ALKUPERÄISTUTKIMUS. CVI-tauti
|
|
- Raili Hyttinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ALKUPERÄISTUTKIMUS Leena Kainulainen, Olli Ruuskanen, Jukka Nikoskelainen, Erkki Svedström, Kari Liippo, Juha Punnonen ja Heikki Arvilommi Kirjoituksessa kuvataan 15 potilasta, jotka sairastavat a. Diagnoosi perustui kaikilla potilailla seerumin IgG-pitoisuuden pienuuteen sekä infektioalttiuden lisääntymiseen. Lisäksi potilaiden B-solut eivät tuottaneet in vitro mitogeenistimulaatiolla immunoglobuliineja. In vitro saatiin kaikkien potilaiden B-solut kehittymään vasta-aineita tuottaviksi soluiksi interleukiini (IL) 4 + IL-10 + anti-cd40-vasta-ainestimulaatiolla. Tutkimuksen aikaan potilaat olivat sairastaneet a 1 25 vuotta. Keuhkojen ohutleiketietokonetomografia osoitti bronkiektasioita seitsemällä potilaalla ja fibroosia 12:lla. Viidellä potilaalla oli todettu autoimmuunitauti: pernisioosi anemia kahdella, idiopaattinen trombosytopeeninen purppura yhdellä, autoimmuunihemolyyttinen anemia yhdellä ja vaskuliitti yhdellä. Kolme potilasta oli sairastanut lymfooman. Yksi potilas sai lihakseen, kaksi ihon alle ja 12 suoneen annettavaa immunoglobuliinihoitoa. (common variable immunodeficiency) on primaarinen immuunivajavuustila, jossa B-solut eivät pysty tuottamaan vasta-aineita. Tämä johtaa hypogammaglobulinemiaan. Aiemmin taudista käytettiin nimitystä hankittu hypogammaglobulinemia. Nimestä on syytä luopua, sillä sana hankittu yhdistetään AIDSiin, mikä aiheuttaa väärinkäsityksiä. CVI-taudin esiintyvyys Pohjoismaissa on 1: (Fasth 1982), ja se on yleisin syy primaariseen hypogammaglobulinemiaan. Perifeerisen veren B-lymfosyyttien määrä on a sairastavilla yleensä normaali, mutta niiden kehittyminen vasta-aineita tuottaviksi plasmasoluiksi on häiriintynyt. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että kyseessä on häiriö sekä B-solujen että T-solujen toiminnassa. Aktivoituneet T-solut tuottavat normaalia vähemmän välittäjäaineita interleukiini (IL) 2:ta, IL-4:ää, IL-5:tä sekä gammainterferonia. Näin T-solujen antama apu B-soluille on riittämätöntä. Puhdistetut B-solut on saatu tuottamaan immunoglobuliineja sopivalla stimulaatiolla in vitro -kokeissa (Sneller 1990, Sneller ym. 1993, Eisenstein ym. 1994). CVI-potilaiden ongelmana ovat toistuvat hengitysteiden bakteeri-infektiot. Yleisimmin potilaat kärsivät kroonisista tai toistuvista välikorvantulehduksista, poskiontelotulehduksista, keuhkoputkentulehduksista ja keuhkokuumeista. Kroonisen tulehduksen seurauksena syntyy pysyviä keuhkomuutoksia, kuten bronkiektasioita. Infektioita aiheuttavat erityisesti polysakkaridikapselilliset bakteerit, tavallisimmin Haemophilus influenzae. CVI-potilailla on myös lisääntynyt riski saada suolistoinfektio sekä sairastua autoimmuunitautiin ja lymfoomaan (Hausser ym. 1983, Buckley 1987, Cunningham-Rundles 1989, WHO 1994, Samuelson ym. 1995). Immunoglobuliinihoidolla pyritään estämään toistuvat infektiot sekä niiden keuhkoissa aiheuttamat muutokset. Uusien radiologisten tutkimusten avulla keuhkomuutosten havaitseminen on mahdollista jo varhaisessa vaiheessa potilasta vain vähän rasittavalla tavalla. Tämä on tärkeää, sillä immunoglobuliiniannosta tulee näissä tapauksissa lisätä. Duodecim 113: ,
2 Aineisto ja menetelmät Aineistoon kuuluu 15 CVI-potilasta TYKS:n piiristä, kahdeksan naista ja seitsemän miestä. Heidän diagnoosinsa perustuvat WHO:n kriteereihin (taulukko 1). Tutkimuksen aikaan potilaiden ikä oli 7 68 vuotta. Potilaista kolme oli lapsia. Sairastamisaika oli 1 25 vuotta. Potilaat ovat saaneet immunoglobuliinihoitoa vastaavan ajan. Yksi potilas sai lihakseen, kaksi ihon alle ja 12 suoneen annettavaa immunoglobuliinihoitoa. Yhden käyntikerran yhteydessä tehtiin yksityiskohtainen kartoitus potilaan sairaudesta. Tarkoituksena oli löytää piilevät infektiot ja sairauden komplikaatiot sekä tutkia B-solujen toimintaa in vitro. Sairauskertomuksesta kartoitettiin sairauden aiemmat vaiheet sekä hoito. Lisäksi potilaalta kysyttiin hänen edellisenä vuonna (1993) sairastamiensa infektioiden lukumäärää. Laboratoriokokein tutkittiin seerumin IgG-pitoisuus ennen immunoglobuliini-infuusiota, hinkuyskä-, kurkkumätä- ja jäykkäkouristusvasta-ainepitoisuudet sekä maksaentsyymit. Ulosteesta tehtiin bakteeriviljelyt sekä tutkittiin parasiitit ja virukset. Kaikista potilaista otettiin nenän sivuonteloiden ja keuhkojen röntgenkuvat. Keuhkojen ohutleiketietokonetomografia (HRCT) sekä tietokoneistettu ventilaatiotutkimus (Svedstöm 1992) tehtiin 13 potilaalle. In vitro tutkittiin lymfosyyttien alaluokat sekä stimuloitiin lymfosyyttejä PHA:lla (fytohemagglutiniini), PWM:llä (pokeweed mitogen), SAC:lla (Staphylococcus aureus Cowan I) sekä PPD:llä (purified protein derivate of tuberculin). Lisäksi selvitettiin eri välittäjäaineiden (IL-2, IL-4, IL-10, IL-13) sekä anti-cd40-vasta-aineen (korvaa aktivoituneen T-solun, jonka pinnalla on CD40-ligandi) vaikutusta immunoglobuliinituotantoon in vitro. Immunoglobuliinia tuottavien solujen määrä tutkittiin ELISPOT-menetelmällä (Czerkinsky ym. 1983). Elatusaineeseen erittyneiden vasta-aineiden pitoisuus määritettiin EIA-menetelmällä (Viljanen ja Punnonen 1989). Tulokset Potilaiden keski-ikä diagnoosin aikaan oli 36 vuotta (vaihteluväli 1 59 v). Diagnoosiin johtaneet oireet, viive oireiden alkamisesta diagnoosiin sekä seerumin Ig-pitoisuudet diagnoosin aikaan on esitetty taulukossa 2. Annettu immunoglobuliinihoito, edellisenä vuonna (1993) sairastetut infektiot sekä antibioottikuurien lukumäärä käyvät ilmi taulukosta 3. Tutkimuksen aikaan potilaat eivät sairastaneet akuuttia infektiota. Neljällä potilaalla todettiin veren valkosolujen määrä pienentyneeksi (<3.4 x 10 9 /l). Yhdeltä potilaalta löytyi ulosteesta Giardia lamblia, yhdeltä ECHO 17 -virus ja yhdeltä adenovirus. Nenän sivuonteloiden röntgentutkimuksissa löytyi kolmelta potilaalta varjostuneet poskiontelot. Potilailla ei ollut sinuiitin T a u l u k k o 1. CVI-taudin diagnostiset kriteerit (WHO 1992). Seerumin IgG-pitoisuus <2 SD iänmukaisten viitearvojen alarajasta (yleensä <3 g/l) Seerumin IgA-pitoisuus selvästi pienentynyt tai mittaamattomissa Seerumin IgM-pitoisuus viitealueella tai pienentynyt Kyvyttömyys muodostaa vasta-aineita in vivo ja in vitro Muut hypogammaglobulinemiaa aiheuttavat syyt suljettu pois kliinisiä oireita. Autoimmuunitautia sairasti viisi potilasta; kahdella oli pernisioosi anemia, yhdellä idiopaattinen trombosytopeeninen purppura (ITP), yhdellä vaskuliitti sekä yhdellä lapsipotilaalla autoimmuunihemolyyttinen anemia (AIHA). Kolme potilasta oli sairastanut pahanlaatuisen lymfooman. Perna oli poistettu huomattavan suurentumisen johdosta kahdelta. Yhdellä potilaalla oli systeeminen amyloidoosi (Kotilainen ym. 1996). Keuhkojen röntgenkuvassa todettiin kahdellatoista potilaalla fibroosia. Bronkiektasiat löytyivät keuhkojen röntgenkuvan perusteella yhdeltä, ja keuhkojen HRCT paljasti bronkiektasiat seitsemällä potilaalla 13:sta. Bronkiektasioita esiintyi epätyypillisesti myös keuhkojen yläosissa. Tietokoneistetussa ventilaatiokokeessa todettiin kaikilla epänormaali löydös (vaihe- ja amplitudihäiriö). Lymfosyyttien alaluokkatutkimuksissa todettiin viidellä potilaalla estäjä-t-solujen (CD8) osuus suurentuneeksi, mikä aiheutti CD4/CD8- suhteen pienentymisen. Pieni CD4/CD8-suhde ei vaikuttanut mitogeenin tai antigeenin aiheuttamaan T-solujen proliferaatioon, joka oli kaikilla potilailla normaali. PWM-stimulaatiolla potilaiden B-solut eivät tuottaneet immunoglobuliineja in vitro. Sen sijaan IL-4 ja IL-13 saivat aikaan B- solujen erilaistumisen IgM:ää ja IgG:tä tuottaviksi soluiksi, kun viljelmässä oli mukana CD40- vasta-ainetta. IL-10:llä ei ollut vastaavaa vaikutusta, vaikka se vaikutti tehokkaasti vertailuviljelmissä. IL-2:n, IL-4:n tai IL-13:n lisääminen viljelmään, jota oli stimuloitu IL-10:llä ja anti- CD40-vasta-aineella, aiheutti B-solujen erilastumisen vasta-aineita tuottaviksi soluiksi. IL-4 aiheutti selvimmän vasteen kaikkien potilaiden 210 L. Kainulainen ym.
3 T a u l u k k o CVI-potilaan kliiniset oireet ennen diagnoosia. Potilas Suku- Ikä Oireet ennen Oireiden Ikä S-Ig-pitoisuudet Muut puoli tutki- diagnoosia kesto diag- diagnoosin aikaan, sairaudet muksen ennen noosin g/l aikaan, diag- aikaan, v noosia, v v 1. M 65 keuhkokuumeita, IgG <3, IgA 0.2, koronaaritauti, giardiaasi IgM 0.4 epilepsia 2. N 35 krooninen sinuiitti, 4 22 IgG 2.8, IgA ja konjunktiviitteja, IgM <0.2 keuhkokuume, salmonella, vyöruusu 3. M 35 sinuiitteja, 4 34 IgG 2.0, IgA <0.2, enkefaliitti keuhkokuumeita IgM 0.3 v. 1989, vaskuliitti 4. N 51 otiitteja, sinuiitteja 2 35 IgG <0.6, IgA <0.2, amyloidoosi keuhkokuumeita IgM M 13 VTI, huono painon- <1 1 IgG 1.5, IgA ja kehitys IgM < N 49 otiitteja, krooninen sinuiitti IgG 1.3, IgA ja Hodgkinin tauti bronkiitteja, IgM <0.2 v konjunktiviitteja, vyöruusu 7. N 52 bronkiitteja 8 45 IgG 3.9, IgA 0.3, IgM < N 8 keuhkokuumeita <1 5 IgG 1.7, IgA ja IgM M 40 otiitteja, keuhkokuumeita 1 28 IgG 1.0, IgA ja kr. obstruktiivinen IgM<0.2 bronkiitti 10. M 55 sinuiitteja, konjunktiviitteja, IgG 1.2, IgA ja lymfooma bronkiitteja, IgM <0.2 v. 1983, keuhkokuumeita pernisioosi anemia 11. N 69 krooninen sinuiitti, 4 59 IgG 2.5, IgA <0.4, verenpainetauti konjunktiviitteja, vyöruusu IgM < N 37 krooninen sinuiitti, otiitteja, 1 23 IgG 2.8, IgA ja verenpainetauti bronkiitteja, keuhkokuume IgM < M 28 sinuiitteja, giardiaasi, <1 21 IgG 3.0, IgA ja lymfooma atrofinen gastriitti, IgM <0.2 v. 1994, eosinofiilinen granulooma kr. ripuli, keuhkoissa pernisioosi anemia 14. M 27 keuhkokuumeita, vyöruusu 4 24 IgG 4.2, IgA <0.2, ITP IgM N 12 krooninen otiitti <1 11 IgG 1.8, IgA ja AIHA IgM <0.2 VTI = virtsatieinfektio, ITP =idiopaattinen trobosytopeeninen purppura, AIHA = autoimmuunihemolyyttinen anemia 211
