UURAISTEN KUNTA, OSAYLEISKAAVA-ALUE. SELVITYS LEPAKOIDEN LEVÄHDYS- JA LISÄÄNTYMSPAIKOISTA

Transkriptio

1 UURAISEN KUNA, OSAYLEISKAAA-ALUE. SELIYS LEPAKOIDEN LEÄHDYS- JA LISÄÄNYSPAIKOISA.. ia Rahinantti

2 . austaa Uuraistn kunnassa on käynnistynyt osayliskaavan laadinta kunnan kskustan ympäristöön. aankäyttö- ja raknnuslaki dllyttää riittävin kologistn slvitystn tkmistä kaavoitustyön pohjaksi. Alull on thty ksällä ntoslvitys (Yliskaavan ntoslvitys, Uuraistn kskusta. rhi Ala-Risku...), jonka prustlla on thty havaintoja lpakoidn siintymisstä mm. alun rhvimmillä kohtilla. ällaisia paikkoja ovat ollt tnkin järvin ja lampin välittömät lähiympäristöt. Näidn kohtidn kaavamrkinnät ovat ollt ylissti joko LUO- tai Ymrkintöjä. Näill kohtill on myös Kski-Suomn ELY-kskus lausunnosn vaatinut mm. mahdollistn lpakoidn lisääntymis- ja lvähdyspaikkojn slvittämistä. Kaavan tnpäin ttamisksi lpakoidn mahdollistn lisääntymis- ja lvähdysaluidn slvittäminn jäi myöhään syksyyn ja autalvn, jolloin lpakot ovat horrostamassa talvhtimispaikoillaan. Näin olln tässä slvityksssä i olla thty havaintoja lpakoidn liikkumissta tai äänittty dtorilla niidn ääniä lajimäärityksn slvittämisksi. Lpakoidn siintymisstä alulla, on thty slvitystä aikaismmin thdyssä ntoslvityksssä. Nyt thdyssä slvityksssä on käyty kumassa jokainn Y- ja LUO-mrkitty alu ja vioitu alun puuston ja ympäristön osalta niidn mahdollisia lpakoill suotuisia lvähdyspaikkoja tai kuurittjä.. Lpakoidn suojlu Suomssa tavataan lpakkolajia. Lpakot ovat nnonsuojlulain mukaan rauhoitttuja, li niidn lisääntymis- ja lvähdyspaikkoja i hävittää ikä hikntää. Lpakot ovat myös EU:n ntodiriivin liittn I mukaisn vahvan suojlun piirissä ja monin kansainvälistn sopimustn suojaamia. Lisäksi ripsisiippa on nnonsuojluastuksn mukaan uhanalainn ja rityissti suojltu laji ja lampisiippa myös ntodiriivin liittssä II. Suomi liittyi Euroopan lpakoidnsuojlusopimuksn (EUROBAS) vuonna. Sopimus vlvoittaa osapuolimaita huolhtimaan lpakoidn suojlusta lainsäädännön kautta skä tutkimusta ja ktoituksia lisäämällä. EUROBAS -sopimuksn mukaan osapuolimaidn tul pkiä säästämään lpakoill tärkitä ruokailualuita skä siirtymä- ja muuttoritit. Nyt thdyssä raportissa sittään suosituksia siitä, mitn Uuraistn osayliskaava-aluilta havaittujn lpakoidn linoloja voitaisiin suojata ja pantaa kaavoituksn yhtydssä. Suomn ylisin lpakkolaji, pohjanlpakko, soputuu hyvin ihmistoimintaan, mutta simrkiksi viiksisiippa ja isoviiksisiippa ovat ttunn män lpakoita, joill ympäristönmuutokst (mänhakkuut, tidn ja poujn rakntaminn, valaistuksn lisääminn) tnkin nopasti totutttuina voivat olla vahingollisia. Nämä kolm lajia tavattiin myös Uuraistn yliskaava-alun ntoslvityksssä ksällä. Kriittisiä tkijöitä lpakoidn linympäristössä ovat lisääntymis- ja talvhtimissuojat, listusaluidn riittävä yhtnäisyys skä ihmistn asntt. Ksäaikaisia lisääntymiskolonioita on monissa vanhoissa raknnuksissa, joidn uhkana on purku tai rapputuminn. alvhtimispaikkoja i tunnta kattavasti, mutta sllaisiksi sopivat sim. kllit ja maalat, skä kallionkolot, jotka säilyvät kostina ja pakkasttomina yli talvn. Pöntötyksllä ja lpakkoja suosivilla raknnratkaisuilla voidaan thdä niill uusia ksä- ja talviaikaisia piiloja.

