Kokkola Kälviä Lohtaja Ullava Kokkola 2009-

Transkriptio

1 Kokkolan kantakaupunki KR Asuntotuotantotarve nykyisen Kokkolan alueella vuoteen 2030 mennessä Väestöennuste / Trendilaskelma (Lähde: Tilastokeskus, StatFin) Kokkola Kälviä Lohtaja Ullava Kokkola Väestönkasvu vuosina Sarja keskiarvo Trendilaskelma pohjautuu vuoden 2006 tietoihin. Tilastokeskus teki vuonna 2007 ennusteen väestökehityksestä vuosille Ennusteessa huomioitiin muun muassa Kokkolan luvun alun toteutunut väestönkasvu. Erinomainen kehitys johtuu osaksi hyvästä työpaikkakehityksestä ja siitä johtuvasta muuttotappion pienenemisestä, osittain vanhusväestön ennakoitua nopeammin alentuneesta kuolleisuudesta. ( Väestöennusteen trendilaskelman mukaan väestön kasvua on odotettavissa nimenomaan nykyisen Kokkolan alueella. Ennusteen mukaan nykyisen Kokkolan alueella väkiluku kasvaa 4669 asukkaalla ja vuosien aikana eli keskimääriin 195 asukkaalla vuodessa. Kasvu on hiukan hitaampaa kuin vuosituhannen alkuvuosina, sillä vuosina Kokkolan väkiluku kasvoi vuodessa keskimäärin 204 asukkaalla. Vuonna 2009 toteutuva kuntaliitos ei nykyisten tietojen mukaan muuta tilannetta. Tätä tilastokeskuksen tuoretta ennustetta voidaan pitää kantakaupungin yleiskaavan väestökehitysarvion perustana. On kuitenkin huomattava, että Kokkolan väkiluku ylitti jo vuoden 2007 lopussa väestöennusteen vuoden 2010 tason. Heinäkuussa 2008 Kokkolassa oli asukasta. 1

2 Väestöennuste trendilaskelma (Tilastokeskus, StatFin) päivitetty ennuste Asuntokunnan keskikoon arvioitu kehitys Kokkolassa ja koko maassa (koko maata koskeva arvio VTT,2005) Väestönkasvun seurauksena asuntokuntien määrä kasvaa. VTT on tutkimuksessaan Asuinrakennukset vuoteen 2025 ennakoinut asuntokunnan keskikoon olevan vuonna ,92 henkeä. Asuntokunnan keskikoko Kokkolassa oli vuonna ,3 ja koko maan keskikoko 2,14. Voidaankin olettaa, että myös lähitulevaisuudessa samassa asunnossa asuu Kokkolassa useampi henkilö kuin koko maassa keskimäärin. Alla olevissa taulukoissa on arvioitu asuntotuotantotarvetta nykyisen Kokkolan alueella vuosina Asutut asunnot väestö 36267, asuntokunta 2,3 Asutut asunnot Muutostarve Varauma % asuntokannasta Varauman lisäys Koko asuntokanta Poistuma (noin) 59 0,4% vuoden 2000 koko asuntokannasta (16056) Tuotantotarve Toteutunut tuotanto

3 2005 Toteutunut tuotanto vuodessa 153 Vuosien tilasto kertoo, että asuntokannan varauma on ollut maan keskitasoa (9%) pienempi. Asuntovarauman muodostavat vailla vakituisia asukkaita (tyhjillään tai tilapäisesti asuttuna) olevat asunnot, jotka sinällään ovat asuttavaksi kelpaavia. Myös ns. kakkosasunnot luetaan asuntovaraumaan. Tässä tarkastelussa varauma on ajankohdan koko asuntokannan ja asuttujen asuntojen erotus. Tätä varauman osuutta (8 %) on alla käytetty arvioitaessa tulevaisuuden asuntotuotantotarvetta. Vuosina nykyisessä Kokkolassa purettiin 64 asuntoa eli keskimäärin 13 vuodessa. Tämä 0,4 %:n poistuma on promillen suurempi VTT:n koko maata koskeva arvio (0,3 %) vuosille Vuosille koko maan poistuma on arvioitu 4 promilleksi VTT:n vuonna 2005 julkaisemassa tutkimuksessa. Asuntotuotantotarpeeseen vaikuttavien väestörakenteen muutoksen ja itsenäistymisen vaikutus on huomioitu asuntokunnan keskikoon muutoksessa Asutut asunnot väestö 37725, asuntokunta 2,25 Asutut asunnot Muutostarve Varauma %, vuonna % koko asuntokannasta Varauman lisäys lisäys vuosina oli 151 Koko asuntokanta asuntokanta vuonna 2007 oli Poistuma ,4 %v asuntok (koko maan taso 0,3 %, VTT 2005) Tuotantotarve tuotanto asuntoa Tuotantotarve vuodessa 285 Vuonna 2006 Kokkolassa valmistui ennätykselliset 360 asuntoa. Näyttäisi siltä, että vuosien väestönkasvun luoma kysyntä purkautui näin. Vuonna 2007 valmistui 258 asuntoa. Lähitulevaisuuden synkkenevät talousnäkymät ovat tehneet ammattirakentajat varovaisiksi ja voidaankin olettaa, että yllä olevan laskelman mukaista 285 asunnon vuositasoa ei saavutetakaan tarkastelujaksolla Asutut asunnot väestö 38873, asuntokunta 2,20 Asutut asunnot Muutostarve Varauma % Varauman lisäys Koko asuntokanta

