Mikrobien taudinaiheuttamiskyky ja erilaiset
|
|
- Toivo Jääskeläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus MARJA-IISA OKKI HA ja infektiot HA-alueen geenit ja niiden tuotteet ovat osa järjestelmää, jolla elimistö puolustautuu mikrobeja ja niiden aiheuttamia vakavia infektioita vastaan. Alueella on lukuisia immuunipuolustuskykyä sääteleviä geenejä, joista tärkeimmät ovat HA-geenit. HAmolekyylit esittelevät antigeenisia peptidejä imusoluille ja säätelevät imusolujen kypsymistä, erilaistumista ja aktivoitumista. HA-alueella tapahtuu geenien uudelleen järjestymistä. Altistuminen mikrobeille säätelee geeniyhdistelmien kehitystä, joka takaa väestön parhaan keskimääräisen sopeutumisen ympäristöönsä. Viimeaikaiset tutkimukset viittaavat useiden HA-alueen geenien merkitykseen infektiotautien patogeneesissä. Mikrobien taudinaiheuttamiskyky ja erilaiset ympäristötekijät vaikuttavat infektioalttiuteen. Ne selittävät kuitenkin vain osan alttiudessa havaituista eroista. Tärkeä osa infektioalttiudessa ja infektiosta selviämisessä on yksilöllisellä immuunipuolustusjärjestelmällä ja sitä säätelevillä geeneillä. Ihmisen kudossopeutuvuutta määrääviä geenejä kutsutaan HA-geeneiksi. HA-alueen geenit ja niiden tuotteet ovat osa järjestelmää, jolla elimistö puolustautuu mikrobeja ja niiden aiheuttamia vakavia infektioita vastaan. HA-geenit muovaavat yksilöllistä vastustuskykyämme monella tasolla: kuinka nopeasti elimistö hajottaa antigeenipeptidejä, mitkä peptidit valikoituvat siirrettäväksi solulimakalvostoon ja millainen peptidi sitoutuu HA-molekyyliin (Klein ja Sato 2000). HA-molekyylit esittelevät antigeenisia peptidejä imusoluille ja säätelevät imusolujen kypsymistä, erilaistumista ja aktivoitumista. Immuunivastetta säätelevät HA-molekyylit ovat luokkien I ja II HA-geenien tuotteita. HA-geeni tuottaa luokan I molekyyliin vain alfaketjun ja toisen eli beeta 2 -mikroglobuliiniketjun geeni on kromosomissa 15. uokan II HAmolekyylin alfa- ja beeta-ketju ovat luokan II geenien tuotteita. HA-molekyylien päätehtävä on antigeenisen peptidin esittely immuunisoluille. Duodecim 2005;121: Sekä I että II luokan HA-molekyylit muodostavat polypeptidiketjuista uurteen, johon antigeeninen peptidi kiinnittyy. Se, millainen antigeeni mihinkin HA-molekyyliin kiinnittyy, on solussa tapahtuvien monimutkaisten reaktioiden tulos. HA-järjestelmän perinnöllisen monimuotoisuuden ajatellaan kehittyneen mikrobien aiheuttaman valintapaineen seurauksena. HA-alueella on lukuisia geenejä, jotka vaikuttavat immuunijärjestelmän toimintaan, ja monilla alueen geeneillä näyttää olevan yhteyksiä infektiotauteihin. HA-, komplementti- ja sytokiinigeenien sekä niiden yhdistelmien ja poikkeavuuksien tutkiminen voi monella tavalla lisätä tietojamme infektiotautien patogeneesistä ja auttaa löytämään uusia keinoja näiden tautien diagnostiikkaan ja hoitoon. MHC-geenialue HA-geenit ovat kromosomissa 6 MHC-geenialueella (6p21.3, major histocompatibility complex). Tämän alueen geenejä tai niiden osia tunnetaan lähes 250 ( Nykyisen arvion mukaan alle puolet MHC-alueen geeneistä säätelee immuunivastetta ja tulehdusreaktiota. MHC-alue on jaettu kolmeen luokkaan (kuva 1). Klassiset transplantaatiogeenit kuuluvat joko luokkaan I (HA-A,B,C) tai luokkaan 369
2 Kromosomi 6 Telomeeri q p Sentromeeri HA-alue 6p Telomeeri uokka II uokka III uokka I Bf TB TA DP DM TAP DQ DR C4 C2 Hsp70 TNF B C E A G F HFE KUVA 1. Kaavio HA-alueen rakenteesta kromosomissa 6. Kuhunkin luokkaan on merkitty vain muutamia tärkeimpiä tai tekstissä mainittuja geenejä. HA-luokat on piirretty samankokoisiksi. II (HA-DR,DQ,DP) (taulukko 1). uokan III alueella on 60 geeniä noin emäksen pituisessa jaksossa (viidesosa koko MHC-alueesta). uokan III geenit eivät ole varsinaisia HAgeenejä. Monet näiden geenien tuotteista vaikuttavat kuitenkin immuunivasteeseen tai osallistuvat solujen väliseen viestintään. Tällaisia ovat mm. komplementtigeenit C2, Bf, C4A ja C4B, tuumorinekroositekijän (TNF) ja lymfotoksiini A:n ja B:n (TA ja TB) sytokiinigeenit, lämpösokkigeenit (HSP70-1 ja 2) ja soluväliaineen proteiinia tuottava geeni tenaskiini X (TNXB) (Rhodes ja Trowsdale 1999, Yu 2000). uokan I HA-molekyylien muodostuminen uokan I HA-molekyylien muodostuminen on riippuvainen antigeenipeptidistä. Yleensä luokan I molekyylit esittelevät peptidiantigeeneja, jotka ovat peräisin solun tuottamista proteiineista, olivatpa ne omia tai vieraita. Solun proteasomit ovat»murskaamoja», joissa omat vialliset proteiinit tai virusinfektion seurauksena syntyneet vieraat virusproteiinit hajoavat. Osa hajoaa aminohapoiksi, joita elimistö käyttää uudelleen. Osa liittyy peptidinä TAP- (transporters associated with antigen processing) ja tapasiinimolekyylien muodostamaan proteiinikompleksiin ja kulkeutuu lopulta peptidiä sitovaan HA-molekyyliin. Tapasiinimekanismi vaikuttaa HAmolekyylien ilmentymiseen solujen pinnalla. Sillä voi olla merkitystä HA-B27:ään liittyvien tautien kuten selkärankareuman patogeneesissä (Peh ym. 2000). Viime vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan selkärankareumapotilaiden