4 T a u l u k k o 3. Annettu immunoglobuliinihoito, seerumin IgG-pitoisuus ennen hoitokertaa sekä edellisenä vuonna (1993) sairastetut infektiot. Potilas Suku- Ikä Suoneen annettu S-IgG Sairastetut Antibioottipuoli tutkimuksen immunoglobuliini- -pitoisuus infektiot hoitojen aikaan, hoito, mg/kg/kk ennen hoito- (1993) lukumäärä v kertaa, g/l (1993) 1. M keuhkokuume x N bronkiitteja 6 3. M bronkiitteja 6 4. N VTI 2 5. M 13 im 14 ml N sepsis (E. coli), ripuli, kuumeilu x N 52 sc 20ml VTI x 2, bronkiitti x N otiitti, sinuiitti 2 9. M bronkiitti x 2, krooninen otiitti M bronkiitti x 4, sinuiitti x N bronkiitti N bronkiitti x M M 27 sc 40ml bronkiitti x N Potilaalle annettu SPR:n 16-prosenttista gammaglobuliinivalmistetta ihon alle (sc) tai lihakseen (im) VTI = virtsatieinfektio lymfosyyttiviljelmissä, joissakin tapauksissa jopa yhtä suuren kuin terveiden verrokkien soluissa (kuva 1) (Punnonen ym. 1997). Kenelläkään potilaalla ei ollut vasta-aineita kurkkumätää kohtaan tai suojaavaa vasta-ainepitoisuutta (>0.01 IU/ml) jäykkäkouristusta kohtaan. Hinkuyskävasta-aineita todettiin kymmenellä potilaalla. Pohdinta a on epäiltävä bakteeri-infektioiden toistuessa. Usein CVI-potilaat ovat sairastaneet toistuvia infektioita useita vuosia ennen taudin toteamista. Aineistossamme oireiden kesto ennen diagnoosia oli 1 25 vuotta. diagnosoidaan yleisimmin varhaisessa aikuisiässä, mutta sitä esiintyy myös lapsilla. Ennen CVIdiagnoosia tulee ottaa huomioon muut tilat, joihin voi liittyä hypogammaglobulinemia (taulukko 4). Erityisesti kannattaa muistaa, että fenytoiini voi aiheuttaa B-solujen toimintahäiriön ja hypogammaglobulinemian (Wangel ym. 1987). Hoidossamme on ollut yksi tällainen potilas. Kaksi potilaistamme sai fenytoiinihoitoa, mutta se oli aloitettu CVI-diagnoosin jälkeen. B-solujen toimintaa kuvaavia tutkimuksia on esitetty taulukossa 5. CVI-taudissa seerumin IgG-pitoisuus on yleensä alle 50 % iän mukaisen viitearvon alarajasta (viitealue aikuisilla g/l, TYKS), seerumin IgM- sekä IgA-pitoisuudet ovat myös viitearvoja pienemmät, ja IgA-pitoisuus on lähes aina niin pieni, että se ei ole mitattavissa (Cunningham-Rundles 1989). a esiintyy useimmiten satunnaisesti. Miehet ja naiset sairastuvat yhtä usein. Potilaiden lähisukulaisilla on todettu tavallista enemmän autoimmuunitauteja sekä IgA:n puutosta. CVI-taudissa ja IgA:n puutoksessa altistava geeni (geenit) on kromosomissa 6 alueella MHC III (Friedman ym. 1977, Cunningham-Rundles 1989, Schaffer ym. 1989). on syytä erottaa X-kromosomiin liittyvästä agammaglobulinemiasta (XLA-tauti eli Brutonin agammaglobulinemia), joka on pojilla esiintyvä yksinomainen B-soluvajavuustila. XLApotilaat sairastuvat jo noin kuuden kuukauden ikään mennessä, kun äidiltä perityn IgG:n suojaava vaikutus lakkaa. XLA:ssa seerumin IgG-pitoisuudet ovat pienemmät kuin CVI-taudissa eikä perifeerisessä veressä ole kypsiä B-soluja (Bruton 1952, Huston ym. 1991). XLA:n aiheuttaja on 212 L. Kainulainen ym.
5 A Ig-eritys (ng/ml) IgM IgG IgA B Ig-eritys (ng/ml) IL-4 + IL-10 + IL-4 + IL IL-4 + IL-10 + IL-4 + IL-10 K u v a 1. Interleukiini 4:n ja 10:n sekä anti-cd40-vasta-aineen vaikutus Ig-tuotantoon (ng/ml) in vitro CVI-potilailla (A, n = 5) ja verrokeilla (B, n = 8). Ig-pitoisuus on määritetty elatusaineesta seitsemän vuorokauden viljelyn jälkeen ELISAmenetelmällä. geenivirhe, joka sijaitsee Xq22:ssa (Tsukada ym. 1993, Vetrie ym. 1993). Geeni tuottaa tyrosiinikinaasia, joka on nimetty Btk:ksi (Brutonin tyrosiinikinaasi). IgG-alaluokkapuutoksessa on kyse yhden tai useamman alaluokan puutoksesta. Seerumin kokonais-igg-pitoisuus on yleensä viitealueella. Lapsilla esiintyy yleisemmin IgG2-puutosta, aikuisilla puolestaan IgG3-puutosta. IgG2- puutos on usein yhdistyneenä IgG4- ja IgA-puutokseen. IgG-alaluokkapuutoksen merkitystä ei tiedetä varmasti, sillä osa potilaista on täysin oireettomia ja osa kärsii toistuvista hengitystieinfektioista (Huston ym. 1991) CVI-taudin patogeneesia ei tunneta. Noin 20 vuotta sitten todettiin, että CVI-potilaiden lymfosyytit eivät pystyneet tuottamaan immunoglobuliineja in vitro (Wu ym. 1973). Epäselväksi jäi, oliko vika B-soluissa vai T-soluissa. Tämä johti tutkimuksiin puhdistetuilla B- ja T-soluilla, joita aktivoitiin PWM:llä yhdessä normaalien T- tai B- solujen kanssa (Eskola ym. 1989). Useimmilla CVI-potilailla häiriö oli B-soluissa, sillä normaalien T-solujen läsnäolo ei kyennyt parantamaan immunoglobuliinin tuotantoa. Lisäksi CVI-potilaiden T-solut pystyivät tukemaan normaalien B- solujen toimintaa (Ashman 1980). Viimeaikaisissa tutkimuksissa on stimuloitu puhdistettuja B- soluja eri