hinnoilla sekasorron Täydellinen ja epätäydellinen kilpailu hinnat ovat annettuja Täydellisen kilpailun epätäydellinen kilpailu.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "hinnoilla sekasorron Täydellinen ja epätäydellinen kilpailu hinnat ovat annettuja Täydellisen kilpailun epätäydellinen kilpailu."

Transkriptio

1 Miksi säännellään? Markkinoiden hinnoilla on kolme tärkeää toisiinsa liittyvää tehtävää, jotka mahdollistavat sekasorron välttämisen: hinta välittää informaatiota hinta toimii kannustimena hinta määrää tulonjakoa Täydellinen ja epätäydellinen kilpailu Markkinoilla, joissa on paljon myyjiä ja ostajia, jokainen tietää, että hänen päätöksellään ei ole vaikutusta markkinoiden kokonaistilaan. Esim. torimyynti ja osto Sanotaan, että markkinoilla hinnat ovat annettuja Täydellisen kilpailun markkinoilla markkinavoimat, hyödykkeen kysyntä ja tarjonta, määräävät hinnan. Yksittäiset myyjät tai ostajat eivät tee lainkaan hinnoittelupäätöksiä eivätkä siis vaikuta hintaan. Erotuksena täydellisestä kilpailusta vallitsee kaikilla sellaisilla markkinoilla, joilla joku yksittäinen ostaja tai myyjä vaikuttaa hintaan tai suoraan asettaa sen, epätäydellinen kilpailu. Muutamilla markkinoilla on vain yksi tarjoaja: monopoli (Alko) Toisinaan tarjoajia on muutama: oligopoli (Nokia, Motorola, tai sanomalehdet (tosin ovat alueellisesti lähellä monopolia)) Lapin kansa ja Karjalainen eivät taistele samoista asiakkaista Todellisuudessa epätäydellisen kilpailun markkinat hallitsevat Toisaalta täydellisen kilpailun markkinat ovat helpompi analysoida ja tarjoavat hyvän mittapuun muiden markkinoiden arvioimiselle.

2 Täydellisen kilpailun ehdot: yksittäinen ostaja tai myyjä ei voi vaikuttaa markkinahintaan. Täydellisessä kilpailussa seuraavat ehdot tulee toteutua: Ostajia ja myyjiä on riittävän monta ja kunkin markkinaosuus on riittävän pieni Kaikkien tuottamat hyödykkeet ovat samanlaisia. Vallitsee täydellinen tietämys hyödykkeiden ominaisuuksista Markkinoille on vapaa pääsy ja niiltä voi poistua vapaasti sekä hyödykkeen tuottamisoikeutta ei ole mitenkään rajoitettu. transaktiokustannukset ovat nolla yksityiset hyödyt ja haitat vastaavat yhteiskunnan hyötyjä ja haittoja

3 Kuinka hyvin hyödykemarkkinat toimivat? Markkinoiden vahvat puolet: Markkinat kannustavat tuottajia tuottamaan hyödykkeitä, joita kuluttajat haluavat Markkinat kannustavat hankkimaan hiukkoja taitoja Erityisen niukkojen hyödykkeiden ja tuotantotekijöiden hinnat ovat korkeita, mikä kannustaa niiden säästämiseen Markkinoiden toimintaan sisältyy valinnan vapautta Markkinoiden kautta talousyksiköt saavat tietoa paikallisista oloista, mikä olisi muuten vaikeaa Markkinoiden heikkoudet: Markkinat antavat rikkaille enemmän hyödykkeitä ja valinnan vapautta kuin köyhille Säätelemättömät markkinat voivat olla epävakaat ja johtaa suuriin suhdannevaihteluihin, inflaatioon ja työttömyyteen: riskinkaihtajuus Epätäydellisen kilpailun vallitessa tuottajat voivat korottaa hintoja ja rajoittaa tuotantoa Markkinoilla tehtävät ostot ja myynnit eivät useinkaan ota huomioon ulkoisvaikutuksia Markkinat eivät voi huolehtia esimerkiksi järjestys- ja turvallisuuspalveluista mm. hintojen perimisen vaikeuden takia Kuluttajan preferenssit saattavat olla tuottajien mainonnan avulla luotuja Markkinat voivat olla kovin riippuvaisia ailahtelevista odotuksista

4 Kuluttajan ja tuottajan ylijäämä Kysyntä hintatasolla Kysyntä maksuhalukkuutena Aleneva rajahyöty merkitsee, että kuluttajan maksuhalukkuus laskee hyödykemäärän kasvaessa Kuluttajat maksavat markkinoilla tuotteista määrän P*Q, mutta itse asiassa he olisivat valmiita maksamaan enemmänkin He olisivat halukkaita maksamaan alueen 0P1EQ verran Kuluttajan ylijäämä kertoo, kuinka paljon kuluttajat hyötyvät vaihdannasta Tuottajan ylijäämä kertoo, kuinka paljon yritys saa verrattuna millä se olisi ollut halukas myymään Ylijäämän käsitteillä voidaan osoittaa, että kysyntä- ja tarjontakäyrien määräämällä markkinahinnalla tapahtuva vaihto johtaa suurimaan mahdolliseen hyvinvointiin. Vaihdanta siis lisää tehokkuutta Analyysi muutoksessa kuluttajan ylijäämässä Analyysi yrityksen tarjonnasta ja tuottajan ylijäämästä Yhteiskunnan ylijäämä

5 Markkinahäiriöt Julkisen vallan interventiota tarvitaan markkinoilla, koska markkinoilla ei saavuteta parasta mahdollista tilaa: taloudessa resurssit eivät jakaannu kaikkien tehokkaimmalla tavalla sanotaan, että markkinoilla esiintyy markkinahäiriöitä Markkinahäiriöiden esiintyessä, joitakin tuotteita kulutetaan liikaa ja toisia liian vähän. Jossakin tapauksessa ongelmana on markkinoiden puuttuminen kokonaan: kuluttaja ei voi ostaa puhdasta ilmaa tai rauhaa markkinoilta Oikeudenmukaisuus ongelmana Julkisen vallan interventio

6 Sääntelyn syitä Monopoli ja luonnollinen monopoli Wind fall voitto (ylivoitto) Ulkoisvaikutukset Informaation epätäydellisyys Palveluiden jatkuvuus ja saatavuus Julkishyödyke Erisuuri neuvotteluvoima Niukkuus Tulonjako ja sosiaalipolitiikka Rationalisointi ja koordinointi

7 Monopoli ja luonnollinen monopoli Monopoli tilanteessa markkinoilla toimii ainoastaan yksi tuottaja Yksittäinen myyjä hallitsee koko markkinoita Tuotteet, joita myydään ovat uniikkeja, ja tuotteille ei löydy läheisiä substituuttituotteita Markkinoille tulemisen ja poistumisen esteet ovat suuria toisille yrityksille Yritys tuottaa määrän Q, missä rajatulo MR eli viimeisen tuotteen myynnin lisäyksestä saatu lisätulo on sama kuin viimeisen tuotteen tuottamisen rajakustannukset MC Tulos on sama sekä täyden kilpailun että monopoli markkinoilla. Kun markkinoilla on vain yksi tarjoaja, se voi määrätä markkinahinnan Jos monopoli tunteen markkinoiden kysyntäkäyrän, se voi näin ollen valita itselleen sopivimman hintatason Samoin kuin täydellisen kilpailun markkinoilla, myös monopoliyritys maksimoi voittoaan tuottamalla määrän, jolla rajakustannus (MC) on yhtä suuri kuin rajatulo (MR). (Lyhyellä aikavälillä SMC ja pitkällä LMC) Mutta kun täydellisen kilpailun yritykselle myyntihinta ja rajatulo olivat yhtä suuret, monopolille rajatulo on myyntihintaa pienempi Monopoli kohtaa koko markkinoiden kysyntäkäyrän, joka on alaspäin laskeva Kun monopoli haluaa lisätä myyntiään, sen tulee alentaa hintaa: myynnin lisääminen laskee jokaisesta hyödykkeestä saatua hintaa Mitä joustamattomampi kysyntä sitä enemmän hinnan tulee laskea, jos halutaan lisätä myyntiä

