Tulehdusreaktio (yksinkertaistettu malli) The Immune System Immuunijärjestelmä. Septinen shokki. Tulehdusreaktio 1/2

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tulehdusreaktio (yksinkertaistettu malli) The Immune System Immuunijärjestelmä. Septinen shokki. Tulehdusreaktio 1/2"

Transkriptio

1 Tulehdusreaktio (yksinkertaistettu malli) The Immune System Immuunijärjestelmä 1/2 Tulehdusreaktio Septinen shokki Tiettyjen bakteeri-infektioiden aikaansaama suunnaton immuunijärjestelmän tulehdusvaste 1. Korkea kuume 2. Alhainen verenpaine Kohtalaisen yleinen kuolinsyy tehohoidossa sairaalaympäristössä Paikallinen tulehdusreaktio usein välttämätön paranemisen edellytys Systeeminen tulehdus tuhoava

2 Immuniteetti ja patogeenit Immuniteetti suojaa elimistöä patogeenien hyökkäyksiltä Isännän ja patogeenin vuorovaikutuksen evoluutio Patogeeneja: virukset, bakteerit, loiset infektiosairaudet Miten patogeenien leviäminen voidaan estää? Patogeenien evoluutio Autoimmuniteetti: patogeeni immuunimekanismit isäntäorganismin omia soluja kudoksia vastaan Miten elimistö suojautuu patogeeneilta? 1. Mekaaninen ja kemiallinen puolustus 2. Synnynnäinen immuniteetti 3. Adaptiivinen immuniteetti Selkärankaisten puolustusmekanismit Nonspesific defense mechanisms Specific defense mechanisms (immune system) Isäntäsolun infektoituminen Selkärankaisten immuunipuolustusjärjestelmät Mekaaninen puolustautuminen: ihon epiteeli First line defense Second line defense Third line defense Skin Mucous membranes Secretions of skin and mucouse membranes Phagocytic white blood cells Antimicrobial proteins The inflammatory response Lymphocytes Antibodies Synnynnäinen immuniteetti Kemiallinen puolustautuminen: alhainen ph mahassa, antibakteeriset ents:t Lodish et al. 2008

3 Ihmisen imuelimistön ja lymfaelinten sijainti Peyer s patch Ohutsuolen rengaspoimu imusolmuke any of several lymph nodes in the walls of the intestines near the junction of the ileum and colon Lymfaelimet Kita- ja nielurisat Imusolmukkeet Kateenkorva Imusuonet Perna Luuydin

4 Lymfaelinten osat A. Imusuonet 1. kapillaarit - imuhiussuonet - imusuonet 2. imusuonet - imutiehyet 3. imutiehyet - rintatiehyt, joka laskee: a. vasempaan solislaskimoon b. vasempaan sisempään kaulalaskimoon B. Imukudos 1. parenkyymi: lymfosyytteja 2. stroma: retikulaarisyitä ja soluja, erilaistumattomia soluja, makrofageja C. Imusolmukkeet kainaloissa, nivustaipeissa, rintakehän suurten verisuonten lähellä, vatsaontelossa, niskassa jne. papumaisia, 1-25 mm tuottavat lymfosyytteja ja puhdistavat imunestettä Risat l. tonsillat a. kitarisat (tonsillae palatinae) - imukudosta suunielun limakalvon lamina propriassa b. kielirisa (tonsilla lingualis) - imukudosta kielen takaosassa c. nielurisa (tonsilla pharyngica) - imukudosta nenänielussa Imusuoni Imusolmuke

5 H44 Imusolmuke H45 Perna valkea ydin ympäröi pernan sisäosiin työntyviä valtimohaaroja, - tuottaa lymfosyytteja punainen ydin ympäröi ohuita valtimoita, hiussuonia ja laskimoita, - tuottaa monosyyttejä, - varastoi punasoluja, (punaisessa ytimessä on myös runsaasti granulosyytteja ja plasmasoluja) H46 Kateenkorva Hassalin kappale cortex septum lobulus lymfosyytti verisuoni Hassalin kappale medulla ytimessä epiteelikudoksen muodostamia Hassallin kappaleita (keskellä suuria soluja, ympärillä kuori retikulaariverkostoa, jossa lymfosyytteja, ei imukeräsiä

6 Adaptiivinen immuunivaste alkaa imusolmukkeessa Adaptiivinen immuunivaste 1. T- ja B-lymfosyytit havaitsevat antigeenin ja aloittavat immuunireaktion 2. Lymfosyytit siirtyvät verenkierrosta imusolmukkeeseen ja asettuvat imukeräseen 3. Lymfaneste kuljettaa antigeenia kahdessa muodossa: liukoinen antigeeni ja dendriitti soluihin sitoutunut antigeeni tuova suoni vapauttaa reunapoukamaan 4. B-lymfosyytti havaitsee liukoisen antigeenin 5. Dendriittisolut esittelevät antigeenin ja aktivoivat T- lymfosyytit 6. B- ja T-solujen vuorovaikutuksesta B-solut siirtyvät imukeräseen (follikkeli), vaeltavat luuytimeen ja erilaistuvat (differentiaatio) plasmasoluiksi (proliferaatio) 7. Plasmasolut erittävät runsaasti antibodya 8. Viejäsuoni palauttaa imusolmukkeen lymfanesteen verenkiertoon 9. Infektio eliminoituu 10. Kehittyy suoja vastaavalle infektiolle Natural killer cells Cytokiinien lähde Interferoni- (IFN- ) Tappavat virusten infektoimia soluja ja syöpäsoluja

