HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 13/ (46) SAIRAANHOITOPIIRI. Hallituksen kokoushuone, Stenbäckinkatu 9, hallintokeskus, 4 krs.

Transkriptio

1 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 13/ (46) Aika klo 17:00-19:33 Paikka Hallituksen kokoushuone, Stenbäckinkatu 9, hallintokeskus, 4 krs. Käsitellyt asiat Asia Otsikko Sivu 74 INFO-OSUUS 4 75 LÄNTINEN SILMÄSAIRAALAHANKE 5 76 HYKS- SAIRAAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN TILANNE TAMMI-LOKAKUU VUODEN 2013 TALOUSARVIOESITYS 78 HUS-KONSERNIN JOHTAMISEN JA OHJAAMISEN PERIAATTEET 79 KOKEMUKSIA ERITYISTARPEISTEN LASTEN KOTISAIRAANHOITOYKSIKÖN TOIMINNASTA 80 ANGIOLAITTEEN HANKINTA MEILAHDEN LEIKKAUSOSASTON HYBRIDILEIKKAUSSALIIN 81 KAHDEN MÄÄRÄAIKAISEN OSASTONYLILÄÄKÄRIN VIRAN PERUSTAMINEN ORTOPEDIAN JA TRAUMATOLOGIN KLINIKKAAN AJALLE HYKS-LAUTAKUNNAN KOKOUKSET KEVÄTKAUDELLA HYKS-LAUTAKUNNAN SEMINAARIT JA KOULUTUKSET 84 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET MUUT ASIAT 39

2 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 13/ (46) Osallistujat Nimi Tehtävä Klo Lisätiedot Läsnä Viljakainen Paula puheenjohtaja 17:00-19:33 Erolahti Anni-Helena jäsen 17:00-19:33 Huvila Raimo jäsen 17:00-19:33 Antskog-Karstinen Anita jäsen 17:00-19:33 Kuikka Essi jäsen 17:00-19:33 Lindqvist Bengt jäsen 17:00-19:33 Pajunen Sirpa jäsen 18:19-19:33 saapui 75 aikana Pihlman Marjo jäsen 17:00-19:33 Ranki Risto jäsen 17:00-19:33 Sjölund Thorolf jäsen 17:00-19:33 Vuorento Reijo jäsen 17:00-19:33 Karma Pekka yliopiston edustaja 17:00-19:33 Yltävä Harry hallituksen edustaja 17:00-19:33 Muu Lauharanta Jorma sairaanhoitoalueen 17:00-19:33 johtaja Herranen Tiina johdon assitentti 17:00-19:33 tiedottaja Lehtonen Riitta viestintäpäällikkö 17:00-19:33 Kokkonen Jari suunnittelupäällikkö 17:00-19:33 Sorsa Pirjo sihteeri 17:00-19:33 Vento Jaana hallintopäällikkö 17:00-19:33 Kentala Erna ylilääkäri 17:00-17:40 Operatiivinen tulosyksikkö, Silmätautien klinikka, 74 Lindén Aki toimitusjohtaja, HUS 17:00-18:23 läsnä 74 ja osan 75 Lähteenmäki Hannu johtaja 17:00-17:40 HUS-Tilakeskus, 74 Urho Ulla-Marja hallituksen puheenjohtaja 17:00-19: Poissa Letto Pirkko varapuheenjohtaja Haukipuro Kyösti jäsen Honkasalo Riku jäsen Laiho Sari jäsen Lähteenmäki Hanna jäsen Sistonen Helena jäsen Finnilä Jari talousjohtaja, HYKS

3 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 13/ (46) Allekirjoitukset Pöytäkirja allekirjoitettu Paula Viljakainen puheenjohtaja Pirjo Sorsa sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu Essi Kuikka pöytäkirjantarkastaja Raimo Huvila pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoi topiirin kuntayhtymän keskuskirjaamo, Stenbäckinkatu 9, Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Kokous todettiin laillisesti ko koonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Essi Kuikka ja Raimo Huvila. Käsittelyjärjestyksen hyväksyminen Päätös Hyväksyttiin.

4 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 13/ (46) INFO-OSUUS 120/00/02/00/02/2012 HYKS 74 Ylilääkäri Erna Kentala, HYKS Silmäklinikka Johtaja Hannu Lähteenmäki, HUS Tilakeskus HYKSin läntinen silmäsairaala Sairaanhoitoalueen johtaja Jorma Lauharanta Ajankohtaiset asiat Päätösesitys Asian käsittely Merkitään tiedoksi. Johtaja Hannu Lähteenmäki ja ylilääkäri Erna Kentala selvittivät lautakunnalle silmäsairaalahanketta. Sairaanhoitoalueen johtaja Jorma Lauharanta informoi lautakuntaa, että HUSin toimitusjohtaja Aki Lindén on nimetty STM:n palvelurakenneuudistuksen selvityshenkilöksi HYKSin erityisvastuualueen työryhmään Päätös Merkittiin tiedoksi. Lisätietoja Erna Kentala, puh. (09) Hannu Lähteenmäki, puh. (09) Jorma Lauharanta, puh. (09)

5 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 13/ (46) LÄNTINEN SILMÄSAIRAALAHANKE 120/00/02/00/02/2012 HYKS 75 Taustaa Väestön ikääntyminen, uudet hoitomuodot, lainsäädännölliset muutokset (mm. hoitotakuu) sekä yksityissektorilta julkiselle sektorille siirtyvät potilaat lisäävät merkittävästi silmätautien palvelujen kysyntää ja resurssien tarvetta. Kysynnän voimakkaan kasvun, johon tullee vaikuttamaan myös hoitopaikan vapaa valinta, odotetaan edelleen jatkuvan tulevina vuosina HYKS:ssa. Silmätautien hoidon tarpeesta ja sen järjestämisestä HUS -alueella on tehty selvitys loppuvuodesta Raportissa todetaan, että tarvittavien suoritteiden (leikkausten ja käyntien) määrä kasvaa nykyiseen omaan toimintaan verrattuna lähes kaksinkertaiseksi vuoteen 2020 mennessä. Lisätilojen ja lisähenkilöstön tarve on ilmeinen. Myös laitekanta vaatii mittavia investointeja. Kiihtyvä kysynnän kasvu on silmätaudeissa näkynyt jo usean vuoden ajan. Alkuvuonna 2012 (1-10 / 2012) elektiivisten lähetteiden määrä on kasvanut edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna lähetteellä (10.5 %). Samaan aikaan omaa tuotantoa (mm. lisätöillä) on pystytty lisäämään 4 %. Loput kysynnän kasvusta on ohjautunut ostopalveluun. Kaihipotilaita lukuun ottamatta lähetteet koskevat yleensä kroonisten silmäsairauksien hoitoa, jolloin tauti vaatii loppuelämän ajan hoitoa ja seurantaa. Väestön eliniän odote on noussut jonka seurauksena silmätautien hoitoa tarvitseva osuus kasvaa vastaavasti. Hyvä silmäsairauksien hoito näön säilyttämiseksi edesauttaa kotona selviämistä ja säästää yhteiskunnalle pitkäaikaishoidon ja laitoshoidon kustannuksia. Palveluja on viime aikoina jouduttu ostamaan myös aikaisemmin omana toimintana hoidettuihin sairauksiin, joista esimerkkinä verkkokalvosairaudet. Keväästä 2012 lähtien näille potilaille on jouduttu ostamaan muun muassa silmänsisäisiä pistoksia jotta hoitoon pääsy vastaisi valtakunnallisia suosituksia. Yksityissektorilta ostetun palvelun kulut olivat vuonna 2011 noin kuusi miljoonaa euroa. Niiden tarve (palveluseteli ja ostopalvelu) on vuonna 2012 kasvanut entisestään. Lokakuun loppuun 2012 mennessä palveluseteliin ja ostopalveluun oli käytetty jo 4,9 miljoonaa euroa. Ulkopuolelta ostetun palvelun lisäys johtuu osittain myös siitä, että nykyisissä silmäklinikan peruskorjaamattomissa tiloissa, nykyisillä laitteilla ja nykyisellä henkilöstömäärällä ei ole ollut mahdollista lisätä omaa toimintaa vastaamaan lain edellyttämää hoidon saatavuutta. Hallitsemattomasti kasvava ostopalvelu aiheuttaa monenlaisia ongelmia. Se vaatii mittavan byrokratian (tällä hetkellä arvioituna n. 12 htv). Valvonta ja laaduntarkkailu on vaikeaa. Yksityissektorin lähes rajaton tarjonta vaikeuttaa hoidon kriteerien valvontaa ja vaikuttavuuden seurantaa. Oman toiminnan ja prosessien kehittäminen vaikeutuu toiminnan jakautuessa muille toimijoille. Rekrytointi vaikeutuu työn sisällön muuttuessa ja osaavan henkilöstön siirtyessä yhä enenevästi yksityissektorille.