3 Kaikutaukslla suunnistava lpakko i lntotaidostaan huolimatta välttämättä pysty avomaisman ylityksn. Ainoastaan pohjanlpakolla on jonkinlainn kyky suunnistaa avonaismpin aluidn poikki. äkuvioidn lisäksi myös yksittäisillä puu- ja pnsasrivillä voi sitn olla lpakoill suuri mrkitys maamrkkinä. Lpakkoktoitus on suositltavaa thdä tkmmin ksäaikana, jolloin lpakot ovat aiivisia. Lpakkolajista pohjanlpakko, vsi-, lampi-, ripsi-, viiksi- ja isoviiksisiippa skä korvayökkö talvhtivat Suomssa. Suomn talvksi jäävät lajit horrostavat ylnsä lokakuulta huhtikuull. Lpakot tvivat horrostamisn ylnsä + lämpötilan skä kostahkon ja vdottoman paikan. Horrostuspaikat ovat usin talojn ullakoilla, maakllissa, rilaisissa tunnlissa, pirunpltojn tapaisissa louhikoissa tai syvissä kallioidn haamissa. Jokaislla lajilla on himan toisistaan roava horrostustapa. N vaipuvat horroksn myös ksällä päivittäin, sillä n ovat ajoittaistasalämpöisiä. anhojn puidn kolot, kananalust, raknnustn vintit ja usin myös linnunpöntöt ovat lpakoill hyviä piilopaikkoja ksäisin. Jokaislla lajilla on kuitnkin himan rilaist miltymyksnsä. aankäyttö- ja raknnuslain mukaan kaavojn kologist vaikutukst on slvitttävä. yös lpakot tulisi aina ktoittaa kaavaa laadittassa. Lpakot ovat monssa milssä hyviä bioindikaattorita; muutokst lpakkoyhtisössä krtovat muutoksista niidn linympäristössä. Lpakkolajilla on rilaist vaatimukst linolojn suhtn, jotn kaavoitusta tn on tärkää da lajikohtaista toa. Lpakkoktoitus tulisi suositustn mukaan uusia säännöllissti.. Lpakkolajin siintyminn yliskaava-alulla sisiippoja havaittiin kaikilla yliskaava-alun lammilla, joissa käytiin niitä kuuntlmassa. Slvityksssä mukana ollt lammt olivat: Pikku-Kuukka, Ruuhilampi, Salmilampi, puhdistamon lampi Salmi-Kuukka. Akkojärvllä i havaittu yhtään lpakkoa thdyn slvitysajankohdan aikana. Havaittuja yksilöitä oli vain kaksi kullakin kohtlla. iiksisiippoja (viiksi- tai isoviiksisiippa) havaittiin hvaksltaan ttunissa skamissä, joita oli Aittovuorlla, ansikkamällä, Surantalon ja Salmilammin välisllä mäalulla, skä Ruunalammin lähistöllä. issään kohtssa i havaittu yhtä yksilöä nmpää krralla. Yksittäisiä pohjanlpakoita havaittiin ainakin Pikku-Kuukan ja Ruuhilammn aluilla listamassa vsisiippojn kanssa. (Yliskaavan ntoslvitys, Uuraistn kskusta. Ala-Risku.,.). Lpakkoslvitys maastossa.. Aittovuorn rantamä Alull tultassa on kävlyn ja asutuksn välisllä mäkaistallla (lounas) on haapoja, joissa koloja. Kolot voisivat olla lpakon lvähdyspaikkoja. hdyssä ntoslvityksssä on rajattu Aittovuorll alu. ällä alulla on isoja kalliojkäntitä ja kivikkoja, joidn onkaloissa on lpakoill potntiaalisia talvhtimis, ja lisääntymisaluita.

4 Kuva. Kallionrpämä Aittovuorssa Kallion alapuolinn mä on järää kuusikkoa, jossa muutamia haapoja. Näissä puissa on mm. viiksisiipoill mahdollisia lvähdyspaikkoja. Aittovuorn tisssa päässä, lähllä sähkölinjaa on myös järää kuusikkoa ja alla tihkupintoja. ämä alu sovltuu myös lpakoidn (vsisiippa, viiksisiippa ja pohjanlpakko) lvähdyspaikaksi... Akkojärvn -, mrkitty alu Alu on suhtllisn jkkää maastoa, jossa kasvaa järää kuusikkoa. Sassa kasvaa paikoin myös järitä haapoja ja koivuja. Enitn haapoja on ko. alun kskiosassa, jotn tällä alulla voisi mahdollissti olla lpakoill sovliaita lvähdyspaikkoja. Alulta on lyhyt matka Akkojärvn rantaan. Rantavyöhykkllä on suojaisia puita, jotka ovat lähinnä lppiä ja koivuja. Alulla voisi olla hyviä aluita mm. pohjanlpakoll, joka lntää n. - m korkudssa. Siippalajill alu on osin hkä liian tihää... Salmilampi Alun Y-mrkinnällä olvat alut ovat mäntämttä. Puusto lammn rannalla on kitukasvuista ja vähätuottoista. odnnäköisiä lvähdys tai lisääntymispaikkoja i ol mrkityllä alulla. Lammn tisosassa on rannassa tän pönttö, joka voisi toimia lvähdyspaikkana. Lampi toimii lähinnä listusaluna vsi- ja viiksisiipoill.

