Tunnin sisältö. Immuunijärjestelmä Luonnollinen immuniteetti Hankittu immuniteetti Rokotukset Allergiat HIV / AIDS
|
|
- Anne-Mari Pakarinen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Immuunipuolustus
2 Tunnin sisältö Immuunijärjestelmä Luonnollinen immuniteetti Hankittu immuniteetti Rokotukset Allergiat HIV / AIDS
3 Lymfaattinen elinjärjestelmä Muodostuu imukudoksesta imusuonet imusolmukkeet perna Kateenkorva Valkosolut muodostetaan luuy/messä!
4 Imusuonisto Imusuonisto koostuu imusuonista ja imusolmukkeista Muodostaa koko elimistön kattavan verkoston kulkien verisuonten mukana Niissä kulkeva neste on peräisin hiussuonista kudoksiin puristuvasta nesteestä, joka ei ole palannut verenkiertoon = kudosneste Ei tyvikalvoa, hentoseinäisiä umpipohjukka tiehyitä, jotka yhtyvät aina suuremmiksi tiehyiksi Runsainta ihon ja limakalvojen alla
5 Imusuonissa on läppiä, jotka estävät nesteen virtauksen väärään suuntaan Suurempien imusuonien ympärillä on sileälihassoluja, joiden supistelu saa nesteen puristumaan eteenpäin
6 Imusolmukkeeseen Laskevat välillä imusolmukkeeseen sen kuperalta puolelta Yksi vievä imusuoni lähtee koveralta puolelta
7 Imunesteen siirtyminen verenkiertoon Alaruumiista ja vasemmasta yläruumiista imuneste kulkee rintatiehyttä pitkin vasempaan solislaskimoon ruoasta imeytyneet rasvat kulkevat tätä kautta Oikeasta yläruumiista neste pääsee verenkiertoon laskemalla oikeaan solislaskimoon
8 Imunesteen laskeminen solislaskimoihin
9
10 Imusolmuke Erityisesti kaulan, nivusten, kainaloiden ja suoliston alueella Imusolut ja makrofagit kiertävät jatkuvasti näiden kautta ja odottelevat siellä oikeaa antigeeniaan Immuunivaste käynnistyy imusolmukkeissa, kun esittelijäsolu (makrofagi, dendriittisolu) esittelee antigeenin.
11 Imusolmuketta ympäröi sidekudoksinen kapseli, josta tunkeutuu sisään sidekudosjuosteita Korteksisssa (kuoriosassa) on imusolujen muodostamia ryhmiä, imukeräsiä Medulla (keskiosa) lymfosyytit, plasmasolut, makrofagit
12 Imusolmuke
13 Perna Sijaitsee vasemmalla puolella, alimman kylkikaaren suojassa Tehtävät Sikiöllä verisolujen muodostumispaikkana Valkoisessa ytimessä imusoluja ja vastaaineita (central artery) Punaisessa ytimessä makrofageja (splenic sinuses) hajottaa vanhat punasolut
14
15 Kateenkorva Sydämen etuyläpuolella välikarsinassa Toimii T-solujen muodostumis ja koulutuspaikkana Surkastuu aikuisiällä Muistuttaa histologisesti imusolmuketta Poisto toimii myasthenia gravisin hoitona
16
17
18 Termejä Sytokiini, mitä sytokiinejä tiedät? Kasvutekijä Antigeeni Epitooppi Antigeenin esittelijäsolu MHC1, MHC2
19 1.Luonnollinen immuniteetti Epäspesifinen Vastustaa mikrobeja joka kerta samalla tavalla. Jaetaan ulkoiseen ja sisäiseen. Kaikki osa-alueet reagoivat useisiin mikrobeihin. Päätehtävänä estää haitallisten mikrobien pääsy elimistöön.
20 1a. Ulkoinen puolustus Ulkoinen epäspesifinen: Iho hiki, tali, happamuus, normaalifloora Hengitysteissä erittyvä lima ja värekarvat Lysotsyymi (kyynelneste ja sylki) Mahan suolahappo ja pepsiini Nestevirtaukset
21 1b. Solutason puolustus Sisäinen epäspesifinen (solutaso): Syöjäsolut ja luontaiset tappajasolut Yleisimpinä makrofagit ja neutrofiilit Fagosytoivat mikrobeja ja muita vieraita partikkeleita, joilla on pinnassaan molekyylejä, jotka fagosyytit voivat tunnistaa esim. bakteerien kapseli estää tunnistamisen viruksilla ei ole syöjäsolujen tunnistamia rakenteita
22 Syöjäsolut Osa fagosytoivista soluista kiertelee veressä tai muissa kudoksissa ja osa pysyy paikoillaan Makrofagit kehittyvät monosyyteistä Erilaistuvat kudoksissa Auttavat hankittua immuniteettia Esittelevät antigeeneja Fagosytoivat opsonisoituja taudinaiheuttajia Erittävät myös sytokiineja
23 Syöjäsolut Neutrofiili Monosyytti / Makrofagi
24 Muistathan, että kaikilla immuunipuolustuksen soluilla on yhteinen kantasolu
25 1c. Veren ja kudosnesteen rooli epäspesifisessä puolustuksessa 1) Komplementti 2) Interferonit 3) Tulehdusreaktio Merkitystä bakteeri- ja virusinfektiossa
