KAUHAVAN OSAYLEISKAAVAN KAUPALLINEN SELVITYS

Transkriptio

1 KAUPALLINEN SELVITYS NINA AARRAS 1 (19) S w e co Y m p ä r is t ö O y Ilmalanportti 2, Helsinki Mäkelininkatu 17 A, Oulu PL 453, Tampere Uudenmaankatu 19 A, Turku w ww. s we c o. fi etunimi.sukunimi@sweco.fi puh Y-tunnus

2 1. KAUPAN NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT Kaupallisessa selvityksessä kuvataan kaupan nykytila ja kehitysnäkymät. Selvityksessä esitetään nykyinen kaupan palveluverkko, vallitseva yhdyskuntarakenne sekä kaupan jakauma pinta-alana. Kaupan palveluverkkoa tarkastellaan sekä päivittäistavarakaupan että erikoistavarakaupan näkökulmasta. Ostovoiman kehitystä ja yksityistä kulutusta arvioidaan suhteessa väestömäärän ja sen tuomaan potentiaaliin. Selvityksen tuloksena voidaan esittää johtopäätös siitä, paljonko uutta kaupan tilaa tarvitaan nykyisten kasvutrendien pohjalta. Tuloksia peilataan myös Etelä- Pohjanmaan Maakuntakaavassa esitettyyn keskustan kehittämissuunnitelmaan Kaupan palveluverkko Kauhavan kaupunki on maakunnan toiseksi suurin kaupunki, jossa asuu noin asukasta. Rakenteellisesti Kauhava on kuntaliitosten vuoksi monikeskuksinen. Kauhavan kaupunki jakautuu kaupallisesti kolmeen keskukseen, mikä näkyy myös kaupan suuryksiköiden jakautumisena Kauhavan, Alahärmän ja Kortesjärven keskuksiin. Vähittäiskaupan suuryksiköitä on Kauhavan kaupungin alueella yhteensä 9. Niistä neljä sijaitsee Kauhavalla, neljä Alahärmässä ja yksi Kortesjärvellä. Vähittäiskaupan toimipaikkoja on Kauhavan kaupungissa yhteensä 141. Näistä päivittäistavarakauppoja on 20, erikoistavarakauppoja (ei tilaa vaativa) 59 ja tilaa vaativien erikoistavaroiden kauppoja 21. Seudullisena keskuksena Kauhavalla on kaupan rakentaminen viime vuosina ollut vilkasta ja uutta kerrosalaa on tullut yli neliömetriä. (Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkon nykytila ja mitoitustarpeet 2030, 2015.) Koko Kauhavan kaupungin alueella vuonna 2012 vähittäiskaupan kerrosneliömetrit olivat yhteensä k-m², josta päivittäistavarakaupan osuus oli k-m², erikoistavarakaupan (ei tiva) k-m² ja tilaa vaativan erikoiskaupan osuus k-m² (Kaupan tilastot 2013). Kaupungin nykyinen pääkeskus, Kauhava, on yksi vahvistuvia kaupan keskittymiä. Siellä kaupan rakentaminen kohdistuu nykyiseen keskustaajamaan. Vähittäiskaupan toimipaikkojen lukumäärä Kauhavan keskusta-alueella oli vuonna 2012 yhteensä 22. Keskusta-alueella tarkoitetaan tässä kunnan tai sen osan toiminnallista keskusta, jossa sijaitsee tiiviisti ja monipuolisesti keskustahakuisia palvelutoimintoja (Syke 2013). Vähittäiskaupan sijaintirakennusten kerrosala oli 2 (19) KAUPALLINEN SELVITYS

3 yhteensä 9371 kerrosneliömetriä. Myymälät ja kerrosneliöt1 jakautuvat myymälätyypeittäin seuraavasti: päivittäistavarakauppoja 4 (yht k-m²) ei tilaa vaativia erikoistavarakauppoja 14 (yht k-m²) tilaa vaativien erikoistavaroiden kauppoja 3 (yht k-m²) tavaratalo 1 Lisäksi alueelle sijoittuu pieni keskustan ulkopuolinen kaupan alue, Jokiniemi, jossa sijaitsee: päivittäistavarakauppoja 2 (yht k-m²) tavaratalo 1 (4719 k-m²) ei tilaa vaativia erikoistavarakauppoja 3 tilaa vaativien erikoistavaroiden kauppoja 2 Päivittäistavarakauppa Päivittäistavaroihin luetaan elintarvikkeet ja päivittäin käytettävät kulutustavarat, joita hankitaan ruokaostosten yhteydessä. Elintarvikkeiden osuus päivittäistavaramyymälöiden myynnistä on noin 80 prosenttia (PTY 2016). Asukaslukuun suhteutettuna Kauhavalla oli vuonna 2009 noin 1170 asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti, kun mukaan otetaan koko päivittäistavaroiden valikoimaa myyvät päivittäistavaramyymälät (Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkko selvitys 2015). Päivittäistavarakaupan keskeinen kilpailukeino on tehokkuus. Suurien myymälöiden kustannustehokkuus on pieniä myymälöitä parempi ja Suomen päivittäistavaramarkkinalle onkin tyypillistä isojen myymälöiden vahva rooli. Myymäläkoon kasvuun ovat johtaneet muuttoliike kasvukeskuksiin, autoistuminen, asiakastarpeiden muutos ja valikoimien kasvu sekä päivittäistavarakaupan kilpailutilanne. Uusia haasteita kaupalle luovat muuttoliikkeen lisäksi väestön ikärakenteen ja kulutustottumusten muutokset. Myös digitalisaatio ja verkkokaupan kasvu on nostattanut uusia visioita alan kehitysnäkymistä. 1 Kaupan tilastosta (2013) saatavilla olevien tietojen mukaan KAUPALLINEN SELVITYS Kauhavan kaupallinen selvitys 2017_päivitetty.docx 3 (19)