5 .. Niittulampi Kuva. Niittulampi Niittulammn länsirannan puusto on pääosin nuorta koivumää. Rantavyöhykkllä kasvaa koivua ja tihässä nuorta kuusikkoa, joka on iältään n. - -vuotiasta. Rannassa kasvaa tihää pajukkoa. Kuljttassa lammn tläo kohti puusto muuttuu järämmäksi. Sassa kasvaa iäkkäitäkin kuusia ja koivuja. Etläosan -alulta voisi olla siirtymäritti Akkojärvn suuntaan, koska alulla on avoin raja-alu, jonka runoilla kasvaa iäkkäitä kuusia ja koivuja antan suojaa simrkiksi siipoill. Kuva. Siirtymäritti, Niittulampi

6 Niittulammn tläosassa aaa koivukorpi/luhta-alu, jonka kskltä ku Akonpuro kohti Salmi-Kuukka -järvä. Luhtainn alu on mrkitty Y-aluksi. Puron ja sn ympäristön luhta-alu sovltuu kaikkin havaittujn lpakkolajin listusaluksi. Alu on rhvää, mm. soja ja korpikastikkaa kasvavaa alutta, jossa hvaksltaan kasvaa iäkkäitäkin lhtipuita, kutn lppiä, koivuja ja pajuja. Alun hyöntiskanta on todnnäköissti runsas ksällä. ämän alun länsirunalla on -alu, joka on avohakattu. Niittulammn rantavyöhykkn ja aukon runassa, kasvaa koivu, jossa on koloja, jotn puu on myös mahdollinn lpakon lvähdyspaikka. Niittulammn länsipuollla aaa LUO-mrkitty alu. ällä alulla on rittäin järitä kuusia ja haapoja, skä rintssä nuorta koivua ja lppää. Alu sovltuu hyvin liito-oravan linpiiriksi, mutta järidn puidn koloissa ja suojassa on mahdollisia ksän lpakoidn lvähdyspaikkoja. Rintn koivikossa, jossa virtaa pini noro, voisi olla hyviä aluita myös pohjanlpakon listusaluksi. Luo-mrkitty alu jatkuu nuorn mäntymän kautta painantsn, jonka pohjalla on noro ja sn runoilla iäkkäitä kuusia, koivuja ja lppiä. Luo-alu jatkuu painantn lan runaa puroll, joka on mrkitty myös mälakikohtksi. Alun puusto on iäkästä kuusikkoa, jossa kasvaa myös rittäin iäkäs haapa. Haapa on iältään n. - vuotias. Haavan rungossa on koloja ja haavankääpää. Näissä koloissa voi olla mm. pohjanlpakoidn lvähdyspaikka, sillä rungolta on avoinritti aukon runaan ja puron luhtaisill aluill. ämä alu luultavasti on runsasta hyöntistn siintymisalutta ja tätn myös dullinn listusalu. Akonpuron alu on mrkitty Y-aluksi kokonaisuudsn Salmi-Kuukkaan asti. ällä alulla on paikoin hyvin tihitä mäaluita, mutta kohtsn sijoittuu myös aampia luhta-aluita, joidn runamilla on pystyyn kuollita mäntyjä, joissa on vilä kanaa, skä iäkkäitä koivuja, joissa joissakin oli koloja. Nämä voisivat toimia mahdollisina lvähdyspaikkoina lpakoill (pohjanlpakko ja viiksisiipat)... Salmi-kuukka ja Y-alu Salmi-Kuukan rannalta läht puro pikkulammll. Puron rlla kasvaa iäkkäitä kuusia ja paikoin järitä raitoja. Lammn rantavyöhyk on rämttä, jossa kasvaa suurlta osin kitukasvuista mäntyä. Lammn tlärannalla kasvaa myös järitä koivuja ja kuusia, skä lppää. ällä osalla on kolopuita, jotka voivat toimia lpakoidn lvähdyspaikkoina. Kuva. Salmi-Kuukan rantapuita Salmi-Kuukan länsirannassa on myös hylätty, hirsirakntinn pini sauna, jonka sisältä muurin juurlta löytyi nitoprhosn siivt noin. cm päässä toisistaan. ämä voisi olla mrkki sim. pohjanlpakon ruokailusta. Pohjanlpakko voi lntää ksällä myös valoin aikaan. Lpakoidn papanoita i kohtsta kuitnkaan löytynyt.

