Pitkäaikaissairauksien hoidon arvioin1 kyselyn (ACIC) kääntäminen ja kul5uurinen adaptaa9o

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Pitkäaikaissairauksien hoidon arvioin1 kyselyn (ACIC) kääntäminen ja kul5uurinen adaptaa9o"

Hilja Kapulainen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Pitkäaikaissairauksien hoidon arvioin1 kyselyn (ACIC) kääntäminen ja kul5uurinen adaptaa9o Elisa Jokelin LL, tohtorikoulute5ava HY Erja Oksman, hankejohtaja, PHSOTEY Risto Kuronen, hankeylilääkäri, PHSOTEY Ou9 Elonheimo, doseni, HY Ulla Idänpään- Heikkilä, LT Minna Kaila, professori, HY

2 Esityksen rakenne Tausta ja tavoite Menetelmät Tulokset Pohdinta Lisä9etoja kyselystä

3 Tausta ja tavoite Terveyshyötymallin toteutumisen arvioinnin työkalu ACIC = Assessment of Chronic Illness Care, Suomeksi Pitkäaikaissairauksien hoidon arvioin1 Joidenkin tutkimusten mukaan kyselyn tulos korreloi myös hoitotuloksiin 1 POTKU- hanke toi kyselyn Suomeen, käytössä ollut useita käännöksiä, saaneet kri9ikkiä Tavoite: mahdollisimman hyvin kieleltään ja käsi5eiltään suomalaiseen terveydenhuoltoon sopiva kysely, joka levitetään tehokkaas9 valtakunnalliseen käy5öön 1 Solberg LI et al, Ann Fam Med 2006 Jul- Aug;4(4):

4 Menetelmät 1/3: käännösprotokolla WHO:n ja Improving Chronic Illness Care organisaa9on (Terveyshyötymallin taustaorganisaa9o Yhdysvalloissa) suosi5elema käännösprosessi 2 2 h5p://

6 Menetelmät 2/3: kääntäminen Kolme erillistä asiantun9jaa tekivät erilliset versiot, joista muodosteiin versio 1 (joulukuu 2013 tammikuu 2014) Asiantun9jaryhmäkeskustelussa muodosteiin versio 2 (helmikuu 2014) Tämän jälkeen versio 2 meni takaisinkäänne5äväksi englanninkieliselle (lääkäri) kääntäjälle, jonka englanninkielistä käännöstä verraiin asiantun9jaryhmässä alkuperäiseen englanninkieliseen, mistä keskustelusta muodosteiin suomenkielinen versio 3 (maalis- huh9kuu 2014)

7 Menetelmät 3/3: pilotoin9 Versio 3 pilotoi9in toukokuussa 2014 kahdella espoolaisella terveysasemalla ja tämän palau5een perusteella muodostetaan versio 4 eli lopullinen (loppuvuonna 2014) Tulokset noudaivat vastaavissa käännösprosesseissa kansainvälises9 saatuja 3 Kyselyn vastaukset käydään terveysasemien henkilökunnan ja johdon kanssa lävitse (loppuvuonna 2014 alkuvuonna 2015) 3 Bonomi AE et al, Health Serv Res 2002 Jun;37(3):

8 Tulokset Asiantun9jaryhmä pyrki käännösratkaisuissaan Terveyshyötymallin ase5amiin korkeisiin tavoi5eisiin, mu5a käsi5eet, toimintatavat ja sanavalinnat pideiin suomalaisen järjestelmän mukaisina Isoja sisällöllisiä muutoksia kaksi: Ohjeisiin: alkuperäiseen kyselyyn vastaiin YHDEN pitkäaikaissairauden näkökulmasta; asiantun9jaryhmä päätyi suosi5amaan vastaamista YLEISESTI tai YHDEN pitkäaikaissairauden hoidosta Community programs kysymys jäteiin pois, koska Suomesta ei löyde5y toimintatavalle vastaavuu5a Pitkäaikaissairauksien hoidon arvioin1 kysely julkaistaan Innokylässä ja on vapaas9 käyte5ävissä (loppuvuonna 2014) Ar9kkeli käännösprosessista työn alla