sytokiineilla ja B-solumitogeeneilla tai monoklonaalisilla vasta-aineilla. Suurimmalla osalla potilaista on saatu näin puhdistetut B-solut tuottamaan ainakin jonkin verran vasta-aineita, mutta häiriöitä esiintyy immunoglobuliiniluokkien erityksessä (Saiki ym. 1982). Osalla esiintyy häiriöitä myös T-solujen toiminnassa ja ilmeisesti T-solujen antama apu B-soluille on riittämätöntä. Farrington ym. (1994) ovat osoittaneet, että CD40-ligandin ekspressio aktivoituneiden T-solujen pinnalla on CVI-potilailla vähentynyt. B-lymfosyyttien CD40:n ja T-lymfosyyttien CD40-ligandin välisellä vuorovaikutuksella on olennainen merkitys mm. Ig-luokan vaihdossa. In vitro -tutkimuksissamme anti-cd40-vastaaine + IL-10 + IL-4 saivat aikaan kaikilla potilailla IgM:n ja IgG:n tuotantoa. Tulosten perusteella IL-4:n ja IL-10:n yhdistelmä voisi olla tehokas CVI-potilaiden hoidossa (Punnonen ym. 1997). Cunningham-Rundles (1994) raportoi CVI-potilaasta, jota hoidettiin ihon alle annettavalla IL- 2:lla. 16 kuukauden kuluttua IL-2-hoidon aloittamisesta immunoglobuliinin anto lopetettiin. Potilaan IgG-pitoisuudet pysyivät lopettamisen jälkeen arvossa 5 g/l. Hoidon lopettamisen jäl- 213
6 T a u l u k k o 4. Hypogammaglobulinemian syitä (Eisenstein ja Sneller 1994). Primaariset hypogammaglobulinemiat: X-kromosomiin liittyvä agammaglobulinemia (XLA) ohimenevä hypogammaglobulinemia vastasyntyneellä suurentunut IgM-pitoisuus ja hypogammaglobulinemia (hyper-igm-syndrooma) Infektiot sytomegalovirusinfektio Epstein Barrin virusinfektio HIV Syövät lymfooma myelooma krooninen lymfaattinen leukemia Tilat, joissa proteiinien menetystä nefroottinen syndrooma enteropatia Lääkkeet syklofosfamidi fenytoiini kulta penisillamiini Muut syyt aliravitsemus keen annetut kurkkumätä-, jäykkäkouristus- ja pneumokokkirokotukset aiheuttivat selvät rokostusvasteet. CVI-potilailla on lisääntynyt riski saada suolistoinfektioita (Hausser ym. 1983, Cunningham- Rundles 1989). Esimerkiksi giardiaasi kroonistuu heillä helposti aiheuttaen malabsorptiota. Aineistossamme yhdellä potilaalla oli esiintynyt puolen vuoden ajan epämääräisiä vatsavaivoja ja ripulia ulkomaanmatkan jälkeen. Ulosteviljelynäytteet olivat olleet negatiiviset. Tutkimuksen yhteydessä otetussa ulosteen parasiittinäytteessä todettiin giardiakystia. Giardian toteaminen voi vaatia useamman ulostenäytteen, sillä kystia erittyy puuskittaisesti. CVI-taudissa esiintyy myös keliakiatyyppistä suolisto-oireilua, johon liittyy rasvaripulia ja painon laskua (Teahon ym. 1994). CVI-potilaat sairastavat virusinfektioita yleensä normaalisti, poikkeuksena herpes zoster- ja sytomegalovirusinfektiot (Webster 1994). Aineistossamme vyöruusun oli sairastanut 27 % potilaista. Harvinaisuutena on kuvattu ECHO-viruksen aiheuttama krooninen meningoenkefaliitti, T a u l u k k o 5. B-solujen toimintaa kuvaavia tutkimuksia (Ruuskanen 1993). Seerumin IgG-, IgA- ja IgM-pitoisuudet IgG:n alaluokat B-solut ja niiden alaluokat veressä Isoagglutiniinititterit Spesifinen vasta-ainemuodostus rokotuksen (hinkuyskä-, kurkkumätä-, jäykkäkouristus- ja pneumokokki) jälkeen Vasta-ainetuotannon mittaus in vitro joka voi johtaa kuolemaan (McKinney ym. 1987). CVI-potilaille ei saa antaa elävää virusta sisältäviä rokotteita (mm. elävä poliorokote), sillä rokotevirus voi aiheuttaa sairauden (Webster 1994). CVI-potilaiden alttius sairastua syöpään on lisääntynyt. Kolmella potilaalla aineistossamme (20 %) oli todettu lymfooma. Kaikki ovat parantuneet. Lymfoomia esiintyi yhdysvaltalaisessa aineistossa naispotilailla 300 kertaa enemmän kuin normaaliväestöllä. Mahalaukun adenokarsinoomaa oli CVI-potilailla 50 kertaa normaaliväestöä enemmän (Cunningham-Rundles ym. 1987, Eisenstein ja Sneller 1994). Autoimmuunitautiin sairastuu noin viidesosa CVI-potilaista (tässä tutkimuksessa 5/15). On mielenkiintoista, että nämä B-solujen toiminnan häiriötä sairastavat potilaat pystyvät muodostamaan kuitenkin vasta-aineita esimerkiksi omia solujaan kohtaan (Cunningham-Rundles 1989). Immunoglobuliinihoitoa voidaan antaa suoneen, ihon alle tai lihakseen. Nykyään suositaan suoneen annettavia valmisteita. Ennen korvaushoidon aloittamista selvitetään, onko potilaalla vasta-aineita IgA:ta kohtaan. Nämä vasta-aineet ovat suurin syy vakaviin mutta harvinaisiin anafylaktisiin reaktioihin (Burks ym. 1986, McCluskey ja Boyd 1990). Suoneen annettavat valmisteet ovat yleensä turvallisia ja hyvin siedettyjä. Osa niistä on aikaisemmin kontaminoitunut hepatiitti C -viruksella (HCV) ja hoidon aiheuttamia C-hepatiitteja on kuvattu CVI-potilailla (Björkander ym. 1988, Björö ym. 1994). Suomesta ei ole raportoitu vastaavia tapauksia. Potilaidemme verinäytteistä on tutkittu HCV polymeraasiketjureaktiomenetelmällä (PCR), ja kaikki näytteet olivat negatiivisia. 214 L. Kainulainen ym.