4 Kuva 1. Kauhavan keskustassa sijaitsevat vähittäiskaupan suuryksiköt. Lähde: Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkon nykytila ja mitoitustarpeet 2030-selvitys nro. Vähittäiskaupan suuryksikkö Sijainti Kaupan laatu Kerrosneliömetrit 1 Kauhavan Ala-Riitti Oy /K-market Kauppatie 2 Kauhavan Halpa-Halli Oy /Halpa-Halli Kauhava 3 Martti O. Kankaanpää Oy /Halpa-Kauppa 4 Suomen Liikekiinteistöt SLK oy /Tokmanni Kauppatie 82 pt-kauppa 2674 Kauppatie 69 pt-kauppa 2855 Kalliokoskentie 4 pt-kauppa 2414 Kauppatie 86 pt-kauppa (19) KAUPALLINEN SELVITYS

5 Erikoiskauppa Erikoistavaroiksi tai käyttötavaroiksi kutsutaan Suomessa niitä kulutustavaroita, joita ei lueta päivittäistavaroihin. Erikoistavaratermiä käyttävät erikoisliikkeet ja käyttötavaratermiä hypermarketit, tavaratalot ja suuret ketjuliikkeet. Asukaslukuun suhteutettuna Kauhavalla oli vuonna 2009 noin 254 asukasta yhtä erikoiskaupan myymälää kohti (Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkko selvitys 2015). Erikoistavarakaupan sijaintirakennusten kerrosala Kauhavan keskusta-alueella jakaantuu seuraavasti (Kaupan tietopankki): ei tilaa vaativa erikoistavarakauppa yhteensä 3608 k-m² tilaa vaativa erikoistavaroiden kauppa 753 k-m² On hyvä huomioida, että monissa pienissä kunnissa tilastojen kaupan neliöt eivät suoraan kerro kaupan todellisesta tilanteesta. Liiketiloja on paljon tyhjillään tai vajaakäytössä. Erityisesti erikoistavarakaupat ovat joutuneet sulkemaan oviaan. Kauhavan keskustan tuntumassa on selvityksen tekohetkellä myytävänä ja/tai vuokrattavana 11 liikehuoneistoa ja yhteensä lähes 2900 neliötä (Toimitilatori-palvelu). Tarjolla olevien liiketilojen koko vaihtelee 36 neliöstä aina yli 900 neliöön. Verkkokaupan kasvun vaikutusta viimeaikaiselle kaupan kehitykselle on jossain määrin hankala arvioida. Voidaan olettaa, että niissä kunnissa, joissa etenkin erikoistavarakaupan tarjonta on jo alkujaan ollut vähäistä, kivijalkakaupat ovat keskimääräistä vaikeammassa kilpailutilanteessa suhteessa verkkokauppaan. Erikoistavarakaupassa tämä on näkynyt esimerkiksi vaate- ja kenkäkauppojen vähenemisenä katukuvassa. Näiden tuotteiden kauppa on yhä enemmän siirtynyt verkkoon. Tilastokeskuksen (2014) mukaan vuotiasta naisista jo lähes puolet on ostanut vaatteita tai kenkiä internetin kautta. Toisaalta kauppojen ja kauppakeskusten etäisyys ja sen myötä ostosmatkojen hankaluus on saanut pienten paikkakuntien asukkaat hakeutumaan verkkokauppojen asiakkaiksi. Vuodesta 2009 lähtien verkkokaupasta viimeisten kolmen kuukauden aikana ostaneiden tai tilanneiden vuotiaiden osuus on kasvanut lähes puolitoistakertaiseksi. Suhteellisesti voimakkainta kasvu on vuotiaissa, joissa ostajien osuus on lähes kolminkertaistunut kuudessa vuodessa (Tilastokeskus 2014). KAUPALLINEN SELVITYS Kauhavan kaupallinen selvitys 2017_päivitetty.docx 5 (19)