HA-B*2705 sitoo ja esittelee peptidiä, joka on peräisin HA-B*2705 molekyylistä itsestään ja jolla on sekvenssihomologiaa Pseudomonas aeruginosan, Escherichia colin ja Bacillus megateriumin tiettyjen bakteeriantigeenien kanssa, sekä myös tiettyjen muiden HA-A- ja HA-Bgeenien kanssa. Omista ja bakteeriproteiineista löytyvä yhteinen artritogeeninen peptidi stimuloi potilaissa sytotoksisten T-solukloonien tuoton (Frauendorf ym. 2003). TAUUKKO 1. Tammikuussa 2004 HA-tietokannasta löytyneet alleelia. Klassiset transplantaatiogeenit (HA-A, B, C, DRB, DQB ja DPB) ovat monimuotoisimmat ja niistä HA-B-geeni on ihmisen yksittäisistä geeneistä monimuotoisin. uokka I uokka II Muita HA-alueen geenejä Geeni Alleeli Geeni Alleeli Geeni Alleeli HA-A 303 HA-DRB 439 TAP1 6 HA-B 559 HA-DRA 3 TAP2 4 HA-C 150 HA-DQA1 25 MICA 56 HA-E 6 HA-DQB1 56 HA-F 2 HA-DPA1 20 HA-G 15 HA-DPB1 107 HA-DMA 4 HA-DMB 6 HA-DOA 8 HA-DOB M-. okki
3 uokan II HA-molekyylien muodostuminen HA-A*0201 V Y uokan I HA-molekyylien muodostuminen ja peptidien sitoutuminen on käynnissä koko ajan useimmissa somaattisissa soluissa. uokan II HA-molekyylejä rakentuu samanaikaisesti mutta eri reittiä erityisesti immuunijärjestelmän B-lymfosyyteissä, makrofageissa ja dendriittisoluissa sekä kateenkorvan epiteelisoluissa. Nämä solut pyydystävät tehokkaasti omia ja vieraita solun ulkopuolisia proteiineja, jotka joutuvat fagosytoosin kohteeksi tai siirtyvät solun sisälle pintareseptorien kautta. uokan II molekyylien kaksi ketjua rakentuvat erikseen, joutuvat kosketuksiin ja toistensa kanssa liittyvät yhteen apuproteiinien välityksellä. Monimutkaisen reaktiosarjan seurauksena HA-II-molekyyleihin liittyy peptidiantigeeni. Osa luokan II muiden geenien (HA-DM) tuotteista avustaa peptidiä esittelevän molekyylin muodostamisessa. HA-molekyylien muodostuminen ja peptidityypin sitoutuminen noudattavat yleensä edellä kuvattuja sääntöjä, eivät kuitenkaan aina. uokan I molekyylit voivat myös esitellä solunulkoisia kuten bakteeriperäisiä peptidejä ja luokan II molekyylit virusperäisiä peptidejä. Vielä ei tiedetä, millaisissa fysiologisissa olosuhteissa näin tapahtuu. Antigeenin esittelyä sääteleviä mekanismeja selvitetään parhaillaan soluviljelmissä in vitro (Roy 2003). Tulokset johtavat todennäköisesti uusien virus- ja bakteeri-infektioihin liittyvien riskitekijöiden löytämiseen. HA-molekyyli esittelee peptidin Solun pinnalla on satojatuhansia HA-molekyylejä, joihin on kiinnittynyt peptidi. Jotakin peptidityyppiä voi olla tuhansia, jotakin vain kymmenkunta. Ylenpalttista monimuotoisuutta lisää vielä se, että solun pilkkomien proteiinien palaset voivat liimautua uudelleen yhteen vaihtelevissa järjestyksissä (Hanada ym. 2004). Proteasomimurskaamoista tulee uusia ja uusia peptidejä HA-molekyyliin kiinnittymistä varten. Tämä on osoitettu syöpäproteiinien osalta, mutta koskee mahdollisesti myös infektoivia mikrobeja ja solun omia proteiineja (Rammensee 2004). Kyseiset havainnot ovat tuoneet esiin HA ja infektiot HAketju Solukalvo HA-A3 HA-A*6801 HA-B7 HA-B27 NH + 3 P1 T V P R P2 P3 P4 P6 P5 P7 uusia näkökulmia: immuunipuolustus tehostuu, kun sytotoksisten T-solujen tunnistuskohteena olevien proteiinien määrä kasvaa, mutta toisaalta mm. rokotteiden kehittäminen mutkistuu, kun tunnistettavien peptidien määrä kasvaa. HA-molekyylin uurteeseen liittyy yksi peptidi kerrallaan. HA-molekyyli ei ole liian valikoiva riittää, että peptidi on sopivan pitkä (esimerkiksi luokan I molekyyleille yhdeksän aminohapon pituinen) ja että peptidin sivuketjuista pari sopii uurteessa oleviin taskuihin (kuva 2). HA-molekyylin polymorfiset kohdat taskujen reunoilla lisäävät sitoutumisen spesifisyyttä. Yksi HA-molekyyli voi periaatteessa sitoa tuhansia erilaisia peptidejä, eli tarjonta immuunisolujen P8 K R R K COO P9 Beeta 2 -mikroglobuliini KUVA 2. Kaavio HA luokan I molekyylin rakenteesta ja peptidin sitoutumisesta HA-molekyyliin. Peptidin sitoutumisen kannalta kohdat P2 ja P9 ovat tärkeimmät. Kuvaan on merkitty ne aminohapot, jotka ovat oleellisia peptidin sitoutumisessa näiden viiden HA luokan I molekyylin P2- ja P9-taskuihin. Aminohapot ovat leusiini (), treoniini (T), valiini (V), proliini (P), arginiini (R), tyrosiini (Y) ja lysiini (K). Muokattu Kleinin ja Saton (2000) artikkelista. Esimerkiksi HA-A*0201-molekyylin P2-kohtaan peptidi sitoutuu leusiinilla ja P9-kohtaan valiinilla tai tyrosiinilla. 371