6 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 13/ (46) Hankkeen toteutus Hankkeen toteuttaminen vaatii oman ydintoiminnan käytössä olevien tilojen huomattavaa kasvattamista. Tämä toteutetaan vuokraamalla sairaalakäyttöön tarkoitettuja tiloja nykyisten klinikkatilojen ulkopuolelta, Helsingin Lauttasaaresta. Tilat kunnostetaan vastaamaan lainsäädännön vaatimuksia ja yliopistosairaalan standardeja. Uuden henkilökunnan palkkaamiseen sekä laitteisiin ja kalusteisiin joudutaan myös hankkeen puitteissa investoimaan. Laajuudeltaan vuokrattavat tilat ovat noin hum2, kokonaispinta-ala on brm2 ja hyötyala on hym2. Kokonaistilavuus on m3. Kiinteistö sijaitsee hyvien julkisten kulkuyhteyksien läheisyydessä. Länsi-metron Lauttasaaren asema on rakenteilla kiinteistön viereen. Vuokrattavaan kiinteistöön sijoitetaan verkkokalvopoliklinikka, jossa pääasiallisesti hoidetaan ikärappeumaa sairastavia potilaita. Lisäksi tiloihin sijoitetaan silmätautien päiväkirurginen kaihi- ja plastialeikkaustoiminta sekä kaihipoliklinikkatoimintaa. Nykyinen (kolmessa eri kiinteistössä toimiva) silmätautien kuntoutusyksikkö on myös suunniteltu siirrettäväksi kokonaisuudessaan uusiin tiloihin. Hankkeen avulla omaa vuosittaista tuotantoa kasvatetaan asteittain noin leikkauksella, avohoidon DRG-tuotteella ja noin avohoitokäynnillä, samalla hilliten lisääntyvää ostopalvelujen tarvetta. Muutoksessa toteutetaan volyymin kasvattamisen lisäksi hoitoprosessien virtaviivaistamista sekä uusissa tiloissa että silmäklinikan omissa tiloissa. Hankkeessa toteutetaan myös kokonaan uusia toimintatapoja, mm. tehtävänsiirtoja hoitajille ja perustetaan hoitajavastaanottoja. Silmäklinikalla vapautuviin poliklinikkatiloihin sijoitetaan avohoitotoimintaa kasvavalle diabetespotilaiden ryhmälle sekä lapsipotilaille, joita on tähän asti hoidettu lastenklinikalla. Vapautuvaa leikkaussalitilaa käytetään pääosin vaativalle yliopistosairaalatasoiselle silmäkirurgialle. Lauttasaaren sairaalakiinteistön omistajan kanssa tehtävän vuokrasopimuksen mukaan omistaja huolehtii kokonaisuudessaan vuokrattavien tilojen saneeraus- ja muutostöistä, joiden kustannukset sisällytetään vuokriin. Vuokrasopimus on suunniteltu vuodesta 2013 alkaen kuusivuotiseksi. Tämän lisäksi sopimus mahdollistaa kaksi optiovuotta. Neliövuokra ei merkittävästi poikkea silmäklinikan tilavuokrasta. Hankkeen tarkempi kuvaus hankesuunnitelmassa: HYKS, SILMÄTAUTIEN KLINIKKA SILMÄSAIRAALA, LÄNTINEN POLIKLINIKKA (oheismateriaali A). Kustannukset Vuonna 2013 kustannuksia uusien tilojen käyttöönotosta ja uudesta toiminnasta aiheutuu henkilöstömenoista (n. 2 M ), aineista, tavaroista ja tarvikkeista (n. 2.5 M ), tilavuokrista (n. 0.5 M ), poistoista (n. 0.4 M ) ja sisäisistä palvelujen ostoista (n. 0.8 M ). Nettokustannukset ovat kuitenkin huomattavasti pienemmät. Lisätöiden sekä ostopalvelun ja palvelusetelitoiminnan väheneminen pienentää hankkeeseen tarvittavaa kulurahoitusta yhteensä noin 4.2 M. Näin ollen hankkeen nettokustannukset vuodelle 2013 ovat noin 2 M, josta jäsenkuntien laskennallinen osuus on n. 1.7 M. Tällä katetaan myös vuoden 2013 lisääntyvä hoidon kysyntä.

7 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 13/ (46) Kannattavuus Hanke on ensimmäisinä vuosina jossain määrin kustannuksia lisäävä. Sen seurauksena silmätautien keskimääräisen tuotehinnan arvioidaan nousevan noin 3.1% vuonna 2013 ja 1.3 % vuonna Pitkällä tähtäimellä hankkeen lasketaan kuitenkin olevan selvästi edullisempi kuin vastaava palvelun hankkiminen ostopalveluna. Esimerkkinä vuosi 2014, jolloin kysynnän arvioidun kasvun hinta omana tuotantona (hankkeen toteuduttua) on noin miljoona euroa pienempi kuin vastaavan palvelun hinta yksityissektorilta ostettuna. Oma ja ostettu toiminta hankkeen toteuduttua Strategisesta kumppanuudesta yksityissektorin kanssa ei ole tarkoitus luopua kokonaan. Ulkoistettua toimintaa on tarkoitus käyttää jatkossakin sellaisessa toiminnassa jota ei ole mielekästä tuottaa itse. Esimerkkinä tästä glaukooman seuranta. Potilaita on HUS alueella noin He tarvitsevat vuosittain kaksi käyntiä tautitilanteen seuraamiseksi. Nämä on tarkoitus jatkossakin toteuttaa ostopalvelun tai palvelusetelin avulla. Kaihileikkauksia tehdään nykyään HUS alueella vuositasolla noin kappaletta, näistä palvelusetelillä noin Leikkaustarpeen arvioidaan muutaman vuoden kuluttua nousevan vuosittaiseen leikkaukseen. Potilaille valinnanvapautta mahdollistavaa ja kustannustehokasta palvelusetelikonseptia voidaan tällöin edelleen käyttää lisääntyneen kysynnän hoitamiseen. Päätösesitys Lautakunta päättää, että 1. Läntinen silmäsairaala-hanke toteutetaan hankesuunnitelman mukaisesti, jotta kyetään vastaamaan kysynnän voimakkaaseen kasvuun ja luomaan optimaalisempi suhde oman ja ostopalvelutuotannon välille. 2. Hanke sisältyy HYKS-sairaanhoitoalueen vuoden 2013 talousarvioesitykseen. 3. Sille raportoidaan kevätkaudella 2013 hankkeen toteutuksen etenemisestä ja loppuvuonna 2013 Läntisen silmäsairaalan toiminnasta ja sen vaikutuksesta kustannuksiin ja hoitoon pääsyyn. Asian käsittely Käsittelyn aikana Risto Ranki Raimo Huvilan ja Pekka Karman kannattamana esitti, että päätösesitystä muutetaan seuraavasti: [Lautakunta päättää], että "Läntisestä silmäsairaalahankkeen toiminnasta toteutetaan vuonna 2013 enintään puolet ja tilannetta tarkastellaan uudelleen keväällä 2014". Esittelijä esitti lisättäväksi vielä [Lautakunta päättää] "omalta osaltaan". Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli tehty esittelijän päätösesityksestä poikkeava esitys, joista oli äänestettävä.

