maksaa, metsänomistaja tilittää -Itse maksetut alv:t

Lisätiedot

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Sukupolvenvaihdos kannattaa suunnitella ajoissa, jotta päästään haluttuun lopputulokseen

Lisätiedot

MAATALOUDENHARJOITTAJA

MAATALOUDENHARJOITTAJA 2 Veroilmoituksen täyttöopas MAATALOUDENHARJOITTAJA verovuosi 2015 Liitä mukaan vain Verohallinnon liitelomakkeita Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet: vero.fi/veroilmoitus/2 SISÄLTÖ AJANKOHTAISTA

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos

Metsätilan sukupolvenvaihdos Metsätilan sukupolvenvaihdos Arto Leppämäki 2015 Oppaan sisältö Näin onnistut metsätilan sukupolvenvaihdoksessa sivu 2 Johdatus metsätilan sukupolvenvaihdokseen Metsäomaisuuden siirtämisen keinot Perintö

Lisätiedot

METSÄTILAN KAUPPA, LAHJA JA LAHJANLUONTEINEN KAUPPA. Kuusankoski Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä

METSÄTILAN KAUPPA, LAHJA JA LAHJANLUONTEINEN KAUPPA. Kuusankoski Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä METSÄTILAN KAUPPA, LAHJA JA LAHJANLUONTEINEN KAUPPA Kuusankoski 6.5.2016 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä Sukupolvenvaihdos suunnittelu ja alkukartoittaminen Jokainen metsätilan omistajanvaihdos

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA Nurmes 13.3.2015 Sakari Tikka Yhteismetsä on tilojen yhteinen metsäalue Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelu

Metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Polvelta Toiselle Metsätilan sukupolvenvaihdosmessut, Kajaani 30.9.2017 Antti Pajula, Suomen metsäkeskus Taustatietoa metsätilojen sukupolvenvaihdoksista Omistajaa

Lisätiedot

Hyvä lukija, Metsävero-opas. Metsäverotus koskettaa jokaista metsänomistajaa vähintään kerran vuodessa, kun on aika laatia metsätalouden veroilmoitus.

Hyvä lukija, Metsävero-opas. Metsäverotus koskettaa jokaista metsänomistajaa vähintään kerran vuodessa, kun on aika laatia metsätalouden veroilmoitus. Metsävero-opas Verovuodelle 2011 Metsävero-opas Hyvä lukija, Sisältö Sivu Puun myyntitulon verotus Puun myyntitulojen erittely verotuksessa 4 Puun myyntitulojen keskeisimmät tekijät 5 Ennakonpidätyksen

Lisätiedot

METSÄTALOUDEN VEROILMOITUS. 2C-lomakkeen täyttäminen Verovuosi 2015

METSÄTALOUDEN VEROILMOITUS. 2C-lomakkeen täyttäminen Verovuosi 2015 METSÄTALOUDEN VEROILMOITUS 2C-lomakkeen täyttäminen Verovuosi 2015 Verohallinnon lähettämä metsätalouden harjoittajan veroilmoitusmateriaali 1 kpl esitäytetty 2C-lomake Täyttöopas Palautuskuori Maatalouttakin

Lisätiedot

Lahjaveroilmoituksen antaa lahjansaaja. Pääsääntöisesti lahjaveroilmoitusta varten ei tarvita liitteitä eikä niitä voi verkkolomakkeella lähettää.

Lahjaveroilmoituksen antaa lahjansaaja. Pääsääntöisesti lahjaveroilmoitusta varten ei tarvita liitteitä eikä niitä voi verkkolomakkeella lähettää. Lahjaveroilmoitus -verkkolomake Täyttöohjeet Lomaketta täyttäessäsi etene järjestyksessä täyttäen kaikki pakolliset valkoiset kentät (*) sekä muut ilmoitettavat tiedot. Harmaisiin kenttiin et voi ilmoittaa

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014. Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki

Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014. Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014 Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki Puolet metsätilan omistajanvaihdoksista on kauppoja Metsätilojen omistajanvaihdoksista: Vastikkeettomia 50 %

Lisätiedot

7.2.2009 Petra Varonen, MHYP

7.2.2009 Petra Varonen, MHYP Metsäverotus t Metsänomistajan Talvipäivä 7.2.2009 Petra Varonen, MHYP Metsän verot Myyntituloverotus Veroa nettotuloista Arvonlisäverotus 22 %, metsänomistajalla läpikulkuerä 2 Kiinteistöverotus rakennuksista