8 Vieressä oleva kuvio osoittaa, että monopolin tuotoksen määrä saadaan selville rajatulon MR ja rajakustannusten MC yhtäsuuruuden mukaan Mikäli hinta kattaa keskimääräiset kokonaiskustannukset, monopoli tuottaa voittoa (monopolivoittoa) Täydellisen kilpailun markkinoilla yritys toimii hinnan ottajana, mutta monopoli toimii hinnan asettajana Monopoli asettaa hinnan P, joka on suurempi kuin rajakustannukset Täydellisen kilpailun markkinoilla hinta oli aina rajakustannusten suuruinen Monopolivoimaa voidaan mitata hinnan ja rajakustannusten välisenä erotuksena: Esim Lerner indeksi: (P-MC)/P, Missä L on indeksi, P on yrityksen voittoa maksimoiva hinta ja MC on tuotannon rajakustannus voittoa maksimoivan tuotannon tasolla. Kun yrityksellä on hinnoittelussaan markkinavoimaa, niin hintataso voittoa maksimoitaessa voi olla suurempi kuin rajakustannukset MC P AC AC MR=MC MR Monopolivoitto on alueen (P-AC)*Q1 suuruinen D

9 Monopolin tehottomuus Verrataan monopolin hinnoittelua ja täydellisen kilpailun markkinoita Verrattuna täydelliseen kilpailun tilanteeseen monopoli nostaa hintoja ja vähentää tuotantoa Monopoli on vähemmän tehokas markkinamuoto kuin täydellinen kilpailu Markkinahäiriö estää, joitakin hyötymästä vaihdannasta Kysyntäkäyrä osoittaa kuluttajan maksuhalukkuuden tietystä tuotteesta Kuluttajan ylijäämä on maksuhalukkuuden ja maksettavan hinnan erotus Täydellisen kilpailun tilanteessa tuotteen tuottamisen kustannukset ovat samoja kuin kuluttajien maksuhalukkuus viimeisestä tuotteesta Monopolitilanteessa viimeisen myydyn tuotteen tuottamisen rajakustannukset ovat pienemmät kuin kuluttajien maksuhalukkuus viimeisestä tuotteesta Monopolin aiheuttama hyvinvointitappio (deadweight loss) mittaa tappiota allokatiivisen tehokkuuden vähenemisestä: siis kuluttajien hyvinvointitappion ja tuottajan voiton erotusta, kun tuotannon määrä on alle tehokkaan tason

10 Luonnollinen monopoli Luonnollinen monopoli on monopolin erityistapaus Erityispiirteenä ovat suuret kiinteät kustannukset verrattuna muuttuviin kustannuksiin: rautatie, sillat, moottoritie Suuret kiinteät kustannukset johtavat siihen, että keskimääräiset kustannukset (AC) ovat suuria pienillä tuotannon määrillä laskevat tuotannon kasvaessa Kysymys: Säänteleekö viranomainen yrityksen toimintaa vai ei? Jos sääntelee, miten? Neljä vaihtoehtoa Annetaan toimia vapaasti voiton maksimointi Nollavoitto: pakotetaan myymään tuotteita keskimääräisten kustannusten mukaan Pakotetaan tuottajan hinnoittelemaan rajakustannusten perusteella yritys tekee tappiota Tuotetaan palvelu ilmaiseksi yhteiskunnan varoin

11 Ansioton arvonnousu (Windfall profits) Yritys saattaa saada ansiotonta arvonnousua, jos se esimerkiksi löytää rikkaan mineraaliesiintymän ja sen vuoksi yritys pystyy tuottamaan esim. metalleja muita halvemmalla (myy kuitenkin markkinahintaan) Sääntelyn tavoitteena on siirtää osa voitoista veronmaksajille ja antaa veronmaksajien tai julkisen viranomaisen saada osansa voitoista. Sääntelypaine on suurimmillaan, silloin kun ansioton arvon nousu on tullut sattumalta eikä esimerkiksi investointien ja tutkimuksen kautta. Muuten kannustimet voiton tavoittelulle vähenisivät. Esimerkki Suomesta: Päästökauppajärjestelmä on nostanut sähkön hintaa. Hiilidioksidipäästöistä maksettavat oikeudet nostavat kivihiilellä tuotettavan sähkön hintaa. Tämä on osoittautunut onnenpotkuksi ydin- ja vesivoiman tuottajille, koska niiden tuotantokustannukset eivät ole kasvaneet, mutta sähkön hinta kylläkin (markkinoilla on yksi hinta riippumatta tuotannosta). Huom. Esimerkiksi täydellisen kilpailun tilanteessa kenenkään ei kannata myydä markkinahintaa halvemmalla

12 Ulkoisvaikutus on tuotannon tai kulutuksen sivuvaikutus, josta ei suoriteta maksua Esimerkiksi yritys ei huomioi tuotannossaan ja hinnoittelussaan aiheuttamiaan saastehaittoja (negatiivinen ulkoishaitta) Rikollinen ei ota huomioon, että rikollinen toiminta aiheuttaa haittaa myös muillekin kuin pelkälle uhrille: pelko, potentiaaliset uhrit alkavat suojautumaan enemmän rikollisuudelta: rahalliset ja ajalliset kustannukset Esimerkki positiivinen ulkoishyödystä on koulutus: koulutus ei ainoastaan lisää koulutetun hyvinvointia, vaan myös muiden kansalaisten: koulutettu maksaa veroja, luo toiminnallaan uusia työpaikkoja Terveydenhuolto luo myös positiivisia ulkoishyötyjä: rokotuskampanja suojaa rokotettuja, mutta samalla estää heitä levittämästä tauteja muille Markkinahinnat eivät ota huomioon yrityksen aiheuttamia haittoja kolmansille osapuolille: esim. yhteiskunnallinen rajakustannus (MSC) > yksityinen rajakustannus (PMC) Sanotaan, että markkinat eivät toimi tehokkaasti, koska osapuolet eivät ota huomioon kaikkia kustannuksia, joita he aiheuttavat Ulkoisvaikutukset D = MSB Q* Q MSC PMC

13 Esimerkiksi verottamalla tuotantoa saadaan pienennettyä tuotannon määrää Esimerkki: Asetetaan saastuttajalle vero jokaisesta myydystä tuotteesta Yritys siirtää veron suoraan hintaan. Hinnalla P2 (P0 + vero) syntyy tarjonnan ylijäämä. Kuluttajat sopeuttavat kulutustaan, markkinahinnaksi muodostuu P1 (P1- P0 < vero) ja kulutus on Q1 Kuluttajien ylijäämä pienenee alueen P0P1E1E0 verran Tuottajien ylijäämä pienenee alueesta 0P0E0 alueeseen 0P3A Julkinen valta saa tuloina alueen P3P1E1A verran Verotus aiheuttaa yhteiskunnalla hyvinvointitappiota alueen AE1E0 verran. Ainakin tämän verran tulisi ympäristön tilan parantua, jotta verotus olisi tehokasta. Se, miten veron kohtaanto jakautuu kuluttajien ja tuottajien kesken, riippuu kysynnän ja tarjonnan hintajoustoista. Mitä joustamattomampi kysyntä, sitä suuremman osan verosta maksavat kuluttajat.

14 Informaation epätäydellisyys Täydellisessä kilpailussa tuli seuraavan ehdon toteutua: Vallitsee täydellinen tietämys hyödykkeiden ominaisuuksista Kuluttajansuojalaki 2 LUKU: Markkinoinnin sääntely Markkinoinnissa ei saa käyttää hyvän tavan vastaista tai muutoin kuluttajien kannalta sopimatonta menettelyä. Markkinointia, joka ei sisällä kuluttajien terveyden tai taloudellisen turvallisuuden kannalta tarpeellisia tietoja, on aina pidettävä sopimattomana. Vajavaisen informaation merkitys Täydellisen kilpailun markkinoiden olettamuksiin kuuluu täydellinen ja ilmainen informaatio hyödykkeistä ja niiden ominaisuuksista, preferensseistä ja tuotantotekniikoista. Tosiasiassa markkinaosapuolten täytyy käyttää rahaa sopivien hyödykkeiden etsimiseen ja niiden ominaisuuksien selvittämiseen. Taloudellinen valintatilanne: Kuinka paljon aikaa, vaivaa ja rahaa kannattaa sijoittaa informaation etsimiseen? Informaation etsintäkustannukset ovat kaikkea muuta kuin nolla.