7 Natural killer cells NK-solut partioivat elimistössä ja hyökkäävät virusten infektoimia soluja ja syöpäsoluja vastaan NK-solun kalvoresepetorit tunnistavat kohteen vapauttavat kemikaalia Apoptosis, ohjelmoitu solukuolema NK-solut eivät tarjoa 100 % suojaa Selkärangattomien immuunimekanismit Selkärangattomillakin tehokkaita synnynnäisiä puolustusmekanismeja meritähdillä ameebamaisia soluja fagosytoivat vieraita aineita erittävät puolustusmolekyylejä Drosophilalla samantyyppisiä puolustusmekanismeja Hyönteisten eksoskeleton eksternaalinen barrieri, patogeenien läpäistyä sen myös muita puolustusmekanismeja Selkärangattomat Selkärangattomat Hemolymfassa hemosyytteja, jotka fagosytoivat bakteereita ja muita patogeeneja Hemosyytit voivat koteloida parasiitteja H. erittävät antimikrobialeja peptidejä tappavat patogeeneja H. sisältävät fenoloksidaaseja konvergoi fenoleja suuremmiksi aggregaateiksi loisten leviäminen estyy infektoituneen alueen ulkopuolelle S-rangattomilla ei ole lymfosyyttien analogeja s-rankaisten kaltainen spesifinen immuunimekanismi puuttuu Puolustautuminen muita kuin omia soluja vastaan Ko. ominaisuus löytyy myös sieniltä - sienten soluja sekoitetaan keskenään, vieraat solut saostetaan pois

8 Selkärangattomien immunologinen muisti Immunologinen muisti Seuraavalla kerralla nopeampi torjunta Matojen fagosytoivat solut hyökkäävät ensimm. kertaa nopeammin toisella kerralla samaa donoria vastaan Useimmilta s-rangattomilta puuttuu immunologinen muisti booster Antigeeni Epitoopit Mikä tahansa elimistölle vieras molekyyli, jonka lymfosyytti tunnistaa Useimmat antigeenit ovat suuria molekyylejä: proteiineja tai polysakkarideja Toksiinit bakteerien erittämiä antigeeneja, us. liuenneena ekstrasellulaarinesteeseen Toksiinit patogeenien ulkonemia Antigeeniset determinantit Jokainen epitooppi saa aikaan vasteen sen tunnistaneessa lymfosyytissa

9 Lymfosyyttien kehittyminen T-solujen vuorovaikutus MHC-molekyylien kanssa Linnuilla B-solut kypsyvät Bursa Fabricissa, josta solut löydettiin ensiksi. Siitä nimi B-solu. Fabricius Bursa An epithelial outgrowth of the cloaca in birds similar to the thymus in mammals. It atrophies within 6 months after birth and remains as a fibrous remnant in adult birds. It is composed of lymphoid tissue and prior to involution, is the site of B- lymphocyte maturation. MHC = Major histocompatibility complex Hormonaalinen ja soluvälitteinen immuniteetti T-solun reseptori sitoo MHC molekyyliantigeeni-kompleksin Useimmat tumalliset solut tuottavat I- tyypin MHC molekyylejä II-tyypin MHC molekyylejä tuottavat antigen-presenting cells (APC): makrofagit, dendriittisolut ja B solut. MHC biokemiallinen sormenjälki, jokaisella uniikki (ei ehkä kaksosilla)

10 Vaihe 1 1. Dendriittisolu nielaisee ja hajoittaa bakteerin 2. Bakteerista syntyy antigeenin fragmentteja (peptidejä) 3. Muodostuu kompleksi Class II MHC-molekyylin kanssa solun pinnalle 4. Spesifinen auttajasolu T (helper T cell) sitoutuu ag-kompleksiin TCR:n kautta CD 4 :n avulla 5. Vuorovaikutus käynnistää sytokiinien erityksen dendriittisolussa Vaihe 2 Vaihe 3 1. Sytokiinit stimuloivat T-solujen proliferaation 2. Muodostuu aktivoitujen helper T-solujen klooni, joilla samanlainen MHCantigeenikompleksi reseptorille. 1. Kloonin solut erittävät muita sytokiineja 2. Nämä auttavat B-solujen ja sytotoksisten T-solujen aktivoitumista 1. Soluvälitteinen immuniteetti käyvät infektoituneiden solujen kimppuun 2. Hormonaalinen immuniteetti plasmasolut erittävät antibodya

11 Yleiskuva immuunivasteista

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat

22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat Helena Hohtari Pitkäkurssi I 22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat Immuunipuolustus Taudinaiheuttajat Erilaisia mikrobeja: - Bakteerit - Virukset - Sienet - Parasiitit Mikro-organismit elimistölle vieraita,

Lisätiedot

Elimistö puolustautuu

Elimistö puolustautuu Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat

Lisätiedot

IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Haartman-instituutti

IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Haartman-instituutti IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Petteri.Arstila@helsinki.fi 2012 Haartman-instituutti Immuunijärjestelmän tarkoituksena on torjua vieraita taudinaiheuttajia. Immuunipuolustus on organisoitu siten, että perifeerisissä

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA MITÄ ROKOTUKSIA? Muistatko mitä rokotuksia olet saanut ja minkä viimeiseksi? Miten huolehdit koulun jälkeen rokotuksistasi? Mikrobit uhkaavat elimistöä Mikrobit voivat olla bakteereita,

Lisätiedot

Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut

Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Immuunijärjestelmän eri komponentit voidaan jakaa luonnolliseen ja adaptiiviseen immuniteettiin:

Immuunijärjestelmän eri komponentit voidaan jakaa luonnolliseen ja adaptiiviseen immuniteettiin: 1 IMMUUNIVASTEEN KULKU Petteri Arstila (2011) Immuunijärjestelmän tehtävä on torjua ulkoisia taudinaiheuttajia. Immuunipuolustukseen osallistuu iso joukko erilaisia soluja, jotka kuuluvat elimistön valkosoluihin

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Hengitys - hengityselimet

Hengitys - hengityselimet Eläinfysiologia ja histologia Luento IX; Hengitys Hengitys - hengityselimet Ihmisen hengityselimet koostuvat ilmateistä ja keuhkoista. Ilmatiet: t nenä, nielu (pharynx), kurkunpää k (larynx), henkitorvi

