ASUNTORAKENTAMISEN TARVE KANTA-HÄMEESSÄ Selvitysraportti

Transkriptio

1 ASUNTORAKENTAMISEN TARVE KANTA-HÄMEESSÄ Selvitysraportti Päivitetty

2 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus ja tavoitteet Lähdeaineisto, trendiennusteet ja väestösuunnite Kanta-Hämeen väestösuunnite Kotitalouksien ulkopuolella asuva väestö Kotitalouksien keskikoon kehitysennuste Asuntokuntien lukumäärän kehitysennuste Asuntojen varauma Asuntojen poistuma Asuntojen lukumäärän kehitysennuste Asumisväljyyden kasvu Kanta-Hämeen vuotuisen asuntotuotannon kehitysennuste Tiivistelmä

3 1. Selvityksen tarkoitus ja tavoitteet Kanta-Hämeen asuntorakentamisen tarve selvityksen tarkoituksena on koota ja täsmentää tilastotieto sekä laskea ja ennustaa Kanta-Hämeen asuntotuotannon tavoitteet ohjeeksi ja tueksi maakuntaan ja sen kaupunkiseuduille tarkempaa asuntorakentamisen ohjelmointia ja toteutuksen mahdollistamista varten. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta asumisen tilanteesta ja asumisen tulevaisuuden näkymistä Kanta- Hämeessä sekä näin pyrkiä varmistamaan asuntojen riittävyys väestön kasvuun nähden. Asuntorakentamisen tarve Kanta-Hämeessä on yksi Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 perusselvityksistä. Se toimii selvityksenä asumisen aluevarausten mitoitusta sekä mahdollista suunnitteluohjeiden ja -suositusten laatimista varten. Maakunnan asunto-ohjelmallisten linjausten selkiinnyttäminen on tarpeellista, koska Kanta-Hämeen asema laajalla metropolialueella on muutoksessa, jossa on suuria mahdollisuuksia. Kanta-Hämeellä on sijaintiin, monipuoliseen elinkeinorakenteeseen sekä arvokkaisiin rakennettuihin ympäristöihin ja luonnonympäristöihin perustuvaa luontaista vetovoimaa kolmen kaupunkiseudun maakuntana kehittyvien liikennekäytävien varrella ja risteyksissä. Myönteisen ja tasapainoisen työpaikka- ja väestökehityksen turvaamiseksi on tärkeää huolehtia asuntotuotannon edellytyksistä, ja asumisen monipuolisista vaihtoehdoista. Tämä tulee tehdä maakunnan yhteisen näkemyksen tuella siten, että eheytetään yhdyskuntarakennetta, hyödynnetään olemassa olevia rakenteita, kehitetään energiatehokkuutta ja ohjataan uudistuotanto pääasiassa joukkoliikenteen kannalta sopiville alueille. Asuntorakentamisen tarve Kanta-Hämeessä selvitys tarvitaan varmistamaan ja mahdollistamaan maakunnan tasapainoinen asukasluvun kehitys sekä Kanta-Hämeen profiloituminen hyvän arjen ja asumisen hyvinvointimaakunnaksi. Selvityksen on laatinut Hämeen liiton maakunta-arkkitehti Heimo Toiviainen. Selvityksen ensimmäinen versio (Kanta-Hämeen asuntorakentamisen tarve ) on laadittu keväällä 2016 siten, että sen väestömitoitus perustui Hämeen liiton väestösuunnitteeseen Sen jälkeen Hämeen liiton väestösuunnite on päivitetty. Uusi Hämeen liiton väestösuunnite huomioi viimeisten vuosien toteutuneen väestökehityksen sekä MDI:n laatimat raportit Kanta-Hämeen tulevaisuuskuva ja väestösuunnite 2040 (kesäkuu 2018), Hämeen väestökehitykseen tasapainottamiseen liittyvät toimenpiteet (elokuu 2018) ja näiden pohjalta maakuntahallituksen tekemät linjaukset. 2. Lähdeaineisto, trendiennusteet ja väestösuunnite Selvityksen tilastollisena lähteenä on käytetty Hämeen liiton väestösuunnitteen lisäksi Tilastokeskuksen aineistoa. Tilastokeskuksen erilaisia aineistoja yhdistämällä on myös laadittu uutta tilastomateriaalia. Tilastokeskus julkaisee aihepiirin kannalta käyttökelpoista tulevaa kehitystä ennustavaa materiaalia vain väestön lukumäärän osalta. Viimeisin Tilastokeskuksen julkaisema väestön trendiennuste vuoteen 2040 saakka on lokakuulta Tämän vuoksi raportti sisältää useita ns. Hämeen liiton ennusteita, jotka on laadittu tarkasteltavan aiheen aikaisemman kehityksen perusteella jatkaen kehitystä samaan todennäköiseen suuntaan samalla logiikalla vuoteen 2040 saakka. Tilastotiedot Kanta-Hämeen kaupunkiseuduista esitetään nykyisen (2018) kuntajaon mukaan. 3