7 T a u l u k k o 6. Vuositarkastuksessa huomioitavia asioita. Immunoglobuliiniannos Yleiskunto: sairastetut infektiot, suolisto-oireet, painon muutokset, yöhikoilu Keuhkojen ja sinusten röntgenkuva Ohutleiketietokonetomografia joka toinen vuosi Keuhkofunktiokokeet Amyloidoosinäyte tarvittaessa Laboratoriotutkimukset: lasko, täydellinen verenkuva, CRP, seerumin IgG, IgM ja IgA, hepatiitti C -virus seerumista polymeraasiketjureaktiomenetelmällä, seerumin ALAT, alkalinen fosfataasi, glutamyylitransferaasi ja kreatiniini, virtsan seulonta, ulosteviljely I ja II, ulosteen parasiitit, yskösviljely Suoneen annettavan immunoglobuliinin annos määräytyy empiirisesti ja perustuu potilaan kliiniseen tilaan. Yleisemmin käytetään annosta mg/kg neljän viikon välein. Sairastuessaan akuuttiin infektioon potilas voi kuluttaa vastaaineet nopeammin ja annostelua on tihennettävä. Immunoglobuliinin annos 100 mg/kg lisää infuusion jälkeistä seerumin IgG-pitoisuutta g/l (Buckley ja Schiff 1991). Pyrkimyksenä on pitää seerumin IgG-pitoisuus suurempana kuin 5 g/l ennen seuraavaa infuusiota. Tämän on todettu vähentävän infektioita (Chapel 1994). Aineistossamme yhdentoista potilaan seerumin IgG-pitoisuus oli alle suositellun arvon 5 g/l mitattuna ennen seuraavaa hoitokertaa. Vaikka potilaamme saavat suuria määriä vasta-aineita, kenelläkään ei ollut suojaavaa vasta-ainepitoisuutta jäykkäkouristusta kohtaan eikä kurkkumätävasta-aineita. Ihon alle annettava immunoglobuliinihoito on yleistymässä Pohjoismaissa. Gardulfin ym. (1995) monikeskustutkimuksessa potilaat hoitivat infuusiopumpun avulla annostelun kotonaan (100 mg/kg/viikko). Kotihoito oli potilaille miellyttävää ja vähensi poissaoloa töistä ja koulusta. Seerumin IgG-pitoisuus saatiin pysymään jopa arvossa 10 g/l. Ihon alle annettavan hoidon laajempaa käyttöä kannattaa harkita varsinkin työssä käyville CVI-potilaille. Gammaglobuliinikorvaushoito muodosti Kansaneläkelaitoksen kokonaan korvaamista lääkkeistä kolmanneksi kalleimman ryhmän (n = 137). Potilaat ovat usein työikäisiä tai nuorempia ja pystyvät tehokkaalla hoidolla elämään normaalia elämää. Keuhkojen röntgenkuva osoitti bronkiektasioita vain yhdellä potilaalla. HRCT-tutkimus osoitti niitä seitsemällä potilaalla. Tietokoneistettu ventilaatiokoe oli herkin paljastamaan varhaisia muutoksia keuhkoputkissa. Bronkiektasioiden löytäminen on tärkeätä, sillä WHO:n suosituksen mukaan bronkiektasiapotilailla hoitoannosta on lisättävä tarvittaessa määrään 800 mg/kg. Tämän on todettu parantavan keuhkojen toimintaa, mutta se ei poista jo syntyneitä keuhkomuutoksia. Bronkiektasioita hoidetaan lisäksi PEPhoidolla (positive expiratory pressure), joka helpottaa liman poistumista ja parantaa näin myös keuhkojen toimintaa. Potilaalla havaitut varhaiset keuhkomuutokset voivat myös olla aihe immunoglobuliinihoidon aloittamiseen tapauksissa, joissa diagnoosi on vielä epävarma ja hoitoa ei muuten vielä aloitettaisi. CVI-taudin kliininen kuva on moni-ilmeinen. Aineistossamme kävi ilmi potilaiden alttius saada pysyviä keuhkomuutoksia sekä sairastua lymfoomaan tai autoimmuunitauteihin. Tämän vuoksi on tärkeää arvioida potilaan tila ja hoito huolellisesti vuosittain yliopistosairaalassa (taulukko 6). * * * Tutkimusryhmämme kerää valtakunnallista aineistoa CVIpotilaista (STAKESin tutkimuslupa 104/08/95). Olisimme kiitollisia, jos ilmoittaisitte hoidossanne olevat potilaat LL Leena Kainulaiselle, puh. (02) (KTL), faksi (02) Kirjallisuutta Ashman R F, Saxon A, Stevens R H: Profile of multiple lymphocyte functional defects in acguired hypogammaglobulinemia, derived from in vitro cell recombination analysis. J Allergy Clin Immunol 65: , 1980 Björkander J, Cunningham-Rundles C, Lundin P, ym.: Intravenous immunoglobulin prophylaxis causing liver damage in 16 of 77 patients with hypogammaglobulinemia or IgG subclass deficiency. Am J Med 84: , 1988 Björö K, Fröland S S, Yun Z, ym.: Hepatitis C infection in patients with primary hypogammaglobulinemia after treatment with contaminated immune globulin. N Engl J Med 331: , 1994 Buckley R H: Immunodeficiency diseases. JAMA 268: , 1987 Buckley R H: Humoral immunodeficiency. Clin Immunol Immunopathol 40: 13 24,
8 Buckley R H, Schiff R I: The use of intravenous immunoglobulin in immunodeficience diseases. N Engl J Med 325: , 1991 Burks A W, Sampson H A, Buckley R H: Anaphylactic reactions after gammaglobulin adminstration in patients with hypogammaglobulinemia. N Engl J Med 314: , 1986 Bruton O C: Agammaglobulinemia. Pediatrics 9: , 1952 Chapel H M: Consensus panel for the diagnosis and management of primary antibody deficiencies. BMJ 308: , 1994 Cunningham-Rundles C: Clinical and immunologic analyses of 103 patients with common variable immunodeficiency. J Clin Immunol 9: 22 33, 1989 Cunningham-Rundles C: Brief report. Enhanced humoral immunity in common variable immunodeficiency after long-term treatment with polyethylene glycol-conjugated interleukin-2. N Engl J Med 331: 918, 1994 Czerkinsky C, Nilsson L, Nygren O, ym.: A solid phase enzymelinked immunospot (ELISPOT) assay for the enumeration of spesific antibody secreting cells. J Immunol Methods 65: , 1983 Eisenstein E, Chua K, Strober W: B cell differentiation defects in common variable immunodeficiency are ameliorated after stimulation with anti-cd40 antibody and IL-10. J Immunol 152: , 1994 Eisenstein E, Sneller M: Common variable immunodeficiency: Diagnosis and management. Ann Allergy 73: , 1994 Eskola J, Savilahti E, Nikoskelainen J, Ruuskanen O: Regulatory T- cell function in primary humoral immunodeficiency states. J Clin Lab Immunol 28: 55 60, 1989 Farrington M, Grosmaire L S, Nonoyama S, ym.: CD40 ligand expression is defective in a subset of patients with common variable immunodeficiency. Proc Natl Acad Sci USA 91: , 1994 Fasth A: Primary immunodeficiency disorders in Sweden: Cases among children. J Clin Immunol 2: 86 92, 1982 Friedman J M, Fialkow P J, Davis S D, ym.: Autoimmunity in the relatives of patients with immunodeficiency diseases. Clin Exp Immunol 28: , 1977 Gardulf A, Anderssen V, Björkander J, ym.: Subcutaneous immunoglobulin replacement in patients with primary immunodeficiencies: safety and costs. Lancet 345: , 1995 Hausser C, Virelizier J L, Buriot D, Griscelli C: Common variable hypogammaglobulinemia in children. Am J Child 137: , 1983 Huston D P, Kavanaugh A F, Rohane P W, ym.: Immunoglobulin deficiency syndromes and therapy. J Allergy Clin Immunol 87: 1 17, 1991 Kotilainen P, Vuori K, Kainulainen L, ym.: Systemic amyloidosis in a patient with hypogammaglobulinemia. J Intern Med 240: , 1996 McCluskey D, Boyd N : Anaphylaxis with intravenous gammaglobulin. Lancet 336: 874, 1990 McKinney R, Katz S, Wilfert C: Chronic enteroviral meningoencephalitis in agammaglobulinemic patients. Rev Infect Dis 9: , 1987 Punnonen J, Kainulainen L, Ruuskanen O, ym.: IL-4 restores impared B cell differentation in patients with common variable immunodeficiency. Scand J Immunol 1997 (painossa) Ruuskanen O: Immuunivajavuustilat. Kirjassa: Lääketieteellinen mikrobiologia. 