26 1. Komplementti Muodostuu kymmenistä proteiineista, jotka aktivoivat toinen toisiaan Reaktio voimistuu askel askeleelta Tietyt bakteerien rakenneosat tai vasta-aineen ja antigeenin yhdistelmä voivat laukaista reaktion Tehtävät: - Houkuttelevat paikalle lisää valkosoluja (kemotaksis) - Pystyvät tuhoamaan kohdesolun - Auttavat välituotteillaan fagosytoosia (opsonisaatio) - Lisäävät hiussuonten läpäisevyyttä. h7p://
27 2.Interferonit Viruksen infektoimien solujen tuottamia valkuiasaineita Tuotanto käynnistyy kun viruksen nukleiinihapot kiinnittyvät isäntäsolun ribosomeihin. Interferonit sitoutuvat muiden solujen solukalvoon ja aktivoivat nämä tuottamaan entsyymiä, joka pystyy tuhoamaan soluun mahdollisesti tunkeutuvan viruksen DNA:n/ RNA:n Kaikki virukset eivät käynnistä tuotantoa Käytetään syöpähoidoissa
28 Interferonin eritys viruksen tartuttamasta solusta h7p:// F1.jpg
29 Luonnollinen immuniteetti, kertaus 1) Fysikaalinen este (iho, värekarvat) 2) Kemiallinen puolustus (HCl) 3) Eritteisiin tuotetut aineet (lysotsyymi, komplementti) 4) Fagosytoosi (neutrofiilit, makrofagit)
30 1d.Tulehdusreaktio Laukaisijana toimii mikrobit/kudosvauriot. Tulehduksen etenemistä sääteleviä tekijöitä ( tulehduksen välittäjäaineita) vapautuu tulehdusalueen soluista ( prostaglandiinit, histamiini) Lisäksi esim. osa komplementinproteiineista toimii tulehdusta välittävinä aineina. Oireet: punoitus, turvotus, kuumotus, kipu ja toimintakyvyn heikkeneminen. Tulehdusta välittävät aineet lisäävät verisuonten läpäisevyyttä, vilkastuttavat verenkiertoa tulehdusalueella sekä auttavat tulehdussolujen kertymistä tulehdusalueelle!
31 2. Hankittu immuniteetti Spesifinen Jokaisella ihmisellä vaihtelee (erilaiset MHC-proteiinit) Ihminen pystyy kehittämään immuniteetin juuri tiettyjä mikrobeja vastaan Perustuu lymfosyytteihin Auttaja- T-solut Tappaja- T-solut B-imusolut
32 Lymfosyytit=imusolut Niitä on erityisesti imukudoksessa Yksittäinen imusolu reagoi vain tiettyyn mikrobin pintaproteiiniin eli antigeeniin, joten imusoluja täytyy olla yhtä monta erilaista kun erilaisia mikrobeja, joita ne tunnistavat. Lymfosyytin kohdatessa antigeenin ensimmäistä kertaa syntyy primaarivaste, joka on hitaampi ja lievempi kuin sekundaarivaste. Kun lymfosyytti jakautuu niin kaikilla klooneilla on edelleen reseptori vain yhteen samaan antigeeniin. h7p://
33 Muis/solut Imusolujen kohdatessa antigeenin ne aktivoituvat ja niiden määrä lisääntyy ja samalla tästä imusolusta syntyy muistisoluja Muistisolut voivat säilyä elossa jopa koko elämän ( vesirokko sairastetaan vaan kerran) Saman taudinaiheuttajan tunkeutuessa seuraavan kerran elimistöön muistisolut on jo valmiiksi aktivoitu kyseiselle antigeenille, joten ne voivat aloittaa sodan heti!! Lisäksi lymfosyyttejä ja vasta-aineita on valmiiksi enemmän.
34 T-lymfosyytit Auttajia, tappajia ja supressoreita Vastaavat soluvälitteisestä immuniteetista Kehittyvät kateenkorvassa Ne yksilöt tuhotaan, jotka reagoivat elimistön omia rakenteita vastaan à autoimmuunitauti (diabetes I) Kehitys jatkuu muissa lymfaattisissa kudoksissa 80% lymfosyyteista Toimivat tilanteissa, joissa taudinaiheuttaja on päässyt solun sisälle ( virukset, syöpä) Toimivat joka puolella elimistössä, sillä niiden on päästävä kosketuksiin solun kanssa, jota ne tuohavat.
35 T-auttajan aktivaatio Antigeenin esittelijäsolu (makrofagi, dendriittisolu tai Bsolu) esitteleen antigeenin omassa MHC II reseptorissaan à auttaja T-solu aktivoituu, lisääntyy ja alkaa erittää sytokiinejä ( esim. Interleukiineita), jotka aktivoivat B- ja tappaja T soluja, kunhan ne ovat ensin itse kohdanneet antigeenin ja aktivoituneet puoliksi sen avulla. h7p://
36 T-tappajat aktivaatio Kaikki elimistön solut ( pl. Punasolut) esittelevät omia proteiinejaan MHC I reseptoreillaan. Kun solussa on virus tai kasvain proteiinit muuttuvat. T-tappaja pystyy sitoutumaan antigeeni-mhc I kompleksiin ja aktivoituu solun tuottamista vieraista aineista. Toinen aktivaatio stimulus tulee T-auttajien tuottamista sytokiineista. Kahden aktivaatiostimuluksen jälkeen Ttappajat lisääntyvät ja ryhtymät tuhoamaan soluja, jotka tuottavat elimistölle vieraita proteiineja ( sitoutuvat tuhottaviin soluihin MHC I tunnistavilla reseptoreillaan.