4 2.1. Kanta-Hämeen väestösuunnite Maakuntakaavan 2040 mitoituksen perusteena käytetään Hämeen liiton väestösuunnitetta Kuvassa 1 toteutuma vuodesta 1987 vuoteen 2017, Tilastokeskuksen trendiennusteet vuosilta 2012 ja 2015 ja etukäteisarvio Tilastokeskuksen trendiennusteesta 2019 (julkaistaan todennäköisesti syksyllä 2019 ja perustuu 3-4 viimeisen vuoden toteutuneeseen kehitykseen), Hämeen liiton edellinen väestösuunnite 2016, MDI:n suunnitteluluvun yläraja, suunnitteluluku ja alaraja sekä Hämeen liiton väestösuunnite Kuva HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE KANTA-HÄME Toteutuma Tilastokeskuksen väestöennuste Hämeen liiton väestösuunnite Tilastokeskuksen väestöennuste (2016) (2017) MDI:n suunnitteluluvun yläraja MDI:n suunnitteluluku MDI:n suunnitteluluvun alaraja Hämeen liiton väestösuunnite (arvio 2018) Todennäköinen Tilastokeskuksen väestöennuste syksyllä 2019 (trendi laskettu 3-4:n viime vuoden perusteella) Kanta-Hämeen väestömäärän ennakoidaan laskevan vielä joitakin vuosia, kääntyvän kasvu-uralle 6-8 vuoden kuluttua ja kasvavan siitä eteenpäin vuoteen 2040 mennessä siten, että kasvua vuoteen 2017 verrattuna on noin 3280 asukasta. Vuonna 2040 asukkaita arvioidaan olevan noin Eniten kasvaa vuoden 2017 tilanteeseen nähden väestösuunnitteen mukaan Hämeenlinnan seutu noin 6220 asukasta, Riihimäen seutu kasvaa noin 950 asukkaalla ja Forssan seudun asukasluku putoaa noin 3880 asukkaalla. Väestön ikärakenteen kannalta Hämeenlinnan ja Riihimäen seutujen kasvu tulee kuitenkin kohdistumaan vain yli 64 vuotiaiden määrään. Asumisen kehittämisessä tämä tarkoittaa ikääntyville sopivien asumismuotojen aiempaa suurempaa merkitystä ja huomiointia. Kuva Erotus Kanta-Häme Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Forssan seutu Kotitalouksien ulkopuolella asuva väestö Tilastokeskuksen määritelmän mukaan asuntoväestöön kuuluvat varsinaisissa asunnoissa 4