Lisätiedot

MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS

MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS MIKÄ LOPPUTULOS HALUTAAN? Tilan toiminnan jatkuminen Kannattava yritystoiminta - Erot markkina-arvon ja tuottoarvon välillä Omistamisen järjestelyt Perillisten tasapuolinen

Lisätiedot

Verotus yhteismetsän ja osuuksien omistusjärjestelyissä. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen Helsinki, 12.10.2011 Pirjo Havia

Verotus yhteismetsän ja osuuksien omistusjärjestelyissä. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen Helsinki, 12.10.2011 Pirjo Havia Verotus yhteismetsän ja osuuksien omistusjärjestelyissä Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen Helsinki, 12.10.2011 Pirjo Havia Esityksen sisältö Yhteismetsän verotus Verotus yhteismetsää perustettaessa

Lisätiedot

Lahjaverovelvollisuus syntyy, kun saat lahjan, jonka arvo on euroa (ennen : euroa) tai enemmän

Lahjaverovelvollisuus syntyy, kun saat lahjan, jonka arvo on euroa (ennen : euroa) tai enemmän Lahjansaajan opas Veronalaiset lahjat Lahjaverovelvollisuus syntyy, kun saat lahjan, jonka arvo on 5 000 euroa (ennen 1.1.2017: 4 000 euroa) tai enemmän Veronalaisia lahjoja ovat samalta lahjanantajalta

Lisätiedot

Spv ja tilakauppainfo turkistiloille TurkisTaito yrittäjyyttä ja yhteistyötä kehittämässä

Spv ja tilakauppainfo turkistiloille TurkisTaito yrittäjyyttä ja yhteistyötä kehittämässä Spv ja tilakauppainfo turkistiloille 30.10.2017 TurkisTaito yrittäjyyttä ja yhteistyötä kehittämässä Johanna Lindvall, johtava talousasiantuntija Johanna.Lindvall@finanssila.fi 040 753 0204 Ville Kujanen,

Lisätiedot

Maatalousyhtymän verotus Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen

Maatalousyhtymän verotus Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen Maatalousyhtymän verotus 7.12.2016 Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen Maatalousyhtymällä voi olla - Maatalouden tulolähde: maatalous, rakennusten vuokrat, maa-alueen vuokra, metsätalouden sivutulot - Muun

Lisätiedot

Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011

Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011 Yhteismetsän verotuksesta Oulu 2 2011 Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011 Yleistä Erillinen verovelvollinen Yhteisetuus (Tuloverolaki

Lisätiedot

Maatalouden veroilmoitus 2014

Maatalouden veroilmoitus 2014 Maatalouden veroilmoitus 2014 2-lomakkeen täyttäminen Lähdeaineistona Verohallinnon yhtenäistämisohjeet vuodelle 2014, maatalouden veroilmoituksen täyttöohjeet ja muut ohjeet sekä Verohallinnon sisäiset

Lisätiedot

Ensiasunnon ostajan vero-ohjeet

Ensiasunnon ostajan vero-ohjeet Ensiasunnon ostajan vero-ohjeet Hanna Silander Lakimies Veronmaksajain Keskusliitto ry 15.3.2017 Oman asunnon ostaminen ja verotus Rahoitus Säästöt Laina Lahja Asunnon ostaminen Varainsiirtovero / ensiasunnon

Lisätiedot

Metsävähennys ja sen tulouttaminen. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen - hankkeen seminaari Säätytalolla 12.10.2011 Kari Pilhjerta

Metsävähennys ja sen tulouttaminen. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen - hankkeen seminaari Säätytalolla 12.10.2011 Kari Pilhjerta Metsävähennys ja sen tulouttaminen Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen - hankkeen seminaari Säätytalolla Kari Pilhjerta Sisältö Tilastotietoa metsävähennyksestä Metsävähennyksen tulouttaminen, eli

Lisätiedot

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13 SISÄLLYS Esipuhe 11 Lyhenteet 13 1. Johdanto 15 1.1 Kirjan rakenne.................................15 1.2 Sijoitusinstrumentit.............................17 1.2.1 Talletukset..............................17

Lisätiedot

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke Päivi Ylitalo: Poromiehen verotus -maatalouden veroilmoitus- Toukokuu 2010 Lapin ammattiopisto www.poroverkko.wikispaces.com Paliskuntain yhdistys

Lisätiedot

MetsäVero-opas. emetsä-opas Stora Enson puukauppa-asiakkaille

MetsäVero-opas. emetsä-opas Stora Enson puukauppa-asiakkaille MetsäVero-opas emetsä-opas Stora Enson puukauppa-asiakkaille 1-8_emetsaopas.indd 1 28.11.2013 12.06 Valmis veroilmoitus emetsästä emetsän vero-osio on helppo ja luotettava apuväline metsäverotuksen muistiinpanojen