37 B-lymfosyytit Vasta-aine välitteinen immuniteetti Tuottavat immunoglobuliineja Kypsyvät luuytimen lisäksi mm. maksassa ja ruoansulatuskanavassa Toimivat silloin kun mikrobi on solun ulkopuolella ( esim. Bakteerit) Pysyvät yleensä sekundaarisissa lymfaattisissa elimissä ja antavat vastaaineiden kiertää veressä :D
38 B-lymfosyyttien aktivaatio B-solujen pinnalla reseptoreita, jotka sitoutuvat samaan antigeeniin kun saman solun tuottamat vasta-aineet. Kun B-solun pinnan reseptoreihin sitoutuu antigeeni saa se ensimmäisen stimuluksensa T-auttajien lähettämät sytokiinit antavat toisen stimuluksen à aktivaatio, lisääntyminen, vasta-ainetuotanto ( igg)
39 Bakteeri on päässyt tunkeutumaan elimistöön Ensimmäisenä tulehduspaikalle saapuu neutrofiilit Niitä seuraavat monosyytit, jotka erilaistuvat makrofageiksi. Makrofagi fagosytoi bakteerin ja vaeltaa sen jälkeen imusolmukkeeseen Bakteeri pilkkoutuu makrofagin sisällä ja sen pintaan kulkeutuu bakteerin antigeeneja, jotka sitoutuvat MHC2proteiiniin
40 Näin makrofagi esittelee antigeenia Auttaja-T-solu sitoutuu tähän yhdistelmään ja aktivoituu erittää sytokiineja, jotka auttavat B-solua muuttumaan plasmasoluksi Se B-solu, joka tunnistaa juuri kyseistä antigeenia aktivoituu antigeenistä B-solu erilaistuu plasmasoluiksi ja muistisoluiksi Plasmasolut tuottavat vasta-aineita
41 Vasta-aineet kiinnittyvät taudinaiheuttajaan Näin merkityt taudinaiheuttajat joutuvat nyt syöjäsolujen saaliiksi Vasta-aineet voivat myös neutralisoida taudinaiheuttajia, aktivoida komplementin, tai ketjuttaa antigeeneja
42 Kun elimistöön on päässyt virus Virus tunkeutuu soluun ja isäntäsolu alkaa valmistaa viruksen proteiineja Proteiineja siirtyy solun pintaan MHCproteiineihin kiinnittyneinä T-tappaja tunnistaa tämän yhdistelmän ja kykenee tappamaan virusinfektioituneen solun tekemällä sen solukalvoon reikiä. Voivat myös estää viruksen leviämistä tappamatta solua!!
43 h7p:// content/uploads/2010/10/dees_rokotus1-1024x910.jpg
44 Rokotteet Tuodaan elimistöön taudinaiheuttaja mikrobien antigeenejä, jotka on käsitelty niin etteivät ne aiheuta sairautta. Antigeeni käynnistää elimistössä immuunireaktion à altistuksen jälkeen elimistöön jää T- ja B-muistisoluja, jotka käynnistävät tehokkaasti uuden immuunivasteen, jos sama antigeeni pääsee elimistöön uudelleen.
45 Rokotteet jaetaan: 1) 2) 3) - Elävät, ei tautia aiheuttavat mikrobit Kuolleet inaktiiviset mikrobit Mikrobien osia sisältävät kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä, tuhkarokko, sikotauti, vihurirokko, polio, tuberkuloosi - Passiivinen immunisaatio tarkoittaa vasta-aineiden siirtämistä seerumin mukana
46 Autoimmuunisairaudet T- tappajat tai B-solujen vasta-aineet hyökkäävät elimistön omien solujen kimppuun à immuunijärjestelmä tuhoaa elimistön omia kudoksia. - bakteerien antigeenit muistuttavat liikaa elimistön omia soluja à tuhotaan molemmat ( kihti) - Virus tai lääke muuttaa elimistön solukalvon rakennetta à luullaan vieraaksi ( diabetes 1) - periytyvyys + ympäristö Nivelreuma, MS-tauti, punahukka, psoriasis.
47 Mikä autoimmuunisairaus? h7p://
48 Wikipediasta: Keliakia Keliakia on elinikäinen autoimmuunisairaus, jossa rukiin, vehnän ja ohran sisältämä valkuaisaine gluteeni aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla tulehdusreaktion ja vaurioittaa suolinukkaa, mikä häiritsee ravintoaineiden imeytymistä. Vaurion aiheuttajana on gluteenin prolamiiniosa, joka vaihtelee eri viljoissa. Vehnän gliadiini, rukiin sekaliini ja ohran hordeiini aiheuttavat immunologisen vastaainereaktion.
