ESITYS ERITYISTARPEISTEN LASTEN KOTISAIRAANHOIDON YKSIKÖN PERUSTAMISESTA HYKS NAISTEN- JA LASTENTAUTIEN TULOSYKSIKÖN PEDIATRIAN KLINIKKARYHMÄÄN

Transkriptio

1 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA ESITYS ERITYISTARPEISTEN LASTEN KOTISAIRAANHOIDON YKSIKÖN PERUSTAMISESTA HYKS NAISTEN- JA LASTENTAUTIEN TULOSYKSIKÖN PEDIATRIAN KLINIKKARYHMÄÄN 116/02/02/2012 HYKS 3 Esityksen keskeinen sisältö Esitetään perustettavaksi erityistarpeisten lasten kotisairaanhoitoyksikkö HYKS Naisten- ja lastentautien tulosyksikköön pediatrian klinikkaryhmään aluksi kahden vuoden pilottina. Pilottiin kuuluvat pääkaupunkiseudun suurimmat kunnat Helsinki, Espoo ja Vantaa. Erityistarpeisten lasten kotisairaanhoidon piiriin kuuluvat edellä mainituista kunnista esim. lapset, joilla on trakeostoma, mutta ei sairaalahoitoa vaativia sairauksia, suonensisäistä ravitsemusta tarvitsevat ja muita diagnoosien suhteen vaihtelevia pitkäaikaissairaita lapsia. Uuteen yksikköön siirtyvät myös HYKS Naisten- ja lastentautien tulosyksikön vastuulla olevat pilottialueen hengityshalvauspotilaat, joiden hoitoa säätää laki ( /734 ( ja asetus ( /912 sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (5, 22 ). Tausta Pääkaupunkiseudun kuntien sosiaali- ja terveystoimen johdon aloitteesta kesäkuussa 2011 oli esillä erityistarpeisten lasten kotisairaanhoitotoiminnan järjestäminen, jonka on koettu kunnissa kehittyneen kotisairaanhoidon kannalta erittäin haastavaksi. Kyseiseen potilasryhmään kuuluvat mm. pikkukeskoset, joilla on trakeostoma, mutta ei sairaalahoitoa vaativia sairauksia. Lisäksi on muita diagnoosien suhteen vaihtelevia erilaisia kroonikkolapsia, joilla ei ole erikoissairaanhoidon tarvetta ja joiden sairaalassaoloa voitaisiin vähentää oleellisesti, jos kotihoidon järjestelyt saataisiin sujumaan. Mainitussa PKS-Sosterin kokouksessa päätettiin, että HYKS ryhtyy huolehtimaan kyseessä olevien lasten kotona tapahtuvan hoidon järjestelyistä. Valmistelun vetovastuu annettiin HYKS Naisten- ja lastentautien tulosyksikön johtaja Jari Petäjälle ja valmisteluryhmään esitettiin kutsuttavaksi kuntien edustajat sekä Hyksin edustajat. Helsingistä edustajaksi nimettiin hallintoylilääkäri Jukka Pellinen, Espoosta hallintoylilääkäri Aila Pohjanpalo ja Vantaalta vanhus ja vammaispalvelun johtaja Matti Lyytikäinen ja Hyksistä pediatrian klinikkaryhmän johtaja Eero