Lisätiedot

2C METSÄTALOUDEN VEROILMOITUS

2C METSÄTALOUDEN VEROILMOITUS VEROHALLINTO 1.9.2018 1.0 2C METSÄTALOUDEN VEROILMOITUS TIETUEKUVAUS 2018 SISÄLTÖ 1 YLEISKUVAUS... 2 2 TIETOVIRRAN ANTAMISTA TARKENTAVAA KUVAUSTA... 2 3 TIETOJEN KORJAAMINEN... 2 4 VOIMASSAOLO... 2 5 TIETOVIRTAYHDISTELMÄT...

Lisätiedot

Maa- ja metsätilan sukupolvenvaihdoksen verokysymyksiä

Maa- ja metsätilan sukupolvenvaihdoksen verokysymyksiä Maa- ja metsätilan sukupolvenvaihdoksen verokysymyksiä Timo Sipilä 19.3.2015 Sukupolvenvaihdoksen toteuttamistapoja Kauppa Lahjanluonteinen kauppa Lahja Toteuttamistapa vaikuttaa veroseuraamuksiin Keskeisiä

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos Esa Lappalainen

Metsätilan sukupolvenvaihdos Esa Lappalainen Metsätilan sukupolvenvaihdos Esa Lappalainen Tietoinen metsänomistus -hanke Taustatietoa metsätilojen sukupolvenvaihdoksista Omistajaa vaihtaa vuosittain n. 15 000 metsätilaa Osto markkinoilta 15 % Sukulaiskauppa

Lisätiedot

LIIKKEEN- JA AMMATIN- HARJOITTAJAT

LIIKKEEN- JA AMMATIN- HARJOITTAJAT Veroilmoituksen täyttöopas 5 LIIKKEEN- JA AMMATIN- HARJOITTAJAT verovuosi 2014 Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet vero.fi/lomakkeet/5 SISÄLTÖ AJANKOHTAISTA 3 VEROILMOITUS JA LIITELOMAKKEET

Lisätiedot

Metsien omistusmuodot ja verotus Saimaan Metsänomistajat 17.11.2014 Kari Pulli Suomen metsäkeskus Kaakkois-Suomi

Metsien omistusmuodot ja verotus Saimaan Metsänomistajat 17.11.2014 Kari Pulli Suomen metsäkeskus Kaakkois-Suomi Metsien omistusmuodot ja verotus Saimaan Metsänomistajat 17.11.2014 Kari Pulli Suomen metsäkeskus Kaakkois-Suomi Metsää omistavat tahot Yksityishenkilöt Kuolinpesät, leski + perittävän lapset Yhtymät (yhteisomistus)

Lisätiedot

Projektineuvoja Jorma Kyllönen. Tietoinen metsänomistus -hanke

Projektineuvoja Jorma Kyllönen. Tietoinen metsänomistus -hanke Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti, oma veroilmoitus Yli 30 000 vuosituloksesta menee 34% vero Yhtymässä tulos jaetaan

Lisätiedot

METSÄTILAN OMISTAJAN VAIHDOS

METSÄTILAN OMISTAJAN VAIHDOS METSÄTILAN OMISTAJAN VAIHDOS Rovaniemi 18.3.2017 Ilkka Ronkainen Mhy Länsi-Pohja YKSITYISMETSIEN OMISTAJIEN ONGELMIA Metsänomistajien 2 1. Ikääntyminen oikeustoimikelvottomuus 2. Hallitsemattomat yhteisomistukset

Lisätiedot

Yhteismetsän rahoitus- ja veropäivä Oulu 20.10.2011. Reijo Parkkila Pohjois-Suomen yritysverotoimisto Johanna Heikkisen esitykseen perustuen

Yhteismetsän rahoitus- ja veropäivä Oulu 20.10.2011. Reijo Parkkila Pohjois-Suomen yritysverotoimisto Johanna Heikkisen esitykseen perustuen Yhteismetsän verotuksesta Yhteismetsän rahoitus- ja veropäivä Oulu 20.10.2011 Reijo Parkkila Pohjois-Suomen yritysverotoimisto Johanna Heikkisen esitykseen perustuen Käsiteltävät asiat Yleistä yhteismetsän