15 Markkinat ovat kehittäneet monia ratkaisuja informaatioongelmiin: yritykset välittävät kuvaa tuotteidensa laadusta markkinoinnilla ja antamalla takuita Myyjät pyrkivät luomaan uskottavuutta ja hyvää mainetta Tuotemerkeillä on tässä tärkeä merkitys Työmarkkinoilla, missä työnantaja ei voi tuntea työnhakijan ominaisuuksia, heitä valitaan sellaisten ominaisuuksien perusteella, joilla ei ole suoraa merkitystä työtehtävälle. Esim. tutkinnon suorittaminen kuvaa yleisesti motivaatiota ja pitkäjänteisyyttä. Entä maistereiden ylituotanto? Huom: vaara tilastolliseen syrjintään. Vakuutusmarkkinoiden informaatio-ongelma ratkaistaan esimerkiksi tutkimalla vakuutettavat kohteet (terveystarkastukset), kannustamalla tiettyyn käyttäytymiseen (alennukset tupakoimattomalle) ja rankaisemalla väärästä käyttäytymisestä (omavastuu, bonusjärjestelmä). Luonnollisesti solmittavat sopimukset ovat usein varsin yksityiskohtaisia, niissä määritellään tarkasti, milloin korvaus maksetaan, milloin taas ei ja miten vahinko on todettava. Prosessioikeus ja prekluusiouhka

16 Vajavainen ja epäsymmetrinen informaatio tuottaa kuitenkin suuria ongelmia markkinoilla. Informaatio voikin usein olla tyypillinen julkishyödyke. Asettamalla standardeja ja testaamalla tuotteita julkinen valta tuottaa tietoja hyödykkeiden ominaisuuksista. Lainsäädäntö taas estää ja rajoittaa huonolaatuisten hyödykkeiden kauppaa. Esimerkiksi työturvallisuuteen ja siitä vakuuttamiseen liittyy erilaisia informaation puutteellisuuden tapauksia. 1) Työntekijät eivät osaa arvioida työhön liittyviä riskejä ja omia mahdollisuuksiaan vaikuttaa niihin. 2) Työnantajien on vaikea havainnoida, mikä on yksittäisen työntekijän riskialttius onnettomuudelle. Lisäksi oikeusviranomaisten on vaikea havaita työntekijän varovaisuutta ja turvallisuuden huomioimista onnettomuuden sattuessa. 3) Vakuutusyhtiöiden on vaikea havaita yksittäisen yrityksen ja työntekijän riskialttiutta ja onnettomuuksien laajuutta. 4) Työntekijät eivät osaa arvioida pystyvätkö yritykset maksamaan vahingonkorvauksia onnettomuuden sattuessa ja pystytäänkö edes vahingon aiheuttajaa tunnistamaan. Esimerkiksi vaarallisten aineiden tapauksissa tautien aiheuttajaa ei osata aina tunnistaa ja sairaus voi puhjeta vasta useiden vuosien jälkeen altistumisesta ja silloin vastuullista yritys ei välttämättä toimi enää markkinoilla.

17 Esimerkki informaatiosta (ja sen sääntelystä) ja siitä, pitääkö informaatiota paljastaa esim. kauppatilanteessa Täydellisesti toimivilla markkinoilla oletetaan olevan täydellinen informaatio. Voisi olettaa, että taloustieteellisesti olisi aina perusteltua, että markkinaosapuolet paljastaisivat kaiken informaation vapaaehtoisesti, jotta markkinoiden toiminta olisi mahdollisimman täydellistä. Asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen. Taloustieteessä informaatio luokitellaan joko a) yhteiskunnallisesti arvokkaaksi informaatioksi (socially valuable information) ja b) puhtaasti varallisuutta jakavaksi informaatioksi (purely distributive information) Taloustiede: puhtaasti jakava informaatio pitää paljastaa ja yhteiskunnallisesti tuottavaa ei ole pakko paljastaa! Vrt. esim. oikeudenkäynti ja prosessisäännökset: informaatio on paljastettava ennen oikeudenkäyntiä ja uutta infoa ei saa tuoda enää oikeudenkäyntiin. Lehmän myynti (kuuluisa Sherwood vs. Walker tapaus). Myyjä tarjoaa lehmäänsä myytäväksi (lihoiksi) uskoen lehmän poikimiskyvyttömäksi. Kuitenkin 10 % lehmistä paljastuukin lisääntymiskykyiseksi ennen kuin teurastaja ehtii toimia (jolloin uusi omistaja käyttää lehmäänsä poikimiseen eikä pistä lihoiksi). Kuitenkaan myyjä tai ostaja ei tee toimenpiteitä tilanteen tunnistamiseksi. Eli info paljastuu vasta myynnin jälkeen, mutta ennen teuraaksi joutumista.

18 Poikimiskykyisen lehmän arvo on 1000 (arvokkaampi vasikoiden tuottajana kuin lihana) ja poikimiskyvyttömän lehmän arvo on vastaavasti 100. Lehmän odotettu hinta on 10 %* %*100 = 190. Mitä oikeus tekee tapauksessa, jossa myyjä vaatii sopimuksen purkamista kohtuuttomuuteen vetoamalla, kun lehmä osoittautuu poikimiskelpoiseksi Vieressä oleva taulukko kuvaa tilannetta. Jos oikeus pitää sopimuksen voimassa ostaja saa 810 wind fall voittoa, jos lehmä on poikimiskykyinen ja 90 tappiota, jos ei ole. Myyjä saa vastaavasti 190 euroa joka tilanteessa. Tila Ostajalle arvo Myyjälle arvo Yhteiskunnallinen arvo Lisääntymiskykyinen = Lisääntymiskyvytön = Odotettu arvo 10 %* %*90 = %* %*100 = 190.

19 Oletetaan, että oikeus peruuttaakin kaupan. Alla oleva taulukko kuvaa tilannetta. Ostaja ei ole valmis maksamaan lehmästä kuin 100, koska hän joutuisi peruuttamaan kaupat tilanteessa, jossa lehmä osoittautuu poikimiskykyiseksi ostajan odotettu hyöty on nolla. Myyjä saa vastaavasti erisuuruisen hyödyn riippuen siitä, onko lehmä poikimiskykyinen vai ei. Odotettu hyöty myyjälle on 190. oikeudenpäätös jakaa varallisuutta myyjän ja ostajan kesken, mutta ei luo lisäarvoa markkinoilla. edellisen perusteella emme voi suositella jompaakumpaa vaihtoehtoa yhteiskunnassa Tila Ostajalle arvo Myyjälle arvo Yhteiskunnallinen arvo Lisääntymiskykyinen Lisääntymiskyvytön Odotettu arvo 0 10 %* %*100 = %* %*100 = 190.

20 Muutetaan esimerkkiä hieman. Oletetaan, että ostaja voi saada selville lehmän tyypin varmuudella käyttämällä 50 testaamiseen ennen ostamista (voi opetella esim. taidon, jolla voi arvioida asiana). Myyjä ei tiedä testaamisesta mitään. Voisi kuvitella, että investointi olisi yhteiskunnan kannalta hyvä asia. Oletetaan, että oikeus pitää kaupan voimassa tilanteessa, jossa lehmä on poikimiskykyinen (eli oikeus ei vaadi informaation paljastamista). Jos lehmä on poikimiskykyinen, ostaja saa 810 euron tuoton 50 euron investoinnille. Vastaavasti, jos lehmä on poikimiskyvytön, ostaja ei osta. Ostajan odotettu voitto investoinnin seurauksena 10%* %(0) 50 = 31 on positiivinen eli kannattaa investoida Huomaa, että ostajan voitto on tässä tapauksessa jakavaa koska info ei muuta lehmän käyttökohdetta, ainoastaan jakaa uudelleen voittoja Myyjälle tuotto on 190 tilanteessa, jossa lehmä on poikimiskykyinen ja 100 jos ei (koska ei mene kaupaksi). Myyjän odotettu voitto on 10%* *100 = 109 Yhteiskunnallinen arvo kaupasta on 140, mikä on 50 vähemmän kuin tilanteessa, jossa investointeja ei tehty. investointi on yhteiskunnan kannalta haitallista, koska se ei luo lisäarvoa. kun informaatio on ainoastaan jakavaa, oikeuden tulisi vaatia yksityisen informaation paljastamista ei olisi kannustinta hankki ko. informaatiota