4 Poistuma ,4 % vuoden 2010 asuntokannasta (koko maan taso 0,3 %, VTT 2005) Tuotantotarve Tuotantotarve vuodessa 211 Jaksolla vuosittaisen asuntotuotantotarpeen arvioidaan olevan Asutut asunnot väestö 39848, asuntokunta 2,15 Asutut asunnot Muutostarve Varauma % Varauman lisäys Koko asuntokanta Poistuma ,4 %, (koko maan taso 0,4 %, VTT 2005) Tuotantotarve Tuotantotarve vuodessa 203 Vuosina vuosittainen asuntotuotantotarve säilyy edellisen kauden tasolla Asutut asunnot väestö 40637, asuntokunta 2,10 Asutut asunnot Muutostarve Varauma % Varauman lisäys Koko asuntokanta Poistuma ,4 % vuoden 2020 asuntokannasta, (koko maan taso 0,4 %, VTT 2005) Tuotantotarve Tuotantotarve vuodessa 194 Vuosina vuosittainen asuntotuotantotarve hieman laskee Asutut asunnot väestö 41181, asuntokunta 2,05 Asutut asunnot Muutostarve Varauma % 4

5 Varauman lisäys Koko asuntokanta Poistuma ,4 % vuoden 2025 asuntokannasta, (koko maan taso 0,4 %, VTT 2005) Tuotantotarve Tuotantotarve vuodessa 177 Jaksolla asuntotuotantotarve palaa 2000-luvun alun asuntotuotannon tasolle väestönkasvun hidastuessa. Yllä esitetyn laskelman mukaan nykyisen Kokkolan alueella on vuonna asukasta ja 4666 asuntoa enemmän kuin vuonna Koko jakson aikana asuntotuotantotarve on Vuosina Kokkolaan on rakennettu 613 asuntoa, joten vuosien koko tuotantotarve on 4738 asuntoa ja vuosittainen tuotantotarve on 206 asuntoa. Kun otetaan huomioon Kyläasutuksen vaiheyleiskaavan suunnitteluperiaatteissa esitetty tavoite sijoittaa noin 11 % uusista asunnoista asemakaavoitetun alueen ulkopuolelle, asuntotuotantotarve Keskikaupungin, Vanhansatamanlahden ja Kantakaupungin yleiskaavan suunnittelualueilla vuosina on 4217 asuntoa. Minkälaisia asuntoja tulevina vuosina sitten pitäisi rakentaa? Kokkolan väestöennuste ikäryhmittäin (Lähde: Tilastokeskus, StatFin) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % % 20 % 10 % 0 %

6 Asunnot talotyypin mukaan (Lähde: Tilastokeskus - StatFin) Yhteensä Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuin-kerrostalot Muut rakennukset Vuosina noin 50 % asunnoista sijaitsi erillisissä pientaloissa, 10 % rivitaloissa ja 36,5 % asuinkerrostaloissa. Samaan aikaan 60 % kokkolalaisista oli vuotiaita, 25 % vuotiaita ja 16 % yli 65-vuotiaita. Miehet ja naiset yhteensä % 25 % 25 % 25 % 25 % 24 % 24 % 24 % % 58 % 55 % 52 % 51 % 50 % 50 % 51 % % 17 % 21 % 23 % 24 % 25 % 26 % 32 % Yli 65-vuotiaiden osuuden arvioidaan kasvavan vuoteen mennessä 9 %. Miten tämä vaikuttaa eri asuntotyyppien kysyntään? Vuoden 2006 lopussa 5742:sta yli 65-vuotiaasta kokkolalaisesta yli puolet (52 %) asui pientalossa, kolmannes (34 %) kerrostalossa ja kymmenesosa (9 %) rivitalossa. Yli 65-vuotiaat asuivat vuonna 2006 keskimäärin 1,39 asukkaan asuntokunnissa 1. Vuonna 2030 yli 65-vuotiaita on arvioitu olevan eli 4595 enemmän kuin vuonna Luku sisältää oletuksen, että naimattomat. eronneet ja lesket asuivat yksin. 6