Lisätiedot

Spesifinen immuniteetti - Lymfosyyttityypit. 3. Puolustuslinja (hankittu ja spesifinen immuniteetti) Kahdenlaisia imusoluja (lymfosyyttejä):

Spesifinen immuniteetti - Lymfosyyttityypit. 3. Puolustuslinja (hankittu ja spesifinen immuniteetti) Kahdenlaisia imusoluja (lymfosyyttejä): Eläinfysiologia ja histologia Luento X Kitarisat Nielurisat. Puolustuslinja (hankittu ja spesifinen immuniteetti) Spesifinen immuniteetti - Lymfosyyttityypit Lymfosyytti Kahdenlaisia imusoluja (lymfosyyttejä):

Lisätiedot

Endoteelisolut. Kantasolut ja solujen erilaistuminen. Kantasolun määritelmä. Angiogenesis. Hapentarve ohjaa kapillaarien kasvua.

Endoteelisolut. Kantasolut ja solujen erilaistuminen. Kantasolun määritelmä. Angiogenesis. Hapentarve ohjaa kapillaarien kasvua. Endoteelisolut Kantasolut ja solujen erilaistuminen Alberts et al. 2002 luku 22 Eri kudosten kantasoluja muodostavat verisuonet säätelevät vaihtoa verisuonten ja ympäröivien kudosten välillä endoteelisoluista

Lisätiedot

IMMUUNIJÄRJESTELMÄN KEHITYS Petteri Arstila (2011)

IMMUUNIJÄRJESTELMÄN KEHITYS Petteri Arstila (2011) 1 IMMUUNIJÄRJESTELMÄN KEHITYS Petteri Arstila (2011) Immuunipuolustukseen osallistuvien solujen kehitys jakautuu kahteen päälinjaan, myeloidiseen ja lymfoidiseen, jotka molemmat saavat alkunsa hematopoieettisista

Lisätiedot

IHMISEN SYNNYNNÄISEN IMMUNITEETIN TUTKIMINEN MITTAAMALLA E.COLI- BAKTEERIN EMITTOIMAA BIOLUMINESENSSIA

IHMISEN SYNNYNNÄISEN IMMUNITEETIN TUTKIMINEN MITTAAMALLA E.COLI- BAKTEERIN EMITTOIMAA BIOLUMINESENSSIA Bio- ja elintarviketekniikka Biotekniikka 2011 Saara-Liisa Aarnio IHMISEN SYNNYNNÄISEN IMMUNITEETIN TUTKIMINEN MITTAAMALLA E.COLI- BAKTEERIN EMITTOIMAA BIOLUMINESENSSIA OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ Turun

Lisätiedot

Hankittu ja luontainen immuunijärjestelmä

Hankittu ja luontainen immuunijärjestelmä IMMUUNIJÄRJESTELMÄ Autoimmuunitaudeissa immuunijärjestelmä sekoaa, mutta kuinka immuunijärjestelmä toimii normaalisti. Olen kiinnostunut autoimmuunitautien toimintamekanismeista, mutta monien aihetta käsittelevien

Lisätiedot

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto IMMUUNIPUUTOKSET Olli Vainio Turun yliopisto 130204 IMMUNOLOGIA Oppi kehon puolustusmekanismeista infektiota vastaan Immuunijärjestelmä = kudokset, solut ja molekyylit, jotka muodostavat vastustuskyvyn

Lisätiedot

HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät Vasta-aineet

HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät Vasta-aineet Ilkk S älä Ilkka Seppälä HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät 2010 Vasta-aineet Fab Fab Fc IgG, IgD J IgA IgE J IgM IgM:n monomeeriyksikkö ja IgD ovat käytössä B-lymfosyyttien yy antigeenia tunnistavina

Lisätiedot

Suoliston immuunijärjestelmä ja ruoka-allergia

Suoliston immuunijärjestelmä ja ruoka-allergia OULUN YLIOPISTO, GENETIIKAN JA FYSIOLOGIAN YKSIKKÖ Suoliston immuunijärjestelmä ja ruoka-allergia LuK -tutkielma Matilda Riskumäki 9.12.2016 1. Johdanto... 2 2. Immuunipuolustusjärjestelmä... 3 2.1. Luontainen

Lisätiedot

Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua

Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua Tiedämme kaiken siitä, miten geenit siirtyvät sukupolvelta seuraavalle solun ja yksilön tasolla Toisen jakson sisältö: Mitä geenit ovat? Miten geenit toimivat?

Lisätiedot

BOS D 2 -ALLERGEENIN IMMUNODOMINANTISTA T-SOLUEPITOOPISTA JOHDETUN HETEROKLIITTISEN MUUNNELLUN PEPTIDIN MAHDOLLISUUDET ALLERGIAN IMMUNOTERAPIAN

BOS D 2 -ALLERGEENIN IMMUNODOMINANTISTA T-SOLUEPITOOPISTA JOHDETUN HETEROKLIITTISEN MUUNNELLUN PEPTIDIN MAHDOLLISUUDET ALLERGIAN IMMUNOTERAPIAN BOS D 2 -ALLERGEENIN IMMUNODOMINANTISTA T-SOLUEPITOOPISTA JOHDETUN HETEROKLIITTISEN MUUNNELLUN PEPTIDIN MAHDOLLISUUDET ALLERGIAN IMMUNOTERAPIAN TEHOSTAMISEEN Kalle Jutila Opinnäytetutkielma Lääketieteen

Lisätiedot

HLA alueen geenit ja niiden funktiot. Maisa Lokki, dosentti Transplantaatiolaboratorio Haartman Instituutti