49 AIDS, eli immuunikato HIV on retrovirus ( human immunodeficiency virus) Isäntänä Auttaja-T-solut Kun solu toimii virustehtaana, ja kopioi jokaiseen tytärsoluunsa viruksen perimän. Virustehtaana toimiva solu itse lopulta kuolee à auttajasolujen vajaus. Kuoleman aiheuttaa yleensä jokin aivan tavallinen mikrobi tai syöpä. Tartunta: veri, sukupuoliyhteys, raskaus, äidinmaito
50
51 Allergiat Suhteettoman voimakas immuunireaktio verrattuna antigeeniin. ( antigeeni=allergeeni) - pölyhiukkaset, eläinepiteeli, siitepöly, ruokaaineet Allergeeni itsessään on vaaraton, mutta sen aiheuttama allerginen reaktio voi olla vaarallinen
52 Viivästynyt allergia T-solujen aiheuttama Aiheuttaja pieni molekyyli ( formaliini) jonka on kulkeuduttava ensin ihon läpi, mistä antigeenin esittelijäsolut sitovat ne à T- auttaja aktivaatio jne. Esiintyy usein esim. Ihottumana toistuvan kosketuksen seurauksena. h7p://n.sesta/c.fi/sites/nelonen.fi/files/images/_news_ jpg
53 Välitön allergia B-solujen aiheuttama. B-solut ovat jo aiemmin olleet kosketuksissa allergeenin kanssa à elimistössä jo valmiiksi muistisoluja. Plasmasolut alkavat tuottaa IgG:n sijasta IgE:tä. à IgE sitoutuu syöttösoluun/ basofiiliin. à seuraava antigeeni stimulus aiheuttaa histamiinin vapautumisen syöttösolusta à tulehdusreaktio Histamiini: tulehdusreaktio, verisuonia laajentavat vaikutukset à anafylaktinen shokki
54 Ensimmäinen altistus allergeenille saa aikaan vasta-aine IgE:n vapautumisen B-soluista. IgE:t tarttuvat syöttösolujen / basofiilien pinnalle. Seuraavan kerran kun ihminen altistuu allergeenille, antigeeni sitoutuu IgE- molekyyliin à histamiini yms. vapautuu
55 Potilastapaus 39-vuotias naishenkilö sairasti rintasyövän, jonka seurauksena myös osa käsien imusolmukkeista poistettiin. Hänellä on sen jälkeen esiintynyt turvotusta käsien alueella.
56 h7p:// imunestekierto.jpg
11. Elimistö puolustautuu
11. Elimistö puolustautuu Taudinaiheuttajat Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin
LisätiedotKandiakatemiA Kandiklinikka
Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA MITÄ ROKOTUKSIA? Muistatko mitä rokotuksia olet saanut ja minkä viimeiseksi? Miten huolehdit koulun jälkeen rokotuksistasi? Mikrobit uhkaavat elimistöä Mikrobit voivat olla bakteereita,
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Miten elimistö
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat
LisätiedotMiten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö
Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin
LisätiedotPienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut
Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön
Lisätiedot22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat
Helena Hohtari Pitkäkurssi I 22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat Immuunipuolustus Taudinaiheuttajat Erilaisia mikrobeja: - Bakteerit - Virukset - Sienet - Parasiitit Mikro-organismit elimistölle vieraita,
LisätiedotTARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina
TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina ELIMISTÖN PUOLUSTUSKYKY Immuniteetti eli vastutuskyky on elimistön kyky suojautua tarttuvilta taudeilta Jos tauteja aiheuttavat mikrobit uhkaavat elimistöä, käynnistyy
LisätiedotIMMUNOLOGIAN PERUSTEET Haartman-instituutti
IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Petteri.Arstila@helsinki.fi 2012 Haartman-instituutti Immuunijärjestelmän tarkoituksena on torjua vieraita taudinaiheuttajia. Immuunipuolustus on organisoitu siten, että perifeerisissä
LisätiedotHankittu ja luontainen immuunijärjestelmä
IMMUUNIJÄRJESTELMÄ Autoimmuunitaudeissa immuunijärjestelmä sekoaa, mutta kuinka immuunijärjestelmä toimii normaalisti. Olen kiinnostunut autoimmuunitautien toimintamekanismeista, mutta monien aihetta käsittelevien
LisätiedotImmuunijärjestelmän toimintamekanismit
Immuunijärjestelmän toimintamekanismit Immuunipuolustus rakentuu kahden toisiaan täydentävän immuunijärjestelmän varaan. Nämä ovat adaptiivinen eli hankittu immuunijärjestelmä ja luontainen (synnynnäinen)
LisätiedotPienryhmä 3 immuunipuolustus
Pienryhmä 3 immuunipuolustus 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön valikoivasta
LisätiedotImmuunijärjestelmän eri komponentit voidaan jakaa luonnolliseen ja adaptiiviseen immuniteettiin:
1 IMMUUNIVASTEEN KULKU Petteri Arstila (2011) Immuunijärjestelmän tehtävä on torjua ulkoisia taudinaiheuttajia. Immuunipuolustukseen osallistuu iso joukko erilaisia soluja, jotka kuuluvat elimistön valkosoluihin
LisätiedotKansallinen rokotusohjelma tutuksi
Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.
LisätiedotIMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto
IMMUUNIPUUTOKSET Olli Vainio Turun yliopisto 130204 IMMUNOLOGIA Oppi kehon puolustusmekanismeista infektiota vastaan Immuunijärjestelmä = kudokset, solut ja molekyylit, jotka muodostavat vastustuskyvyn
LisätiedotTutkijat askelta lähempänä MS-taudin aiheuttajaa
Tutkijat askelta lähempänä MS-taudin aiheuttajaa Tutkijat ovat askelta lähempänä MS-taudin aiheuttajaa. Exeterin ja Albertan yliopistojen kansainvälinen tutkijaryhmä löysi solujen toimintaan liittyvän
LisätiedotSuoliston immuunijärjestelmä ja ruoka-allergia
OULUN YLIOPISTO, GENETIIKAN JA FYSIOLOGIAN YKSIKKÖ Suoliston immuunijärjestelmä ja ruoka-allergia LuK -tutkielma Matilda Riskumäki 9.12.2016 1. Johdanto... 2 2. Immuunipuolustusjärjestelmä... 3 2.1. Luontainen
LisätiedotSpesifinen immuniteetti - Lymfosyyttityypit. 3. Puolustuslinja (hankittu ja spesifinen immuniteetti) Kahdenlaisia imusoluja (lymfosyyttejä):
Eläinfysiologia ja histologia Luento X Kitarisat Nielurisat. Puolustuslinja (hankittu ja spesifinen immuniteetti) Spesifinen immuniteetti - Lymfosyyttityypit Lymfosyytti Kahdenlaisia imusoluja (lymfosyyttejä):
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotImmuunijärjestelmän toimintamekanismit
Immuunijärjestelmän toimintamekanismit Immuunipuolustus rakentuu kahden toisiaan täydentävän immuunijärjestelmän varaan. Nämä ovat adaptiivinen eli hankittu immuunijärjestelmä ja luontainen (synnynnäinen)
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli
LisätiedotAnatomia ja fysiologia 1
Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...