8 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 13/ (46) Suoritetussa kädennostoäänestyksessä annettiin 8 EI-ääntä (Rankin esitys) ja 4 JAA-ääntä (esittelijän esitys). Puheenjohtaja totesi lautakunnan äänin 8-4 hyväksyneen Rankin esityksen. Päätös Lautakunta päätti omalta osaltaan, että Läntisestä silmäsairaalahankkeen toiminnasta toteutetaan vuonna 2013 enintään puolet ja tilannetta tarkastellaan uudelleen keväällä Lisätietoja Erna Kentala, puh Hans Ramsay, puh Jakelu Hallitus

9 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 13/ (46) HYKS- SAIRAAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN TILANNE TAMMI-LOKAKUU /02/02/2012 HYKS 76 Lautakuntaa on tarkoitus tässä kokouksessa informoida sairaanhoitoalueen toiminnan ja talouden tammi-lokakuun tilanteesta ja vuoden 2012 ennusteesta. HYKS-sairaanhoitoalueen talouden ja palvelutuotannon ennuste laaditaan tammi-lokakuun 2012 toteumatietojen perusteella, mutta aikataulullisista syistä johtuen esityslistan oheismateriaalin tiedot eivät sisällä vielä uutta ennustetta. Materiaali päivitetään tältä osin ja se jaetaan lautakunnan kokouksessa. Tammi-lokakuun 2012 HYKS-sairaanhoitoalueen toiminnan ja talouden seurantaraportti on oheismateriaalina B. Yhteenveto HYKS:n keskeisistä tuotanto- ja talousluvuista 1-10/2012 Kysyntä (vertailu tammi-lokakuu 2012/2011) elektiiviset lähetteet + 3,3 % (vrt. 2011) jäsenkuntien päivystyskäynnit ja -toimenpiteet -2,0 % (vrt. 2011) hoidettuja jäsenkuntien eri potilaita + 0,6 % (vrt. 2011) Hoitotakuu (tilanne lokakuun lopussa / tammi-lokakuussa) elektiivisistä lähetteistä 1,4 % käsittelyaika yli 21 päivää kiireettömään vuodeosastohoitoon ja päiväkirurgiaan odottajia (vrt. vuoden 2011 loppuun; potilasta) yli 6 kk vuodeosastolle odottaneita 520 (3,8 % odottajista) polikliiniseen hoitoon odottavia (joista yli 3 kk odottaneita 991; 5,5 % odottajista) Tuotanto (jäsenkunnat) Toteuma 1-10/2012 / TA 1-10/2012 NordDRG-tuotteet +3,9 % käyntituotteet + 2,1 % hoitopäivätuotteet -7,5 % Talous (toteuma tammi-lokakuu) toimintatuotot poikkeama TA 1-10/2012; +1,9 % / 18,7 milj. euroa toimintatuotot poikkeama Tot. 1-10/2011; +2,5 % / 25,0 milj. euroa toimintakulut poikkeama TA 1-10/ ,2 % / 41,9 milj. euroa toimintakulut poikkeama Tot. 1-10/ ,4 % / 43,6 milj. euroa tilikauden tuloksen poikkema TA 1-10/2012: -22,8 milj. euroa sitova taloudellinen tavoite (nettokulut) poikkeama TA 1-10/ ,0 % / 33,8 milj. euroa Henkilöstö (vertailu tammi-lokakuu 2012/2011) henkilötyövuosia +2,3 % / 172 htv sairauspoissaolot 10,4 päivää / henkilö (0,3 pv/hlö pienempi kuin vuonna 2011) Muutos tammi-elokuun tilanteeseen elektiivisten lähetteiden muutos vuoteen 2011 noussut 0,7 %-yksikköä (1-8/2012: + 2,6 %)

10 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 13/ (46) Toiminnan ja talouden toteumat kiireettömään vuodeosastohoitoon ja päiväkirurgiaan odottajien määrä laskenut elokuun lopusta 142 odottajalla (-1,0 %) polikliiniseen hoitoon odottajien määrä laskenut elokuun lopusta -528 odottajalla (-2,8 %) toimintatuottojen kauden talousarvion ylitys pienentynyt 0,3 %-yksikköä (1-8/2012: + 2,2 %) jäsenkuntien laskutuksen kauden talousarvion ylitys pienentynyt 0,2 %-yksikköä (1-8/2012: +1,6 %) toimintakulujen kauden talousarvion ylitys pienentynyt 0,4 %-yksikköä (1-8/2012: +4,6 %) Toiminnan ja talouden toteumiin sisältyy talousarvioon sisältymätön, toukokuusta alkaen vaiheittain käynnistyvä erityisvaativien lasten kotihoitotoiminta noin 0,7 milj. euroa vuositasolla. Sairaanhoidollinen palvelutuotanto Lokakuun oman toiminnan palvelutuotanto on ollut 2,5 % suurempi kuin vuoden 2011 lokakuussa, pääsyynä tähän on ollut arkipäivien suurempi määrä (+ 2 päivää), joka vaikuttaa elektiiviseen toimintaan. Lisäksi keskeneräisten hoitojaksojen takautuva laskutus on ollut jonkin verran suurempi kuin edellisinä kuukausina. HYKS-sairaanhoitoalueen jäsenkuntien potilaille tuotettavien palvelujen lukumäärä ylittää NordDRG -tuotteiden ( kpl / 3,9 %) ja käyntituotteiden ( kpl / 2,1 %) osalta tammi-lokakuun talousarvion. Hoitopäivätuotteet puolestaan alittavan kauden kumulatiivisen talousarvion ( kpl / -7,5 %). Jäsenkuntien yhteenlaskettu NordDRG - ja käyntituotteiden toteuma ylittää myös vuoden 2011 vastaavan ajan tuotannon kpl / 1,7 %. HYKS-sairaanhoitoalueen jäsenkuntien palvelulaskutuksen tammi-lokakuun toteuma ylittää talousarvion noin11,7 milj. eurolla (1,4 %). Vuoden 2012 palvelulaskutus ylittää vuonna 2011 tammi-lokakuussa toteutuneen (ennen takautuvaa laskutusta) 10,8 milj. eurolla (1,3 %). HYKS-sairaanhoitoalueen koko oman tuotannon keskihinta jäsenkunnille tammi-lokakuussa oli 580,0 euroa tuotteelta, ollen vain 0,3 % (+2,0 euroa) enemmän kuin vuoden 2011 keskihinta ja jääden hiukan (-0,1 %) alle vuoden 2012 talousarviossa tammi-lokakuulle suunniteltua keskihintaa. Siirtoviivepäiviä on tammi-lokakuussa kertynyt yhteensä kpl, joista oman tuotannon laskutettavia siirtoviivepäiviä on ollut kpl (3,2 milj. euroa). HUS:n ulkopuolella hoidetuista, siirtoa odottavien potilaiden siirtoviivepäivistä on laskutettu 1,1 milj. euroa. Lähetekehitys ja hoitoon odottavat Alkuperäisten elektiivisten lähetteiden määrä on tammi-syyskuussa lisääntynyt viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta 3,3 % (5 320 lähetettä).

11 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 13/ (46) Lokakuussa elektiivisiä lähetteitä tuli 15,4 % (2 717 lähetettä) enemmän kuin vuoden 2011 lokakuussa. Myös päivystyskäyntien ja toimenpiteiden määrä oli lokakuussa suurempi kuin edellisenä vuonna (+3,4 %/ 403 käyntiä), vaikka tammi-lokakuun kokonaismäärä on jäänyt alle viime vuoden toteuman. Kiireettömään vuodeosastohoitoon ja päiväkirurgiaan odottavia potilaita oli lokakuun lopussa yhteensä Hoitoon odottavien potilaiden kokonaismäärä on 21,5 % (2 449 potilasta) korkeampi kuin vuoden 2011 lopussa ja 59 odottajaa korkeampi kuin syyskuun 2012 lopussa. Hoitoon yli kuusi kuukautta odottaneita potilaita oli lokakuun lopulla 520 potilasta (12/2011 yhteensä 125 potilasta ja 9/2012 yhteensä 535), joista mm. silmätaudeille odotti 236, plastiikkakirurgiaan 136, KNK-taudeille 40, neurokirurgiaan 35, verisuonikirurgiaan 32 ja rintarauhaskirurgiaan 17. Kiireettömiin polikliinisiin tutkimuksiin tai hoitoihin odottavia potilaita oli lokakuun lopussa odottajaa. Yhteensä 991 odottajaa (5,5 % kaikista) oli odottanut yli 3 kuukautta. Yli 3 kuukautta odottaneista 260 odotti ortopediaan, 159 sisätaudeille, 129 silmätaudeille, 79 käsikirurgiaan ja 67 KNK-taudeille. Henkilöstö HYKS-sairaanhoitoalueen henkilöstön määrä tammi-lokakuussa keskimäärin (1. pvän keskiarvo) on ollut , lokakuun 1. päivän henkilöstömäärän ollessa Talousarvion henkilötyövuodet (8 918) ovat tammi-lokakuussa toteutuneet 85,0 %:sti (7580 htv). Tammi-lokakuun henkilötyövuosien määrä on 2,3 % (173 htv) suurempi kuin vuoden 2011 tammi-lokakuussa. Vuokratyövoimaa on laskennallisesti hankittu tammi-lokakuussa 4,3 milj. eurolla (laskennallisesti 59 henkilötyövuotta). Vuokratyövoiman käyttö on ollut 0,5 % ( euroa) suurempi kuin kauden talousarviossa oli suunniteltu. Sairauspoissaolopäiviä on kertynyt tammi-lokakuussa päivää, mikä on noin päivää (-2,1 %) vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna. Keskimäärin sairauspoissaolopäiviä henkilöä kohden on ollut 10,4 päivää, mikä on 0,3 pv/hlö vähemmän kuin vuoden 2011 tammi-lokakuussa. Huomioitavaa on, että edellisen kuukauden sairauspoissaolotietoihin tulee kuitenkin vielä jonkin verran lisäyksiä takautuvasti. Toimintatuotot ja -kulut Toimintatuotot ylittävät tammi-lokakuussa kauden talousarvion 1,9 %:lla / 18,7 milj. eurolla, josta jäsenkuntien palvelusuunnitelmien talousarvion ylitys ilman takautuvaa laskutusta on 11,8 milj. euroa (1,4 %). Vuoden 2011 vastaavaan aikaan verrattuna nousua on 2,5 %/ 25,0 milj. euroa. Toimintakulut ylittävät tammi-lokakuussa kauden talousarvion 4,2 %:lla / 41,9 milj. eurolla. Ylitys jakautuu kuluryhmittäin seuraavasti; 17,7 milj. euroa henkilöstökuluista, 10,9 milj. euroa palveluiden ostoista, 11,2 milj. euroa aine-, tarvike- ja tavarahankinnoista sekä 2,2 milj. euroa muista