9 Pohdinta Suurin haaste Suomen ja Yhdysvaltojen terveydenhuoltojärjestelmien erot; toisaalta tavoi5eena on Terveyshyötymallin mukainen toiminta ja toisaalta pitää sanavalinnat mahdollisimman käytännönläheisinä ja ymmärre5ävinä vastaajille Kyselyn merkityksestä: Kysely antaa 9etoa nyky9lasta: mikä toimii, missä on kehite5ävää Kyselyn täy5äminen itsessään on interven9o, joka saa5aa työntekijät yhdessä ja erikseen poh9maan pitkäaikaissairauksien hyvän hoidon edellytyksiä Kyselyn tulosten avulla voidaan arvioida mitkä osa- alueet toimivat hyvin ja missä olisi kehite5ävää Kerran vuodessa täyte5äessä voidaan seurata ja arvioida pitkäaikaissairauksien hoidon kehitystä Mahdollistaa myös terveysasemien/organisaa9oiden keskinäisen arvioinnin

10 Kiitos asiantun*jaryhmälle: Erja Oksman, hankejohtaja, POTKU- hanke, PHSOTEY Risto Kuronen, hankeylilääkäri, koulutusylilääkäri, POTKU- Hanke, PHSOTEY Taina Mäntyranta, neuvo5eleva virkamies, STM Tuula Heinänen, kehi5ämisjohtaja, sosiaali- ja terveystoimi, Espoon kaupunki Sanna Mustonen, apulaisylilääkäri, Espoon kaupunki Satu Mäkelä, sairaanhoitaja, hanketyöntekijä, POTKU- hanke, Kuusiokun9en terveyskuntayhtymä Iiris Riippa, DI/KTM, projek9päällikkö, Aalto- yliopisto Ou1 Elonheimo, LT, doseni, Helsingin yliopisto (ohjaaja) Ulla Idänpään- Heikkilä, LT (ohjaaja) Minna Kaila, professori (ohjaaja) Elisa Jokelin p (esityksen lopussa lisä9etoa itse kyselystä)

11 Pitkäaikaissairauksien hoidon arvioin1 kysely: lisä9etoa

12 Kyselyn rakenne Kyselyssä käydään lävitse terveyshyötymallin kuusi osa- alue5a: Pitkäaikaissairauksien hoito osana organisaa9on toimintaa (6 kysymystä) Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa (3 kysymystä) Omahoidon tuki (4 kysymystä) Päätöksenteon tuki (4 kysymystä) Palveluiden järjestäminen (6 kysymystä) Po9las9etojärjestelmästä saatavan 9edon hyödyntäminen (5 kysymystä) Lisäksi osio, jossa arvioidaan eri osa- alueiden yhteensovi5amista (5 kysymystä)

13 Kuva: POTKU- hanke

14 Kyselyyn vastaaminen Kyselyyn vastaavat kaikki organisaa9on työntekijät, jotka ovat tekemisissä pitkäaikaissairauksien hoidon kanssa, kaikilta tasoilta: Terveyskeskusavustajat, sihteerit (ajanvaraus) Sairaanhoitajat Lääkärit Terveydenhoitajat Ylilääkärit ja hoitajat Kyselyyn vastataan yksin tai pienryhmässä Eri työntekijöiden vastauksista lasketaan yhteinen keskiarvo, joka kuvastaa organisaa9on tasoa pitkäaikaissairauksien hoidossa

15 Kyselyyn vastaaminen Kyselyyn vastataan oman työpaikan näkökulmasta, Kuinka meidän terveysasemallamme tämä asia on järjeste5y? Jokaisessa kysymyksessä ympyröidään VAIN YKSI numero, joka parhaiten vastaa nyky9lanne5a työpaikalla pitkäaikaissairauksien hoidossa Asteikko on 0-11, jossa 0 on huonoin mahdollinen ja 11 paras mahdollinen 9lanne Numeroiden yläpuolella on neljä tasoa sanallisia kuvauksia erilaisista 9lanteista, huonosta erinomaiseen, au5amaan arvioinnissa: Vähäinen tuki tarkoi5aa sitä, e5ä asiaa ei ole juurikaan ote5u huomioon palvelujen tuotannossa tai kehi5ämisessä (asteikolla 0-2) Perustason tuki tarkoi5aa sitä, e5ä asiaan on kiinnite5y huomiota, mu5a toimenpiteitä on tehty rajallises9 (asteikolla 3-5) Hyvä tuki tarkoi5aa sitä, e5ä asia on ote5u hyvin huomioon ja toimenpiteitä on tehty perustasoa enemmän (asteikolla 6-8) Erinomainen tuki tarkoi5aa sitä, e5ä asia on ote5u hyvin huomioon, toimenpiteitä on tehty laajal9 ja Terveyshyötymallin eri osa- alueita on hyödynne5y (asteikolla 9-11)