6 1.2. Kaupan palveluverkko ja yhdyskuntarakenne Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkkoselvityksen (2015) mukaan Kauhavalla päivittäistavarakauppa on keskittynyt kaupunginosataajamiin ja valtaväylien varrelle. Selvityksen mukaan Kauhavalla haja-asutusalueiden päivittäistavarakaupan palveluverkko on osittain liian ohut. Ikääntyneiden kotona asumisen tukemiseen esitetään monipalveluauto/-autoja, joissa on myös päivittäistavaramyyntiä. Erikoiskaupan palveluverkossa nähdään mahdollisuutena kehittää erikoiskaupalle sopivia sijoittumismahdollisuuksia valtatien 19 ja kantatien 63 varsilta Kauhavan Portti -ajatteluun perustuen. Ajatuksena on näin hyödyntää päätiestön kasvavia liikennevirtoja kaupallisesti. Kantatien varren kaupallinen tarjonta vahvistaa erityisesti Kauhavan asemaa seudullisen kaupan keskuksena. Kauhavan keskustan kaupallisen kehittämisen lähtökohtana on sekä ydinkeskustan kaupallisen tarjonnan vahvistaminen, että kantatien varren kaupallisen vyöhykkeen vahvistaminen. Kantatie jakaa Kauhavan keskusta-alueen vahvasti kahteen. Sen varrella oleva kaupallinen tarjonta ja elinkeinoelämä sitoo Kauhavan vahvasti osaksi seudullista kokonaisuutta. Kantatien varren kehittymisen ei kuitenkaan tulisi tapahtua kaupunkikeskustan kustannuksella ja siksi kantatietä kehitetään erityisesti suurimittakaavaisemman liike- ja toimitilan alueena. Kantatien ympäristössä Kauppatiellä sijaitsevat suuremmat kaupan yksiköt. Kauppatie halkoo keskustaa muodostaen sille nauhamaisen pääakselin. Samalla se sitoo yhteen keskustan taajamakuvallisesti ja luo yhteyden toiminnallisesti merkittävien kohteiden välille kuten rautatie- ja linja-autoasema, Lauttamuksen keskustapalvelut, tori, kantatien kaupalliset palvelut. (Kauhavan keskustan kehittämissuunnitelma 2016.) Kauhavan kaupungin strategisessa alueidenkäyttösuunnitelmassa (2014) on linjattu yritysalueiden kehittämisperiaatteita. Kauhavan kaupunki pyrkii tarjoamaan jokaiseen taajamaan laajenevan ja uuden yritystoiminnan tarpeisiin yritystontteja. Suunnitelman mukaan keskustaajamassa viedään tavoitteellisesti eteenpäin kaupan hankkeita ja erityisesti Mäki- Hannuksen liikealueella edistetään kaupallisten palveluiden laajentamista. Kauhavan keskustaa kehitetään voimakkaammin kuin muita taajamia, koska vahva keskus on merkittävä koko kaupungin kehittymiselle. Keskustan kehittämissuunnitelman (2016) mukaan ydinkeskustaa vahvistetaan päivittäis- ja erikoistavarakaupan sekä palvelu- ja ravintotarjonnan osalta. Keskustaa kehitetään näin monipuolisena kaupallisena keskuksena. Kantatien varteen sijoittuu päivittäistavarakaupan palveluita, mutta erikoiskauppa on ydinkeskustan tarjontaa suurimittakaavaisempaa ja vaatii 6 (19) KAUPALLINEN SELVITYS

7 enemmän tilaa. Ydinkeskustan kaupallinen vyöhyke muodostuu aseman ja kantatien väliin. Ydinkeskustan tarjonta on monipuolisempaa ja astetta pienimittakaavaisempaa verrattuna kantatien alueeseen. Tori vahvistaa keskustan vetovoimaa ja tarjoaa kauppapaikan lisäksi tilaa myös erilaisille oheistapahtumille. Suunnitteilla on myös kaupat hankkeet, jotka muodostavat kaupalliset ankkurit ydinkeskustan kaupallisen vyöhykkeen molempiin päihin. Tarkastelun kohteena olevan osayleiskaavan alueella asuu yhteensä noin 5900 asukasta (ks kuva 2). Kauhavan keskusta-alue sijaitsee keskeisesti suhteessa yhdyskuntarakenteeseen ja keskustan alueella asuu: alle 1 km etäisyydellä noin 1900 asukasta alle 2 km etäisyydellä noin 4600 asukasta alle 3 km etäisyydellä noin 5300 asukasta Keskustan kaupalliseen vetovoimaan vaikuttaa oleellisesti päivittäistavara- ja erikoiskaupan sekä kaupallisten palvelujen tarjonnan monipuolisuus. On kuitenkin hyvä muistaa, että kehitykseen vaikuttavat myös monet muut tekijät kuten liikenne- ja pysäköintijärjestelyt, fyysinen ympäristö, palvelutarjonnan monipuolisuus, liiketilojen tarjonta sekä liikkeiden ja palveluiden vetovoima ja aukioloajat. KAUPALLINEN SELVITYS Kauhavan kaupallinen selvitys 2017_päivitetty.docx 7 (19)