12 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 13/ (46) toimintakuluista. Vuoden 2011 tammi-lokakuuhun verrattuna nousua toimintakuluissa on 4,4 % / 43,6 milj. euroa. Tammi-lokakuun toteuma sisältää 2,1 milj. euroa talousarvioon sisältymättöminä erinä ostopalveluina hankittavia siirtoviivepäiväkuluja sekä erityistarpeisten lasten kotisairaanhoidon yksikön kuluja. Henkilöstökulujen kauden talousarvion ylitys on 17,7 milj. euroa (3,7 %), josta palkkojen osuus on 15,2 milj. euroa (3,5 %). Henkilökunnan lisä- ja ylityöstä maksettavia korvauksia (ml. kliininen lisätyö ja hoitotakuun lisätyöt) on kertynyt tammi-lokakuussa 13,0 milj. euroa, mikä on n. 1,0 milj. euroa (8,5 %) enemmän kuin vuoden 2011 vastaavana aikana. Palveluiden ostojen kauden talousarvion ylityksestä valtaosa muodostuu ostoista HUS-Kuvantamiselta (4,1 milj. euroa / 7,7 %), HUSLAB:lta (3,1 milj. euroa/6,1 %) ja HUS-Logistiikalta (1,6 milj. euroa/81,4 %). Lisäksi HUS:n ulkopuolelta hankittujen sairaanhoitopalvelujen ostot ovat ylittäneet kauden talousarvion 2,3 milj. eurolla. Aine- ja tarvikehankintojen osalta talousarvion ylitys muodostuu lääkehankinnoista HUS-Apteekilta (4,5 milj. euroa/7,4 %) sekä tarvike- ja materiaalihankinnoista HUS-Logistiikalta (7,0 milj. euroa/11,1 %). Poistojen toteutuma (79,7 %) on tammi-lokakuussa kauden talousarviota 2,9 % pienempi. Tilikauden tulos on tammi-lokakuussa 21,5 milj. euroa alijäämäinen, mikä on 22,8 milj. euroa kauden talousarvion tavoitetta heikompi. Sitovat nettokulut ylittävät tammi-lokakuun talousarviossa sitovaksi taloudelliseksi tavoitteeksi asetetun tason 4,0 %:lla (33,8 milj. euroa). Tuottavuuden kehitys Somaattisten erikoisalojen henkilötyön tuottavuus (DRG-pisteitä/ henkilötyövuosi) on laskenut 0,5 % vuoden 2011 tammi-lokakuuhun verrattuna. DRG-pisteen kustannukset (deflatoimaton) ovat nousseet 3,0 % vuoden 2011 vastaavaan aikaan verrattuna. Kun huomioidaan tälle vuodelle tuleva kustannustason nousu, kokonaistuottavuus pysynee vuoden 2011 tasolla. Yhteenveto Lautakunnalle raportoidaan kokouksessa loppuvuoden toimenpiteistä uuden tammi-lokakuun toteumatietojen pohjalta laaditun ennusteen esittelyn yhteydessä. Päätösesitys Lautakunta päättää 1. merkitä tiedoksi tammi-lokakuun 2012 toiminnan ja talouden toteuman 2. että lautakunnan kokoukseen valmistellaan HYKSsairaanhoitoalueen pitkäjänteisen tuottavuuden kehittämisohjelman tilannekatsaus ja päivitys.

13 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 13/ (46) Asian käsittely Esittelijä muutti päätösesitystään poistamalla siitä kohdan 2. Merkittiin, että pöydälle oli jaettu päivitetty oheismateriaali B. Päätös Lautakunta päätti 1. merkitä tiedoksi tammi-lokakuun 2012 toiminnan ja talouden toteuman 2. että lautakunnan kokoukseen valmistellaan HYKSsairaanhoitoalueen pitkäjänteisen tuottavuuden kehittämisohjelman tilannekatsaus ja päivitys. Lisätietoja Jorma Lauharanta, puh. (09)

14 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 13/ (46) VUODEN 2013 TALOUSARVIOESITYS 557/00/02/00/02/2012 HYKS 77 HUS-kuntayhtymän talousarvion 2013 ja taloussuunnitelman sekä jäsenkuntien maksuosuuden laadinnan lähtökohdat perustuvat taloussuunnitelmaan sekä HUS:n vuosille laaditun strategian päämääriin Käyttötalousosa HUS:n hallitus päätti kokouksessaan ( 85) vuoden 2013 talousarvion kuntayhtymätasoisen tavoiteasetannan ja valmistelun yleiset periaatteet sekä taloussuunnitelman linjaukset. Lisäksi hallitus vahvisti yksikkökohtaisen tavoiteasetannan muilta osin paitsi tuottavuustavoitteen osalta. Sairaanhoitoalueiden tuottavuustavoitteet vahvistettiin HUS:n hallituksen ( 120) kokouksessa. Hallitus päätti kokouksessaan ( 145) muuttaa tekemäänsä talousarviolinjausta jäsenkuntien maksuosuuksien tasosta ja hyväksyä yhteensä 4 milj. euron työnjaollisten ja toiminnallisten muutosten sisällyttämisen jäsenkuntien yhteenlaskettuihin maksuosuuksiin. Samalla hallitus päätti muuttaa kokouksessa päättämäänsä sairaanhoitoalueiden ja tietohallinnon taseyksikön tavoiteasetantaa ja hyväksyä em. yksiköille yhteensä enintään 7,0 milj. euron alijäämäisen talousarvion valmistelun vuodelle 2013 ja lisäksi hallitus edellytti, että talousarviovalmistelun tulee perustua muiden taloussuunnitelmavuosien osalta nolla-tulostavoitteeseen ja sen pohjaksi tulee laatia pitkäjänteinen suunnitelma talouden tasapainottamiseksi. HUS:n hallitus käsitteli vielä kokouksessaan kuntayhtymän talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitystä. HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta käsitteli kokouksessaan vuoden 2013 talousarvion laadinnan valmistelutilannetta, jossa esillä ollut sairaanhoitoalueen talousarvioesitys perustui hallituksen päättämiin jatkovalmistelulinjauksiin. Yhtymähallinto on antanut talousarvion valmistelua varten sisäisen ohjeen ja sitä täydentävän lisäohjeen. HUS-kuntayhtymän talousarvioesitys käsitellään hallituksen kokouksessa HUS:n valtuusto päättää talousarviosta 2013 ja taloussuunnitelmasta kokouksessaan HYKS-sairaanhoitoalueen visioksi on muotoutunut toimiminen "erikoissairaanhoidon edelläkävijänä", mikä toteutetaan antamalla parasta mahdollista hoitoa asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti. Varsinaisen palvelutuotannon lisäksi HYKS on yliopistosairaala, jossa koulutetaan huippuammattilaisia erilaisiin terveydenhuollon tehtäviin. Onnistuakseen tehtävissään HYKS on verkottunut sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