21 Muutetaan tilannetta hieman. Oletetaan, että informaatio lehmän tilasta ei tule tietoon, jollei ostaja investoi 50 asian selvittämiseen. Eli jos ostaja ei investoi, hän ostaa lehmän 100 eurolla ja teurastaa sen. Oletetaan, että ostaja investoi 50 euroa ja oikeus pitää voimassa kaupan. Alla oleva taulukko kertoo tilanteesta. Ostaja tekee investoinnin, koska se on kannattava hänelle, mutta toisin kuin aiemmin, se on myös yhteiskunnan kannalta kannattava. Investoinnin ansiosta lehmän arvo yhteiskunnassa on 140 ja ilman investointia ainoastaan 100. Syy erotukselle on siinä, että investoinnin ansiosta lehmän käyttökohde voi muuttua. Ostajan intressit ovat samansuuntaiset kuin yhteiskunnan intressit. Aikaisemmassa esimerkissä informaatio olisi tullut joka tapauksessa julkiseksi, investointi ainoastaan nopeutti sitä (ja loi jakovaikutuksen osapuolten välillä). Nyt oikeuden tulisi pitää voimassa sopimus, koska muuten osapuolilla ei olisi kannustinta hankkia informaatiota, joka auttaa käyttämään kohdetta kaikkein tehokkaimmin kun informaatio on yhteiskunnallisesti arvokasta, oikeuden ei tulisi pakottaa informaation paljastamista. Tila Ostajalle arvo Myyjälle arvo Yhteiskunnallinen arvo Lisääntymiskykyinen =850 Lisääntymiskyvytön = Odotettu arvo 10 %* %*(-50) = (vrt 100 )

22 Transaktiokustannukset Transaktiokustannukset voidaan määritellä kahdesta näkökulmasta: yritysten ja yhteiskunnan. Yrityksen näkökulmasta transaktiokustannukset voidaan kääntää liiketoimintakustannuksiksi tai oikeustoimikustannuksiksi. oikeustoimikustannukset nostavat esille kustannusten ja kustannusvaikutusten laajenemisen yksittäisen oikeustoimen ja sen osapuolten ulkopuolelle (oikeusjärjestelmään ja täytäntöönpanokoneistoon sidoksissa olevat kustannukset). Ennakolliset transaktiokustannukset etsintäkustannukset: potentiaalisten sopimuskumppaneiden tai asiakkaiden etsimisestä ja löytämisestä syntyviä kustannuksia sopimuskustannukset: sopimusneuvotteluista ja sopimuksen laatimisesta aiheutuvia kustannuksia valvonta- ja turvaamiskustannukset: sopimuksen toteuttamisesta ja sopimusvelvoitteiden täyttämistä varmistavista toimista aiheutuvat kustannukset Jälkikäteiset transaktiokustannukset virhesuorituskustannukset: kun sopimuksen mukainen suoritus ei toteudu edellytetyllä tavalla (tavarassa virhe, myyjä viivästyy suorituksessaan) tinkimiskustannukset: kun osapuolet pyrkivät yhteistyössä korjaamaan tai minimoimaan virhesuorituksen vaikutuksia (neuvottelut virheen korjaamisesta tai korvaavasta suorituksesta) järjestelmäkustannukset: koostuu niistä mekanismeista, joiden kautta tai välityksellä sopimusriidat ratkaistaan (tuomioistuinjärjestelmä, välimiesmenettely) täytäntöönpanokustannukset: aiheutuvat valvonta- ja turvaamistoimien tai mekanismien täytäntöönpanosta (ulosmittaus, konkurssimenettely) Yhteiskunnan näkökulmasta transaktiokustannukset voidaan kääntää vaihdannan kustannuksiksi Yritystoiminnan organisoitumisesta aiheutuvat kustannukset. Näihin voi vaikuttaa erilaisilla lainsäädännöllisillä, taloudellisilla ja myös yritystasoisilla ratkaisuilla Kustannukset oikeuksien voimaan saattamisesta, oikeuksien sisällön sääntelystä ja oikeuksien voimassapysymisen suojaamisessa Järjestyneen vaihdannan edellytysten turvaamisesta aiheutuvat kustannukset

23 Jatkuvuus ja palveluiden saatavuus Esimerkiksi katkokset sähkönjakelussa aiheuttavat haittaa yrityksille ja kuluttajille Esimerkiksi joidenkin työntekijöiden lakkoaikana työntekijä puoli turvaa minimipalvelun (esim. lääkärit, poliisit, sairaanhoitajat) Joissakin olosuhteissa markkinat eivät tarjoa yhteiskunnallisesti haluttua määrää tai saatavuutta jotakin palvelua. Yritykset saattavat ainoastaan kuoria kerman päältä eli tuottaa ainoastaan silloin kun se on kannattavinta Esimerkkinä käykööt hajaseutualueiden linja-autovuorot. Yhteiskunta tukee linja-auto yhtiöitä, jotta ne ajaisivat myös sellaisia vuoroja, joilla kysyntää on vähän. Mutta ne, jotka sitä kysyvät tarvitsevat palvelua paljon. Samoin esimerkiksi poliisien olemassa olo on koettu niin tärkeäksi, että palvelun tuottamista ei ole jätetty yritysten varaan. Vaikka työntekijöillä on periaatteessa Suomessa lakkovapaus, on sitä rajoitettu lailla. Työrauhavelvollisuus tarkoittaa sitä, että työntekijäpuolella ei ole oikeutta lakkoon, joka kohdistuu voimassa olevaan työehtosopimukseen. Lakkoon ryhtyvillä on myös ennakkoilmoitusvelvollisuus. Ilmoitusvelvollisuus takaa sen, että työntekijä puolella on mahdollista neuvotella kiistanalaisista kysymyksistä sekä valmistella yritystä tulevaa lakkoa varten.

24 Julkishyödykkeet Julkishyödykkeitä markkinat eivät yksinkertaisesti pysty tuottamaan (optimaalista määrää). Julkishyödykkeillä on kaksi ominaisuutta. Yksi lisäkuluttaja ei kasvata lainkaan tuotantokustannuksia, ja on vaikea estää ketään kuluttamasta hyödykettä (esimerkkinä turvallisuus). Toisaalta on vaikea sulkea ketään tuotetun turvan ulkopuolelle. Esimerkiksi ruuhkaantumattomat kadut ja maantiet ovat tyypillisiä julkishyödykkeitä. Hyödykelajit Kuluvuus Ei-kuluvuus Suljettavuus Markkinahyödyke: ruoka, auto, talo Silta, moottoritie (lähellä luonnollista monopolia: tietullit) Ei-suljettavuus Luonnon resurssit, luonnonsuojelualue (yhteisresurssit) Julkishyödyke: majakka, puolustusvoimat, kaunis maisema

25 Julkishyödykkeet sopivat markkinoille huonosti niiden hinnoittelun vaikeuden vuoksi. Jos rajakustannus on nolla, normaali sääntö rajakustannushinnoittelusta ei voi päteä. Jos ketään ei voida sulkea kulutuksen ulkopuolelle, syntyy ns. vapaamatkustaja-ongelma. Kukin kuluttaja väittää, ettei halua julkishyödykettä luottaen siihen, että muut haluavat ja että hyödyke on siksi tarjolla myös hänelle. Yksityisillä markkinoilla hyödykkeen tarjonta jää liian vähäiseksi tai puuttuu kokonaan. Julkishyödykkeellä on vahva ulkoisvaikutus: sinun ostama palvelu puolustusvoimilta hyödyttää kaikkia kansalaisia koska sinun kokema yksityinen hyöty poikkeaa koko yhteiskunnan kokemasta hyödystä, yksityinen markkina epäonnistuu tuottamaan optimaalisen määrän tiettyä julkishyödykettä. Usein käytetty ratkaisu on kattaa julkishyödykkeen tuotantokustannukset verotuloilla. Valtio pakottaa näin kaikki hyötyjät maksamaan julkishyödykkeistä. Julkisen vallan on osattava määrittää optimaalinen taso julkishyödykkeen määrää. Julkisvalta voi tuottaa itse julkishyödykkeen (puolustusvoimat) tai ostaa julkishyödykkeen yksityiseltä yritykseltä (esim. katujen kunnossapito)

26 Miksi julkisesta tuotannosta on alettu luopumaan ja on yksityistetty perinteisiä julkisen sektorin toimia? Julkisen sektorin tehottomuuden syyt: 1) rakenteelliset erot pehmeä budjettirajoite: tuotannon ei tarvitse olla kannattavaa, koska tappiot voidaan korvata valtion budjetista voiton maksimoinnin puuttuminen kilpailun puuttuminen poliittiset päämäärät: työpaikkojen turvaaminen, panosten hankkiminen oman kunnan alueelta 2) yksilöiden erot kannustinpalkkausjärjestelmän puuttuminen, erottaminen vaikeaa Työntekijöiden laatu heikompaa Päämies-agenttiongelma: virkamiesten (agentti) tavoitteena on kasvattaa organisaation kokoa, mikä ei ole välttämättä veronmaksajien/kansalaisten etujen mukaista (päämies)