8 Kuva 2 Kauhavan keskustan lähiasutus vuonna (19) KAUPALLINEN SELVITYS

9 1.3. Kaupan kehitystrendit Päivittäistavarakaupassa hypermarketit ja isot supermarketit ovat olleet vahvoja tekijöitä ja ne säilyttävät asemansa myös lähitulevaisuudessa. Voidaan kuitenkin olettaa, että hypermarkettien koko ei enää kasva oleellisesti. Markkinoille tulee myös aiempaa pienempiä hypermarketteja. Päivittäistavarakaupassa viime vuosien aikana on voitu havaita, että on alettu perustaa uusia pienmyymälöitä. Laadukkaiden pienmyymälöiden merkitys on ollut kasvussa ja kasvaa edelleen tulevaisuudessa. Suurten ja pienten myymälöiden merkityksen kasvaessa keskikokoisten päivittäistavaramyymälöiden asema heikkenee. Kehityksessä on kuitenkin alueellisia eroja. Kuluttajarakenteen muutosten, kuten väestön ikääntymisen ja pienten kotitalouksien yleistymisen myötä, myös asuinalueiden lähikauppojen tarve lisääntyy. Lisäksi myymälöiden erikoistumisen ja profiloitumisen merkitys kasvaa. Samalla liikenneasemamyymälöiden, Deli-tyyppisten myymälöiden ja 24/7-kauppaketjujen kysyntä kasvaa. Verkkokaupan merkitys tulee pitkällä ajanjaksolla kasvamaan myös päivittäistavarakaupassa. Edellytyksenä kuitenkin on, että kuljetuspalvelut kehittyvät logistisesti ja taloudellisesti kannattavaksi. Nettikaupan ja vähittäiskaupan yhdistelmät yleistyvät tulevaisuudessa. Myymälä voi olla verkkokauppaa tukeva nouto- ja palautuspiste tai showroom, jossa tuotteet ovat esillä, mutta ostaminen tapahtuu vain verkossa. Digitalisoituminen vaikuttaa lähes kaikkiin kaupan toimintoihin: ostamiseen, logistiikkaan, verkkokauppasovelluksiin ja uudenlaiseen asiakaspalveluun myymälöissä (Solita 2015). Erikoiskaupassa myymälöiden valikoimat monipuolistuvat ja kasvavat. Tämä merkitsee mm. sitä, että myymäläkoko kasvaa ja kauppakeskukset vahvistuvat. Samalla erikoistuminen, niin yksittäisten myymälöiden kuin pienten kauppakeskustenkin, lisääntyy. Tilaa vaativassa erikoiskaupassa on kehittynyt myös myymälöitä, joissa oman alan tuotevalikoiman lisäksi myydään muita tuotteita, esimerkiksi polkupyöriä kodin-koneliikkeessä. Nähtävissä on myös, että elämyksellisyyteen liittyvä kauppa lisääntyy. Kauppa elää tapahtumista ja myymälätilojen käyttötapa muuttuu ja kehittyy samalla elämyksellisemmäksi. Kaupan rakennemuutokset ovat havaittavissa selkeimmin myymäläverkon muotoutumisena. Kauppa kehittää ja uudistaa olemassa olevia myymälöitään mahdollisuuksien mukaan sekä avaa uusia myymälöitä alueille, joihin on muodostunut selkeä markkina-aukko. Osa myymälöistä kuitenkin suljetaan kannattamattomina muun muassa epäedullisen sijainnin tai väestöpohjan vähentymisen vuoksi. (Kohijoki 2013.) KAUPALLINEN SELVITYS Kauhavan kaupallinen selvitys 2017_päivitetty.docx 9 (19)