5 vakituisesti asuvat henkilöt. Laitoksissa kuten vanhusten ja vammaisten hoitolaitoksissa ja vankiloissa kirjoilla olevia, ulkomailla asuvia sekä asunnottomia henkilöitä ei lasketa asuntoväestöön kuuluviksi mutta heidät lasketaan kotikuntansa väestöön. Tilastokeskus tilastoi kotitalouksissa asuvaa väestöä. Kun koko väestömäärästä vähennetään kotitalouksissa asuva väestö, saadaan laitoksissa ja muualla kotitalouksien ulkopuolella asuvan väestön määrä. Vuonna 2017 se oli Kanta-Hämeessä yhteensä noin 3360 henkilöä, joka on 1,95 % väestöstä. Siitä noin 500 henkilöä sijoittui vanhusten tai vammaisten hoitolaitoksiin. Laitoksissa ja muualla kotitalouksien ulkopuolella asuvan väestön määrän kehitystä on vaikea ennustaa, mutta tiettyjä kehityssuuntia voidaan tunnistaa: Vanhusten osuus väestöstä kasvaa jyrkästi ja vanhustenhuollossa pyritään yleisesti edistämään vanhusten asumista kotona mahdollisimman pitkään Vanhusten ja vammaisten laitospaikkoja tullaan reilusti vähentämään vuoteen 2025 mennessä, jonka jälkeen ennustetaan määrän pysyvän vakiona Vanhusten ja vammaisten asuminen kotitalouksiksi laskettavissa erilaisissa hoivakodeissa ja muissa tukiasumisen muodoissa yleistyy voimakkaasti Alla olevassa kuvassa 3 on Kanta-Hämeessä toteutunut tilanne laitoksissa ja muualla kotitalouksien ulkopuolella olevan väestön määrästä vuodesta 2000 vuoteen 2017 sekä Hämeen liiton ennuste vuosille Kuva 3 Lähde: Tilastokeskus , Hämeen liiton ennuste Kotitalouksien keskikoon kehitysennuste Väestön ikääntymisen vaikutukset näkyvät pienten asuntokuntien määrän kasvuna. Keskimääräinen eliniän odote, ikääntyneen väestön osuus ja yksin asuvien vanhusten osuus koko väestöstä kasvavat ja vanhusten kotona tai kotitalouksiksi laskettavissa erilaisissa hoivakodeissa ja muissa tukiasumisen muodoissa asumista suositaan laitosasumisen sijaan. Pienten asuntokuntien määrä kasvaa edelleen muissakin ikäryhmissä, kun perhekoot pienenevät mm. avioerojen ja muiden parisuhteiden erojen ja perheiden hajoamisten seurauksena. Vanhempiensa kanssa samassa asuntokunnassa asuvien määrän odotetaan vähenevän edelleen. Nuoret itsenäistyvät ja muuttavat pois kotoaan aiempaa aikaisemmin. Asuntokuntien keskikoko (asukkaita/kotitalous) on Suomessa yleisesti pienentynyt jatkuvasti. Pienenemisvauhti on kuitenkin hidastumassa. Kanta-Hämeessä asuntokuntien keskikoko vuonna 1997 oli 2,24 henkilöä, vuonna 2017 se oli 2,00 ja ennusteen mukaan vuonna 2040 se on 1,88 henkilöä, Hämeenlinnan seudulla 1,87, Riihimäen seudulla 1,95 ja 5

6 Forssan seudulla 1,81. Hämeen liiton ennusteen mukaan asuntokuntien keskikoko pienenee kuvan 4 mukaisesti. Kuva 4 Lähde: Tilastokeskus , Hämeen liiton ennuste ,3 ASUNTOKUNTIEN KESKIKOKO (ASUKKAITA/KOTITALOUS) KANTA-HÄMEESSÄ ,25 2,2 2,15 2,1 2,05 Riihimäen seutu 2 KANTA-HÄME 1,95 1,9 H:linnan seutu 1,85 Forssan seutu 1, Asuntokuntien lukumäärän kehitysennuste Kun huomioidaan yllä kuvatut Hämeen liiton väestösuunnite , kotitalouksien ulkopuolella asuvan väestön määrän ennuste ja kotitalouksien keskimääräisen koon kehityksen ennuste, saadaan kotitalouksien eli asuntokuntien lukumäärän ennuste. Lähde: Tilastokeskus , Hämeen liiton ennuste Kuva 5 Asuntokuntien lukumäärän kehitys Kanta-Hämeessä KANTA-HÄME Riihimäen seutu Hämeenlinnan seutu Forssan seutu

7 2.5. Asuntojen varauma Asuntovarauma kuvaa ei vakituisesti asuttujen asuntojen osuutta asuntokannasta. Asuntovarauma voidaan jakaa aktiivi ja pitkäaikaisvaraumaan: Aktiivivaraumaan lasketaan asunnot, jotka ovat väliaikaisesti tyhjiä, esimerkiksi muuton tai asuntomyynnin vuoksi. Lisäksi asuntovaraumaan kuuluvat myös ns. kakkosasunnot, joissa asutaan esimerkiksi toisella paikkakunnalla sijaitsevan työpaikan tai opiskelun vuoksi. Aktiivivarauman osuudeksi VTT arvioi keskimäärin Suomessa 4 6 % eri talotyypeissä ja ikäluokissa. Pitkäaikaisvaraumaan kuuluvat tyhjät asunnot, jotka eivät käy kaupaksi tai ne ovat jäämässä kokonaan käyttämättä vakituiseen asumistarkoitukseen, jolloin ne ovat käytännössä lähellä poistumaa. Kanta-Hämeessä asuntojen varauman osuus kaikista asunnoista vuonna 2017 oli noin 12 %. Kanta-Hämeessä oli vuonna 2017 noin asuntoa, joista varaumaan kuului noin Luku on todennäköisesti hiukan todellista tilannetta suurempi mm. siksi, että vanhojen rakennuslupien mukaan esim. pientalon yläkerrassa oleva toinen asunto saattaa olla sittemmin yhdistetty alakerran asuntoon ilman toimenpidelupaa. Tontilla oleva toinen asunto tilastoidaan tällöin tyhjäksi. Erityisesti maaseudulla vanhat pientaloasunnot voivat toimia myös loma asuntoina ja ne tilastoidaan tyhjiksi asunnoiksi jne. Varauman tulevia muutoksia on erittäin vaikea ennustaa. Varauma on Kanta-Hämeessä kasvanut vuodesta 2003 lähtien, jolloin asuntojen varauma Kanta-Hämeessä oli noin 8 %. Taantuman aikana tyhjiä pitkään myynnissä olevia tai purkamista odottavia asuntoja on yleensä enemmän kuin korkeasuhdanteen aikana. Korkeasuhdanteen aikana taas rakentaminen on vilkasta ja tyhjiä myynnissä olevia asuntoja on sen vuoksi runsaasti. Asuntojen käyttö kakkosasuntoina ja loma-asuntoina on myös yleistymässä. Matkailuun liittyvän vuokra-asumisen uudet järjestelmät, kuten Airbnb saattavat vähentää asuntoja tavanomaisilta vuokramarkkinoilta ja siirtää niitä varaumaan. Maaseudulla ns. YKR-taajamien ulkopuolella asuva väestö vähenee vuoteen 2040 mennessä Hämeen liiton väestösuunnitteen mukaisesti arvioituna Hämeenlinnan seudulla keskimäärin noin -6 %, Riihimäen seudulla noin -5 % ja Forssan seudulla noin -21 %. Maaseutuväestön väheneminen tulee todennäköisesti vaikuttamaan asuntovaraumaa nostavasti. Väestön vähentyessä asuntoja tulee jäämään tyhjäksi ja käyttämättömäksi varsinkin, jos kohde on kauempana taajamista eikä erityisen sovelias vapaa-ajan asunnoksi. Mikäli kohde muuttuu vapaa-ajan asunnoksi, siirtyy se siinä tapauksessa asuntotilastossa kasvattamaan poistumaa. Tyhjien asuntojen muuttaminen virallisesti vapaa-ajan asunnoiksi on kuitenkin todennäköisesti vähäistä. Muutoksesta saatava hyöty on vähäinen, kun taas haittana voidaan pitää toimenpideluvan hakemisen vaivaa ja vapaaajan asunnon yleensä korkeampaa kiinteistöveroa. Tyhjiä asuntoja todennäköisesti käytetään vapaa-ajan asuntoina ilman virallista statuksen muutosta, jolloin ne asuntotilastossa siirtyvät varaumaan. Hämeen liitto arvioi asuntojen varauman Kanta-Hämeessä ja Kanta-Hämeen kaupunkiseuduilla keskimäärin kasvavan nykytilanteesta vuoteen 2040 saakka kuvan n:o 6 mukaisesti. Vuonna 2017 asuntojen varauma oli Kanta-Hämeessä yhteensä noin 12,1 %, Hämeenlinnan seudulla 12 %, Riihimäen seudulla 11,7 % ja Forssan seudulla 12,7 %. Mikäli varauma pienenee, vaikuttaa se asuntojen uustuotannon tarvetta pienentävästi ja mikäli varauma suurenee, tulee uusia asuntoja rakentaa vastaavasti enemmän, jotta asuntojen tarve tyydytetään väestön muutoksia vastaavasti. 7

8 Kuva 6 Lähde Tilastokeskus ( ) ja Hämeen liiton arvio ( ) 16,0 15,0 14,0 13,0 12,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 VARAUMA % ASUNTOKANNASTA ,2 14,2 14,1 13,4 Forssan seutu KANTA-HÄME Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu 2.6. Asuntojen poistuma Asuntojen poistumaksi määritellään asuntojen purkaminen, tuhoutuminen, käyttötarkoituksen muuttuminen sekä asuntojen autioituminen ja ränsistyminen, jolloin asunto ei ole asumiskäytössä huonon kunnon, sijainnin tai varustepuutteiden vuoksi. Poistuman todellista määrää on vaikea selvittää luotettavasti. VTT on arvioinut vuonna 2012 koko maan tasolla asuntojen poistumaa. Arvion mukaan koko maan keskimääräinen vuotuinen asuntojen poistuma on vuosina ollut vain noin 0,2 % asuntokannasta. Vuosina poistuman on arvioitu olleen noin 0,3 % asuntokannasta. Hillitty 0,2 % poistuma on tyypillistä taantuman ja matalasuhdanteen aikana. Tätä suurempi poistuma perustuu teoriaan, jonka mukaan vanhoja rakennuksia kannattaa purkaa ja rakentaa tilalle uusia, energiatehokkaita rakennuksia. Vähäisen väestönkasvun on arvioitu nostava asunnoille asetettavaa vaatimustasoa, jolloin poistuma lisääntyy. Kokonaisuutena Suomen asuntokanta on nuorta ja sen vanheneminen lisää asuntojen poistumaa. Myös maaseudun väestön väheneminen tulee todennäköisesti lisäämään asuntojen poistumaa pitkällä ajanjaksolla, vaikka suurin osa maaseudun tyhjilleen jäävistä asunnoista käytännössä muuttuu vapaa-ajan asunnoiksi. Koko maan tasolla suurin osa asunnoista on rakennettu ennen vuotta Nykyisen asuntokannan perusparannustarve kasvaa, mikä voi vaikuttaa poistumaa lisäävästi. Poistumaa voidaan ennakoida tapahtuvan mm. vuokra asuntojen kohdalla, joita puretaan, jos niille ei löydy käyttäjiä tai jos korjaaminen tulee kalliimmaksi kuin uuden rakentaminen. Teoriassa asuntokannan 0,2 % vuotuinen tasainen poistuma tarkoittaa, että koko asuntokannan uusiutumiseen kuluu aikaa 500 vuotta. Mikäli vuotuinen poistuma on 0,4 % kuluu koko asuntokannan uusiutumiseen 250 vuotta. Käytännössä asuntoja tullaan ylläpitämään peruskorjaamalla siten, että asuntojen purkaminen uudisrakentamisen alta tulee kohdistumaan vain osaan kiinteistöjä. Todennäköisesti poistuma tulee kuitenkin kasvamaan nykyisestä tulevaisuudessa. 8

9 Tässä raportissa on ennakoinnin vaikeuden vuoksi arvioitu Kanta-Hämeen asuntojen vuotuinen poistuma kolmen eri ennusteen mukaan: Asuntojen vuotuinen poistuma on tasainen joko 0,3 % tai 0,5 % tai 0,7 % asuntokannasta ajanjaksolla Asuntojen lukumäärän kehitysennuste Kanta-Hämeessä kuten muuallakin Suomessa asuntotuotannon määrät ovat vaihdelleet vuosittain suuresti. Alla on tilastotietoa valmistuneiden asuinhuoneistojen vuosittaisista lukumääristä Kanta-Hämeessä vuosina Kuva 7 Lähde: Tilastokeskus Asuntojen lukumäärän vuotuinen kasvu on asian toinen näkökulma. Vuosina on asuntojen lukumäärä kasvanut koko Kanta-Hämeessä keskimäärin 827 asuntoa vuodessa: Kuva 8 Lähde: Tilastokeskus Huomioimalla edellä kuvatut Hämeen liiton väestösuunnite , kotitalouksien ulkopuolella asuvan väestön osuus, asuntokuntien keskikoon pienenemisen ennuste sekä asuntojen varauma saadaan asuntojen lukumäärän kehitysennuste. 9

10 Kuva 9 Väestösuunnitteen mukainen asuntojen lukumääräinen tarve vuoteen 2040 mennessä ero Muutos vuodessa keskimäärin KANTA-HÄME Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Forssan seutu Asumisväljyyden kasvu Asumisväljyyden kasvu johtuu tällä hetkellä Suomessa pääasiassa asuntokuntien pienenemisestä ja väestön ikääntyessä yhä pienemmistä asuntokunnista. Väljyyden kasvuun vaikuttaa myös nuorten kotoa muuttamisen aikaistuminen, avioerot ja muut parisuhteiden erot ja perheiden hajoamiset, elämäntapojen muuttuminen, jotka seikat myös pienentävät asuntokuntien keskikokoa. Toinen asumisväljyyden kasvuun vaikuttava seikka on tulotason nousu. Osa tulojen kasvusta kanavoidaan asumisväljyyteen. Asumisväljyyden kasvua hidastaa toisaalta asumisen käyttökustannusten nousu. Käyttökustannukset riippuvat asuntojen hinnoista, koroista, vastikekustannuksista (mm. energia) ja vuokrista. Toinen asumisväljyyden kasvua hidastava seikka on maahanmuuttajien väestöosuuden kasvu. Maahanmuuttoon liittyy ahtaasti asuvia suuria perheitä, joilla on alhainen tulotaso. Ilmiö tasapainottuu ajan kuluessa ja edellä mainitut tekijät tasapainottavat osin toisiaan. Tämän vuoksi asumisväljyyden kasvu on vakaata ja suhdanteet vaikuttavat vain vähän. Suomessa asumisväljyys on yleensä sitä suurempi mitä pienempi kunta on kysymyksessä. Pienissä maaseutukunnissa yhden ja kahden asukkaan talouksia on suhteessa runsaammin ja maaseudun asunnot ovat keskimäärin suurempia kuin kaupungeissa. Asumisväljyyden kasvaessa alueen asukastiheys laskee, mikäli tiivistävä täydennysrakentaminen ei toteudu samaan aikaan. Toisin sanoen kun pienenevät kotitaloudet asuvat entistä väljemmin, väestökato on väistämätöntä, mikäli alueelle ei rakenneta uusia asuntoja. Väestön vähentyessä ilmenee myös asuntojen uudisrakentamistarvetta tiettyyn rajaan saakka. Tutkimus suomalaisilta kaupunkiseuduilta osoittaa, että väestö voi vähentyä 0,7 % vuodessa ja silti taajama-alue kasvaa. Se taas johtuu etupäässä samanaikaisesta asuntokuntien keskikoon pienenemisestä, asuntokuntien lukumäärän kasvusta ja asumisen keskittymisestä keskustaajamiin palvelujen äärelle. 10

11 Asumisväljyyden kehitysennuste Kanta-Hämeessä (huoneistoneliötä / asukas): Kuva 10 Lähde: Tilastokeskus, Hämeen liiton ennuste 3. Kanta-Hämeen vuotuisen asuntotuotannon kehitysennuste Asuntotuotannon tarvetta tarkastellaan tässä vain asuntojen lukumäärinä. Vuosittainen asuntotuotanto vaihtelee huomattavasti mm. taloudellisista suhdanteista riippuen. Menneen kehityksen perusteella ei voida tehdä päätelmiä yksittäisen vuoden asuntotuotannon ennakoinnista. Olennaista on hahmottaa tulevaisuuden asuntorakentamisen kokonaistarpeen trendiennuste väestökehitykseen nähden. Asuntotuotannon tarpeeseen vaikuttavat myös asuntovarauman mahdolliset muutokset. Tässä raportissa ennustetaan asuntovarauman kasvavan nykyisestä luvun 2.5. kuvan 6 mukaisesti. Se tarkoittaa, että asuntorakentamisen tarve kasvaa vastaavasti. Uusien asuntojen tarpeeseen vaikuttaa väestösuunnitteen mukaisen väestökehityksen, siitä arvioidun kotitalouksien lukumäärän kehityksen ja asuntojen varauman lisäksi asuntojen poistuma. Asuntojen vuotuinen poistuma on tässä raportissa luvun 2.6. mukaisesti arvioitu kolmen erilaisen tasaisen ennusteen mukaan tarkastelujaksolle Poistuma on joko 0,3 %, 0,5 % tai 0,7 % asuntokannasta. Kuva 11 Asuntorakentamisen tarve, kun vuotuinen poistuma on 0,3 % asuntokannasta : Asuntojen Asuntojen vuotuinen poistuma 0,3 % asuntokannasta lukumäärän Asuntojen Asuntojen Asuntojen Asuntojen Asuntojen kasvu vuotuinen poistuma Asuntojen uudis- vuotuinen lukumäärä lukumäärän keskimäärin poistuma keskimäärin rakentamisen uudisrakentamiskasvu vuodessa yhteensä vuosina vuodessa tarve yhteensä tarve keskimäärin KANTA-HÄME Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Forssan seutu