HLA alueen geenit ja niiden funktiot. Maisa Lokki, dosentti Transplantaatiolaboratorio Haartman Instituutti HLA alueen geenit ja niiden funktiot Maisa Lokki, dosentti Transplantaatiolaboratorio Haartman Instituutti 29.1.2014 Vieras versus oma Immuunijärjestelmä puolustaa elimistöä haitallisia organismeja vastaan

Lisätiedot

Emmi Saha LASTEN IMMUNITEETIN TOIPUMINEN AKUUTIN LYMFOBLASTILEUKEMIAN HOIDON JÄLKEEN

Emmi Saha LASTEN IMMUNITEETIN TOIPUMINEN AKUUTIN LYMFOBLASTILEUKEMIAN HOIDON JÄLKEEN Emmi Saha LASTEN IMMUNITEETIN TOIPUMINEN AKUUTIN LYMFOBLASTILEUKEMIAN HOIDON JÄLKEEN Syventävien opintojen kirjallinen työ Syyslukukausi 2015 Emmi Saha LASTEN IMMUNITEETIN TOIPUMINEN AKUUTIN LYMFOBLASTILEUKEMIAN

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli

Lisätiedot

Veri ja elimistön puolustus. Kappaleet 19 ja 22, Tortora 12ed

Veri ja elimistön puolustus. Kappaleet 19 ja 22, Tortora 12ed Veri ja elimistön puolustus Kappaleet 19 ja 22, Tortora 12ed Veren kloostumus Verisolujen tuotanto Punasolut Verihiutaleet ja hyytyminen Veri on nestemäistä kudosta Composition of Blood Water Amino acids

Lisätiedot

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

LYMFAATTISET SOLUT JA KUDOKSET

LYMFAATTISET SOLUT JA KUDOKSET Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia LYMFAATTISET SOLUT JA KUDOKSET Lymfaattista kudosta pernassa. Ross ja Pawlina: Histology. LWW HEIKKI HERVONEN Luku 1 LYMFAATTISET SOLUT

Lisätiedot

Dendriittisolu immuunivasteen kapellimestari. Arno Hänninen ja Jukka Vakkila

Dendriittisolu immuunivasteen kapellimestari. Arno Hänninen ja Jukka Vakkila Immunologia Dendriittisolu immuunivasteen kapellimestari Arno Hänninen ja Jukka Vakkila Dendriittisoluilla on tärkeä tehtävä immuunijärjestelmässämme, sillä ne ohjaavat varsinkin T-lymfosyyttien ja osittain

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Mikrobiologian tenttitärpit Lyhyet kysymykset Toinen osatentti. Sisällys

Mikrobiologian tenttitärpit Lyhyet kysymykset Toinen osatentti. Sisällys Mikrobiologian tenttitärpit Lyhyet kysymykset Toinen osatentti Sisällys Sivu 2 Antigeeni Antigeeniä esittelevä solu Antigenic drift Antigenic shift Aviditeetti Hemagglutiini Hereditäärinen angioödeema

Lisätiedot

Ihmisen biologia. 9.lk

Ihmisen biologia. 9.lk Ihmisen biologia 9.lk Veri Veressä on 55% verinestettä eli plasmaa ja loput verisoluja. Verisoluja ovat punasolut, valkosolut ja verihiutaleet. Punasolut Punasolut kuljettavat happea soluihin ja osallistuvat

Lisätiedot

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina ELIMISTÖN PUOLUSTUSKYKY Immuniteetti eli vastutuskyky on elimistön kyky suojautua tarttuvilta taudeilta Jos tauteja aiheuttavat mikrobit uhkaavat elimistöä, käynnistyy

Lisätiedot

Solubiologia ja peruskudokset opintojakso Veri ja veren solut. Biolääketieteen laitos/ Anatomia, HY

Solubiologia ja peruskudokset opintojakso Veri ja veren solut. Biolääketieteen laitos/ Anatomia, HY Solubiologia ja peruskudokset opintojakso 2013 Veri ja veren solut Matti Airaksinen Biolääketieteen laitos/ Anatomia, HY Veren koostumus, hematokriitti Verta on ~7% elimistön painosta Hematokriitti= verisolujen

Lisätiedot

Etunimi: Henkilötunnus:

Etunimi: Henkilötunnus: Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI IMMUNOHISTOKEMIAL- LISISTA CD-VÄRJÄYKSISTÄ

TUKIMATERIAALI IMMUNOHISTOKEMIAL- LISISTA CD-VÄRJÄYKSISTÄ TUKIMATERIAALI IMMUNOHISTOKEMIAL- LISISTA CD-VÄRJÄYKSISTÄ Iina Puuppo Viktoria Pälvi Opinnäytetyö Lokakuu 2015 Bioanalytiikka 2 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 Novocastra TM Liquid Mouse Monoclonal Antibody CD10...

Lisätiedot

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa Mikroskopiatyö 3: Solubiologia ja peruskudokset 2013 Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos /MA/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita

Lisätiedot

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Eesti mesinike suvine teabepäev Koht ja aeg: Olustvere Teenindus- ja Maamajanduskooli ruumides, 11.07.2015.a.