10 Kaupan yleisenä kehitystrendinä koko maassa on ollut kaupan keskittyminen ja palveluyksiköiden koon kasvu. Lisäksi pääteiden varsiin on syntynyt ja syntymässä tilaa vaativaa erikoiskauppaa. Kaupallisten keskittymien merkitys on kasvanut ja kasvaa edelleen samalla kun irrallaan olevien myymälöiden asema heikkenee. Kaupunkirakenteeseen liittyvät kauppakeskukset ja kaupan keskittymät menestyvät. Päivittäistavarakauppojen ja erikoiskaupan ketjujen sijoittuminen keskusten yhteyteen parantaa niiden toimintaedellytyksiä. Tilaa vaativa erikoiskauppa mukaan lukien laajan tavaravalikoiman myymälät (halpahintamyymälät) on nyt ja tulevaisuudessa voimakkaasti kasvava erikoiskaupan toimi-ala. Tilaa vaativan kaupan alalle tulee jatkuvasti uutta tarjontaa ja uusia toimialakeskittymiä rakennetaan. Hyvä saavutettavuus ja asioinnin helppous ovat tärkeitä päivittäistavarakaupan menestystekijöitä myös tulevaisuudessa. Kaupan palvelujen liikenteellinen saavutettavuus on yksi menestyvän kauppapaikan avaintekijöistä. Viime aikoina on alettu yhä enemmän kiinnittää huomiota autolla saavutettavuuden lisäksi myös hyvään saavutettavuuteen joukkoliikenteellä sekä kävellen/pyöräillen. Tämä tukee kaupunkirakenteeseen liittyvien kauppapaikkojen menestymismahdollisuuksia. Saavutettavuus joukkoliikenteellä ja kävellen/pyöräillen on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää pyrittäessä hillitsemään ilmastonmuutosta ja vähentämään liikennettä. Ostovoiman kasvun vuoksi kaupan ja erityisesti erikoiskaupan liiketilan tarve kasvaa. Tilantarpeen lisäys voidaan ratkaista sekä nykyisiä tiloja laajentamalla että uusia yksiköitä ja kaupan keskittymiä rakentamalla. Kaupan uusiutumissykli on muuta rakentamisen sykliä nopeampaa, noin 15 vuotta. Tämän vuoksi yhdyskuntarakenteesta irrallaan olevan suurmyymälän ympärille syntyvä muu rakentaminen saattaa jäädä isännättömäksi, kun suuryksikön elinkaari päättyy. Nykyiseen rakenteeseen liittyvät suurinvestoinnit ovat tässä mielessä riskittömämpiä kaupan tilanteen muuttuessa ja rakennusten mahdollista uusiokäyttöä ajatellen. 10 (19) KAUPALLINEN SELVITYS

11 2. OSTOVOIMA JA LIIKETILAN LISÄTARVE 2.1. Ostovoima Ostovoima ja ostovoiman kehitys muodostavat perustan kaupan palveluverkon kehittymiselle ja kaupan investoinneille. Ostovoimalla mitataan sitä, kuinka paljon hyödykkeitä käytettävissä olevalla varallisuudella voi ostaa. Vähittäiskauppaan kohdistuvan ostovoiman kehitystä arvioitiin Kauhavan väestöennusteen ja Etelä-Pohjanmaan asukaskohtaisten kulutuslukujen ( /asukas) perusteella sekä yksityisen kulutuksen kasvuarvioiden mukaan Ostovoima asukasta kohden Etelä-Pohjanmaalla on lähellä maan keskitasoa. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima asukasta kohden vuonna 2012 oli 6392 /asukas (Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkon nykytila ja mitoitustarpeet 2030). Kauhavan kaupungissa asui vuoden 2016 lopussa henkilöä. Tilastokeskuksen laatiman väestöennusteen (2015) mukaan väestönmäärä on vuonna 2020 noin , vuonna 2030 noin ja vuonna 2040 noin Yksityisen kulutuksen vuosittaisena kasvuarviona käytettiin päivittäistavarakaupassa 1,5% prosenttia ja erikoiskaupassa kahta prosenttia. Eri tahojen tekemät arviot yksityisen kulutuksen kasvusta voivat poiketa merkittävästi toisistaan ja kasvuarviot vaihtelevat myös toimialoittain. Kauhavalla koko vähittäiskaupan (päivittäistavarakauppa, tilaa vaativa erikoiskauppa ja muu erikoiskauppa) ostovoima oli vuonna 2016 noin 114 miljoonaa euroa. Päivittäistavarakaupan osuus ostovoimasta oli noin 53 miljoonaa euroa ja erikoiskaupan osuus noin 61 miljoonaa euroa (tilaa vaativa erikoiskauppa noin 21 milj. ja muu erikoiskauppa noin 40 milj. ). Vuoteen 2020 mennessä koko vähittäiskaupan ostovoima kasvaa noin viidellä miljoonalla eurolla. Ostovoiman kasvu on maltillista väestömäärän vähenemisen vuoksi, vaikka yksityinen kulutus kasvaakin. Vuonna 2030 Kauhavan koko vähittäiskaupan ostovoima on noin 134 miljoonaa euroa eli noin 20 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna Päivittäistavarakaupan ostovoima on noin 60 miljoonaa euroa (+7 milj. ) ja erikoiskaupan noin 74 miljoonaa euroa (+13 milj. ). Erikoiskaupan ostovoiman kasvusta kohdistuu tilaa vievään erikoiskauppaan noin viisi miljoonaa euroa ja muuhun erikoiskauppaan noin yhdeksän miljoonaa euroa. KAUPALLINEN SELVITYS Kauhavan kaupallinen selvitys 2017_päivitetty.docx 11 (19)

