Suositeltavia käyte/äviä materiaaleja mm.

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Suositeltavia käyte/äviä materiaaleja mm."

Otto Kinnunen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Tämä korkeakouluopiskelijoille tarkoite1u diasarja on vapaas5 muoka1avissa omia tarpeita vastaavaksi. Ryhmäkeskusteluista voi itse valita mitä ohjaa. Suosi1elemme käy1ämään aiheeseen lii1yviä materiaaleja ja 5etolähteistä osoi1eesta. amma>korkeakoulut Käytännössä ehkäisevä päihdetyö amma>korkeakouluissa eli tämä koulutuspake5n idea on ensisijaises5 vaiku1amaan pyrkivää kommunikaa5ota eli keskustelua oman opiskelijayhteisön päihteiden käy1ötavoista ja yksilön omasta vastuusta siinä. Koulutuksen sisältö onkin keskusteluun valjastavaa ja sen verran yleismaailmallista, e1ä se räätälöityisi minkä tahansa korkeaopiskelijaryhmän käyte1äväksi. Keskeistä ovat alkoholikäy1ö5lanteiden ee>set pohdinnat, juomis5lanteet ja bile1ämiskul1uuri. Suositeltavia käyte/äviä materiaaleja mm. Bilejärjestäjän checklist, jonka päävies5t ovat: 1) Muistu1aa biletyksen yhteisöllistävästä merkityksestä ja 2) Alkoholi1omien juomien huomioono1amisesta opiskelijabileissä 10 kysymystä sosiaalisesta vastuusta, jonka kysymysten tarkoitus on poh5maan ja keskustelemaan alkoholikäy1öön lii1yvästä sosiaalisesta puolesta ja tarkastella alkoholinkäytön ja läheisten ihmisten välistä arvo ja asennemaailmaa. Ryyppäämällä ryhmäksi pdf/kirja

2 Korkeakouluopiskelijat eivät halua, eivätkä päästä vanhempia aikuisia omiin juomis5lanteisiinsa näy1ämään, mitä niissä pitäisi tehdä tai olla tekemä1ä vaan niihin tulee antaa rakennuspalikoita ja poh5a 5lanteita yhdessä korkeakouluopiskelijoiden kanssa. Ehkäisevää päihdetyöstä on käyte1y mm. tulipalovertausta ja siltavertausta. Tulipalovertauksessa korjaava työ on tulipalojen sammu1amista kun taas ehkäisevä työ pyrkii siihen, e1ä tulipaloa ei koskaan syntyisikään. Siltavertauksessa joen yli1ää hutera ja ränsistynyt silta. Ehkäisevän työn tekijä 5etää ja tuntee sillan heikkoudet ja vahvuudet. Joku on kävelemässä koh5 siltaa ja ehkäisevän työn tekijä pysäy1ää kulkijan, kertoo hänelle kaiken 5etonsa ja keskustelee sillan heikkouksista. Kulkija saa itse pää1ää yri1ääkö yli1ää siltaa vai ei. Keskusteltavaksi/pohdi/avaksi: mitä ajatus vähemmän, mu1a parempaa tarkoi1aisi päihteiden kohdalla. 2

3 Ehkäisevä päihdetyö koostuu kolmesta osaalueesta: kohtaavasta työstä, valistuksesta ja yhteiskunnallisesta sääntelystä. Kohtaava työ tarkoi1aa ihmisten välistä vuorovaikutusta ja tuen tarjoamista. Valistus on 5edon ja toimintamallien tarjoamista kansalaisten käy1öön. Sääntely, eli yhteiskunnallinen päätöksenteko määri1ää pui1eet, joissa kaikki tämä ja me ihmiset voimme toimia. Kaikki yhdessä lisäävät toistensa vaiku1avuu1a. Keskusteltavaksi/pohdi/avaksi: Valistus on vanha sana ja saa1aa kalskahtaa ikäväs5 monen korvaan. On hyvä poh5a mitä minkälainen historia valistussanalla on ja mitä se tarkoi1aa nykypäivänä. Samaa sopii poh5a sanasta holhoaminen. 3

4 Ehkäisevä päihdetyön tulisi vaiku1aa niin yksilö, yhteisö kuin yhteiskuntatasolla. Keskusteltavaksi/pohdi/avaksi: voi siitä, mitkä tahot suomalaisessa yhteiskunnassa vaiku1avat päihdekul1uuriin ja millä tasolla? Vaiku1avia tahoja ovat mm. Järjestöt kuten ehkäisevä päihdetyö ehyt ry Panimolii1o Olut ja viiniseurat aklinikat Helsingin diakonissalaitos 4