15 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 13/ (46) HYKS:n toiminta-ajatus on puettu muotoon: "Lisäämme terveyttä tuloksellisessa yhteistyössä perusterveydenhuollon ja yliopiston kanssa sekä kehitämme tutkimukseen perustuvia hoitomenetelmiä ja koulutamme alan huippuosaajia". Siinä korostuvat innovatiivisuus sekä yhteistyö ja verkostoituminen muiden toimijoiden kanssa. Talousarvion 2013 ja taloussuunnitelman kuntayhtymätasoinen tavoiteasetanta ja toiminnalliset tavoitteet perustuvat valtuuston hyväksymään strategiaan vuosille Strategiaa toteutetaan vuosisuunnitelmien ja talousarvion kautta. Valtuustossa hyväksyttävään talousarvioon sisällytetään kuntayhtymätasolla strategiasta johdetut vuosittaiset avaintavoitteet sekä niiden mittarit ja tavoitearvot. Osana vuoden 2013 HUS-kuntayhtymän talousarviota jokainen tulosalue, liikelaitos ja taseyksikkö sekä tytäryhtiöt ovat laatineet tasapainotetun ohjauskortin, jonka pohjana on HUS-kuntayhtymätasoiset strategiasta johdetut vuoden 2013 avaintavoitteet. Tasapainotettu ohjauskortti korvaa yksiköissä aiemmin käytössä olleet tuloskortit. HYKS-sairaanhoitoalueen käyttötalousosa on esitetty liitteenä 1 (talousarvioesitys vuodelle 2013 ja taloussuunnitelma vuosille ). HYKS-sairaanhoitoalueen vuoden 2013 käyttötalousosan liitteenä 1 on esitetty sairaanhoitoalueen tasapainotettu ohjauskortti, johon on koottu kuntayhtymätason avaintavoitteista sairaanhoitoalueelle johdetut mittarit ja tavoitearvot. Avaintavoitteet on ryhmitelty ohjauskorttiin viiteen eri näkökulmaan; Potilas/asiakas ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen, Opetus ja tutkimus, Prosessit, rakenteet ja johtaminen, Henkilöstö ja Talous. Käyttötalousosan muut liitemateriaalit sisältävät mm. sairaanhoitoalueen tuloslaskelman, palvelutuotannon HUS:n jäsenkunnille sekä HUS:n palvelutuotanto HYKS-sairaanhoitoalueen jäsenkunnille, tiedot sairaanhoitoalueen väestökehityksestä sekä tiedot HYKS-sairaanhoitoalueella toteutettavista rakennus- ja laitehankkeista. HYKS-sairaanhoitoalueen tulosyksikkökohtaiset käyttösuunnitelmat vuodelle 2013 valmistellaan niin, että ne voidaan tuoda lautakunnan hyväksyttäviksi alkuvuodesta Niihin tullaan sisällyttämään kunkin tulosyksikön oman toiminnan keskeisiä kehittämiskohteita, tuottavuustavoitteen edellyttämät toimintakulujen sopeuttamissuunnitelmat sekä tulosyksiköiden tasapainotettu ohjauskortti seurantaa varten. Talous Tulot HYKS-sairaanhoitoalueen tulopohjasta noin 83,1 % muodostuu jäsenkunnilta saatavista palvelutuloista. Sairaanhoidollisten palveluiden myynti muille sairaanhoitopiireille ja muille maksajille (ml. mm. Jorvin yhteispäivystyksen terveyskeskuskäynnit) muodostaa tulopohjasta noin 10,5 % ja sairaanhoitoalueen vastuulle siirtyvän ensihoidon osuus tuloista on noin 1,2 %. Muita merkittäviä eriä ovat potilailta perittävät asiakasmaksut/ maksutuotot (3,3 %) sekä valtion korvaus opetukseen ja tutkimukseen (1,5 %). HYKS-sairaanhoitoalueen talousarvioesityksen toimintatuotot ovat 1 304,8 milj. euroa.

16 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 13/ (46) Kulut HYKS-sairaanhoitoalueen vuoden 2013 talousarvion ulkoisten toimintakulujen sopeuttamistarve on 10,6 milj. euroa (-1,5 % ulkoisista toimintakuluista). Tämä perustuu sairaanhoitoalueelle asetettuun 1,5 % tuottavuustavoitteeseen sekä yhtymähallinnon ohjeistuksen mukaiseen arvioon kustannustason noususta. Kooste HYKS-tulosyksiköiden valmistelemista toimenpiteistä vuoden 2013 tuottavuustavoitteen saavuttamiseksi on oheismateriaalissa D. Toimintakulut sisältävät yhtymähallinnon ja konsernin sisäisten tukiyksiköiden veloitukset, joiden yhteenlaskettu summa on noin 587,1 milj. euroa. Ilman ensihoidon osuutta (1,1 milj. euroa) on konsernin sisäisten toimintakulujen kasvua vuoden 2012 ennusteeseen 17,8 milj. euroa / 3,1 % ja vuoden 2011 tilinpäätökseen 42,9 milj. euroa / 7,9 %. Sairaanhoitoalueen talousarvioesityksen toimintakulut (sisältäen toiminnalliset muutosesitykset) ovat 1 294,5 milj. euroa. Ilman ensihoidon osuutta (16,3 milj. euroa) talousarvioesityksen toimintakulut ja poistot yhteensä nousevat vuoden 2012 ennusteesta 1,9 % ja noin 5,7 % vuoden 2011 toteutumasta. Talousarvioesityksen toimintakuluista henkilöstökulujen osuus on noin 47,3 %, palvelu- ja tarvikehankinnat sekä vuokrat konsernin sisäisiltä palveluiden tuottajilta (tytäryhtiöt, liikelaitokset, taseyksiköt ja tulosalueet) muodostavat noin 45,3 % ja loput 7,4 % on konsernin ulkoisia palvelu- ja tarvikehankintoja. Toiminnallisten muutosten vaikutus vuoden 2013 toimintakuluihin ilman ensihoitoa on yhteensä 4,4 milj. euroa. Tästä summasta noin 1,2 milj. euroa voidaan kattaa muilta kuin jäsenkunnilta saatavalla rahoituksella. Tilikauden tulos HYKS-sairaanhoitoalueen vuoden 2013 talousarvioesitys päätyy noin 3,3 milj. euroa alijäämäiseksi Jäsenkuntien palvelulaskutus Vuoden 2013 talousarvioesityksessä jäsenkuntien maksuosuuden loppusumma HYKS-sairaanhoitoalueelle on 1 084,9 milj. euroa, mikä on 38,6 milj. euroa (3,7 %) suurempi kuin tammi-elokuun toteumatietojen pohjalta laadittu 2012 vuosiennuste ja 61,2 milj. euroa (6,0 %) suurempi kuin vuoden 2011 toteuma. Muut maksajat HYKS-sairaanhoitoalue tuottaa merkittävän määrän palveluita myös muille sairaanhoitopiireille ja maksajille (mm. vakuutusyhtiöt) sekä erillissopimuksella myös Jorvin yhteispäivystyksen terveyskeskuskäyntejä jäsenkunnille. Vuodelle 2013 suunnitellun muun kuin jäsenkuntien maksuosuuteen kuuluvan palvelutuotannon laskutusarvo on noin 130 milj. euroa. Jäsenkuntien maksuosuuden ulkopuolisen palvelutuotannon määrän arvioidaan vuonna 2013 olevan NordDRG-tuotetta, avohoitokäyntiä, terveyskeskuskäyntiä ja hoitopäivää