12 Ostovoima, milj Muu erikoiskauppa Tilaa vaativa erikoiskauppa Päivittäistavarakauppa Kuva 3 Asukkaiden ostovoima 2016 ja kehitys vuosiin 2020 ja Liiketilan laskennallinen lisätarve Ostovoiman kasvu mahdollistaa kaupan paremmat toimintamahdollisuudet. Olemassa olevat yritykset voivat kasvattaa myyntiään ja myös uusille yrityksille voi muodostua toimintaedellytyksiä. Kaupan liiketilan lisätarve arvioidaan ostovoiman kasvun perusteella. Tilantarve kuvaa liiketilan lisätarpeen suuruusluokkaa tilanteessa, jossa kaikki ostovoiman kasvu kohdistuu uusperustantaan. Käytännössä kuitenkin osa ostovoiman kasvusta kohdistuu nykyisten yritysten myynnin kasvuun ja vain osa vaatii uutta liiketilaa. Toisaalta ostovoiman vuodon vähentäminen, myymäläkannan poistuma ja alueen ulkopuolelta tuleva ostovoima lisäävät liiketilan tarvetta. Ostovoiman siirtymä on kunkin alueen vähittäiskaupan myynnin ja ostovoiman erotus. Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkko selvityksessä (2015) päivittäistavarakaupalle ja erikoistavarakaupalle on laskettu erillinen ostovoiman siirtymä. Vuonna 2009 Kauhavalla päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä (%:ia ostovoimasta) oli positiivinen (+8 %) ja erikoiskaupan puolestaan negatiivinen (-3 %). 12 (19) KAUPALLINEN SELVITYS

13 Keskeinen tilatarpeeseen vaikuttava tekijä on myös myyntitehokkuus. Myyntitehokkuus vaihtelee myymälätyypeittäin ja se on korkein suurissa yksiköissä. Näin ollen myös uusperustannan rakenne vaikuttaa lopulliseen tilantarpeeseen. Myyntitehokkuus on päivittäistavarakaupassa /my-m² ja erikoistavarakaupassa 3000 /my-m². Etelä-Pohjanmaalla erityisesti päivittäistavarakaupan myyntitehokkuus on alhainen verrattuna muihin maakuntiin. Alhainen myyntitehokkuus voi kertoa kaupan ylimitoituksesta. Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkon nykytila ja mitoitustarpeet 2030 selvityksen (2015) mukaan kaupan laskennallinen mitoitus 2, toteutunut rakentaminen vuonna 2012 ja rakentamispotentiaali määräytyvät Kauhavalla seuraavalla tavalla: Kaupan laskennallinen mitoitus vuonna 2030 kerrosalana (k-m²) Kaupan toteutunut rakentaminen kerrosalana (k-m²) vuonna 2012 Päivittäistavarakauppa Erikoiskauppa Tilaa vaativa erikoiskauppa Yhteensä Kaupan laskennallinen rakentamispotentiaali päivittäis- ja erikoistavarakaupassa (ml. tilaa vaativa erikoiskauppa) vuoteen 2030 Kauhavalla Päivittäistavarakauppa Erikoiskauppa Yhteensä Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavassa Kauhavan keskustaan osoitettu vähittäiskaupan suuryksiköiden kokonaismitoitus on k-m². Nykyisin Kauhavan keskusta-alueella (ml. Jokiniemi) sijaitsee arviolta noin k-m² vähittäiskaupan pinta-alaa ja maakuntakaavan mitoituksen myötä ydinkeskustan kivijalka-tyyppiselle liike- ja palvelurakentamiselle on varattu uutta tilaa n k-m². Se, että keskustoissa mahdollistetaan kaupan sijoittuminen 2 Laskelma ei ota huomioon maakunnan ulkopuolelta tulevaa ostovoiman siirtymää. KAUPALLINEN SELVITYS Kauhavan kaupallinen selvitys 2017_päivitetty.docx 13 (19)