Lisätiedot

Metsätilan omistajanvaihdoksen vaihtoehtoja

Metsätilan omistajanvaihdoksen vaihtoehtoja Metsätilan omistajanvaihdoksen vaihtoehtoja 14.11.2017 Konnevesi Juha Leppänen Projektipäällikkö, Biotalouden perusta kuntoon hanke SPV asiantuntija, Mhy Keski-Suomi Käsiteltäviä asioita Mihin sukupolvenvaihdoksella

Lisätiedot

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 205/2008 vp Hallituksen esitys eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi (HE 206/2008

Lisätiedot

Taas on se aika vuodesta, jolloin laaditaan metsätalouden

Taas on se aika vuodesta, jolloin laaditaan metsätalouden METSÄVERo-opas 2014 Tilinpäätöksen aika Sisältö 4 Pikaohje metsäverolomakkeen täyttöön 5 Metsäverotuksen yleiset periaatteet 6 Metsätalouden tulot 9 Vähennettävät menot 12 Veroilmoituksen palautus 15 Arvonlisäverotus

Lisätiedot

Metsätalous 2012 - Asteri malli

Metsätalous 2012 - Asteri malli Metsätalous 2012 - Asteri malli VASTAKIRJAUKSET VARAT Koneet ja kalusto Rakennukset Ojat ja tiet Metsävähennysten määrä Käyttämätön metsävähennys Saamiset Saamiset Veroilmoituksessa esiintymättömät erät

Lisätiedot

HENKILÖASIAKKAAT. Esitäytetyn veroilmoituksen täyttöopas ILMOITA VERKOSSA. vero.fi/veroilmoitus. verovuosi

HENKILÖASIAKKAAT. Esitäytetyn veroilmoituksen täyttöopas ILMOITA VERKOSSA. vero.fi/veroilmoitus. verovuosi ILMOITA VERKOSSA vero.fi/veroilmoitus Esitäytetyn veroilmoituksen täyttöopas HENKILÖASIAKKAAT verovuosi 2012 Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet vero.fi/lomakkeet/veroilmoitus SISÄLTÖ AJANKOHTAISTA

Lisätiedot

Maatalouden veroilmoitus 2013

Maatalouden veroilmoitus 2013 Maatalouden veroilmoitus 2013 2-lomakkeen täyttäminen Lähdeaineistona Verohallinnon yhtenäistämisohjeet vuodelle 2013, maatalouden veroilmoituksen täyttöohjeet ja Verohallinnon sisäiset koulutusaineistot.

Lisätiedot

MAATALOUDEN VEROILMOITUS (2)

MAATALOUDEN VEROILMOITUS (2) MAATALOUDEN VEROILMOITUS (2) TIETUEKUVAUS 2015 SISÄLTÖ 1 YLEISKUVAUS... 2 2 VOIMASSAOLO... 2 3 MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN... 2 4 TUNNUS-TIETO LUETTELO... 3 5 TARKISTUKSET... 8 6 HUOMAUTUKSET... 12 Muutoshistoria

Lisätiedot

Sisältö. Metsävero-opas Pääkirjoitus. Veroilmoituksen täyttö. Veroilmoituksen täyttö onnistuu ensikertalaiselta. Metsätalouden tulot

Sisältö. Metsävero-opas Pääkirjoitus. Veroilmoituksen täyttö. Veroilmoituksen täyttö onnistuu ensikertalaiselta. Metsätalouden tulot Metsävero-opas 2018 Metsävero-opas 2018 sivu 2 Sisältö Pääkirjoitus Veroilmoituksen täyttö 3 4 Metsävero-opas 2018 Julkaisija: OP Osuuskunta Petri Kortejärvi etunimi.sukunimi@op.fi op.fi Taitto: Otavamedia

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos. Polvelta toiselle messut Seinäjoki 8.11.2014 Seppo Niskanen

Metsätilan sukupolvenvaihdos. Polvelta toiselle messut Seinäjoki 8.11.2014 Seppo Niskanen Metsätilan sukupolvenvaihdos Polvelta toiselle messut Seinäjoki 8.11.2014 Seppo Niskanen Metsäomaisuuden omistusjärjestelyt Esimerkkejä: Tilan luovutus perheen sisällä Tilan myynti ulkopuoliselle Omistusjärjestelyt

Lisätiedot

Metsävähennys. Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme

Metsävähennys. Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme Metsävähennys Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme Perusteita: Metsävähennys on käytettävissä 1.1.1993 jälkeen vastikkeellisesti hankituilla metsätiloilla. Metsävähennysoikeutta ei ole yleensä alle 2 ha kiinteistöillä