4 tunnistukseen on laaja. T-solun reseptori tunnistaa HA-molekyyli-peptidikompleksin antigeenia esittelevien solujen pinnalla kateenkorvassa. T-solu erilaistuu joko CD8+-tappajasoluksi tai CD4+-auttajasoluksi sen mukaan, onko tunnistus tapahtunut HA luokan I vai II molekyylien kautta. Tappaja-T-lymfosyytit etsivät ja tuhoavat antigeenia ilmentäviä infektoituneita soluja, ja auttaja-t-lymfosyytit tuottavat välittäjäaineita, jotka aktivoivat antigeenispesifistä vasta-ainetuotantoa ja mikrobipatogeeneja tuhoavaa tulehdusreaktiota. HA-geenit liittyvät infektiotauteihin HA-geenien suuri polymorfia takaa suojan ympäristön lukemattomia mikrobeja vastaan. Infektiotaudit ovat todennäköisesti aiheuttaneet suurimmat valintapaineet ihmispopulaatioiden historiassa ja näin auttaneet ihmisiä sopeutumaan ympäristöönsä edistämällä monimuotoisuutta. HA-alueelle onkin tyypillistä homotsygotian suhteellinen harvinaisuus. Yksilön HA-geenimuodot eli alleelit (esim. B*2705, B*3501, DRB1*1302) näyttelevät tärkeää osaa (kuva 3). Toiset ovat erityisen tehokkaita ja toiset tehottomia tietyn antigeenisen peptidin esittelyssä. Viimeaikaiset tutkimustulokset osoittavat myös, että samassa kromosomissa olevista geeneistä muodostuva yhdistelmä eli haplotyyppi (esimerkkinä HA-A*01-B*08-DRB1*03- C4A0-C4B1) vaikuttaa infektiotautialttiuteen. Tulevaisuudessa kannattaisikin tutkia enemmän HA-haplotyyppejä eli yhtä aikaa luokkien I, II, ja III geenejä mahdollisten altistavien tai suojaavien tekijöiden löytämiseksi. HA:n ja infektiotautien välisiä yhteyksiä tutkittaessa verrataan yleensä HA-alleelien yleisyyksiä potilas- ja verrokkiaineistoissa (taulukko 2). HA-alleelit voivat olla joko riskitekijöitä tai suojaavia tekijöitä. Esimerkiksi DRB1*1302:n on useissa tutkimuksissa todettu liittyvän HBV-infektion nopeampaan paranemiseen. B*27, DRB*1101, DRB1*1104 ja TNFB*1 ovat vuorostaan liittyneet parempaan vastustuskykyyn ja DRB1*1001 vaikeampaan Antigeenien tai alleelien määrä uokan I antigeenit uokan I alleelit uokan II antigeenit uokan II alleelit KUVA 3. Tunnettujen HA-antigeenien ja -alleelien määrä vuodesta 1968 kesäkuuhun HA-sekvenssien tietokanta kuuluu IMGT:hen (International immunogenetics database). Serologisesti osoitettavien antigeenien määrä on pysynyt samana 1980-luvun lopulta lähtien, kun taas sekvensoinnilla löytyy koko ajan uusia alleeleja. Monet melkein identtiset mutta jossakin kohdassa sekvensseiltään erilaiset alleelit voivat tuottaa HA-antigeenin, joka tunnistetaan serologisesti vasta-aineella samaksi Vuosi M-. okki
5 TAUUKKO 2. Osa tunnetuista HA-geenien yhteyksistä infektiotauteihin. Sarakkeessa on HA luokan I tietojen lisäksi myös joitakin haplotyyppi- ja komplementti-c4-yhteyksiä. Tieto väestöstä on pyritty antamaan mahdollisimman tarkasti:»eurooppalaisia» tarkoittaa, että yhteys on osoitettu useassa eurooppalaisessa väestössä. = sairauden alttiusalleeli, = suojaava alleeli. HA-I 1 HA-II Infektiotauti Populaatio Virusinfektio DRB1*1302 hepatiitti B, jatkuva eurooppalaisia DQB1*0301 hepatiitti C, jatkuva eurooppalaisia DRB1*0701 DRB1*0301, DQB1*0201 thaimaalainen B54 DQB1*0601 japanilainen DQB1*0301 papilloomavirus englantilainen DQB1*0602 norjalainen B8-DR3 Puumala-virus/myyräkuume suomalainen A*0207 denguevirus thaimaalainen B*51 B*52 B*4601 koronavirus/sars aasialainen B49 DRB1*01, *04, *07 parvovirus englantilainen B*3502, *3503, *3504 HIV/AIDS amerikkalainen B*35 australialainen eurooppalaisia A1-B8-DR3 eurooppalaisia B*5301 afrikkalais-amerikkalaisia C4AQ*0, C4BQ*0 luxemburgilainen B*57 amerikkalainen B*27 amerikkalainen Bakteeri-infektio DR2 mykobakteeri/lepra intialainen DR2 mykobakteeri/tuberkuloosi intialainen DQB1*0503 kambodžalainen DRB1*1501 streptokokki amerikkalainen B*27 enterobakteeri monia DRB*0401 borrelia/ymen tauti amerikkalainen Parasiitti-infektio B53 Plasmodium falciparum / malaria gambialainen DRB1*1302-DQB1*0501 kenialainen DRB1*0101 afrikkalainen DRB1*0601 Entamoeba histolytica bangladeshiläinen DQB1*0601/DRB1* Sarakkeessa on HA-luokan I tietojen lisäksi myös joitakin haplotyyppi- ja komplementti C4-yhteyksiä. tautiin hepatiitti C -infektioissa. Ranskalaisessa, italialaisessa ja irlantilaisessa väestössä suojaava vaikutus on havaittu 3 8-kertaiseksi (Airic ym. 1997, Asti ym. 1999, Cooke ja Hill 2001, McKiernan ym. 2004). HA ja infektiot A-ryhmän streptokokkien aiheuttamien infektioiden kirjo vaihtelee tavallisista nielurisatulehduksista vakaviin invasiivisiin infektioihin. Kanadalais-yhdysvaltalainen tutkijaryhmä raportoi vuonna 2002 vakavien grampositiivis- 373
6 ten infektioiden yhteydestä HA-järjestelmään. DRB1*1501-DQB1*0602-haplotyyppi suojasi selvästi vakavilta infektioilta, kun taas tietyt muut alleeliyhdistelmät lisäsivät vaaraa. Vaikutuksen syynä ovat erot bakteerin superantigeenin sitoutumisessa luokan II molekyyleihin ja sen seurauksena erot tulehduksenvälittäjäainereaktioissa. Myös luokan III geeneistä tietyt TNF-alleelit liittyivät suojaavaan vaikutukseen (Kotb ym. 2002). Geneettisten tekijöiden on todettu vaikuttavan parodontiitin alkamisikään ja vakavuuteen. Tämä saattaa selittyä sillä, että monien HAalleelien, esimerkiksi DQB1*06:n, on todettu olevan yhteydessä parodontiittiin. Porphyromonas gingivaliksen ulkokalvon proteiineissa on aminohappopätkiä, joiden rakenne sopii HA-DQB1*06:n peptidiä sitovaan uurteeseen, ja näin ne voivat laukaista T-soluvälitteisen immuunireaktion (Reichert ym. 2003). Yksittäisten HA-geenien merkitys vaihtelee infektoivan mikrobin mukaan. HA-B*35-alleelin on osoitettu liittyvän influenssa A -viruksen kykyyn välttää tappaja-t-lymfosyyttien aiheuttama immuniteetti (Boon ym. 2002). Erityisesti HA-B*35-alleelin homotsygotia ja tietty ryhmä HA-B*35-alleeleja on liitetty heikentyneeseen kykyyn sitoa immuunikatoviruksen peptidiä ja