14 vähittäiskaupan suuryksikköön, ei tarkoita sitä, ettei pieniä myymälöitä tule keskustaan lainkaan. Suuryksiöiden yhteyteen sijoittuu hyvin usein myös pienmyymälöitä, joko etumyymälöinä tai kauppakeskusmuotoisesti. Nämä voivat toimia korttelirakenteessa perinteisten kivijalkamyymälöiden tapaan. Vähittäiskaupan suuryksikkö keskustassa ei tarkoita vain yhtä myymälää, esim. hypermarkettia, vaan erilaisten suuryksiköiden muodostamaa kokonaisuutta, joiden yhteydessä on myös pienmyymälöitä ja mahdollisesti myös asuntoja. Maakuntakaavan mahdollistama vähittäiskaupan uusi k-m² mitoitus synnyttäisi toteutuessaan arviolta yli 480 työpaikkaa kokoaikaisiksi työpaikoiksi muutettuina. Keskustaan sijoittuvat uudet yritykset voivat myös synnyttää välillisesti uusia työpaikkoja muihin yrityksiin esimerkiksi alihankintaketjujen kautta. Työpaikkojen keskittyminen keskuksiin ja lisääntyvä pendelöinti viittaavat siihen, että ostovoiman siirtymä suuntautuu yhä vahvemmin kaupallisiin keskuksiin. Kauhavalle pendelöi huomattava määrä ihmisiä päivittäin. Vuonna 2013 Kauhavalle pendelöiviä oli lähes 1900 henkilöä (Kauhavan kaupunki 2016). Sisäänpendelöintiä tapahtuu mm. Seinäjoelta (573), Lapualta (525) ja Ilmajoelta (43). Vaikka myymälän läheisyys on yleisin pääasiallisesti käytetyn päivittäistavaroiden ostopaikan valintasyy, pääasiallisesti käytetty ostopaikka ei välttämättä ole fyysisesti lähin palvelu. Ostoksia tehdään myös esimerkiksi työmatkojen yhteydessä, jolloin pääasiallisesti käytetty kauppa voi sijaita kilometrien päässä kodista. (Kohijoki 2013.) Matkailun taloudellinen merkitys kasvaa Etelä-Pohjanmaalla ja myös Kauhavalla on nähty tarve kehittää kaupallisia palveluita tukemaan matkailua. Kauhavalla on vahva matkailullinen asema mm. PowerParkin ansiosta, jossa käy vuosittain noin vierasta (powerpark.fi). Matkailijoita on mahdollista houkutella asioimaan myös Kauhavan keskustassa ja pidentää matkailijoiden viipymää. Viipymän pidentyessä myös matkailijoiden suhteellinen ostovoima kasvaa. Vähittäiskauppojen merkitys matkailutuloissa on merkittävä: jokaisesta matkailueurosta vähittäiskauppa saa yli 60 prosenttia (Yle uutiset 2014). Matkailun aikaansaama bkt oli vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaalla 384 euroa/asukas (TEM 2017) ja suhteutettuna Kauhavan kaupungin väkilukuun vuonna 2014 tarkoittaa se noin 6,5 miljoonaa euroa. Liiketilan lisätarvelaskelmassa on muuttujia, joihin sisältyy suhdanteista riippuvia epävarmuustekijöitä, kuten väestön kasvu, ostovoiman vuosikasvu ja myyntitehokkuus. Näin ollen lasketut liiketilatarpeet antavat suuntaa tulevasta lisätarpeesta. Arvioitu tarve voi siksi toteutua joko ennakoitua aikaisemmin tai vasta pidemmällä aikavälillä. 14 (19) KAUPALLINEN SELVITYS

15 3. JOHTOPÄÄTÖKSET Kaavamitoituksessa on tärkeää ottaa huomioon se, että liiketilan lisätarvelaskelma perustuu lukuisiin olettamuksiin. Esimerkiksi ostovoima voi kasvaa merkittävästi laskettua nopeamminkin kuten se on myös viidentoista viimeisen vuoden aikana kasvanut. Lisäksi kaupan konseptit saattavat kehittyä sellaiseen suuntaan, että tarvitaan nykytiedon mukaan laskettua enemmän liiketilaa. Tilatarve kasvaa esimerkiksi laajentuneen tuotevalikoiman tai -lajitelman myötä. Tällöin myymälöiden tuotemäärä kasvaa, vaikkei myynti kasvaisikaan. Kaupan neliöt eivät kuitenkaan suoraan kerro kaupan todellisesta tilanteesta, koska liiketiloja on myös tyhjillään tai vajaakäytössä. Kauhavan keskustan tuntumassa on selvityksen tekohetkellä myytävänä ja/tai vuokrattavana huomattava määrä liiketilaa. Tarjolla olevat tilat eivät kuitenkaan välttämättä vastaa sijainniltaan tai kapasiteetiltaan vähittäiskaupan nykyisiä tai tulevia tarpeita eivätkä ne näin automaattisesti kompensoi uutta tilantarvetta. Kaupan saavutettavuuden kannalta keskeinen rooli on tiiviillä yhdyskuntarakenteella. Yhdyskuntasuunnittelussa tulee luoda edellytykset lähipalvelujen tukemiseksi kaavoittamalla asumista ja työpaikkoja riittävän tiiviisti sekä luomalla lähipalveluille sijoittumisedellytyksiä synnyttämällä niille riittävä väestöpohja. Ennusteen mukaan Kauhavan väestö vähenee vuoteen 2030 mennessä, joten yksityisen kulutuksen kasvusta huolimatta ostovoivoiman kasvu on alueella maltillista. Kauhavalla päivittäistavarakauppa on keskittynyt kaupunginosataajamiin ja valtaväylien varrelle. Ikääntyneiden kuluttajien osuus on vuonna 2030 nykyistä suurempi ja yhä useampi heistä asuu ydinkeskustan alueella. Kaupan palvelujen saavutettavuus ikäihmisten näkökulmasta ja siihen vaikuttavat tekijät, kuten esteettömyys, ovat entistä suuremmassa roolissa kauppapaikan menestymisessä. Toisaalta verkkokaupan kasvu on ollut viime vuosina voimakasta erityisesti vuotiaissa, joten verkkokaupan suosio voi tulevaisuudessa laskea liiketilan tarvetta oletettua enemmän. Kuluttajat eivät tee kaikkia ostoksia omalta paikkakunnalta, vaan osa ostoksista hankitaan oman asuinalueen ja oman kunnan ulkopuolelta. Vastaavasti muualla asuvat tuovat paikkakunnalle ulkopuolista ostovoimaa. Ulkopuolelta tuleva ostovoima voi jonkin verran lisätä liiketilan tarvetta, mikäli pendelöinti ja matkailu kasvavat arvioitua voimakkaammin. Tämän selvityksen pohjalta voidaan tehdä johtopäätös, että ostovoiman kehityksen, kaupan yleisten trendien ja Kauhavan alueelle tehtyjen selvitysten perusteella kaupan laskennallinen KAUPALLINEN SELVITYS Kauhavan kaupallinen selvitys 2017_päivitetty.docx 15 (19)