27 Erisuuri neuvotteluvoima Kuluttaja v. yritys, Työntekijä v. työnantaja työoikeuden lähtökohtia: heikommuusperiaate ja suojeluperiaate Koska työntekijä katsotaan heikommaksi osapuoleksi kuin työnantaja, niin on katsottu perustelluksi rajoittaa lähtökohtaisesti sopimusvapautta ja säännöstellä työsuhdetta melko voimakkaasti. Varsinkin työsuhdetta sisällöllisesti säännöstelevä lainsäädäntö rakentuu työntekijän suojelun periaatteelle. PL 18 : Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta Yhtenä edellytyksenä tehokkaalle ja oikeudenmukaiselle varallisuuden jaolle pidetään, että työmarkkinaosapuolilla on riittävästi neuvotteluvoimaa. Jos neuvotteluvoima on jakautunut epätasaisesti, sääntelyllä voidaan suojella heikompaa osapuolta. Esimerkiksi työlait ovat pitkälle luotu suojelemaan yksittäistä työntekijää. Samoin ammattiyhdistysliikkeet voidaan nähdä vastapainona yrittäjien vahvalle neuvotteluvoimalle (yksilö on heikko, mutta joukko on vahva). Eräs työntekijöiden neuvotteluvoimaa lisäävä tekijä on lakko-oikeus. Toisaalta esimerkiksi virkamiesten lakko-oikeutta on rajoitettu, koska on katsottu, että palveluiden saatavuus on niin tärkeätä. Työsopimuslaissa olevien säännösten keskeisenä oikeuspoliittisena periaatteena on koko työoikeudellisen lainsäädännön historian ajan ollut työntekijän suojelun periaate. Suojan kannalta tärkeät säännökset on säädetty pakottaviksi siten, että niistä ei voida sopia työntekijän vahingoksi. HE 157/2000. Sukupuolisyrjintä: Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon saavuttamiseen työelämässä pyritään sekä yhdenvertaisuuden edistämistoimilla että syrjinnän kieltävillä säännöksillä. Yhdenvertaisuuslain samoin kuin muunkin yhdenvertaisuutta koskevan lainsäädännön tavoitteena on turvata ihmisten samanlainen kohtelu ja estää erilaista kohtelua.

28 Niukkuus ja säännöstely Esimerkiksi lakkojen aikana (sota-aikana) julkinen valta voi huolehtia siitä, että tiettyjä perushyödykkeitä on kaikkien saatavilla rajoitetusti, eikä siten että markkinat (hinta) määräisivät ketkä tuotteita pystyvät kuluttamaan. Esim. lintuinfluenssan varalta viranomainen on ryhtynyt toimiin hankkiakseen rokotetta tarpeellisessa määrin

29 Sosiaalipolitiikka ja tulojaon oikeudenmukaisuus Varallisuuden jakaminen oikeuden mukaisesti siten, että yhteiskunnallinen hyvinvointi ja varallisuus maksimoituvat on eräs peruste sääntelylle. Esimerkiksi tulonsiirrot opiskelijoille ja pieni palkkaisille työntekijöille ja työttömyyskorvaus työttömälle ovat eräs sääntelyn muoto. Tulonsiirrot vaikuttavat yksilön päätökseen osallistua työmarkkinoille ja siten vaikuttavat markkinoiden toimintaan. Eräs sääntelyn muoto on syrjinnän kieltäminen. Syrjintäkielto ja tasapuolisuusvelvoite. Työnantajan on työsopimuslain 17 :n 3 momentin mukaan kohdeltava työntekijöitään tasapuolisesti. Työnantaja ei saa asettaa ketään perusteettomasti toisiin nähden eri asemaan syntyperän, uskonnon, iän, poliittisen tai ammattiyhdistystoiminnan tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi. Eri asemaan asettamiselle pitää olla objektiivisesti hyväksyttävä syy, joka voi liittyä esimerkiksi suoritettavan työn luonteeseen liittyviin erityisvaatimuksiin. HE 157/2000.

30 Koordinointi ja rationalisointi Transaktiokustannusten suuruus voi olla peruste julkisen vallan puuttumiselle markkinoilla ja koordinoimalla markkinoiden toimintaa. Esim. radiotaajuuksien jakaminen Työnantajien ja -tekijöiden väliset neuvottelut aiheuttavat kustannuksia kuten informaation hankintakustannukset ja neuvottelukustannukset. Eräs sääntelyn muoto on, että laissa on asetettu minimioikeudet työntekijälle. Samoin työehtosopimuksissa määrätään minimipalkat, lomapäivät, irtisanomisajat yms. Neuvotteluprosessi on yksinkertaisempi, koska asioista, joista voidaan neuvotella, on rajoitettu. Työlait sekä ammattiyhdistysliikkeen ja työnantajien järjestöjen sopimukset helpottavat, mutta samalla rajoittavat neuvotteluprosessia. Tarkoituksena sopimusten rationalisoinnissa ja suunnittelussa on vähentää sopimusosapuolten transaktiokustannuksia. Transaktiokustannuksilla tarkoitetaan kaikkea sopimuksen tekemiseen ja työntekijän kouluttamiseen liittyviä kustannuksia, joita osapuolet kokevat.

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

4. www-harjoitusten mallivastaukset 2016

4. www-harjoitusten mallivastaukset 2016 TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 4. www-harjoitusten mallivastaukset 2016 Tehtävä 1. Oikea vastaus: C Voitto maksimoidaan, kun MR=MC. Kyseisellä myyntimäärällä Q(m) voittomarginaali yhden tuotteen

Lisätiedot

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille KILPAILUMUODOT Kansantaloustieteen lähtökohta on täydellinen kilpailu. teoreettinen käsitteenä tärkeä Yritykset ovat tuotantoyksiköitä yhdistelevät tuotannontekijöitä o työvoimaa o luonnon varoja o koneita

Lisätiedot

4. www-harjoitusten mallivastaukset 2017

4. www-harjoitusten mallivastaukset 2017 TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 4. www-harjoitusten mallivastaukset 2017 Tehtävä 1. Oikea vastaus: C Voitto maksimoidaan, kun MR=MC. Kyseisellä myyntimäärällä Q(m) voittomarginaali yhden tuotteen

Lisätiedot

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT Tehtävä 1! " # $%& ' ( ' % %' ' ) ) * ' + )$$$!," - '$ '' ' )'( % %' ) '%%'$$%$. /" 0 $$ ' )'( % %' +$%$! &" - $ * %%'$$%$$ * '+ ' 1. " - $ ' )'( % %' ' ) ) * '

Lisätiedot

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17)

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) 11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen riippuvan

Lisätiedot

https://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ

https://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ 06 www4 Page of 5 Student: Date: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 06 Assignment: 06 www4. Mikä seuraavista alueista vastaa voittoa maksimoivan monopoliyrityksen ylisuuria

Lisätiedot

Asymmetrinen informaatio

Asymmetrinen informaatio Asymmetrinen informaatio Luku 36 Marita Laukkanen November 24, 2016 Marita Laukkanen Asymmetrinen informaatio November 24, 2016 1 / 10 Entä jos informaatio tuotteen laadusta on kallista? Ei ole uskottavaa,

Lisätiedot

Prof. Marko Terviö Assist. Jan Jääskeläinen

Prof. Marko Terviö Assist. Jan Jääskeläinen Harjoitukset 3. 1. (a) Dismalandissa eri puolueiden arvostukset katusiivoukselle ovat Q A (P ) = 60 6P P A (Q) = 10 Q/6 Q B (P ) = 80 5P P B (Q) = 16 Q/5 Q C (P ) = 50 2P P C (Q) = 25 Q/2 Katusiivous on

Lisätiedot

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu 12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä

Lisätiedot

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10 Harjoitukset 3 Taloustieteen perusteet Ratkaisuehdotukset Kesäyliopisto 2014 1. a) Autonrenkaita valmistavalla yhtiöllä on 100 000 :n kiinteät kustannukset vuodessa. Kun yritys tuottaa 10 000 rengasta,

Lisätiedot

Luku 22 Yrityksen tarjonta. Nyt kiinnostava kysymys on, kuinka yrityksen tarjonta määräytyy. Yrityksen on periaatteessa tehtävä kaksi päätöstä:

Luku 22 Yrityksen tarjonta. Nyt kiinnostava kysymys on, kuinka yrityksen tarjonta määräytyy. Yrityksen on periaatteessa tehtävä kaksi päätöstä: 1 Luku 22 Yrityksen tarjonta Edellisissä luvuissa olemme yrityksen teoriasta tarkastelleet yrityksen tuotantopäätöstä, ts. panosten optimaalista valintaa, yrityksen voiton maksimoinnin ja kustannusten