7 Kuva. Nitoprhosn siivt.. Puhdistamon lampi y-alu on rämttä, jotn tällä alulla i luultavammin ol lpakoidn lvähdyspaikkoja. Kuitnkin alu voi toimia lpakoidn siirtymärittinä simrkiksi Ruuhilammll ja Puhdistamon lammll. Puhdistamon lammn pohjoisrunassa kasvaa iäkkäitä koivuja ja kuusia, joissa voisi olla lpakoill sopivia lvähdyskoloja. Lammn alulla siintyy luultavasti runsti hyöntisiä sn rhvän kasvillisuudn ja ravinnrikkaan vdn vuoksi. ätn voisi olttaa alulla siintyvän myös listavia lpakoita ksäisin. sisiippoja aikaismmin thdyssä ntoslvityksssä onkin yksittäin havaittu. Kuva. Puhdistamon lampi

8 .. Urhilukntän lähinn y-alu rkityllä Y-alulla on puro, jonka rlla kasvaa iäkkäitä kuusia ja haapoja. yös nuormpaa koivua ja lppää siintyy. ällä alulla ttaa olla mahdollissti pohjanlpakon lvähdyspaikka, mutta todnnäköisyys on aika pini. Kuusin rungoilla i näkynyt mm. koloja... Saijärvnn LUO-alu Luo-alun puusto on pääosin rittäin iäkästä kuusikkoa, jonka sassa kasvaa myös mäntyjä ja koivuja. Alun kskiosassa on tihkupinta, jonka rlla on pystyyn kuollita mäntyjä ja kuusia, jossa vilä kana on talllla. ihkupinta-alulla on avoimmpia kohtia, joissa voisi korvayökkö tai pohjanlpakko listaa. ätn kanaist klot voisivat toimia lvähdyspaikkoina ksällä. Lähialulla i ol vsistöjä, jotn alun lpakkokantaa i ol slvittty aikaismmin thdyssä ntoslvityksssä.. aikutusviointi kohtissa.. Lpakoidn olosuhdvaatimukst Lpakot ovat aiivisia ksäajalla, joka ajoittuu huhtikuun ja lokakuun väliin. N ovat yöläimiä, jotn n listavat yöaikaan. N ovat aiivisimmillaan, kun yölämpötila on yli + ja on sattonta ikä tuul. Lpakot synnyttävät ksä-hinäkuussa ja imttävät poikasiaan päiväyhdyskunnissa, joita voi sijaita simrkiksi suurissa puun koloissa tai vanhoissa raknnuksissa. Lpakot ovat horroksssa lokakuun ja huhtikuun välisn ajan, jolloin n talvhtivat paikoissa, joissa on sopiva kostus ja lämpötila. alvhtimispaikat ivät saisi mnnä ylnsä pakkasn puolll. alvhtimisaluita ovat ylnsä maanalaist lat, kllit ja simrkiksi bunkkrit. Lpakot ivät ol horroksssa koko aikaa, vaan hräävät välillä, jolloin n voivat syödä, juoda ja pitlla. Jos talvhtimisalu tul liian kylmäksi, n ttavat siirtyä uusill aluill ja krääntyä suurmmiksi yhdyskunniksi. Suomssa talvhtii simän lajia, joista pohjanlpakko ja korvayökkö talvhtivat kylmmmissä ja kuivmmissa olosuhtissa kuin simrkiksi vsisiippa, isoviiksisiippa, viiksisiippa, ripsisiippa. Lampisiippa on rittäin hvinainn talvhtija Suomssa ja tätä lajia i ol havaittu aikaismmin thdyssä ntoslvityksssä Uuraistn kskustan yliskaava-alull. uita lajja, joita i tavattu, on korvayökkö: Siippalajja on vaika rottaa toisistaan ilman yksilöidn pyydystämistä, jotn näidn lajimäärityksiä i voitu thdä aikaismmin thdyssä ntoslvityksssä... Aluidn vo lpakoill Slvitysaluista vokkain ja todnnäköisin lpakoidn lisääntymis- ja lvähdyspaikka, sijai Aittovuorssa. Sn jkissä kalliokohtissa on rittäin paljon kalliorpämiä ja onkaloita, jotka ovat ihantllisia lpakoidn linaluita. Kalliolta läht hyviä, iäkkäidn kuusin ja haapojn suojaamia rittjä Pikku-Kuukan aluill. Lampi on kapa ja pini, jotn sn ranta-aluilla siintyy ksällä runsti listttavia hyöntisiä. Alun valaistu virkistysritti voi olla haitaksi siipoill, mutta duksi pohjanlpakoill, jotka listavat valoon tulvia yöhyöntisiä. Siippalajit viroksuvat valoa ja päävät listajia, jotn n viihtyvät puuston suojaamissa lahdlmissa ja missä, jossa on kapita väyliä lvähdysaluill, mutta joita suojaa puusto. Korvayökkö käyttäisi jonkin vrran