16 kokonaismitoitus k-m² on realistinen. Kaupan laskennallinen rakentamispotentiaali vuonna 2030 painottuu selkeästi erikoiskauppaan ja odotuksiin erikoiskaupan kasvusta. Maakuntakaavan Kauhavan ydinkeskustaan mahdollistama vähittäiskaupan uusi k-m² mitoitus on lähtökohtana Kauhavan mittakaavaan sopiva antaen näin kehyksen Kauhavan keskusta-alueen kehittämiseen ja alueen nykyisen rakennuskannan täydentämiseen. Mikäli kuitenkin positiivinen ostovoiman siirtymä Kauhavan keskustaan kasvaa tulevina vuosina merkittävästi ennakoitua suuremmaksi, saattaa nykyinen liiketilan lisätarpeen mitoitus vaatia tarkistamista ylöspäin n kerrosneliötä. Tärkeää on, että keskustaan osoitettu mitoitus on riittävä ja tukee kaupan toimintojen kehittymistä myös tulevaisuudessa. Kaupan palveluja Kauppatien ja Kortesjärventien risteyksessä: Tokmanni, K-market, Lidl, Rautakauppa. LIITE: KAUHAVAN KESKUSTAN NYKYISET KAUPAN PALVELUT JA MERKINTÖJEN SELITYS 16 (19) KAUPALLINEN SELVITYS

17 17 (19) KAUPALLINEN SELVITYS Kauhavan kaupallinen selvitys 2017_päivitetty.docx

18 KARTTAMERKINTÖJEN SELITYKSET: 18 (19) KAUPALLINEN SELVITYS

19 Lähteet Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkko selvitys (2015). Etelä-Pohjanmaan liitto ja FCG Finnish Consulting Group Oy. Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkon nykytila ja mitoitustarpeet 2030 (2015). B:70. Etelä- Pohjanmaan liitto. Kauhavan kaupunki (2016). Vuoden 2017 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma. Kauhavan kaupungin strateginen alueidenkäyttösuunnitelma (2014). Kauhavan kaupunki & AIRIX Ympäristö Oy. Kauhavan keskustan kehittämissuunnitelma (2016). Ramboll. Kaupan tietopankki. Ympäristö.fi verkkojulkaisu. FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Yhdyskuntarakenne/Palvelut/Kaupan_tietopankki Kohijoki, Anna-Maija (2013). Onko kauppa kaukana? Päivittäistavarakaupan palvelujen saavutettavuus Turun seudulla ikääntyvien kuluttajien näkökulma. A-15:2013. Turun yliopisto. PTY (2016). Päivittäistavarakauppa Päivittäistavarakauppa ry. pdf Solita (2015). Kaupan trendit ja tulevaisuus Syke (2013). Ympäristö.fi verkkojulkaisu topankki/aluerajaukset. TEM (2017). Alueellinen matkailutilinpito Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset maakunnittain Työ- ja elinkeinoministeriön raportteja 21/2017. Tilastokeskus (2014). Tieto- ja viestintätekniikan käyttö. Verkkokauppa. Toimitilatori-palvelu (8/2017) Yle uutiset (2014). KAUPALLINEN SELVITYS Kauhavan kaupallinen selvitys 2017_päivitetty.docx 19 (19)