Lisätiedot

Viime kerralta Luento 9 Myyjän tulo ja kysynnän hintajousto

Viime kerralta Luento 9 Myyjän tulo ja kysynnän hintajousto Viime kerralta Luento 9 Markkinatasapaino Markkinakysyntä kysyntöjen aggregointi Horisontaalinen summaaminen Eri kuluttajien kysynnät eri hintatasoilla Huom! Kysyntöjen summaaminen käänteiskysyntänä Jousto

Lisätiedot

Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w)

Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) 4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) Markkinat tasapainossa, kun löydetään

Lisätiedot

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA. Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA. Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT Paikka, jossa ostaja ja myyjä kohtaavat, voivat hankkia tietoa vaihdettavasta tuotteesta sekä tehdä

Lisätiedot

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17)

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Kuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä

Kuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä Kuluttajan teoriaa tähän asti Valintojen tekemistä niukkuuden vallitessa - Tavoitteen optimointia rajoitteella Luento 6 Kuluttajan ylijäämä 8.2.2010 Budjettirajoite (, ) hyödykeavaruudessa - Kulutus =

Lisätiedot

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus 1 2 3 4 5 YHT 1. Selitä lyhyesti, mitä seuraavat käsitteet kohdissa a) e) tarkoittavat ja vastaa kohtaan f) a) Työllisyysaste (2 p) b) Oligopoli (2 p) c) Inferiorinen hyödyke (2 p) d) Kuluttajahintaindeksi

Lisätiedot

5 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi

5 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi 5 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi Opimme edellä, että markkinat ovat tasapainossa silloin, kun hinta on sellainen, että kysyntä = tarjonta tällä hinnalla jokainen kuluttaja kuluttaa sellaisen määrän

Lisätiedot

Monopoli 2/2. S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu

Monopoli 2/2. S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu Monopoli / Monopolimarkkinat - oletuksia Seuraavissa tarkasteluissa oletetaan, että monopolisti tuntee kysyntäkäyrän täydellisesti monopolisti myy suoraan tuotannosta, ts. varastojen vaikutusta ei huomioida

Lisätiedot

4 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi (Mankiw & Taylor, Ch 7)

4 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi (Mankiw & Taylor, Ch 7) 4 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi (Mankiw & Taylor, Ch 7) Opimme edellä, että markkinat ovat tasapainossa silloin, kun hinta on sellainen, että kysyntä = tarjonta tällä hinnalla jokainen kuluttaja

Lisätiedot

Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista

Lisätiedot

Monopoli. Tommi Välimäki S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu

Monopoli. Tommi Välimäki S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu Monopoli Tommi Välimäki 29.1.2003 Peruskäsitteitä: kysyntä ja tarjonta Hyödykkeen arvo kuluttajalle on maksimihinta, jonka hän olisi siitä valmis maksamaan Arvon raja-arvo vähenee määrän funktiona, D=MV

Lisätiedot

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) 8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista toimistaan

Lisätiedot

Pystysuuntainen hallinta 2/2

Pystysuuntainen hallinta 2/2 Pystysuuntainen hallinta 2/2 Noora Veijalainen 19.2.2003 Yleistä Tarkastellaan tilannetta jossa: - Ylävirran tuottajalla on yhä monopoliasema - Alavirran sektorissa vallitsee kilpailu - Tuottaja voi rajoitteillaan

Lisätiedot

Haitallinen valikoituminen: Kahden tyypin malli

Haitallinen valikoituminen: Kahden tyypin malli Haitallinen valikoituminen: Kahden tyypin malli Mat-2.4142 Optimointiopin seminaari Mikko Hyvärinen 29.1.2008 Haitallinen valikoituminen kahden tyypin malli Haitallinen valikoituminen tarkoittaa että päämies

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää

Lisätiedot

(Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2nd ed., ch 15)

(Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2nd ed., ch 15) 12 Monopoli (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2nd ed., ch 15) Monopoli on tilanne, jossa markkinoilla on vain yksi myyjä, jonka valmistamalle tuotteelle ei ole läheistä substituuttia yritys

Lisätiedot

Luku 34 Ulkoisvaikutukset

Luku 34 Ulkoisvaikutukset Luku 34 Ulkoisvaikutukset Markkinoiden kilpailutasapaino ei ole Pareto-tehokas, jos taloudessa esiintyy ulkoisvaikutuksia. Kertaus: Pareto-tehokas tasapaino on tasapaino, jossa yhden toimijan asemaa markkinoilla

Lisätiedot

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää.

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. .. Markkinakysyntä ja joustot a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. Markkinoiden kysyntäkäyrä saadaan laskemalla

Lisätiedot

Seuraavaksi kysymme, onko tällainen markkinatasapaino yhteiskunnan kannalta hyvä vai huono eli toimivatko markkinat hyvin vai huonosti

Seuraavaksi kysymme, onko tällainen markkinatasapaino yhteiskunnan kannalta hyvä vai huono eli toimivatko markkinat hyvin vai huonosti Osa 7: Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi (Mankiw & Taylor, Ch 7, Pohjolan mukaan) Opimme edellä, että markkinat ovat tasapainossa silloin, kun hinta on sellainen, että kysyntä = tarjonta tällä hinnalla

Lisätiedot

talletetaan 1000 euroa, kuinka paljon talouteen syntyy uutta rahaa?

talletetaan 1000 euroa, kuinka paljon talouteen syntyy uutta rahaa? TALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 1.6.2017 1. Kerro lyhyesti (korkeintaan kolmella lauseella ja kaavoja tarvittaessa apuna käyttäen), mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä: (a) moraalikato (moral hazard) (b)

Lisätiedot

Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopiston 31C00100 Syksy 2015 Assist. Salla Simola kauppakorkeakoulu

Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopiston 31C00100 Syksy 2015 Assist. Salla Simola kauppakorkeakoulu Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopiston 31C00100 Syksy 2015 Assist. Salla Simola kauppakorkeakoulu Mallivastaukset - Loppukoe 10.12. Monivalinnat: 1c 2a 3e 4a 5c 6b 7c 8e 9b 10a I (a) Sekaniputus

Lisätiedot

TU Kansantaloustieteen perusteet Syksy www-harjoitusten mallivastaukset

TU Kansantaloustieteen perusteet Syksy www-harjoitusten mallivastaukset TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2017 5. www-harjoitusten mallivastaukset Tehtävä 1: Tuotteen X kysyntäkäyrä on P = 25-2Q ja tarjontakäyrä vastaavasti P = Q + 10. Mikä on markkinatasapinopiste

Lisätiedot

Sääntelyteorian perusteet 6 op. Anssi Keinänen anssi.keinanen@uef.fi

Sääntelyteorian perusteet 6 op. Anssi Keinänen anssi.keinanen@uef.fi Sääntelyteorian perusteet 6 op Anssi Keinänen anssi.keinanen@uef.fi Kuvaus: Tavoitteet: Opintojakson jälkeen opiskelija pystyy arvioimaan kriittisesti oikeudellista sääntelyä. Opintojakson jälkeen opiskelija

Lisätiedot

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016 tudent: ate: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 016 Assignment: 016 www 1. Millä seuraavista tuotteista on itseisarvoltaan pienin kysynnän hintajousto? A. Viini B. Elokuvat

Lisätiedot

Uusien keksintöjen hyödyntäminen

Uusien keksintöjen hyödyntäminen Uusien keksintöjen hyödyntäminen Otso Ojanen 9.4.2003 Optimointiopin seminaari - Kevät 2003 / 1 Sisältö Käyttöönoton viiveet Ulkoisvaikutukset ja standardointi Teknologiaodotusten koordinointimalli Lisensiointi

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2016 Olli Kauppi & Emmi Martikainen emmi.martikainen@kkv.fi Luennon sisältö Hintakilpailu ja tuotedifferentiaatio Peräkkäiset pelit (12.4-12.5) Alalle tulon estäminen Taloudellinen

Lisätiedot

TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT

TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Suhteellisen edun periaate 1. Maassa A: 1 maito ~ 3 leipää 1 leipä ~ 0,33 maitoa Maassa B: a. b. 3 maitoa ~ 5 leipää 1 maito ~ 1,67 leipää 1 leipä ~ 0,6 maitoa i. Maalla

Lisätiedot

1. Kuntosalilla on 8000 asiakasta, joilla kaikilla on sama salikäyntien kysyntä: q(p)= P, missä

1. Kuntosalilla on 8000 asiakasta, joilla kaikilla on sama salikäyntien kysyntä: q(p)= P, missä A31C00100 Mikrotaloustiede Kevät 2017 1. Kuntosalilla on 8000 asiakasta, joilla kaikilla on sama salikäyntien kysyntä: q(p)= 18 1.5P, missä q on käyntejä kuukaudessa keskimäärin. Yhden käyntikerran rajakustannus