Lisätiedot

Ratkaisuvaihtoehdot SPVtilanteessa

Ratkaisuvaihtoehdot SPVtilanteessa Ratkaisuvaihtoehdot SPVtilanteessa 1. Kiinteistön kauppa 2. Lahja 3. Perintö/Testamentti Tärkeintä on aina ratkaisun toimivuus, ei verojen minimointi. Kiinteistön kauppakirja /lahjakirja on tehtävä määrämuotoisena

Lisätiedot

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Metsäpäivä Tapiola Clas Stenvall

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Metsäpäivä Tapiola Clas Stenvall Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Metsäpäivä Tapiola 03.09.2016 Clas Stenvall Kuolinpesä Kuolinpesän muodostaa kuolleen henkilön kaikki omaisuus Kuolinpesää hallinnoi osakkaiden väliaikainen henkilöyhteenliittymä

Lisätiedot

LIIKKEEN- TAI AMMATIN- HARJOITTAJA

LIIKKEEN- TAI AMMATIN- HARJOITTAJA Veroilmoituksen täyttöopas 5 LIIKKEEN- TAI AMMATIN- HARJOITTAJA verovuosi 2015 Liitä mukaan vain Verohallinnon liitelomakkeita Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet: vero.fi/veroilmoitus/5 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Asunto- ja keskinäiset kiinteistöyhteisöt, veroilmoitus. Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Seija Pyrhönen, Verohallinto

Asunto- ja keskinäiset kiinteistöyhteisöt, veroilmoitus. Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Seija Pyrhönen, Verohallinto Asunto- ja keskinäiset kiinteistöyhteisöt, veroilmoitus Veroinfo isännöitsijöille Seija Pyrhönen, Verohallinto Sisältö Verolomake 4 uudistukset Verolomakkeen 4 täyttäminen, sivu 1 Verolomakkeen 4 täyttäminen,

Lisätiedot

Sisältö. Metsävero-opas 2017

Sisältö. Metsävero-opas 2017 Metsävero-opas 2017 Metsävero-opas 2017 sivu 2 Sisältö Pääkirjoitus Veroilmoituksen täyttö Veroilmoituksen täyttö onnistuu ensikertalaiselta Metsätalouden tulot Metsätalouden vähennykset Verottajalle yksi

Lisätiedot

Yksityisen elinkeinonharjoittajan. tuloverotus. Verohallinto

Yksityisen elinkeinonharjoittajan. tuloverotus. Verohallinto Yksityisen elinkeinonharjoittajan tuloverotus Verohallinto Sisältö Verotettava tulo lasketaan tulolähteittäin Tulolähteen merkitys verotuksessa Verotus perustuu kirjanpitoon Elinkeinotoiminnan tuloksen

Lisätiedot

Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet www.vero.fi/lomakkeet/6

Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet www.vero.fi/lomakkeet/6 Veroilmoituksen täyttöopas 6 YHTEISETUUS verovuosi 2013 Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet www.vero.fi/lomakkeet/6 SISÄLTÖ AJANKOHTAISTA 3 VEROILMOITUKSEN ANTAMINEN 3 MUUTOKSET YHTEISÖN TIEDOISSA

Lisätiedot

Sisältö. Metsävero-opas 2017

Sisältö. Metsävero-opas 2017 Metsävero-opas 2017 Metsävero-opas 2017 sivu 2 Sisältö Pääkirjoitus Veroilmoituksen täyttö Veroilmoituksen täyttö onnistuu ensikertalaiselta Metsätalouden tulot Metsätalouden vähennykset Verottajalle yksi

Lisätiedot

Metsätilan siirtäminen osana sukupolvisuunnitelmaa

Metsätilan siirtäminen osana sukupolvisuunnitelmaa Metsätilan siirtäminen osana sukupolvisuunnitelmaa Helinä Sairanen, yhteyspäällikkö Danske Bank Mikkeli 25.3.2017 Sukupolvelta sukupolvelle Tieto oman ja yhteisen omaisuuden arvosta Omaisuuden suojaaminen

Lisätiedot

SUKUPOLVENVAIHDOKSEN VERO- YM. SEURAAMUKSIA. Vantaa 30.1.2010 Tuomo Pesälä, metsälakimies, Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy

SUKUPOLVENVAIHDOKSEN VERO- YM. SEURAAMUKSIA. Vantaa 30.1.2010 Tuomo Pesälä, metsälakimies, Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy SUKUPOLVENVAIHDOKSEN VERO- YM. SEURAAMUKSIA Vantaa 30.1.2010 Tuomo Pesälä, metsälakimies, Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy Luovutuksesta monenlaisia seuraamuksia 1. Kenellä on päätösvalta luovutuksen