Lisätiedot

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä

Lisätiedot

Kysymys 1: Mallivastaus:

Kysymys 1: Mallivastaus: Kysymys 1: Selitä solukalvon rakenne havainnollisesti. Mitä tarkoitetaan aktiivisella kuljetuksella solukalvon läpi, mihin se perustuu ja mihin sitä käytetään solussa? Mallivastaus: Solukalvo on puoliläpäisevä

Lisätiedot

LOPPUTENTTI

LOPPUTENTTI Mikrobiologian ja immunologian kurssi 2012-2013 LOPPUTENTTI 22.2.2013 Tehtävä 1. Vastaa lyhyesti alla oleviin kysymyksiin. 1. Luettele vasta-aineiden tehtäviä (4kpl) immuunipuolustuksessa. (2p) 2. HLA

Lisätiedot

SYTOKIINITUOTANNON KÄYNNISTYMINEN TOLL-LIKE-RESEPTORIEN STIMULAATIOSSA JA MENETELMÄN SOVELLUKSET YMPÄRISTÖTERVEYSTUTKIMUKSESSA

SYTOKIINITUOTANNON KÄYNNISTYMINEN TOLL-LIKE-RESEPTORIEN STIMULAATIOSSA JA MENETELMÄN SOVELLUKSET YMPÄRISTÖTERVEYSTUTKIMUKSESSA SYTOKIINITUOTANNON KÄYNNISTYMINEN TOLL-LIKE-RESEPTORIEN STIMULAATIOSSA JA MENETELMÄN SOVELLUKSET YMPÄRISTÖTERVEYSTUTKIMUKSESSA Jukka Hirvonen Pro gradu -tutkielma Proviisorin koulutusohjelma Itä-Suomen

Lisätiedot

Annastiina Ylitalo CRP-MÄÄRITYSMENETELMÄN VALIDOINTI

Annastiina Ylitalo CRP-MÄÄRITYSMENETELMÄN VALIDOINTI Annastiina Ylitalo CRP-MÄÄRITYSMENETELMÄN VALIDOINTI CRP-MÄÄRITYSMENETELMÄN VALIDOINTI Annastiina Ylitalo Opinnäytetyö Syksy 2012 Laboratorioalan koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. NK-solujen merkitys työperäisessä astmassa

LOPPURAPORTTI. NK-solujen merkitys työperäisessä astmassa LOPPURAPORTTI NK-solujen merkitys työperäisessä astmassa Minna Anthoni Karolinska Institutet, Stockholm Elokuu 2010 Abstract Asthma is a common occupational disease caused by exposure to sensitizing agents

Lisätiedot

Epstein-Barr-virukselle herkistetyt autologiset T- solut ja MS-taudin hoito

Epstein-Barr-virukselle herkistetyt autologiset T- solut ja MS-taudin hoito Epstein-Barr-virukselle herkistetyt autologiset T- solut ja MS-taudin hoito MS-UK kirjoitti 11.5.2017, että puolet Epstein-Barr-virukselle herkistetyillä T-soluilla hoidetuista etenevää ms-tautia sairastavista

Lisätiedot

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa Mikroskopiatyö 3: Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos/ 2012/ Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita

Lisätiedot

Komplementtitutkimukset

Komplementtitutkimukset Komplementtitutkimukset Hanna Jarva HUSLAB ja Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto Komplementti osa luontaista immuunijärjestelmää koostuu yli 30 proteiinista aktivoituu kaskadimaisesti

Lisätiedot

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Mikael Niku 28.2.2006 Kuvissa on naudan kudoksia, joita on värjätty immunohistokemialla erilaisia vasta aineita

Lisätiedot

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset Ilmainen lääkiksen harjoituspääsykoe, kevät 2017 Tehtävä 2. (20 p) A. 1. EPÄTOSI. Ks. s. 4. Menetelmää käytetään geenitekniikassa geenien muokkaamisessa. 2.

Lisätiedot

Herpesvirukset ja immuunijärjestelmä

Herpesvirukset ja immuunijärjestelmä Katsaus Anne Lehtonen ja Päivi M. Ojala Herpesvirukset ja immuunijärjestelmä virusperäisen syövän alkulähteillä Viruksen ja isännän yhteiselo synnyttää evoluutiopaineita molemmille osapuolille, jolloin

Lisätiedot

KYKYYN LIITTYVIÄ TEKIJÖITÄ. Merja Markkula. Kotieläinjalostusosasto

KYKYYN LIITTYVIÄ TEKIJÖITÄ. Merja Markkula. Kotieläinjalostusosasto KOTIELÄINJALOSTUKSEN TIEDOTE NO 61 KANOJEN YLEISEEN SAIRAUDENVASTUSTUS- KYKYYN LIITTYVIÄ TEKIJÖITÄ Merja Markkula Kotieläinjalostusosasto Jokioinen 1984 Julkaisijat: Kotieläinten jalostustieteen laitos,

Lisätiedot

Mycobacterium tuberculosis

Mycobacterium tuberculosis Mycobacterium tuberculosis Osoitus immuunireaktioiden perusteella Ilkka Seppälä HUSLAB Immunologian osasto M. tuberculosis immuniteetti Tyypillisesti Th1-immuniteettia -CD4-T-solut dominantissa asemassa

Lisätiedot

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0

Lisätiedot

Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet

Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet Syöpäpäivä 10.5.2016 Mirja Vapaatalo Verisolut Lymfosyytti immunologinen solu, joka osallistuu elimistön puolustukseen infektioita vastaan 20-40% verenkierron valkosoluista

Lisätiedot

Virukset ja eliökunta ovat kehittyneet rinnakkain

Virukset ja eliökunta ovat kehittyneet rinnakkain Virologia Miten virukset välttävät isännän puolustuksen? Aimo A. Salmi Virusten kehitystä on edistänyt niiden tarve heikentää elimistön puolustuskykyä. Virusten muuntautuminen on tehokkaampaa kuin niiden

Lisätiedot

Hengityshiston itseopiskelutehtäviä

Hengityshiston itseopiskelutehtäviä Hengityshiston itseopiskelutehtäviä HEIKKI HERVONEN Kuva Netter. The Ciba Collection LUKU 1 Hengityshiston itseopiskelutehtäviä 1. Nenä, nenäontelo ja nenän sivuontelot, nielu ja larynx (RP6p s665-670;

Lisätiedot

Anatomia ja fysiologia 1

Anatomia ja fysiologia 1 Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...