LisätiedotTulehdusreaktio (yksinkertaistettu malli) The Immune System Immuunijärjestelmä. Septinen shokki. Tulehdusreaktio 1/2
Tulehdusreaktio (yksinkertaistettu malli) The Immune System Immuunijärjestelmä 1/2 Tulehdusreaktio Septinen shokki Tiettyjen bakteeri-infektioiden aikaansaama suunnaton immuunijärjestelmän tulehdusvaste
Lisätiedottulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä
ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10
LisätiedotHUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät Vasta-aineet
Ilkk S älä Ilkka Seppälä HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät 2010 Vasta-aineet Fab Fab Fc IgG, IgD J IgA IgE J IgM IgM:n monomeeriyksikkö ja IgD ovat käytössä B-lymfosyyttien yy antigeenia tunnistavina
LisätiedotGenetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua
Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua Tiedämme kaiken siitä, miten geenit siirtyvät sukupolvelta seuraavalle solun ja yksilön tasolla Toisen jakson sisältö: Mitä geenit ovat? Miten geenit toimivat?
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotMikrobiologian tenttitärpit Lyhyet kysymykset Toinen osatentti. Sisällys
Mikrobiologian tenttitärpit Lyhyet kysymykset Toinen osatentti Sisällys Sivu 2 Antigeeni Antigeeniä esittelevä solu Antigenic drift Antigenic shift Aviditeetti Hemagglutiini Hereditäärinen angioödeema
LisätiedotFlunssavirus voidaan ohjelmoida infektoimaan vain syöpäsoluja
Flunssavirus voidaan ohjelmoida infektoimaan vain syöpäsoluja Flunssavirus aseeksi syöpäsoluja vastaan? Tutkijoiden mukaan viruksen pintareseptoria voidaan muuttaa niin, että se tunnistaa pahanlaatuiset
LisätiedotIHMISEN SYNNYNNÄISEN IMMUNITEETIN TUTKIMINEN MITTAAMALLA E.COLI- BAKTEERIN EMITTOIMAA BIOLUMINESENSSIA
Bio- ja elintarviketekniikka Biotekniikka 2011 Saara-Liisa Aarnio IHMISEN SYNNYNNÄISEN IMMUNITEETIN TUTKIMINEN MITTAAMALLA E.COLI- BAKTEERIN EMITTOIMAA BIOLUMINESENSSIA OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ Turun
LisätiedotEtunimi: Henkilötunnus:
Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa
Lisätiedotvauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit
vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava
LisätiedotEmmi Saha LASTEN IMMUNITEETIN TOIPUMINEN AKUUTIN LYMFOBLASTILEUKEMIAN HOIDON JÄLKEEN
Emmi Saha LASTEN IMMUNITEETIN TOIPUMINEN AKUUTIN LYMFOBLASTILEUKEMIAN HOIDON JÄLKEEN Syventävien opintojen kirjallinen työ Syyslukukausi 2015 Emmi Saha LASTEN IMMUNITEETIN TOIPUMINEN AKUUTIN LYMFOBLASTILEUKEMIAN
LisätiedotLOPPUTENTTI
Mikrobiologian ja immunologian kurssi 2012-2013 LOPPUTENTTI 22.2.2013 Tehtävä 1. Vastaa lyhyesti alla oleviin kysymyksiin. 1. Luettele vasta-aineiden tehtäviä (4kpl) immuunipuolustuksessa. (2p) 2. HLA
LisätiedotBOS D 2 -ALLERGEENIN IMMUNODOMINANTISTA T-SOLUEPITOOPISTA JOHDETUN HETEROKLIITTISEN MUUNNELLUN PEPTIDIN MAHDOLLISUUDET ALLERGIAN IMMUNOTERAPIAN
BOS D 2 -ALLERGEENIN IMMUNODOMINANTISTA T-SOLUEPITOOPISTA JOHDETUN HETEROKLIITTISEN MUUNNELLUN PEPTIDIN MAHDOLLISUUDET ALLERGIAN IMMUNOTERAPIAN TEHOSTAMISEEN Kalle Jutila Opinnäytetutkielma Lääketieteen
LisätiedotTeabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames
Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Eesti mesinike suvine teabepäev Koht ja aeg: Olustvere Teenindus- ja Maamajanduskooli ruumides, 11.07.2015.a.
LisätiedotBiologian tehtävien vastaukset ja selitykset
Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset Ilmainen lääkiksen harjoituspääsykoe, kevät 2017 Tehtävä 2. (20 p) A. 1. EPÄTOSI. Ks. s. 4. Menetelmää käytetään geenitekniikassa geenien muokkaamisessa. 2.
LisätiedotPäästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto
OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0
LisätiedotLYMFAATTISET SOLUT JA KUDOKSET
Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia LYMFAATTISET SOLUT JA KUDOKSET Lymfaattista kudosta pernassa. Ross ja Pawlina: Histology. LWW HEIKKI HERVONEN Luku 1 LYMFAATTISET SOLUT
LisätiedotIMMUUNIJÄRJESTELMÄN KEHITYS Petteri Arstila (2011)
1 IMMUUNIJÄRJESTELMÄN KEHITYS Petteri Arstila (2011) Immuunipuolustukseen osallistuvien solujen kehitys jakautuu kahteen päälinjaan, myeloidiseen ja lymfoidiseen, jotka molemmat saavat alkunsa hematopoieettisista
LisätiedotKEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS
KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS 2 3. 0 1. 2 0 1 1 K A A R I N A Marjut Ritala DNA-diagnostiikkapalveluja kotieläimille ja lemmikeille Polveutumismääritykset Geenitestit Serologiset testit Kissat, koirat,
LisätiedotSylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden
LisätiedotGluteeniallergia ja -yliherkkyys
Gluteeniallergia ja -yliherkkyys Miten voi reagoida gluteeniin/vehnään? Gluteeniallergia - keliakia Neuropeptidit Vehnäallergia Gluteeniyliherkkyys Autoimmuunisairaus. Markkerit: Anti-gliadin vastaaineet
LisätiedotKuva 1. Utaretulehdustilanteen kehitys 1975-2001.
Utareterveyskampanja 2009-2010 Laura Kulkas Utaretulehdusten synty- ja paranemismekanismit Utaretulehdus on tavallisin ja kallein tarttuva tauti lypsykarjoissamme Tavallisimmat utaretulehdusbakteerit ovat
LisätiedotReuman puhkeamisen jäljillä
Reuman puhkeamisen jäljillä Reuma-lehti 2/2013 Jami Mandelin tutkii immuunipuolustusjärjestelmän virheellistä toimintaa. Interleukiini- 17 näyttää olevan keskeinen proteiinijoukko, kun nivelreuma puhkeaa.
LisätiedotKysymys 1: Mallivastaus:
Kysymys 1: Selitä solukalvon rakenne havainnollisesti. Mitä tarkoitetaan aktiivisella kuljetuksella solukalvon läpi, mihin se perustuu ja mihin sitä käytetään solussa? Mallivastaus: Solukalvo on puoliläpäisevä
LisätiedotPesässä on aina yli 20 C ja sikiöinnin aikana yli 30 C, suhteellinen kosteus sikiöalalla on yli 90 %
Mehiläiset ja taudit Mehiläispesässä on runsaasti hiilihydraatteja, valkuaisia ja rasvoja Lisäksi siellä on suuri joukko tiiviissä kosketuksessa toisiinsa olevia toukkia ja aikuisia mehiläisiä Sama hengitysilma
LisätiedotRuoansulatus ja suolisto
Ruoansulatus ja suolisto Suoliston ja suolistoflooran terveys on hyvän terveyden ja hyvinvoinnin lähtökohta. Kun suolisto voi huonosti, myös ihminen voi huonosti. Se ei ole ihme, sillä suoliston limakalvo
LisätiedotHevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia
Hevosten rokottaminen Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Miksi rokotuttaa hevosia? Pyritään ennaltaehkäisemään tai lieventämään tartuntatauteja, jotka saattavat aiheuttaa
LisätiedotAdacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä
Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön
LisätiedotKUIVAVEREN VALKOISUUS JA KLIINISET VERIMUUTTUJAT
KUIVAVEREN VALKOISUUS JA KLIINISET VERIMUUTTUJAT Aarni Kimmo Liikuntafysiologian pro gradu -tutkielma Syksy 2014 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto TIIVISTELMÄ Aarni Kimmo (2014). Kuivaveren
LisätiedotSyöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna
Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka nämä solut ovat tietyssä mielessä meidän omiamme, ne polveutuvat itsenäisistä yksisoluisista elämänmuodoista, jotka ovat säilyttäneet monia itsenäisen
LisätiedotLääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15
Tampereen yliopisto Henkilötunnus - Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe 18.5.2018 Tehtävä 1 Pisteet / 15 1. Alla on esitetty urheilijan
LisätiedotIhmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14
Ihmiskeho Ruoansulatus Ruoansulatus Keho voi ottaa talteen ja käyttää hyvin pieniä molekyylejä. Useimmat ravintoaineet ovat suuria molekyllejä. Ravintoaineet on hajotettava pieniksi osasiksi ennen kuin
LisätiedotSiedätyshoidon immunologiset vaikutukset
SKLY:n syyskokous 11.11.2016. Siedätyshoidon immunologiset vaikutukset Johannes Savolainen Turun yliopisto SIDONNAISUUDET Viimeisten 2 vuoden ajalta Luento- tai asiantuntijapalkkioita: ALK-Abello, Abigo
LisätiedotLiite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset
Liite III Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset 55 Monovalenttisten tuhkarokkorokotteiden valmisteyhteenvetojen tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset Kohta
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi
LisätiedotSolubiologia ja peruskudokset opintojakso Veri ja veren solut. Biolääketieteen laitos/ Anatomia, HY