7 Iäkkäiden asuminen vuoden 2006 lopussa syntymävuoden mukaan Yli 65-vuotiaiden asuminen vuoden 2006 lopussa muut 5 % rivi- ja ketjutalot 9 % rivi- ja ketjutalot asuinkerrostalot pientalot pientalot 52 % asuinkerrostalot 34 % Väestöennuste , Trendilaskelma Lähde: Tilastokeskus, StatFin Miehet ja naiset yhteensä Yhteensä

8 Mikäli oletetaan, että yli 65-vuotiaiden asuntokunnan koko säilyy vakiona 1,39 ja he käyttävät asuntotyyppejä samassa määrin kuin vuonna 2006, he jakautuvat seuraavasti: Yli 65-vuotiaiden asuntotarve Pientaloasuntoa tarvitsevat Rivitaloasuntoa tarvitsevat Kerrostaloasuntoa tarvitseva Yhteensä Tämä merkitsee sitä, että yli 65-vuotiaiden käyttöön tulisi varata lisää asuntoja alla olevan suuntaa antavan laskelman mukaan: Pientaloasunnot Rivitaloasunnot Kerrostaloasunnot Yhteensä Yli 65-vuotiaiden tarvitsemien asuntojen lisäys on suurinta vuosina Näyttäisi siltä, että vuoteen 2020 mennessä on tarvetta kerrostalo- ja rivitaloasuntojen rakentamiselle palvelujen lähelle. Tutkimusten mukaanhan seniorit arvostavat lähipalveluita. 2 Minkälaisia asuntotyyppejä pitäisi sitten varata alle 64-vuotiaiden käyttöön? Väestöennusteen trendilaskelman mukaan vuotiaiden osuus on noin 25 % koko tarkastelujakson ajan. Sen sijaan vuotiaiden osuus laskee 59 %:sta 50 %:iin. Miehet ja naiset yhteensä Yhteensä Tulevaisuuden asuntorakentaminen (2006). Toim. Yrjö Tuppurainen 8

9 Lähde: Kokkolan väestöennuste / trendilaskelma Tilastokeskus, StatFin Vuoden 2006 lopussa 30774:sta alle 65-vuotiaasta kokkolalaisista kaksi kolmasosaa (67 %) asui pientalossa, vajaa neljännes (23 %) kerrostalossa ja vajaa kymmenesosa (9 %) rivitalossa. Alle 65-vuotiaat asuivat vuonna 2006 keskimäärin 2,45 asukkaan asuntokunnissa Asuntokunnan keskikoko, kaikki 2,29 2,25 2,2 2,15 2,1 2,05 Asuntokunnan keskikoko, yli 65-vuotiaat 1,39 1,39 1,39 1,39 1,39 1,39 Asuntokunnan keskikoko, alle 65-vuotiaat 2,46 2,43 2,41 2,37 2,32 2,27 Mikäli oletetaan, että alle 64-vuotiaiden asuntokunnan keskikoko pienenee yllä olevan taulukon mukaisesti ja he käyttävät asuntotyyppejä samassa määrin kuin vuonna 2006, he tarvitsevat asuntoja seuraavasti: vuotiaiden asuntotarve Asukkaita yhteensä Pientaloasuntoa tarvitsevat 67 % Rivitaloasuntoa tarvitsevat 9 % Kerrostaloasuntoa tarvitsevat 23 % Tämä merkitsee sitä, että vuonna vuotiaat tarvitsevat käyttöönsä vähemmän asuntoja kuin viisi vuotta aikaisemmin. Tämän jälkeen asuntojen tarve lisääntyy alla olevan suuntaa antavan laskelman mukaan asunnon keskikoon laskiessa: 3 Luku perustuu oletuksen, että yli 65-vuotiaiden asuntokunnan koko on 1,39. 9

10 Pientaloasunnot Rivitaloasunnot Kerrostaloasunnot Karkea ikärakenteen mukainen arvio johtaa seuraavaan asuntotuotantotarpeeseen: Pientaloasunnot Rivitaloasunnot Kerrostaloasunnot Yhteensä Varauman lisäys Poistuman korvaaminen Asuntotuotantotarve Tuotantotarve/vuosi Vuonna 2006 Kokkolassa valmistui 194 pientaloasuntoa, 24 rivitaloasuntoa ja 142 kerrostaloasuntoa. Vuonna 2007 vastaavat luvut olivat 182 (OA), 14 (AR) ja 57 (AK). Näin kahden huippuvuoden jälkeen asuntorakentaminen näyttää hiljenevän. Tämä näkyy esimerkiksi kaupungin omakotitonttien kysynnän pienenemisenä: syyskuuhun 2008 mennessä kaupunki on luovuttanut vain 50 tonttia. Mikäli väestökasvu kuitenkin jatkuu Tilastokeskuksen vuonna 2007 tekemän väestöennusteen trendilaskelman mukaisena ja kokkolalaisten asumispreferenssit ja -mahdollisuudet säilyvät entisellään, olisi nykyisessä Kokkolassa varauduttava siihen, että vuosina on mahdollista rakentaa vuosittain 109 pientalo-, 20 rivitalo- ja 62 kerrostaloasuntoa. Seuraavalla viisivuotiskaudella tulisi varautua 102 pientalo-, 17 rivitalo- ja 60 kerrostaloasunnon rakentamiseen. Vuosina asuntotuotantotarve laskee edelleen. Laskelman mukaan pientalorakentamisen osuus laskee maltillisesti. Vuosina valmistuneista asunnoista 62 % oli pientaloissa, 9 % rivitaloissa ja 29 % kerrostaloissa. Vuosina odotetaan osuuksien muuttuvan niin, että on 57% pientaloasuntoja, 10 % rivitaloasuntoja ja 33 % kerrostaloasuntoja. Tulos kuvastaa väestön ikääntymisen aiheuttamaa muutosta. Kokkolan kaltaisessa yhdyskunnassa, jossa pääosa asuntoalueista sijaitsee kolmen kilometrin säteellä torilta, palvelut ovat lähellä ja ikääntyväkin väestö asuu mielellään pientaloissa. On myös huomattava, että

11 vuotiaiden osuuden laskiessa vanhojen omakotitalojen kysyntä vähenee ja ikääntyvien siirtyminen keskikaupungin uusiin kerrostaloihin ei enää ole taloudellisesti niin houkuttelevaa kuin 2000-luvun alkuvuosina. Arvio ns. raakamaan tarpeesta ha ha ha ha ha Pientaloasunnot 5 as/ha Rivitaloasunnot 12as/ha Kerrostaloasunnot 30 as/ha Yhteensä Varauman lisäys Poistuman korvaaminen Asuntotuotantotarve Tuotantotarve/vuosi Raakamaata tarvitaan vuosina noin 450 hehtaaria. Vuoden 2008 lopulla näyttää siltä, että taloudellinen aktiivisuus Kokkolassa hiipuu ainakin väliaikaisesti. Tämä heijastunee myös väestönkasvuun ja asuntotuotantoon. Onkin tärkeä tehdä mahdollisten uusien asuntoalueiden kaavataloudellinen vertailu ja määritellä alueiden toteuttamisjärjestys. Epäedullisimpien alueiden käyttöönoton voi siirtää vuoden 2030 jälkeiselle ajalle. 11

12 Kuvassa näkyvät ruskeareunaisina mahdolliset tutkittavat uudet asuntoalueet vuosina ja sinisinä alueina kaupungin maaomaisuus. 12

13 Kun otetaan huomioon vuosina valmistuneet asunnot (taulukossa punaisella), rakenteilla olevat kohteet ja kaavoitetut alueet, asuntotuotantotarve vuoteen 2010 mennessä näyttää täyttyvän hyvin. Ainoastaan rivitalotuotanto ei vastaa teoreettista asuntotuotantotarvetta. Kartalla tärkeimmät kaupunkirakennetta täydentävät ja laajentavat asuntoalueet AK AR AP Tuotantotarve Yhteensä Keskusta 1 Kortteli Hollihaka Kiviniitty Tullimäki 4 As Oy Kokkolan Ruukinhovi Mesilän teollisuusalue Hakalahti 65 Kortteli 13-2osa (Widnäsink. tornitalo) Torkinmäki Pohjois-Hakalahti Halkokari Kirkonmäki Isokylä Ventus 22 Kuusimäki Koivuhaka 27 Nuolipuro Mesilä Ykspihlaja Rytimäki 3 78 Puntus 2 Pajupillintie 0 Kuunkierros (rakenteilla 2008) 2 * n 30 Rytirinne 2* n Palo Kaustari Linnusperä Kvikant 4 13