Lisätiedot

Panoskysyntä. Luku 26. Marita Laukkanen. November 15, Marita Laukkanen Panoskysyntä November 15, / 18

Panoskysyntä. Luku 26. Marita Laukkanen. November 15, Marita Laukkanen Panoskysyntä November 15, / 18 Panoskysyntä Luku 26 Marita Laukkanen November 15, 2016 Marita Laukkanen Panoskysyntä November 15, 2016 1 / 18 Monopolin panoskysyntä Kun yritys määrittää voitot maksimoivia panosten määriä, se haluaa

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 3, viikko 4

Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 3, viikko 4 Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 3, viikko 4 1. Tarkastellaan pulloja valmistavaa yritystä, jonka päiväkohtainen tuotantofunktio on esitetty alla olevassa taulukossa. L on työntekijöiden

Lisätiedot

Luento 9. June 2, Luento 9

Luento 9. June 2, Luento 9 June 2, 2016 Otetaan lähtökohdaksi, että sopimuksilla ei voida kattaa kaikkia kontingensseja/maailmantiloja. Yksi kiinnostava tapaus on sellainen, että jotkut kontingenssit ovat havaittavissa sopimusosapuolille,

Lisätiedot

https://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ

https://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ Page 1 of 5 Student: Date: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 201 Assignment: 201 www5 1. Tuotteen X kysyntäkäyrä on P=25 2 Q ja tarjontakäyrä vastaavasti P=Q+10. Mikä

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Hintakilpailu lyhyellä aikavälillä

Hintakilpailu lyhyellä aikavälillä Hintakilpailu lyhyellä aikavälillä Virpi Turkulainen 5.3.2003 Optimointiopin seminaari - Kevät 2003 / 1 Sisältö Johdanto Bertrandin ristiriita ja sen lähestyminen Bertrandin ristiriita Lähestymistavat:

Lisätiedot

TU Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016

TU Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016 TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016 5. www-harjoitusten mallivastaukset Tehtävä 1 Ratkaistaan tasapainopiste yhtälöparista: P = 25-2Q P = 10 + Q Ratkaisu on: Q = 5, P = 15 Kuluttajan ylijäämä

Lisätiedot

I I K UL U UT U T T A T JANTE T O E R O I R A

I I K UL U UT U T T A T JANTE T O E R O I R A II KULUTTAJANTEORIA.. Budjettirajoite * Ihmisten kaikkea toimintaa rajoittavat erilaiset rajoitteet. * Mikrotalouden kurssilla tärkein rajoite on raha. * Kuluttaja maksimoi hyötyään, mutta ei kykene toteuttamaan

Lisätiedot

Valikoima, laatu ja mainonta

Valikoima, laatu ja mainonta Valikoima, laatu ja mainonta Sami Niemelä 5.2.2003 Sisältö Tuoteavaruus Käsite ja erottelutapoja Valikoiman muodostaminen Laatu ja laajuus Laatu Tyypit ja ongelmia Mainonta Käytetyt symbolit määrä s laatu

Lisätiedot

Luku 34 Ulkoisvaikutukset

Luku 34 Ulkoisvaikutukset Luku 34 Ulkoisvaikutukset Markkinoiden kilpailutasapaino ei ole Pareto-tehokas, jos taloudessa esiintyy ulkoisvaikutuksia. Kertaus: Pareto-tehokas tasapaino on tasapaino, jossa yhden toimijan asemaa markkinoilla

Lisätiedot

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Esityksen sisältö 1) Mitä metsien ekosysteemipalvelut ovat? 2) Mikä ekosysteemipalveluiden arvo

Lisätiedot

Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta. TTT/Kultti

Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta. TTT/Kultti Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta TTT/Kultti Pyrin valottamaan seuraavia käsitteitä i) markkinat ii) tasapaino iii) tehokkuus iv) markkinavoima. Määritelmiä 1. Markkinat ovat mekanismi/instituutio,

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:

Lisätiedot

A31C00100 Mikrotaloustiede. Kevät 2017 HARJOITUKSET 6

A31C00100 Mikrotaloustiede. Kevät 2017 HARJOITUKSET 6 A31C00100 Mikrotaloustiede Kevät 2017 HARJOITUKSET 6 1. Monopolin kysyntäkäyrä on P = 11-Q (P on hinta per yksikkö ja Q on mitattu tuhansina yksiköinä). Monopolin vakioinen keskikustannus (AC) on 6. a.

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Oikeustieteiden laitos, kansantaloustiede Luennot 22 t, harjoitukset

Lisätiedot

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin.

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Ajatuksia hinnoittelusta Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Hinnoittelu Yritystoiminnan tavoitteena on aina kannattava liiketoiminta ja asiakastyytyväisyys. Hinta

Lisätiedot

Pystysuuntainen ohjaus

Pystysuuntainen ohjaus Pystysuuntainen ohjaus Satu Vapaakallio satu.vapaakallio@hut.fi 19.2.2003 Optimointiopin seminaari - Kevät 2003 / 1 Sisällys Luku 4.1 Pystysuuntainen perusviitekehys Peruskäsitteitä Yleisimmät pystysuuntaiset

Lisätiedot

Luku 16 Markkinatasapaino

Luku 16 Markkinatasapaino 76 Luku 16 Markkinatasaaino 16.1 Markkinatasaainon määritys Tarkastelemme kilailullisia markkinoita kaikki talouenitäjät hinnanottajia kaikki määrittävät arhaat ratkaisunsa suhteessa maksimihintoihin talouenitäjien

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat. Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi

Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat. Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi 1 Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi TYÖMARKKINOIDEN toiminta on keskeisessä asemassa tulonjaon ja työllisyyden suhteen. Myös muut tuotannontekijämarkkinat

Lisätiedot

Luku 14 Kuluttajan ylijäämä

Luku 14 Kuluttajan ylijäämä Luku 4 Kuluttajan ylijäämä Tähän asti johdettu kysyntä hyötyfunktioista ja preferensseistä, nyt päinvastainen ongelma: eli kuinka estimoida hyöty havaitusta kysynnästä. Mitattavat ja estimoitavat kysyntäkäyrät

Lisätiedot

Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat. Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi

Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat. Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi 1 Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi TYÖMARKKINOIDEN toiminta on keskeisessä asemassa tulonjaon ja työllisyyden suhteen. Myös muut tuotannontekijämarkkinat

Lisätiedot

Sopimusteoria: Salanie luku 3.2

Sopimusteoria: Salanie luku 3.2 Sopimusteoria: Salanie luku 3.2 Antti Pirjetä Taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät Helsingin kauppakorkeakoulu 12.2.2008 1 Kilpaillut markkinat, yksi tai useampi päämies Agenttien 1 ja 2 tuottamat

Lisätiedot

Osa 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino ( Mankiw & Taylor, Chs 4 ja Pohjolan luennot)

Osa 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino ( Mankiw & Taylor, Chs 4 ja Pohjolan luennot) Osa 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino ( Mankiw & Taylor, Chs 4 ja Pohjolan luennot) Opimme tässä osiossa ja myöhemmissä luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 8

MIKROTEORIA, HARJOITUS 8 MIKROTEORI, HRJOITUS 8 PNOSMRKKINT, KILPILU, OLIGOPOLI, PELITEORI J VIHTOTLOUS. Jatkoa tehtävään 4 (ja 5) harjoituksessa 7. a. Laske kolluusioratkaisu. Kahden samaa tuotetta tuottavan yrityksen kustannusfunktiot

Lisätiedot

II Talous on vaihdantaa ja kilpailua

II Talous on vaihdantaa ja kilpailua II Talous on vaihdantaa ja kilpailua 4. Kotitaloudet kuluttavat ja säästävät 5. Yritykset valmistavat ja myyvät 6. Kotitaloudet ja yritykset kohtaavat markkinoilla 7. Hinnan ja kysynnän ja tarjonnan yhteys

Lisätiedot

Prof. Marko Terviö Assist. Jan Jääskeläinen

Prof. Marko Terviö Assist. Jan Jääskeläinen 1C00100 Mallivastaukset 2. 1. Markkinahinnan aikasarja on esitetty kuvassa 1. Yksittäisten muutosten vaikutukset on kuvattu aikasarjan jälkeen. Hinta 2018 2019 2021 2022 2024 2025 Vuosi Kuva 1: Markkinahinnan

Lisätiedot

Täydellinen kilpailu: markkinoilla suuri määrä yrityksiä. ----> Yksi yritys ei vaikuta hyödykkeen markkinahintaan.