Solubiologia ja peruskudokset opintojakso 2013 Veri ja veren solut Matti Airaksinen Biolääketieteen laitos/ Anatomia, HY Veren koostumus, hematokriitti Verta on ~7% elimistön painosta Hematokriitti= verisolujen
LisätiedotKAUPUNKI-ILMAN PIENHIUKKASTEN JA MAATILAPÖLYN VAI- KUTUS LASTEN IMMUUNIVASTEIDEN SÄÄTELYMEKANISMEIHIN
KAUPUNKI-ILMAN PIENHIUKKASTEN JA MAATILAPÖLYN VAI- KUTUS LASTEN IMMUUNIVASTEIDEN SÄÄTELYMEKANISMEIHIN Johannes Niiranen Kaupunki-ilman pienhiukkasten ja maatilapölyn vaikutus lasten immuunivasteiden säätelymekanismeihin
LisätiedotKomplementtitutkimukset
Komplementtitutkimukset Hanna Jarva HUSLAB ja Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto Komplementti osa luontaista immuunijärjestelmää koostuu yli 30 proteiinista aktivoituu kaskadimaisesti
LisätiedotMiten taudit tarttuvat? Tartuntatiet
Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet 9.5.2019 Janne Laine Infektiolääkäri Tartuntatiet Kosketustartunta Pisaratartunta Ilmatartunta Veritartunta Elintarvikevälitteinen tartunta Vektorin välityksellä tapahtuva
LisätiedotPOTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä
MAVENCLAD Potilaan opas POTILAAN OPAS RISKIENHALLINNAN KOULUTUSMATERIAALI FI/CLA/1117/0050 Tärkeää tietoa MAVENCLAD-hoidon aloittaville potilaille Sisällys MAVENCLAD-valmisteen esittely Kuinka MAVENCLAD-hoito
LisätiedotVahva suolisto vahva vastustuskyky. Matti Vire 7.9.2013
Ihmisen ruuansulatuksen muodostavat: Suu Mahalaukku Maksa (sappi) Haima Ohutsuoli Paksusuoli Peräsuoli Suun tehtävät: Pureskelu Syljen eritys Entsyymien eritys Mahalaukun tehtävät: Suolahapon eritys Pepsiinin
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotMikrobiologian. toisen välitentin tärpit. Cursus Peteri & DC Halonen 2009. Mikrobiologia & infektiosairaudet - välitentti II
Mikrobiologian toisen välitentin tärpit Cursus Peteri & DC Halonen 2009 Mikrobiologia & infektiosairaudet - välitentti II SISÄLLYS- LUETTELO 03 Virusten lisääntyminen 03 Th2-solujen aktivaatio ja toiminta
LisätiedotHengitys - hengityselimet
Eläinfysiologia ja histologia Luento IX; Hengitys Hengitys - hengityselimet Ihmisen hengityselimet koostuvat ilmateistä ja keuhkoista. Ilmatiet: t nenä, nielu (pharynx), kurkunpää k (larynx), henkitorvi
LisätiedotHLA alueen geenit ja niiden funktiot. Maisa Lokki, dosentti Transplantaatiolaboratorio Haartman Instituutti
HLA alueen geenit ja niiden funktiot Maisa Lokki, dosentti Transplantaatiolaboratorio Haartman Instituutti 29.1.2014 Vieras versus oma Immuunijärjestelmä puolustaa elimistöä haitallisia organismeja vastaan
LisätiedotALLERGIAT JA ASTMA. Tekijät: Reetta, Panu, Matilda
ALLERGIAT JA ASTMA Tekijät: Reetta, Panu, Matilda 5.9.2016 Allergian oireet Oireet jaetaan niiden esiintymisalueiden ja aiheuttavien vaivojen mukaan. Oireita voi ilmetä useita yhtäaikaisesti, esim. siitepölyallergikolla
LisätiedotSUOMALAINEN PAKURIN (INONOTUS OBLIQUUS) TULEHDUKSEN HILLITSIJÄNÄ
SUOMALAINEN PAKURIN (INONOTUS OBLIQUUS) TULEHDUKSEN HILLITSIJÄNÄ Pertti Marnila *, Juha-Matti Pihlava, Rainer Peltola, Pirjo Mattila, Jarkko Hellström & Henri Vanhanen (pertti.marnila@luke.fi) www.researchgate.net/profile/pertti_marnila
LisätiedotTernimaito ja rokotukset - vastustuskykyyn vaikuttamien. ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja, Savonia AMK VAAVI-hanke vaavi.savonia.
Ternimaito ja rokotukset - vastustuskykyyn vaikuttamien ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja, Savonia AMK VAAVI-hanke vaavi.savonia.fi Tällä luennolla Vastustuskyky on muutakin kuin vasta-aineita: rakenne,
LisätiedotSolubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia VERI JA VEREN SOLUT HEIKKI HERVONEN. Kuva imuroitu sivuilta: TopNews.
Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia VERI JA VEREN SOLUT HEIKKI HERVONEN Kuva imuroitu sivuilta: TopNews.in Luku 1 VERI JA VEREN SOLUT Veri on pitkälle erilaistunutta sidekudosta,
LisätiedotVäärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.
1 I) Ovatko väittämät oikein (O) vai väärin (V)? Jos väite on mielestäsi väärin, perustele se lyhyesti väittämän alla oleville riveille. O/V 1.2. Downin oireyhtymä johtuu pistemutaatista fenyylialaniinin
LisätiedotTulehduksen laboratoriodiagnostiikka
Tulehduksen laboratoriodiagnostiikka Kristina Hotakainen, dos, EL Kliininen opettaja Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Syksy 2012 Luennolla käsiteltävät asiat Tulehdusreaktio Sytokiinit
LisätiedotImmuunijärjestelmän toimintamekanismit
Ravinto & Terveys Immuunijärjestelmän toimintamekanismit Immuunipuolustus rakentuu kahden toisiaan täydentävän immuunijärjestelmän varaan. Nämä ovat adaptiivinen eli hankittu immuunijärjestelmä ja luontainen
LisätiedotANAFYLAKSIA LEIKKAUKSEN AIKANA.