HIV-infektion nopeaan etenemiseen AIDSiksi (Carrington ja O Brien 2003). Toisaalta tietyt HA-B-alleelit suojaavat HIV-potilasta taudin etenemiseltä rajoittamalla viruksen replikaatiota (Migueles ym. 2000) sekä vahvistavat sytotoksisen vasteen syntymistä HIV-rekombinanttirokotetutkimuksessa (Kaslow ym. 2001) ja luonnollisten tappajasolujen välittämässä immuniteetissa (Martin ym. 2002). Muut MHC-alueen riskitekijät infektiotaudeissa HA-alueella on kaksi komplementti C4 -geeniä (C4A ja C4B), jotka ovat tärkeä osa luontaista immuniteettia. C4:n puutokset liittyvät immuunisairauksiin ja altistavat infektiotaudeille. Sairauksiin johtavia tekijöitä ovat ongelmat immunokompleksien, apoptoottisten solujen ja tumasta peräisin olevan jätteen tuhoamisessa, B-muistisolujen heikentynyt aktivoituminen tai bakteeri- ja virusinfektioissa heikentynyt komplementtivälitteinen puolustus (Wurzner ja Dierich 1997, Jarva ja Meri 2000). Täydellisessä C4:n puutoksessa 80 %:lla potilaista on punahukan (systemic lupus erythematosus, SE) taudinkuva ja vaikeita pyogeenisten bakteerien aiheuttamia infektioita. C4-proteiinin osittaisen puutoksen on yhdessä HA- A,B,C,DRB1-homotsygotian kanssa todettu altistavan aktiiviselle, krooniselle suunsisäiselle herpekselle (HSV) (Seppänen ym. 2001) ja yksinään altistavan toistuville ja komplisoituneille sinuiiteille (Seppänen ym., julkaisematon havainto). C4:n puutoksia todetaan vakavissa mikrobiinfek tioissa, verisuonitulehduksissa, nuoruusiän diabeteksessa, primaarissa Sjögrenin syndroomassa, IgA-nefropatiassa, membranoproliferatiivisessa glomerulonefriitissä ja vitiligossa (Bishof ym. 1990, Jaatinen ym ja 2003). Välittäjäaine TNF on tehokas akuuttia HSV- 1-infektiota hillitsevä sytokiini sekä primaarissa että uusiutuvassa infektiossa. Toisaalta monoklonaalista TNF-vasta-ainetta voidaan antaa potilaille hillitsemään kroonista tulehdustautia. Japanilaiset tutkijat halusivat selvittää, ovatko heidän havaitsemansa lisääntyneet infektio-ongelmat yhteydessä hoitoon, ja osoittivat TNF- Y D I N A S I A T HA-alueen geenit osallistuvat toimivan immuunipuolustuksen rakentamiseen. HA-molekyylien päätehtävä on esitellä antigeenisia peptidejä immuunijärjestelmälle. HA-geenit voivat suojata infektiotaudeilta tai altistaa niille. Tulevaisuudessa HA-infektiotautiassosiaatioita selvitettäessä kannattaa tutkia useita HA-alueen geenejä. 374 M-. okki
7 poistogeenisillä hiirikannoilla TNF-puutoksen lisäävän riskiä sairastua HSV-1-infektioihin (Minagawa ym. 2004). HA-alueelle on paikannettu myös immunoglobuliinipuutoksille altistava geeni (Kralovicova ym. 2003). Bakteerien ja ihmisen lämpösokkiproteiinien (HSP70) rakenteiden samankaltaisuus voi suunnata tulehdusreaktion ja vasta-ainetuotannon virheellisesti potilaan omia proteiineja kohtaan (Millar ym. 2003). opuksi HA-alueeseen liittyvien infektiotautien patogeneesia tunnetaan huonosti. HA-yhteys voi olla yhtä vahva eri populaatioissa. Usein yksittäinen alleeli ei kuitenkaan ole sairautta aiheuttava geeni (esiintyy myös terveillä ihmisillä) vaan toimii riskitekijänä yhdessä muiden geenien ja tekijöiden kanssa. Tästä syystä sairauden yhteydet voivat vaihdella eri rotujen ja väestöjen välillä. Yksittäisen sairaudelle altistavan geenin tai usean geenin yhteisvaikutuksen osoittaminen saattaa olla vaikeaa MHC-alueen rakenteen vuoksi. Geenit ovat kytkeytyneet, ja tiettyjä geeniyhdistelmiä esiintyy odotettua enemmän tai vähemmän. Tämän aihepiirin tutkimukset vaativat laajoja ja huolellisesti tutkittuja aineistoja, usein HA-geenien määrittämistä alleelitasolla ja uusia menetelmiä geenipuutosten ja geenivarianttien osoittamiseksi. Infektoivan mikrobin ja ihmisen vastustuskykyä säätelevien vuorovaikutusten tunteminen mahdollistaa geenitestien kehittämisen niiden potilaiden löytämiseksi, jotka ovat vaarassa sairastua toistuviin tai vakaviin infektioihin ja auttaa yksilöllisen ennusteen arvioinnissa. * * * Kiitokset erikoislääkäri Mikko Seppäselle kommenteista. MARJA-IISA OKKI, dosentti, HA-laboratorion johtaja maisa.lokki@helsinki.fi Helsingin yliopiston transplantaatiolaboratorio P 21, Helsingin yliopisto Kirjallisuutta Airic, Fort M, Izopet J, ym. Genes of the major histocompatibility complex class II influence the outcome of hepatitis C virus infection. Gastroenterology 1997;113: Asti M, Martinetti M, Zavaglia C, ym. Human leucocyte antigen class II and III alleles and severity of hepatitis C virus-related chronic liver disease. Hepatology 1999;29: Bishof N, Welch T, Beischel. C4B deficiency: a risk factor for bacteremia with encapsulated organisms. J Infect Dis 1990;162: Boon A, Mutsert G, Graus Y, ym. Sequence variation in a newly identified HA-B35-restricted epitope in the influenza A virus nucleoprotein associated with escape from cytotoxic T lymphocytes. J Virol 2002;76: Carrington M, O Brien S. The influence of HA genotype on AIDS. Ann Rev Med 2003;54: Cooke G, Hill A. Genetics of susceptibility to human infectious disease. Nat Rev 2001;2: Frauendorf E, von Goessel H, May E, Märker-Hermann E. HA-B27-restricted T cells from patients with ankylosing