17 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 13/ (46) Investoinnit Henkilöstösuunnitelman vakanssimuutokset HUS:n investointiohjelma on laadittu nyt ensimmäistä kertaa neljää seuraavaa vuotta varten. Vuosien suunnitelman painopisteet ja kokonaistaso linjattiin suurelta osin jo edellisellä talousarviokierroksella, jolloin hyväksyttiin mm. kaksi uutta suurta rakennusinvestointia HYKS-sairaanhoitoalueelle. Talousarvion investointiosa on valmisteltu kuntayhtymän johdon ohjauksella siten, että omien investointien määrä / vuosi on koko HUS:ssa keskimäärin enintään 150 milj. euroa. Linjaus vastaa, liikelaitokset mukaan lukien, valtuuston joulukuussa 2011 alustavasti hyväksymää vuosien 2013 ja 2014 tasoa (152,5 ja 153,5 milj. euroa). Näköpiirissä oleva julkisen talouden taantuma ei mahdollista sairaanhoitopiirin investointi- ja lainamäärien nostamista aikaisemmin päätettyä ylemmälle tasolle, vaikka uudet suuret rakennushankkeet lisäävät painetta kasvattaa investointien kokonaismäärää. Talousarvioesityksessä HUS:n investointien määrä seuraavien neljän vuoden jaksolla on yhteensä 580 milj. euroa. Suurimmat kaudella käynnistyvät investoinnit ovat uusi Lastensairaala ja Traumakeskus-Syöpäkeskus. Hankkeisiin liitetään laajoja toiminnan kehittämistavoitteita, jotka koskevat palvelujen Meilahteen keskittämisestä syntyvien tukipalveluhyötyjen lisäksi tutkimus- ja hoitoprosessien virtaviivaistamista ja mm. resurssien yhteiskäytön ja käyttöasteen merkittävää nostamista. Lopullisiin rahoituspäätöksiin tarvittavat, riittävän luotettavat toiminnalliset suunnitelmat ja investointien kustannusarviot sekä muut taloudelliset laskelmat valmistuvat vuoden 2013 aikana. Lastensairaalanhankkeeseen on lisäksi asetettu mittava ulkopuolisen rahoitusosuuden tavoite. Suurista uudisrakentamis- ja peruskorjaushankkeista johtuen muuta rakennushankkeiden ohjelmaa on jouduttu leikkaamaan monilta osin. Kuitenkin mm. Jorvin sairaalan kiireellisimmät peruskorjaukset pyritään käynnistämään asteittain. Investointisuunnitelmassa on myös mm. Meilahden toimintojen laajentumisen edellyttämiä sähkö- ja muita teknisiä investointeja ja varaukset kaudella valmistuvien suurten hankkeiden kuten Naistenklinikan lisärakennusprojektin hoitolaite- ja muuhun käyttöönottovarusteluun. HYKS:n tutkimus- ja hoitolaitteiden investointimäärä nousee merkittävästi uusien ja peruskorjattujen tilojen käyttöönotosta johtuen kaudella Pienten, alle 0,5 milj. euron rakennushankkeiden investointivaraus kohdennetaan ikääntyvien rakennusten korjauksiin ja muutostöihin, jotka estävät niiden korjausvelan kasvua. Syöpätautien sädehoitolaitteiden uusintaohjelmaa jatketaan jonkin verran hidastettuna. Myös Läntisen silmäsairaalan aloitusvaiheen laitehankintoihin on varaus investointiohjelmassa. HYKS-sairaanhoitoalueen investointiohjelmaluonnos vuosille jaetaan kokouksessa pöydälle. Vuodelle 2013 esitetään perustettavaksi HYKS-sairaanhoitoalueen tärkeisiin toiminnallisiin muutoksiin liittyen liitteessä 2 esitetyt 75 vakanssia (19 virkaa

18 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 13/ (46) ja 56 toimea). Toiminnalliset muutosblokit on käsitelty HYKS-sairaanhoitoalueen yhteistyötoimikunnan kokouksessa Henkilöstösuunnitelman yhteydessä esitetään lisäksi toteutettavaksi liitteessä 3 esitetyt 18 viran nimikemuutokset ja yhden osastonlääkärin viran vakinaistamisen. Liite 4 sisältää 51 toimen nimikemuutokset, kahden 50% psykologin toimen yhdistämisen 100 %, viiden sairaanhoitajan toimen vakinaistamiset ja kolmen toimen lakkauttamiset. Nimikemuutosten kustannusvaikutus sivukuluineen on noin euroa. Henkilöstösuunnitelma on käsitelty HYKS-sairaanhoitoalueen yhteistyötoimikunnan kokouksessa. Yhteistyötoimikunnan pöytäkirjat on kokouksessa nähtävillä. Päätösesitys Lautakunta päättää 1. hyväksyä ja esittää hallitukselle HYKS-sairaanhoitoalueen vuoden 2013 talousarvioesityksen liitteen 1 mukaisesti. 2. oikeuttaa esittelijän tekemään ko. esitykseen mahdollisesti myöhemmin tulevat tekniset korjaukset. 3. perustaa liitteessä 2 esitetyt 75 toiminnallisiin muutoksiin liittyvät uudet virkat ja toimet edellyttäen, että valtuusto hyväksyy vuoden 2013 talousarvion ja siihen sisältyvän henkilöstösuunnitelman. 4. perustaa ja /tai vakinaistaa liitteessä 3 esitetyt virat ja lakkauttaa esitetyt virat edellyttäen, että valtuusto hyväksyy vuoden 2013 talousarvion ja siihen sisältyvän henkilöstösuunnitelman. Lisäksi lautakunta oikeuttaa nimittävän viranomaisen siirtämään perustettuun virkaan lakkautettavassa virassa, toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa olevan henkilön. Siirto edellyttää, että hän täyttää viran kelpoisuusehdon ja on antanut siirtoon oman suostumuksensa. 5. perustaa ja/tai vakinaistaa liitteessä 4 esitetyt työsopimussuhteiset vakanssit ja lakkauttaa esitetyt työsopimussuhteiset vakanssit edellyttäen, että valtuusto hyväksyy vuoden 2013 talousarvion ja siihen sisältyvän henkilöstösuunnitelman. Lisäksi lautakunta oikeuttaa nimittävän viranomaisen siirtämään perustettuun vakanssiin lakkautettavassa vakanssissa toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa olevan henkilön. Siirto edellyttää, että hän täyttää vakanssin kelpoisuusehdon ja on antanut siirtoon oman suostumuksensa. Asian käsittely Merkittiin, että pöydälle oli jaettu salassa pidettävä liitteen 1 liite 13. Tekniset korjaukset Korjattiin otsikossa talousarviovuodeksi 2013 ja päätösesityksessä kohta 6 kohdaksi 5. Päätös Esitys hyväksyttiin.

19 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 13/ (46) Lisätietoja Jorma Lauharanta, puh. (09) Jari Kokkonen, puh. (09) Liitteet Jakelu LIITE 1 TALOUSARVIOESITYS 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA LIITTEET 2-4 HENKILÖSTÖSUUNNITELMAN 2013 VAKANSSIMUUTOKSET Hallitus

20 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 13/ (46) HUS-KONSERNIN JOHTAMISEN JA OHJAAMISEN PERIAATTEET 618/00/01/02/2009 HYKS 78 Valtuusto päätti hyväksyä HUS-konsernin johtamisperiaatteet sekä kumota hyväksymänsä konserniohjeen lukien. HUS-konsernin johtamisen ja ohjaamisen periaatteet ovat oheismateriaalina C. Samalla valtuusto päätti todeta, että HUS-kuntayhtymää johdetaan yhtenä kokonaisuutena siten, että kullakin organisaatiotasolla on selkeät vastuut ja toimivallat yksijohtajaperiaatteen mukaisesti. Kunkin organisaatiotason johtajalla ja esimiehellä on toiminnallinen, henkilöstö- ja taloudellinen vastuu. Toimielinten ja viranhaltijoiden tulee noudattaa HUS:n säännöissä sekä niitä täydentävässä, nyt hyväksytyssä liiteasiakirjassa määriteltyä tehtäväjakoa ja toimivaltuuksia; kehottaa sairaanhoitoalueiden lautakuntia, liikelaitosten johtokuntia ja tytäryhtiöiden hallituksia käsittelemään ja osaltaan hyväksymään HUS-konsernin johtamisen ja ohjauksen periaatteet. Asiakirja on käsiteltävä myös tulosalueiden, toimialojen ja liikelaitosten johtoryhmissä; ja että hallituksen tehtävänä on huolehtia asiakirjan ajan tasalla pitämisestä mahdollisten organisatoristen ym. muutosten johdosta. Hyväksyessään HUS-konsernin johtamisen ja ohjauksen periaatteet (liitteenä) valtuusto määräsi hallintosääntöä täydentäen: hallituksen asemasta ja tehtävistä muihin toimielimiin nähden HUS:n toimitusjohtajan ja eräiden yhtymähallinnon johtavien viranhaltijoiden asemasta ja tehtävistä tulosalueiden ja liikelaitosten ja tytäryhteisöjen ohjaamisessa määrittää suuntaviivat hallituksen erillispäätöksille. Periaatteiden tavoitteena on Selkiyttää ja jäntevöittää koko HUS-konsernin hallinnollista johtamista ja ohjausta. Luoda yhteiset periaatteet HUS-kuntayhtymän ja HUS- konsernin ohjauksessa.. Löytää tasapaino vahvan konserniohjauksen ja yksiköiden riittävän, toimintaa motivoivan itsenäisyyden kanssa. HUS-konsernin toimielinten, viranhaltijoiden ja työsuhteisten on noudatettava kaikessa toiminnassaan hyvän hallinnon periaatteita. Nämä periaatteet koskevat kaikkea HUS:n toimintaa; potilashoitoa, hallintoa ja muuta toimintaa, riippumatta siitä liittyykö tähän varsinaista hallinnollista päätöksentekoa. Hyvä hallinto on yleisnimike niille toimille, joilla taataan, että asiat käsitellään ja muutoinkin toimitaan asianmukaisesti ja oikeusturvan vaatimukset täyttävällä tavalla.