Lisätiedot

Suomen verotus selkokielellä

Suomen verotus selkokielellä Suomen verotus selkokielellä Mitä sanat tarkoittavat? Vero: pakollinen maksu, jonka valtio kerää yhteiskunnan palveluita varten Veroprosentti: osuus, jonka työnantaja ottaa palkasta ja välittää Verohallinnolle

Lisätiedot

METSÄTALOUDEN VEROILMOITUS (2C)

METSÄTALOUDEN VEROILMOITUS (2C) METSÄTALOUDEN VEROILMOITUS (2C) TIETUEKUVAUS 2017 SISÄLTÖ 1 YLEISKUVAUS... 2 2 TIETOVIRRAN ANTAMISTA TARKENTAVAA KUVAUSTA... 2 3 TIETOJEN KORJAAMINEN... 2 4 VOIMASSAOLO... 2 5 TIETOVIRTAYHDISTELMÄT...

Lisätiedot

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa

Lisätiedot

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen Miksi kuolinpesässä kannattaa tehdä omistusjärjestelyjä? Päätöksenteko hakkuu- ja hoitotöistä saattaa

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos Esa Lappalainen

Metsätilan sukupolvenvaihdos Esa Lappalainen Metsätilan sukupolvenvaihdos Esa Lappalainen Tietoinen metsänomistus -hanke Lähtötilanne Omistaja Metsä Jatkaja Tavoitetilanne Uusi Omistaja Metsä Luopuja Näkökulmia ja tavoitteita Metsätalous säilyy kannattavana

Lisätiedot

Esitäytetyn veroilmoituksen täyttöopas HENKILÖASIAKKAAT

Esitäytetyn veroilmoituksen täyttöopas HENKILÖASIAKKAAT ILMOITA VERKOSSA vero.fi/veroilmoitus Esitäytetyn veroilmoituksen täyttöopas HENKILÖASIAKKAAT verovuosi 2014 Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet vero.fi/lomakkeet/veroilmoitus SISÄLTÖ AJANKOHTAISTA

Lisätiedot

Sijoittajan perintö- ja lahjaverosuunnittelu. Juha-Pekka Huovinen Veronmaksajain Keskusliitto + Verotieto Oy

Sijoittajan perintö- ja lahjaverosuunnittelu. Juha-Pekka Huovinen Veronmaksajain Keskusliitto + Verotieto Oy Sijoittajan perintö- ja lahjaverosuunnittelu Juha-Pekka Huovinen Veronmaksajain Keskusliitto + Verotieto Oy I veroluokan lahja- ja perintöveroasteikot Lahja: Verotettavan osuuden Veron määrä Veroprosentti

Lisätiedot

Metsäverotus 2013. Jyväskylä 5.2.2014 Juha Leppänen

Metsäverotus 2013. Jyväskylä 5.2.2014 Juha Leppänen Metsäverotus 2013 Jyväskylä 5.2.2014 Juha Leppänen Ajankohtaista Metsäneuvojilla hyvä valmius tehdä veroilmoituksia. 2C:n ja kausiveroilmoituksen täyttö alkaen 50 (alv. 0%) Suunnitelmissa sukupolvenvaihdos?

Lisätiedot

Arto Taskinen Oulu

Arto Taskinen Oulu Arto Taskinen Oulu 17.11.2016 YRITTÄJÄVÄHENNYS Yrittäjävähennys vuonna 2017 Vähennys 5 % metsätalouden tulosta Koskee metsätalouden harjoittajia, verotusyhtymiä, kuolinpesiä ja yhteismetsiä Helpottaa puun

Lisätiedot

MAATILAN. ProAgria Länsi-Suomi Esko Aalto 050 55 44 191

MAATILAN. ProAgria Länsi-Suomi Esko Aalto 050 55 44 191 MAATILAN VEROTUS ProAgria Länsi-Suomi Esko Aalto 050 55 44 191 Aihealueet verotuksen perusteet muutokset 2013 ja 2014 yhtenäistämisohjeet 2013 metsäverotus 2013 arvonlisäverotus kotitalousvähennys verotuksen

Lisätiedot

SPV MAATILALLA. Seinäjoki 8.11.2014

SPV MAATILALLA. Seinäjoki 8.11.2014 SPV MAATILALLA Seinäjoki 8.11.2014 Sukupolvenvaihdos on henkinen ja taloudellinen prosessi Kyse maatilan omistuksesta ja perheyrittäjyydestä (toimeentulosta) Onnistunut spv edellyttää henkistä, tuotannollista