Lisätiedot

Verenkierto (circulation)

Verenkierto (circulation) Yleistä: Verenkierto (circulation) monisoluisten eläinten ruumiinnesteiden kuljetusjärjestelmä tehtävät: - kudosten ravinnonsaannista huolehtiminen - kuona-aineiden poiskuljetus - kemiallisten viestien

Lisätiedot

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012 Solun tuman rakenne ja toiminta Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012 Hermosolun rakkulamainen tuma Monenlaisia tumia Valkosolujen tumien monimuotoisuutta Lähde: J.F.Kerr, Atlas of Functional Histology

Lisätiedot

Kuva 1. Utaretulehdustilanteen kehitys 1975-2001.

Kuva 1. Utaretulehdustilanteen kehitys 1975-2001. Utareterveyskampanja 2009-2010 Laura Kulkas Utaretulehdusten synty- ja paranemismekanismit Utaretulehdus on tavallisin ja kallein tarttuva tauti lypsykarjoissamme Tavallisimmat utaretulehdusbakteerit ovat

Lisätiedot

Immunologinen toleranssi

Immunologinen toleranssi KATSAUS Pirkka T. Pekkarinen 628 Immunologisten puolustusreaktioiden käynnistyminen oikea-aikaisesti ja oikeassa paikassa on terveen elämän edellytys. tarkoittaa kykyä olla reagoimatta silloin, kun tarvetta

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.1.2015 GRANOCYTE 13 milj. IU/ml, injektio/infuusiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten GRANOCYTE 13 milj. IU/ml, injektio/infuusiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten esitäytetyssä ruiskussa GRANOCYTE

Lisätiedot

Meeri Apaja-Sarkkinen. Aineiston jatkokäyttöön tulee saada lupa oikeuksien haltijalta.

Meeri Apaja-Sarkkinen. Aineiston jatkokäyttöön tulee saada lupa oikeuksien haltijalta. Meeri Apaja-Sarkkinen Aineiston jatkokäyttöön tulee saada lupa oikeuksien haltijalta. HODGKININ LYMFOOMA IAP Tampere 4.-5.5.2006 Dosentti Meeri Apaja-Sarkkinen OYS/Patologian osasto Hodgkinin lymfooma/alatyypit

Lisätiedot

Tapaus 3. Sjögrenin syndroomaa sairastavalta poistettu vasemman parotiksen pintalohko. Palpoiden 1,5 2 cm kokoinen pehmeä tuumori.

Tapaus 3. Sjögrenin syndroomaa sairastavalta poistettu vasemman parotiksen pintalohko. Palpoiden 1,5 2 cm kokoinen pehmeä tuumori. Tapaus 3. Sjögrenin syndroomaa sairastavalta poistettu vasemman parotiksen pintalohko. Palpoiden 1,5 2 cm kokoinen pehmeä tuumori. H&E CD20 CD3 LOSYT Kappa PAD: Sylkirauhasen MALT lymfooma TAPAUS 4 V.27

Lisätiedot

Elimistössämme on yli 100 000 kilometriä

Elimistössämme on yli 100 000 kilometriä Immunologia Valkosolun tie tulehduspaikalle Marko Salmi ja Risto Renkonen Valkosolujen täytyy siirtyä verenkierrosta kudokseen huolehtiessaan ihmisen immuunipuolustuksesta. Ne tarttuvat verisuonten endoteelisoluihin

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava

Lisätiedot

Virtaussytometrian perusteet

Virtaussytometrian perusteet Virtaussytometrian perusteet 11.2.2016 Sorella Ilveskero LT, erikoislääkäri Virtaussytometrian perusteet ja käyttö kliinisessä laboratoriossa virtaussytometrian periaate virtaussytometrinen immunofenotyypitys

Lisätiedot

Sokerit lääketieteessä

Sokerit lääketieteessä Sokerit lääketieteessä Risto Renkonen Haartman Instituutti & Biomedicum, Helsingin yliopisto Syksy 2006 Johdanto GDP-mannose pathway GLUCOSE Golgi M1P M6P G6P Pentose phosphate pathway GDP-Man F6P GDP-Man

Lisätiedot

Jokainen karjanomistaja haluaa terveempiä lehmiä

Jokainen karjanomistaja haluaa terveempiä lehmiä Jokainen karjanomistaja haluaa terveempiä lehmiä Ongelma Terveysominaisuuksien periytyvyysasteet ovat matalia ja siksi hankalia jalostaa Lähtötietojen laatu vaihtelee Yhden ominaisuuden painottaminen voi

Lisätiedot

Veren kantasolujen määrää alentavan hoidon (myeloablatiivisen hoidon) jälkeen luuytimensiirron saaneet potilaat

Veren kantasolujen määrää alentavan hoidon (myeloablatiivisen hoidon) jälkeen luuytimensiirron saaneet potilaat VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Neupogenia voidaan käyttää: - lisäämään veren valkosolujen määrää solunsalpaajahoidon jälkeen infektioiden ehkäisemiseksi. - lisäämään

Lisätiedot

SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola

SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS Hannu Sariola INFEKTIOIDEN JÄLKEEN SYDÄMEN EPÄMUODOSTUMAT TAPPAVAT ENITEN LAPSIA GASTRULAATIO VARHAISKEHITYS VERISUONET JA VEREN SOLUT Kehitys käynnistyy 3.