21 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 13/ (46) Periaatteet täydentyvät pääasiassa hallituksen erillispäätöksillä, jotka on tarkoitus tehdä kuluvan vuoden ja ensi kevään aikana. Näitä asiakokonaisuuksia ovat muun muassa: Toiminnan ja talouden suunnittelu ja johtaminen - periaatteet valmistelun lähtökohdista ja raportoinnista Henkilöstöjohtaminen - henkilöstöpolitiikan periaatteet Hankintaohjeen ja -valtuuksien ajantasaistaminen Sivutoimiohjeen ajantasaistaminen Riskien hallinnan organisoiminen ja toimintaperiaatteiden konkretisointi Viestintäpolitiikan ajantasaistaminen HYKS-sairaanhoitoalueen johtoryhmä käsitteli periaatteita kokouksessaan Päätösesitys Tekninen korjaus Lautakunta päättää merkitä tiedoksi ja omalta osaltaan hyväksyä sovellettavaksi HUS-konsernin johtamisen ja ohjaamisen periaatteet. Korjattiin esityslistalla Liitteet-kohtaan merkitty oheismateriaali D oheismateriaaliksi C. Päätös Esitys hyväksyttiin. Lisätietoja hallintopäällikkö Jaana Vento, puh

22 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 13/ (46) KOKEMUKSIA ERITYISTARPEISTEN LASTEN KOTISAIRAANHOITOYKSIKÖN TOIMINNASTA 676/00/01/02/00/2012 HYKS 79 HYKSin lautakunta päätti kokouksessaan perustaa erityistarpeisten lasten kotisairaanhoidon yksikön alkaen HYKS Naisten- ja lastentautien tulosyksikköön Pediatrian klinikkaryhmään. Kyseessä on pilotti, jonka kokemuksia hyödynnetään, kun todennäköisesti toiminta kahden vuoden kuluttua vakiintuu ja laajenee koskemaan muita kuntia. Perustettu yksikkö mitoitettiin kuuden erityistarpeisen lapsen hoitorenkaalle. Yksikköön päätettiin siirtää myös tulosyksikön vastuulla olleet kaksi hengityshalvauspotilasta pilottialueelta. Lisäksi Kotisairaalassa on ollut tarkoitus hoitaa äkillisesti sairastuneita aikaisemmin terveitä lapsia ja nuoria sekä kroonisesti sairaita, joiden hoito voidaan ainakin osittain toteuttaa kotona. Erityistarpeisten lasten kotiosasto on Jorvin sairaalan lastenosasto L1. Akuuttipotilaita on tarkoitus ottaa Kotisairaalaan sekä Lastenklinikan että Jorvin sairaalan lastenosastoilta ja päivystyspoliklinikoilta. Potilaat Välittömästi perustamispäätöksen jälkeen kartoitettiin tilanne Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien osalta. Perusterveydenhuollon vastuulla oli Helsingissä kaksi eritystarpeista lasta ja Vantaalla yksi, Espoossa ei yhtään kartoitushetkellä. Kaksi helsinkiläistä lasta odotti kotihoitoon pääsyä Jorvin sairaalan lastenosastoilla. Kesän alussa Jorvin sairaalaan lastenosastoille siirtyi vielä kaksi lasta odottamaan kotihoitoa. Kesäkuussa yksikköön siirtyi 1 potilas ja heinäkuussa 4 potilasta. Lokakuussa yksikköön siirtyi vielä 2 potilasta, toinen perusterveydenhuollosta ja toinen Jorvin osastolta L1. Jo syyskuussa ulos kirjattiin yksi potilas ja lokakuussa toinen. Syyskuussa yksikköön siirtyi NaLa:n vastuulla olleet kaksi hengityshalvauspotilasta. Potilastilanne : - 5 erityistarpeista lasta, joista 3 Helsingistä, 1 Espoosta ja 1 Vantaalta - 2 hengityshalvauspotilasta, joista toinen Helsingistä ja toinen Vantaalta - 1 potilas (Hki) odottaa kotihoitoa Jorvin osastolla ja kotihoitoyksikköön on tullut alustavasti tiedot LKL:lla olevasta kahdesta lapsesta (Hki + Espoo), jotka lähiaikoina siirtyvät Jorvin sairaalaan odottamaan kotihoitoa. - 1 akuuttikotisairaanhoidon potilas syyskuusta alkaen (jatkuva suonesisäinen lääkitys) Henkilöstö Perustamisvaiheessa yksikön henkilöstöresurssitarpeeksi arvioitiin 43 vakanssia: Olemassa olleet vakanssit:

23 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 13/ (46) hoitajaa/hengityshalvauspotilas 10 Perustetut vakanssit 1-5 hoitajaa/hoitorengas (määräaikainen) 23 osastonhoitaja (vakinainen) 1 osastonlääkäri (vakinainen) 1 osastonsihteeri (vakinainen) 1 sairaanhoitajia (määräaikainen) 3 apulaisosastonhoitaja (määräaikainen) 1 varahenkilöstö (SISSIT) 3 Yhteensä 33 Yksikön toiminnasta vastaa oma osastonlääkäri (aloitti ) ja osastonhoitaja (aloitti ). Apulaisosastonhoitaja, jonka päävastuulla nk akuuttitoiminta on, aloitti Hoitorenkaiden henkilökunnan rekrytointi aloitettiin, kun yksikkö sai oman osastonhoitajan. Rekrytointi on ollut erittäin haasteellista. Tästä johtuen vuokratyövoimaa on jouduttu ajoittain käyttämään, mutta koko ajan vähenevästi. Hoitorenkaiden hoitajien sairastuessa, potilaita on hoidettu Jorvin osastoilla L1 ja L3. Nyt kun syksyllä saatiin myös varahenkilöstön (SISSI) vakanssit käyttöön (rekrytointi menossa), odotetaan osastohoitojaksojen vähenevän. Nykyinen vakanssimäärä ei näillä näkymin riitä kaikkien kolmen jonossa olevan potilaan kotihoidon järjestämiseen. Kunhan näiden potilaiden hoidontarve tarkentuu, joudutaan todennäköisesti esittämään uusien määräaikaisten vakanssien perustamista heti v alussa. Henkilöstilanne : - osastonlääkäri - osastonhoitaja - apulaisosastonhoitaja - osastonsihteeri (haastattelut menossa) - 26 hoitajaa hoitorenkaissa - 3 akuuttitoiminnan sairaanhoitajaa aloittavat Tilat Kotisairaanhoitoyksikön lääkäri, osastonhoitaja ja apulaisosastonhoitaja jakavat tällä hetkellä yhden pienen huoneen Jorvin lastentautien ajanvarauspoliklinikalla. Yksikölle osoitettiin tilat Jorvin sairaalassa nuorisopsykiatrialta vapautuviin tiloihin (n 80m2). Nämä tilat oli tarkoitus saada käyttöön , jolloin siis on ollut tarkoitus aloittaa myös akuutti kotisairaanhoitotoiminta. Nämä tilat on suunnitelmista poiketen edelleen remontin alla asti. Korvaavia tiloja ei ole kotisairaanhoitoyksikölle vielä voitu osoittaa (tieto ). Lisäksi tarvitaan LKL:lta tai Lastenlinnan kiinteistöstä yksi huone kotisairaalaa varten, kun akuuttitoiminta alkaa. Tällaista tilaa ei myöskään vielä ole löytynyt. Vaihtoehtona olisi myös ratkaisu, jossa Meilahden alueen kiinteistöistä löytyisi kotisairaanhoitoyksikölle varsinaiset tilat (80m2) ja Jorvin toimipisteenä säilyisi ainoastaan nyt käytössä oleva huone ajanvarauspoliklinikalla.