16 Esimerkkikysymys 1/4 Ylin johto: ei edesauta tai vaikeu5aa pitkäaikaissairauksien suunnitelmallista hoitoa (0-2 piste5ä) ei pidä pitkäaikaissairauksien hoitoa tärkeänä (3-5 piste5ä) kannustaa pitkäaikaissairauksien hoidon kehi5ämiseen (6-8 piste5ä) osallistuu näkyväs9 pitkäaikaissairauksien suunnitelmallisen hoidon kehi5ämiseen (9-11 piste5ä)

17 Esimerkkikysymys 2/4 Henkilöstön koulutus pitkäaikaissairauksien hoidosta: on satunnaista (0-2 piste5ä) toteutuu järjestelmällises9 perinteisin keinoin (esim. luennot) (3-5 piste5ä) toteutetaan käy5ämällä vaiku5avaksi tode5uja menetelmiä, kuten työpajatyöskentely (6-8 piste5ä) sisältää koko hoito9imin koulutuksen pitkäaikaissairaiden po9laiden suunnitelmallisesta hoidosta ja hoitomenetelmistä. Koulutuksessa huomioidaan esim. väestön hoidon tarpeet ja omahoidontuki (9-11 piste5ä)

18 Esimerkkikysymys 3/4 Vaiku5ava, käy5äytymisen muutokseen tähtäävä toiminta ja vertaistuki: ei saatavilla (0-2 piste5ä) rajoi5uvat ohjeleh9sten ja muun 9edon jakamiseen (3-5 piste5ä) saatavilla ainoastaan muiden toimijoiden, kuten kolmas sektori, toimesta, ja po9laat ohjataan eteenpäin (6-8 piste5ä) on saatavilla kiinteänä osana normaalia toimintaa (9-11 piste5ä)

19 Esimerkkikysymys 4/4 Po9las9etojärjestelmä: ei sisällä kohtaa, johon kirjataan omahoidon tavoi5eet ja toteutuminen (0-2 piste5ä) sisältää kohdan, johon kirjataan po9laan oma arvio omahoidosta mu5a ei tavoi5eita (3-5 piste5ä) sisältää kohdan, johon kirjataan po9laan oma arvio omahoidosta ja yhdessä sovitut tavoi5eet (6-8 piste5ä) sisältää kohdan, johon kirjataan po9laan oma arvio omahoidosta ja yhdessä sovitut tavoi5eet. Järjestelmä tuo5aa automaaisia muistu5eita ammailaiselle ja/tai po9laalle tavoi5eiden seurannasta ja säännöllisestä arvioinnista (9-11 piste5ä)

20 Kyselyn tulokset Jokaisen kysymysosion keskiarvot lasketaan yhteen ja muodostetaan koko kyselyn keskiarvo Näistä eri vastaajien kyselyjen keskiarvoista muodostetaan oman työpaikan keskiarvo, jolla voidaan arvioida kuinka hyvin pitkäaikaissairauksien hoito on järjeste5y terveyshyötymallin mukaiseksi Vähäinen tuki tarkoi5aa sitä, e5ä asiaa ei ole juurikaan ote5u huomioon palvelujen tuotannossa tai kehi5ämisessä (asteikolla 0-2) Perustason tuki tarkoi5aa sitä, e5ä asiaan on kiinnite5y huomiota, mu5a toimenpiteitä on tehty rajallises9 (asteikolla 3-5) Hyvä tuki tarkoi5aa sitä, e5ä asia on ote5u hyvin huomioon ja toimenpiteitä on tehty perustasoa enemmän (asteikolla 6-8) Erinomainen tuki tarkoi5aa sitä, e5ä asia on ote5u hyvin huomioon, toimenpiteitä on tehty laajal9 ja Terveyshyötymallin eri osa- alueita on hyödynne5y (asteikolla 9-11)

Samankaltaiset tiedostot

Omahoidon tukeminen -case Rovaniemi

Omahoidon tukeminen -case Rovaniemi Omahoidon tukeminen -case Ilona Mikkola terveyskeskuslääkäri, laatuvastaava LT, yleislääke5eteen erikoislääkäri, lääkärikoulu6ajan erityispätevyys Yleislääkäripäivät 24.11.2016 Marina Congress Center,