Lisätiedot

SUOMI-FINLAND (22) Hakemispäivä - Ansökningsdag 07.11.85 (FI)

SUOMI-FINLAND (22) Hakemispäivä - Ansökningsdag 07.11.85 (FI) (13) (11) KUULUTUSJULKA I SU UTLAGGN I NGSSKR I FT 84558 C ( 3) T t t y (51) Kv.lk.5 - Int.c1.5 2:1 A 61K 39/12, C 07K 7/08 (21) Patenttihakemus - Patentansökning 854396 SUOMI-FINLAND (22) Hakemispäivä

Lisätiedot

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen Käsitteitä Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 1/2 Umpirauhanen vs. sisäeriterauhanen Endokrinologia Parakriininen Autokriininen Neurotransmitteri Reseptori Sisäeriterauhanen

Lisätiedot

Ohutsuoli immunologisena elimenä. Marja Ojaniemi, Jorma Kokkonen ja Tuomo J. Karttunen

Ohutsuoli immunologisena elimenä. Marja Ojaniemi, Jorma Kokkonen ja Tuomo J. Karttunen Katsaus Ohutsuoli immunologisena elimenä Marja Ojaniemi, Jorma Kokkonen ja uomo J. Karttunen Ohutsuolen limakalvo huolehtii ravintoaineiden muokkauksesta ja imeytymisestä elimistön tarpeisiin. erveen ohutsuolen

Lisätiedot

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi Syövän lääkehoito Salla Kalsi Syöpä Yleisnimitys maligneille (pahanlaatuisille) kasvaimille Karsinogeeninen = syöpää aiheuttava Syövän taustalla voi olla Ympäristötekijät, elintavat, perimä, eräät virus-

Lisätiedot

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Hevosten rokottaminen Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Miksi rokotuttaa hevosia? Pyritään ennaltaehkäisemään tai lieventämään tartuntatauteja, jotka saattavat aiheuttaa

Lisätiedot

Liikuntafysiologia Kandidaatintutkielma LFYA005 Syksy 2010 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Työn ohjaaja: Antti Mero

Liikuntafysiologia Kandidaatintutkielma LFYA005 Syksy 2010 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Työn ohjaaja: Antti Mero KOVATEHOISEN KESTÄVYYSKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET IMMUNOLOGISIIN TEKIJÖIHIN JA YLÄHENGITYSTEIDEN INFEKTIOIDEN ESIINTYMISEEN NAISKESTÄVYYSURHEILIJOILLA Sirkku Lesonen Liikuntafysiologia Kandidaatintutkielma

Lisätiedot

HHV8-virus: infektio ja diagnostiikka

HHV8-virus: infektio ja diagnostiikka HHV8-virus: infektio ja diagnostiikka (Kaposin sarkooma -herpesvirus, KSHV) Anne Lehtonen, FT Suomen Akatemian tutkijatohtori Genomibiologian tutkimusohjelma Biomedicum Helsinki, HY Esityksen sisältö 1.

Lisätiedot

Virustautien immunologia

Virustautien immunologia Virustautien immunologia Kalle Saksela L3 luento 4.11.2013 Yleistä virusimmunologiasta Virusten ja niiden isäntälajien pitkä yhteiselo evoluutiossa on tehnyt viruksista immuunipuolustuksen mestareita sekä

Lisätiedot

HENGITYSKAASUJEN VAIHTO

HENGITYSKAASUJEN VAIHTO HENGITYSKAASUJEN VAIHTO Tarja Stenberg KAASUJENVAIHDON VAIHEET Happi keuhkoista vereen -diffuusio alveolista kapillaariin -ventilaatio-perfuusio suhde Happi veressä kudokseen -sitoutuminen hemoglobiiniin

Lisätiedot

Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Peruseläinlääketieteen laitos Mikrobiologian ja epidemiologian oppiaine

Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Peruseläinlääketieteen laitos Mikrobiologian ja epidemiologian oppiaine Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Peruseläinlääketieteen laitos Mikrobiologian ja epidemiologian oppiaine KIRJALLISUUSKATSAUS SIAN LUONNOLLISESTA IMMUUNIPUOLUSTUKSESTA JA KOKEELLINEN

Lisätiedot

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93. 1 I) Ovatko väittämät oikein (O) vai väärin (V)? Jos väite on mielestäsi väärin, perustele se lyhyesti väittämän alla oleville riveille. O/V 1.2. Downin oireyhtymä johtuu pistemutaatista fenyylialaniinin

Lisätiedot

VALKOSOLU- JA VERIHIUTALEVASTEET VOIMAHAR- JOITUKSEN JA VOIMAHARJOITTELUN YHTEYDESSÄ MIEHILLÄ: ERITYISESTI PROTEIININ JA IKÄÄNTYMISEN VAIKUTUKSET

VALKOSOLU- JA VERIHIUTALEVASTEET VOIMAHAR- JOITUKSEN JA VOIMAHARJOITTELUN YHTEYDESSÄ MIEHILLÄ: ERITYISESTI PROTEIININ JA IKÄÄNTYMISEN VAIKUTUKSET VALKOSOLU- JA VERIHIUTALEVASTEET VOIMAHAR- JOITUKSEN JA VOIMAHARJOITTELUN YHTEYDESSÄ MIEHILLÄ: ERITYISESTI PROTEIININ JA IKÄÄNTYMISEN VAIKUTUKSET Niina Mutanen Kandidaatintutkielma VTE.A006 Valmennus-

Lisätiedot

Pienryhmä 3 immuunipuolustus

Pienryhmä 3 immuunipuolustus Pienryhmä 3 immuunipuolustus 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön valikoivasta

Lisätiedot

KUIVAVEREN VALKOISUUS JA KLIINISET VERIMUUTTUJAT

KUIVAVEREN VALKOISUUS JA KLIINISET VERIMUUTTUJAT KUIVAVEREN VALKOISUUS JA KLIINISET VERIMUUTTUJAT Aarni Kimmo Liikuntafysiologian pro gradu -tutkielma Syksy 2014 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto TIIVISTELMÄ Aarni Kimmo (2014). Kuivaveren

Lisätiedot

KATSAUS. REAL miksi jälleen uusi lymfoomien luokittelu? Kaarle Franssila

KATSAUS. REAL miksi jälleen uusi lymfoomien luokittelu? Kaarle Franssila KATSAUS REAL miksi jälleen uusi lymfoomien luokittelu? Kaarle Franssila Uusi kansainvälinen REAL-luokitus (Revised European-American Classification of Lymphoid Neoplasms) on nopeasti saavuttanut laajan