6. uudistettu painos, s Toim O Mäkelä, A S Tiilikainen, M Vaara, A Vaheri, V Valtonen. Kustannus Oy Duodecim, Jyväskylä 1993 Saiki O, Ralph P, Cunningham-Rundles C, Good R A: Three distinct stages of B-cell defects in common variable immunodeficiency. Proc Natl Acad Sci USA 79: , 1982 Saffran D C, Parolini O, Fitch-Hilgenberg M E, ym.: Brief report: A point mutation in SH2 domain of Bruton s tyrosine kinase in atypical X-linked agammaglobulinemia. N Engl J Med 330: 1488, 1994 Samuelson A, Borrelli S, Gustafson R, ym.: Characterization of Haemophilus influenzae isolates from the respiratory tract of patients with primary antibody deficiencies: evidence for persistent colonizations. Scand J Infect Dis 27: , 1995 Sander C A, Medeiros L J, Weiss L M, ym.: Lymphoproliferative lesions in patients with common variable immunodeficiency syndrome. Am J Surg Pathol 16: , 1992 Schaffer F M, Palermos J, Zhu Z B, ym.: Individuals with IgA deficiency and common variable immunodeficiency share polymorphisms of major histocombatipility complex class III genes. Proc Natl Acad Sci USA 86: , 1989 Sneller M C, Strober W: Abnormalities of lymphokine gene expression in patients with common variable immunodeficiency. J Immunol 144: , 1990 Sneller M C, Strober W, Eisenstein E, ym.: NIH conference. New insights into common variable immunodeficiency. Ann Intern Med 118: , 1993 Svedstöm E: Dynamic pulmonary imaging: development and evaluation of a new technique with a special reference to pediatric ventilation studies. Väitöskirja, Turun yliopisto 1992 Teahon K, Webster A D, Price A B, ym.: Studies on the enteropathy associated with primary hypogammaglobulinemia. Gut 35: , 1994 Tsukada S, Saffran D C, Rawlings D J, ym.: Deficient expression of a B cell sytoplasmic tyrosine kinase in human X-linked agammaglobulinemia. Cell 72: , 1993 Wangel A G, Arvilommi H, Jokinen H: The effect of phenytoin in vitro on normal human mononuclear cells and on human lymphoblastoid B cell lines of different Ig isotype specificities. Immunobiol 170: , 1987 Webster A D: Virus infections in primary immunodeficiency. J Clin Pathol 47: , 1994 Vetrie D, Vorechovsky I, Sideras P, ym.: The gene involved in X- linked agammaglobulinemia is a member of the src family of protein kinases. Nature 361: , 1993 Viljanen M K, Punnonen J: The effect of storage of antigen-coated polystyrene microwells on the detection of antibodies against Borrelia burgdorferi by enzyme linked immunoasay (EIA). J Immunol Methods 124: , 1989 WHO: Primary immunodeficiency diseases: report of a WHOscientific group. Immunodef Rev 3: 195, 1992 Wu L Y F, Lawton A, Cooper M D: Differentiation capacity in cultures B lymphocytes from immunodeficient patients. J Clin Invest 52: , 1973 Wright J J, Wagner D K, Blaese R M, ym.: Characterization of common variable immunodeficiency: identification of patients with distinctive immunophenotypic and clinical features. Blood 76: 2046, 1990 LEENA KAINULAINEN, LL, tutkimusassistentti HEIKKI ARVILOMMI, professori Kansanterveyslaitos, Turun osasto, Turku OLLI RUUSKANEN, apulaisprofessori TYKS:n lastentautien klinikka, Turku JUKKA NIKOSKELAINEN, apulaisprofessori TYKS:n sisätautien klinikka, Turku ERKKI SVEDSTRÖM, dosentti TYKS:n kuvantamiskeskus, Turku KARI LIIPPO, dosentti TYKS:n keuhkosairauksien klinikka Paimion sairaala, Preitilä JUHA PUNNONEN, dosentti Turun yliopisto, lääketieteellinen mikrobiologia, DNAX Research Institute of Molecular and Cellular Biology, Palo Alto, Kalifornia, USA Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi
Hypogammaglobulinemian diagnostiikka ja hoito. Leena Kainulainen ja Olli Ruuskanen
Katsaus Hypogammaglobulinemian diagnostiikka ja hoito Leena Kainulainen ja Olli Ruuskanen Primaarisessa hypogammaglobulinemiassa seerumin IgG-pitoisuus on normaalia selvästi pienempi B-solujen toimintahäiriön
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotIMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto
IMMUUNIPUUTOKSET Olli Vainio Turun yliopisto 130204 IMMUNOLOGIA Oppi kehon puolustusmekanismeista infektiota vastaan Immuunijärjestelmä = kudokset, solut ja molekyylit, jotka muodostavat vastustuskyvyn
LisätiedotLasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004
Lasten immuunipuutokset Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Mikä on poikkeava infektioherkkyys lapsella? Sairausjaksot ikäryhmittäin päiväkotilapsilla Pönkä ym. 1994 Ikä (v)
LisätiedotB-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa
4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotLYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus
LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko
LisätiedotViekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
LisätiedotImmuunipuutokset - kliinikon puheenvuoro
Immuunipuutokset - kliinikon puheenvuoro Mikko Seppänen Sisätautien ja infektiosairauksien el Infektiosairauksien klinikka Sisätaudit HYKS, HUS 13.2.2004 Tavoitteet Tunnistat aikuisiän yleisimmät primaarit
LisätiedotInfektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS
Infektioista keskosilla Dos. Outi Tammela TAYS Käsiteltävät asiat Vastustuskyky BPD Keskosen infektioherkkyys ja vointi sairaalasta pääsyn jälkeen Tavallisimmista infektioista Infektioiden ennalta ehkäisy
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotHengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin 5.11.2012
Hengitystieinfektiot urheilijoilla Matti Karppelin 5.11.2012 Hernelahti, Heinonen 2008 Moreira ym. 2009 Infektioalttiuden mekanismeja, hypoteeseja Limakalvojen IgA, makrofagit, granulosyytit, lymfosyytit
LisätiedotImmuunipuutoksen merkitys rusto-hiushypoplasiassa. Outi Mäkitie, Ilkka Kaitila, Eero Pukkala, Lyly Teppo ja Erkki Savilahti
Alkuperäistutkimus Immuunipuutoksen merkitys rusto-hiushypoplasiassa Outi Mäkitie, Ilkka Kaitila, Eero Pukkala, Lyly Teppo ja Erkki Savilahti Rusto-hiushypoplasia on maahamme rikastunut luustodysplasia,
LisätiedotHIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka
HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa
LisätiedotYersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto
Yersinia-serologia Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersiniainfektio Yersiniainfektio aiheuttaa mm. seuraavia tauteja: 1. Akuutteja tauteja - suolistotulehduksia
LisätiedotMiten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö
Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotVIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni
EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III
LisätiedotOLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry
OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotLasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet
25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa
LisätiedotReumapotilaan hematologiaa
Reumapotilaan hematologiaa Tom Pettersson, dosentti, kliininen opettaja Sisätautien ja reumatologian klinikka, Helsingin yliopistollinen keskussairaala ja Helsingin yliopisto Labquality-päivät 7.2.2008
LisätiedotTerveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016
Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhuoltohenkilökunnan rokotukset: säädöspohja Tällä hetkellä säädöstasolla kyse on lähinnä työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain
LisätiedotCOPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka
COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion
LisätiedotAikuisen infektiokierre -missä vika? Kuinka tunnistan vasta-ainepuutoksen?