Lisätiedot

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Ulkomaisen vuokratyövoiman verotusta koskeva uudistus 2007: tyypillisiä kysymyksiä vastauksineen Sisällysluettelo 1. Yleiset kysymykset 2. Enintään kuusi kuukautta Suomessa olevat 3. Yli kuusi kuukautta

Lisätiedot

Maatilan sukupolvenvaihdoksen verotusnäkökohtia

Maatilan sukupolvenvaihdoksen verotusnäkökohtia Maatilan sukupolvenvaihdoksen verotusnäkökohtia Pertti Ruuska Toivo-tiedonvälitys MTK-Keski-Suomi ry Konnevesi Maatilan sukupolvenvaihdos Maatilan sukupolvenvaihdos Maatilan sukupolvenvaihdosluovutus Maatilan

Lisätiedot

JULKISYHTEISÖ YHTEISETUUS

JULKISYHTEISÖ YHTEISETUUS Veroilmoituksen täyttöopas 6 JULKISYHTEISÖ YHTEISETUUS verovuosi 2016 Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet vero.fi/lomakkeet/6 SISÄLTÖ AJANKOHTAISTA 3 VEROILMOITUKSEN ANTAMINEN 3 MUUTOKSET YHTEISÖN

Lisätiedot

METSÄTALOUDEN VEROILMOITUS (2C)

METSÄTALOUDEN VEROILMOITUS (2C) METSÄTALOUDEN VEROILMOITUS (2C) TIETUEKUVAUS 2015 SISÄLTÖ 1 YLEISKUVAUS... 2 2 VOIMASSAOLO... 2 3 MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN... 2 4 TUNNUS-TIETOLUETTELO... 2 5 TARKISTUKSET... 5 6 HUOMAUTUKSET... 6 Muutoshistoria

Lisätiedot

Metsälahjavähennyslaskuri

Metsälahjavähennyslaskuri Metsälahjavähennyslaskuri Ohje metsälahjavähennyslaskurin käyttöön 7.4.2017 www.metsakeskus.fi Metsälahjavähennyslaskurin käyttö Metsälahjavähennyslaskuri opastaa metsälahjavähennyksen käytössä ja metsälahjavähennyspohjan

Lisätiedot

Muutoksia varainsiirtoverotukseen

Muutoksia varainsiirtoverotukseen Muutoksia varainsiirtoverotukseen 1.11.2019 Muutokset lyhyesti Varainsiirtoveron ilmoittaminen ja maksaminen muuttuu 1.11.2019 alkaen Varainsiirtoveron prosentit ja veron laskeminen säilyvät ennallaan

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos. Helsinki

Metsätilan sukupolvenvaihdos. Helsinki Metsätilan sukupolvenvaihdos Helsinki 6.3.2019 Taustatietoa metsätilojen sukupolvenvaihdoksista Suomessa omistajaa vaihtaa vuosittain 15 000 metsätilaa, joista vapailla markkinoilla hieman yli 3 000 metsätilaa

Lisätiedot

Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto 8.3.2016

Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto 8.3.2016 Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Tässä esityksessä tarkastellaan maatilan sukupolvenvaihdosta verotuksen näkökulmasta. Kohteena on ne tilanteet,

Lisätiedot

Metsävero-opas. OP-metsäopas 2005

Metsävero-opas. OP-metsäopas 2005 Metsävero-opas OP-metsäopas 2005 Sisältö Veroilmoituksen täyttö Myyntituloverotus Pinta-alaverotus Arvonlisäverotus Omistusmuodon vaikutus verotettavan tulon ja varallisuuden jakoon Uuden omistajan metsäverojärjestelmä

Lisätiedot

I Perinnön ja lahjan verokohtelu 1

I Perinnön ja lahjan verokohtelu 1 Sisällys Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteet xiii I Perinnön ja lahjan verokohtelu 1 1. Johdanto 1 1.1. Kirjan tavoite 1 1.2. Tutkimuksen rakenne 2 1.3. Perintö- ja lahjaverotus ja veropolitiikka 5 1.4. Edunvalvontavaltuutus

Lisätiedot

Metsätalouden pääomatulojen verotus

Metsätalouden pääomatulojen verotus Metsätalouden pääomatulojen verotus Metsätalouden verotus Metsätulot lasketaan pääomatuloiksi Veroprosentti 30 % yli 50000 32 % (v. 2013 31 %, yli 50000 33 %) Metsätalouden verotus Veroja maksetaan puhtaasta