2 Jokinen sekä osastoryhmän päällikkö Briitta Klemetti. Työryhmä ja sen nimeämä alatyöryhmä ovat valmistelleet erityistarpeisten lasten kotisairaanhoidon järjestämistä siten, että asia voitiin esitellä PKS-Sosterin kokouksessa , missä esitys todettiin kaikkia osapuolia tyydyttäväksi. Tavoitteet ja toiminta Kotisairaanhoidon yksikkö antaa lapsille ja nuorille lääketieteellisesti tasokasta ympärivuorokautista erikoissairaanhoitoa lapsen ja nuoren kotona. Kotisairaala on avohoitotoimintaa muilta osin kuin hengityshalvauspotilaiden kohdalla. Heidän hoitoansa säätävät edellä mainitut laki ja asetus, minkä perusteella he ovat laitospotilaita. Perheen osalta kotisairaanhoito perustuu vapaaehtoisuuteen. On myös varmistettava, että perheellä on edellytyksiä hoitaa sairasta lasta kotona. Potilaan soveltuvuus kotisairaanhoitoon on aina varmistettava. Kotisairaalatoiminta edellyttää saumatonta yhteistyötä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja kouluviranomaisten kanssa. On tärkeätä huomioida, että kyseessä on avohoitotoiminta muilta osin kun hengityshalvauspotilaiden kohdalla. Kotisairaalan hoidossa olevat lapset ja nuoret saavat muiden lasten tavoin kunnan lastenneuvolan, kouluterveydenhuollon, päivähoitotoiminnan sekä vammais- ja sosiaalitoimen palveluja. Perustettava yksikkö on suunniteltu mitoitettavaksi kuuden lapsen hoitorenkaalle tämänhetkisen tarpeen mukaan. Yksikköön siirtyvät myös HYKS Naisten- ja lastentulosyksikön vastuulla tällä hetkellä olevat kaksi hengityshalvauspotilasta pilottialueelta. Kotisairaalayksikössä hoidetaan myös kotisairaalan hoidossa olevien erityistarpeisten lasten akuuttisairaudet. Kotisairaalassa voidaan resurssien salliessa hoitaa myös muita potilaita: potilaat voivat olla kroonisesti sairaita, jotka tarvitsevat hoitoa jonkun komplikaation vuoksi sekä aikaisemmin terveitä lapsia ja nuoria, jotka ovat sairastuneet äkillisesti. Tavoitteena on jatkossa laajentaa lastentautien kotisairaalatoimintaa, jolloin sairaalaosastolle ottamisen määrä vähenee. Tästä odotetaan kustannussäästöjä tulevaisuudessa. Hoitorenkaat ovat potilaskohtaisia. Yksikön toiminnasta vastaavat osastonhoitaja ja yksikön oma lääkäri. Erityistarpeisten lasten hoitorenkaissa on 1-5 hoitajaa ja hengityshalvauspotilailla 5-10 hoitajaa. Koulutustasoltaan valtaosa hoitajista on lähihoitajia. Vaativia hoitotoimenpiteitä varten tarvitaan kuitenkin sairaanhoitajia, koska tavoitteena on hoitaa potilaita kotona myös voinnin huonontuessa esim. akuutista infektiosta johtuen. Sairaanhoitajat huolehtivat myös hoitorenkaiden hoitajien koulutuksesta yhdessä lääkärin kanssa. Kotihoitoyksikön sisältä tulee löytyä varahenkilöt korvaamaan hoitorenkaissa toimivien sairastumisia, lomia ym. vapaita. Jos potilas otetaan sairaalaan osastohoitoon, kotihoitorenkaan hoitajat osallistuvat potilaan hoitoon vuodeosastolla.

3 Kyseessä on pilotti, jonka kokemuksia hyödynnetään, kun todennäköisesti toiminta kahden vuoden kuluttua vakiintuu ja laajenee muita kuntia koskemaan. Henkilöstö Kotisairaalayksikön henkilöstöresurssitarve: Nykyiset vakanssit: 5 hoitajaa/hengityshalvauspotilas 10 hoitajaa Perustettavat vakanssit 1-5 hoitajaa/hoitorengas (määräaikainen) 23 hoitajaa osastonhoitaja (vakinainen) 1 osastonlääkäri (vakinainen) 1 osastonsihteeri (vakinainen) 1 sairaanhoitajia (määräaikainen) 3 apulaisosastonhoitaja (määräaikainen) 1 varahenkilöstö (SISSIT) 3 yhteensä perustettavia vakanssia 33 Siten yksikön koko on 43 vakanssia. Muiden hoitorinkien vakansseja vastaava työ tuotetaan tällä hetkellä kuntien puolella suurimmaksi osaksi vuokratyövoimalla eivätkä vakanssisiirrot ole käytettävissä. Hoitohenkilökunnan vakanssit esitetään perustettavaksi kahden vuoden pilotin määräajaksi ja osastonhoitajan, osastonlääkärin ja osastonsihteerin vakanssit vakinaisina vakansseina. Kuten hankkeen perusteluista käy ilmi, toimintamalli on tarkoitettu pysyväksi mutta siinä on paljon kehitettävää. Aivan oleellista on, että yksikön vetovastuuseen joutuvien osastonhoitajan ja osastonlääkärin rekrytoinnissa pystytään tarjoamaan vakinaisuuden tuoma varmuus. Ilman tätä on rekrytoinnissa riskinä potentiaalisten kyvykkäiden hakijoiden jättäytyminen pois. Joka tapauksessa työtehtävän vakinaisuus on keskeinen edellytys valittavien henkilöiden sitoutumiselle vaativaan toiminnan käynnistys- ja kehittämistyöhön. Lautakunnan päätettäväksi esitetään osastonlääkärin vakanssin (virka) perustaminen. Sairaanhoitoalueen johtaja voi toimivaltansa puitteissa perustaa määräaikaiset sekä vakinaiset toimet. Kolme sissivakanssia kohdennetaan ao. toimintaan hallituksen ( 180) päättämästä sisäisen sissijärjestelmän mitoituksen tarkistamisesta 60 %:iin vuoden 2010 vuosilomapäivistä (HUS-tasolla 185 uutta sissi-vakanssia). Muita resurssitarpeita Yksikköä varten tarvitaan noin 70 m 2 toimitila, leasingauto sairaanhoitajien ja lääkärin kotikäyntejä varten, potilaskohtaiset lääkintälaitteet sekä tarvittavat varalaitteet, lääkkeet ja hoitosuunnitelman mukaiset hoitotarvikkeet. Talous