24 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 13/ (46) Päätösesitys Päätös Lautakunta päättää merkitä tiedoksi saadun selvityksen. Esitys hyväksyttiin. Lisätietoja Erikoislääkäri Anne Wikström, puh Osastoryhmänpäällikkö Outi Simonen, puh Klinikkaryhmän johtaja Eero Jokinen, puh. (09)

25 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 13/ (46) ANGIOLAITTEEN HANKINTA MEILAHDEN LEIKKAUSOSASTON HYBRIDILEIKKAUSSALIIN 645/02/08/00/2012 HYKS 80 HYKS operatiiviselle tulosyksikölle on varattu vuosien 2012 ja 2013 suurten lääkintälaitteiden investointiohjelmassa yhteensä euroa läpivalaisulaitteen hankintaan ja laitevaihdon vaatimaan leikkaussalin remonttiin (laite 1,2 milj. tilan saneeraus ). Hankittava laitteisto asennetaan Meilahden sairaalan leikkausosastolle, saliin 6 ja laiteasennuksen remontti käsittää kyseisen salin suurentamisen siten, että viereisestä leikkaussalista 5 osa yhdistetään saliin 6. Uusittavassa hybridileikkaussalissa tehdään pääsääntöisesti verisuonikirurgisia hybriditoimenpiteitä (yhdistettyjä leikkaus- ja endovaskulaarisia toimenpiteitä), mutta myös keuhko- ja sydänkirurgisia, kardiologisia, vatsaelinkirurgisia ja gynekologis-obstetrisia leikkauksia ja läpivalaisutoimenpiteitä. Hybridisali tulee toimimaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ainoana trauma- ja hätähybridisalina. Uusittavan, kiinteästi asennettavan läpivalaisulaitteen ja siihen yhdistetyn leikkauspöytäratkaisun tulee toimia siten, että läpivalaisutoimenpiteen aikana kuva-alue on vapaasti siirrettävissä motorisesti aina pään alueelta varpaisiin. Laitteistolta vaadittava erityinen haaste on leikkaussalin kapeus (7,7m) ja toiminnan monipuolisuus. Läpivalaisulaite tulee kyetä tarvittaessa siirtämään nopeasti, ennalta suunnittelematta kohdealueelta ja kohdealueelle hygieenisesti siten, että anestesian vaatimat laitteet sekä salin liikuteltava valaistus ei vaadi erillisiä siirtoja. Hankintamenettely Hankinnassa noudatettiin hankintamenettelynä suorahankintaa. Suorahankinnan peruste on hankintalain 27 :ssä ilmoitettu syy; teknisestä, taiteellisesta tai yksinoikeuden suojaamiseen liittyvästä syystä vain tietty toimittaja voi toteuttaa hankinnan. Osastonylilääkäri Anders Albäckin johdolla asiantuntijaryhmä on tutustunut tuoreimpiin vastaaviin laiteasennuksiin ja laitteisiin. Näitä tutustumiskohteita ovat olleet: Skånes Universitetssjukhus, Malmö, , jossa mukana olivat Anders Albäck, Pekka Aho, Wolf-Dieter Roth, Jaana Peltonen, Leena Soini. Laite oli Siemensin Artis Zee, kattokiinnitteinen. Karolinska sjukhuset,tukholma, mukana olivat Anders Albäck, Pekka Aho, Wolf-Dieter Roth, Jaana Peltonen, Sirpa Anttila Ja Kristiina Parkkinen. Laite oli Siemns artis zeego. Philips Healthcare Customer Visit Center ja St. Antonius Hospital, Hollanti olivat mukana Ander Albäck ja Pekka Aho. Laite oli Philipsin. Vierailujen perusteella asiantuntijaryhmä päätyi esittämään nyt hankittavalle laitteelle ehdottomiksi teknisiksi vaatimuksiksi 1. lattia-asennusta, 2. laitteen C-kaarta liikuttelevaa robottivartta sekä näiden lisäksi 3. vapaasti ohjelmoitavissa olevaa laaja-alaista sekä pulssinopeuden että sädeannoksen säätämistä. Sairaaloihin tehtyjen tutustumiskäyntien ja markkinatuntemuksen perusteella asiantuntijat totesivat, että ainoa markkinoilla oleva hybridileikkaussalin läpivalaisulaite, joka täyttää tekniset ominaisuudet on Siemensin laite, Artis

26 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 13/ (46) Zeego. Hankintayksikkö on siten hankintalain 27 :n 1 momentissa mainittuun tekniseen seikkaan vedoten päätynyt toteuttamaan hankinnan suorahankintana tietäen että avoimella hankintamenettelyllä oltaisiin saatu ainoastaan yksi tarjous. Lattia-asennuksen vaatimusta hankintayksikkö perustelee sillä, että sillä on kokemusta kattoasentaisesta vastaavasta laitteesta jo 11 vuoden ajalta. Tämän kokemuksen perusteella voidaan todeta, että kattoon asennettava läpivalaisulaite rajoittaa muiden leikkaussalin kiinteiden kattokiinnitteisten laitteiden (mm. leikkausvalaisimet, kattokeskukset) asennusta niin paljon, että lopputulos ei ole Meilahden leikkausosaston toiminnan kannalta hyväksyttävä. C-kaarta liikutteleva robottivarsi ainoana teknisenä ratkaisuna mahdollistaa C-kaaren siirtämisen pois kohdealueelta hätätilanteissa sillä nopeudella ja laajuudella mitä hankintayksikkö laitteelta edellyttää. Pulssinopeuden ja sädeannoksen ohjelmoitavuudella ja laaja-alaisuudella turvataan maksimaalinen potilas- ja työturvallisuus huomioiden se, että potilasmateriaaliin kuuluu jopa sikiövaiheessa olevat ja laitteen toimintaympäristössä on samanaikaisesti suuri henkilökuntamäärä, leikkaussalista kun kyse on. Tarjouspyyntö HUS-Logistiikka lähetti tarjouspyynnön toimittajalle Tarjouspyynnön laatimiseen osallistuivat osastonylilääkäri Anders Albäck, klinikkaylilääkäri Irma Jousela, laboraattori Markku Ventilä, erikoislääkäri Pekka Aho, ylilääkäri Kimmo Lappalainen, fyysikko Touko Kaasalainen, fyysikko Jouni Uusi-Simola sekä laitespesifikaatiotyöryhmän sihteerinä toiminut ostopäällikkö Hillevi Flytström. Määräaikaan klo mennessä saatiin Siemens AB Healthcare Sectorilta tarjous T12073/ Laitteelta vaadittavat ominaisuudet on ilmoitettu tarjouspyynnössä. Tarjoajan soveltuvuuden arviointi Toimittajan kelpoisuudelle asetetut vaatimukset on esitetty tarjouspyynnön kohdassa 13: Rahoitukselliseen ja taloudelliseen tilanteeseen liittyvät vaatimukset, sekä kohdassa 14: Tekniseen suorituskykyyn ja ammatilliseen pätevyyteen liittyvät vaatimukset. Tarjouksen antanut toimittaja täytti nämä vaatimukset. Tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus Tarjottu hybridileikkaussalin läpivalaisulaite täyttää tarjouspyynnössä laitteelle asetetut esitetyt vaatimukset. Huoltoa ja ylläpitoa varten tarjouspyynnön liitteenä oli huolto- ja ylläpitosopimusluonnos, jossa tärkeimmät tilaajan vaatimukset liittyen määräaikaishuoltoon ja sen sisältöön, korjaustoimintaan, ohjelmistoihin ja niiden ylläpitoon, asiantuntijapalveluun sekä käyttöneuvontaan, huollon vasteajat ja keskeytysajan sanktiot oli esitetty. HUS-Kuvantaminen on tutustunut toimittajan tarjouksessaan näihin seikkoihin antamiin vastauksiin ja puoltaa laitteen hankintaa.

27 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 13/ (46) Tarjouspyyntö on esityslistan liitteenä 5, sopimusluonnos liitteenä 6 ja huolto- ja ylläpitosopimus liitteenä 7. Muuta hankint-asiakirjat ovat nähtävinä kokouksessa. Yhteenveto Meilahden sairaalan leikkausosaston hybridileikkaussaliin esitetään hankittavaksi kiinteäaasantainen läpivalaisulaite Siemens Artis zeego seuraavassa kokoonpanossa hintaan ,00 alv 0%: Päätösesitys Lautakunta päättää 1. julkisista hankinnoista annetun lain 27 :n perusteella hankkia suorahankintana Meilahden sairaalan leikkausosaston hybridileikkaussaliin kiinteäasentaisen Siemens Artis Zeego angiolaitteen Siemens Oy:ltä sen tarjouksen T12073/ mukaisesti hintaan ,00 (alv 0%) yhteenvetokohdan mukaisessa kokoonpanossa asennettuna. 2. todeta, että leikkaussalin muutostöiden kustannusarvio on ,00 euroa. 3. todeta, että EU-kynnysarvon ylittävässä suorahankinnassa sopimus voidaan tehdä aikaisintaan 14 päivän kuluttua siitä, kun hankintayksikön