Lisätiedot

ennakkoveroa/muutosta ennakkoveroon

ennakkoveroa/muutosta ennakkoveroon VEROKORTTIHAKEMUS JA ENNAKKOVEROHAKEMUS 2016 Henkilöasiakas, liikkeen- tai ammatinharjoittaja, maatalouden harjoittaja ja yhtymän osakas hakee verokorttia ja/tai ennakkoveroa tällä lomakkeella. Rajoitetusti

Lisätiedot

Esitäytetyn veroilmoituksen täyttöopas HENKILÖASIAKKAAT

Esitäytetyn veroilmoituksen täyttöopas HENKILÖASIAKKAAT ILMOITA VERKOSSA vero.fi/veroilmoitus Esitäytetyn veroilmoituksen täyttöopas HENKILÖASIAKKAAT verovuosi 2015 Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet: vero.fi/lomakkeet/veroilmoitus SISÄLTÖ AJANKOHTAISTA

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdoksen verotuksesta

Metsätilan sukupolvenvaihdoksen verotuksesta Metsätilan sukupolvenvaihdoksen verotuksesta Polvelta Toiselle metsätilan sukupolvenvaihdos-messut Rovaniemi 18.3.2017 johtava veroasiantuntija Markku Kovalainen Pohjois-Suomen verotoimisto Metsätilan

Lisätiedot

Metsätilan myynti Asiantuntijailtapäivä Hakkiluoto, 17.10.2012

Metsätilan myynti Asiantuntijailtapäivä Hakkiluoto, 17.10.2012 Metsätilan myynti Asiantuntijailtapäivä Hakkiluoto, 17.10.2012 Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Minnamari Tuovinen 16.10.2012 1 Esityksen sisältö Sukupolvenvaihdokseen valmistautuminen Eri vaihtoehdot

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET... 12 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE...

SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET... 12 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE... SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ............. 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET..................... 12 Verovuosi.............................................. 12 Ennakkoperintä.........................................

Lisätiedot

Perinnöstä ja sen verotuksesta. Kokkolan Seudun Arvopaperisäästäjät ry 2.9.2010 Asianajaja, varatuomari, Mika Talviaro

Perinnöstä ja sen verotuksesta. Kokkolan Seudun Arvopaperisäästäjät ry 2.9.2010 Asianajaja, varatuomari, Mika Talviaro Perinnöstä ja sen verotuksesta Kokkolan Seudun Arvopaperisäästäjät ry 2.9.2010 Asianajaja, varatuomari, Mika Talviaro Illan aiheita Perintöverosuunnittelu Verottomat lahjat Kesämökin lahjoitus Testamentti

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdoksen verotuksesta

Metsätilan sukupolvenvaihdoksen verotuksesta Metsätilan sukupolvenvaihdoksen verotuksesta Polvelta Toiselle metsätilan sukupolvenvaihdos-messut Oulu 7.4.2018 Johtava veroasiantuntija Markku Kovalainen Pohjois-Suomen verotoimisto Metsätilan luovutuksen

Lisätiedot

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Sisältö Yhtenäistämisohje vs. Vero.fi > Syventävät ohjeet Tulossa uusia ohjeita,

Lisätiedot

Metsätilan omistusjärjestely Metsätilakauppa/Etelä-Savon yhteismetsä. Antti Tiihonen Mhy Etelä-Savo Järvi-Suomen Metsätilat Oy LKV

Metsätilan omistusjärjestely Metsätilakauppa/Etelä-Savon yhteismetsä. Antti Tiihonen Mhy Etelä-Savo Järvi-Suomen Metsätilat Oy LKV Metsätilan omistusjärjestely Metsätilakauppa/Etelä-Savon yhteismetsä Antti Tiihonen Mhy Etelä-Savo Järvi-Suomen Metsätilat Oy LKV Vantaa 14.4.2018 4 henkilöä hoitaa metsätilan omistusjärjestyihin liittyviä

Lisätiedot

METSÄTILAN LAHJOITTAMINEN

METSÄTILAN LAHJOITTAMINEN METSÄTILAN LAHJOITTAMINEN SPV-metsäpäivä 9.11.2014 VT Miikka Autio Oma Säästöpankki Oy Metsätilan lahjoittaminen Käytännössä metsätilan siirtämisessä jälkipolville on useita vaihtoehtoja Lahja Normaali

Lisätiedot

Suomen verotus selkeästi

Suomen verotus selkeästi Suomen verotus selkeästi Avainsanat Vero: pakollinen maksu, jonka valtio kerää yhteiskunnan palveluita varten Veroprosentti: osuus, jonka työnantaja ottaa palkasta ja välittää Verohallinnolle Verohallinto:

Lisätiedot