9 hyväksn valon houkuttlma hyöntisiä. Aittovuorn puusto on suurlta osin iäkästä ja tnkin rajattu liito-oravan linpiirialu on rhvää, jotn sillä siintyy runmmin hyöntisiä ja järistä puista löytyy lvähdyspaikkoja. oisksi vokkain lpakkoalu sijai Niitulammn tläpuolislla luhta- ja puroalulla, joka ku Salmi-Kuukkaan. ällä alulla on rhvää ja runsti hyöntisiä olvia aluita, jossa on hyviä lntorittjä Salmi-Kuukan suuntaan. Puusto on osin rittäin järää ja osassa niistä siintyy myös koloja. Järät kuust antavat suojaa mm. viiksisiipoill, jotka sitä kaipaavat rityissti. Alulla on myös kloutuvia havupuita, joissa on kananrakoja lvähdyspaikoiksi. anhoissa koivuissa on myös usin koloja oksin hankakohdissa. Kolmannksi vokkain lpakkoalu on Puhdistamon lammn alu. ällä alulla on rittäin rhvää kasvillisuutta, joka on takna runll hyöntiskannall ja sn myötä lpakoidn siintymisll alulla. Lammn pohjoisosan puusto ja alun rakntt mahdollistavat lpakoill lvähdyspaikkoja. Lammlta pääs siirtymään Y-alun kautta Ruuhilammll ruokailmaan. Ruuhilammlta on mahdollisuus myös sujuvasti siirtyä Y-alull, jossa on simrkiksi Akonpuro ja toisksi tärkimmäksi kitltu lpakoidn lvähdys- ja ruokailualu. Nljännksi vokkaimmaksi kittlisin Salmilammn alun. Lampi on pini ja lpakoill dullinn ruokailualu, mutta rantavyöhykkn rämalulla i ol juuri lvähdyspaikoill mahdollisuuksia yhtä tän pönttöä lukuun ottamatta. Alulta on kuitnkin lyhyt matka mm. Ruuhilammll ja puhdistamon lammll. iidnnksi vokkaaksi lpakoidn aluksi sitän Akkojärvn LUO-mrkittyä alutta. Alulla kasvaa rintssä järitä haapoja ja kuusia, joissa voisi olla lpakon lvähdyspaikkoja. Alulta on suhtllisn hlppo ja lyhyt matka ruokailmaan Akkojärvn rantaan. hdyssä ntoslvityksssä i kuitnkaan Akkojärvn ranta-alulla havaittu yhtään lpakkoa dtorikuuntlussa. Kuudnnksi vokkain alu on Saijärvnn rn LUO-mrkitty alu, jossa sijai tihkupinta järin puustoinn. Alulta on pitkä matka minkään lammn tai järvn rantaan, mutta alun mätyyppi on rhvää korpa, jossa järitä kuusia ja pökklöitä. Alun lähiympäristö on myös lhtipuuvaltaista ja rhvää, jotn nämä voivat olla pohjanlpakoill ja viiksisiipoill sopivia listusaluita... Aluidn käyttö lpakoidn kannalta Pohjanlpakko i ol niin altis ihmisn tkmill ympäristön muutoksill, kuin viiksi- ja siippalajit. Pohjanlpakko listaa aukkokohdissa, kutn niittyjn, tidn ja pihojn yläpuollla. yös ranta, pllon- tai jopa hakkuuaukon laita, sinkin niidn kulma, ttaa olla pohjanlpakoll otollinn listuspaikka. Pohjanlpakko viihtyy myös raknnustn laudoituksn ja yläpohjakntissa. Lvähdyspaikoista tul olla vapaa lntoväylä, mutta lähiyhtys puuston suojaan on tärkää. alvhtimispaikoiksi sopivat mm. maakllit ja lat, joissa talviaikainn kostus ja lämpötila pysyvät lpakoill sopivana. Siippalajin linolosuhtisiin ngatiivissti vaikuttavat asiat ovat tuulisuudn ja valoisuudn lisääntyminn. oilta myös liian tihä puusto ja pnsastuminn stävät siippalajin listamisn. ämä on hyvä huomioida lampin rantavyöhykkillä, tti rannat vsakoituisi kauttaaltaan. oilta pajut rantavyöhykkllä ovat tärkitä psimäaluita osall linnuista. Siipoill phaita aluita ovat ttunt, kuusivaltaist skamät. ällaisilla aluilla tärkimmiksi