14 Vuosina haasteena näyttäisi olevan uusien kerrostalotonttien löytäminen. Yhtiömuotoinen pientalotuotanto ja omakotirakentaminen voidaan ohjata esimerkiksi alla luetelluille alueille. Alueiden sopivuus asuntorakentamiseen ja toteutuksen järjestys ratkaistaan yleiskaavan selvitysten valmistuttua. Kuntatalouden kannalta on hyvin tärkeää tehdä alueiden kaavataloudellinen vertailu KATA-sovelluksen avulla AK AR AP Tuotantotarve Yhteensä Keskusta Kortteli 1-9 (ns. Niemen tontti) 55 Kortteli 9-6osa (arvio) 40 Kortteli 9-2osa (arvio) Tullimäki Asuntomessualue Pikiruukki (Osa-alue A) Kirkonmäki Tervaholma 31 Haraholmen Ventus Kallinen Koivuhaka Nuolipuro Ykspihlaja Potinranta Rytimäki Fattigryti 50 Rätvägsskogen 55 Lillryti Palo Klapurs 30 14

15 Vuosina vuorossa olisi mahdollisesti Lappilanmäen asuntoalueen täydentäminen, Isonkylän laajeneminen etelään ja Koivuhaan laajeneminen länteen. Kuten edellä on todettu, alueiden rakentamisen järjestys tutkitaan erikseen AK AR AP Tuotantotarve Yhteensä Keskusta Kortteli 1-13 ( Rautatientori) Tullimäki Siirtolapuutarha Pikiruukki II (alue B) Halkokari Suntinsuu 99 Morsiussaari Isokylä Petini 40 Mustikkamäki 58 Rävfarmen 50 Hangas Koivuhaka Jääkalantie Sannanranta Hiekkapurontie Rytimäki Palo Korp Kåks 65 Storstranden 60 15

16 Vuosina teoreettisen asuntotarvelaskelman mukaan jouduttaisiin avaamaan suuria uusia alueita esimerkiksi Koivuhaan länsipuolella ja Kaustarissa. Myös Keskuskentän alueen ottamista asuntokäyttöön jouduttaisiin harkitsemaan, ellei keskustasta löydy muita yksittäisiä uusiokäytettäviä tontteja AK AR AP Tuotantotarve Yhteensä Keskusta Keskuskenttä Tullimäki Pikiruukki III (alue C) Torkinmäki Kortteli 14-6osa 40 Kortteli 101-3osa Pohjois-Hakalahti Halkokari osa Kirkonmäki Isokylä Ventus Koivuhaka Perkkiö Mesilä Ykspihlaja Sannanranta Rytimäki 50 Alikärret Kaustari Kaustarstranden Kvikant Palmajärvi

17 Mikäli väestöennuste pitää paikkansa, vuosina joudutaan avaamaan kokonaan uusi kasvusuunta Kaanaanmaantien itäpuolelle. Uudet kerrostalot olisi hyvä sijoittaa palvelujen läheisyyteen ja niiden tulisi tukea kaupunkikuvan eheyttämistä. Tarkastelu edellyttää kaupunkikuvaselvityksen tekoa ja Keskikaupungin yleiskaavan paikkojen järjestelmän laajentamista suunnitteltualueelle AK AR AP Tuotantotarve Yhteensä Keskusta Keskuskentän alue Pohjois-Hakalahti Janssonin pellot Isokylä Raxo Rytimäki Alikärret 20 Kanaansland I 30 Kanaansland III 20 Kanaansland V 36 Vikaberget 36 Vikå 50 Vikå II 29 Vikå III 64 17

18 Edellä esitettyjen taulukoiden ja karttojen avulla on hahmotettu yhtä mahdollista etenemisjärjestystä, joka perustuu Tilastokeskuksen vuonna 2007 tekemään väestöennusteeseen / trendilaskelmaan ja oletukseen, että suurimmalla osalla kokkolalaisista on edelleen tahtoa ja mahdollisuus asua omakotitalossa kuten vuonna Näin laskettu asuntotuotantotarve ja sitä vastaavat laajenemisalueet kuvaavat maksimitarvetta. Maankäytön kannalta olisikin hyvä kehittää ja kokeilla omakotiasumisen kanssa kilpailevia kohtuuhintaisia asumisvaihtoehtoja. Tarvittavat laajenemis-alueet , mikäli asukasluku kasvaa 4900 hengellä ja yli puolet kokkolalaisista asuu omakotitaloissa. 18