ANAFYLAKSIA LEIKKAUKSEN AIKANA riikka.takala@gmail.com Anestesiakurssi 17.3.2017 MÄÄRITELMÄ ANAFYLAKSIA systeeminen, äkillinen ja vakava yliherkkyysreaktio ALLERGINEN ANAFYLAKSIA immunologinen reaktio
LisätiedotMonivalintakysymykset 1, 2, 3, 4, 5 ja 6: Merkitse O, jos väite on oikein; V, jos väite on väärin. Oikea vastaus +1 p, väärä vastaus -1 p, tyhjä 0 p.
(Tenttiä tiivistetty nettiin laitettaessa, oikeassa tentissä 14 sivua/samat kysymykset) FYSIOLOGIA I KESKIPITKÄ LOPPUKUULUSTELU Yleisfysiologia 9.5.2001 80 p Nimi vsk Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4,
LisätiedotNarkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset
Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Outi Vaarala, Immuunivasteyksikön päällikkö, THL Narkolepsian kulku - autoimmuunihypoteesiin perustuva malli Hypokretiinia Tuottavat neuronit
LisätiedotRUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen
RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat
LisätiedotGluteenittoman kauran eli puhdaskauran viljely ja markkinanäkymät Minna Oravuo, viljapäällikkö Raisio-konserni Elintarvikeyksikkö
Gluteenittoman kauran eli puhdaskauran viljely ja markkinanäkymät Minna Oravuo, viljapäällikkö Raisio-konserni Elintarvikeyksikkö Keliakia ja gluteeniton ruokavalio Keliakia Keliakia on sairaus, jossa
LisätiedotSidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)
Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä
LisätiedotNaproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on
LisätiedotMenjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Menjugate 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä N. meningitidis -bakteeri voi aiheuttaa infektion
LisätiedotTÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE
RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE POTILASESITE MUIHIN KUIN ONKOLOGISIIN KÄYTTÖAIHEISIIN Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. rituksimabi Fimean hyväksymä, heinäkuu/2018 2 3 TÄRKEÄÄ
LisätiedotNivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus
Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset
LisätiedotVeren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola
Veren välityksellä tarttuvat taudit Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit merkittävä tartunnanvaara taudeissa, joissa mikrobia
LisätiedotRAVINTO JA SUOLISTO. Fit4Life. Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki
RAVINTO JA SUOLISTO Fit4Life Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki Ruoansulatus järjestelmä: Lisäelimet Sylkirauhaset Hampaat Maksa Haima Sappirakko Tärkeät
LisätiedotPfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus
https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin
LisätiedotVALKOSOLU- JA VERIHIUTALEVASTEET VOIMAHAR- JOITUKSEN JA VOIMAHARJOITTELUN YHTEYDESSÄ MIEHILLÄ: ERITYISESTI PROTEIININ JA IKÄÄNTYMISEN VAIKUTUKSET
VALKOSOLU- JA VERIHIUTALEVASTEET VOIMAHAR- JOITUKSEN JA VOIMAHARJOITTELUN YHTEYDESSÄ MIEHILLÄ: ERITYISESTI PROTEIININ JA IKÄÄNTYMISEN VAIKUTUKSET Niina Mutanen Kandidaatintutkielma VTE.A006 Valmennus-
LisätiedotAnnastiina Ylitalo CRP-MÄÄRITYSMENETELMÄN VALIDOINTI
Annastiina Ylitalo CRP-MÄÄRITYSMENETELMÄN VALIDOINTI CRP-MÄÄRITYSMENETELMÄN VALIDOINTI Annastiina Ylitalo Opinnäytetyö Syksy 2012 Laboratorioalan koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ
LisätiedotMycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi
Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä
LisätiedotTuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa
Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:
LisätiedotLYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus
LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko
LisätiedotSuolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa
Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen
LisätiedotHygieniahypoteesi ja allergiset sairaudet kirjallisuuskatsaus
Hygieniahypoteesi ja allergiset sairaudet kirjallisuuskatsaus Toni Andersson Syventävien opintojen opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen
LisätiedotDrug targeting to tumors: Principles, pitfalls and (pre-) cilinical progress
Drug targeting to tumors: Principles, pitfalls and (pre-) cilinical progress Twan Lammers, Fabian Kiessling, Wim E. Hennik, Gert Storm Journal of Controlled Release 161: 175-187, 2012 Sampo Kurvonen 9.11.2017
LisätiedotKäänteentekevä brittiläinen syöpätutkimus kertoo, että lasten akuutti lymfoplastileukemia on ehkä ehkäistävissä!
Käänteentekevä brittiläinen syöpätutkimus kertoo, että lasten akuutti lymfoplastileukemia on ehkä ehkäistävissä! Noin kolmannes lasten syövistä on leukemioita ja yleisin niistä on akuutti lymfoblastileukemia.
LisätiedotLaserin käyttö eläinlääkinnässä
Laserin käyttö eläinlääkinnässä Syyskoulutuspäivät Turussa 6.-7.10.2017 MAOL-Turku ry ELL Jouni Niemi Vetman Oy LASER Light Amplification by Stimulated Emission of Radiation MITEN DIODILASERIN VALO ON
Lisätiedot