Aikuisen infektiokierre -missä vika? Kuinka tunnistan vasta-ainepuutoksen? Yleislääkäripäivät 29.11.2013 Mikko Seppänen, dos, sisät infektiosair el Immuunipuutosv-o, Auroran sairaala, Infektiosairauksien
LisätiedotNivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus
Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset
LisätiedotSylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden
LisätiedotHepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa
Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Tuija Kantala ELL, yliopisto-opettaja, jatkotutkinto-opiskelija Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen
LisätiedotEntyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)
Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
LisätiedotVeren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola
Veren välityksellä tarttuvat taudit Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit merkittävä tartunnanvaara taudeissa, joissa mikrobia
LisätiedotINFLECTRA SEULONTAKORTTI
Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon
LisätiedotTavallisimmat lymfaattiset sairaudet
Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet Syöpäpäivä 10.5.2016 Mirja Vapaatalo Verisolut Lymfosyytti immunologinen solu, joka osallistuu elimistön puolustukseen infektioita vastaan 20-40% verenkierron valkosoluista
LisätiedotSiedätyshoidon immunologiset vaikutukset
SKLY:n syyskokous 11.11.2016. Siedätyshoidon immunologiset vaikutukset Johannes Savolainen Turun yliopisto SIDONNAISUUDET Viimeisten 2 vuoden ajalta Luento- tai asiantuntijapalkkioita: ALK-Abello, Abigo
LisätiedotIAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP
IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.
LisätiedotDiagnostisten testien arviointi
Erkki Savilahti Diagnostisten testien arviointi Koe antaa tuloksen pos/neg Laboratoriokokeissa harvoin suoraan luokiteltavissa Testin hyvyys laskettavissa tunnuslukujen avulla Diagnostisten testien arviointi
LisätiedotJardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto
EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotKliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta
SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito
LisätiedotPlasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri
Plasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri Monoklonaaliset gammapatiat (plasmasolutaudit) Plasmasolumyelooma Merkitykseltään epäselvä monoklonaalinen gammapatia
LisätiedotVirtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009
Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin
Lisätiedot50 g/l ihmisen proteiinia, josta vähintään 96% on IgG:tä, ja joka sisältää vasta-aineita hepatiitti B - viruksen pinta-antigeeneille (HBs) 50 IU/ml.
1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Hepatect 50 IU/ml infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Ihmisen hepatiitti B -immunoglobuliini. 50 g/l ihmisen proteiinia, josta vähintään 96% on IgG:tä, ja
LisätiedotMiksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?
Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Kausi-influenssarokotus on tehokas keino ehkäistä influenssan leviämistä Henkilökunnan influenssarokotuksille on vahvat perusteet Henkilökunta on merkittävä
LisätiedotSanna Nikunen ELL 4.10.2012
Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,
LisätiedotKandiakatemiA Kandiklinikka
Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset
LisätiedotAllergia ja astma. Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja. 5.9.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1
Allergia ja astma Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 5.9.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Aikuisväestön sekä lasten ja nuorten astma- ja allergiatutkimukset Pohjois- Karjalassa ja Pitkärannassa 5.9.2012
LisätiedotAikuisen infektioalttius
Aikuisen infektioalttius Lääkärin käsikirja 18.8.2013 Viimeisin muutos 5.7.2013 Timo Hautala ja Mikko Seppänen Keskeistä Potilaiden ominaisuuksista (ikä, ihon ja limakalvojen vauriot, keuhkojen ja poskionteloiden
LisätiedotVirtaussytometrian perusteet
Virtaussytometrian perusteet 11.2.2016 Sorella Ilveskero LT, erikoislääkäri Virtaussytometrian perusteet ja käyttö kliinisessä laboratoriossa virtaussytometrian periaate virtaussytometrinen immunofenotyypitys
LisätiedotINFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11
LisätiedotHIV ja hepatiitit HIV
HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,
LisätiedotHPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?
HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan
LisätiedotLiite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset
Liite III Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset 55 Monovalenttisten tuhkarokkorokotteiden valmisteyhteenvetojen tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset Kohta
LisätiedotVAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹
Henkilökunta ohje/ Taulukko Varotoimi ja eristyssuositukset infektiosairauksissa ¹ VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Absessi: - runsaasti erittävä http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6303/10027/
LisätiedotTerveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit
Ylilääkäri Ilkka Käsmä, Jyte Tartuntataudit terveyskeskuksessa Laaja kirjo ja ennalta arvaamattomuus Paljon samoja oireita ja samoja yleislaboratoriolöydöksiä Crp, lasko, leukosytoosi Tautimäärät ovat
LisätiedotKLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito. Hematologian alueellinen koulutuspäivä 14.4.2016 Anu Laasonen
KLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito Hematologian alueellinen koulutuspäivä 14.4.2016 Anu Laasonen www.hematology.fi KLL:n diagnostiikka, seuranta ja hoito-ohjeet löytyvät täältä: -> Hoito-ohjeet
LisätiedotLIITE I VALMISTEYHTEENVETO
LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Hizentra, 200 mg/ml injektioneste, liuos, ihon alle 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Ihmisen normaali immunoglobuliini (immunoglobulinum humanum
LisätiedotMoniresistentit bakteerit
25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.