Lisätiedot

Lymfaattisen järjestelmän solut ja kudokset. / Heikki Hervonen 2012 / Biolääketieteen laitos/ Anatomia Solubiologia ja peruskudokset- opintojakso

Lymfaattisen järjestelmän solut ja kudokset. / Heikki Hervonen 2012 / Biolääketieteen laitos/ Anatomia Solubiologia ja peruskudokset- opintojakso Lymfaattisen järjestelmän solut ja kudokset. / Heikki Hervonen 2012 / Biolääketieteen laitos/ Anatomia Solubiologia ja peruskudokset- opintojakso Immuunijärjestelmä käsittää kaikki kehon puolustautumistavat

Lisätiedot

Lasten elinsiirrot. Hannu Jalanko HYKS Lastenklinikka

Lasten elinsiirrot. Hannu Jalanko HYKS Lastenklinikka Lasten elinsiirrot Hannu Jalanko HYKS Lastenklinikka Munuaisensiirrot käynnistivät LKL:n siirtotoiminnan aloitettu potilaita siirtoja Munuainen 1986 241 267 Maksa 1987 108 126 Maksa- munuain. 1993 13 13

Lisätiedot

19th January 2008 EHL Pertti Väisänen 19th January 2008 EHL Pertti Väisänen

19th January 2008 EHL Pertti Väisänen 19th January 2008 EHL Pertti Väisänen When to do surgical treatment instead of conservative periodontal treatment? TALLINNA 19th, January 2008 Kroonisen aikuisparodontiitin etiologia Plakin kerääntyminen Subgingivaalisen plakin kypsyminen

Lisätiedot

Kantasolut ja solujen erilaistuminen. Kantasolun määritelmä. Asymmetria. Alberts et al. 2002 luku 22 Eri kudosten kantasoluja

Kantasolut ja solujen erilaistuminen. Kantasolun määritelmä. Asymmetria. Alberts et al. 2002 luku 22 Eri kudosten kantasoluja Kantasolut ja solujen erilaistuminen Alberts et al. 2002 luku 22 Eri kudosten kantasoluja Kantasolun määritelmä Jokainen tytärsolu voi jäädä kantasoluksi tai erilaistua Asymmetria Tytärsolut ovat aluksi

Lisätiedot

Gluteeniallergia ja -yliherkkyys

Gluteeniallergia ja -yliherkkyys Gluteeniallergia ja -yliherkkyys Miten voi reagoida gluteeniin/vehnään? Gluteeniallergia - keliakia Neuropeptidit Vehnäallergia Gluteeniyliherkkyys Autoimmuunisairaus. Markkerit: Anti-gliadin vastaaineet

Lisätiedot

Biologiset immunovasteen alentajat reuman lääkehoidossa

Biologiset immunovasteen alentajat reuman lääkehoidossa Biologiset immunovasteen alentajat reuman lääkehoidossa Seppo Lapinjoki UEF, Farmasian laitoksen johtaja, prof. (Ei kaupallisia sidonnaisuuksia) Lahti, 19. 3. 2015 Autoimmuunireaktio: Puolustusjärjestelmä

Lisätiedot

II 1 1111111 II 111 11111 11 11111 111 11111 111

II 1 1111111 II 111 11111 11 11111 111 11111 111 II 1 1111111 II 111 11111 11 11111 111 11111 111 FI000104374B (12) (10) PATENTTIJULKAISU PATENTSKRIFT FI 104374B (45) Patentti myönnetty - Patent beviljats 14.01.2000 SUOMI - FINLAND (FI) PATENTTI- JA

Lisätiedot

Tymosyyttien negatiivinen selektio

Tymosyyttien negatiivinen selektio Tymosyyttien negatiivinen selektio Kudosspesifisten geenien ilmentyminen kateenkorvassa ja tymosyytin viestintä Kandidaatintutkielma Biokemian koulutusohjelma Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biotieteellinen

Lisätiedot

Reumapotilaan hematologiaa

Reumapotilaan hematologiaa Reumapotilaan hematologiaa Tom Pettersson, dosentti, kliininen opettaja Sisätautien ja reumatologian klinikka, Helsingin yliopistollinen keskussairaala ja Helsingin yliopisto Labquality-päivät 7.2.2008

Lisätiedot

Laboratoriomenetelmien nopea kehitys

Laboratoriomenetelmien nopea kehitys KATSAUS Anna Grönholm, Ilkka Junttila ja Marko Pesu Luontaiset lymfosyytit uusi immuunisoluryhmä Puolustusvasteen solujen jaottelu mahdollistaa immuunivasteen monimutkaisten soluverkostojen tarkastelun

Lisätiedot

(12) PATENTTIJULKAISU PATENTSKRIFT. (10) Fl 110234 B. (45) Patentti myönnetty - Patent beviljats 31.12.2002. (51) Kv.lk.7 - Int.kl.

(12) PATENTTIJULKAISU PATENTSKRIFT. (10) Fl 110234 B. (45) Patentti myönnetty - Patent beviljats 31.12.2002. (51) Kv.lk.7 - Int.kl. 1111111111 1111111111 1111 11111111 11111 1111 11111111 F1000B (12) PATENTTIJULKAISU PATENTSKRIFT (10) Fl B (45) Patentti myönnetty - Patent beviljats 31.12.2002 SUOMI - FINLAND (FI) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS

Lisätiedot

Nivelreuman biologinen lääkehoito

Nivelreuman biologinen lääkehoito Nivelreuman biologinen lääkehoito 6.2.2015 Pia Isomäki TAYS reumakeskus Sidonnaisuudet: Abbvie Oy, Bristol-Myers Squibb, GlaxoSmithKline Oy, MSD Finland Oy, Pfizer Oy, Roche Oy, UCB Pharma Oy Finland Nivelreuman

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot