Vaihtoehtoisia linjauksia Kevät 2011

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA RAAMILAUSEET Näitä lauseita voit kommentoida internet-kyselyssä, linkki yleiskaavan sivuilla Vaihtoehtoisia linjauksia Kevät

2 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISTRATEGIA JYVÄSKYLÄ KILPAILUKYKYINEN KAUPUNKI, JOKA TARJOAA KANNUSTAVAT MAHDOLLISUUDET ELÄMISEEN, YRITTÄMISEEN JA OPISKELUUN. Eheä ja vetovoimainen yhdyskuntarakenne sekä ilmasto- ja ympäristömuutoksiin vastaaminen

3 Yleiskaavaprosessin päävaiheet HYVÄKSYMISVAIHE EHDOTUSVAIHE LUONNOSVAIHE RAAMIVAIHE ESISELVITYSVAIHE

4 YLEISKAAVAN KEHÄT OLLI: Olemassa olevan kaupunkirakenteen kehä, joka tarkoittaa asemakaavoitettuja taajamia (Tikkakoski, keskustaajama, Korpilahden kirkonkylä) ja niitä palvelevia maakuntakaavan virkistysalueita. LALLI: Laajenevan kaupunkirakenteen kehä, joka tarkoittaa olemassa olevan kaupunkirakenteen ympärillä olevia, potentiaalisia, tulevien vuosien aikana asemakaavoitettavia alueita. MASSU: Maaseutuelinkeinojen kehä, joka tarkoittaa tulevaisuudessakin maaseutumaisina kehittyviä alueita. Asukkaita 2011: OLLI LALLI MASSU 8 200

5 RAAMILAUSEIDEN TEEMAT PÄÄTAVOITE: HIT JYVÄSKYLÄ! ELINKEINOJEN MAANKÄYTTÖ RANTA-ASUMINEN EHEYTTÄMINEN VIRKISTYS KYLÄHELMET, KYLIEN VÄLINAUHAT JA YDINMAASEUTU

6 YLEISKAAVAN RAAMILAUSEET PÄÄTAVOITE: HIT JYVÄSKYLÄ! HOUKUTTELEVUUS JA OMALEIMAISUUS Yleiskaava tunnistaa Jyväskylän monimuotoisuuden ja alueiden omaleimaisuuden. Kilpailukykyä edistetään tarjoamalla houkuttelevia asumisen ja elinkeinotoiminnan maankäyttömahdollisuuksia keskustoissa, taajamissa ja maaseudulla. Yleiskaava edistää ensisijaisesti kaupunkimaista, kerrostalomuotoista asumista. Pientaloasuminen on houkuttelevampaa kauempana keskustoista ja kylissä. Täydennysrakentaminen ei edistä houkuttelevuutta eikä viihtyisyyttä, joten merkittävä osa uusista maankäyttömahdollisuuksista suunnataan laajenevan kaupunkirakenteen kehälle ja maaseudulle. ILMASTO JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISYYS Maankäyttöratkaisut ja liikennejärjestelmä sovitetaan yhteen vaikutukset tunnistaen siten, että Jyväskylä saa Suomen ilmastoystävällisimmän yleiskaavan. TALOUDELLISUUS Maankäyttöä kehitetään yhdyskuntataloudellisesti ja energiatehokkaasti nykyisten taajamien, kylähelmien ja näitä yhdistävien liikenneväylien vaikutuspiirissä. Ilmastonmuutosta torjutaan ja siihen sopeudutaan hyvällä, keskimääräisellä innokkuudella. Ympäristöstä huolehtiminen on kaiken lähtökohtana. Yhdyskuntarakenteen taloudellisuus on tärkeää, mutta se ei voi olla asumistoiveita ja käytännön maankäyttömahdollisuuksia rajoittava päämäärä. Kilpailukyky turvataan mahdollistamalla rakentaminen siellä, missä kysyntää rakennuspaikoista riittää. Ilmastonmuutoksen torjumisen ja siihen sopeutumisen tai ympäristöystävällisyyden ei tarvitse näkyä raamilauseissa.?

7 YLEISKAAVAN RAAMILAUSEET: ELINKEINOJEN MAANKÄYTTÖ KESKUSTAHAKUISET TYÖPAIKAT Keskustahakuisille (toimisto-, palveluja kaupunkikäsityöläistyyppisille) työpaikoille kehitetään sijoittumismahdollisuuksia täydennysrakentamisella mm. keskustaan, Tourulaan, Kankaan alueelle, Seppälään, Jyväsjärven ympäristöön sekä joukkoliikenneyhteyksien varsille alue- ja lähikeskuksiin.? SUJUVAT LIIKENNEYHTEYDET JA TILAA VAATIVAT TYÖPAIKKATOIMINNOT Tilaa vieville ja mahdollisesti ympäristöhäiriötä aiheuttaville työpaikkatoiminnoille tarjotaan uusia sijoittumismahdollisuuksia eri suunnista laajenevan kaupunkirakenteen kehältä. Samalla edistetään uusien kehätieyhteyksien toteuttamismahdollisuuksia. MAASEUTUELINKEINOT Teollisuuden tonttimaan tarve todennäköisesti vähenee koko Suomessa ja Jyväskylässä. Laukaantien suuntaan sijoittuvat uudet tontit riittävät pitkälle tulevaisuuden tarpeisiin, joten uusia aluevarauksia ei tarvita.? Maaseutuelinkeinojen asema turvataan tukemalla kylien elinkeinotoimintaa ja säilyttämällä mm. olennaiset peltoalueet rakentamiselta.? Kylien tulee olla ensisijaisesti viihtyisiä ja ympäristöhäiriöttömiä asuin- ja loma-asuinpaikkoja.

8 YLEISKAAVAN RAAMILAUSEET: RANTA ASUMINEN Omarantaisista tonteista päätetään jatkossa ilman erityisiä linjauksia tapauskohtaisesti asemakaavojen yhteydessä. Maaseutualueilla rantaasuminen on mahdollista kylissä. Uusia omarantaisia tontteja tutkitaan ja osoitetaan asemakaavoissa eri puolilta laajenevan kaupunkirakenteen kehää. Kohteina ovat mm. Kairahta, Kaunisharju, Majanoro, Kirkkolahti, Iloniemi, Tikkakoski, Säynätsalo ja Iso-Lehtisaari). Kehä Sinisten ympäristöön ei kaavoiteta uusia omarantaisia tontteja eli Jyväsjärven, Palokkajärven ja Tuomiojärven rantoja kehitetään yhteiseen virkistyskäyttöön. Maaseutualueilla ranta-asuminen on mahdollista kylissä. Jyväskylään ei kaavoiteta uusia omarantaisia tontteja. Maaseutualueilla ranta-asuminen on mahdollista kylissä.

9 YLEISKAAVAN RAAMILAUSEET: EHEYTTÄMINEN KESTÄVÄN LIIKKUMISEN MAANKÄYTTÖ (KEVYT JA JOUKKOLIIKENNE) Maankäyttöä pyritään sijoittamaan ensisijaisesti joukkoliikenteen kehittämiskäytävien yhteyteen, keskuksiin ja kylähelmiin. Kevyen liikenteen reitistöjä kehitetään. Uusia keskustahakuisen kaupan suuryksiköitä sallitaan olemassa olevan kaupunkirakenteen kehällä, mutta ei muualla.? Yleiskaava jatkaa vuoden 1968 yleiskaavan liikennejärjestelmän suunnitteluperinteitä perustumalla henkilöautoautoliikenteeseen. TÄYDENNYSRAKENTAMINEN Kävelykeskustat, maaseudun kylähelmet ja joukkoliikenteen kehittämiskäytävien varret ovat täydennysrakentamisen ensisijaisia sijaintipaikkoja. Myös maaseutualueita eheytetään. Yleiskaava ei ota kantaa täydennysrakentamiseen vaan täydennysalueista päätetään tapauskohtaisesti asemakaavojen yhteydessä. Täydennysrakentaminen ei edistä houkuttelevuutta eikä viihtyisyyttä, joten merkittävä osa uusista asumismahdollisuuksista suunnataan laajenevan kaupunkirakenteen kehälle ja maaseudulle.

10 YLEISKAAVAN RAAMILAUSEET: VIRKISTYS KESKUSTAAJAMAN/PÄIJÄNTEEN SEITSEMÄN VIREÄÄ VIRKITYSVELJESTÄ Keskustaajaman-Päijänteen, maakuntakaavassa osoitettujen Seitsemän Vireän Virkistysveljeksen hyvinvoinnillinen ja maisemallinen merkitys tunnistetaan ja niitä kehitetään monimuotoisen virkistyksen, liikunnan ja maiseman ehdoilla. KEHÄ VIHREÄ JA KEHÄT SINISET Maakuntakaavan virkistysalueiden laajuutta ja määrää tulee voida pienentää. Esim asukkaan Kuokkalassa ei tarvita omaa laajaa virkistysaluetta ja siksi Sippulanniemi tulisi muuttaa maakuntakaavassa virkistysalueesta asuinkäyttöön. Nykyisten alueiden ohella lisätään virkistysalueiden määrää ja osoitetaan uusia merkittäviä kohteita (esim. Päijänteen Muuratsalo ja Vuoritsalo) virkistystoimintaan. Keskustaajaman sisällä Kehä Vihreää ja Kehä Sinisiä kehitetään valtakunnallisesti merkittävinä, upeina kaupunkivirkistyksen kohteina. Maankäytön suunnittelussa tulee huolehtia reittien viihtyisyydestä, sujuvuudesta ja jatkuvuudesta.? Keskustaajaman järvien rannat hyödynnetään ensisijaisesti edustavina uudisrakennusalueina. Virkistysreitit suunnitellaan, jos se on rakentamisen puolesta mahdollista

11 Keskustaajaman-Päijänteen seitsemän Vireää Virkistysveljestä: Laajavuori, Touruvuori, Aittovuori, Jääskelä, Urtti, Sippulanniemi, Kolmisoppinen Keskustan Kehä Vihreä ja Kehät Siniset (Jyväsjärvi, Palokkajärvi, Tuomiojärvi)

12 YLEISKAAVAN RAAMILAUSEET: KYLÄHELMET Kylähelmet osoitetaan yleiskaavassa ja niihin pääasiallisesti suunnataan uuden pysyvän maaseutuasumisen rakennuspaikat. Kriteereinä ovat maisemalliset vetovoimatekijät, hyvät liikenneyhteydet palveluihin, vesihuolto ja kyläläisten myönteinen kehittämistahto. Rakentamisen mitoitus ja sijoittuminen tutkitaan kylien omaleimaisista lähtökohdista käsin kylien maankäytön suunnittelun yhteydessä. Jyväskylässä kaikkialle maaseudulle pitää saada rakentaa yhtä paljon. Rakentaa saa ainoastaan kylähelmiin. Kylien välinauhoihin ja ydinmaaseudulle saa rakentaa ainoastaan olemassa oleviin pihapiireihin ja maaseutuelinkeinon kannalta välttämättömiä rakennuksia.

13 YLEISKAAVAN RAAMILAUSEET: KYLIEN VÄLINAUHAT Kylien välialueet osoitetaan yleiskaavassa, uusien rakennuspaikkojen mitoitus on kuitenkin kylähelmiä huomattavasti alempi. Kriteereinä ovat hyvät liikenneyhteydet, sujuvat koulukyydit ja vesihuolto.? Maaseudulla uusi rakentaminen suunnataan sujuvien ja turvallisten koulukyytien vuoksi joukkoliikennereittien varteen.

14 YLEISKAAVAN RAAMILAUSEET: YDINMAASEUTU Maaseudun yhdyskuntarakennetta eheytetään. Kylähelmien ulkopuoliset alueet ovat yleiskaavassa maaseutuelinkeinovaltaisia alueita. Asuminen liittyy elinkeinon harjoittamiseen ja suuntautuu ensisijaisesti olemassa oleviin rakennuspaikkoihin. Maaseutuelinkeinojen kannalta olennaiset peltoalueet turvataan. Uusia loma-asuntojen paikkoja voidaan osoittaa emätilakohtaiseen rantamitoitukseen pohjautuen. Kaikkialle maaseudulle pitää saada rakentaa yhtä paljon. Maaseudulle pitää saada rakentaa uusia omakoti- ja loma-asuintaloja mahdollisimman vähän, koska uusi suunnittelematon asuminen aiheuttaa haittaa perinteisille maaseutuelinkeinoille.

15