10 listusaluiksi muotoutuvat rilaist suojaisat käytäväalut, kutn mäpolut ja mät/ajourat. ällaisia mäisiä siirtymäaluita tulisi jättää alun ri listuspaikoill, kutn lampin rantaan ja näidn välill. ikäli tvi thdä rakntidn purkutöitä, tulisi työ ajoittaa ajall, jolloin lpakoilla i ol imtttäviä poikasia. ätn purkutyö voitaisiin thdä syys- lokakuussa, riippun myös sääolosuhtista. Jos purttavissa rakntissa voisi sijaita myös lpakoill sopivia talvhtimiskohtita, purkutyö tul thdä nnn lpakoidn horrostamisaikaa. alvhtimisn lpakot tvivat riittävää, tasaista kostutta ja kohtn lämpötila i laska pakkasn puolll. Lähtt Uuraistn kunta osayliskaava ja rantayliskaavan muutos. Ehdotus.... : kaavaktta. Yliskaavan ntoslvitys, Uuraistn kskusta. mi Pohjanmaan ntoto. rhi Ala- Risku... Lappalainn,.:Lpakot salapräist nahkasiivt. ammi,hlsinki.s. /Nina Hagnr-ahlstn Rasmus Klsson. Suomn lpakkotllinn yhdistys ry. Liittt Uuraistn kunta osayliskaava ja rantayliskaavan muutos. Ehdotus.... : kaavaktta. Lpakoidn mahdollist lvähdys-, lisääntymis- ja talvhtimiskohtt.