12 Kuva 12 Asuntorakentamisen tarve, kun vuotuinen poistuma on 0,5 % asuntokannasta : Asuntojen Asuntojen vuotuinen poistuma 0,5 % asuntokannasta lukumäärän Asuntojen Asuntojen Asuntojen Asuntojen Asuntojen kasvu vuotuinen poistuma Asuntojen uudis- vuotuinen lukumäärä lukumäärän keskimäärin poistuma keskimäärin rakentamisen uudisrakentamiskasvu vuodessa yhteensä vuosina vuodessa tarve yhteensä tarve keskimäärin KANTA-HÄME Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Forssan seutu Kuva 13 Asuntorakentamisen tarve, kun vuotuinen poistuma on 0,7 % asuntokannasta : Asuntojen Asuntojen vuotuinen poistuma 0,7 % asuntokannasta lukumäärän Asuntojen Asuntojen Asuntojen Asuntojen Asuntojen kasvu vuotuinen poistuma Asuntojen uudis- vuotuinen lukumäärä lukumäärän keskimäärin poistuma keskimäärin rakentamisen uudisrakentamiskasvu vuodessa yhteensä vuosina vuodessa tarve yhteensä tarve keskimäärin KANTA-HÄME Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Forssan seutu Kuva Hämeen liiton väestösuunnitteeseen perustuva asuntojen lukumääräinen vuotuinen uudisrakentamisen tarve keskimäärin KANTA-HÄME Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Forssan seutu Kun vuotuinen poistuma asuntokannasta 0,3% Kun vuotuinen poistuma asuntokannasta 0,5% Kun vuotuinen poistuma asuntokannasta 0,7% 12