LisätiedotPienryhmä 3 immuunipuolustus
Pienryhmä 3 immuunipuolustus 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön valikoivasta
LisätiedotValdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille
Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset
LisätiedotMihin katosivat verisolut? 1
Tapausselostus Mihin katosivat verisolut? 1 Anneli Eerola, Sari Pietilä, Kirsi Jahnukainen, Taina Routi ja Toivo T. Salmi Familiaalinen hemofagosyyttinen lymfohistiosytoosi (FHLH) on autosomissa peittyvästi
LisätiedotITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)
Kliininen mikrobiologia 20.10.2008 1(5) MUUTOKSIA PUUMALAVIRUSVASTA-AINETUTKIMUKSISSA JA KÄYTTÖÖN OTETAAN UUSI RIPULIEPIDEMIATUTKIMUS NOROVIRUSANTIGEENIN OSOITTAMISEKSI Puumalapikatesti käyttöön Kuopion
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotPienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut
Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön
LisätiedotTuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS
Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu
LisätiedotCosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,
LisätiedotTartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Virukset suppea lista
1 (7) Merkintöjen selitys N:ro Nimet Lääkärin ilmoitus Mikrobin tunnus. Tunnus on luku väliltä 1000 _ 9999, lisäksi tunnukseen on liitetty kaksinumeroinen tarkistusosa. Tartuntatauti-ilmoituslomakkeeseen
LisätiedotTuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa
Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:
Lisätiedot(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille
Tietoa KEYTRUDA - valmisteesta (pembrolitsumabi) Tietoa potilaille Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Voit auttaa ilmoittamalla
LisätiedotRiskiryhmien pneumokokkirokotukset
Riskiryhmien pneumokokkirokotukset Hanna Nohynek Sairaanhoitopiirien tartuntatautipäivät 30.9.2013 Rokotusten ja Immuunipuolustuksen osasto 2013-09-30 Riskiryhmien Pnc rokotukset / HNohynek 1 Pneumokokkirokotteet
LisätiedotKliinikko ja S-korsol/dU-korsol. 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala
Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala Lisämunuaisen toiminnan tutkimiseen käytettävät t hormonitutkimukset Tutkimusaihe Perustutkimus Rasituskokeet Hyperkortisolismi
LisätiedotNucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
EMA/671186/2015 Nucala 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Nucalan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
LisätiedotTulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi
Tulehduksen osuus syövän synnyssä Ari Ristimäki, professori Patologia Helsingin yliopisto esiasteissa ja useissa eri syöpäkasvaintyypeissä. 1 A Mantovani, et al. NATURE Vol 454 24 July 2008 Figure 15.22d
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti 2007
Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,
LisätiedotPAKKAUSSELOSTE. Erbitux 2 mg/ml infuusioneste, liuos Setuksimabi
PAKKAUSSELOSTE Erbitux 2 mg/ml infuusioneste, liuos Setuksimabi Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin.
LisätiedotEuroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi
Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Numeta G16E, Numeta G19E 2332015, Versio 30 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2 Julkisen yhteenvedon osiot VI21 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Joillakin sairaalapotilailla ei välttämättä
LisätiedotMitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö
Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä kaikkea me vaadimme hyvältä sepsiksen biomarkkerilta? Ennustetta parantavan hoidon
LisätiedotHelikobakteeri-infektion diagnostiikka kliinikon kannalta. Tarmo Koivisto TaYS gastroenterologian klinikka 7. 2. 2014
Helikobakteeri-infektion diagnostiikka kliinikon kannalta Tarmo Koivisto TaYS gastroenterologian klinikka 7. 2. 2014 Endoskooppinen arvio Japanilainen monikeskustutkimus, 275 potilasta Kromoendoskopia
LisätiedotErityisturvallisuustiedote
Erityisturvallisuustiedote Arava (leflunomidi) on tautiprosessia hidastava antireumaattinen lääke (DMARD), joka on tarkoitettu aikuisten aktiivista nivelreumaa tai aktiivista nivelpsoriaasia sairastavien
LisätiedotOlysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti
LisätiedotLabqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto
Syfiliksen laboratoriodiagnostiikka ato od ag ost a Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Aiheet suora bakteerin osoitus tai nukleiinihappotestiosoitus
LisätiedotPAKKAUSSELOSTE. MabThera 100 mg infuusiokonsentraatti, liuosta varten rituksimabi
PAKKAUSSELOSTE MabThera 100 mg infuusiokonsentraatti, liuosta varten rituksimabi Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,
LisätiedotHepatiitti B hiljaa etenevä sairaus
Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus Hepatiitti B on HB-viruksen (HBV) aiheuttama tulehdus maksassa. Virus tarttuu ihmisestä toiseen syljen, muiden kehon eritteiden tai infektoituneen veren kautta. Hepatiitti
LisätiedotMitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL
Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL Kuumeinen 11 v poika edellisenä iltana (23.10. 2009) alkanut korkea kuume ei nuhaa tai yskää ei matkoja väsynyt ja korkeakuumeinen (39.6C)
LisätiedotHevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska
Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen
LisätiedotLOPPUTENTTI
Mikrobiologian ja immunologian kurssi 2012-2013 LOPPUTENTTI 22.2.2013 Tehtävä 1. Vastaa lyhyesti alla oleviin kysymyksiin. 1. Luettele vasta-aineiden tehtäviä (4kpl) immuunipuolustuksessa. (2p) 2. HLA
Lisätiedot- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ
KIIRE JA HÄTÄ VERIKESKUSTYÖSSÄ - TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ Labquality Days 2016 11.2.2016 Susanna Sainio, LT, Dos. luovutetun veren kuljetus Veripalveluun verenluovutus, terveen verenluovuttajan valinta Turvallinen
LisätiedotOpas terveydenhuollon ammattilaisille
Opas terveydenhuollon ammattilaisille LEMTRADA -valmisteen (alemtutsumabin) käyttö aaltomaisesti etenevää multippeliskleroosia (RRMS) sairastavien potilaiden hoidossa Sisällysluettelo 1> LEMTRADA -valmisteen
LisätiedotHPV rokotus. Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö. Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla
HPV rokotus Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla Uusi rokote tulossa markkinoille! Gardasil 9 HPV16 ja 18 HPV 6 ja 11 kondyloomasuoja
LisätiedotAjankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS
Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Anemia mitä tarkoitetaan? Veren hemoglobiini tai punasoluarvot ovat pienemmät kuin
LisätiedotRokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin
Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Th Nina Strömberg Rokotusohjelmayksikkö THL 5.4.2016 1 Rokottamisen muistisäännöt Rokottamisessa ja rokotussarjojen aikatauluttamisessa on tietyt lainalaisuudet,
LisätiedotLIITE I VALMISTEYHTEENVETO
LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Nobivac L4 injektioneste, suspensio koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi 1 ml:n annos sisältää: Vaikuttavat aineet: Inaktivoidut Leptospira
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Liuos on kirkas tai hieman opaalimainen ja väritön tai vaaleankeltainen tai vaaleanruskea.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI GAMMANORM 165 mg/ml, injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Ihmisen normaali immunoglobuliini (SC/IMIg). Ihmisen normaali immunoglobuliini
LisätiedotK&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen
An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti
LisätiedotVesirokko- ja vyöruusurokotteet
Labquality Helsinki 12.2.2016 Vesirokko- ja vyöruusurokotteet Prof. Timo Vesikari Tampereen yliopisto Rokotetutkimuskeskus Varicella zoster -viruksen aiheuttamat taudit Vesirokko Lapsuusiän rokkotauti,
LisätiedotVeren lymfosyyteistä 10 15 % on normaalisti
Alkuperäistutkimus Suurten granulaisten lymfosyyttien leukemia Esa Jantunen, Eija Mahlamäki, Esa Hämäläinen, Kristiina Heinonen ja Tapio Nousiainen LGL-leukemia on harvinainen lymfoproliferatiivinen tauti,
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Miten elimistö
LisätiedotMikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa
Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002
Lisätiedot