11 Kalliomäki LEPAKKOHAAINNO UURAISEN KUNA. KESKUSAN OSAYLEISKAAA JA RANAYLEISKAAAN UUOS Ehdotus.. :. mahdollisia lvähdyspuita :. : Holma... : k.. : ruokailu- ja siirtymäritti : k :. :.. Y. tanssilava :.. Koivuranta k Salmi-Kuukka. :..... : :. :.. -. oivola : :. :. Särkiaho. Salmi-Kuukka. IAKAAA :. äpirtti. K :... RY.. : Kaakkolampi :.. m K.... :.... :.. RY -. : : :..... : :. lan.. oivo : k : L : Kuukkajärvi : : E :.. : :. Uurainn :.. Salmi-Kuukka : :. :..... län..... Jyväsky :... : :. -.. :.... :. :.... :..... Y tau Kin. RYK..... :.. Kaakkomäki.. dn... :.. : :... : : -.. : /Y.. : : k..... : :..... :. : kan : Salmikuu... kilän Hik.. korjaamo... Y Korpiaho /s... : : : : :. :.. :.. k Uurainn. :... : : :... E :. Rink k k pmo :.. : tau Kin :. : : :.. : dn.... :.. Salmi-Kuukka -. Y. : :... Paskolampi... : :.... :. :. - :..... Plto : :. asuinpaikka.. :.. S : :. :. - : -. yllyplto.... Päivärinn k :.. :... k Y.... Uurainn :.... : : A : :. Erola :.. dn.... :. : kant. Salm... tau... Kin :.. i. k :. ikuu :.. : -.. : :.. :. k :..... :.. Nv k :.... :. a - pv. k. :.. :. Uurainn.. :.:.. :..... :... : :.. :. Kuukkajärvi... k. : uur n : : :.. :.. :. ranta Akon k : : - :. : :.. :... k.... mä Aitto Ranta.. : Nvala :... uvon : :... :.. :. Pappilanlahti... : :. Nvala : :.. :... : :. : : :... : n :.. :. : :.. Hakkaismän k ilän :. n... Kuukkajärvi. :. uur... Oskula. k Rantamäki... :... pmo.. :.... Y.. :. :... : : Jyväskylän. :. EN : atinaho : Halli :... : EN :. :.. A.... A.. :... k..... Kuukkajärvi.. : Pkkala.. :. :. : Akonpuro : :. Akonpuro. :. antunti.. Akonplto.. :. Y..... : A : :.... Ruuhilampi.. Akko. : Sorvi. Notkola. Akko : : : : Akko :..Hiaajan : :... Riihilhto.. :. Ruuhi.. Y-. :. : :... :. :.. :. : Ahonn :.. : : :... Yhtist vsialut. : : : :. Niittulampi :.. : Y... : : : :. AL : : /sniittulampi.. Simola... :. :. : Simon. Simola.. : : : :. : : :.... :.... : /rs. :.. :... :.. :..... :.. :. :..... i :. :. Niittylammnt :. : urpla.... urpla... : Ruuhilampi RA.. :.... : n.. :... : Uurainn : : : :. : :. : Pirtt imä :. : :..... : : ultian : : :. /rs. /s.. :. :.. : : :. : : :..... :.... : :. : oron : :.. Ruunalampi. :. :. :. : kirkkohrran virasto : ultian.... S :.. :.... :... : : : : Aittomän -... Riston : : :. :. :... :. :..... Rasinaho :. - :.... : : Häkin valtakunnansali.. :. oron : : : :. : :. :. : : :.... : : :. : : :. : : k allas :..... : Y :... :. : : : :... rinn Aitto Niittylammn Aitto. : : :. :. : :. : S :. päiväkoti. tnnis - rinn.... k : :... : :. :. :. :..... : : :.. Haa. : :.... :... :.. : :... n Riihi... : Kuukkajärvi :. Häki. :. :. : :..:. :.. :.. :... :. ton : :... : Ris.. :. : :.. :.. : :. pmo :.... E.. :. ou Uurainn... Kuukanp. : :.... :..... :. : :. :.... uimanta. Aittovuori.. :... :.... :.... mt. :... : : Salmiaho :.... Sammalinn..... K :. : : Kuukkajärvi : :.... :.. : :. Y : :.. :. :. :..... : : :.... :.. : L.. t :. k. sk Aittomäki..... Kirkko anha län k Y. : rakntilla vanha koulu. :.. : Salmilampi.. : Salmilampi Yhtist vsialut Yhtist vsialut :.... : : :. Salmilampi :.. :.. Y K. : - :. : : : vanha koulu E/Y.. Kuukkajärvi..... : Kostin. RA-.... Jätallas....Opin. : lan.. :. : :. : Pikku-Kuukka.... uom. puhdistamo. : :... : : : :... : - k... - :. : : : Pikku-Kuukka Poikki. :. :.... : : :. : nan Uiman : :.. :... :.. : : : AK... : : :.. :. :..... Rinkilä-uomla III. II :. : :. :. Jyväsky. : :. bs.. :.. :.. III.. :. :. :I.. ir. I. III kpa ast... : o.. Rinn.. RYK. Jauholampi /s. : : : : : :. : :.. : htäpllo. n.. Raja.. :. :. : :..... :.. Pikku-Kuukka... :. järvn apt.... :... Sai. :.. Rinkilä-uomla.... : kpa :.... pankki. :... Y.. s.talo. kunnanvirasto :.. : o Oik kan : bs Kuu. : h.as... : : :..... : :.... : : : rakntilla : RKY.. ou AL. :. ijänp : Kks :. AK P.. : :. : : nt i :. : Rin : :. :.. : palvlutalo... : : :.... :. : : A : Annala.... : Y :. :. lit trvysasma :. : lit A-. : :... srk talo.. :..... :. :.. :. kirjasto.. sk. : :.... k :.... P :.... kan. koulu... k. : Kuu..... E urhiluknttä :... :.. : k... :... :. :... :..... k.. A- :. : k II.. /P. : : :... : tmppli..... U/s... kaukalo E lämpökskus sp sp :. Paanala. :.... Paanala. Ala-Kässi :... :... sk.. in Käss... A..... : :. :. /Y-rs.. :. :.. :. :.. Urhilu. :.. Haukimän. :. uronti : :. Riihip :... : n.talo :.. Y. sinti Käs :..... U : :.. : nti. :. ro :. :.. :. amä koti Kirk :. :. : :. :. : sikk.... :.... /rs. kko. K onti. :. ipur..... k. : Riih an : : : : :.... : :.. rakntilla :.. Y :... : A. :... is pu.. : : :... : :.... : :. :. : : m al.... : :. :. Kuukanranta EH.. :. : :..... :... Kuukkajärvi :.. Y.. : EH/s. :.. : :. : : allas S am :. Iso-Kuukka... : : :. :.. :. :.. k : :.... Oskin.. k. :. : : ikkulan ansikkamäki... :. :. : rap : : :. :... k..... k Y RK. :.. :.. : :. -rs :... : :. :. : mahdollinn lisääntymis- ja lvähdyspaikka skä talvhtimisalu.. : Oskin : :. k. : :... :. :.. :. Kuukkajärvi : Saijärvn :. : E : anti Holm :. : ansikkamäki :... : :.. :. :.... : : :... : :. : :. : : :. :... :... pou Y. :... alisn. :. :.... :. Samm :.. :.. Iso-Kuukka E s.talo... : :.... :..