13 4. Tiivistelmä Ennusteet on laadittu Tilastokeskuksen virallisen väestökehityksen trendiennusteen 9/2012 ja 10/2015 pohjalta ja tukeutuen Tilastokeskuksen muihin väestöä, asuntoja, asuntokuntia ja asumista koskeviin tilastotietoihin sekä Hämeen liiton väestösuunnitteeseen ja Hämeen liiton arvioimiin Kanta-Hämeen vahvuuksiin, potentiaaleihin ja mahdollisuuksiin. Väestömäärän kehitys (sivu 4): Hämeen liiton väestösuunnitteen mukaan vuoteen 2040 mennessä Kanta- Hämeen väestö kasvaa vuodesta 2017 noin 3280 asukkaalla. Vuonna 2040 asukkaita on Kotitalouksien ulkopuolella asuvan väestön määrä (sivu 4): Kanta-Hämeessä kotitalouksien ulkopuolella laitoksissa, asuntoloissa yms. asui vuonna 2017 noin 1,95 % väestöstä. Osuuden ennustetaan pienenevän noin 1,7 %:iin vanhusten ja vammaisten laitospaikkojen vähentämisen vuoksi vuoteen 2025 mennessä ja pysyvän sen jälkeen samana vuoteen 2040 saakka. Asuntokuntien keskikoon muutos (sivu 5): Asuntokuntien keskikoko pienenee edelleen. Se on Kanta-Hämeessä nyt noin 2,00 henkilöä/asuntokunta. Pienenemisen vauhti kuitenkin hiukan hidastuu. Vuonna 2040 asuntokuntien keskikoon ennustetaan Kanta-Hämeessä olevan noin 1,88 henkilöä/asuntokunta. Vuoden 2040 ennuste on 1,87 Hämeenlinnan seudulla, 1,95 Riihimäen seudulla ja 1,81 Forssan seudulla. Asuntokuntien lukumäärän kasvu (sivu 6): Asuntokuntien lukumäärä on tällä hetkellä noin ja vuoden 2040 ennuste on Asuntojen varauma kasvaa (sivu 7): Nykyinen varauma on Kanta-Hämeessä yhteensä 12,1 % asuntokannasta, Hämeenlinnan seudulla 12 %, Riihimäen seudulla 11,7 % ja Forssan seudulla 12,7 %. Varauma tulee ennusteen mukaan kasvamaan siten, että se vuonna 2040 on Kanta- Hämeessä 14,2 % asuntokannasta, Hämeenlinnan seudulla 14,1 %, Riihimäen seudulla 13,4 % ja Forssan seudulla 15,2 %. Asuntojen vuotuinen poistuma (sivu 8): VTT on tutkinut poistumaa Suomessa. Asuntojen poistumaa on vaikea arvioida ja ennustaa. VTT:n tutkimuksiin nojautuvan oman ennusteen mukaan vuotuinen keskimääräinen poistuma voisi Kanta-Hämeessä olla vuoteen 2040 saakka tasainen 0,3 % 0,5 % tai 0,7 % asuntokannasta. Se tarkoittaa Kanta-Hämeessä tämän hetken asuntomäärästä vuoteen 2040 saakka vuotuisen poistuman ollessa 0,3 % kaikkiaan noin 7000 asunnon poistumaa ja noin 300 asunnon keskimääräistä vuotuista poistumaa. Jos vuotuinen poistuma on 0,5 % se tarkoittaa kaikkiaan noin asunnon poistumaa ja noin 500 asunnon keskimääräistä vuotuista poistumaa. Jos vuotuinen poistuma on 0,7 % se tarkoittaa kaikkiaan noin asunnon poistumaa ja noin 700 asunnon keskimääräistä vuotuista poistumaa. Asuntojen lukumäärän kasvu (sivu 9): Huomioimalla väestöennuste, kotitalouksien ulkopuolella asuvan väestön osuus, asuntokuntien keskikoon pieneneminen sekä asuntojen varauma saadaan asuntojen lukumäärän ennuste. Kanta-Hämeessä on ollut vuonna 2017 noin asuntoa. Vuonna 2040 tarvitaan noin asuntoa eli asuntoja tulee olla käytettävissä noin 9500 enemmän kuin vuonna Se tarkoittaa keskimäärin yli 400 asunnon kasvua vuodessa Lukumäärän kasvu vuosina on ollut keskimäärin 827 asuntoa vuodessa. 13

14 Asumisväljyyden kasvu (sivu 10): Asumisväljyyden kasvu jatkuu mutta hidastuu. Tällä hetkellä asumisväljyys Kanta- Hämeessä on keskimäärin noin 42,5 huoneistoneliötä/asukas. Vuonna 2040 luku on keskimäärin noin 45 huoneistoneliötä/asukas. Asuntojen uudisrakentamisen tarve (sivu 11): Asuntojen uudisrakentamisen tarve saadaan laskemalla yhteen asuntojen lukumäärän kasvun tarve ja asuntojen vuotuinen poistuma. Asuntorakentamisen tarve Kanta-Hämeessä väestösuunnitteen mukaisesti vuodesta 2017 vuoteen 2040 on: Yhteensä noin asuntoa vuotuisen poistuman ollessa 0,3 % asuntokannasta, jolloin vuotuinen keskimääräinen uudisrakentamisen tarve on yli 700 asuntoa. Yhteensä noin asuntoa vuotuisen poistuman ollessa 0,5 % asuntokannasta, jolloin vuotuinen keskimääräinen uudisrakentamisen tarve on yli 900 asuntoa. Yhteensä noin asuntoa vuotuisen poistuman ollessa 0,7 % asuntokannasta, jolloin vuotuinen keskimääräinen uudisrakentamisen tarve on yli 1100 asuntoa. 14