4 Kyse on kunnissa jo olemassa olevan toiminnan ja kustannusten siirtymisestä uuteen perustettavaan yksikköön. Siten laskutus on HYKSin talousarvion yli ja aikaperusteinen. Kotihoidon tuotehinnaston hintalaskelma on tehty normaalin kustannuslaskennan periaattein. Käyttöön on tulossa kuusi eri hintaryhmää päivittäisen hoitoajan perusteella välillä euroa. Kuntaedustajat ovat hyväksyneet ensimmäisen toimintavuoden hinnaston. Kotisairaalahoidon yhteydessä annettavat lääkkeet ja hoitosuunnitelman mukaiset hoitotarvikkeet sisältyvät hintaan, kuten lääkinnälliset laitteetkin. Omahoitotarvikkeet perhe saa edelleen perusterveydenhuollosta. Perhe vastaa itse potilaan pitkäaikaisesta peruslääkityksestä, joka on KELA:n korvauksen piirissä. Kotisairaalan avohoidosta ei perheiltä peritä käyntimaksuja. Kaupunkien (Helsinki, Espoo ja Vantaa) sekä HUS:n ja HYKS:n johdon välisissä vuoden 2011 lopussa ja vuoden 2012 alussa pidetyissä neuvotteluissa/keskusteluissa on sovittu, että kaupungit maksavat vuoden 2012 toiminnan laskut (eivät sisälly vuoden 2012 talousarvioon ) ja että siirron vaikutus tullaan huomioimaan täysimääräisesti vuoden 2013 talousarviossa. Toimintaa ja sen kustannuksia tullaan vuonna 2012 seuraamaan ja raportoimaan myös erillisinä muusta palvelutuotannosta. Kustannusvaikutukset kuntien talouden kannalta arvioidaan neutraaleiksi. Perustettavan yksikön kokonaislaskutuksen arvioidaan vuonna 2012 olevan noin 2,9 milj. euroa, josta kunnilta siirtyvän uuden toiminnan osuus on noin 1,8 milj. euroa. Päätösesitys Lautakunta päättää perustaa erityistarpeisten lasten kotisairaanhoidon yksikön HYKS Naisten- ja Lastentautien tulosyksikön Pediatrian klinikkaryhmään perustaa HYKS Naisten- ja Lastentautien tulosyksikön Pediatrian klinikkaryhmään osastonlääkärin viran että sille raportoidaan ao. toiminnan käynnistymisestä alkusyksystä 2012 Asian käsittely Esittelijä muutti päätösesityksen kuulumaan seuraavasti: 1. perustaa erityistarpeisten lasten kotisairaanhoidon yksikön alkaen määräaikaisena kahden vuoden pilottina HYKS Naisten- ja lastentautien tulosyksikön Pediatrian klinikkaryhmään. 2. että yksikön toimialueena ovat Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit, jotka myös vastaavat toiminnan kustannuksista HUS:ssa voimassa olevien tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteiden mukaisesti.

5 3. perustaa HYKS Naisten- ja lastentautien tulosyksikön pediatrian klinikkaryhmään osastonlääkärin viran alkaen. 4. että sille raportoidaan ao. toiminnan käynnistämisestä alkusyksystä edellyttää, että toiminnan mahdollisesta vakinaistamisesta tuodaan lautakunnalle erikseen esitys. Päätös Esitys hyväksyttiin. Lisätietoja Jari Petäjä puh