spondylitis recognize peptides from B*2705 that are similar to bacteria-derived peptides. Clin Exp Immunol 2003;134: Hanada K-i, Yewdell J, Yang J. Immune recognition of a human renal cancer antigen through post-translational protein splicing. Nature 2004;427: Jaatinen T, Ruuskanen O, Truedsson, okki M-. Homozygous deletion of the CYP21A-TNXB-RP2-C4B gene region conferring C4B deficiency associated with recurrent respiratory infections. Hum Immunol 1999;60: Jaatinen T, ahti M, Ruuskanen O, ym. Total C4B deficiency due to gene deletion and gene conversion in a patient with severe infections. Clin Diagn abor Immunol 2003;10(2): Jarva H, Meri S. Kliinisesti merkittävät komplementtipuutokset. Duodecim 2000;116: Kaslow R, Rivers C, Tang J, ym. Polymorphism in HA class I genes associated with both favorable prognosis of human immunodeficiency virus (HIV) type 1 infection and positive cytotoxic T-lymphocyte responses to AVAC-HIV recombinant canarypox vaccines. J Virol 2001;75: McKiernan S, Hagan R, Curry M, ym. Distinct MHC class I and II alleles are associated with hepatitis C viral clearance, originating from a single source. Hepatology 2004;40: Klein J, Sato A. The HA system. New Engl J Med 2000;343: Kotb M, Norrby-Teglund A, McGeer A, ym. An immunogenetic and molecular basis for differences in outcomes of invasive group A streptococcal infections. Nat Med 2002;8: Kralovicova J, Hammarström, Plebani A, Webster D, Vorechovsky I. Fine-scale mapping at IGAD1 and genome-wide genetic linkage analysis implicate HA-DQ/DR as a major susceptibility locus in selective IgA deficiency and common variable immunodeficiency. J Immunol 2003;170: Martin M, Gao X, ee J-H, ym. Epistatic interaction between KIR3DS1 and HA-B delays the progression to AIDS. Nat Gen et 2002;31: Migueles S, Sabbaghian M, Shupert W, ym. HA B*5701 is highly associated with restriction of virus replication in a subgroup of HIV-infected long term nonprogressors. Proc Natl Acad Sci USA 2000;97: Millar D, Garza K, Odermatt B, ym. Hsp70 promotes antigen-presenting cell function and converts T-cell tolerance to autoimmunity in vivo. Nat Med 2003;9: Minagawa H, Hashimoto K, Yanagi Y. Absence of tumour necrosis factor facilitates primary and recurrent herpes simplex virus-1 infections. J Gener Virol 2004;85: Peh C, Purcell A, McCluskey J. The biology of major histocompatibility complex molecules- II: Antigen processing and presentation. Kirjassa: echler R, Warrens A, toim. HA in health and disease. ontoo: Academic Press, 2000, s Rammensee H-G. Protein surgery. Nature 2004; 427: Reichert S, Stein J, Gautsch A, ym. Gender differences in HA phenotype frequencies found in German patients with generalized aggressive periodontitis and chronic periodontitis. Oral Microbiol Immunol 2003;17: Rhodes D ja Trowsdale J. Genetics and molecular genetics of the MHC. Rev Immunogenet 1999;1: Roy C. Professional secrets. Nature 2003;425: Seppänen M, okki M-, Timonen T, ym. Complement C4 deficiency and HA homozygosity in patients with frequent intraoral herpes simplex virus type 1 infections. Clin Infect Dis 2001;33: Wurzner R, Dierich M. Complement in human disease. Immunol Today 1997;18: Yu Y. The human and mouse MHC class III region: a parade of 21 genes at the centromeric segment. Immunol Today 2000;21: HA ja infektiot 375
11. Elimistö puolustautuu
11. Elimistö puolustautuu Taudinaiheuttajat Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin
LisätiedotKEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS
KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS 2 3. 0 1. 2 0 1 1 K A A R I N A Marjut Ritala DNA-diagnostiikkapalveluja kotieläimille ja lemmikeille Polveutumismääritykset Geenitestit Serologiset testit Kissat, koirat,
LisätiedotKEESHONDIEN MHC II-GEENIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS
KEESHONDIEN MHC II-GEENIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS Koirilla esiintyy useita erilaisia perinnöllisiä sairauksia samalla tavalla kuin ihmisilläkin. Rotuhistoriasta johtuen perinnöllisten sairauksien yleisyys
Lisätiedotvauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit
vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Miten elimistö
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotMiten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö
Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin
LisätiedotKandiakatemiA Kandiklinikka
Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotHLA alueen geenit ja niiden funktiot. Maisa Lokki, dosentti Transplantaatiolaboratorio Haartman Instituutti
HLA alueen geenit ja niiden funktiot Maisa Lokki, dosentti Transplantaatiolaboratorio Haartman Instituutti 29.1.2014 Vieras versus oma Immuunijärjestelmä puolustaa elimistöä haitallisia organismeja vastaan
LisätiedotIMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto
IMMUUNIPUUTOKSET Olli Vainio Turun yliopisto 130204 IMMUNOLOGIA Oppi kehon puolustusmekanismeista infektiota vastaan Immuunijärjestelmä = kudokset, solut ja molekyylit, jotka muodostavat vastustuskyvyn
LisätiedotBiopankit miksi ja millä ehdoilla?