5 Tämän voi purkaa esimerkiksi tämän diaesityksen seuraavaan diaan, aiheesta keskustellen. 5

6 6

7 Amma> ja korkeakouluopiskelijoiden opiskeluelämä koetaan usein ohimeneväksi elämänvaiheeksi, ja tähän opiskelijaelämään tuntuu useimmiten kuuluvan bile1äminen ja sosiaalises5 vilkas elämä, jossa päihteillä on opiskelijalle roolia enemmän tai vähemmän. Päihteidenkäy1ö5lanteet ja juhliminen ovat intensiivisiä sosiaalisia 5lanteita, hauskanpitoa, opiskelijoiden yhteisiä rituaaleja, sosiaalisen innostuksen ja jännityksen tai muiden vahvojen tunteiden täy1ämiä 5lanteita. Vahingollisempia syitä käy1ää päihteitä ovat esimerkiksi; Opiskelupaineet à alkoholinkäy1ö on niin sano1ua Nollaamista. Onko nollaaminen arjesta irtautumista ja käsi1ääkö se humalahakuisen alkoholinkäytön. Kumpi on nollaamisessa tärkeämpää; humala vai yhteisöllisyys? Opiskelun boostaaminen tai ongelmien pakoilu päihteen avulla. Keskusteltavaksi/Pohdi/avaksi: Mitä asioita erilaiset ryhmät juomisellaan tavoi1elevat? 7

8 Dian otsikkona on sosiaalinen imu. Yleisimmin arkikielessä kuulee käyte1ävän sanaa sosiaalinen paine. Sosiaalinen imu kuitenkin kuvastaa paremmin yhteisön luomaa imua, jossa päihteiden käy1ö on odote1ua ja siihen kannustavaa sen sijaan, e1ä päihteiden käy1ö olisi jyrkäs5 pakote1ua. Keskusteltavaksi/pohdi/avaksi: Kuulostavatko luvut sellaisilta, e1ä ne kertovat yleises5 suomalaisesta päihdekul1uurista? 8

9 Mustavalkoinen aja1elutapa, e1ä on olemassa vain railakkaita ja alkoholilla kylläste1yjä bileitä tai täysin rai>ita tapahtumia. Keskusteltavaksi/pohdi/avaksi: Mitä on alkoholin kohtuukäy1ö juhlimisessa? Millaista on hallinnassa oleva alkoholinkäy1ö? Miten arvioit sen? Minkälaiset bileet palvelisi kaikkia? Ovatko bileiden järjestäjät useimmiten niitä, jotka kulu1avat runsaas5 alkoholia tai kokevat sen olevan keskeinen tekijä bileiden suunni1elussa? Miten juhlia markkinoidaan Onko humala/alkoholi keskiössä Tarvitseeko vähän juovia tai rai>ita huomioida bileiden suunni1elussa, jos heille on jo olemassa täysin alkoholitonta toimintaa 9

10 Opiskelijat kokevat alkoholin olevan varsin keskeisessä roolissa korkeakoulujen opiskelijakul1uurissa. Korkeakouluopiskelijat katsovat, e1ä korkeakoulujen opiskelijatapahtumien ilmapiiri on usein alkoholin käy1öäsuosivia ja siihen kannustava. Tosin korkeakouluopiskelijat katsovat opiskeluajan olevan ohimenevä vaihe ihmisen elämässä ja uskovat alkoholinkäytön kyllä tasaantuvan ilman erillisiä opiskelijoihin kohdiste1uja alkoholipolii>sia toimenpiteitä viimeistään työelämään siirry1äessä. Keskusteltavaksi/pohdi/avaksi: Jääkö opiskeluajasta opitut tavat päihteiden käytössä kuitenkin työelämään? 10

11 % opiskelijoista koki kuuluvansa johonkin opiskeluun lii1yvään ryhmään. Eri mi1areiden mukaan yksinäisiä oli 56% opiskelijoista. Miehistä lähes kolmanneksella keskustelutuki oli puu1eellista Opiskelijoista 60% koki kuuluvansa johonkin opiskeluun lii1yvään ryhmään, ja 31% koki, e1ei kuulu mihinkään ryhmään. Ryhmään kuulumisen tunne oli yleisintä 25vuo5ailla. Yliopisto- opiskelijoilla kokemus opiskeluryhmään kuulumisesta on yleistynyt vuodesta 2000, jolloin osuus oli 48%, nykyiseen 60%:iin. Eri mi1areiden mukaan yksinäisiä oli 57%. (5edot YTHS, terveystutkimus). Keskusteltavaksi/pohdi/avaksi: Mikä on bileiden rooli ja merkitys näille luvuille? 11

13 13

14 Voi tehdä ryhmäkeskusteluna tai yleisenä keskusteluna

15 15

16 1. Mitkä olivat mielestäsi tämän koulutuksen hyödyt? 2. Miten hyödyntäisit koulutuksen kau1a syntyneitä ideoita? 3. Mitkä asiat jäivät pohditu1amaan ja mihin kaipaisit vielä vastauksia? 16

17 17

18 18

19 19

20 20

21 21

Samankaltaiset tiedostot

Pitkäaikaissairauksien hoidon arvioin1 kyselyn (ACIC) kääntäminen ja kul5uurinen adaptaa9o

Pitkäaikaissairauksien hoidon arvioin1 kyselyn (ACIC) kääntäminen ja kul5uurinen adaptaa9o Elisa Jokelin LL, tohtorikoulute5ava HY Erja Oksman, hankejohtaja, PHSOTEY Risto Kuronen, hankeylilääkäri, PHSOTEY