Täydellinen kilpailu: markkinoilla suuri määrä yrityksiä. ----> Yksi yritys ei vaikuta hyödykkeen markkinahintaan. 5. EPÄTÄYDELLINEN KILPAILU Täydellinen kilpailu: markkinoilla suuri määrä yrityksiä. ----> Yksi yritys ei vaikuta hyödykkeen markkinahintaan. Epätäydellinen kilpailu: markkinoilla yksi tai vain muutama

Lisätiedot

Miten politiikkaohjauksella voidaan vaikuttaa maatalousympäristöön?

Miten politiikkaohjauksella voidaan vaikuttaa maatalousympäristöön? Miten politiikkaohjauksella voidaan vaikuttaa maatalousympäristöön? Jyrki Aakkula MMT, ympäristötutkimuksen johtaja MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kartano, 31600 Jokioinen email: jyrki.aakkula@mtt.fi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Satu Ahlman Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy:n myyntijohtaja ja osakas, toimitusjohtajana ja toisena osakkaana

Lisätiedot

Peter Westerholm, Pajuniemi Oy

Peter Westerholm, Pajuniemi Oy Peter Westerholm, Pajuniemi Oy Pro Luomu, arvoketjuryhmän kokous 2.6.2014 MTK 17.6.2014 Copyright Pajuniemi Oy 2 Pajuniemi Oy Perustettu 1976 Liikevaihto 11,7 milj. euroa vuonna 2013 Tuotannon määrä 1,5

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Haitallinen valikoituminen

Haitallinen valikoituminen Haitallinen valikoituminen Regulointi Verotus Vakuuttajamonopoli Kertausta Hyötyfunktiot Päämies: W(q,t) Agentti: U(q,t,ө) - q hyödykkeen määrä - t hinta (kassavirta, tms) - ө agentin tyyppi Päämies ei

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

5 YRITYKSEN KÄYTTÄYTYMINEN

5 YRITYKSEN KÄYTTÄYTYMINEN 5 YRITYKSEN KÄYTTÄYTYMINEN Seuraavaksi tarkastelemme tarkemmin markkinoiden tarjontapuolta. Yrittäjän päätösongelma: Ø mitä tuottaa? Ø kuinka paljon tuottaa? Ø miten tuottaa? Ø millä hinnalla myydä? Oletamme,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset 1 Tehtävä 1 Lähde M&T (2006, 84, luku 4 tehtävä 1, muokattu ja laajennettu) Selitä seuraavat väittämät hyödyntämällä kysyntä- ja tarjontakäyrän

Lisätiedot

UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen

UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen Timo Lindholm / Sitra 22.8.2017 Lähtökohdat - Globaalit ilmiöt muokkaavat työelämää hävittävät ja luovat töitä. - Työn murroksen

Lisätiedot

Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta

Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta IPR-lakimies Ari-Pekka Launne Helsinki 3.6.2015 Oikeuksien varmistaminen Tuotekehitys Markkinoilletulo Brändi TUOTE ja sen SUOJAUS Kartoitus Seuranta Palaute

Lisätiedot

Informaatio ja Strateginen käyttäytyminen

Informaatio ja Strateginen käyttäytyminen Informaatio ja Strateginen käyttäytyminen Nuutti Kuosa 2.4.2003 Sisältö Johdanto Duopoli ja epätietoisuutta kilpailijan kustannuksista Kilpailijan tietämyksen manipulointi Duopoli ja epätietoisuutta kysynnästä

Lisätiedot

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja Nollatuntisopimusten kieltäminen Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja 1 / 12 Johtopäätökset Nollatuntisopimusten kieltämisen vaikutukset ovat epäselviä talousteorian perusteella. Empiiristä tutkimusta

Lisätiedot

Dynaaminen hintakilpailu ja sanattomat sopimukset

Dynaaminen hintakilpailu ja sanattomat sopimukset Dynaaminen hintakilpailu ja sanattomat sopimukset Pasi Virtanen 12.3.2003 Johdanto Hintakilpailu jossa pelaajat kohtaavat toisensa toistuvasti Pelaajien on otettava hintaa valittaessa huomioon hintasodan

Lisätiedot

Osa 12a Monopoli (Mankiw & Taylor, Ch 15)

Osa 12a Monopoli (Mankiw & Taylor, Ch 15) Osa 12a Monopoli (Mankiw & Taylor, Ch 15) Monopoli on tilanne, jossa markkinoilla on vain yksi myyjä, jonka valmistamalle tuotteelle ei ole läheistä substituuttia yritys voi itse asettaa hinnan eli se

Lisätiedot

Julkishyödykkeet. Aiheet Mikä on julkishyödyke? Preferenssien aggregointi Preferenssien selvittäminen Politiikan talous (political economy)

Julkishyödykkeet. Aiheet Mikä on julkishyödyke? Preferenssien aggregointi Preferenssien selvittäminen Politiikan talous (political economy) Julkishyödykkeet Aiheet Mikä on julkishyödyke? Preferenssien aggregointi Preferenssien selvittäminen Politiikan talous (political economy) 1 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

Lisätiedot

* Hyödyn maksimointi on ihmisten toimintaa ja valintoja ohjaava periaate.

* Hyödyn maksimointi on ihmisten toimintaa ja valintoja ohjaava periaate. KANSANTALOUSTIETEEN PERUSTEET Yrityksen teoria (Economics luvut 13-14) 14) KTT Petri Kuosmanen Optimointiperiaate a) Yksilöt pyrkivät maksimoimaan hyötynsä. * Hyödyn maksimointi on ihmisten toimintaa ja

Lisätiedot

8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13)

8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13) 8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13) Tavaroiden ja palvelujen tuotanto tapahtuu yrityksissä Yritykset tuntevat niiden valmistukseen

Lisätiedot

KA 1 2009, tentti 14.10. 2009 (mikrotaloustieteen osuus), luennoitsija Mai Allo

KA 1 2009, tentti 14.10. 2009 (mikrotaloustieteen osuus), luennoitsija Mai Allo 1 KA 1 2009, tentti 14.10. 2009 (mikrotaloustieteen osuus), luennoitsija Mai Allo ÄLÄ IRROTA PAPEREITA TOISISTAAN! Ohjeet: Tenttikysymyksiä on kuusi (+ jokeri ohjeineen viimeisellä sivulla). Valitse tenttikysymyksistä

Lisätiedot

Hintadiskriminaatio 2/2

Hintadiskriminaatio 2/2 Hintadiskriminaatio 2/2 Matti Hellvist 12.2.2003 Toisen asteen hintadiskrimiaatio eli tuotteiden kohdennus Toisen asteen hintadiskriminaatio toimii tilanteessa, jossa kuluttajat ovat keskenään erilaisia

Lisätiedot

Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet

Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 20.3.2013 Antti Ripatti (HECER) fipon kerroin 20.3.2013 1 / 1 Johdanto Taustaa Finanssipolitiikkaa ei

Lisätiedot

Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt. Tarja Kröger Hallitusneuvos

Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt. Tarja Kröger Hallitusneuvos Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt Tarja Kröger Hallitusneuvos Mistä työelämän sääntely rakentuu? A. Työlainsäädäntö B. Alakohtaiset työehtosopimukset Normaalisitovat työehtosopimukset Yleissitovat

Lisätiedot

Pohjola, Matti (2008): Taloustieteen oppikirja. ISBN 978-951-0-34550-4. WSOY Oppimateriaalit Oy.

Pohjola, Matti (2008): Taloustieteen oppikirja. ISBN 978-951-0-34550-4. WSOY Oppimateriaalit Oy. Valtiotieteellinen tiedekunta Kansantaloustieteen valintakoe Arvosteluperusteet Kesä 010 Kirjallisuuskoe Pohjola, Matti (008): Taloustieteen oppikirja. ISBN 978-951-0-34550-4. WSOY Oppimateriaalit Oy.

Lisätiedot

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P Osa 5. Joustoista Kysynnän hintajousto (price elasticity of demand) mittaa, miten kysynnän määrä reagoi hinnan muutokseen = kysytyn määrän suhteellinen muutos jaettuna hinnan suhteellisella muutoksella

Lisätiedot

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Markkinointi on asiakaslähtöinen ajattelu- ja toimintatapa, jonka avulla luodaan yrityksille kilpailuetua, tuodaan hyödykkeet markkinoille ostohalua synnyttäen ja rakennetaan

Lisätiedot