Suomalaisen Tiedeakatemian 100 v-symposium, Helsinki 4.9.2008 Biopankit miksi ja millä ehdoilla? Juha Kere Karolinska Institutet, Stockholm, Sverige ja Helsingin yliopisto Tautien tutkimus Geeni/ valkuaisaine
LisätiedotLOPPUTENTTI
Mikrobiologian ja immunologian kurssi 2012-2013 LOPPUTENTTI 22.2.2013 Tehtävä 1. Vastaa lyhyesti alla oleviin kysymyksiin. 1. Luettele vasta-aineiden tehtäviä (4kpl) immuunipuolustuksessa. (2p) 2. HLA
LisätiedotPienryhmä 3 immuunipuolustus
Pienryhmä 3 immuunipuolustus 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön valikoivasta
LisätiedotNivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus
Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA MITÄ ROKOTUKSIA? Muistatko mitä rokotuksia olet saanut ja minkä viimeiseksi? Miten huolehdit koulun jälkeen rokotuksistasi? Mikrobit uhkaavat elimistöä Mikrobit voivat olla bakteereita,
LisätiedotTunnin sisältö. Immuunijärjestelmä Luonnollinen immuniteetti Hankittu immuniteetti Rokotukset Allergiat HIV / AIDS
Immuunipuolustus Tunnin sisältö Immuunijärjestelmä Luonnollinen immuniteetti Hankittu immuniteetti Rokotukset Allergiat HIV / AIDS Lymfaattinen elinjärjestelmä Muodostuu imukudoksesta imusuonet imusolmukkeet
LisätiedotPienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut
Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön
LisätiedotEtunimi: Henkilötunnus:
Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa
LisätiedotLasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004
Lasten immuunipuutokset Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Mikä on poikkeava infektioherkkyys lapsella? Sairausjaksot ikäryhmittäin päiväkotilapsilla Pönkä ym. 1994 Ikä (v)
LisätiedotSpesifinen immuniteetti - Lymfosyyttityypit. 3. Puolustuslinja (hankittu ja spesifinen immuniteetti) Kahdenlaisia imusoluja (lymfosyyttejä):
Eläinfysiologia ja histologia Luento X Kitarisat Nielurisat. Puolustuslinja (hankittu ja spesifinen immuniteetti) Spesifinen immuniteetti - Lymfosyyttityypit Lymfosyytti Kahdenlaisia imusoluja (lymfosyyttejä):
LisätiedotMitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL
Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL Kuumeinen 11 v poika edellisenä iltana (23.10. 2009) alkanut korkea kuume ei nuhaa tai yskää ei matkoja väsynyt ja korkeakuumeinen (39.6C)
LisätiedotELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN
ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN KYSYMYKSET: 1. Glomeruluksen rakenne. Mihin seikkoihin perustuu valikoiva läpäiseväisyys veri- ja virtsatilan välillä? 2. Glomerulusvaurion mekanismit A. Immunologiset
Lisätiedot22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat
Helena Hohtari Pitkäkurssi I 22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat Immuunipuolustus Taudinaiheuttajat Erilaisia mikrobeja: - Bakteerit - Virukset - Sienet - Parasiitit Mikro-organismit elimistölle vieraita,
LisätiedotCosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon
LisätiedotHengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin 5.11.2012
Hengitystieinfektiot urheilijoilla Matti Karppelin 5.11.2012 Hernelahti, Heinonen 2008 Moreira ym. 2009 Infektioalttiuden mekanismeja, hypoteeseja Limakalvojen IgA, makrofagit, granulosyytit, lymfosyytit
LisätiedotOlysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti
LisätiedotViekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
LisätiedotVASTAUS 1: Yhdistä oikein
KPL3 VASTAUS 1: Yhdistä oikein a) haploidi - V) ihmisen sukusolu b) diploidi - IV) ihmisen somaattinen solu c) polyploidi - VI) 5n d) iturata - III) sukusolujen muodostama solulinja sukupolvesta toiseen
LisätiedotTartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Virukset suppea lista
1 (7) Merkintöjen selitys N:ro Nimet Lääkärin ilmoitus Mikrobin tunnus. Tunnus on luku väliltä 1000 _ 9999, lisäksi tunnukseen on liitetty kaksinumeroinen tarkistusosa. Tartuntatauti-ilmoituslomakkeeseen
LisätiedotJokainen karjanomistaja haluaa terveempiä lehmiä
Jokainen karjanomistaja haluaa terveempiä lehmiä Ongelma Terveysominaisuuksien periytyvyysasteet ovat matalia ja siksi hankalia jalostaa Lähtötietojen laatu vaihtelee Yhden ominaisuuden painottaminen voi
LisätiedotHepatiitti B hiljaa etenevä sairaus
Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus Hepatiitti B on HB-viruksen (HBV) aiheuttama tulehdus maksassa. Virus tarttuu ihmisestä toiseen syljen, muiden kehon eritteiden tai infektoituneen veren kautta. Hepatiitti
LisätiedotKomplementtitutkimukset
Komplementtitutkimukset Hanna Jarva HUSLAB ja Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto Komplementti osa luontaista immuunijärjestelmää koostuu yli 30 proteiinista aktivoituu kaskadimaisesti
LisätiedotBOS D 2 -ALLERGEENIN IMMUNODOMINANTISTA T-SOLUEPITOOPISTA JOHDETUN HETEROKLIITTISEN MUUNNELLUN PEPTIDIN MAHDOLLISUUDET ALLERGIAN IMMUNOTERAPIAN
BOS D 2 -ALLERGEENIN IMMUNODOMINANTISTA T-SOLUEPITOOPISTA JOHDETUN HETEROKLIITTISEN MUUNNELLUN PEPTIDIN MAHDOLLISUUDET ALLERGIAN IMMUNOTERAPIAN TEHOSTAMISEEN Kalle Jutila Opinnäytetutkielma Lääketieteen
LisätiedotImmuunijärjestelmän toimintamekanismit
Immuunijärjestelmän toimintamekanismit Immuunipuolustus rakentuu kahden toisiaan täydentävän immuunijärjestelmän varaan. Nämä ovat adaptiivinen eli hankittu immuunijärjestelmä ja luontainen (synnynnäinen)
LisätiedotVirukset ja eliökunta ovat kehittyneet rinnakkain
Virologia Miten virukset välttävät isännän puolustuksen? Aimo A. Salmi Virusten kehitystä on edistänyt niiden tarve heikentää elimistön puolustuskykyä. Virusten muuntautuminen on tehokkaampaa kuin niiden
LisätiedotHankittu ja luontainen immuunijärjestelmä
IMMUUNIJÄRJESTELMÄ Autoimmuunitaudeissa immuunijärjestelmä sekoaa, mutta kuinka immuunijärjestelmä toimii normaalisti. Olen kiinnostunut autoimmuunitautien toimintamekanismeista, mutta monien aihetta käsittelevien
LisätiedotTartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Virukset laaja lista
1 (8) Merkintöjen selitys N:ro Nimet Lääkärin ilmoitus Mikrobin tunnus. Tunnus on luku väliltä 1000 _ 9999, lisäksi tunnukseen on liitetty kaksinumeroinen tarkistusosa. Tartuntatauti-ilmoituslomakkeeseen
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does
LisätiedotIMMUNOLOGIAN PERUSTEET Haartman-instituutti
IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Petteri.Arstila@helsinki.fi 2012 Haartman-instituutti Immuunijärjestelmän tarkoituksena on torjua vieraita taudinaiheuttajia. Immuunipuolustus on organisoitu siten, että perifeerisissä
LisätiedotVasta-aineiden merkitys elinsiirroissa
Vasta-aineiden merkitys elinsiirroissa Jouni Lauronen Elinsiirtojen perusteet kurssi 29.1.14 1 1 1 1 1 Vasta-aineiden merkitys elinsiirroissa Vasta-aineet voivat johtaa elinsiirtotarpeeseen Autoimmuunitaudit
Lisätiedotclass I T (Munz, autophagy (Argiris, 2008) 30 5 (Jemal, 2009) autophagy HLA / 4 21 (Sakakura, 2007; Chikamatsu, 2008; Chikamatsu, 2009) in vitro
65 35 (Argiris, 2008)30 5 (Jemal, 2009) / 1991Boon / 4 21 (Sakakura, 2007; Chikamatsu, 2008; Chikamatsu, 2009) / / (Sakakura, 2005; Sakakura, 2006; Sakakura, 2007; Chikamatsu, 2007; Chikamatsu, 2008)/
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays
LisätiedotConflict of interest: No! VH has no association with companies mentioned! VH has authored reviews on virus vectors in Suomen Lääkärilehti and
Conflict of interest: No! VH has no association with companies mentioned! VH has authored reviews on virus vectors in Suomen Lääkärilehti and Duodecim, and a textbook chapter on viral gene therapy for
LisätiedotYersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto
Yersinia-serologia Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersiniainfektio Yersiniainfektio aiheuttaa mm. seuraavia tauteja: 1. Akuutteja tauteja - suolistotulehduksia
LisätiedotSELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA
SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA Kaikki koiran perimät geenit sisältyvät 39 erilliseen kromosomipariin. Geenejä arvellaan
LisätiedotUusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden
Lehdistötiedote 10.6.2004 (julkaistavissa kello 11.15) Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Kansainvälisen TEMPO- nivelreumatutkimuksen toisen vuoden
LisätiedotTulehdusreaktio (yksinkertaistettu malli) The Immune System Immuunijärjestelmä. Septinen shokki. Tulehdusreaktio 1/2
Tulehdusreaktio (yksinkertaistettu malli) The Immune System Immuunijärjestelmä 1/2 Tulehdusreaktio Septinen shokki Tiettyjen bakteeri-infektioiden aikaansaama suunnaton immuunijärjestelmän tulehdusvaste
LisätiedotSanna Nikunen ELL 4.10.2012
Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,
LisätiedotAvainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.
Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki
LisätiedotParemman elämän puolesta
Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä
LisätiedotHarvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms
Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos
LisätiedotTutkijat askelta lähempänä MS-taudin aiheuttajaa
Tutkijat askelta lähempänä MS-taudin aiheuttajaa Tutkijat ovat askelta lähempänä MS-taudin aiheuttajaa. Exeterin ja Albertan yliopistojen kansainvälinen tutkijaryhmä löysi solujen toimintaan liittyvän
LisätiedotHepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa
Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Tuija Kantala ELL, yliopisto-opettaja, jatkotutkinto-opiskelija Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen
LisätiedotHarvinaissairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuuden näkymiä
Harvinaissairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuuden näkymiä Helena Kääriäinen Perinnöllisyyslääkäri Tutkimusprofessori 19.10.2018 Geenitiedosta genomitietoon / Helena Kääriäinen 1 Sidonnaisuudet
LisätiedotImmuunijärjestelmän eri komponentit voidaan jakaa luonnolliseen ja adaptiiviseen immuniteettiin:
1 IMMUUNIVASTEEN KULKU Petteri Arstila (2011) Immuunijärjestelmän tehtävä on torjua ulkoisia taudinaiheuttajia. Immuunipuolustukseen osallistuu iso joukko erilaisia soluja, jotka kuuluvat elimistön valkosoluihin
Lisätiedot? LUCA (Last universal common ancestor) 3.5 miljardia v.
Mitä elämä on? - Geneettinen ohjelma, joka kykenee muuttamaan ainehiukkaset ja molekyylit järjestyneeksi itseään replikoivaksi kokonaisuudeksi. (= geneettistä antientropiaa) ? LUCA (Last universal common
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotImmuunijärjestelmän toimintamekanismit
Immuunijärjestelmän toimintamekanismit Immuunipuolustus rakentuu kahden toisiaan täydentävän immuunijärjestelmän varaan. Nämä ovat adaptiivinen eli hankittu immuunijärjestelmä ja luontainen (synnynnäinen)
LisätiedotTietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?
Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta
LisätiedotBiologian tehtävien vastaukset ja selitykset
Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset Ilmainen lääkiksen harjoituspääsykoe, kevät 2017 Tehtävä 2. (20 p) A. 1. EPÄTOSI. Ks. s. 4. Menetelmää käytetään geenitekniikassa geenien muokkaamisessa. 2.
LisätiedotAIH PSC. Autoimmuunimaksasairaudet. 9.2.2012 LT Henna Rautiainen Jorvin sairaala, HYKS 1.3.2012
Autoimmuunimaksasairaudet 9.2.2012 LT Henna Rautiainen Jorvin sairaala, HYKS AIH= Autoimmuunihepatiitti PBC= Primaari biliaari kirroosi PSC= Primaari sklerosoiva kolangiitti Tyyppi 1 AIH Tyyppi 2 5 19%
LisätiedotMitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö
Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä kaikkea me vaadimme hyvältä sepsiksen biomarkkerilta? Ennustetta parantavan hoidon
LisätiedotNarkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset
Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Outi Vaarala, Immuunivasteyksikön päällikkö, THL Narkolepsian kulku - autoimmuunihypoteesiin perustuva malli Hypokretiinia Tuottavat neuronit
LisätiedotSynnynnäisen immuniteetin merkitys lasten infektiosairauksissa. Mika Rämet
Katsaus Synnynnäisen immuniteetin merkitys lasten infektiosairauksissa Mika Rämet Ihmisen immuniteetti muodostuu synnynnäisestä ja hankinnaisesta immuniteetista. Synnynnäinen immuniteetti on erityisen
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotSuomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013
Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 FIMM - Institiute for Molecular Medicine Finland Terveyden ylläpito vauvasta vanhuuteen Elintavat Taudit Terve
LisätiedotLaboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti
LisätiedotTulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi
Tulehduksen osuus syövän synnyssä Ari Ristimäki, professori Patologia Helsingin yliopisto esiasteissa ja useissa eri syöpäkasvaintyypeissä. 1 A Mantovani, et al. NATURE Vol 454 24 July 2008 Figure 15.22d
LisätiedotCORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)
LisätiedotKirjavuus komplementtipuutosten erilaisissa
Katsaus Kliinisesti merkittävät komplementtipuutokset Hanna Jarva ja Seppo Meri Komplementtijärjestelmä on luonnollisen immuniteetin tärkeä osa. Hiljattain on osoitettu, että komplementti myös voimistaa
LisätiedotMikä on ns. multiplex-pcr tutkimus?
Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta Multiplex-PCR ym. uudet monianalyyttimenetelmät - Laboratorion näkökulma Dos., osastonylilääkäri Maija Lappalainen HUSLAB, Virologian ja immunologian osasto
LisätiedotGeneettinen herkkyys infektiotaudeille
Geneettinen herkkyys infektiotaudeille Krista Longi Kandidaatintutkielma Bio ja ympäristötieteellinen tiedekunta Biotieteiden laitos Perinnöllisyystiede 2012 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET
LisätiedotHIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL
HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL Changes in the cause of death among HIV positive subjects
LisätiedotGeenisakset (CRISPR)- Geeniterapian vallankumousko? BMOL Juha Partanen
Geenisakset (CRISPR)- Geeniterapian vallankumousko? BMOL 19.11.2016 Juha Partanen Geenisakset 2 2 N A T U R E V O L 5 2 2 4 J U N E 2 0 1 5 Sisältö Geenimuokkaus: historiallinen perspektiivi Geenisakset
LisätiedotMaapallolla on ollut elämää nelisen miljardia
Immunologia Immuunijärjestelmän huijaajien uusimmat metkut Matti K. Viljanen Mikrobit ovat joutuneet sopeutumaan hyvin rajuihin fysikaalisiin ja kemiallisiin muutoksiin elinympäristössään. Monisoluisten
LisätiedotInfektiot kroonisten sairauksien synnyssä ja ehkäisyssä ( Tartuntatautipäivät 2008 ) Ville Valtonen professori, ylilääkäri HYKS, infektiosairauksien
Infektiot kroonisten sairauksien synnyssä ja ehkäisyssä ( Tartuntatautipäivät 2008 ) Ville Valtonen professori, ylilääkäri HYKS, infektiosairauksien klinikka, medisiininen tulosyksikkö, HUS Sairauksien
LisätiedotHUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät Vasta-aineet
Ilkk S älä Ilkka Seppälä HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät 2010 Vasta-aineet Fab Fab Fc IgG, IgD J IgA IgE J IgM IgM:n monomeeriyksikkö ja IgD ovat käytössä B-lymfosyyttien yy antigeenia tunnistavina
LisätiedotGEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA
GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA GEENITEKNIIKKKA ON BIOTEKNIIKAN OSA-ALUE! Biotekniikka tutkii ja kehittää elävien solujen, solun osien, biokemiallisten menetelmien sekä molekyylibiologian uusimpien menetelmien
LisätiedotSuun sairaudet yleissairauksien hoidossa. Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi
Suun sairaudet yleissairauksien hoidossa Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi Sydän tai aivoinfarktin syy? Tupakka Korkea verenpaine Keskivartalolihavuus II tyypin diabetes Kohonnut kolesteroli
LisätiedotVERISUONIKATETRI-INFEKTIOT
VERISUONIKATETRI-INFEKTIOT Kirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM VSSHP/TYKS 25.3.2014 VERISUONIKATETRIEN INFEKTIOIDEN ESIINTYVYYS Verisuonikatetri-infektiot l. verisuonikatetrihoitoon liittyvät infektiot Riski
LisätiedotB-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa
4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)
LisätiedotBiologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)
Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla
LisätiedotImmuunijärjestelmän toimintamekanismit
Ravinto & Terveys Immuunijärjestelmän toimintamekanismit Immuunipuolustus rakentuu kahden toisiaan täydentävän immuunijärjestelmän varaan. Nämä ovat adaptiivinen eli hankittu immuunijärjestelmä ja luontainen
LisätiedotGenomin ylläpito Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia
Genomin ylläpito 14.1.2014 Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia Luennon sisältö DNA:n kahdentuminen eli replikaa8o DNA:n korjausmekanismit Replikaa8ovirheiden korjaus Emäksenpoistokorjaus
LisätiedotAutoimmunity. Autoimmune Disease
Autoimmunity Reactivity to self antigens: T cells B cells Autoimmune Disease Autoreactivity: Leading to tissue damage or dysfunction Occurring in the absence of ongoing infection 1 SLE Pathogenesis Immune
LisätiedotLOPPURAPORTTI. NK-solujen merkitys työperäisessä astmassa
LOPPURAPORTTI NK-solujen merkitys työperäisessä astmassa Minna Anthoni Karolinska Institutet, Stockholm Elokuu 2010 Abstract Asthma is a common occupational disease caused by exposure to sensitizing agents
LisätiedotHHV8-virus: infektio ja diagnostiikka
HHV8-virus: infektio ja diagnostiikka (Kaposin sarkooma -herpesvirus, KSHV) Anne Lehtonen, FT Suomen Akatemian tutkijatohtori Genomibiologian tutkimusohjelma Biomedicum Helsinki, HY Esityksen sisältö 1.
LisätiedotDiagnostisten testien arviointi
Erkki Savilahti Diagnostisten testien arviointi Koe antaa tuloksen pos/neg Laboratoriokokeissa harvoin suoraan luokiteltavissa Testin hyvyys laskettavissa tunnuslukujen avulla Diagnostisten testien arviointi
LisätiedotOriginal Article Antiretroviral Therapy for the Prevention of HIV-1 Transmission
Original Article Antiretroviral Therapy for the Prevention of HIV-1 Transmission HPTN 052 tutkimus: HIV-tartunnan esto ART-lääkityksellä serodiskordanteilla pareilla? N Engl J Med 2016; 375:830-839 1763
LisätiedotVirus-mediated gene delivery for human gene therapy KURT NURMI
Virus-mediated gene delivery for human gene therapy KURT NURMI 23.10.2017 Sisältö Lyhyesti geeniterapiasta, yleisimmistä virusvektoreista ja niiden ominaispiirteistä Kliininen käyttö ja ongelmat Johdanto
LisätiedotVerensiirtoa edeltävät sopivuustutkimukset ja niiden oikea ajoitus
Verensiirtoa edeltävät sopivuustutkimukset ja niiden oikea ajoitus Inna Sareneva FM Laboratorioasiantuntija 13.5.2013 1 1 1 1 1 Immunologian perusteita taustaksi Immunologia on tieteenala, jossa tutkitaan
LisätiedotRokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin
Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Th Nina Strömberg Rokotusohjelmayksikkö THL 5.4.2016 1 Rokottamisen muistisäännöt Rokottamisessa ja rokotussarjojen aikatauluttamisessa on tietyt lainalaisuudet,
LisätiedotALKUPERÄISTUTKIMUS. CVI-tauti
ALKUPERÄISTUTKIMUS Leena Kainulainen, Olli Ruuskanen, Jukka Nikoskelainen, Erkki Svedström, Kari Liippo, Juha Punnonen ja Heikki Arvilommi Kirjoituksessa kuvataan 15 potilasta, jotka sairastavat a. Diagnoosi
LisätiedotVIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni
EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III
LisätiedotJokiranta, Malaria, L3 20121112
Plasmodium-lajit malarian aiheuttajaeliöinä Malaria Sakari Jokiranta, LKT, dos., erik. lääk. Haartman-instituutti, Helsingin yliopisto Alkueläin: Yksisoluinen, tumallinen eliö Kuuluu itiöeläimiin Monta
LisätiedotINFLECTRA SEULONTAKORTTI
Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon
Lisätiedot