12 anta Iso-Kuukka ansikkamäki. : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : Kuukkajärvi Kuukkajärvi tanssilava s.talo n.talo tmppli lämpökskus sp sp allas rap kko rakntilla urhiluknttä kaukalo Riihipuron Kässin Kirkko Haukimän ansikkamän Urhilu Hakkaismän Oskin Oskin ikkulan Sammalisnpou Holman Saijärvn Iso-Kuukka Paanala ansikkamäki k k k k k k k k A E E A U Y Y /Y-rs /rs -rs E /P E P EH/s EH U/s K Y Y Y sk RKY.

13 :... R in k..... t. :. Aittovuori n ti. mä to Uurainn.. : A itt or in -. n : :. :. :. S. ultian kirkkohrran virasto.. Uurainn. Ranta : :. :... :.. /rs.. : : :. :. : : :.. : Y.. : :. : Y- :. : : : :. : :.. :.. : :. : : i AL.. Simola Sim ont. :... : : Simola... :. Niitty lamm. n. urpla. :.. :. urpla : : :. : :.... :. : : :..... n. u ltia... : : :... : : :. : :. :... :... : :. :. :. : : : :. : or onti.. :. :.. : :.. : : - ta nr an nn A ko to ri Aittomä n A it.. :.. :. : :... nt i. k :. : :... : Ri sto. oron. : : :.. : :. allas :. : :... : : k... :. : : : :.. päiväkoti Niittylammn :.. : tnnis. : :. :. :... :.... : n ti. to A... is :.. :.. pmo R.: :.. E : : :. :.. : A it : :. :.. :. :.... uimanta..... :... :.... u..... mt :.... :. :.. : np o... :..... :... : : Ku uka :. :... :. : L k.. : sk.. : : :.. : rakntilla... vanha koulu..... Aittomäki.... vanha koulu.. i.. : :... :..... int.op. u om la nti.. :. : : :.. :. : :. : k Kuukkajärvi.. :... Poik kiti. :. : :. :.. : : nn an : : Pikku-Kuukka III. II Pikku-Kuukka.. :. a. Uim... : :. Rink : : : : :... :. :. :. AK..... bs : : III : : : :. :. : : kpa.. :. :. :... I. III.. :I :.. :. ti... s to. n.. : ir a. :. :... : Pikku-Kuukka.. Raja apt :... kpa. :.. k... rv n. :. ijä. n ti. : Sa..... ka :. uu... :. k.. K.. k :..... rakntilla. : : RKY pankki... AK :. : bs kunnanvirasto. o ik O.. :.. nti. : :... h.as : : s.talo. sk ylä : :. : :. : : :..... AL... :. än K :. : :. ol ku np si jä : k Jy vä : :. : k il : n ti i.. : in.. P. R..... : palvlutalo. Rin Annala. :... Kos tint :... Kirk koti an ha :. :.. A : : :.. : :... Y lit lit.. trvysasma. : srk talo k :.... : :... :... A-. :.. :... :.... koulu sk :... k :..... kirjasto.... : :..... ti P :.... an... : uk :. Ku.. :... :... k II. k.. i.. : :. : E urhiluknttä :... A-.... : K äs Ala-Kässi Paanala. Paanala.. : : : :. tmppli.. k. si nt on : A :... ip ur :. : R iih sk... : :... :... Y :.. Akonpuro.

14 Pkkala Ahonn Notkola Salmiaho Rasinaho Salmilampi Ruuhilampi Ruunalampi Jauholampi Niittulampi Akonpuro pla Rinkilä-uomla.... : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : Kuukkajärvi Kuukkajärvi Yhtist vsialut Yhtist vsialut valtakunnansali s puhdistamo htäpllon Poikki uomlan Riihi Häkin Ruuhi Koivuranta antun Haa Pirttimän oron Häkin Niittulampi Ruuhilampi Salmilampi Salmilampi Jätallas Akonpuro Rinkilä-uomla k Y Y E/Y - RA - Y Y /rs Y K Y K - /s /s /s RA- S RYK RYK.

15 oivola Päivärinn äpirtti Korpiaho yllyplto Oskula Salmi-Kuukka Paskolampi pi. : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : Kuukkajärvi Uurainn Kuukkajärvi pmo asuinpaikka Halli Salmikuukan oivolan Salmi-Kuukka Salmi-Kuukka k k k k k Y E L - Y N /s pv RYK RYK.